Lämpökuvien mittaus ja kuva-analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpökuvien mittaus ja kuva-analyysi"

Transkriptio

1 Lämpökuvien mittaus ja kuva-analyysi Joensuun yliopisto 2002 Tietojenkäsittelytieteen laitos Erikoistyö Risto Joki-Korpela

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Lämpösäteilyn teoriaa 4 3 Lämpökameran toiminta Skannerin toiminta Keskusyksikön toiminta Kuvantallennus 12 4 Lämpökuvaus Kuvausolosuhteet Kuvausten geometria Kuvausten suorittaminen Kuvien tallennus Lämpökuvien analyysi Kuvienlukuohjelmat Kuvasta valitun pisteen lämpötilan näyttö Kuvan segmentointi 18 6 Mittaustulosten tulkinta 20 Kirjallisuusviitteet 22 Liitteet 22 2

3 1 Johdanto Työn tarkoituksena oli tuottaa infrapunakameralla kuvattujen lämpökuvien analysointiin työkalu ja perustaa www-pohjainen lämpökuva-arkisto. Työssä kuvattiin lämpökameralla havupuitten neulasten lämpötiloja. Mielenkiinnon kohteena olivat erityisesti havunneulasten lämpötilaerot keväällä, jolloin päivän ja yön lämpötilat ovat suuria. Työssä kuvattua tietokantaa on mahdollisuus käyttää esitutkimusmateriaalina havunneulasten pakkaskestävyyden analyysissä. Lämpökameralla tuotettujen tiff-formaatin harmaatasokuvien analysointia varten tehtiin Matlab R12 - ympäristöön soveltuva ohjelma. Ohjelma muuntaa harmaatasokuvan pseudovärikuvaksi ja valitusta kuvapisteestä ohjelma laskee lämpötilan ja säteilyn maksimiaallonpituuden tulostaen ne näytölle. Ohjelma ryhmittelee eri lämpötila-alueita käyttäjän valinnan mukaisesti tulostaen ryhmitellyn kuvan näytölle. Alueitten koon ohjelma laskee myös suhteellisena prosenttiosuutena kuva-alasta. Lämpökuva-aineistosta muodostettiin lämpökuvatietokanta www-sivuille selaimella luettavaksi osoitteeseen Työssä tuotetut värilliset lämpökuvat ovat samoilla wwwsivuilla nähtävillä. Kuvaukset aloitettiin tammikuussa v.2002, jolloin ei sään kylmyydestä johtuen useita kuvauskertoja ei voitu suorittaa. Varsinainen kuva-aineisto saatiin kuvattua maaliskuun aikana, jolloin lämpötilaerot yön ja päivän välillä olivat suurimmat. Raportin luvussa 2 on lämpösäteilyn teoriaa ja luvussa 3 tutkimuksissa käytetyn lämpökameran toimintaperiaatteet. Luvussa 4 esitellään lämpökuvaus ja kuvauksen suoritustavat. ja luvussa 5 lämpökuvien analyysi ja kuvienlukuohjelma. Lopuksi luvussa 6 on mittaustulosten tulkinta. 3

4 2 Lämpösäteilyn teoriaa Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus riippuu säteilyn syntytavasta. Infrapuna eli lämpösäteily aiheutuu atomien ja molekyylien värähtelyistä eli aineen lämpöliikkeestä. Infrapunasäteily erottuu muusta säteilystä vain aallonpituudeltaan. Lämpösäteily ei tarvitse väliainetta edetäkseen. Säteily koostuu hiukkasmaisista kvanteista eli fotoneista, joilla on energia ja liikemäärä. Sähköisesti varattujen hiukkasten luovuttaessa energiaa se purkautuu säteilemällä. Sähkömagneettiset aallot etenevät suoraviivaisesti valon nopeudella ja osuessaan absorboivaan aineeseen osa muuttuu lämmöksi. Absorptiossa sähkömagneettinen kenttä vaikuttaa varattuihin hiukkasiin ja siirtää näihin energiaa. Emissiossa hiukkanen luovuttaa energiaa säteilemällä. Jokainen kappale, jonka lämpötila ylittää absoluuttisen lämpötilan (-273 C ), lähettää lämpösäteilyä Stefan-Boltzmannin lain mukaisesti /1/ W 4 = εσ T, (2.1) missä T = kappaleen lämpötila (K) = Stefan-Boltzmannin vakio (5, Wm -2 K -4 ) = kappaleen emissiokerroin (välillä 0...1) W = säteilyteho (Wm -2 ). 4

5 Stefan-Boltzmannin lain mukaan kappaleen säteilemän lämpösäteilyn tehotiheys riippuu emissiokertoimesta ja voimakkaasti kappaleen lämpötilasta. Mitä korkeampi kappaleen lämpötila on, sitä lyhyempi on se aallonpituus, jolla säteilyn maksimi esiintyy. Mustan kappaleen, joka absorboi 100 % siihen kohdistuvasta lämpösäteilystä ja joka on täydellinen säteilijä kaikilla aallonpituuksilla ja kaikkiin avaruuskulmiin, säteilyn intensiteetti M (W m -2 µm -1 ) on esitetty kuvassa 2.1. Mustalla kappaleella ei tarkoiteta kappaletta jonka pinnanväri olisi aina musta, sillä pinnan väri riippuu pinnan lämpötilasta. Esimerkiksi aurinkoa voidaan pitää mustana kappaleena, joka pinta absorboi kaiken siihen osuvan säteilyn. /1/ 5

6 Kuva 2.1. Mustan kappaleen lämpösäteily eri lämpötiloilla. /1/ Todellisen (selektiivisen) kappaleen säteily vaihtelee eri aallonpituuksilla, ja sillä on useita eri emissiokertoimen arvoja. Kun emissiokertoimet tunnetaan ja ne ovat stabiileja, on mahdollista laskea säteilyteho säteilyvuon tiheydestä. Plancin lain mukaan voidaan arvioida kappaleen lähettämän säteilyn intensiteetti /1/ I λt 2 2π hc 1 =., (2.2) 5 hc λ -1 eλkt missä = säteilyn aallonpituus m k = Boltzmannin vakio 1, J/K h = Plancin vakio 6, J s c = valonnopeus tyhjiössä 2, m/s λ = 2898 max. (2.3) T T = kappaleen pinnan absoluuttinen lämpötila (K) Intensiteetin maksimi aallonpituus saadaan seuraavasti /1/ Tämä muunnos tunnetaan paremmin Wienin siirtymälakina tai approksimaationa, missä 6

7 max = intensiteettimaksimin aallonpituus (µm) T = kappaleen lämpötila (K) Ilmakehä vaimentaa suurimman osan säteilyenergiasta ja jäljelle jäävät aallonpituusalueet keskiinfrapuna (3-5µm) ja kauko-infrapuna (8-12µm).Koska voimakkain absorboituminen ilmassa tapahtuu 5-8µm aallonpituuksilla, on suurimmalla osalla käytettävistä infrapunasysteemeistä tunnistin, joka toimii joko alueella 2-5µm tai 8-12µm. Emiessiivisyyden on oltava mahdollisimman suuri, sillä suuresta emissiosta seuraa pieni heijastuskerroin, jolloin siirtoemissio on yleensä nolla. Anturin vaste on oltava tasainen koko mittauskaistalla. Kokonaissäteilyn heijastus-, absorbio-, ja läpäisykertoimet liittyvät kaikkeen ulkopuolelta tulevaan säteilyyn. Niiden osalta (T) tarkoittaa ulkoisen säteilylähteen lämpötilaa. Kokonaissäteilyn emissiokerroin puolestaan riippuu kohteen pintalämpötilasta ja pätee vain, mikäli ulkopuolelta tuleva säteilyn lähde on samassa lämpötilassa kuin mitattavan kappaleen pinta. Kapeaa mittauskaistaa käytettäessä voidaan heijastus-, absorbio-, ja läpäisykertoimien summaa pitää ykkösenä ja soveltaa yleispätevästi. Tällöin itse asiassa kysymys on näiden keskiarvosta mittauskaistalla. Myös aallonpituuksilla µm voidaan tätä soveltaa, sillä tällä aallonpituusalueella aineiden emissiokertoimet eivät paljoa riipu aallonpituudesta. Kun nämä fysikaaliset ilmiöt yhdistetään siihen tosiasiaan, että säteilyenergian erot voidaan havaita ja muuntaa näkyväksi valoksi ( µm), saadaan perusta infrapunakuvaukseen. 7

8 3 Lämpökameran toiminta Kappaleen infrapuna-aallonpituudella lähettämä sähkömagneettinen säteily kohdistetaan skannerin optiikan avulla ilmaisimeen, jonka sähköiset ominaisuudet muuttuvat lämpösäteilyn intensiteetin funktiona. Detektorista saatava sähköinen signaali vahvistetaan, johdetaan edelleen kameran kuvankäsittelyosaan ja edelleen videosignaalina näytölle tai harmaatasokuvana taltioitaviksi levykkeelle. 3.1 Skannerin toiminta Skannerin toimintaa voidaan verrata periaatteeltaan videokameran toimintaan. Kuvan tarkennus suoritetaan motorisoidun fokusointioptiikan avulla. Fokusointilinssi kokoaa tulevan lämpösäteilyn, joka johdetaan ilmaisimeen. Koska ilmaisin voi reagoida ainoastaan lämpösäteilyn intensiteettiin tarvitaan x-y suuntaan poikkeutettavat peilit jakamaan kuva kuva-alkioihin ja johtamaan kuva-alkiot kuvakentän mukaisesti detektoriin. Y-suuntaisen peilin värähtelytaajuus on 50 Hz ja x- suuntaisen peilin 3922 Hz (kuvataajuudet ovat samat kuin televisiossa) Peilin värähtely aikaansaadaan magneettikenttään ja vääntöjousen avulla Y- suuntainen värähtely saadaan tasaisella kolmioaallolla standardien TV-formaattien mukaisesti ja x- suuntainen värähtely sinimuotoisilla aalloilla. Värähtelyn huojunnan eliminoimiseksi peililaitteisto on sijoitettu hermeettisesti suljettuun tyhjiökoteloon. Kuvassa 3.1 on periaatekuva skannerin rakenteesta ja säteilyn kulusta kokoojalinssistä dedektoriin. 8

9 Ilmaisimen jäähdyttäminen (-196 C) parantaa ilmaisimen erottelukykyä, eli laitteiston ja ympäristön kohina suodattuu pois. Ilmaisimesta saatava sähköinen viesti A/D- muunnetaan keskusyksikössä digitaaliseen muotoon, sekä käsitellään käyttäjän antamien parametrien ja valintojen mukaan. Kuva 3.1 Periaatekuva skannerin toiminnasta. /2/ 9

10 3.2 Keskusyksikön toiminta Ohjausyksikkö ohjaa käyttäjän antamien parametrien mukaisesti peilejä, optiikkaa yms. Skannerista tulevan analoginen viesti muunnetaan digitaaliseen muotoon, josta kuvankäsittely- yksikkö generoi standardi-videosignaalia. Käyttäjä voi keskusyksikön säätimillä muuttaa esimerkiksi kuvataajuutta (fast line scan) tai kuvattavan pinnan emissiokerrointa ja oletettua ympäristön lämpötilaa, joilla on oleellinen vaikutus mittaustuloksiin. Kuvassa 3.2 on kuvattu skannerin- ja keskusyksikön lohkokaavio, sekä signaalin kulku lohkojen välillä. 10

11 Kuva 3.2. Keskusyksikön lohkokaavio /2/ Kuvauksissa käytetyn kameran tyyppi oli Inframeter 740. Seuraavaksi esitellään teknisiä tietoja ja ominaisuuksia kuvauksissa käytetystä kamerasta. - nimellinen toiminta-alue µm - pistelämpötilan näyttö pysty- ja vaakakursorein - pinta-alan keskilämpötilan näyttö - isoterminäyttö (mittausalueen keskilämpötilassa olevat pisteet erottuvat valkoisina) - HgCdTe-ilmaisin, jäähdytys skannerissa olevalla jäähdytyskompressorilla. -lämpötila-alueet 5, 10, 20, 50, 100, ja 200 C sekä laajennetulla alueella 50, 100, 200, ja 1000 C - keskilämpötilan asetus C ja laajennetulla alueella C - lämpötilan näyttö kolmella numerolla - lämpötilan erottelutarkkuus alueella 8-12 m tai 3-12 m (+30 C) 0,1 C 11

12 alueella 3-5 m(+30 C) 0.2 -kohina vastaavilla alueella 8-12 m (+30 C) >0.2 C 3-5 m (+30 C)>0.4 C -vaakasuora resoluutio 50% kontrastilla alueella 8-12 m 1.8 mrad, 256 kuva-alkiota/ juova alueella 3-5 m 3.5 mrad, 256 kuva-alkiota/juova - käyttölämpötila C - kahdeksan erilaisen väripaletin käyttö mahdollisuus - automaattinen tai manuaalinen keskilämpötilan säätö - LINE SCAN- mittaus käyttäjän valitsemalta korkeudelta näytöstä - horisontaalinen lämpö- gradienttinäyttö. - FAST LINE SCAN- mittaus nopeasti liikkuvien kappaleiden kuvaamiseen, kuva päivittyy x-suuntaisesti 125 s välein, y-suuntaisesti peili pysäytetään paikalleen - sähköisesti ohjautuva fokus, tarkennus ja zoom - peilien värähtelytaajuus 8 khz x-suuntaan ja 50 Hz y- suuntaan /2/ 3.4 Kuvantallennus Kuvantallennukseen käytetään 3,5 levykettä, johon kuvat tallentuu Tif-formaattina. Levyke alustetaan laitteen omalla ohjelmalla ennen kuvauksen aloittamista. Levykkeeseen voi tallettaa enintään kaksikymmentä kuvatiedostoa. Yhden kuvatiedoston koko on n.64,7 kb ja kuvan koko on 256x256 pikseliä. Kuvat tallennetaan muodossa 8 bittiä/pikseli. 12

13 4 Lämpökuvaus 4.1 Kuvausolosuhteet Työtä aloitettaessa tammikuussa kuvausolosuhteet eivät olleet hyvät. Kuvattavat puut olivat lumisia ja ilma liian kylmä, jotta lämpötilaeroja olisi voinut kameralla havaita. Ohjelman testausta varten otettiin kuitenkin kuvia, joissa osaa kuvattavaa puun neulasia lämmitettiin keinotekoisesti. Maaliskuussa kuvattaessa kuvausolosuhteet olivat hyvät, jolloin ilman lämpötila päivällä nousi 0..+5:een asteeseen ja yöllä oli huomattavasti viileämpää. Kuvattavat puut valittiin paikasta, johon aurinko paistoi heti aamulla lämmittäen osaa puuta ja puun varjonpuolen ollessa vielä yön jäljeltä pakkasten lämpötilassa. 4.2 Kuvausten geometria Kuvausten suorittamisen kannalta ei kuvauskulmalla ollut merkittävää vaikutusta, koska kuvauskulma oli pieni. Usein aineille ilmoitetaan emiessiivisyys yhdellä luvulla, vaikka todellisten pintojen emissivisyys on aallonpituuden, lämpötilan ja mittauskulman funktio. Lämpötilan vaikutus emissiosyyskertoimeen on kuitenkin pieni, samoin kuin mittauskulman vaikutus, jos kulma on pienempi kuin 30. Kuvauskulmalla on merkitystä kuitenkin kohteen kuva-alaa määritettäessä. Käytetty kameran optiikka ei mahdollistanut kuvatarkkuutta, jossa olisi havaittu yksittäisten neulasten lämpötiloja kuin kuvattaessa alle 1,5 metrin lähietäisyydeltä. Korkeiden puiden kuvaaminen koko puun osalta lähietäisyydeltä ei käytettävissä olevalla kalustolla ollut mahdollista. Fyysistä kuvan kokoa ei voitu määrittää, koska etäisyyden mittaus tarkasti kuvauskohteen oksistoon oli vaikeaa eikä kuva-alan reunoja suhteessa kuvauskohteeseen voinut tarkasti määrittää. 13

14 4.3 Kuvausten suorittaminen Kuvattaessa tulee huomioida myös pinnan mahdolliset heijastumat. Sädeoptiikan lait pätevät myös infrapunasäteilylle. Tasaiseen pintaan tuleva ja siitä heijastuva säde ovat samassa kulmassa pinnan normaaliin nähden. Mitattavien kappaleiden pinta on usein epätasainen tai huokoinen, jolloin heijastuva säde hajaantuu. Pinnan heijastaessa valoa yhdensuuntaisina säteinä myös infrapunasäteily heijastuu, mutta heijastuskertoimet voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Mitattaessa kohteen pintalämpötilaa pinnan emittoiman säteilyn perusteella, heijastunut säteily on häiriötekijä. Häiriön vaikutusta voidaan pienentää, kun vältetään mittausta suunnista, joihin pinnan oletetaan heijastavan häiriösäteilyä eri lämpölähteistä. Kuvauspaikan valintaan vaikuttivat kohteen maaston sopivuus, eli pyrittiin löytämään mittauspaikka, jossa lämpötilaerot auringonvalon ja varjojen välillä olivat suuria. Kuvauskaluston toimintakuntoon saattamisen jälkeen mitattiin valitun kuvauskohteen etäisyys ja kuvauskulma. Lämpökameran kuvia kohteesta samalla etäisyydellä ja kuvauskulmalla otettiin säätäen kameran lämpötila-aluetta yleensä kolme kappaletta. Lämpötila-alueen määräsi kohteen lämpötilaerot, joten kiinteää porrastusta ei voitu käyttää. Samaa kuvauskohdetta kuvattiin myös digitaalisella kameralla, jotta kuvatut kohteet nähdään myös luonnollisina. 4.4 Kuvien tallennus Kuvamateriaali tallennettiin kuvausvaiheessa kameran keskusyksikössä olevan levyaseman avulla levykkeelle. Lämpökameralla tallennetut harmaatasokuvat muutettiin laaditulla ohjelmalla pseudovärikuviksi ja tallennettiin png-tallennusmuodossa yhdessä kuvan mittaustietojen kanssa wwwkuvatietokantaan. Digitaaliset kuvat siirrettiin kameran muistikortilta myöskin vastaavien lämpökameran kuvien liitteeksi kuvatietokantaan. Raportin liitteeksi tulostettiin kuvasarjat kuvauskerroittain eriteltyinä. Alkuperäiset levykkeet, joissa on lämpökameralla kuvatut ovat tiftallennusmuodossa on raportin liitteenä. 14

15 5. Lämpökuvien analyysi Lämpökameran kuvan lämpöalueet erottuvat kuvassa eri harmaatasoina ja värikuvassa eri värisävyinä. Tasojen määrän voi valita kuvaustilanteessa kameran valikkoa säätämällä. Valittujen tasojen määrän voi nähdä kuvan alalaidassa olevasta väripalkista. Kuvasta voidaan havaita lämpöalueiden jakaantuminen ja arvioida syyt eri lämpötilojen muodostumiselle. Kuvaussarjan 5 kuvasta 10 voidaan havaita keltaisten ja vihreiden kuva-alueiden olevan lämpimämpiä, eli auringon lämpösäteily oli päässyt esteettä lämmittämään aluetta. Kuvassa sinisten matalamman lämpötilan alueilla oli toiset puut tai niiden oksat estäneet lämpösäteilyn pääsyn lämmittämään kohdealuetta. Kuvausajankohtana puut olivat kasvuvaiheen lepotilassa, joten maasta juurien kautta kulkeutuvien nesteiden lämmittävä vaikutus ei näkynyt lämpökuvassa. Kuva 5.1 Lämpökameran pseudovärikuva. 15

16 5.1 Kuvienlukuohjelmat Lämpökameran kuvien analysointia varten laadittiin matlab-ohjelmat. Lämpökameran harmaatasokuva oli ohjelman sisäänmenona. Ohjelmassa on kaksi erillistä toimintalohkoa. Ensimmäisessä lohkossa luetaan valittu harmaataso tif-kuva tiedostosta ohjelmaan, väritetään kuva ja tulostetaan se näytölle. Kuvasta voi tulostaa halutun pisteen lämpötilan osoittamalla hiirellä tutkittavaa pistettä, jolloin ohjelma tulostaa näytölle halutut tiedot. Toisen lohkon alkuosa on sama kuin ensimmäisen lohkon kuvan luvun ja värityksen osalta. Lisätoimintona on kuvan ryhmittely käyttäjän haluamiin lämpötila-alueisiin ja alueiden suhteellisen osuuden laskenta koko kuva-alasta Kuvasta valitun pisteen lämpötilan näyttö Ohjelma koostuu neljästä aliohjelmasta: lämpötilan osoitus, laske, aallonpituus ja kelveneiksi. Liitteessä 1 on tulostettu kuva lämpötilan ja säteilyspektrin maksimiaallonpituuden näyttämisestä Liitteessä 1 on aliohjelmien lähdekoodit. Seuraavaksi esitellään aliohjelmat. Function lämpotilan_osoitus; % Kuvaus: Funktio tulostaa hiirellä valitun pisteen lämpötilan; % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input :A % output: pseudovärikuva % Kutsutut funktiot: laske (alin,ylin,suurin,pienin,c); alin, ylin (harmaatasot), pienin, suurin(lämpötilat),c valitun pisteen intensiteetti % Huomioitavaa: ; % ; 16

17 Function laske(a); % Kuvaus: Funktio saa syötteenä suurimman ja pienimmän pikselin harmaatasoarvon, % lämpötilan raja-arvot sekä valitun pisteen intensiteetin % funktio laskee annetun pisteen lämpötilan. % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä: % Parametrit: input : alin, ylin (harmaatasot),pienin, suurin(lämpötilat),c valitun pisteen intensiteetti; % output :A (pisteen lämpötila); % Kutsutut funktiot: ei; % Huomioitavaa: ; % ; Function l=aallonpituus (K); % Kuvaus: Funktio muuttaa kelveinä saadun lämpötilan aallonpituudeksi(lambda=k); % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input : K(lämpötila Kelvineinä) % output: säteilyn maksimi-aallonpituus % Kutsutut funktiot: kelvineiksi; % Huomioitavaa: % Function K=kelvineiksi(C); % Kuvaus: Funktio muuttaa C-asteina saadun lämpötilan kelvineiksi(k); % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input : C Celsiusasteina % output: K Kelvineinä % Kutsutut funktiot: % Huomioitavaa: Asteen kymmenesosat tulee erottaa pisteellä esim.(1.5); 17

18 5.1.2 Kuvan segmentointi Kuvan ryhmittelyyn käytettiin ISODATA- algoritmia. Aluksi määritellään ryhmien tunnusvektorit satunnaisesti tai manuaalisesti. Kuva käydään läpi pisteittäin ja käsiteltävän kuvan piirrevektori sijoitetaan siihen ryhmään, johon sen etäisyys on pienin. Ryhmään kuuluvista piirrevektoreista lasketaan keskiarvo, joka sijoitetaan ryhmän uudeksi tunnusvektoriksi. Silmukkaa toistetaan kunnes ryhmien keskiarvot eivät enää muutu. Lopuksi kuva esitetään harmaatasokuvana, jossa eri harmaatasot vastaavat eri ryhmiä. ISODATA- algoritmi Määrää ryhmien m tunnusvektorit mi Toista kunnes ryhmien m tunnusvektorit eivät muutu; Toista jokaiselle piirrevektorille Laske etäisyydet tunnusvektoreihin; Siirrä piirrevektori siihen ryhmään, johon sen etäisyys on pienin; Laske ryhmien keskiarvot miu; Sijoita ryhmien m tunnusvektoreiksi keskiarvot miu Liitteessä 2-10 on mittauspöytäkirjat ja kuvat segmentointiryhmittäin. Function segmentointi; % Kuvaus: Funktio jakaa syötteenä saadun kuvan käyttäjän haluamiin lämpötila-alueisiin ja laskee alueiden suhteellisen koon. % % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input: kuva.tif; % output: Ryhmitelty kuva 18

19 % Kutsutut funktiot: ; % Huomioitavaa: % ; 19

20 6 Mittaustulosten tulkinta Lämpökameran kuvan antama informaatio kuvauskohteen lämpötiloista oli selkeä. Samasta kohteesta eri kuvausparametriarvoilla otetuista kuvista segmentointi korosti intensiteetiltään voimakkaampia alueita, kuin yhden kuvan segmentoinnilla voitiin saada. Yhden kuvan käyttö segmentoinnin lähteenä muodosti kuvan, joka muistutti lämpökameran harmaatasokuvaa. Kuvassa 6.1 olevan kuvauskerran 9 kuvan 13 segmentoinnissa on käytetty yhtä lämpökuvaa. Kuva 6.1 Yhdestä lämpökuvasta segmentoitu kuva. 20

21 Kolme-komponentti segmentointi tuotti lämpöalueita yleensä vähemmän kuin yksikomponentti kuva, johtuen pieni-intensiteetin omaavien pikseleiden liittymiseen isompiin alueisiin ohjelman keskiarvon laskentavaiheessa. Kuvassa 6.2 on kuvauskerran 9 kuvista ja 15 segmentoitu kuva. Kuva 6.2 Kolmesta lämpökuvasta segmentoitu kuva. Liitteessä 19, taulukossa 1 on tulokset kolmen kuvaryhmän segmentoinnista ja taulukossa 2 tulokset yhden kuvan segmentoinnista. 21

22 Kirjallisuusviitteet 1 Tammertekniikka Teknisen alan Fysiikka2 Koski Mäkelä Soinne 2 Infametrics Model 700 series käsikirja Liitteet 1. Lämpötilan ja aallonpituuden näyttö lämpökameran kuvista. 2. Lämpökameran kuvauskerta 1 3. Lämpökameran kuvauskerta 2 4. Lämpökameran kuvauskerta 3 5. Lämpökameran kuvauskerta 4 6. Lämpökameran kuvauskerta 5 7. Lämpökameran kuvauskerta 6 8. Lämpökameran kuvauskerta 7 9. Lämpökameran kuvauskerta Lämpökameran kuvauskerta Aliohjelmien aallonpituus, kelvineiksi ja laske lähdekoodit. 12. Lämpötilan osoituksen lähdekoodi. 13. Segmentointiohjelman lähdekoodi 14. Segmentointikuvat kuvauskerta Segmentointikuvat kuvauskerta Segmentointikuvat kuvauskerta Segmentointikuvat kuvauskerta Segmentointikuvat kuvauskerta Segmentointikuvat kuvauskerta Digitaalikameralla otetut kuvat kuvauskerta 9 22

23 Liite 1 Lämpötilan ja aallonpituuden näyttö lämpökameran kuvasta. Mittauspiste on merkitty kuvaan tähdellä (*). 23

24 Liite 2 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 1 Kuvausaika Lämpötila -25 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom Männyn oksa Männyn oksa Männyn oksa Männyn oksa Männyn oksa Kuusi Kuusi Kuusi 24

25 25

26 Liite 3 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 2 Kuvausaika Lämpötila 0 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom Männyn oksa Neulasia lämmitetty Männyn oksa keinotekoisesti Männyn oksa Neulasia lämmitetty 4 0,6-30 Männyn oksa keinotekoisesti Männyn oksa 6 1,5 0 Männyn oksa Kuusi Kuusi Kuusi 26

27 27

28 Liite 4 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 3 Kuvausaika Lämpötila 0 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom. 28

29 Liite 5 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 4 Kuvausaika Lämpötila -1 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom. 1 1,5 0 Männyn oksa Kuvauskohde sama 2 1,5 0 Männyn oksa kuin tammikuun kuvauk- 3 1,5 0 Männyn oksa sissa 4 1,5 0 Männyn oksa 5 1,5 0 Männyn oksa 6 1,5 0 Männyn oksa Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Männyn oksisto Männyn oksisto Männyn oksisto Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi 29

30 30

31 Liite 6 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 5 Kuvausaika Lämpötila -2 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan Huom. kohde Kukat Lämpötila Kukat Lämpötila Kukat Lämpötila Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuvan etuosassa leppiä Kuusi Kuvan etuosassa leppiä Kuusi Kuvan etuosassa leppiä Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Mänty Mänty Mänty Kataja 31

32 32

33 Liite 7 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 6 Kuvausaika Lämpötila -3 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom Kuusi Kuvaussarja kuvattu Kuusi kuvauskerralla 9 eri Kuusi asetuksilla Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä 33

34 34

35 Liite 8 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 7 Kuvausaika Lämpötila -3 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom Mänty Mänty Mänty Kuusi Kuusi Kuusi Mänty Kuva-alaa muutettu Mänty Kuva-alaa muutettu Mänty Kuva-alaa muutettu Mänty Mänty Sama mänty kuin kuvan 2 mutta vastakkaiselta puolen Mänty Mänty Mänty Mänty Kataja Kataja Kataja Kuusi Sama kuusi kuin kuvan 5 mutta vastakkaiselta puolen Kuusi Sama kuusi kuin kuvan 5 mutta vastakkaiselta puolen 35

36 36

37 Liite 9 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 8 Kuvausaika Lämpötila -3 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom Mäntykelo Mäntykelo Mäntykelo Mäntykelo Mäntykelo Mäntykelo Kuusikelo 37

38 Liite 10 Lämpökameran kuvat: kuvauskerta 9 Kuvausaika Lämpötila -3 Kuva nro Kuvausetäisyys/m Kuvauskulma /aste Kuvan kohde Huom Kuusi Kuusi Kuusi Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä Mäntyjä 38

39 39

40 Liite 11 Aliohjelmien aallonpituus, kelveneiksi ja laske lähdekoodit %function l=aallonpit(k); % Kuvaus: Funktio muuttaa kelveinä saadun lämpötilan aallonpituudeksi(lambda=k); % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input K; % output l; % Kutsutut funktiot: kelvineiksi; % Huomioitavaa: ; % %' function l=aallonpit(k); k=kelvineiksi(k); l=2898/k; %function ;K=kelvineiksi(C); % Kuvaus: Funktio muuttaa C-asteina saadun lämpötilan kelvineiksi(k); % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input: C; % output: K; % Kutsutut funktiot: kelvineiksi; % Huomioitavaa: Asteen kymmenesosat tulee erottaa pisteellä esim.(1.5); % ; function K=kelvineiksi(C); % K= 273+C; %function laske(a); % Kuvaus: Funktio saa syötteenä suurimman ja pienimmän pikselin arvon, % lämpötilan raja-arvot sekä valitun pisteen intensiteetin % funktio laskee annetun pisteen lämpötilan. % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input alin,ylin(harmaatasot),pienin,suurin(lämpötilat),c valitun pisteen intensiteetti; % output: A (pisteen lämpötila); % Kutsutut funktiot: ei; % Huomioitavaa: ; % ; function A= laske(alin,ylin,pienin,suurin,w); %; s= suurin; % asteet p= pienin; d= alin; % intensiteetti h= ylin; A=(((s-p)/(d-h))*w)+p; 40

41 Liite 12 Lämpötilan osoituksen lähdekoodi %function ;lämpotilan_osoitus(p,s); % Kuvaus: Funktio tulostaa hiirellä valitun pisteen lämpötilan ja aalonpituuden; % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input: A; % output: ; % Kutsutut funktiot: laske (alin,ylin,suurin,pienin,c); % Huomioitavaa: ;Luettava kuva tulee olla tif-formaatissa % ; function x = osoitus; %; disp('tervetuloa Kuvankäsittely ohjelmaan. '); dir disp('valitsemasi tiedosto sisältää seuraavat tietueet.') j=input('haluatko tutkia kuvia ja niiden lämpötiloja? k= jatketaan e= lopetus ','s'); if j == 'e' end while j=='k' i=input('mitä kuvaa haluat tutkia anna kuvan numero?.','s'); f=imread ([i,'.tif']); imshow(f); f = f(1:244,1:256); f = double(f); suurin=max(max(max(f))); pienin=min(min(min(f))); colormap(hsv); alin=input('anna kuvan alin lämpötila: '); ylin=input('anna kuvan ylin lämpötila: '); kpl=input('montako kuvapistettä haluat mitata: '); for v = 1:kpl; disp('valitse kuvasta mitattava piste '); figure(1) [x,y]=ginput(1); w=f(y,x); % valitun pisteen intesiteetti w:n aste=laske(suurin,pienin,alin,ylin,w); % kutsutaan aliohj.laske aste = double(aste); text(x,y,('*'));% merkitaan * valittu piste x=x+5; text(x,y,num2str(aste)); % valitun pisteen lampotila tulostetaan naytölle x=x+15; text(x,y,': C'); % lampotilan laatu x=x-15; K=aste; a=aallonpit(k); % kutsutaan aliohjelmaa aallonpit a = double(a); y=y+10; % siirretaan tulostus koordinaatia y text(x,y,(num2str(a))); % tulostetaan naytolle aallonpituuden arvo x=x+15; text(x,y,': lamda /µm '); % tulostetaan naytolle aallonpituuden laatu end vastaus=input('haluatko tallentaa kuvan k= kyllä e= ei ','s'); 41

42 if vastaus=='e' end nro=1; if vastaus=='k' % kuvan tulostus tiedostoon eval(['figure(' int2str(nro) '); print -dpng c:\temp\' int2str(nro) '.png']); % tulostus pngformaattina % eval(['figure(' int2str(1) '); print -dtiff c:\temp\' int2str(f) '.tif']); % tulostus tif-formaattina disp('kuva tallennettu C\temp\'); nro = nro+1; end j=input('haluatko tutkia muita tiedoston lämpökuvia? k= jatketaan e= lopetus ','s'); if j=='e' end end Liite 13 Segmentointiohjelman lähdekoodi %function ;segmentointi; % Kuvaus: Funktio ryhmittelee (segmentoi)tif-formaatina saadut kuvat; % % tekijä: Risto Joki-Korpela; % Luontipäivämäärä: ; % Muutospäivämäärä:; % Parametrit: input: kuva.tif; % output:; % Kutsutut funktiot: ; % Huomioitavaa: ; % ; function k=tunnus5 (l); dir disp('valitsemasi tiedosto sisältää seuraavat tietueet.') j='k'; f=1; while j=='k' j=input('haluatko segmentoida tiedoston tif-formaatin kuvia? k= jatketaan e= lopetus ','s'); if j == 'e' end while j=='k' kpl=input('montako kuvaa kuuluu segmentoitavaaan ryhmään: '); for v = 1:kpl; i=input('mitä kuvaa haluat tutkia anna vain kuvan numero? m=imread ([i,'.tif']); subplot(2,2,v) m = m(1:244,1:256); m = double(m); [x1,y1]=size(m); kk=x1*y1; % kuva riviksi data(v,:) = reshape(m',[1 x1*y1]); hist(data(v,:)) title([' end Kaavio kuvasta nro. ' int2str(v)]) 42.','s');

43 m2=data; n=input('anna segmentointiluokkienen määrä: '); for v = 1:n; mi(1,v) =input(['valitse kaaviosta ryhmittelyyn käytettävä alkuarvo: ']); miu(1,v)=300; end r1 = 9; % Alustuksia r = 20; kier.lask=0; while (abs(r-r1))>0.1 kier.lask=kier.lask+1; r1=sum(sum(mi-miu)); % Päivietään ri miu=mi; % Sijoitetaan apumatriisiin miu:n uusi mi for o = 1:n; eta=[abs(m2-mi(1,o))] ; %Lasketaan etäisyydet etaan [i,j]=(min(abs(eta))); Otetaan indeksit j:hin eval(['eta' int2str(o) ' = eta']) end for s = 1:n class=m2([(find(j==(s)))]); % Jaetaan data luokkiin eval(['class' int2str(s) '=' 'class']); t=sum(class); if t==0 % Jos luokkien summa on 0 niin asetetetaan summa 0,1 class(1,1) =0.1; disp('luokka kävi nollassa') end mi(1,s)=mean(class); % Lasketaan mi:hin luokan keskiarvo [x,y]=size(class); % %-laskua varten k(1,s)=x*y; % %-laskua varten pros(1,s)=(k(s)/kk)*100; end end r=sum(sum(mi-miu)); % Päivitetään r % disp('silmukka ohi')% Testausta varten c=reshape(j',[y1 x1])'; figure;colormap(gray(n));image(c); for p = 1:n [x3,y3]=c([(find(j==(p)))]); ; pro=pros(1,p); text(x3,y3,(pro)); end Laskentakierroksia=kier.lask % Palautus kuvaksi %Kuva harmaatasokuva pros vastaus=input('haluatko tallentaa kuvan k= kyllä e= ei ','s'); if vastaus=='e' end nro=1; if vastaus=='k' % kuvan tulostus tiedostoon eval(['figure(' int2str(nro) '); print -dpng c:\temp\' int2str(nro) '.png']); % tulostus png-formaattina % eval(['figure(' int2str(1) '); print -dtiff c:\temp\' int2str(f) '.tif']); % tulostus tif-formaattina disp('kuva tallennettu C\temp\'); nro = nro+1; end 43

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset

Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 Sisällysluettelo Ohjelman tekninen dokumentti...3 Yleiskuvaus...3 Kääntöohje...3 Ohjelman yleinen rakenne...4 Esimerkkiajo ja käyttöohje...5

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 Lämpökameravaatimuksien tarkentuminen Mittausolosuhdevaatimusten muuttuminen Rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen lämpötilaindeksin laskennassa 19.10.2015

Lisätiedot

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33: 1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

LÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2

LÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 LÄMPÖSÄTEILY 1. Työn tarkoitus Kun panet kätesi lämpöpatterille, käteen tulee lämpöä johtumalla patterin seinämän läpi. Mikäli pidät

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

IR-lämpömittarityypit

IR-lämpömittarityypit IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis

Lisätiedot

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,

Lisätiedot

IR-lämpömittarityypit

IR-lämpömittarityypit IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8. Spektroskopia Peruskäsitteet Spektroskoopin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja redusointi Spektropolarimetria 8. Yleistä spektroskopiasta

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO

oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO ,/ VALO-OPPI oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO kurssi FY1 tehnyt Markus Hagmal1 Jätetty syyskuun 28. päivä 1999 Tarkastaja Jari Pyy LYHENNELMÄ Tutkielma käsittelee optiikkaa eli valo-oppia Lukiessasi tätä

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1 1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1

Lisätiedot

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat PALONIITTY OY Päivityskoulutus 21.4.2016 Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat Sauli Paloniitty www.paloniitty.fi 045-77348778 21.4.2016 sauli@paloniitty.fi 1 AIHEET Asumisterveysasetus 2015 Asumisterveysasetuksen

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1 763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 9: Fotonit ja relativistiset kaasut Ke 30.3.2016 1 AIHEET 1. Fotonikaasun termodynamiikkaa.

Lisätiedot

7.4 Fotometria CCD kameralla

7.4 Fotometria CCD kameralla 7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

T10xx-sarjan pikaopas (2016)

T10xx-sarjan pikaopas (2016) Kameran etupuolen toiminnot Kuva oikealta 1.Etsimen diopterikorjauksen säätönuppi. 2.Käsihihna. 3.Digitaalisen zoomauksen painike. 4.Tallennuspainike (painapohjaan). Huom! Lämpökameran voi määrittää tarkentamaan

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS. Kattoristikoiden vinosauvojen alle muodostuneiden puhallusvilla tunneleiden lämpökuvaus. Lämpökuvausraportti 20.1.

LÄMPÖKUVAUS. Kattoristikoiden vinosauvojen alle muodostuneiden puhallusvilla tunneleiden lämpökuvaus. Lämpökuvausraportti 20.1. Lämpökuvausraportti 20.1.2015 Janne Määttä Pujottelijantie 15 FI-96600 Rovaniemi, Finland puhelin +358 50 597 8490 janne.maatta@lampokuva.com www.lampokuva.com Y-tunnus 1750518-7 LÄMPÖKUVAUS Kattoristikoiden

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 Lämpökameravaatimuksien tarkentuminen Mittausolosuhdevaatimusten muuttuminen Rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen lämpötilaindeksin laskennassa 1.12.2015

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Laboratorioraportti 3

Laboratorioraportti 3 KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa

Lisätiedot

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki

Lisätiedot

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on 766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella Hannu Panttila Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Johdanto UAV-MEMO-hankkeessa kokeiltiin miehittämättömään lentolaitteeseen kytkettyä lämpökameraa

Lisätiedot

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu 3. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Aalto-optiikka 3. Stokesin parametrit 4. Perussuureita 5. Kuvausvirheet 6. Optiikan suunnittelu 3.1 Geometrinen optiikka! klassinen optiikka! Valoa kuvaa suoraan

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne 4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Sateen mittaaminen Sademäärä ilmaistaan yksikössä [mm]=[kg m -2 ] Yleisesti käytetään sadeastiaa, johon kerääntynyt

Lisätiedot

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan.

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Nopea mittaus ohuella mittapäällä jälkiä jättämättä Tarkka mittaustulos Äänihälytys Testo 106:ssa on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä

Lisätiedot

Seseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus

Seseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus Infrapunalämpötilalähettimet, kiinteäasennus IRtec Rayomatic-sarja IRtec Rayomatic 6. Edullinen ohjelmoitava lämpötilalähetin. Rayomatic 6:lla voidaan suoraan korvata aikaisemmat K- tai J-tyypin termoelementit

Lisätiedot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Kannuksen lukio Maastossa ja mediahuoneessa hanke Fysiikan tutkimus Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Menetelmäohjeet Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Työn tarkoitus Opiskelijoille magneettikenttä

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2 766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Laboratoriotyö. 1. Laitteisto. 1.1 Kamera

Laboratoriotyö. 1. Laitteisto. 1.1 Kamera Laboratoriotyö 1. Laitteisto 1.1 Kamera Järjestelmän kamerassa (Hitachi, VK-C77E) on CCD -kenno ja mahdollisuus kuvan asynkroniseen päivitykseen. Kamerassa on sarjaliitäntä, jonka kautta voidaan ohjata

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus, uudet ohjeet

Rakennuksen lämpökuvaus, uudet ohjeet Rakennuksen lämpökuvaus, uudet ohjeet Sauli Paloniitty Paloniitty Oy Tiivistelmä Lämpökuvausta menetelmänä käytetään hyvin yleisesti rakentamisen ja rakenteiden laadunvalvonnassa. Uusien ohjeiden pääsisältö

Lisätiedot

Luento 7: Lokaalit valaistusmallit

Luento 7: Lokaalit valaistusmallit Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento 7: Lokaalit valaistusmallit Lauri Savioja 11/07 Lokaalit valaistusmallit / 1 Sävytys Interpolointi Sisältö Lokaalit valaistusmallit / 2 1 Varjostustekniikat

Lisätiedot

Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450

Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450 Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450 1 Sisällys Johdantoa säteilylämmönsiirtoon Yhteenveto kurssista BH20A0300 Säteily Periaatteet ja määritelmät Musta kappale, Planckin spektrinen jakauma, Stefan-Boltzmannin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

Keraamiset infrapunasäteilijät

Keraamiset infrapunasäteilijät L56 Keraamiset infrapunasäteilijät Tehokkaat ja tuottavat laite- ja automaatioratkaisut Elstein -infrapunasäteilijät Keraamiset Elstein-infrapunasäteilijät Keraamiset Elstein-infrapunasäteilijät tarjoavat

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

NEX-3/5/5C/C3 NEX-VG10/VG10E

NEX-3/5/5C/C3 NEX-VG10/VG10E NEX-3/5/5C/C3 NEX-VG10/VG10E Tämän laiteohjelmapäivityksen uudet toiminnot ja niiden käyttö on kuvattu jäljempänä. Jos haluat lisätietoja, katso kameran/videokameran ja LA-EA2- kiinnityssovittimen mukana

Lisätiedot

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää

Lisätiedot