VUOSILOMALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

Transkriptio

1 VUOSILOMALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

2 Vuosiloma Keskeisiä käsitteitä lomavuosi kalenterivuosi, jonka vuosilomasta on kysymys lomanmääräytymisvuosi välillä oleva 12 kuukauden pituinen ajanjakso lomakausi varsinainen lomakausi kesäloma talvilomakausi talviloma talviloma = se osa lakisääteisestä vuosilomasta, joka ylittää 24 päivää

3 Vuosiloman pituus ansaitsemisperiaate, ennallaan, lomanmääräytymiskuukaudet: tarkasteluajankohtana lomakautta edeltävän maaliskuun 31. päivä: työsuhde kestänyt alle vuoden: kaksi arkipäivää/kk työsuhde kestänyt vähintään vuoden: kaksi ja puoli arkipäivää/kk

4 Vuosiloman pituus loman ansaitsemisen edellytykset eli täysi lomanmääräytymiskuukausi kalenterikuukaudessa vähintään 14 työpäivää tai kalenterikuukaudessa sopimuksen mukaan vähintään 35 työtuntia, mikäli työntekijä työskentelee niin harvoina päivinä kuukaudessa, ettei hänelle kerry 14 työpäivää näitä kahta loman ansaintaperiaatetta ei saa käyttää rinnakkain. jos lomapäiviä laskettaessa lukumääräksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä

5 Vuosiloman pituus palvelussuhteen yhdenjaksoinen kesto (vrt TSL 1:5), toistuvat lyhytaikaisin keskeytyksin asevelvollisen työsuhde ei katkea palveluksen ajaksi, mutta ei ole vuosilomaan oikeuttavaa aikaa TN 73/86 työntekijällä, jolla sunnuntait ovat säännönmukaisesti vapaapäiviä ja jonka työsuhde yksinomaan tämän vuoksi on voinut alkaa vasta maanantaina 2.4. on oikeus päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta saada vuosilomaa 2½ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta

6 Työssäolopäivien veroiset päivät vuosilomalaissa tarkoitettu poissaolopäivä otetaan huomioon loman pituutta määrättäessä samalla tavalla kuin työpäivä työpäivien ja niiden veroisten poissaolopäivien yhteismäärä vaikuttaa loman kertymiseen useamman poissaoloperusteen sattuessa samanaikaisesti, sovelletaan ajallisesti ensimmäistä, prioriteettiperiaate. Vuosilomalain työssäolon veroinen aika 7 luettelo on tyhjentävä

7 Keskeisimmät työssäolopäivien veroiset päivät (14pv/35h säännöissä) 1) sairaus ja tapaturma max. 75 pv lomanmääräytymisvuosi 2) lääkinnällinen kuntoutus (ammattitauti / tapaturma), max. 75 pv 3) erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, tilapäinen hoitovapaa + poissaolo pakottavasta perhesyystä 4) lomauttaminen (max. 30 pv/kerta) 5) lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen (max. 6 kk/kerta) 6) opintovapaa max.30 pv

8 Keskeisimmät työssäolopäivien veroiset päivät (14pv/35h säännöissä) 7) oppisopimuslain mukainen koulutus 8) työn edellyttämä koulutus (max. 30 pv/kerta) 9) reservin harjoitus yms. 10)julkisen tehtävän hoitaminen

9 Poissaolo, joka ei ole työssäolon veroista (ei kerrytä siis lomaa) 1) hoitovapaa 2) vuorotteluvapaa 3) palkaton virkavapaa, työloma 4) asepalvelus, siviilipalvelus 5) työtaisteluun osallistuminen 6) luvaton poissaolo

10 Vuosilomapäivät vuosiloman pituus ilmoitetaan arkipäivinä arkipäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi ei sunnuntaipäiviä, kirkollisia juhlapäiviä eikä laissa erikseen määrättyjä päiviä lomien osalta ei lasketa vuosilomapäiviksi kaikki sunnuntaipäivät 1.1. uudenvuodenpäivä (kirkollinen juhlapäivä) 6.1. loppiainen (kirkollinen juhlapäivä) pitkäperjantai (kirkollinen juhlapäivä) pääsiäislauantai (mainittu erikseen vuosilomalaissa) pääsiäispäivä (kirkollinen juhlapäivä) 1.5. vapunpäivä (mainittu erikseen vuosilomalaissa)

11 Vuosilomapäivät helatorstai (kirkollinen juhlapäivä) juhannusaatto (mainittu erikseen vuosilomalaissa) juhannuspäivä (kirkollinen juhlapäivä) pyhäinpäivä (kirkollinen juhlapäivä) itsenäisyyspäivä (mainittu erikseen vuosilomalaissa) jouluaatto (mainittu erikseen vuosilomalaissa) joulupäivä (kirkollinen juhlapäivä) tapaninpäivä (kirkollinen juhlapäivä)

12 Vuosiloman antaminen 5 luku työnantaja voi edelleenkin määrätä loman ajankohdan rajoitukset työntekijän kuulemisvelvollisuus kuukauden tai vähintään kahden viikon ilmoitusaika ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman pitämisestä 12 arkipäivän osan ylittävän loman pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa saman kalenterivuoden kuluessa ennen seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppua

13 Säästövapaa ( sapattivapaa ) uusi laki 27 työntekijä voi säästää 18 päivää ylittävän loman osan, lukuun ottamatta talvilomaa, käytännössä enintään 6 lomapäiväänsä. Nyt mahdollisuus säästää siis 12 pv seuraavalle lomakaudelle vain painava este voi rajoittaa työntekijän oikeutta säästövapaa on annettava työntekijälle tämän määräämänä kalenterivuonna

14 Työkyvyttömyys ja vuosiloman siirtäminen 25 Vuosilomalakia on muutettu lukien sairaspäivien siirron osalta. Muutos tuli voimaan lokakuun 2013 alussa. jos työntekijä on joko lomansa alkaessa tai loman aikana sairauden tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan Edellytyksenä on, että työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ja pyytää siirtoa. Pyyntö on ehdottomasti esitettävä välittömästi eikä vasta työhön palattua. Työkyvyttömyys on tarvittaessa osoitettava luotettavalla selvityksellä, yleensä lääkärintodistuksella. enää ei siis ole entistä 7 päivän karenssia kesken lomaa sairastuttua

15 Vuosilomapalkka perusperiaate: oikeus saada loman ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa myös luontoisedut oltava käytettävissä, jos ei, korvataan rahana kolme lomapalkan laskentatapaa: viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva lomapalkka (14pv/35h säännön piirissä olevat) keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkka (14 pv säännön piirissä olevat tunti tai suorituspalkkaiset) prosenttiperusteinen lomapalkka (sääntöä sovelletaan 35h säännön piirissä oleviin tunti- tai suorituspalkkaisiin) Myös kk-palkkaisiin joiden sopimuksen mukainen työaika on joinakin kk:na alle 35h

16 Vuosilomapalkka lähtökohtana saman suuruinen palkka kuin työssä ollessa kolme eri laskentatapaa 1) kuukausi- ja viikkopalkkaiset sama palkka kuin työssä ollessa 10 2) tunti- ja urakkapalkkaiset 11 keskimääräinen päiväpalkka x vsl:n mukainen kerroin 3) 35 kk-työtunnin työntekijät 12 9 tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta palkkaustapa jota sovelletaan lomanmääräytymisvuoden alkaessa. VSL 3:14,

17 Kuukausi- ja viikkopalkkaiset 10 loman (tai sen osan) alkamisen ajankohta määrää lomapalkan suuruuden. lakiin perustuvia palkan lisiä (esim. ylityöt) ei oteta huomioon. työsopimukseen perustuvat lisät (esim. kiinteä ylityökorvaus) otetaan huomioon. TES:n mukaiset kiinteät lisät (esim. kielilisät) otetaan huomioon maksettava ennen loman alkamista * tai jakajana todelliset työpäivät kk-palkka [25]* = x ansaitut lomapäivät

18 Kaksiosainen palkka palkkausmuoto kuukausipalkka + provisio lomapalkka lasketaan käyttäen kaksia sääntöjä kuukausipalkan osalta normaali pääsääntö (kk-palkka/[25] x lomapäivät) 10 Provision osalta tunti- ja urakkapalkkaisia koskevia sääntöjä (keskimääräinen päiväpalkka + vsl:n taulukko) 11 TAI Työneuvoston päätöksen mukaan voidaan provisio-osuuden osalta lomapalkan laskemisessa käyttää muuta tapaa, joka osuu lähinnä oikeaan. ts. muun selvityksen puuttuessa voidaan esim. ottaa 9% tai 11,5% < 1v. > 1v

19 Luontoisedut ja vuosilomapalkka vuosilomapalkka lasketaan rahapalkasta eli luontoisetuja ei oteta huomioon luontoisedut oltava vähentämättöminä työntekijän käytössä vuosiloman aikana Poikkeus: palkkaan kuuluva ruokaetu, jota työntekijä ei käytä loman aikana, otetaan huomioon. Lasketaan verotusarvon mukaan

20 Lomaraha/Lomaltapaluuraha ei perustu lakiin, vaan työehtosopimuksiin perustuva erityinen lisä taikka yrityksen vakiintunut käytäntö ratkaiseva yleensä 50 % (lakisääteisen) vuosilomanpalkasta voidaan maksaa myös lomakorvauksen yhteydessä (ts. päättyy lomakautena ei työntekijästä johtuen) vakiintunutta käytäntöä ei voi yksipuolisesti muuttaa lomaltapaluurahan maksaminen edellyttää yleensä työhön palaamista loman jälkeen useissa TES:ssa termi muutettu lomarahaksi ja työhön paluu ei tällöin yleensä maksamisen edellytys usein maksetaan puolet ennen lomaa ja puolet loman jälkeen

21 Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä 17 mikäli työsuhde on jatkunut niin lyhyen ajan, ettei työntekijä ole vielä kertaakaan saanut lomaa, voidaan työssäolopäivät niiltä kalenterikuukausilta, joina työsuhde alkoi ja päättyi, laskea yhteen mikäli yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, luetaan nämä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymis-kuukaudeksi

22 Vanhentuminen KKO 1991:89 työntekijän vuosilomasaatava vanheni vuosilomalain 15 :n mukaan kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma tai osa siitä oli annettu tai olisi tullut antaa tai jonka aikana osa loma-korvauksesta oli maksettu tai olisi tullut maksaa KKO 1997:120 sama kanneaika lomarahan suhteen rangaistussäännökset VLL 37 vuosilomarikkomus RL 47:2 työaikasuojelurikos

23 Kirjanpitovelvollisuus työnantajalla on oltava kirjanpito seuraavista työntekijöiden vuosiloma-asioista vuosilomat (ansaitut, pidetyt ja pitämättömät säästövapaat (ansaitut, pidetyt, pitämättömät) maksetut vuosilomapalkat maksetut vuosilomakorvaukset pidettyjen lomien kalenteriajankohdat vuosilomapalkkojen ja lomakorvausten suuruus ja perusteet, joiden mukaan lomien pituudet sekä palkkojen ja korvausten suuruus on määrätty työnantajan annettava tietoja vuosilomakirjanpidosta työsuojeluviranomaiselle työntekijälle työntekijän edustajalle

24 DLA Piper Fabianinkatu 23, FI Helsinki Tel helsinkioffice@dlapiper.com