assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen Assistentti.info 2010 INFO sarja nro 7

Transkriptio

1 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen Assistentti.info 2010 INFO sarja nro 7

2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Arkmedia, Vaasa 2010

3 SISÄLTÖ Omaisen oikeus toimia henkilökohtaisena avustajana 5 Työsuhde perheenjäsenten välillä 7 Työaikalain soveltaminen 8 Kotityöntekijät 9 Vuosiloman määräytyminen 9 Työtapaturmavakuutus 10 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 11 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 12 Työterveyshuolto 13 Muu työlainsäädäntö 13

4

5 OMAISEN OIKEUS TOIMIA HENKILÖKOHTAISENA AVUSTAJANA Vammaispalvelulain 8 d :n 4 momentin mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Kyseisellä voimaan tulleella säännöksellä henkilökohtaisen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö. Vammaispalvelulain esitöiden (HE 166/2008) mukaan omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania. Henkilöt, jotka eivät kuulu edellä mainittujen joukkoon, voivat vammaispalvelulain 8 d :n 4 momentin säännöksen estämättä toimia henkilökohtaisena avustajana. Säännöksellä on haettu rajaa omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Tavoitteena on ollut entistä selkeämmän eron tekeminen omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Omaishoidon nähdään soveltuvan sellaisiin tilanteisiin, joissa kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, kun taas henkilökohtainen apu suuntautuu avustettavan itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Lähtökohta on ollut se, että läheisen henkilön ei tulisi ensisijaisesti toimia henkilökohtaisena avustajana, vaan mahdollisesti omaishoitajana. Mikäli omainen tai muu läheinen henkilö toimii henkilökohtaisena avustajana, hän ei voi toimia samaan aikaan omaishoitajana.

6 Rajausta on perusteltu usealla eri syyllä. Ensinnäkin vedotaan itsenäisen elämän ideologiaan ja avustajajärjestelmän tarkoitukseen. Katsotaan, että kun kyseessä on järjestelmä, jonka pitäisi kannustaa ihmisiä ottamaan elämä haltuunsa ja tekemään aidosti omia valintoja, on parempi, ettei avustaja ole liian läheinen henkilö. Myös itsenäistyvien nuorten kohdalla pidetään tärkeänä, että heillä olisi aito mahdollisuus irtautua lapsuudenkodistaan. Useissa tilanteissa itsenäistymistä voidaan perustellusti pitää helpompana, jos henkilökohtaisena avustajana toimii perheen ulkopuolinen henkilö. Lisäksi perheen sisäinen työsuhde voi aiheuttaa jääviysongelmia. Vajaavaltaisten henkilöiden kohdalla ongelmat liittyvät myös edunvalvontasuhteesta aiheutuviin tilanteisiin, jos vajaavaltaisen vaikeavammaisen henkilön huoltaja tai edunvalvojana toimiva omainen samalla tulisi työsuhteeseen päämiehensä kanssa. Rajaus ei kuitenkaan ole ehdoton. Henkilökohtaisena avustajana voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, jos sitä erityisen painavasta syystä on pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Lain esitöiden (HE 166/2008) mukaan erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö avustajaksi voisi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy. Omaisen tai muun läheisen palkkaaminen avustajaksi voi olla perusteltua myös silloin, kun perheen ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi. Vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt voivat niin ikään johtaa siihen, että on vaikeavammaisen henkilön edun mukaista, jos omainen tai muu läheinen henkilö toimii avustajana. Tällaisia tilanteita voi syntyä toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavissa vammoissa ja sairauksissa, joita ovat esi-

7 merkiksi ALS ja muut etenevät lihassairaudet, pitkälle edennyt MS-tauti sekä vaikeat traumaattiset aivovammat. Avustajalta edellytetään silloin muun muassa vaikeavammaisen henkilön fyysisen motoriikan hallintaa sekä vaikeimmissa tilanteissa eleiden ja tunnetilojen tulkintaa. Jos vaikeavammaisen avustajana on ennen tehtyä lakiuudistusta toiminut omainen, ja järjestelyn on katsottava olevan vaikeavammaisen edun mukainen, tällaisia työsuhteita voidaan jatkaa myös uusien säännösten voimassaoloaikana. TYÖSUHDE PERHEENJÄSENTEN VÄLILLÄ Henkilökohtainen avustajajärjestelmässä perusasetelma on, että vaikeavammaisen henkilön (työnantajan) ja henkilökohtaisen avustajan (työntekijän) välille syntyy työsopimuslain 1:1 :n mukainen työsopimussuhde, johon sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja työsopimuksen määräyksiä. Seuraavassa tarkastellaan työsuhdetta tilanteessa, jossa henkilökohtaisena avustajana toimii vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu perheenjäsen. Lähtökohtana on, että myös perheenjäsenten välillä voi syntyä työsuhde. KHO T 373. Kysymys oli siitä voiko vammaisen henkilön avustajana toimia samassa taloudessa asuva äiti. KHO katsoi, että äidin ja pojan välillä oli syntynyt työsuhde. Vaikka perheenjäsenet voivat tehdä keskenään työsopimuksen, perheenjäsenten välisissä työsuhteissa

8 sovelletaan osin tavanomaisesta poikkeavia työlainsäädännön määräyksiä. Huomioitavaa on lisäksi, että perheenjäsenten määritelmät voivat poiketa toisistaan eri työlakien kohdalla. Useimmissa työlaeissa perheenjäsenen käsite pitää sisällään laajemman henkilöryhmän kuin vammaispalvelulaissa tarkoitettu omainen-käsite. TYÖAIKALAIN SOVELTAMINEN Työaikalain (605/1996) 2 :n mukaan työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten työhön, eikä työhön, jota työntekijä tekee kotonaan. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen samassa vai eri taloudessa tai onko työsuhteessa muita ulkopuolisia työntekijöitä. Perheenjäsenten välisessä työsuhteessa ei siten synny oikeutta ylityö, sunnuntaityö tai muihin työaikalain mukaisiin korvauksiin. Myöskään työajan määräytymiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen työaikaan liittyviä säännöksiä, ei sovelleta perheenjäsenen työsuhteessa. Työaikalakiin ei sisälly perheenjäsenen määritelmää. Se, onko kysymyksessä työnantajan perheenjäsen, on ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa erikseen kiinnittäen huomiota sekä sukulaisuuteen että kyseisten henkilöiden sosiaaliseen läheisyyteen (HE 34/1996). Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin lähdetty siitä, että perheenjäsenten henkilöpiiriä on tulkittava laajasti. Lainkohdan tarkoittamina perheenjäseninä on pidetty ainakin työnantajan aviopuolisoa, työnantajan tai hänen aviopuolisonsa vanhempia ja isovanhempia taikka lapsia ja lapsenlapsia sekä ottolapsia ja ottovanhempia sekä myös jonkun edellä mainitun henkilön aviopuolisoa.

9 Säännöksen tulkinnassa on lainkohdan tarkoitus huomioon ottaen lähdettävä myös siitä, että aviopuolisoon rinnastetaan avopuoliso. KOTITYÖNTEKIJÄT Kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain (951/1977) 2 :n 1 kohdan mukaan laki ei koske työnantajan taloudessa vakinaisesti elävää työnantajan perheen jäsentä. VUOSILOMAN MÄÄRÄYTYMINEN Vuosilomalain (162/2005) 2 :n 2 momentin mukaisesti lakia sovelletaan kokonaisuudessaan perheenjäseniin silloin, kun työnantajan palveluksessa on myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Sen sijaan niissä tilanteissa, joissa työnantajan palveluksessa ei ole perheen ulkopuolisia työntekijöitä, työnantajan perheenjäsenillä on vastaava oikeus 8 :ssä tarkoitettuun vapaaseen ja 16 : ssä tarkoitettuun lomakorvaukseen kuin kotityöntekijöilläkin. Työsuhteessa olevalle perheenjäsenelle syntyy siis oikeus halutessaan vapaaseen, joka vastaa pitkälti muille työntekijöille myönnettävää vuosilomaa. Perheenjäsenellä on aina oikeus saada myös rahallinen lomakorvaus vapaan ajalta. Vaikeavammaisen henkilökohtaisina avustajina toimivilla perheenjäsenillä on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada kaksi arkipäivää vapaata kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

10 Vapaan ajalta työntekijänä toimivalla perheenjäsenellä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Vapaan yhteydessä lomakorvaus maksetaan ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Muutoin lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä. 10 Perheenjäsenen käsite on sama kuin työaikalaissa. Näin ollen merkityksellistä perheenjäsenen käsitteen määrittämiselle ovat sukulaisuus ja henkilöiden sosiaalinen läheisyys. Perheenjäsenten henkilöpiiriä on tulkittava laajasti. Oikeuskirjallisuudessa lainkohdan tarkoittamina perheenjäseninä on pidetty ainakin työnantajan aviopuolisoa, työnantajan tai hänen aviopuolisonsa vanhempia ja isovanhempia taikka lapsia ja lapsenlapsia sekä ottolapsia ja ottovanhempia sekä myös jonkun edellä mainitun henkilön aviopuolisoa. Säännöksen tulkinnassa on lainkohdan tarkoitus huomioon ottaen lähdettävä myös siitä, että aviopuolisoon rinnastetaan avopuoliso. TYÖTAPATURMAVAKUUTUS Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 2 :n mukaan oikeutta korvaukseen työtapaturman johdosta ei ole, jos työntekijä elää vakinaisesti työnantajan taloudessa ja on hänelle tai hänen aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa

11 tai etenevässä polvessa tahi on hänen ottolapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun tässä tarkoitetun henkilön puoliso. Työnantajan taloudessa vakituisesti asuvalla perheenjäsenellä ei ole oikeutta tapaturmakorvaukseen siitäkään huolimatta, että hän tekisi työtä työnantajalle ja saisi työstään palkkaa. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä aviopuolisoa sekä lasta ja vanhempaa tai näiden puolisoa. Sen sijaan samassa taloudessa asuvat sisarukset, tädit, sedät ja avopuoliso kuuluvat lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuten muutkin työntekijät. Näin ollen heille tulee ottaa lakisääteinen työtapaturmavakuutus. Perheenjäsenelle, jolla ei ole oikeutta lakisääteiseen työtapaturmakorvaukseen, olisi hyvä ottaa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus mahdollisten tapaturmien varalle. Tällöin on syytä ottaa huomioon, että vapaaehtoinen tapaturmavakuutusmaksu ei ole sellainen lakisääteinen kustannus, joka kunnalla olisi velvollisuus korvata. Vapaaehtoisista vakuutuksista aiheutuvat kustannukset jäävät pääsääntöisesti työnantajan itsensä maksettaviksi. 11 TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUSMAKSU Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 12 :n mukaan työnantaja, joka tapatur-

12 mavakuutuslain mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun. Koska perheenjäsen ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, ei hänestä myöskään peritä työttömyysvakuutusmaksuja. Työnantajan ei siis tarvitse maksaa työttömyysvakuutusmaksua, jos työntekijä on hänen aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai näiden puoliso. Työnantajan sisarukset, tädit ja sedät eivät ole tällaisia perheenjäseniä, kuten ei avopuolisokaan, joten heidän osaltaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on maksettava. 12 PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUSMAKSU Työsuhteessa olevat henkilöt, joita koskee työnantajan järjestämä pakollinen tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu tapaturmasuoja, ovat velvolliset suorittamaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 15, 555/1998). Koska perheenjäsen ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, ei häneltä myöskään peritä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja. Jos työntekijä on työnantajan aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai näiden puoliso, ei hänen tarvitse maksaa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua.

13 TYÖTERVEYSHUOLTO Perheenjäsenen tekemää työtä ei ole rajattu työturvallisuuslain (738/2002) tai työterveyshuoltolain (1383/2001) soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kaikille henkilökohtaisille avustajilleen riippumatta perheoikeudellisista suhteistaan. Koska kysymys on lakisääteisestä työnantajan maksettavaksi kuuluvasta maksusta, kunta on velvollinen korvaamaan työterveyshuollon järjestämisestä vammaiselle työnantajalle aiheutuvat kustannukset. MUU TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ 13 Muilta osin perheenjäsenten väliseen työhön ja työsopimukseen sovelletaan lähtökohtaisesti samoja lakeja ja sääntöjä kuin muihinkin työsuhteisiin.

14 Muistiinpanoja:

15 INFO sarja Uudistuva vammaispalvelulaki 2009 Omainen avustajana 2010 Perustietoa 2010 Palvelusuunnittelu 2010

16 assistentti INFO Vammaispalvelulain voimaan tulleen muutoksen mukaan henkilökohtaisen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö. Tämä rajaus ei ole kuitenkaan ehdoton. Henkilökohtaisena avustajana voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, jos sitä erityisen painavasta syystä on pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Näissä tilanteissa avustajana toimivan omaisen ja vaikeavammaisen henkilön välille voi syntyä työsuhde. Omaisen (työntekijä) ja vaikeavammaisen henkilön (työnantaja) välisiin työsuhteisiin sovelletaan kuitenkin joitain poikkeuksia työlainsäädännön pääsäännöistä. Tässä Assistentti. infon julkaisemassa oppaassa käydään läpi niitä ongelmakohtia, jotka ovat käytännössä herättäneet kysymyksiä ja epätietoisuutta omaisen toimiessa henkilökohtaisena avustajana. Assistentti.info on valtakunnallinen verkosto, jonka tehtävänä on kehittää henkilökohtaiseen apuun liittyvää toimintaa. Keskeisimpinä työtapoina ovat verkostoyhteistyö, neuvontapalvelut, koulutustoiminta ja tiedottaminen. Assistentti.info julkaisee henkilökohtaiseen apuun liittyvää materiaalia. Lisätietoa: ISBN (nid.) ISBN (PDF) Ulkoasu: Niina Kilpelä