TYÖNANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

Transkriptio

1 HAJ ja työlainsäädäntö TYÖNANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Jyväskylä lakimies Juha-Pekka Konttinen

2

3 työsuhteen tunnusmerkistö työn tekeminen henkilökohtaisesti työn tekeminen toiselle työnantajan lukuun työn vastikkeellisuus työnantajan johdon ja valvonnan alaisena työsopimuksen perusteella työlainsäädännön pakottavuus (osapuolilla ei ole mahdollisuutta sopimuksin poiketa pakottavasta lainsäädännöstä)

4 Työlainsäädäntö ja avustaja Avustajaan noudatettavien työehtojen vähimmäistason kannalta keskeistä on, kuka on avustajan työnantaja: 1. Vammainen itse Työlainsäädäntö, ei työehtosopimusta 2. Sosiaalialan järjestö tai yritys Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 3. Kunta Kunnallinen virka- ja työehtosopimus

5

6 Työnantajan oikeudet päättää työntekijöiden valinnasta ja työhön ottamisesta johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä lomauttaa työntekijä lain sallimissa rajoissa irtisanoa ja purkaa työsopimus lain sallimissa rajoissa

7 työnantajan velvollisuudet yleisvelvoite / huolehtimisvelvoite palkanmaksuvelvollisuus työturvallisuusvelvoite syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus vastuu työterveyshuollon järjestämisestä noudattaa velvoittavaa työlainsäädäntöä (esim. vuosiloma, työterveyshuolto, työaika, työsopimus, vakuutukset, tasa-arvo). raskaana olevien erityissuojelu hyvän työilmapiirin edistäminen työssä aiheutuneen vahingon korvaaminen noudattaa valtakunnallista ja yleissitovaa työehtosopimusta, jos sellainen on olemassa

8 työsopimus työsopimuslaissa säännelty määräaikainen työsopimus toistaiseksi voimassa oleva työsopimus työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti suullisesti tai sähköisesti työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta työsopimuksen ehdot

9 Koeaika Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa Koeaika ps. enintään 4 kuukautta Jos työhön liittyvä yli 4 kuukauden koulutus, koeaika enintään 6 kuukautta Jos 8 kk lyhyempi määräaikainen työsuhde, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta TA:n ilmoitettava TES:issä olevasta koeaikamääräyksestä TT:lle Koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin muutoin kuin epäasiallisilla perusteilla

10 Palkanmaksuvelvollisuus kuka maksaa avustajan palkan? (työnantaja vai kunta) lakisääteiset työnantajamaksut palkka on maksettava työsopimuksen mukaan ajallaan päivä- ja tuntipalkkaiselle palkka on maksettava vähintään 2 kertaa / kk kuukausipalkkalaiselle palkka on maksettava kerran kuukaudessa kunnalla oikeus määrittää palkan suuruus (palkan tulee olla kuitenkin TSL:n mukaan kohtuullinen)

11 TYÖAIKA työaikalain mukaan säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain mukaan säännöllinen työaika on 9 tuntia vuorokaudessa ja 90 tuntia 2 viikossa työaikalain mukainen jaksotyömahdollisuus työnantajan pidettävä työaikakirjanpitoa lisätyö / ylityö päivittäiset lepoajat, vuorokausilepo, viikoittaiset vapaa-ajat sunnuntaityö ja muut lisät

12 Työntekijän ruokatauko Jos työaika on yli 6 tuntia/vrk, oikeus 1 tunnin mittaiseen lepoaikaan Voidaan sopia lyhemmästä tauosta, jonka on kuitenkin oltava 0,5 tunnin mittainen Jos työaika ylittää 10 tuntia/vrk, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää 0,5 tunnin lepotauko 8 tunnin työskentelyn jälkeen Ruokatauolla oltava mahdollisuus poistua työpaikalta (ruokatauko ei ole työaikaa) Mikäli työn luonteen vuoksi virallista ruokatuntia ei voida antaa, se aika jolloin esim. eväitä syödään, luetaan työaikaan

13 Sunnuntaityö (työaikalaki 33 ) Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehty työ Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä Sunnuntaityön teettäminen sallittua työntekijän suostumuksella tai työn luonteesta johtuvista syistä. Voidaan teettää ilman työntekijän suostumusta, jos työtä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti näinä päivinä

14 Sunnuntaityö (jatkoa) Sunnuntaityöstä maksettava 100 prosentilla korotettu palkka Sunnuntaityökorvaus ei vaikuta työntekijälle mahdollisesti suoritettavan lisä-, yli-, tai hätätyön korvauksen suuruuteen Sunnuntaityökorvausta ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan

15 Arkipyhät Työnantaja ei ole yleensä velvollinen maksamaan työlainsäädännön mukaan palkkaa työviikolle sattuvilta arkipyhiltä, jos työntekijä ei työskentele näinä päivinä Palkanmaksusta voidaan sopia toisin työsopimuksella tai TES:llä Myös työnantajan aikaisemmat käytännöt voivat vaikuttaa palkanmaksuvelvollisuuteen arkipyhiltä Työnantaja on kuitenkin aina velvollinen maksamaan itsenäisyyspäivältä palkkaa, mikäli itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työpäiväksi (erityislaki 388/1937) Laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijän vapaapäiväksi ( )

16 Kunnan korvattavat lakisääteiset kustannukset Avustajan palkkakustannukset ja sairausajan palkka Sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, pakolliset tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työterveydenhuollon maksut Työaikalain korvaukset (sunnuntaityö ja ylityö) Vuosilomalain korvaukset (loma-ajan palkka ja lomakorvaus Muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut

17 Työeläkemaksut Aikaisemmin Tael maksettiin aina Eteralle Uusi työntekijän eläkelaki TyEL tuli voimaan TyEL korvasi entiset (LEL, TEL, TaEL) yksityisalojen työeläkelait Työnantajalle, vakuuttajalle, uusi laki toi helpotusta, kun työntekijän turvan voi järjestää yhdessä paikassa työntekijän työstä, ansiotasosta tai työsuhteen kestosta riippumatta TyEL:issä työnantaja voi järjestää kaikkien työntekijöittensä eläketurvan missä tahansa eläkeyhtiössä.

18 Työeläke (jatkuu) TyEL-vakuutuksia voi siirtää yhtiöstä toiseen ensi vuoden alusta alkaen, mutta vakuutus alkaa TyEL:n mukaan työantaja on joko sopimustyönantaja tai tilapäinen työnantaja. Sopimustyönantajaksi luetaan työnantaja, jolla on jatkuvasti palveluksessa ainakin yksi työntekijä ja joka maksaa palkkoja kuuden kuukauden aikana vähintään euroa (v. 2007). Sopimustyönantajan tulee tehdä vakuutussopimus työeläkeyhtiön kanssa Tilapäisen työnantajan (kotitalous), joka maksaa palkkoja alle euroa kuudessa kuukaudessa, ei tarvitse tehdä vakuutussopimusta. Tällaisissa tapauksissa työntekijän työeläketurva hoidetaan kuukausitilityksin.

19 Vapaaehtoiset korvaukset (ei lakisääteisiä) Työehtosopimusten mukaiset korvaukset Lomaraha Päivärahat Lauantaikorvaus Yötyölisät Iltalisät Lakisääteistä tasoa paremmat työaika- ja vuosilomamääräykset

20 Muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut Vammaispalveluasetus 16 :n 2 mom. Ei tarkemmin määritelty lain esitöissä Laaja soveltamisala Kustannukset, joita ilman avustamiseen ei olisi voitu ryhtyä tai sitä ei olisi voitu jatkaa (esim. avustajan hankkimisesta aiheutuvat lehti-ilmoituskulut avustajan opastuksesta ja koulutuksesta aiheutuneet kulut jne ) Kustannukset, jotka ovat syntyneet avustajatoiminnasta ja ovat ehdottoman tarpeellisia (esim. avustajan pääsylippukulut, työturvallisuustekijöiden huomioon ottamisesta aiheutuneet kulut, vammaisen henkilön työmatkoista johtuneet avustajan matka- ja majoituskulut jne )

21 Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen Työnantajan täytyy saada kunnalta lupa ylitöiden teettämiseksi, jotta kunnalta voi hakea ylityökorvaukset Ylitöiden teettämismahdollisuudesta on hyvä ottaa kirjallinen maininta palvelusuunnitelmaan / VPL-päätökseen Työnantaja vastaa joka tapauksessa ylityökorvausten maksamisesta

22 Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika , joka määrittää lomaoikeuden Lomakausi välinen aika, jolloin kesäloma on lähtökohtaisesti pidettävä Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

23 Työssäolon veroinen aika Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia (kts. Tyhjentävä luettelo vuosilomalain 7 :ssä).

24 Lomaoikeus Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena

25 Loman antaminen Työntekijälle on annettava kesäloma (24 arkipäivää) lomakautena Talviloma (24 arkipäivää ylittävä osa) annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua välisenä aikana Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä.

26 Lomapalkka / korvaus Kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista paitsi enintään 6 päivän pituiselta lomajaksolta

27 Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka lasketaan siten, että 1. lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, 2. hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, 3. jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, 4. johon lisätään säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. 5. Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sopimuksen mukaan pienempi tai suurempi kuin 5, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. 6. Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain 11 :n mukaisella lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella tai lomapalkkasopimuksen kertoimella

28 Prosenttikorvaus Prosenttikorvausta käytetään pääsääntöisesti osa-aikaisten lomapalkkaa ja ns. vapaata ansaitsevien lomakorvausta laskettaessa. Vuosilomapalkka on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti työssäolon veroiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka Vapaata ansaitsevalle lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä tai muutoin viimeistään lomakauden päättyessä Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vuosilomapalkasta. Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.

29 OMAINEN AVUSTAJANA perheenjäsen voi toimia avustajana/työntekijänä työaikalakia ei sovelleta perheenjäsenten työhön kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annettu laki ei koske työnantajan taloudessa vakinaisesti elävää perheenjäsentä vuosilomalakia sovelletaan kokonaisuudessaan perheenjäseniin, jos työnantajan palveluksessa on myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä Jos työnantajan palveluksessa ei ole ulkopuolisia työntekijöitä, perheenjäsenellä on vuosiloman ja vuosilomapalkan asemesta oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen

30 OMAINEN AVUSTAJANA Tapaturmavakuutuslain 2 :n mukaan oikeutta korvaukseen työtapaturman johdosta ei ole, jos työntekijä elää vakinaisesti työnantajan taloudessa ja on hänelle tai hänen aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa tahi on hänen ottolapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun tässä tarkoitetun henkilön puoliso. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 12 :n mukaan työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun.