Lumen fysiikka. Onni Järvinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lumen fysiikka. Onni Järvinen"

Transkriptio

1 Lumen fysiikka Onni Järvinen

2 Kirjallisuutta IACS (2009): The international classification for seasonal snow on the ground (internetissä saatavissa pdfmuodossa) D. McClung (2006): The Avalanche Handbook E. LaChapelle (1969): Field guide to snow crystals (International Glaciological Society julkaisija)

3 Internet Kuvia ja tietoa lumikiteistä: Termistöä: Hakusanoja: snow crystal, snow grain, snow metamorphism, avalanche, snow pit, snowpack

4 Yleistä Lumi muodostuu pilvissä ja laskeutuu maahan huokoisena vaippana Kaasut läpäisevät Metamorfoosi 0 C asteessa lumi/jää voi esiintyä kiinteänä, nestemäisenä (vesi) tai kaasuna Ylivuotinen lumi [firn]

5 Lumen synty Lumi muodostuu pilvissä 99% Suomessa syntyvistä sateista alkaa lumena (sulaa matkalla vedeksi). Jäätymisytimet välttämättömiä lumikiteen syntymiselle. Lumikide [snow crystal/grain] muodostuu pilven sisällä Ilmassa oleva lumi luokitellaan 10 eri pääluokkaan.

6 Lumikiteen kasvumekanistmit A) Kaasun siirtyminen vesipisaroista lumikiteeseen [hoar = kuura] B) Vesipisaroiden tarttuminen lumikiteeseen [huurre=rime]

7 Lumikiteiden muoto pilvissä

8 Lumikiteiden luokitus ilmassa 8-sakaraisia lumihiutaleita ei ole olemassa

9 Mittausmenetelmät Sadanta Lumen paksuus, tiheys ja vesiarvo Hienorakenne

10 Sadanta Vaikea lumen turbulenssin takia Suomessa Tretjakov-malli, säleiköllä ympäröity sademittari Mittarit yleensä aliarvioivat lumisateen määrän

11 Lumen paksuus ja tiheys Lumilinjat Lumiasemat Mittasauvat Lumipuntari Vesiarvo [SWE = snow water equivalent]: gammasäteilymittaus lentokoneesta

12 Lumen tiheys (g/cm³) Uusi lumi kk Tuulen pakkaama Märkä Ylivuotinen [Jää ]

13 Hienorakenne: lumikuoppa Finnarp 2009

14 Hienorakenteen havainnot Tiheys Lämpötila Kidekoko ja tyyppi Kovuus Nestemäisen veden määrä Epäpuhtaudet

15 Lumikiteiden kuvaaminen

16 Metamorfoosi LUMIPEITE ELÄÄ SISÄISESTI Lämmönjohtuminen lumessa Lämmön kulkeutuminen (kaasut) Materian siirto (vesihöyryn diffuusio sekä höyrystyminen ja härmistyminen) Sade ja sulavesi Auringon säteily

17 Metamorfoosilajit Hajottava metamorfoosi [destructive] Mekaaninen [mechanical] Tasalämpöinen [equitemperature] Rakentava metamorfoosi [constructive] Lämpötilagradientin ajama metamorfoosi [temperature gradient] Sulamis-jäätymismetamorfoosi [melt-freeze]

18 Hajottava metamorfoosi Mekaaninen metamorfoosi Tuulen pakkaaminen, lumen paino Tuuli kuluttaa kiteitä pyöristyminen Tasalämpöinen metamorfoosi [equitemperature] Rakeiden sidostuminen (vesihöyryn liikkuminen ja sintraus [sintering]) kiteet pyöristyvät Yhdellä lauseella: Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet muuttuvat pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi Lisää lumen tiheyttä ja lujuutta

19 Hajottava metamorfoosi

20 Lumikiteiden sidostuminen Vesihöyryn paine-erot kasvattaa siltoja kiteiden väliin: kupera vs. kovera pinta HO 2 Tehokkuus riippuu lämpötilasta sekä kiteiden muodosta ja koosta HO 2 HO 2 Bond Bond Aikaskaala: päiviä

21 Lumikiteiden sidostuminen - sintraus Sintrauksessa kiteet muodostavat liitoksia ilman että ainesta siirtyy vesihöyryn mukana Kyseessä on kosketuspintojen välinen diffuusio Aikaskaala: jopa minuuteissa Ei vielä tunneta täysin

22 Rakentava metamorfoosi Lämpötilagradientin ajama metamorfoosi [temperature gradient] Muuttaa pyöristyneet rakeet tahkokkaisiksi kiteiksi, lopulta kuppimaiseksi syväkuuraksi Tehoaa myös jäälinsseihin ja uusiin kiteisiin Kiteiden kasvu aiheutuu lämpötilaerosta lumen pohjan ja pinnan välillä Lämpötilaero aiheuttaa vesihöyrynpaineen eron pohjan ja pinnan välillä Vesihöyry liikkuu alempaan paineeseen

23 Rakentava metamorfoosi Vaatii kyllin alhaisen lämpötilan ja ohuen lumipeitteen Aikaskaala: viikkoja Syväkuurakerros [depth hoar] usein hangen heikoimpia kerroksia: voi olla lumivyöryn alkukohta Ei vaikuta paljon tiheyteen, mutta vähentää hangen lujuutta

24 Rakentava metamorfoosi

25

26 Sulamis-jäätymismetamorfoosi Muita nimiä: sulamismetamorfoosi, firnifikaatio [melt-freeze, firnication] Tuottaa märkää lunta tai jäisiä yhteensulautuneiden rakeiden kerroksia tai jäälinssejä Aiheutuu vaihtelevista lämpötiloista tai sadeveden suotautumisesta ja jäätymisestä Aluksi vähentää lumen lujuutta ja lisää tiheyttä, jääkerrokset erittäin kovia Aikaskaala: tunteja

27 Lumipeitteen rakenne I Lumipeitteen rakenne tarkoittaa hangen kerrosrakennetta ja kerrosten ominaisuuksia Kerrosrakenne syntyy peräkkäisten lumisateiden tuoman lumen kertyessä päällekkäin Lumessa on koko ajan käynnissä jokin muodonmuutosprosessi, metamorfoosi, joka korostaa kerrosten eroja (hajottava, rakentava tai sulamismetamorfoosi)

28 Lumipeitteen rakenne II Lumen jakaantumiseen/kasaantumiseen vaikuttaa: Tuuliolot Lumi lähtee liikkeelle tuulen nopeuden kasvaessa, ja kertyy kinoksiksi tuulen nopeuden pienentyessä Paikalliset pinnanmuodot Korkeus merenpinnasta, rinteen suuntautuneisuus, pinnan karkeus Kasvillisuus Lunta kertyy matalaan kasvillisuuteen pinnan karkeuden kasvaessa Metsän rajoille kertyy kinoksia tuulen nopeuden pienentyessä Metsiin kertyy vähemmän lunta kuin avoimelle paikalle (interseptio)

29 Pintailmiöt Pintakuuraa [surface hoar] muodostuu yleensä kirkkaina, kylminä öinä pinnan jäähtyessä ilmaa kylmemmäksi. Vesihöyry tiivistyy pinnalle höyhenmäiseksi kuuraksi. Hankikanto/sulamiskuori muodostuu yleensä keväällä sulamisvesien tai sateen jäätyessä pakkasöinä pintakerroksissa Tuulikuori muodostuu tuulen kuluttaessa satavat/ajolumikiteet pieniksi ja pyöreiksi sintraantuvat tehokkaasti

30 Pintakuura

31 Metsässä ja aukealla lumi on erilaista Metsän alla hivenen lämpimämpää, tuulettomampaa ja hämärämpää kuin aukealla Metamorfoosit tehokkaampia aukealla: Enemmän sulamisilmiöitä Voi olla enemmän syväkuuraa

32 Lumivyöhykkeet Suomessa Lumen rajavyöhyke (muodostuu ja sulaa useita kertoja talven aikana) Leuto lumivyöhyke (kosteaa ja jäistä) Preerialumen vyöhyke (tuulen pakkaamaa, sulamisen ja jäätymisen jälkiä näkyvissä) Taigalumen vyöhyke (syvää, kuivaa, huokoista, tasalaatuista, paljon syväkuuraa) Tundralumen vyöhyke (tuulen pakkaamaa, kovaa, syväkuuraa)

33

34 Lumivyöryt

35 Lumivyöryt Lumivyöry = lumimassan katastrofaalinen vyöryäminen kaltevalla pinnalla Pääluokat: Irtolumivyöryt [loose snow avalanche] Laattavyöry [slab avalanche] Irtolumivyöry -alaluokat: kuivan lumen lumivyöry [dry] märän lumen lumivyöry [wet] Laattavyöry alaluokat kuivan ja märän lumen lumivyöryt sohjovyöry [slush] Jäävyöryt

36 Lumivyöryt Kuivan lumen vyöryt tapahtuvat yleensä rinteissä, joiden kaltevuus herkimmin vyöryää kun kaltevuus Sohjovyöryt poikkeuksellisia, koska ne tapahtuvat loivissa rinteissä, kaltevuus 5-20 Sohjovyöryt tapahtuvat kun lumipeite vettyy äkillisesti yleensä keväisin Laukeaminen: Leikkausjännitys/voima [shear stress] > leikkauslujuus [shear strength]

37 Lumivyöryt Nopeus: kiihtyy nopeasti mutta pysähtyy myös nopeasti

38 Kuinka pitkälle lumivyöryt vyöryävät? Semiempiirinen yhtälö: = 0,96* -1,4 V 2,3

39 Suojautuminen lumivyöryiltä

40 Suojautuminen lumivyöryiltä

41 Lumiekologia

42 Mitkä tekijät ovat tärkeitä talvehtiville eläimille ja kasveille Riittävä lämpö Sopivat kosteusolot Sopivat valaistusolot Ruoan riittävyys Suoja saalistajilta Riittävän hyvä ilmanlaatu

43 Miten lumi vaikuttaa edellä lueteltuihin tekijöihin? Lumen alla lämpötila ja ilman kosteus ovat korkeampia ja tasaisempia kuin lumen pinnalla Lumen alla on pimeää ja hiljaista Hiilidioksidipitoisuus voi olla lumen alla korkea Lumi tarjoaa suojan saalistajilta ja lajista riippuen lumi haittaa tai auttaa ruoan hankkimisessa

44 Elämänmuodoilla on erilaisia reagointitapoja lumisiin talviin Kasvi tai eläin voi olla lunta suosiva (chionophile) tai lunta välttävä (chiophobe) Elää voi lumen alla, lumen päällä tai sisällä Lumessa voi liikkua kelluen, kahlaten tai kaivautuen Kasvit voivat muuttaa lumioloja itselleen sopivammiksi

45 Onko Suomessa enää lunta vuonna 2100? Mikäli ilmastomme lämpenee ennusteiden mukaan: Lumipeiteaika lyhenee ja lumipeite ohenee Lumen laatu muuttuu: lumi on tiheämpää, kiteet ovat suurempia ja lumi on lähempänä sulamislämpötilaa keskitalvellakin Syväkuuran osuus hangesta vähenee, ja märän tai jäisen lumen osuus kasvaa Muutoksia nykyiseen lumivyöhykejakoon Talvien välinen vaihtelu kuitenkin saattaa kasvaa

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Lumiprojekti ROOPE KONTIAINEN JA HENRI VÄLIMÄKI

Lumiprojekti ROOPE KONTIAINEN JA HENRI VÄLIMÄKI 2016 Lumiprojekti ROOPE KONTIAINEN JA HENRI VÄLIMÄKI SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Teoria... 4 Lumen synty... 4 Hiutaleiden rakenne ja väri... 5 Lumivyöhykkeet Suomessa.6 Lumen muodostuminen.7 Lumityypit

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km). Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta. Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Mikko Marsch Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin

Lisätiedot

Länsiharjun koulu 4a

Länsiharjun koulu 4a Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo Kysymykset Miten hydrologinen kierto muodostuu ja miten/miksi se vaihtelee eri aikajaksoilla? Miten haihdunta riippuu energiataseesta, mistä tulee haihduntaan tarvittava energia ja mikä on niiden vaihtelu?

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Etelämanner ja jäätiköt. Onni Järvinen

Etelämanner ja jäätiköt. Onni Järvinen Etelämanner ja jäätiköt Onni Järvinen Sisältö Jäätiköt tutuiksi Etelämanner numeroina Etelämantereen nykytilanne Suomen Etelämanner-tutkimus Johdanto Jäätikkö on lumesta ja jäästä rakentunut kvasipysyvä

Lisätiedot

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa

Lisätiedot

Hiihdon fysiikkaa. Pro gradu -tutkielma. Antti Murtoperä. Oulun yliopisto. Fysiikan laitos

Hiihdon fysiikkaa. Pro gradu -tutkielma. Antti Murtoperä. Oulun yliopisto. Fysiikan laitos Hiihdon fysiikkaa Pro gradu -tutkielma Antti Murtoperä Oulun yliopisto Fysiikan laitos syksy 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto.3 2. Maastohiihto 5 2.1 Hiihdon historia ja tutkimus.5 2.2 Hiihdon tekniikat.5

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa

Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Onnettomuust eri keleillä Suomessa Tiesääpäivät 6.6.2017 Fanny Malin, Ilkka Norros ja Satu Innamaa VTT Tausta VTT on tehnyt viime vuosina tutkimusta siitä,

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Hydrologia. Lumen ja jään fysikaaliset ominaisuudet

Hydrologia. Lumen ja jään fysikaaliset ominaisuudet Hydrologia L5 Lumi ja jää Lumen ja jään fysikaaliset ominaisuudet Uuden lumen tiheys 100 kgm -3, tyynellä säällä sataneen lumen tiheys, jopa vain 20 kgm -3 Puhtaan jään tiheys 917 kgm -3, kohvajään arvot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin: Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI

ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI lokakuu 1989 korvaa RT 055.60 1 (8) ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI ilmasto, kosteus, sade ja lumi, routa, ukkonen klimat, fuktighet, nederbörd och snö, tjäle, åska climate, humidity, rain and snow, soil

Lisätiedot

Tutustumisretki metsien vesiensuojeluun Vehka- ja Kuonanjärvien alueelle

Tutustumisretki metsien vesiensuojeluun Vehka- ja Kuonanjärvien alueelle Tutustumisretki metsien vesiensuojeluun Vehka- ja Kuonanjärvien alueelle Freshabit ja OPERANDUM -hankkeet pyrkivät kohentamaan Puruveden tilaa luontopohjaisilla ratkaisuilla. Hankkeet järjestävät maanantaina

Lisätiedot

Harsot, kankaat ja katteet

Harsot, kankaat ja katteet Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Konstru AS OY MÄKÄRÄ 1(10) RI Joni Sundström Alapohjien tutkimus, havainnot 29.9.2010

Konstru AS OY MÄKÄRÄ 1(10) RI Joni Sundström Alapohjien tutkimus, havainnot 29.9.2010 Konstru AS OY MÄKÄRÄ 1(10) AS OY MÄKÄRÄ HAKAMAANKUJA 1 02120 ESPOO HAVAINNOT ALAPOHJIEN TUTKIMUKSESTA 28.9.2010 YLEISTÄ Tutkimuksessa tutkittiin talojen A, B, D, H, L, K ja M ryömintätilat DI Mika Laitalan

Lisätiedot

Luento Kyösti Ryynänen

Luento Kyösti Ryynänen 1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Alkudemonstraatio: Käsi lämpömittarina Laitetaan kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä.

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa IVAVIA-kaaviot 27.8.2018 Perustutkimusta, tutkittua tietoa Ilmastotietoisuu den lisääminen Rokotukset Yleisen vastustuskyvyn parantaminen

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Hydrologia. L6 Haihdunta. Määritelmiä

Hydrologia. L6 Haihdunta. Määritelmiä Hydrologia L6 Haihdunta Määritelmiä Evaporaatio: haihdunta maan, veden tai lumen pinnalta Transpiraatio: kasvien elintoimintoihin liittyvä haihdunta Evapotranspiraatio: maa-alueilta tapahtuva kokonaishaihdunta

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

Keväisin, kun ulkolämpötila on noussut plussan puolelle,

Keväisin, kun ulkolämpötila on noussut plussan puolelle, Vallox 130 ilmanvaihtokone. Säädä ilmanvaihtokoneen nopeudeksi: o 1 kun asunnossa ei ole ihmisiä, esim. viikonloppureissu. Ilmanvaihtokonetta ei tule sammuttaa, vaikka asunto olisikin tyhjillään (esim.

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

BLIARON KALTHANIEN PERINTÖ pikamagiataulukot versio 0.3

BLIARON KALTHANIEN PERINTÖ pikamagiataulukot versio 0.3 BLIARON KALTHANIEN PERINTÖ pikamagiataulukot versio 0.3 Etäisyys Vaikutusalue Magialiike YLEISET TEKNIIKAT Taso 0...Kosketusetäisyys Taso 1... Lähietäisyys (esim. huoneen sisällä) Taso 2... Kivenheiton

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Materiaali: Esa Etelätalo

Materiaali: Esa Etelätalo Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on 766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot