LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA"

Transkriptio

1 LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA LOKAKUU 2005

2 2 SISÄLTÖ 1. KOULUVERKON SELVITYSTYÖN TAUSTAA 3 2. NYKYINEN KOULUVERKKO 3 3. OPPILASENNUSTEET V ERITYISOPETUS KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA KOULULAIT JA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT OPETUS- JA KULTTURITOIMEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ KOULUN LAKKAUTTAMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET LAUKAASSA NYKYISET KOULUN SÄILYTTÄMISEN KRITEERIT LAUKAAN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ALKAEN 23

3 3 1. KOULUVERKON SELVITYSTYÖN TAUSTAA Laukaan kunnanvaltuusto on päättänyt perusopetuksen kouluverkon arvioinnista osana talouden tervehdyttämistoimenpiteenä. Selvitystyön taustalla on ennusteet Laukaan kunnan taloudellisen tilanteen varsin nopeasta muuttumisesta heikompaan suuntaan. Vuoden 2004 tilinpäätös osoitti vuosikatteen jäävän n euroa negatiiviseksi, joka on vahvistanut käsityksiä taloudellisen tilanteen vakavuudesta. Koulutuslautakunta käsitteli kouluverkon arvioinnin käynnistämistä pitämässään kokouksessa ja päätti perustaa valmistelevan työryhmän, johon nimettiin puheenjohtajaksi koulutuslautakunnan puheenjohtaja Lauri Honkonen, sihteeriksi koulutoimenjohtaja Juha Tolonen sekä jäseniksi Pertti Torikka ja Pirjo Leinonen. Lisäksi koulutuslautakunta pyysi Laukaan opettajien ammattiyhdistyksen, KTV:n nimeämään työryhmään omat edustajansa. Opettajien edustajina työryhmässä ovat olleet mukana Jukka Lummelahti ja Kari Saarinen. KTV:tä on edustanut Meeri Pirttinen alkaen ryhmässä on ollut mukana vs. koulutoimenjohtaja Ari Kontoniemi. Kouluverkon selvitystyöstä on kerrottu Savion koulun oppilaiden vanhemmille, Lankamaan koulun, Vuonteen, Tarvaalan ja Savion koulun ja Haapalan ja Äijälän koulun vanhemmille. Tarvaalan koululla pidettiin lisäksi oma kouluilta Tehtäväksi annossaan koulutuslautakunta päätti tehdä laaja-alaisen kouluverkon arviointiprosessin, jossa selvitetään kouluverkon nykytila, oppilasmäärien kehitys seuraavien vuosien aikana, opetukselliset näkökulmat sekä taloudelliset tekijät eri vaihtoehdoissa. Selvitystyön aikataulutavoitteena on saada työ valmiiksi v loppuun mennessä. 2. NYKYINEN KOULUVERKKO Laukaan kunnassa toimii 13 vuosiluokat 1-6 sisältävää peruskoulua ja kaksi vuosiluokkien 7-9 koulua ja yksi 1-9 vuosiluokkien koulu. Lisäksi Laukaassa on kaksi lukiota Laukaassa ja Lievestuoreella. Kunta on jaettu kolmeen peruskoulualueeseen (Vihtavuori, Lievestuore ja Kirkonkylä) entisten yläasteiden koulualueiden mukaisesti. Vuosiluokkien 1-6 koulut on edelleen jaettu koulunkäyntialueisiin, joista oppilaat tulevat tiettyyn kouluun. Koulunkäyntialueet ovat eräissä tapauksissa osittain päällekkäiset ja oppilaita samalta alueelta käy eri koulua. Seuraavassa tarkastellaan kutakin peruskoulua erikseen, sijaintia, oppilasmäärää ja sen kehitystä tulevien vuosien aikana. Lisäksi kunkin koulun kohdalla on mainittu kiinteistötoimen kuvaus ao. koulukiinteistöstä (kursiivi-tekstillä). Tarvittavat koulukiinteistöjen tilamäärät (m2) liitetään raporttiin niiden valmistuttua. VUOSILUOKKIEN 1-6 KOULUT (ALA-ASTEET) Haapalan koulu Haapalan koulu palvelee Viitalan, Tervatehtaan, Haapalan, Haapasuon ja Vatian kylän oppilaita. Koulussa on lv oppilasta ja he muodostavat kaksi perusopetusryhmää: yhdistetty luokka ja yhdistetty luokka. Koulun oppilasmäärä kasvaa ennusteen mukaan seuraavien lukuvuosien aikana yli 30 oppilaan kouluksi.

4 4 Haapalan koulun oppilaista 10 on koulukuljetuksen piirissä (Vatian suunta 5, Viitalasta 4 ja Haapasuolta 1). Haapalan kylältä tulee 6, Haapasuolta 1 ja Viitalasta 1 oppilasta, jotka eivät ole koulukuljetusten piirissä. Perusopetusryhmätiloja on kolme, joista yksi on nykyisin kieli- ja ryhmäopetustilana. Koulussa on sisäliikuntasali ja erillinen teknisen käsityön luokka. Koulurakennuksen yhteydessä toimivaa Haapalan retkitupaa voidaan käyttää opetustilana ja toisaalta koulu voi toimia retkituvan tilapäisenä majoitustilana. Haapalan ala-asteella on mahdollista olla kolme perusopetusryhmää ja oppilasta. Haapalan koulurakennus on valmistunut vuonna 1958 ja sitä on laajennettu vuonna 1982 (retkitupa). Rakennus on valmistunut oman aikakautensa rakennustapoja noudattaen, siihen on tehty ulkovaipan kunnostustöitä 80-luvulla. Pääosin rakennus on alkuperäisessä kunnossaan. Rakennukseen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennus vaatii perusparannusluonteisia kunnostustöitä. Rakennustekninen kunto on tyydyttävä. Kirkonkylän koulu Laukaan kirkonkylän koulu muodostaa oman selkeän toiminta-alueensa. Koulussa on lv oppilasta ja ennusteen mukaan määrä pysyttelee seuraavien lukuvuosien aikana 400 oppilaan tuntumassa. Odotettavissa kuitenkin on, että Kirkonkylän koulun oppilasmäärä ei kuitenkaan laske nykyisestään, koska mm. kirkonkylän asukasmäärän lisääntyminen (mm. Kantolan alue) kasvattaa myös koulun oppilasmäärää. Oppilaiden koulumatkat ovat luonnollisesti lyhyet. Yli 3 kilometrin koulumatkoja on 35 oppilaalla ja nekin johtuvat pääsääntöisesti opetuksellisista syistä, pienryhmäsijoituksista jne. Kuljetusoppilaita on kaikkiaan 66. Kirkonkylän koulun alueeseen liitettiin Kärkkään koulun alue v Kirkonkylän koulussa toimii koko kuntaa palvelevia erityisopetuksen ryhmiä, joissa lv on n. 54 oppilasta ja tulevaisuudessa erityisluokilla arvioidaan olevan edelleen n. 50 oppilasta. Koulutilat ovat nykyiselle oppilasmäärälle ahtaat, mutta riittävät. Teknisen käsityön luokka on liian ahdas ja vanhanaikainen. Kokonaisuutena arvioiden koulussa ei ole enää kasvunvaraa uusille perusopetusryhmille. Ainoastaan nykyisiin ryhmiin saadaan vielä yksittäisiä oppilaita sijoitetuksi. Uutena ryhmänä aloitti kuluvan lukuvuoden alusta alkaen 19 oppilaan esiopetuksen ryhmä, joka toimii Mäntymäen päiväkodilta jääneissä tiloissa. Rakennukset ovat valmistuneet vaiheittain vuosina 1972 ja Rakennuksiin ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennusten vesikatot on perusparannettu tai uusittu A- ja C-rakennuksessa vuosina 2003 ja Vuonna 2002 on keittiötila ja ruokasali perusparannettu. Rakennus on rakennustekniseltä kunnoltaan pääosin hyvä. Perusparannustoimia edellyttävät B-rakennuksen vesikatto, piha-alueet, järjestelmät ja rakennelmat. Kuhaniemen koulu Kuhaniemen ala-aste on Laukaan suurimpia pieniä ala-asteen kouluja. Koulu sijaitsee Laukkavirran takana siltayhteyden takana. Kuhaniemen koulussa toimii lv kolme opettajaa ja 53 oppilasta. Koulussa on myös yksi esiopetuksen ryhmä, jossa on 12 lasta. Kuhaniemen koulun oppilasmäärä pysyy ennusteen mukaan n oppilaassa, mutta Kantolan alueen eteläisen osan lisännee oppilaita myös Kuhaniemen koulussa. Koululla on käytössä kolme perusopetusryhmätilaa. Jos esikoulu toimii koulussa jatkossakin, kaikki opetustilat ovat käytössä, kos-

5 5 ka esiopetukselle on varattu neljäs opetustila. Koululla on kaksi erillistä tilaa tekniselle käsityölle, liikuntasali ja pienopetusryhmätilaa. Koulun kenttä on hyvä ja siihen kuuluu jääkiekkokaukalo. Kuhaniemen ala-asteen oppilaiden koulumatka on suurimmalla osalla alle 5 km. Muutamia oppilaita tulee myös virran kirkonkylän puoleiselta alueelta, jolloin oppilaiden koulumatka kirkonkylän koululle saman pituinen tai jopa lyhyempi kuin Kuhaniemeen. Yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Kuhaniemen koulurakennus on valmistunut vuonna 1951, sen vesikatto on uusittu vuonna Rakennukseen on tehty tilojen muutoksista johtuvia korjaustöitä, tulipalon jälkeen vuonna 2003 on saneerattu esiopetuksen käytössä olleet yläkerran tilat. Rakennukseen ei ole tehty peruskuntoarviota, se on pääosin rakennusaikansa rakennustapojen mukaan toteutettu. Rakennuksen tekninen kunto on tyydyttävä. Kuusan koulu Kuusan ala-aste sijaitsee n. 7 km:n päässä kirkonkylän taajamasta. Lv koulussa on 55 oppilasta jakautuen kolmeen perusopetusryhmään: yhdysluokat 1.-2., ja Koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmä, jossa on 7 lasta. Koulun oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan oppilaan kouluksi. Kuusan kylälle on valmistunut yleiskaava ja sen seurauksena kylällä on vilkasta rakentamistoimintaa ja todennäköistä on, että koulun oppilasmäärä kasvaa päinvastoin kuin ennusteissa on. Nykyiset luokkahuoneet ovat varsin pieniä ja alkavat olla melko täynnä. Kuusan koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Suurin osa oppilaista asuu alle 3 km:n etäisyydellä koulusta. Koulukuljetuksen piirissä on 20 oppilasta. Kuusan koulurakennuksen peruskuntoarvio valmistuu syyskuussa Rakennus on valmistunut vuonna 1957 ja se on lähes alkuperäisessä kunnossaan ja toteutettu rakentamisaikansa mukaisin rakennustavoin ja - menetelmin. Rakennukseen on tehty tilojen käytön edellyttämiä muutoksia. Tarkempi kunnossapitotarve selviää peruskuntoarvion valmistuttua. Rakennuksen tekninen kunto on tyydyttävä. Lankamaan koulu Lankamaan koulussa on lv oppilasta. Tulevat vuoden osoittavat, että oppilasmäärä kääntyy laskusuuntaan. Lankamaan koulualue on yksi suurimmista Laukaan alueella ja koulun sijainti on maantieteellisesti vaikein. Lähimpään toiseen ala-asteen kouluun (Haapala) on matkaa 15 km. Lankamaan kouluun tulee oppilaita neljältä kuljetussuunnalta: Mannilasta 5 oppilasta (10 km), Paanalansaaresta 2 oppilasta (yli 10 km), Kuusvedenrannasta 8 oppilasta (8 km) ja koulualueen itäpuolelta 2 oppilasta (7 km). Lankamaan kouluun tulee oppilaita alueen luoteisosasta, jolloin sieltä tulevien oppilaiden koulumatka on yli 10 km ja kutakuinkin yhtä pitkä kuin Haapalan tai Äijälän kouluille. Toisaalta oppilaita tulee myös koulualueen eteläosasta (mm. Paanalansaari), josta koulumatkaa tulee niinikään yli 10 km. Kuluvana lukuvuonna lähes kaikki oppilaat eli 17/24 on oikeutettu koulukuljetukseen.

6 6 Lankamaan ala-asteella on tilaa kahdelle perusopetusryhmälle, jolloin maksimioppilasmäärä on n oppilasta. Lankamaan koulun rakennus on valmistunut vuonna 1951 ja rakennuksen opetustiloja on perusparannettu vuonna 1985 (vesikatto ja luokat). Rakennus on pääosin alkuperäisessä kunnossaan, siihen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennuksen tekninen kunto on korkeintaan tyydyttävä, sen ulkovaippa, alapohja ja järjestelmät edellyttävät perusparannusluonteisia korjauksia Leppäveden koulu Leppäveden koulu toimii kahdessa koulupaikassa. Vuosiluokat 1-2 käyvät kouluaan Tiituspohjan taajamassa v valmistuneessa koulurakennuksessa ja esikoulu aivan vieressä omassa nuorisotoimen kanssa yhdessä toimivassa rakennuksessa. 3-6 luokat opiskelevat vanhalla koulupaikalla vasta korjatuissa koulutiloissa. Lukuvuoden alussa koulussa on 259 oppilasta ja neuvolan ennusteitten mukaan oppilasmäärä tulee hiukan laskemaan lähivuosina. Leppäveden koulun alueelle on kaavoitettu ns. Näätämäen alue, joka rakentuessaan lisää koulun oppilasmäärää. Voisi ennustaa, että koulun oppilasmäärä tulee pysymään nykyisellä tasolla tai jopa kasvamaan hiukan. Leppävesi on suosittu lapsiperheiden ja omakotitalojen taajama. Koulukuljetuksessa olevilla 15 oppilaalla on koulumatka 3-5 km ja 10 oppilaalla 5-10 km. Yli 10 kilometrin koulumatka on 3 oppilaalla. Kuljetuksessa on kaikkiaan 28 oppilasta. Opetustilat ovat tällä hetkellä riittävät, tosin pienet ryhmätilat puuttuvat täysin. Tilaa uusille opetusryhmille on lähes mahdoton löytää. Leppäveden koulunrakennus on valmistunut vuonna 1953 ja se perusparannettu vuonna Peruskorjauksen yhteydessä ei kiinteistön piha-alueella olevaa "vanhaa punakoulua" ole korjattu. Päärakennus on hyvässä kunnossa mutta vanha koulurakennus edellyttää pikaisia korjaustoimia tai korvaavien tilojen hankkimista (puutteellinen ilmanvaihto, kastuneet rakenteet ). Rakennuksiin ei ole tehty peruskuntoarviota. Tiituspohjan koulurakennus on valmistunut vuonna Rakennukseen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennus on pääosin hyvässä kunnossa. Siihen on tehty kunnossapitotöitä (ilmanvaihdon muutos 2005, sisääntulokatoksen korjaus 2004, ulkovaipan rakennusosien kunnostusta 2004 jne. ). Lievestuoreen koulu Lievestuoreen koulu on niin ikään hajautunut kahteen koulurakennukseen. Neljä opetusryhmää (vuosiluokilta 1.-6.) käy kouluaan Kallion koulussa ja muut Tervamäen koulussa. Koulussa on lv oppilasta sisältäen mukautetun opetuksen pienryhmän, jossa on seitsemän oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee 210 oppilaaseen vuoteen 2012 mennessä. Hohon koulun alue liitettiin Lievestuoreen kouluun v Lievestuoreen koulun 29 oppilaalla koulumatka on 3-5 kilometriä ja 27 oppilaalla 5 10 km. Pitkät koulumatkat johtuvat entisen Simunan koulun Lievestuoreelle tulevista oppilaista. Koulukuljetuksissa on lv kaikkiaan 72 oppilasta.

7 7 Kallion koulussa on tilat neljälle opetusryhmälle. Koulussa on tilat myös teknisen käsityön opettamiseen, yhdistetty englannin ja tekstiilityön luokka, erityisopetuksen/terveydenhoitotila sekä pieni voimistelusali. Koulussa on tehty peruskorjausta, joka on vielä kesken. Töitä on jatkettu vuosittain kunnossapitomäärärahoilla. Kallion koulu on tyydyttävässä kunnossa ja sijainniltaan rauhallinen ja turvallinen. Kouluun valmistui kesällä 2003 oppilaiden ja henkilökunnan pukeutumis- ja peseytymistilat. Kesällä 2004 koulun vesikatto uusittiin. Suurimpana puutteena on vanhentunut tekniikka, wc- tilojen huonokuntoisuus sekä ilmastoinnin keskeneräisyys. Kallion koulu on valmistunut vuonna Rakennus on lähes alkuperäisessä kunnossaan. Vuonna 2004 on rakennuksen vesikatto uusittu, vuonna 2003 on pohjakerroksen tilojen käyttötarkoitus muutettu pesutiloiksi ja vuonna 2002 on koulun ilmanvaihtoa tehostettu.rakennuksesta ei ole tehty peruskuntoarviota, perusparannusluonteisia toimia edellyttävät ulkovaippa ja sen rakennusosat, järjestelmät ja sisäpuoliset pintarakenteet. Rakennus on tyydyttävässä kunnossa. Tervamäen koulun peruskorjaus valmistui v Koulussa toimii seitsemän opetusryhmää, esiopetusryhmä, yleisopetuksen pienryhmä ja yksi erityisopetuksen ryhmä. Koulussa on hyvät käsityötilat ja voimistelusali. Laurinkylän koulu (7-9 vuosiluokat) käyttää samoja tiloja teknisen käsityön opetuksessa. Tervamäen koulussa on tilaa kahdeksalle opetusryhmälle ja yhdelle erityisopetuksen ryhmälle. Tervamäen koulua on perusparannettu vaiheittain vuosina Rakennus on teknisesti hyvässä kunnossa. Savion koulu Savion koulun oppilasmäärä on lv oppilasta ja heidät on jaettu kolmeen perusopetusryhmään 1-2 luokat, 3-4 luokat ja 3-6 luokat. Savion koulun oppilaat tulevat kahdelta alueelta. Ensimmäinen selkeä alue on koulun ympäristö. Toinen keskus on Metsolahden kylä valtatie -9 eteläpuolella. Savion koulun oppilaista 20 on kuljetusoppilaita ja osalla heistä koulumatka on yli 10 km (Metsolahdesta tulevat). Savion koulun oppilasmääräennuste osoittaa varsin voimakasta laskua. Sen mukaan oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan jo neljässä vuodessa. Koululla on tilat kolmelle opetusryhmälle, liikuntasali ja teknisentyönluokka. Talvella 2005 remontoitiin ja suurennettiin englannin/atk-luokka. Savion koulu on valmistunut vuonna Sen rakennusosia on perusparannettu vuosina 1991 ja (ulkovaippa ja ikkunat). Koulurakennuksessa olleet asunhuoneistot on muutettu opetustiloiksi vuonna Rakennukseen on tehty sisäpuolisia ja vesikaton kunnossapitotöitä vuonna Viemärijärjestelmän tulvimisen vuoksi on teknisten tilojen lattiarakenne korjattu vuonna Rakennuksesta ei ole tehty peruskuntoarviota, se on tekniseltä kunnoltaan tyydyttävä. Tarvaalan koulu Tarvaalan koulussa on lv yhteensä 20 oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään (1.-2. lk ja lk). Oppilasmäärä vahvistuu seuraavien vuosien aikana n. 25 oppilaaseen.

8 8 Tarvaalan koululle on mahdollista sijoittaa kolme perusopetusryhmää (n. 60 oppilasta). Koulussa on lisäksi pienluokka, hyvät ulkoliikuntapaikat, pallokenttä, kaukalo, lentopallokenttä ja lumikouru lautailijoille liikuntatila, tietokonetila sekä teknisen että tekstiilikäsityön opetustilat. Tarvaalan koulualue on myös laaja, koska lakkautetusta Simunan koulupiiristä tulee oppilaita Tarvaalaan. Kuluvana lukuvuonna on 10 kuljetusoppilasta. Lähimmät naapurikoulut ovat Kuhaniemen ja Vuonteen ala-asteet n. 8 km:n etäisyydellä. Tarvaalan koulualue on muutoin tarkoituksenmukainen, mutta Saarilammin alueelta on lyhyempi koulumatka Lievestuoreelle ja koulukuljetukset on helpompi järjestää Lievestuoreelle kuin Tarvaalaan. Saarilammilta tulevat oppilaat ovat käyneet Tarvaalassa, koska Simunan koulu lakkautettiin v ja oppilaille on annettu oikeus käydä Tarvaalassa. 3 oppilasta käy Kuhaniemellä Neidonsalmen Tarvaalan puolelta, vaikka oppilaat kuuluvat Tarvaalan koulualueeseen. Tarvaalan koulu on peruskorjattu v Sen jälkeen koulun ikkunat on uusittu, vesikatto kunnostettu ja ulkomaalaus suoritettu, joten koulu on hyvässä kunnossa. Kesällä 1998 koulun asunto on peruskorjattu. Kesällä 2005 ehostettiin koulua uusimalla ulko-ovet. Rakennus on rakennettu hyvin rakentamisaikansa tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. Valkolan koulu Valkolan koulu sijaitsee Peurunkajärven pohjoispäässä n. 12 km:n päässä Laukaan kirkonkylästä. Koulussa on lv oppilasta ja oppilasennusteen mukaan määrä pysyy n. 60 oppilaan seutuvilla. Valkolan koulu on kolmen perusopetusryhmän koulu siten, että vuosiluokat muodostavat yhden luokan ja vastaavasti ja vuosiluokat oman ryhmänsä. Lisäksi koulussa toimii oma esiopetuksen ryhmä, jossa on 15 lasta. Valkolan koulun oppilasta 30 on koulukuljetuksen piirissä, mutta yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Näin ollen Valkolan ala-aste sijaitsee erittäin hyvällä paikalla eivätkä oppilaiden koulumatkat ole pitkiä. Koulukuljetusten määrä on lisääntynyt johtuen siitä, että esikoululaisten ja 1-2 luokkien oppilaiden määrä on suuri ja koulumatka yli 3 km. Valkolan koulua on peruskorjattu viime vuosina ja tällä hetkellä opetustilat ja kalusto ovat hyvät ja toimivat. Liikuntasalin puute on suurin ongelma. Valkolan koulu on valmistunut 1950, sen tiloja on muunnettu vuonna 1984 ja Samalla on myös vesikatto uusittu. Rakennus on rakennettu hyvin valmistumisaikansa tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. Vehniän koulu

9 9 Vehniän koulu muodostaa varsin selkeän oman koulualueensa. Etäisyydet naapurikouluihin ovat yli 10 kilometriä, joten oppilaita ei juuri muualta tule kuin omalta alueeltaan. Vehniän koulussa on lv oppilasta ja ennusteen mukaan pysyy nykyisellä tasolla. Odotettavissa kuitenkin on, että oppilaita tulee olemaan ennustetta enemmän. Koulussa on viisi opetusryhmää (1., 2., 3.,4. ja vuosiluokat) ja lisäksi esiopetukselle on oma ryhmänsä, jossa on 17 lasta. Vehniän koulualue on laaja ja sen vuoksi myös oppilaiden koulumatkat ovat keskimääräistä pitemmät. 47 oppilaalla koulumatkaa on 3-5 kilometriä ja 22 oppilaalla yli 5 kilometriä. Vehniän koululle on valmistunut maaliskuussa 2005 laajennusosa, jossa on koulukeittiön ja ruokasalin lisäksi kaksi uutta luokkaa, esiopetuksen tila ja päivähoidon tilat. Kiinteistössä suoritettiin myös täydellinen peruskorjaus, joka valmistui elokuussa Rakennuksen tekninen kunto on hyvä. Vihtavuoren koulu Vihtavuoren koulu toteuttaa yhtenäisen peruskoulun tavoitetta. Lv luokilla on 195 oppilasta ja ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee 185 oppilaaseen neljän seuraavan vuoden aikana. Koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmänsä, jossa on 14 lasta. Esiopetuksen ryhmä toimii Laukaan seurakunnan tiloissa, koska koululla ei tähän soveltuvaa tilaa ole. Vihtavuoren koulu on peruskorjattu vuonna 1993 ja luokkatilat ovat hyväkuntoiset. Kaikki opetustilat ovat tällä hetkellä käytössä. Ryhmäopetustiloja koululla ei tällä hetkellä ole, vaikka opetusryhmien suuri koko ja uusi opetussuunnitelma sitä edellyttäisivätkin. Kaavoitus uudelle alueelle Kuhajärven rantaan on suunnitteilla jo v aikana ja myyntiin on tulossa n. 30 tonttia, joten tämä lisännee oppilaiden määrää ennustetta enemmän. Koulukuljetuksessa on tänä lukuvuonna mukana 15 oppilasta vuosiluokilta ja 2 oppilasta esiopetuksesta. Vihtavuoren koulun peruskuntoarvio valmistuu syyskuussa Rakennus on valmistunut vuonna 1957 ja se on perusparannettu vuonna Koulurakennuksen piha-aluetta ja perustusten kuivatusta on kunnostettu vuonna 2003 ja Rakennuksen tekninen kunto on hyvä, vesikatolla ja alapohjarakenteissa on kunnossapitotarvetta. Vuonteen koulu Vuonteen koululla on lv oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään. Oppilasmäärä vaihtelee lähivuosina oppilaan välillä. Nykyisen oppilasennusteen mukaan lv koulussa on 19 oppilasta. Vuonteen koulussa käy oppilaita myös Vihtasillan alueelta. Kuljetusoppilaita on 13 ja heistä yhden oppilaan koulumatka on alle 5 km ja muilla yli 5 km. Vuonteen koulun lähimmät naapurikoulut ovat Tarvaala ja Savio, joihin molempiin on matkaa n. 8 km. Koulun kiinteistö on hyvässä kunnossa ja tilat vastaavat hyvin tarkoitustaan. Kiinteistöstä on tehty peruskuntoarvio Yläkerran asuinhuoneisto on remontoitu v Saunaosasto on uusittu v ja vesiputket v Opettajainhuone, kanslia ja erityisopettajan opetustila (pienluokka) on remontoitu myös v

10 10 Kouluun sopii pienin järjestelyin kolme perusopetusryhmää (40-50 oppilasta). Liikuntasali koululta puuttuu, mutta käytössä on Laukaan vankilan liikuntasali korvauksetta neljänä päivänä viikossa. Vuonteen koulurakennus on valmistunut vuonna 1938, rakennuksessa on tehty erilaisia tilojen käyttöön liittyviä muutoksia vuosina 1988,1994,1998 ja Rakennus on rakennettu hyvin valmistumisaikansa tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. Äijälän koulu Äijälän koulu on kahden perusopetusryhmän muodostama 43 oppilaan (lv ) kyläkoulu ja koulun oppilaat on jaettu kahteen perusopetusryhmään (1-2 luokat ja 3-6 luokat). Kahden vakinaisen opettajan lisäksi koulussa työskentelee päivittäin tuntiopettaja (13 h), jonka vastuulla on pääasiassa 5-6 -luokkalaisten opetus. Oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä näyttää lähivuosien aikana pysyvän oppilaassa. Koulussa on myös oma esiopetuksen ryhmänsä, jossa on kuluvana lukuvuonna 7 lasta. Esiopetusta varten koululla on viihtyisä tila rakennuksen yläkerrassa. Teknisen työn opetus vaatii tilamuutoksia lähiaikoina. Nykyinen tila ei täytä kaikilta osin nykyisiä vaatimuksia ja turvamääräyksiä. Ulkoliikuntaan koulu ympäristöineen soveltuu mainiosti, mutta sisäliikuntaa varten joudutaan suorittamaan vaivalloisia kalustonsiirtoja. Liikunnanopetusta voitaisiin helpottaa vuokraamalla Maamiesseuran talon salitilaa. Äijälän koulu sijaitsee 17 km:n päässä Laukaan kirkonkylältä Konneveden tien varrella. Lähin naapurikoulu Haapala sijaitsee n. 8 km etäisyydellä. Äijälän koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Yli 5 km:n koulumatka on 8 oppilaalla, joten koulun sijainti alueellisesti on hyvä. Äijälän koulu on valmistunut Rakennus on peruskorjattu vuonna 1997 (julkisivuverhous ja ikkunat). Rakennuksen on tehty tilojen käytön edellyttämiä korjaus- ja muutostöitä vuosien välisenä aikana. Rakennus on rakennettu hyvin sen aikaisen tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. 7-9 VUOSILUOKKIEN KOULU (YLÄASTEET) Sydän-Laukaan koulu Sydän-Laukaan koulun oppilasmäärä on lv oppilasta ja oppilasennuste osoittaa määrän nousevan seuraavien vuosien aikana, mutta kääntyy laskuun v Sydän-Laukaan

11 11 koulu toimii samoissa koulutiloissa Laukaan lukion kanssa. Tämän vuoksi kouluilla on yhteisiä opettajia ja koulujen hallinto on osittain järjestetty yhteisesti. Ongelmana on nykyisin koulutilojen huono kunto, johon on odotettavissa parannusta, kun peruskorjauksen I vaihe käynnistyy vuoden 2005 lopussa. Sydän-Laukaan koulun oppilaat tulevat Kirkonkylän lisäksi pohjoisen Laukaan kouluista sekä Kuhaniemeltä ja Vehniältä. Sydän-Laukaan koulun ja Laukaan lukion yhteyteen valmistui uusi liikuntasali heinäkuussa Uudisrakennukseen tuli myös kolme uutta luokkatilaa helpottamaan tila-ahtautta. Rakennuksessa on meneillään perusparannus, joka ajoittuu vuosille Perusparannuksen jälkeen rakennuksen kunto on hyvä. Laurinkylän koulu Laurinkylän koulun oppilaat tulevat eteläisen Laukaan kouluista, Saviolta ja Lievestuoreelta. Muutamia oppilaita tulee myös naapurikuntien (Hankasalmi) puolelta. Lv Laurinkylän koulussa on 179 oppilasta. Oppilasmäärä näyttää ennusteen mukaan kääntyvän kuluvan lukuvuoden jälkeen laskusuuntaan. V koulussa on n.130 oppilasta. Laurinkylän koulu toimii yhteisissä koulutiloissa Lievestuoreen lukion kanssa. Tämä on perusteltua jo yksinomaan yhteisen opetushenkilökunnan ja yhteisen hallinnon vuoksi. Teknisen työn tilat sijaitsevat Tervamäen koululla, joka aiheuttaa jonkin verran ongelmia opetusjärjestelyihin. Laurinkylän koulun rakennus on valmistunut Rakennusta on peruskorjattu vuosina 2001 ja Kattilahuoneen muutostyö on tehty vuonna Käsityötila on kunnostettu vuonna Rakennuksesta ei ole tehty peruskuntoarviota. Vaiheittain tehty perusparannus on kohdistunut osaan rakennusta, vanha rakennusosa ja liikuntasali ovat lähes alkuperäisessä kunnossaan kunnossapitotoimista huolimatta. Rakennus vaatisi korjaamattomien osien perusparannuksen (liikuntasali, vanhan rakennusosan ulkovaippa, vesikatto ja opetustilat). Rakennus on peruskorjauksen vaiheittaisuuden vuoksi tyydyttävässä kunnossa Vihtavuoren koulu Vihtavuoren koulu toimii v käyttöön otetuissa ja ajanmukaisissa koulutiloissa. Koulussa (7-9 vuosiluokat) on lv oppilasta ja ennusteen mukaan määrä laskee seuraavien vuosien aikana siten, että lv koulussa on 220 oppilasta vuosiluokilla 7-9. Koulu toimii yhtenäisen perusopetuksen kouluna ja samassa rakennusryhmässä on myös tilat 1-6 vuosiluokille. Vaikka koulutilat ovat uudehkot, riittävät ne juuri ja juuri nykyiselle oppilasmäärälle. Kuljetuksessa on 142 oppilasta. Osa luokkatiloista on alunperin suunniteltu pienemmille opetusryhmille. Lukumääräisesti luokkatilat riittävät juuri ja juuri, edellyttäen, ettei oppilasmäärä olennaisesti kasva. Ilmastointi on puutteellinen, koska tulo- ja poistoilmaventtiilit sijaitsevat vierekkäin samalla seinällä. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämiseksi koulurakennusten väliin tarvittaisiin henkilökunnalle yhteiset työskentelytilat. Vihtavuoren koulu on valmistunut vuonna Siihen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennus on pääosin hyvässä kunnossa lukuun ottamatta liikuntasalin vesikattorakenteen puutteita

12 12 ja opetustilojen ilmanvaihdon puutteita. Kunnossapitotarve ja mahdolliset perusparannusluonteiset korjaustarpeet selviävät kuntoarvion valmistuttua syyskuussa OPPILASENNUSTEET V Seuraavassa taulukossa on esitetty koulukohtaiset oppilasennusteet v saakka. Tiedot perustuvat lv oppilasmääriin ja väestörekisteristä saatuihin vuosittaisiin ikäluokkatietoihin. Oppilasennusteiden viimeinen ikäluokka on v syntyneet. Oppilasmäärissä ei ole mukaan koulujen esiopetusryhmissä olevia lapsia. PERUSOPETUS, LUOKAT KOULU Haapala Kirkonkylä Kuhaniemi Kuusa Lankamaa Leppävesi Lievestuore Savio Tarvaala Valkola Vehniä Vihtavuori Vuontee Äijälä Yhteensä PERUSOPETUS, LUOKAT KOULU Sydän-Laukaan k Laurinkylän koulu Vihtavuoren koulu Yhteensä Taulukko 1: Perusopetuksen oppilasennusteet v saakka Oppilasennusteisiin liittyy epävarmuutta, koska siinä ei ole huomioitu muuttovaikutusta kunnasta ulos eikä muualta kuntaan muuttaneiden oppilaiden määrää. Oppilasennusteen mukaan Laukaan kunnassa on v n vuosiluokan 1-6 oppilasta. Tilastokeskus ennakoi, että v on n oppilasta, ts. 170 oppilasta enemmän. Tilastokeskuksen arviointi perustuu väestömäärään, jonka ennakoidaan kasvavan Laukaassa v mennessä asukkaaseen (v as).

13 13 Edellisessä v tehdyssä kouluverkkoselvityksessä ennustettiin, että Laukaassa on lv peruskoulun 1-6 vuosiluokan oppilasta. Todellinen määrä oli 1.588, ts. 250 oppilasta enemmän kuin silloiset väestörekisteriin perustuneet ennusteet. Edellä olevan perusteella voimme arvioida, että Tilastokeskuksen oppilasmääräennuste on todellista tilannetta lähempänä, koska siinä on huomioitu myös muuttoliikenne kuntaan ja kunnasta pois. Jos väestömäärän kehitys jatkuu nykyisenä, Laukaassa on v n vuosiluokkien oppilasta. Toinen arvioitava asia on se, miten oppilasmäärä muuttuu eri kouluissa. Kohtuullisen varmasti voimme ennakoida, että Kirkonkylän ja Leppäveden koulun oppilasmäärä kasvaa ennustetta nopeammin johtuen uusista Kantolan ja Näätämäen asuntoalueista. Kantolan alue heijastunee myös Kuhaniemen koulun oppilasmäärään. Myös Lievestuoreella on hyvät edellytykset kasvaa ennakoitua vauhdikkaammin. Kuusassa on voimakasta rakentamistoimintaa, joka lisää myös koulun oppilasmäärää ennakoitua enemmän. Pienillä kouluilla oppilasmäärän ennustaminen on niin ikään jossakin määrin vaikeaa. Oppilasennustetaulukossa on esitetty tällä hetkellä kukin koulun alueella olevat oppilaat. Kyläkunnilla on ryhdytty aktiivisesti markkinoimaan vapaita tontteja ja kyläilloissa saatujen palautteen mukaan kiinnostusta on ollut hyvin. Uusien talojen rakentamisen myötä oppilasmäärä tulee olemaan ennustetta suurempi, samoin muu muutto kylälle lisää oppilasmäärää. Toki myös poismuutto vastaavasti vähentää koulussa olevien oppilaiden lukumäärää. Lisäksi myös kunnan sisäinen muuttoliikenne vaikuttaa koulujen oppilasmääriin. Kyläiltojen keskusteluissa on tullut esille, että taajamissa asuvat perheet ovat parhaillaan rakentamassa tai suunnittelemassa rakentamista kyläkunnalle. Yksittäiselle koululle näillä on merkitystä, mutta ei vaikuta luonnollisesti koko kunnan tasolla oppilasmäärän arviointiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tilastokeskuksen ennuste Laukaan peruskoulussa vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 olevien ikäluokkien määrästä. Samaan taulukkoon on sijoitettu vertailun vuoksi myös väestörekisterin perusteella laadittu oppilasennuste, jossa ei siis ole huomioitu sekä kuntaan että kunnasta pois muuttaneiden oppilaiden määrää. Laukaa Muutos lk 1-7 lk 1-6 lk 7-9 lk 1-6 lk 7-9 lk 1-6 lk 7-9 lk 1-6 lk % 7-9 lk % Tilastokeskus ,3-3,6 Väestörek Ero Taulukko 2: Perusopetuksessa olevien ikäluokkien koko vuoteen 2015 (Tilastokeskus ja väestörekisteri)

14 14 LAUKAAN KUNNAN PERUSKOULUALUEET Haapalan koulualue Valkolan koulualue Äijälän koulualue V ehniän koulualue Kuusaan koulualue K irkonkylän koulualue Lankamaan koulualue V ihtavuoren koulualue Kuhaniemen koulualue Tarvaalan koulualue Vuonteen koulualue Leppäveden koulualue S avion koulualue Lievestuoreen koulualue 4. ERITYISOPETUS Laukaan kunnan erityisopetus on järjestetty sekä luokkamuotoisena että osa-aikaisena erityisopetuksena. Lisäksi kahdella koululla toimii yleisopetuksen pienryhmät, jotka osaltaan tukevat erityisopetusta. Erityisopetuksesta on valmistunut joulukuussa 2004 oma kehittämissuunnitelma, josta saa tietoa erityisopettajilta ja koulutoimenjohtajalta. Luokkamuotoinen erityisopetus Kirkonkylän koululla on kolme mukautetun opetuksen erityisluokkaa, kaksi harjaantumisopetuksen luokkaa sekä yksi erityisluokka tarkkaavaisuushäiriöistä ja/tai sosiaalisesta sopeutumattomuudesta kärsiville oppilaille. Koulussa on myös ns. alkuluokka niille koulutulokkaille, jotka tarvitsevat vielä huomattavaa tukea koulun aloittamiseksi. Kaikki em. erityisluokat palvelevat koko kuntaa, mutta pääsääntöisesti oppilaat tulevat Pohjois-Laukaan ja Kirkonkylän lähialueilta. Oppilaita näissä erityisluokissa on yhteensä 48. Vihtavuoren koulussa on yksi mukautetun opetuksen erityisluokka, jossa on 9 oppilasta. Leppäveden koulussa toimii yksi pienryhmä (ns. varikkoluokka), joka toimii yleisopetusta tukevana ryhmänä. Varikkoluokalla opiskelevilla oppilailla ei ole välttämättä erityisopetussiirtoa ja luokassa oloaika vaihtelee muutamasta tunnista muutamiin viikkoihin. Lievestuoreen koulussa on yksi mukautetun opetuksen ryhmä sekä yleis- ja erityisopetusta tukeva pienryhmä, joka toimii periaatteessa samalla tavoin kuin edellä kuvattu Leppäveden koulun pienryhmä. Oppilaita em. luokilla on vaihtelut huomioiden n. 15.

15 15 Laurinkylän koulussa (7-9 lk) Lievestuoreella on yksi 8 oppilaan mukautetun opetuksen ryhmä. Sydän-Laukaan koulussa (7-9 lk) on kaksi erityisluokkaa: toinen on tarkoitettu mukautettuun opetukseen ja toinen tarkkaavaisuusongelmista ja sopeutumattomuudesta kärsiville oppilaille. Näissä ryhmissä on yhteensä 12 oppilasta. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla perusopetuksen kouluilla. Opetusta varten koulutoimessa on seitsemän laaja-alaisen erityisopettajan virkaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan 169 tuntia viikossa. Muut erityisopetuksen muodot Erityisopetusta tarvitsevia oppilaita käy koulua myös Jyväskylässä tai Jyväskylän maalaiskunnassa. Huhtarinteen koulu on tarkoitettu lapsille, joilla on toimintaa tai oppimista rajoittava liikuntavamma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus. Haukkalan sairaalakoulu toimii sairaalakouluna lasten- ja nuorisopsykiatrisessa avo- tai osastohoidossa oleville oppilaille ja erityiskouluna koulunkäynnin tukijaksolla oleville oppilaille. Jyväskylän näkövammaisten on valtion omistama erityiskoulu heikkonäköisille ja sokeille oppilaille. Kouluun haetaan erillisellä hakemuksella. Haukkarannan koulu on valtion omistama erityiskoulu kuulovammaisille ja dysfaattisille oppilaille. Kouluun haetaan erillisellä hakemuksella. 5. KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA Laukaan perusopetuksen kokonaiskustannukset olivat v euroa/oppilas (opetushallituksen tilasto). Tässä on huomioitu sekä 1-6 vuosiluokkien koulut että 7-9 vuosiluokkien koulut. Verrattuna Jyväskylän seudun kuntiin, Laukaan kustannukset olivat samaa suuruusluokkaa kuin Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Opetukseen Laukaassa käytettiin valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna enemmän, oppilasruokailuun, sisäiseen hallintoon ja kiinteistöjen ylläpitoon puolestaan keskimääräistä vähemmän. Kunta Oppilas- Opetus Kuljetus Koulu- Muu opp. Sisäinen Kiinteistön Pienet Yhteensä määrä ruokailu huolto hallinto ylläpito hankkeet *) Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Suolahti Toivakka Uurainen Keskiarvo *) sisältää myös vammaisopetuksen, kotikuntien maksuosuudet ja muut menot (ei sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomamenoja

16 16 Taulukko 3: Perusopetuksen kustannukset Jyväskylän seudun kunnissa v (Opetushallitus) Raportin liitteenä 1 on esitetty koulukohtaisesti eriteltynä v käyttötalouden menot jaoteltuna hallintoon, opetustoimeen, kouluruokailuun ja kiinteistöihin. Kaikki koulutoimen menot eivät kuitenkaan sisälly ao. taulukoihin. Koulukuljetuksista syntyviä kustannuksia ei ole eritelty, koska ne ovat talousarviossa kaikille kouluille yhteisenä menokohtana. Toisaalta käytettävissä ei ole tarkkaa koulukohtaista laskelmaa kunkin koulun kuljetuskustannuksista, joten ne on jätetty tästä tarkastelusta pois. Tämä johtuu siitä, että kuljetusreitit ovat usein kahden tai useamman koulun yhteisiä ja menojen kohdentaminen kullekin koululle on hankalaa. V koulukuljetuksen menot olivat 890 /kuljetettava oppilas. 1-6 vuosiluokkien peruskoulujen (ala-asteet) kokonaismenot (netto) olivat v /oppi - las. Suurimmat menot olivat Haapalan koululla (6.730 /opp.) ja pienimmät Leppäveden koululla (3.190 /opp.). Tiedot perustuvat v tilinpäätöstietoihin. Oppilasmääränä on käytetty syk- syn 2003 ja syksyn 2004 keskiarvoa. Vertailussa on huomioitava se, että koulujen menot vaihtelevat vuosittain esim. pienten peruskorjausten perusteella. Toinen merkittävä tekijä on sairaus- ja äitiyslomat, jotka pienellä koululla voivat olla suhteellisesti paljon suuremmat kuin isoilla kouluilla. 6. KOULULAIT JA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Uudet koululait (mm. perusopetuslaki ja -asetus) tulivat voimaan alkaen. Vaikka säädökset muuttuivat, peruskouluopetuksen järjestäminen on edelleen eräs kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on oikeus saada maksutonta perusopetusta, johon varsinaisen opetuksen lisäksi luetaan tukiopetus ja koulukerhot. Myös koulutoimen muut oheispalvelut: kouluruokailu, oppikirjat ja muut palvelut ovat oppilaalle maksuttomat. Koulumatkat ovat niin ikään maksuttomat silloin, kun perusopetuslain määräykset tai kunnan omat päätökset täyttyvät. Perusopetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Näin ollen oppilailla on oikeus saada erityisopetusta joko muun opetuksen yhteydessä tai omassa erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaille tulee ao. tilanteessa laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Vaikka jokainen kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta, voi kunta myös järjestää palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla ne yksityiseltä yhteisöltä, säätiöltä tai valtiolta. Edellytyksenä kuitenkin on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta ovat asiasta sopineet. Koulutuksen järjestäjällä tulee lisäksi olla valtioneuvoston myöntämä lupa. Kunta voi päättää lakien nojalla ja niiden asettamien rajojen puitteissa kouluverkon rakenteesta (koulujen määrästä ja niiden sijainnista) samoin kuin uusien koulujen perustamisesta, koulujen yhdistämisestä ja niiden lakkauttamisesta. Lähikouluperiaatteen noudattaminen ei ole sillä tavoin ehdoton, etteikö kunnanvaltuusto voisi päättää koulun lakkauttamisesta, jos perusopetuslain säännöksiä mm. koulumatkojen pituuksista ei loukata.

17 17 Koulupaikan määräytyminen ja koulumatkat Perusopetus tulee järjestää niin, että oppilaiden koulumatkat liikenneyhteydet huomioiden ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa edellä olevan perusteella oppilaalle koulupaikan, joka on pääsääntöisesti lähin koulu. Jos oppilaan lähimmässä koulussa ei esimerkiksi ole oppilaan omalla äidinkielellä tapahtuvaa opetusta, kunta osoittaa oppilaalle toisen koulun tai muun soveltuvan koulupaikan. Oppilaalle tulee perusopetuslain mukaan järjestää maksuton koulukuljetus silloin, kun oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai jos oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kunta voi myös avustaa oppilaan huoltajaa, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät ja huoltaja itse huolehtii oppilaan koulumatkoista. Laukaan kunta on tehnyt päätöksen, jolla esiopetuksen ja luokkien oppilaille myönnetään kuljetus, jos koulumatka ylittää kolme kilometriä. Kunnan harkinnassa on, millainen kunnan kouluverkko on ja missä koulut sijaitsevat. Mikäli oppilaan huoltajat haluavat oppilaan pääsevän muuhun kuin kunnan osoittamaan koulupaikkaan, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa itse oppilaan kuljettamisesta aiheutuneista kuluista. Koulukuljetus tulee järjestää mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Tämän vuoksi oppilaiden koulumatkaa käytettävä aika saattaa olla pitkä, vaikka itse matka ei pitkä olekaan. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että samaan koulutaksiin kerätään oppilaita laajemmalta alueelta ja toisaalta siitä, että oppilailla on odotusta koululla ennen koulupäivää tai sen jälkeen vuotiaiden oppilaiden koulumatka tulee järjestää niin, ettei oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kahta ja puolta tuntia enempää. 13 vuotiaan ja sitä vanhemman tai erityiskoulussa olevan oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kolme tuntia päivässä. Kuljetusta odottaville oppilaille tulee järjestää mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Esiopetus Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Oikeus esiopetukseen lukuvuonna on kaikilla v syntyneillä ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla v syntyneillä lapsilla. Lisäksi oikeus saada maksutonta esiopetusta koskee niitä seitsemänvuotiaita, joiden perusopetuksen aloittamista on lykätty vuodella. Kuusivuotiaiden esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa siten, että kokopäivähoitoa tarvitsevat lapset saavat esiopetusta päiväkodeissa ja muut koulujen erillisissä esiopetuksen ryhmissä. Koulujen esiopetuksen ryhmiä on kaikkiaan yhdeksän; Äijälän, Kuusan, Valkolan, Vehniän, Kuhaniemen, Kirkonkylän, Vihtavuoren, Leppäveden ja Lievestuoreen koululla ja lapsia näissä ryhmissä on lv yhteensä 117. Esiopetuspaikat vahvistetaan vuosittain ja ryhmän minimikoko on seitsemän lasta. Koulujen esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus koulukuljetukseen.

18 18 Opetussuunnitelma ja tuntijako Perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat parhaillaan uudistumassa. Opetushallitus päätti uusista opetussuunnitelman perusteista, jotka tulee ottaa käyttöön viimeistään alkaen. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, koulutuksen järjestäjät laativat omalle kunnalleen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat. Myös seutukuntakohtaisia opetussuunnitelmia on laadittu mm. Saarijärvellä. Kullakin kunnalla perusopetuksen järjestäjänä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon sekä opetuksellisen yhtenäisyyden ja laadun samoin kuin oikeusturvanäkökohtien toteutuminen. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Laukaan perusopetuksen opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisten perusteiden lisäksi myös kuntakohtaisen opetussuunnitelman, jonka perusteella koulut ovat laatineet omat suunnitelmansa. Laukaan koulut ovat jo ottaneet käyttöön uudet opetussuunnitelmat vuosiluokilla vuosiluokka siirtyy noudattamaan uutta opetussuunnitelmaan Laukaan perusopetuksen opetussuunnitelma on luettavissa osoitteessa: Perusopetuksen valtakunnallisesta tuntijaosta (perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen) päättää Valtioneuvosto. Viimeisin tätä koskeva päätös on tehty (1435/2001). Samalla päätöksellä valtioneuvosto on määritellyt opetuksen valtakunnallisista tavoitteista. Edellä mainittu valtioneuvoston tuntijakopäätös on sillä tavalla joustava, että se mahdollistaa koulutuksen järjestäjän päättää vuosiluokkakohtaisista eri oppiaineiden opetustunneista vähimmäistuntimäärän puitteissa. Koulujen henkilöstö, oppilasmäärät ja opetusryhmien muodostaminen Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajien virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Lisäksi jokaisella koululla tulee olla koulun toiminnasta vastaava rehtori. Perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opetukseen erikoistuneiden opettajien antamana aineenopetuksena, erityisopetukseen erikoistuneiden opettajien sekä opinto-ohjaajien antamana oppilaanohjauksena. Opettajien kelpoisuusehdot määritellään erikseen.

19 19 Edellä olevan perusteella kunnan harkinnassa on, kuinka paljon kussakin koulussa on opettajia ja. Edelleen oppilasryhmälle ei ole määrätty mitään enimmäisrajaa, vaan kunnan on itse asia ratkaistava järkevällä tavalla. Ainoastaan erityisopetuksen puolella on säädetty opetusryhmän enimmäiskoosta. Niin ikään kunnan harkinnassa on, millä oppilasmäärällä koulua pidetään yllä. Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Edelleen on mahdollista rakentaa opetusryhmät yhdysluokiksi silloin kun opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. Opetusryhmät tulee kuitenkin muodostaa siten, että opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Esi- tai lisäopetusta saavia oppilaita voidaan myös opettaa yhdessä muiden vuosiluokkien kanssa samassa opetusryhmässä. 7. OPETUS- JA KULTTURITOIMEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ Valtionosuuden määräytymisperusteet Tällä hetkellä voimassa oleva opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä tuli pääpiirteissään voimaan Myöhemmin siihen on tehty pieniä muutoksia, mutta järjestelmänä se on edelleen voimassa. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on, että kunta saa perusopetuksen järjestämisestä valtionosuutta oppilaskohtaisen yksikköhinnan mukaisesti. Kunnan suorittamat toimenpiteet esimerkiksi kouluverkon supistamisessa eivät vaikuta niin suuresti kuin aiemmissa valtionosuusjärjestelmissä. Oppilasmäärä pysyy ennallaan vaikka kouluja onkin vähemmän. Oppilaskohtainen yksikköhinta määräytyy laskennallisesti tunnusluvun ja asukastiheyden perusteella. Tunnusluku kuvaa kouluverkon rakennetta ja koulujen kokoa. Tunnusluvun mukaan määräytyvä yksikköhinta ottaa huomioon alle 80 oppilaan koulut, joten yleistettynä mitä pienempi koulu on sitä suurempi yksikköhinta on. Erityisopetuksessa olevat oppilaat otetaan myös huomioon ja yksikköhintaa korotetaan tämän vuoksi. Nämä korotukset ovat seurauksena siitä, että pienissä kouluissa ja erityisopetuksessa opetustoimen kulut ovat normaalia suuremmat. Asukastiheyden mukaan laskennallisesti määräytyvä yksikköhinta kuvaa kunnan laajuutta ja toimintaympäristöä. Harvaan asutussa kunnassa yksikköhinta on korkeampi kuin taajamakunnassa. Myös tämä perustuu kustannusvastaavuuteen, koska esimerkiksi koulukuljetusten järjestämiseen ei enää saada erillistä valtionosuutta vaan asukastiheyden mukaan määräytyvä yksikköhinta ottaa mm. kuljetuksista aiheutuvat kustannukset huomioon. Kunnan edun mukaista on hoitaa kuljetusjärjestelyt mahdollisimman taloudellisesti ja järkevästi. Kunnan saama lopullinen oppilaskohtainen yksikköhinta määräytyy tunnusluvun ja asukastiheyden yksikköhinnoista siten, että suurempi paino (60 %) on asukastiheydellä (40 % tunnusluvulla). Laukaan peruskoulujen yksikköhinta on v painotuksen ja vammaisoppilaiden saaman korotuksen jälkeen euroa/oppilas. Laukaassa on peruskoululaista, joten valtionosuutta kertyy perusopetuksesta yhteensä 11,5 milj.euroa. Edellä oleva yksikköhinta maksetaan aina ylläpitäjälle riippumatta siitä, missä oppilas on henkikirjoitettuna. Ns. kotikuntalaskutusta ei enää ole. Lukioiden osalta oppilaskohtainen yksikköhinta maksetaan niin ikään ylläpitäjälle. Samoin ammatillisen koulutuksen rahoitus suoritetaan suoraan ammattioppilaitoksen ylläpitäjälle.

20 20 Ammatillisen koulutuksen ja muun toisen asteen koulutuksen rahoitus peritään kunnilta suoraan valtionosuusjärjestelmään liittyvällä kunnan rahoitusosuudella, joka lasketaan asukasluvun mukaan. V arvioitu rahoitusosuus on 608 euroa/asukas ja se on sama kaikissa maamme kunnissa. Laukaan rahoitusosuus on yhteensä 10,3 milj.euroa, joka vähennetään suoraan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Koska kunnan rahoitusosuus on näin suuri, on Laukaan kunnan lopullinen sivistystoimen valtionosuus 4,3 milj.euroa. Vuoden 2006 alusta voimaan tulevat muutokset (esitykset) Perusopetuksen yksikköhintojen laskentatapaa ehdotetaan yksinkertaistettavan mm. siten, että kouluverkon vaikutusta yksikköhintaan vähennetään oleellisesti. Kouluverkko otettaisiin huomioon vain harvaan asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa, joissa joudutaan pitämään koulupalvelujen saavutettavuuden kannalta pieniä kouluyksiköitä. Tätä koskeva hallituksen esitys eduskunnalle on annettu Sisäasianministeriön koelaskelmien mukaan Laukaan perusopetuksen yksikköhinta laskee 9,30 /asukas ja valtionosuusperusteiden muutos kokonaisuudessaan vähentäisi Laukaan kun- nan saamaan valtionosuutta euroa. Kouluverkon vaikutus valtionosuuden määrään Kouluverkon laajuudella on merkitystä peruskoulun yksikköhinnan määräytymisperusteisiin, joskin merkitys on huomattavasti pienentynyt aiemmista valtionosuuden laskentaperusteista. Jos esitetty muutos v alusta tulee voimaan, kouluverkon rakenteella ei ole merkitystä valtionosuuden määrään. 8. KOULUN LAKKAUTTAMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET LAUKAASSA Yhden pienen ala-asteen koulun lakkauttaminen pääsääntöisesti vähentää koulutoimen kustannuksia. Mikäli kysymyksessä on hyvin pieni koulu ja oppilaat sijoittuvat siten, että uudessa koulussa opetusryhmäjaot pysyvät entisellään, on käyttötalouden säästö huomattava. Koulun lakkauttamisen säästövaikutus on suurin opetustoiminnan kuluissa. Koulun taloudessa palkkausmenot saattavat olla jopa 80 % kaikista menoista. Jos koulun lakkauttaminen vähentää opetusvirkojen määrää, on sillä selvä vaikutus käyttötalouden menoihin, enimmillään lähes euroa/koulu (kahden perusopetusryhmän koulu). Koulun lakkauttaminen toisaalta siirtää kuluja uudelle koululle. Näitä ovat mm. oppikirjat, koulutarvikkeet, työaineet jne. Uuden koulun kouluruokailumenot kasvavat oppilasmäärän kasvun vuoksi. Kokonaisuutena nämä ovat pysyviä kustannuksia, joten säästövaikutusta näillä ei juurikaan ole. Tietyissä tilanteissa esim. kouluruokapalvelut voidaan tuottaa suuremmassa yksikössä taloudellisemmin. Koulukuljetuskustannukset yleensä nousevat uudessa tilanteessa, koska oppilaiden koulumatkat pitenevät. Seuraavassa tarkastellaan koulun lakkauttamisen taloudellisia vaikutuksia: Kustannukset vähenevät: Kustannukset kasvavat:

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Taustaa Laukaan perusopetuksen palveluverkosta tehtiin laaja selvitys ke vääl lä 2014, jossa tarkastelun kohteeksi linjattiin alle 120 oppilaan

Lisätiedot

LAUKAAN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKO

LAUKAAN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKO LAUKAAN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKO Kasvun ja oppimisen lautakunta 4.3.2014 SISÄLLYS 1. KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA... 2 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYTAVAT... 3 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa Peruskoulut Toiminnon erittely Palvelutuotannon kuvaus (mm. toimipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä) Henkilöresurssi eriteltynä / htv Tilinpäätös 2011 menot-tulot =netto / Peruskoulut Laukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

LAUKAAN PERUSOPETUKS EN

LAUKAAN PERUSOPETUKS EN LAUKAAN PERUSOPETUKS EN Kasvun ja oppimisen lautakunta 4.3.2014 SISÄLLYS 1. KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA 2 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYTAVAT 3 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3 4. OPPILASMÄÄRÄT

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

KOULUKULJETUS- OPAS 2011

KOULUKULJETUS- OPAS 2011 KOULUKULJETUS- OPAS 2011 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 28.6.2011 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

KOULUKULJETUSOPAS 2015

KOULUKULJETUSOPAS 2015 KOULUKULJETUSOPAS 2015 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 13.10.2015 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki 6 Oppilaan

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Palveluvaliokunta 8.9.2015 Kunnanhallitus 21.9.2015 Johdanto Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi

Lisätiedot

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Perusopetuslaissa ja Uudenkaupungin kaupungin koulutoimen periaatepäätöksissä määritellään ne ehdot joiden mukaan kunta järjestää oppilaalle koulukuljetuksen. Muiden

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja 23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh 20.05.2015 Sivu 1 / 1 2271/02.08.00/2015 69 Hansakallion koulun siirtokelpoisten tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh. 043 824 8456 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 32 :n muuttamisesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2016 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lisätään perusopetusasetuksen (852/1998) 2 :ään, sellaisena kuin se

Lisätiedot

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta 19.4.2016/LIITE P 1 Muuramen kunta/opetuspalvelut SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA 2 SISÄLLYS 1. Lainsäädäntö 3 2. Yleistä 4 3. Esiopetuksen kuljetukset 5 4. Perusopetuksen

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2015 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivistyslautakunta Sivu 19 KOKOUSAIKA

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivistyslautakunta Sivu 19 KOKOUSAIKA ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivu 19 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Torstaina 20.3.2014 kello 18.30 20.58 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET

Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Koulumatkoja koskeva lainsäädäntö Esi- ja perusopetuksen koulumatkoista on säädetty perusopetuslaissa. Perusopetuslaki

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta

Lisätiedot

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a Loimaan kaupunki Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 2017 Koulutuslautakunta 24.11.2016/ Liite 3a Sisältö 1. Lainsäädännölliset lähtökohdat 3 2. Ensisijainen koulupaikka eli lähikoulu

Lisätiedot

OPETUSLAUTAKUNTA Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen

OPETUSLAUTAKUNTA Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen OPETUSLAUTAKUNTA 25.4.2017 Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen NYKYINEN RAHOITUSMALLI Opetuslautakunnan päättämät periaatteet: Opettajien ja koulunkäyntiavustajien

Lisätiedot

Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille

Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille 2010-2015 Sivistystoimen yhteislautakunta 2.11.2010 Rantasalmen kunnanhallitus 1.11.2010 Rantasalmen kunnanvaltuusto xx.xx.xxxx Sisältö NYKYTILA JA OPPILASENNUSTEET...

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

Perusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä

Perusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus 28.9.2016 Jyväskylä 1 Aluehallintoviraston tehtävät opetukseen ja koulutukseen liittyvissä oikeusturva-asioissa Aluehallintovirasto voi kantelun

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1 PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET Paraisten kaupungin sivistyslautakunta vahvisti 14.11.2012 ( 56) seuraavat periaatteet koskien esiopetuksen ja perusopetuksen koulukuljetuksia. Päivitetty

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Sivistystoimen kehittämissuunnitelma 2013 2017

Sivistystoimen kehittämissuunnitelma 2013 2017 Sivistystoimen kehittämissuunnitelma 2013 2017 Kehittämissuunnitelman täydennys 18.2.2014 Heinämaan koulun lakkauttamiseen liittyvä selvitys/opetuspalvelut 14.2.2014 Orimattilan kaupungin taloudellinen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

KHAL KVALT

KHAL KVALT KHAL 9.12.2013 310 KVALT 16.12.2013 Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 17.6.2013 50, että kunnassa tehdään palveluverkkotarkastelu, jonka yhteydessä kouluverkkoselvitys päivitetään Oppilasmäärissä ei

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 27.8.2014 (104 ) OPPILAAKSIOTTO OPPILASALUEET Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu tässä linjauspäätöksessä kolmesta

Lisätiedot

No 3/2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 23. Lautakuntien kokoushuone, kunnantalo

No 3/2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 23. Lautakuntien kokoushuone, kunnantalo KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 3/2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 23 KOKOUSAIKA 28.5.2015 klo 18-18.43 KOKOUSPAIKKA MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Lautakuntien kokoushuone, kunnantalo

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00.

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00. Koulutuslautakunta 93 08.12.2016 Koulutuslautakunta 1 02.02.2017 1 Opetuksen suunnittelu lv. 2017-2018, perusopetuksen säästöt 680/12.00.01/2016 Koulutuslautakunta 08.12.2016 93 Perusopetuksen toiminnasta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Sivistyspalvelut

Kajaanin kaupunki Sivistyspalvelut Kajaanin kaupunki Sivistyspalvelut 14.2.2013 KAJAANIN KAUPUNGIN PERUSKOULUJEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1.8.2013 ALKAEN Hyväksytty Kajaanin sivistyslautakunnan kokouksessa

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien Koulutuslautakunta 40 14.05.2014 Koulutuslautakunta 47 11.06.2014 Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella 1.8.2014 lukien 358/12.01.03/2014 Koulutuslautakunta 14.05.2014 40 Perusopetuslaki

Lisätiedot

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu 20.2.2017 Prosessi Kaksi kuntalaisaloitetta koskien oppilaaksiottoalueen muutosta (kuntalaki 23 ); aloitteet pitävät

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2 Koululautakunta Maanantai 17.6.2013 klo 19.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilaat rahoituksessa

Perusopetuksen oppilaat rahoituksessa LIITE 1 Perusopetuksen oppilaat rahoituksessa 1998-2005 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kustavi 61 59 58 54 49 49 56 63 oppilasmäärä, kaikki 1 1 1 2 4 4 3 4 9-v. erityisoppilaat 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa alkaen. Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen

33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa alkaen. Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen Tampere Ote pöytäkirjasta 3/2016 1 (5) 33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa 01.01.2017 alkaen TRE:2342/12.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen Valmistelijan

Lisätiedot

ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011

ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011 ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011 Jussi Pihkala KT, opetusneuvos Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2010 Lähde: Tilastokeskus 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-

Lisätiedot

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2016 alkaen

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2016 alkaen Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2016 alkaen Kasvatus- ja opetuslautakunta on 16.12.2015 137 päättänyt hyväksyä Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkaperiaatteet

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KOULUKULJETUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET

KOULUKULJETUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Liite Koplk 3.12.2014 102 Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2015 alkaen Kasvatus- ja opetuslautakunta on 3.12.2014 xxx päättänyt hyväksyä Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen

Lisätiedot