KAMPA-HANKE MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVELUIDEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖRÄÄN.

Transkriptio

1 KAMPA-HANKE MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVELUIDEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖRÄÄN. 1

2 Perustiedot Kansalaisosallistuminen ja yhteisöllisyys maaseudun hyvinvointipalvelujen uudelleenorganisoinnissa Kesto 8/09 2/10 Valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke Hankkeen rahoittaja: maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Hankkeen toteuttaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Vastuullinen johtaja professori Aila-Leena Matthies Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 2

3 Hankkeen taustalla Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) Huoli maaseudun palveluiden tulevaisuudesta Maaseudun erityisvahvuuksien esiintuominen Huoli kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Demokratian elävöittäminen Maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen Hyvinvointipalveluiden työllistävä ja taloudellinen merkitys 3

4 Tavoite Uudenlaisen kokonaisvaltaisen näkökulman löytäminen maaseudun hyvinvointipalveluihin Lähtökohtana yhteisöllisyys ja paikallisuus Kestävien toteuttamismallien kehittäminen kansalaisvaikuttamisen ja yhteisöllisyyden pohjalta hyvinvointipalvelujen saatavuuden varmistamiseksi Maaseudun perinteisten vahvuuksien sosiaalinen huolenpito ja järkevä taloudenpito tukeminen ja tuominen osaksi uudenlaista kansalaislähtöistä palvelukulttuuria 4

5 Työskentelytapa Kehittämistyötä tehdään paikallisten asukkaiden sekä tutkijoiden yhteistyöprosessissa toimintatutkimuksen menetelmin Alkuvaiheessa hankkeesta tiedottaminen ja yhteistyökumppaneiden etsiminen Paikalliset työkokoukset Rautalampi, Kemijärvi, Tornio ja Sievi 5

6 Miten tästä eteenpäin Työkokousaineistojen tarkempi analysointi ja tulosten esittely Jatkohankkeen valmistelu Pilottialueiden valikoituminen Paikallisesti kehittämismallien valinta ja tarkemman kehittämissuunnitelman laadinta Tähtäimessä kehittämishankeen laatiminen KASTE-ohjelmaan

7 Maaseudun hyvinvointipalvelut haasteet, mahdollisuudet ja kehittämistarpeet Yhteenvetoa työkokouksissa esiinnousseista asioista 7

8 HAASTEET Välimatkat julkiset liikenneyhteydet heikentyneet Väestön väheneminen Väestön ikääntyminen Palvelujen etääntyminen Kylätoiminnan hiipuminen Tulevaisuus epävarma Maatalousyrittäjien uupuminen 8

9 KEHITTÄMISTARPEET Vanhusten palvelut: itsenäisen asumisen tukeminen yhteisöasumisen kehittäminen ystävänapu, kylätalkkari, kyläavustaja Nuorten vapaa-ajan palvelut Perheiden jaksamisen tukeminen kotipalvelut Sukupolvien välinen yhteistoiminta esim. yhteisöpuistot Kuljetuspalveluiden kehittäminen Esim. terveyskeskusajat kutsutaksi päiville 9

10 Palveluyrittäjyyden tukeminen yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltaminen Osuuskuntamallit Palvelusetelin kehittäminen paikallisia palvelujen tuottamismalleja tukevaksi Kansalaistoiminnan tukeminen Yhteistyön kehittäminen kunnan kanssa Kylätalojen toiminnan kehittäminen Kylätaloista monipalvelukeskuksia 10

11 MAHDOLLISUUDET Aktiivisia kyliä ja kylätoimijoita Ihmisiä, joilla on aikaa, mutta jotka eivät ole vielä mukana toiminnassa Innovatiivisia ja toimivia malleja olemassa Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden sekä sektorien kesken suunnitelmallisuus päällekkäisyyksien karsiminen 11

12 Eri kylillä omat erityispiirteet ja vahvuudet näiden löytäminen ja hyödyntäminen työnjako eri kylien kesken Luontoon liittyvät mahdollisuudet hyvinvoinnin edistäjänä esim. liikuntareitit Myös päättäjät tiedostavat maaseudun erityispiirteet ja haasteet 12

13 Esimerkkejä erilaisista toimintamalleista 13

14 Esimerkkejä mahdollisista pilottimalleista Kansalaisosallistumisen vahvistaminen nykyisissä rakenteissa Toimintakohtaiset rakenteelliset muutokset Kuntarakenteiden muutos kohti paikallista päätösvaltaa Kansalaiset palveluiden demokraattisina omistajina Asiakasneuvostot, palautejärjestelmät, kuulemiset, yhteistyömuotojen kehittäminen kansalaistoiminnan ja julkisen sektorin välillä jne. Tiettyjen palveluiden tilaaminen paikallisilta tuottajilta, esim kylätalot palvelukeskuksina jne. Aluelautakunnat, alueneuvostot, aluebudjetit jne. Palveluiden suunnittelu, hallinta ja tuottaminen osuuskuntien, kehitysyhtiöiden tai aluelautakuntien tai - neuvostojen kautta 14

15 Kuntatiimitoiminta Kainuussa Mukana asukkaat, kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt Keskustelu-, tiedonvaihto- ja vaikuttamiskanava Kokoontuu säännöllisesti x2/vuosi Yhteyshenkilö vastaa kokoonkutsumisesta ja kokouksen valmistelusta Edellyttää eri osapuolten sitoutumista Etsii jatkuvasti uusia muotoja paikallisista lähtökohdista Ajankohtaiset ja puhuttelevat teemat 15

16 Lusin kyläpalvelupäivä Kerran viikossa järjestettävä palvelukokonaisuus alueen ikääntyville Kyyditys kutsutaksi Kouluruokailun yhteydessä ateriointi Ryhmäliikunta Yhdessäoloa koululaisten kanssa Diakoniapalvelut Myös tilattavia palveluja kävijöiden toiveiden mukaisesti: mm. hieronta-, jalkahoito- ja kampaamopalvelut 16

17 Green Care -palvelutoiminta Maatilojen ja maaseudun resurssien eläinten ja luonnon hyödyntäminen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisessä Esim. hoivakoti, erityisryhmien matkailu, työkuntouspalvelut 17

18 Velkuan monipalvelukeskus Kummeli Palveleva kaikenikäisten yhteinen olohuone Sosiaali-, terveys-, ateria-, kirjasto-, posti-, vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen tukikohta Toiminnasta vastaa yksityinen Velkuan Kummeli ry, joka myy palveluja Velkuan kunnalle. 18

19 Yläkemijoen aluelautakunta Moinalainen tilaajalautakunta Huolehtii päivähoitoon, perusopetukseen, kulttuuriin, nuorisoon, kirjastoon, eläkeläisten avopalveluihin, terveysneuvontaan ja kotipalveluun liittyvistä asioista sekä alueensa elinkeinojen kehittämisestä Väestöpohja 1100 Budjetti noin 1,8 miljoona euroa Tavoite: Palvelujen järjestäminen kansalaislähtöisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti Lautakunnan jäsenten valinta Ehdokkaat asetetaan toimialueen kylien kansalaiskokouksissa Aluelautakunnan nimeää Rovaniemen kaupunginvaltuusto 19

20 KIITOS! 20