LAUKAAN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKO

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKO"

Transkriptio

1 LAUKAAN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKO Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 SISÄLLYS 1. KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYTAVAT PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT OPPILASMÄÄRÄT JA ENNUSTEET NYKYINEN KOULUVERKKO LAUKAAN KUNNAN JA KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA HENKILÖKUNNAN ASEMA MAHDOLLISISSA MUUTOSTILANTEISSA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIITTEET

3 1. KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA Laukaan kunnanvaltuusto päätti (68 ) periaatelinjauksena vuodelle 2014, että kaikkien koulujen toiminta kartoitetaan ja että suunnittelukaudella koulutus järjestellään uudelleen siten, että kouluverkon muutoksilla ja muilla tehostamistoimilla päästään v :n säästöön ja suunnittelukaudella vähintään euron vuotuiseen käyttötaloussäästöön. Kunnan koulujen toiminnan uudelleen järjestelyn taloudelliset vaikutukset ja oppilasvirtojen ohjaus täsmennetään kouluverkkoselvityksessä ja koulujen toiminnan uudelleen järjestelystä tuodaan erillinen esitys perusteluineen valtuuston päätettäväksi keväällä Kouluverkkoselvityksellä kartoitetaan koulujen taloudellinen, pedagoginen ja sosiaalinen merkitys. Selvitystyön taustalla on ennusteet Laukaan kunnan taloudellisen tilanteen varsin nopeasta muuttumisesta heikompaan suuntaan. Kasvun ja oppimisen lautakunta käsitteli kouluverkkoasiaa kokouksessaan ja päätti perustaa asiaa valmistelemaan työryhmän, johon nimettiin puheenjohtajaksi kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Arja Paakkinen, sihteeriksi sivistystoimenjohtaja Juha Tolonen sekä jäseniksi Matti Pannula, Minna Lönn ja Laura Ahonen. Lisäksi kasvun ja oppimisen lautakunta pyysi OAJ:n Laukaan paikallisyhdistystä ja Laukaan JHL-yhdistystä nimeämään työryhmään omat edustajansa. Opettajien edustajana työryhmässä on ollut mukana Jukka Lummelahti ja muuta henkilöstöä on edustanut Meeri Pirttinen. Työryhmä asetti tavoitteeksi tehdä laaja-alaisen kouluverkon arviointiprosessin, jossa selvitetään kouluverkon nykytila, oppilasmäärien kehitys seuraavien vuosien aikana, opetukselliset näkökulmat sekä taloudelliset tekijät eri vaihtoehdoissa. Kouluverkkotyöryhmä ei ole sen sijaan arvioinut sitä, millaiset taloudelliset vaikutukset mahdollisilla kouluverkon muutoksilla on esimerkiksi verotuloihin tai esitettyihin kiinteistöjen arvon heikkenemisiin tai muuttohalukkuuteen. Aikataulutavoite asetettiin siten, että kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelisi kouluverkkoselvitystä helmikuussa 2014 ja josta asia edelleen siirtyy kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Työn aikana aikataulutavoitetta muutettiin siten, että kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee asiaa maaliskuun kokouksessa. 2

4 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYTAVAT Työryhmä vieraili tammikuun 2014 aikana liitteenä olevan aikataulun mukaisesti kaikilla alle 120 oppilaan kouluilla. Illat yhdisteltiin siten, että kuhunkin iltaan kutsuttiin kahden koulun oppilaiden vanhempia ja kylän asukkaita. Vehniän koulun ilta toteutettiin yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa. Koulutoimiston vs. hallintosihteeri Tarja Houni on laatinut kaikista kouluilloista muistion keskusteluissa esille tulleista asioista, jotka ovat raportin liitteenä. Näin ollen työryhmällä on ollut käytettävissään laaja aineisto objektiivisen arvioinnin tukena. Työryhmän lisäksi osassa tilaisuuksissa oli mukana kasvun ja oppimisen lautakunnan, kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäseniä. Kouluverkkotyöryhmä on saanut kiitettävästi erilaisia lausuntoja ja kannanottoja mm. kylätoimikunnilta tai vastaavilta. Saadut lausunnot ja kannanotot on liitetty kouluverkkotyön kotisivuille. Kaikissa kouluilloissa esiteltiin Laukaan kunnan taloudellista tilannetta ja kouluverkon arviointityön taustaa sekä kuultiin oppilaiden vanhempien ja kylän asukkaiden mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia. Koulujen johtajat kertoivat oppilasmäärän kehityksestä, koulumatkoista, koulualueen koosta ja etäisyyksistä. Kouluverkkotyöryhmä on pitänyt kahdeksan kokousta, joiden aikana käsillä olevan raportin esityksistä ja linjauksista on päätetty. Lisäksi kouluverkkotyötä on voitu seurata kunnan kotisivuilla, jossa on oma Kouluverkkoselvitys kansio. Kansioon on tallennettu mm. kaikki muistiot ja saadut lausunnot. 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Peruskouluopetuksen järjestäminen on edelleen eräs kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on oikeus saada maksutonta perusopetusta, johon varsinaisen opetuksen lisäksi luetaan tukiopetus ja koulukerhot. Perusopetuksen lisäksi kunnalla on velvollisuus järjestää oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Myös koulutoimen muut oheispalvelut: kouluruokailu, oppikirjat ja muut palvelut ovat oppilaalle maksuttomat. Koulumatkat ovat niin ikään maksuttomat silloin, kun perusopetuslain määräykset tai kunnan omat päätökset täyttyvät. 3

5 Perusopetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Näin ollen oppilailla on oikeus saada tehostettua ja erityistä tukea joko muun opetuksen yhteydessä tai omassa pienryhmässä. Oppilaille tulee ao. tilanteessa laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Vaikka jokainen kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta, voi kunta myös järjestää palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla ne yksityiseltä yhteisöltä, säätiöltä tai valtiolta. Edellytyksenä kuitenkin on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta ovat asiasta sopineet. Koulutuksen järjestäjällä tulee lisäksi olla valtioneuvoston myöntämä lupa. Koulupaikan määräytyminen ja koulumatkat Perusopetus tulee järjestää niin, että oppilaiden koulumatkat liikenneyhteydet huomioiden ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa edellä olevan perusteella oppilaalle lähikoulun tai muun soveltuvan perusopetusta antavan paikan. Lähikoulu on pääsääntöisesti myös maantieteellisesti lähin koulu, mutta kunta voi osoittaa lähikouluksi myös muun kuin maantieteellisesti lähimmän koulun. Jos oppilaan lähimmässä koulussa ei esimerkiksi ole oppilaan omalla äidinkielellä tapahtuvaa opetusta, kunta osoittaa oppilaalle toisen koulun tai muun soveltuvan koulupaikan. Oppilasta ei saa ilman huoltajan suostumusta osoittaa opetukseen, jossa voidaan periä maksuja tai muutoin noudattaa erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää. Laukaassa ei näitä koulusijoituspaikkoja kuitenkaan ole. Oppilaalle tulee perusopetuslain mukaan järjestää maksuton koulukuljetus silloin, kun oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai jos oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kunta voi myös avustaa oppilaan huoltajaa, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät ja huoltaja itse huolehtii oppilaan koulumatkoista. Laukaan kunta on tehnyt päätöksen, jolla esiopetuksen oppilaalle ja 1-2 luokkien oppilaille myönnetään kuljetus, jos koulumatka ylittää kolme kilometriä. 4

6 Kunnan harkinnassa on, millainen kunnan kouluverkko on ja missä koulut sijaitsevat. Mikäli oppilaan huoltajat haluavat oppilaan pääsevän muuhun kuin kunnan osoittamaan koulupaikkaan (lähikouluun), voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa itse oppilaan kuljettamisesta aiheutuneista kuluista. Koulukuljetus tulee järjestää mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Tämän vuoksi oppilaiden koulumatkaan käytettävä aika saattaa olla pitkä, vaikka itse matka ei pitkä olekaan. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että samaan kuljetukseen kerätään oppilaita laajemmalta alueelta ja toisaalta siitä, että oppilailla on odotusta koululla ennen koulupäivää tai sen jälkeen vuotiaiden oppilaiden koulumatka tulee järjestää niin, ettei oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kahta ja puolta tuntia enempää. 13 vuotiaan ja sitä vanhemman tai erityiskoulussa olevan oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kolme tuntia päivässä. Kuljetusta odottaville oppilaille tulee järjestää mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Esiopetus Laukaan kunnassa lakisääteinen esiopetus toteutetaan siten, että päivähoitoa tarvitseville lapsille esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa ja muille koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetuspaikat muodostetaan ilmoittautumisten perusteella edellyttäen, että koulun opetusryhmään tulee vähintään seitsemän (7) lasta. Lasten vanhempien toiveita ja esiopetuspaikkoja joudutaan yleensä sovittelemaan, jotta voidaan muodostaa sopivia esiopetusryhmiä sekä kouluihin että päiväkoteihin. Esiopetuksen oppilailla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen samoin edellytyksin kuin luokkien 1-2 oppilailla. Kuljetusetuus koskee myös päivähoitopaikasta kouluun tulevaa matkaa, jos esikoululainen on ennen opetuksen alkua hoitopaikassa. Jos huoltaja haluaa lapsensa muuhun kuin tälle osoitettuun esiopetuspaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asetetaan, että huoltaja vastaa itse oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuneista kustannuksista. Koulujen henkilöstö, oppilasmäärät ja opetusryhmien muodostaminen Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajien virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Lisäksi jokaisella koululla tulee olla koulun toiminnasta vastaava rehtori. Perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opetukseen erikoistuneiden opettajien antamana aineenopetuksena, erityisopetukseen erikois- 5

7 tuneiden opettajien sekä opinto-ohjaajien antamana oppilaanohjauksena. Opettajien kelpoisuusehdot määritellään erikseen. Edellä olevan perusteella kunnan harkinnassa on, kuinka paljon kussakin koulussa on opettajia ja opetusryhmiä. Edelleen oppilasryhmälle ei ole määrätty mitään enimmäisrajaa, vaan kunnan on itse asia ratkaistava järkevällä tavalla. Ainoastaan erityisopetuksen puolella on säädetty opetusryhmän enimmäiskoosta. Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Edelleen on mahdollista rakentaa opetusryhmät yhdysluokiksi silloin kun opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. Opetusryhmät tulee kuitenkin muodostaa siten, että opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Esi- tai lisäopetusta saavia oppilaita voidaan myös opettaa yhdessä muiden vuosiluokkien kanssa samassa opetusryhmässä. Niin ikään kunnan harkinnassa on, millä oppilasmäärällä koulua pidetään yllä. 4. OPPILASMÄÄRÄT JA ENNUSTEET Alla olevassa taulukossa on tammikuussa 2014 laadittu kuluvan lukuvuoden oppilasmäärä ja ennuste lukuvuoteen saakka. Oppilasennusteessa ovat mukana väestörekisterin perusteella Laukaassa asuvat oppilaat. Muuttovaikutusta ei ole ennusteissa huomioitu. 6

8 Koulu Haapala Kirkonkylä Kuhaniemi Kuusa Leppävesi Lievestuore Savio Tarvaala Valkola Vehniä Vihtavuori Vuontee Äijälä Yhteensä Kouluverkkoselvityksessä mukana olevat koulut Taulukko 1. Alakoulujen oppilasmäärät ja ennusteet Oppilasennusteiden toteutuminen Laukaan opetustoimi on laatinut vuosittain oppilasennusteen 20.9 tilanteen mukaisesti. Muuttoliikettä ei ennusteissa ole huomioitu, koska sen ennustaminen koulukohtaisesti on hyvin vaikeaa. Sen lisäksi pitäisi voida arvioida myös ikäluokkakohtainen ennuste, koska sillä voi olla vaikutusta koulun opetusryhmien muodostamiseen. Oppilasmäärän ennustettua suurempi kasvu voi aiheuttaa sen, että opetusryhmiä tulee jakaa enemmän kuin on arvioitu. Toisaalta voi käydä niin, että oppilasmäärän ennakoitua suurempi kasvu ei aiheuta uusien opetusryhmien perustamisia. Lisäksi oppilaita muuttaa pois Laukaasta, joten kokonaisuutena luotettavan oppilasennusteen laatiminen on vaikeaa. Koulurakentamisen yhteydessä pyritään arvioimaan oppilasmäärän kehitys ottaen huomioon myös muuttoliike, koska koulutilojen mitoituksessa se on erittäin tärkeää. Toisaalta ei ole järkevää rakentaa liikaa, mutta toisaalta ei ole järkevää rakentaa liian vähän tilaa. Alla olevassa taulukossa on havainnollinen esimerkki oppilasennusteiden toteutumisesta. Koska Laukaa on muuttovoittokunta, myös toteutunut oppilasmäärä on pääsääntöisesti suurempi kuin arvioitiin. Tilanteen haasteellisuutta osoittaa se, että esimerkiksi v ennustettiin, että syksyllä 2013 on 1687 peruskoululaista. Syksyllä 7

9 2013 kouluissa oli kuitenkin 8 oppilasta vähemmän, koska oppilasperheitä muutti pois enemmän kuin tuli tilalle. Ennustevuosi Ennuste oppilasmäärästä lv Toteutunut oppilasmäärä lv Erotus % , , , , , ,5 Taulukko 2. Lukuvuoden oppilasennusteen toteutuminen vuodesta 2007 lähtien. Edellä olevan perusteella kouluverkkotyöryhmä päätti laatia oppilasennusteet siten, että niissä ei ole mukana muuttovaikutusta vaan ne oppilaat, joiden väestörekisterin mukainen kotikunta on Laukaa. 5. NYKYINEN KOULUVERKKO Laukaan kunnassa toimii 11 alakoulua ja kaksi yhtenäiskoulua, joissa toimii vuosiluokat 1-9. Esiopetusryhmiä on lukuvuonna yhdeksällä peruskoululla. Kunta on jaettu koulunkäyntialueisiin, joissa oppilaiden lähikoulu sijaitsee. Koulunkäyntialueet ovat eräissä tapauksissa osittain päällekkäiset ja oppilaita samalta alueelta käy eri koulua. Seuraavassa tarkastellaan kutakin peruskoulua erikseen, sijaintia, oppilasmäärää ja sen kehitystä tulevien vuosien aikana. Lisäksi kunkin koulun kohdalla on mainittu koulukiinteistön kuntoarvio, mahdolliset puutteet tai suunnitteilla olevat korjaukset sekä koulutilojen riittävyys suuremmalle oppilasmäärälle. Tarkastelun kohteena olevan koulun kohdalla on karttaliite, johon on sijoitettu lukuvuoden koulussa olevien oppilaiden kotipaikat. Lisäksi kartassa on sekä 3 km ja 5 km säteellä tehdyt ympyrät, jotka osoittavat koulualueen laajuutta tai tiiviyttä. On kuitenkin huomattava, että oppilaiden kotipaikka on luettavuuden perusteella merkitty suurempana ja sen vuoksi oppilaan kotipaikka voi jäädä kilometrisäteen ulkopuolelle vaikka se kuuluisi rajalle tai jopa sen sisäpuolelle. Lisäksi kilometrisäde antaa virheellisen kuvan esimerkiksi Kuhaniemen koulun kohdalla, jossa etäisyys Kirkonkylään on pieni, mutta todellisuudessa matka on vesistöjen vuoksi huomattavasti 8

10 pitempi. Lisäksi on huomattava, että kartan ympyräsäteet eivät määrittele oppilaiden koulumatkaa vaan ne määräytyvät teiden perusteella. Taulukossa on esitetty sisäisen vuokran määrä vuodessa, joka sisältää rakennuksen poistot, lämmityksen, veden, sähkön, jätehuollon, kiinteistönhoidon, siivouksen ja isännöintikustannukset. Tasearvo kertoo rakennuksen jäljellä olevan poiston määrän vuoden 2013 lopussa. Muutos- ja korjaustyöt sisältävät 0-5 vuoden aikana kiinteistöön tehtävät kiireelliset korjaustyöt. Peruskorjauskustannukset on arvioitu alemman 60 % korjausasteen mukaan. Korjausasteella ilmoitetaan kuinka suuri osuus vanhasta joudutaan uudistamaan. Uudisrakennuksen korjausaste on 100 %. ALAKOULUT Haapalan koulu Haapalan koulu palvelee Leinolan kylän, Viitalan, Tervatehtaan, Haapalan, Haapasuon ja Vatian kylän oppilaita. Koulussa on lv oppilasta ja he muodostavat kolme perusopetusryhmää: yhdistetty 1-2 luokka, 3-4 luokka ja 5-6 luokka. Koulun oppilasmäärä kasvaa hienoisesti niin, että neljän vuoden kuluttua koulussa on lähes 50 oppilasta. Erityisesti Torikan seudulle on rakennettu uusia omakotitaloja, mikä on lisännyt oppilaiden määrää. Haapalan koulun oppilasmäärää lisäksi myös se, että Lankamaan koulun oppilaat siirtyivät käymään Haapalan koulua Lankamaan koulun toiminnan päättyessä v Haapalan koulun oppilaista 28 on koulukuljetuksen piirissä (Lankamaa, Vatia, Leinola ja Viitala). Haapalan koulun tilat riittävät nykyisen kolmen opetusryhmän tarpeisiin. Perusopetusryhmätiloja on neljä, joista yksi on nykyisin kieli- ja ryhmäopetustilana. Koulussa on sisäliikuntasali, jonka käyttöön on yhdistetty teknisen käsityön opetus. Koulurakennuksen yhteydessä toimivaa Haapalan retkitupaa voidaan käyttää tarvittaessa opetustilana muutostöiden jälkeen. Haapalan koululla on mahdollista olla neljä perusopetusryhmää (retkitupa huomioiden) ja n. 70 oppilasta. 9

11 Kuva 1. Haapalan koulualueen oppilaat lukuvuonna Haapalan koulu on rakennettu 1958 ja retkitupalaajennus Koulun entinen asunto on muutettu opetustiloiksi Kiinteistöön on tehty kuntoarvio ja tilapalvelun vuositarkastus 2013, joiden perusteella rakennus on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Rinteeseen rakennettu rakennus on kivirunkoinen. Yläpohja on puuta. Koulurakennuksen kiireellisimpiä korjauskohteita ovat vesikatto, porrashuoneen seinien ja katon liittymät, ikkunat sekä retkituvan kellarikerroksen maanpaineseinän vauriot. Vapaa-aikatoimi on luopunut retkituvan hallinnasta ja vuokraustoiminnasta vuoden vaihteessa. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu määräraha retkituvan muutos- ja korjaustöihin. Asiassa edetään kouluverkkoselvityksen käsittelyn jälkeen. Kiireelliset korjaukset tulee tehdä seuraavan viiden vuoden aikana. Rakennuksen peruskorjaus tulee tehtäväksi aikavälillä 5-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. pinta-ala kem2 632 kem2 vuokra /v tasearvo muutos- ja korjaustyöt peruskorjaus

12 Kirkonkylän koulu Laukaan kirkonkylän koulu muodostaa oman selkeän toiminta-alueensa. Koulussa on lv oppilasta ja ennusteen mukaan määrä kasvaa seuraavien vuosien aikana jonka jälkeen kääntyy hienoiseen laskuun. Odotettavissa kuitenkin on, että kirkonkylän koulun oppilasmäärä kasvaa, koska mm. uusien asuinalueiden Kylmäniemen ja Laajalahden rakentaminen on käynnistynyt. Oppilaiden koulumatkat ovat luonnollisesti lyhyet. Kuljetuksessa on yhteensä 81 oppilasta sisältäen myös pienryhmien oppilaiden kuljetukset. Kirkonkylän koulu toimii neljässä eri rakennuksessa. Kirkonkylän koulu on kärsinyt sisäilmaongelmista viime vuosina ja koulun kiinteistöistä ollaan asteittain luopumassa ja korvaamassa niitä uudisrakennuksilla. Kirkonkylän koulun ja keskuspäiväkodin 1. vaihetta rakennetaan parhaillaan ja se valmistuu elokuussa Toisen vaiheen hankesuunnittelu on parhaillaan menossa ja kunnanvaltuuston investointisuunnitelman mukaan 2. vaiheen toteuttaminen alkaa v rakennussuunnittelun käynnistämisellä. Kirkonkylän koulu voisi ottaa lisää oppilaita ja tarvittaessa lisätä opetusryhmiä uudisrakennuksen valmistuttua. Kirkonkylän koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmä (lv lasta). Kirkonkylän koulu toimii neljässä rakennuksessa. Rakennukset on nimetty aakkosten mukaan A- (1972), B- (1972), C- (1990) ja D-rakennus (2010). Pihapiiriin on rakentumassa E-rakennus, joka sisältää koulun ja päiväkodin tiloja. Investoinnin kokonaisarvo kalustamisineen on n. 8,0 milj.euroa. Kirkonkylän koululla toimii sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä turvata tilojen käytettävyys, seurata ihmisten oirehdintaa ja koordinoida tutkimuksia ja korjauksia. E-rakennukseen valmistuu kahdeksan uutta luokkatilaa, opettajien hallintotilat ja koko koulua palveleva keittiö. Uudiskoulun 2. vaiheen hankesuunnitelmaa valmistelee hankesuunnittelutyöryhmä, jonka työ valmistunee keväällä Toisessa vaiheessa rakennettavat tilat korvaavat A- ja B-rakennukset. Kuusiluokkatilaa käsittävä D-rakennus on siirtokelpoinen ja siirrettävissä tarpeen vaatiessa muualle. 11

13 Kuhaniemen koulu Kuhaniemen koulu sijaitsee n. 6 km päässä Kirkonkylän koulusta. Kuhaniemen koulussa toimii lv kolme opettajaa ja 47 oppilasta. Oppilasmäärä on kuitenkin laskeva. Koululla on käytössä kolme perusopetusryhmätilaa, mutta tila neljännelle opetusryhmälle on olemassa. Koululla on tilat tekniselle käsityölle ja koulussa on pieni liikuntasali ja pienopetusryhmätilaa. Koulun kenttä on hyvä ja siihen kuuluu jääkiekkokaukalo. Kuhaniemen koulualue sisältää Kantolan eteläisen alueen, joten oppilasmäärä mahdollisesti nousee, kun alueen täysimittainen rakentaminen käynnistyy. Kuhaniemen koulun oppilaiden koulumatka on suurimmalla osalla alle 5 km. Yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Kuhaniemellä on 11 kuljetusoppilasta. Kuhaniemen koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv lasta. Kuva 2. Kuhaniemen koulualueen oppilaat lukuvuonna

14 Kuhaniemenkoulu on rakennettu 1950 ja edustaa sen aikaista tyyppikoulu rakennusta. Koulu on kivirakenteinen ja harjakattoinen. Koulun toiminnot sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Rakennuksen perustusten kuivatus ja vesieristäminen on tehty kesällä Kouluun on tehty kuntoarvio vuonna 2005 ja kuntotutkimuksia sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Sisäilmaongelmien vuoksi kouluun on tehty ns. kapselointikorjaus ja koneellinen ilmanvaihto vuosina Korjausten jälkeen koulun sisäilma on aistinvaraisesti arvioiden parantunut merkittävästi. Tarkastelujaksolle 0-5 vuotta tulee varautua sisäilmakorjauksiin. Peruskorjausajankohta tulee ajoittumaan 5-10 vuoden päähän. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin lattiat, ikkunat, ovet, lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät ja osa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 50 %. Koulukiinteistön kuntoa seurataan aktiivisesti, koska oireilua henkilöstön osalla on edelleen ollut. Koulurakennus on korjausten jälkeen tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 651 kem2 vuokra /v tasearvo sisäilma korjaustyöt peruskorjaus Kuusan koulu Kuusan koulu sijaitsee n. 7 km:n päässä kirkonkylän taajamasta. Lv koulussa on 70 oppilasta jakautuen kolmeen perusopetusryhmään: yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Koulun oppilasmäärä pysyy ennusteen mukaan n. 70 oppilaan tasolla kääntyen v hienoiseen laskuun. Nykyiset luokkahuoneet ovat varsin pieniä ja ovat käytännössä tällä hetkellä täynnä. Kuusan koulun oppilasaluetta on muutettu siten, että osa oppilaista käy koulua Haapalassa. Näin oppilasmäärä on voitu tasata ja helpottaa Kuusan koulun tilannetta ja samalla vahvistaa Haapalan koulua. Kuusan koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Suurin osa oppilaista asuu alle 3 km:n etäisyydellä koulusta. Koulutien vaarallisuus ja kevyen liikenteen väylän puuttuminen on lisännyt kuljetuksia erityisesti talviaikana Suolahden suuntaan. Koulukuljetuksessa on kaikkiaan 29 oppilasta. Kuusan koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv lasta. 13

15 Kuva 3. Kuusan koulualueen oppilaat lukuvuonna Kuusan koulu on rakennettu 1957 ja edustaa aikakautensa tyypillistä koulurakennusta. Koulu on harjakattoinen ja kivirakenteinen. Rakennuksen vesikatto on uusittu. Keittiön ilmanvaihtoa on parannettu kesällä Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto. Kiireellisimpiä korjauskohteita ovat sokkelien kuivatukset ja eristykset, kellarin luokkatilan kapselointi, ilmanvaihdon tehostaminen ja sosiaalitilojen korjaukset. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. maanvaraiset lattiat, pintarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät ja sähkötekniikka. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Kuusan koulu on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 627 kem2 vuokra /v tasearvo kiireelliset korjaustyöt peruskorjaus

16 Leppäveden koulu Leppäveden koulu toimii kahdessa koulupaikassa. Vuosiluokat 1-2 käyvät kouluaan Tiituspohjan taajamassa v valmistuneessa koulurakennuksessa ja 3-6 vuosiluokat vanhalla koulupaikalla n. 15 vuotta sitten peruskorjatuissa tiloissa. Lv koulussa on yhteensä 345 oppilasta ja ennusteen mukaan oppilasmäärä tulee kasvamaan n. 60 oppilaalla seuraavien vuosien aikana. Leppäveden koulun ollaan laajentamassa siten, että Tiituspohjaan rakennetaan uusi koulu nykyisen liikuntahallin viereen. Rakentaminen käynnistyy kesäkuussa 2014 ja uusi koulurakennus on valmiina syksyllä Nykyinen Tiituspohjan koulurakennus peruskorjataan puolestaan päiväkodiksi vuosina Hankkeen kokonaisarvo on n. 8,9 milj.euroa. Leppäveden koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Yli 10 kilometrin koulumatkoja ei Leppäveden koululla ole. Kuljetuksessa on kaikkiaan 64 oppilasta. Leppäveden koulu on peruskorjattu 1990-luvun lopussa. Opetustilat ovat riittävät ja nykyaikaiset uuden koulurakennuksen valmistuttua v Uuteen koulutaloon tulevat sijoittumaan esiopetuksen lisäksi vuosiluokkien 1-3 oppilaat. 4. vuosiluokalta eteenpäin koulutyö jatkuu ns. vanhalla koululla. Koulutilat ovat käytännössä täynnä ottaen huomioon oppilasmäärän ennustettu kasvu. Leppäveden koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv peräti 28 lasta. Heitä opettaa kaksi esiluokan opettajaa. Lievestuoreen koulu Lievestuoreen koulu on ns. yhtenäiskoulu, joka toimii niin ikään kahdessa koulurakennuksessa. Esiopetus ja vuosiluokat 1-4 käyvät kouluaan Tervamäen koulussa ja 5-9 luokat Laurinkylän koulussa. Tervamäellä on 127 oppilasta ja Laurinkylällä 60 alakoulun oppilasta. Ennusteen mukaan alakoulun oppilasmäärä kasvaa seuraavien vuosien aikana n. 210 oppilaaseen. Lievestuoreen koulussa opiskelee lapsia myös Toivakan kunnan puolelta. Kaikkiaan 72 oppilasta on koulukuljetuksen piirissä sisältäen myös yläkoulun kuljetusoppilaat. 15

17 Tervamäen koulussa toimii kahdeksan opetusryhmää ja yksi erityisopetuksen ryhmä. Koulussa on hyvät käsityötilat ja liikuntasali. Lievestuoreen yläkoulu käyttää samoja tiloja käytännön aineissa. Tervamäen koulussa on tilaa kahdeksalle opetusryhmälle ja pienryhmälle. Tervamäen koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv lasta. Savion koulu Savion koulu on kahden opetusryhmän koulu, jonka oppilasmäärä on tällä hetkellä 23. Oppilasmäärän ennustetaan nousevan siten, että koulussa on viiden vuoden kulutta yli 40 oppilasta, jolloin Saviolla on kolme perusopetusluokkaa. Savion koulun oppilaat tulevat kahdelta alueelta. Ensimmäinen selkeä alue on koulun ympäristö. Toinen keskus on Metsolahden kylä valtatie -9 eteläpuolella. Savion koulun oppilaista 13 on kuljetusoppilaita ja osalla heistä koulumatka on yli 10 km (Metsolahdesta tulevat). Savion koululla voidaan koulutilojen puolesta perustaa myös kolmas opetusryhmä. Savion koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv lasta. 16

18 Kuva 4. Savion koulualueen oppilaat lukuvuonna Savion koulu on rakennettu Rakennuksen kellari on betonirakenteinen. Yläkerran ulkoseinät ja yläpohja ovat puurakenteisia. Entisen asunto-osan alapohja on kantava ja tuulettuva. Vesikate on bitumia. Koulun toiminnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Kouluun on tehty kuntoarvio vuonna 2006 ja tilapalvelun vuositarkastus keväällä Keittiö kalusteineen ja aulan sisäkatto on uusittu v Myös kellarin paikalliset kosteusvauriot ja osa asuntosiiven seinärakenteista on korjattu Peruskorjausajankohta tulee ajoittumaan 0-5 vuoden päähän. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin lattiat, osa ulkoseinärakenteista, kaikki pinnat, yläpohjarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät ja osa sähkötekniikasta. Koulurakennus on tällä hetkellä välttävässä kunnossa. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 70 %. pinta-ala kem2 560 kem2 vuokra /v tasearvo kiireelliset korjaustyöt peruskorjaus

19 Tarvaalan koulu Tarvaalan koulussa on lv yhteensä 19 oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään (1-2 lk ja 3-6 lk). Ennusteen mukaan koulussa on tulevina vuosina oppilasta. Tarvaalan koulun tilanteesta laadittiin erillinen selvitys, jonka kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi Erillinen selvitys tehtiin, koska koulun oppilasmäärä oli laskenut miniminä pidetyn alle 20 oppilaan. Kasvun ja oppimisen lautakunta totesi hyväksyessään selvityksen, että koulun tulevaisuus ratkaistaan käsillä olevan kouluverkkoselvityksen yhteydessä eikä erillisenä asiana. Tarvaalan koululle on mahdollista sijoittaa kolme perusopetusryhmää (n. 60 oppilasta). Koulussa on lisäksi pienluokka, liikuntatila, tietokonetila sekä teknisen että tekstiilikäsityön opetustilat. Tarvaalan koulualue on myös laaja, koska kauimmaiset oppilaat tulevat Simunan kylältä. Kuluvana lukuvuonna oppilaat tulevat varsin läheltä koulua. Viidellä oppilaalla on koulumatkaa yli kolme kilometriä. Kuva 5. Tarvaalan koulualueen oppilaat lukuvuonna

20 Tarvaalan koulu on rakennettu 1947 ja saneerattu Rakennus on 1,5 kerroksinen. Rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsevat pienryhmätila, liikuntasali, ruokahuollon tilat sekä tekniset ja varastotilat. Sisääntulokerroksessa sijaitsevat pääosa opetustiloista ja hallintotilat. Koulun ullakkokerroksessa on asunto. Rakennuksen pohjakerros ja alapohja on betonirakenteinen. Yläpohja on puurakenteinen ja vesikate on peltiä. Kouluun on tehty kuntoarvio vuonna 2008 ja tilapalvelun vuositarkastus keväällä Peruskorjausajankohta tulee ajoittumaan 5-10 vuoden päähän. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. piharakenteet, ikkunat, ovet, vesikalusteet, ilmanvaihto ja osa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Koulurakennus on tyydyttävässä kunnossa. pintaala kem2 vuokra /v tasearvo kiireelliset korjaustyöt peruskorjaus 625 kem Valkolan koulu Valkolan koulussa on lv oppilasta jakaantuen kolmeen perusopetusryhmään siten, että 1-2 vuosiluokat muodostavat yhden luokan ja vastaavasti 3-4 ja 5-6 vuosiluokat oman ryhmänsä. Valkolan koulu sijaitsee Peurunkajärven pohjoispäässä n. 12 km:n päässä Laukaan kirkonkylästä. Ennusteen mukaan Valkolan koulun oppilasmäärä laskee siten, että koulussa on lv oppilasta. Näin ollen Valkolan koulu muuttuu kahden opetusryhmän kouluksi lv Valkolan koulun oppilaista 26 on koulukuljetuksen piirissä, mutta yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Näin ollen Valkolan koulu sijaitsee alueeseensa nähden keskeisellä paikalla eivätkä oppilaiden koulumatkat ole näin ollen pitkiä. Valkolan koulun tilat riittävät hyvin nykyiselle oppilasmäärälle. Liikuntasalin puute hankaloittaa liikunnan opetuksen järjestämistä. Koulu on käyttänyt Sydän-Laukaan koulun liikuntasalia. 19

21 Kuva 6. Valkolan koulualueen oppilaat lukuvuonna Valkolan koulu on rakennettu vuonna 1907 ja laajennettu Koulun toiminnot sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Hirsi/puurunkoisessa rakennuksessa on harjakatto ja osittainen kellarikerros. Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto ja osittainen koneellinen poisto. Rakennuksen tiilikatto on uusittu Keittiö ja ruokailutila on saneerattu Kiireellisimpiä korjauskohteita ovat mm. sokkelien kuivatukset ja eristykset sekä ilmanvaihdon tehostaminen. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin maanvaraiset lattiat, pintarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö- ja viemärijärjestelmät sekä pääosa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Valkolan koulun kiinteistö on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 787 kem2 vuokra /v tasearvo kiireelliset korjaustyöt peruskorjaus

22 Vehniän koulu Vehniän koulu muodostaa varsin selkeän oman koulualueensa. Etäisyydet naapurikouluihin ovat yli 10 kilometriä, joten oppilaita ei juuri muualta tule kuin omalta alueeltaan. Vehniän koulussa on lv oppilasta ja ennusteen mukaan määrä laskee alle 100 oppilaan kouluksi kolmen vuoden kuluttua. Samalla koulusta vähenee yksi opetusryhmä. Vehniän koulualue on laaja ja sen vuoksi myös oppilaiden koulumatkat ovat keskimääräistä pitemmät. 64 oppilasta on koulukuljetuksen piirissä. Vehniän koulua on laajennettu (mm. päiväkoti) ja peruskorjattu muutamia vuosia sitten, joten koulutilat ovat riittävät ja asianmukaiset. Koulukiinteistössä on jouduttu ja joudutaan vaihtamaan luokkatilojen lattiapinnoite laattaan, jotta luokkien sisäilma saadaan paremmaksi. Vehniän koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv lasta. Vihtavuoren koulu Vihtavuoren yhtenäiskoulussa on lv yhteensä 468 oppilasta, joista alakoululaisia on 228. Ala- ja yläkoululaisten määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina n. 570 oppilaaseen, joten oppilasmäärän kasvu on erittäin suuri. Vihtavuoren koulussa on 183 kuljetusoppilasta (sisältäen myös yläkoulun kuljetusoppilaat) pääosin Leppävedeltä, Vihtasillan ja Järvilinnan alueelta. Vihtasillan alue on yhteinen Vuonteen koulun kanssa. Vihtavuoren koulu on peruskorjattu vuonna 1993 ja luokkatilat ovat hyväkuntoiset. Kaikki opetustilat ovat tällä hetkellä käytössä. Koulua joudutaan laajentamaan oppilasmäärän kasvamisen vuoksi ja parhaillaan sitä koskeva hankesuunnittelu on meneillään. 21

23 Vihtavuoren koulussa on niin ikään erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv lasta. Esiopetuksen tilat ovat epäkäytännöllisesti erillään muusta koulun toiminnasta ja sijaitsevat Vihtavuoren nuorisotalolla. Vuonteen koulu Vuonteen koulussa on lv oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään. Oppilasennuste osoittaa, että oppilasmäärä kasvaa n. 30 oppilaaseen kahden vuoden kuluttua. Kouluun sopii pienin järjestelyin kolme perusopetusryhmää (40-50 oppilasta). Vuonteen koulua koskeva suurin ongelma on liikuntasalin puuttuminen. Sisäliikuntaan on voitu käyttää Laukaan vankilan liikuntasalia. Kuva 7. Vuonteen koulualueen oppilaat lukuvuonna Vuonteen koulu on rakennettu vuonna Koulu on harjakattoinen ja kivirakenteinen. Rakennuksessa on pääasiassa painovoimainen ilmanvaihto. Kiireellisimpiä 22

24 korjauskohteita ovat sokkelien kuivatukset ja eristykset, kellarin neuvolatilan lattian korjaus, ilmanvaihdon tehostaminen ja LVV-korjaukset. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin maanvaraiset lattiat ja seinät, pintarakenteet, ikkunat, ovet, osa LVV-järjestelmistä, ilmanvaihto sekä sähkötekniikkaa. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Vuonteen koulu on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 437 kem2 vuokra /v tasearvo kiireelliset korjaustyöt peruskorjaus Äijälän koulu Äijälän koulu on kolmen perusopetusryhmän muodostama 44 oppilaan (lv ) kyläkoulu. Oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä näyttää lähivuosien aikana nousevan 50 oppilaan tuntumaan viiden vuoden kuluttua. Äijälän koulu sijaitsee 17 km:n päässä Laukaan kirkonkylältä Konneveden tien varrella. Lähin naapurikoulu Haapala sijaitsee n. 8 km etäisyydellä. Äijälän koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Yli 5 km:n koulumatka on vain 2 oppilaalla, joten koulun sijainti alueellisesti on hyvä. Koulutiloista suurin puute on liikunnassa, koska koululla ei ole liikuntasalia. Koulutilat muutoin riittävät nykyiselle oppilasmäärälle. Äijälän koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv lasta. Esiopetuksen tilat sijaitsevat koulun yläkerrassa. 23

25 Kuva 8. Äijälän koulualueen oppilaat lukuvuonna Äijälän koulu on rakennettu vuonna Koulun toiminnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Rakennuksessa on rossipohja, kellarikerroksessa sijaitsevaa lämmönjakohuonetta lukuun ottamatta. Hirsirunkoisessa rakennuksessa on harjakatto ja vesikatteena konesaumattupelti. Julkisivut on verhoiltu peittomaalatulla laudalla. Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto ja osittainen koneellinen poisto. Kiireellisimpiä korjauskohteita ovat mm. salaoja ja sadevesijärjestelmien uusiminen, pihan pintavesien poisjohtaminen, ilmanvaihdon tehostaminen, luokkahuoneiden lattialiitosten tiivistäminen. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. pintarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö- ja viemärijärjestelmät sekä pääosa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Äijälän koulun kiinteistö on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 430 kem2 vuokra /v tasearvo 24 kiireelliset korjaustyöt peruskorjaus

26 6. LAUKAAN KUNNAN JA KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA Laukaan kunnan taloudellinen tilanne on huono ja talouden kehitysnäkymä heikko. Kunnan tilinpäätöksessä 2012 oli kertyneitä alijäämiä 2,3 miljoonaa euroa, eli 123 euroa asukasta kohden. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteessa tilikauden alijäämä on 5,3 miljoonaa euroa, jolloin kertyneet alijäämät vuoden 2013 lopussa olisivat yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Tulevina toimintavuosina kunnan tulee kuntalain mukaisesti kattaa aikaisemmilta tilivuosilta kertyneet tappiot. Laukaan tulorahoituksesta 60 % kertyy verotuloista ja 30 % valtionosuuksista. Loput 10 % tuloista ovat pääsääntöisesti palvelumaksuina ja taksoina kerättäviä toimintatuloja palveluita käyttäviltä kuntalaisilta. Aikaisempien vuosien alijäämien kattaminen joudutaan tekemään tilanteessa, jossa keskeisten tulorahoituksen lähteiden (verotulot ja valtionosuudet) kehitys on vaatimatonta ja epävarmaa. Yleisestä heikosta taloustilanteesta johtuen kunnallisvero- ja yhteisöverotuottojen kasvun arvioidaan olevan tulevalla taloussuunnittelukaudella vaatimattomat 1-2 % vuodessa. Laukaan kunnan saamien valtionosuuksien määrä absoluuttisesti pienenee valtioneuvoston päättämistä kuntien valtionosuusleikkauksista johtuen. Kun päätetyt valtionosuuksien asteittaiset leikkaukset ovat toteutuneet vuoteen 2017 mennessä, niin Laukaan kunnan valtionosuuskertymä on noin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa vähemmän kuin ilman valtionosuuksien leikkauksia. Valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset ovat kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuret. Kunnan talouden tilaa voidaan arvioida valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön ( kriisikuntakriteerit ) perusteella. Arviointikriteeristön mukaan kuntatalous täyttää kriisikunnan tunnusmerkit, mikäli viimeisessä tilinpäätöksessä on kertyneitä alijäämiä enemmän kuin 1000 euroa asukasta kohden tai jos valtionosuuslaissa määritellyistä kuudesta kriteeristä täyttyvät kaikki kahdessa edellisessä tilinpäätöksessä. Nämä kuusi kriteeriä koskettavat vuosikatetta, tuloveroprosentin tasoa, lainakantaa, kertyneitä alijäämiä, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Laukaan kunnan osalta vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla seuraavat neljä kriteeriä kuudesta täyttyivät: tuloveroprosentin taso, kertyneet alijäämät, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Tämän lisäksi on huomattava, että valtuustokaudella kunnan taloudellinen asema heikkeni jokaisella tunnusluvulla mitattuna. 25

27 Vuoden 2014 talousarviossa Laukaan kunnan palveluiden järjestämiseen käytössä oleva toimintakate on 89,4 M. Tästä taloudellisesti mitattuna suurimpia palveluita ovat terveydenhuollonpalvelut 29,0 M, perusopetus 19,9 M, vanhusten palvelut 10,9 M, sosiaalipalvelut 10,2 M ja päivähoitopalvelut 9,6 M. Edellä mainitut palvelut muodostavat 90 % koko kunnan palvelutuotannon kustannuksista. Perusopetuksen osuus kunnan palvelutuotannon kustannuksista on 22 %. Vuoden 2014 talousarvioon on otettu vuosille talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman mukaisesti Laukaan kunnan talous on tasapainossa vuoden 2016 tilinpäätöksessä, joka tarkoittaa sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja velkaantuminen on pysäytetty. Tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyisillä verotulo- ja valtionosuusennusteilla toimintakatteen supistamista vuoden 2013 tilinpäätösennusteen tasosta vuoteen 2016 mennessä 3,6 miljoonalla eurolla eli 3,9 %. Taloudelliseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää palvelutuotannon käytössä olevien tilojen vähentämistä, henkilöstömäärän ja -kustannuksien vähentämistä sekä investointitason pudottamista alle 10 miljoonan euron vuositason. Poistot, Investointien omahankintameno ja vuosikate , ,8-0,3 0, ,4 6 1,3 3, ,6 4, ,2 1, ,0 4,2 4 7,1 5 9, Investointien om.hank.meno Poistot Vuosikate Kuva 9. Vuosikatteen, investointien ja poistojen kehitys TA 2014 mukaisesti. 26

28 Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti 6 4 3,2 3, ,3 1,8-1,5-0,8-2,6-3,0-2,2 0,8-2,2-3,5-1,3 0,3-3,2 1,5 1,3-1,7-0,4-0,5-0,1 - Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on arvioitu kirjattavan 2,5 miljoonaa euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille oikaisuna maan myyntitulojen kirjauksista ,3-1, ,1-5,3-0,3-5,4 2,1-3,3 0,3 Tilikauden tulos Tilikauden kertynyt yli-/alijäämä Kuva 10. Tilikauden tuloksen sekä kertyneiden yli-/alijäämien kehitys TA 2014 mukaisesti Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen v Valtionosuusjärjestelmää ehdotetaan uusittavaksi alkaen. Uudistuksen tavoitteena on nykyjärjestelmää selkeämpi ja yksinkertaisempi järjestelmä. Vanhentuneet ja osin epätarkat laskentakriteerit ikärakenteen ja sairastavuuden osalta on tarkoitus uudistaa vastamaan paremmin ikärakenteen ja sairastavuuden kuntien palvelutuotannolle aiheuttamia kustannuksia. Uudistuksessa ehdotetaan valtion ja kuntien kustannustenjakoa tarkistettavaksi vuosittain nykyisen neljän vuoden välein tehtävän tarkistuksen sijaan. Uusi valtionosuusjärjestelmä pohjautuu edelleen laskennallisiin kustannuksiin. Jos kunta pystyy järjestämään palvelutuotantonsa laskennallisia kustannuksia edullisemmin ja kustannustehokkaammin, niin se saa siitä taloudellista etua. Koelaskelmien perusteella uusi valtionosuusjärjestelmä on kustannusneutraali Laukaan kunnalle. 27

29 Koulutoimen talouden tarkastelua ja vertailu Keski-Suomen kuntiin ja Laukaan verrokkikuntiin Suomessa Laukaan perusopetuksen kustannukset v Seuraavassa taulukossa on esitetty koulukohtaisesti eriteltynä käyttötalouden menot jaoteltuna henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin, materiaalin ostoihin ja kiinteistökuluihin. Kaikki koulutoimen menot eivät kuitenkaan sisälly ao. tietoihin. Koulukuljetuksista syntyviä kustannuksia ei ole eritelty, koska ne ovat talousarviossa kaikille kouluille yhteisenä menokohtana. Toisaalta käytettävissä ei ole tarkkaa koulukohtaista laskelmaa kunkin koulun kuljetuskustannuksista, joten ne on jätetty tästä tarkastelusta pois. Samoin kouluruokailun kuluja ei ole taulukossa eritelty vaan ne sisältyvät palvelujen ostoihin. Kouluruokapalvelut ovat ateriaa kohden laskettuna samanhintaiset, joten ne eivät vaikuta koulukohtaisiin kustannuseroihin. Lisäksi tulee huomata, että laaja-alaisen erityisopetuksen kustannukset ja alakoulujen englannin kielen opetuksen kulut eivät sisälly koulukohtaisiin kustannuksiin. Koulujen välisissä vertailuissa on lisäksi huomioitava, että koulujen kustannuksiin on luettu mukaan eri hallintokuntien yhteisiä tiloja, jotka lisäävät merkittävästi ao. koulun kustannuksia. Näitä ovat kiinteistötoimen sisäiset vuokrat esim. koulujen yhteydessä olevien liikuntasalien kohdalla, jolloin ne nostavat koulun oppilaskohtaisia kiinteistökuluja varsin merkittävästi mm. Lievestuoreen koululla. PERUSOPETUKSEN KUSTANNUKSET V eivät sisälllä mm. oppilaiden koulukuljetuksista ja erityisopetuksesta aiheutuvia kustannuksia Koulu Opp.määrä Henkilöstö- /oppilas Palvelujen /oppilas Materiaalin /oppilas Kiinteistö- /oppilas Yhteensä /oppilas *) kulut ostot ostot kulut **) Haapala Kirkonkylä Kuhaniemi Kuusa Leppävesi Lievestuore (1-6) Savio Tarvaala Valkola Vehniä Vihtavuori (1-6) Vuontee Äijälä Sydän-Laukaa Lievestuore (7-9) Vihtavuori (7-9) Yhteensä *) V keskimääräinen oppilasmäärä **) Kiinteistökuluihin sisältyvät myös liikuntahallien sisäiset vuokrat Lievestuoreen koulussa (7-9 lk), Sydän-Laukaan koulussa ja Vihtavuoren koulussa (7-9 lk) Kuva 11. Peruskoulujen kustannukset v

30 Peruskoulujen menot ja vertailu muihin Jyväskylän seudun kuntarakenneselvityksessä oleviin kuntiin vuodelta 2012 Eräs tapa tarkastella koulutoimen kustannuksia on tehdä vertailu muihin samaan asutusrakenneryhmään kuuluvien kuntien peruskoulujen menoihin. Seuraavassa esiteltävä vertailu perustuu kuntien tilastokeskukselle antamiin tietoihin. Tiedot ovat kuntien ilmoittamia, mutta niihin voi sisältyä talousarvioasetelmasta johtuen eroavuuksia. Kokonaisuutena Laukaan perusopetuksen kustannukset v olivat Jyväskylän seudun pienimpiä, euroa/oppilas. Ainoastaan Toivakassa ja Uuraisilla oppilasta kohden lasketut kustannukset olivat pienemmät kuin Laukaassa. Vertailtaessa Laukaan perusopetuksen kustannuksia samankokoiseen kuntaan Suomessa, Laukaan kustannukset ovat keskitasoa. Laukaan perusopetuksen kustannukset ovat kehittyneet tilastokeskuksen tietojen mukaan varsin maltillisesti viiden vuoden aikana. Vertailtaessa v kustannuksia v menoihin, kustannukset ovat kasvaneet vain 5,3 %. Kuva 12. Laukaan perusopetuksen kustannukset ja vertailu verrokkikuntiin ja Jyväskylän seudun kuntiin. Lähde Tilastokeskus 29

31 7. HENKILÖKUNNAN ASEMA MAHDOLLISISSA MUUTOSTILANTEISSA Laukaan koulujen oppilasmäärä kasvaa vuosittain n oppilaalla. Laskennallisesti tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain perustetaan alakouluille kaksi uutta opetusryhmää. On myös mahdollista, että kasvava oppilasmäärä voidaan sijoittaa olemassa oleviin opetusryhmiin, jolloin uutta opetushenkilökuntaa ei tarvita. Laukaan opetustoimesta eläköityy vuosittain luokanopettajia, joten kaikkien opetustoimen henkilöstön asema turvataan vaikka kouluverkossa tulisi muutoksia. Henkilöstölle varataan mahdollisuus valita uusi koulu vapaiden virkojen mukaisesti, mikäli kouluverkossa tapahtuu muutoksia. Muiden koulussa työtä tekevien vakituisten henkilöiden (siivous, ruokapalvelu, koulunkäynninohjaajat) osalta voidaan järjestää korvaava työpaikka toiselta koululta tai päiväkodilta. 8. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Yleistä Laukaan koulujen oppilasmäärän kehitys on kasvava suurimmalla osalla kouluista. Valkolan ja Vehniän koulun ennuste osoittaa laskevaa suuntaa siten, että Valkolan koulu muuttuisi kahden opetusryhmän kouluksi v ja Vehniän koululta vähenisi yksi opetusryhmä v Samoin Kuusan koululla oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan n. 10 oppilaalla. Suhteellisesti voimakkain kasvu on Savion koululla, jossa oppilasmäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 23 oppilaasta 45 oppilaan ja kolmen opetusryhmän kouluksi. Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Aluekohtaisesti tarkasteltuna pohjoisen ja läntisen Laukaan koulujen tilanne on vakaa Valkolaa ja Vehniää lukuun ottamatta. Haapalan ja Äijälän koulun oppilasmäärä kasvaa ja koulut pysyvät vankkoina kolmen opetusryhmän kyläkouluina. Kuusan koulun oppilasmäärä laskee jonkin verran ja todennäköistä on, että tuntiopettajan tehtävästä voidaan luopua viimeistään v

32 Koska koulujen oppilasmäärä on kokonaisuutena kasvava, pohjoisen ja läntisen Laukaan alueella ei ole vapaata koulutilaa niin, että koulualueita voitaisiin yhdistää ilman lisäinvestointeja. Valkolan koulun oppilasmäärä on kuitenkin laskeva, joten koulun tulevaisuus tulisi ratkaista erikseen. Kuhaniemi Kirkonkylä Kuhaniemen koulun oppilasmäärä pysyy ennusteen mukaan n. 45 oppilaan kouluna. Eteläisen Kantolan alue kuuluu Kuhaniemen koulun oppilasalueeseen, joten voidaan olettaa, että koulun oppilasmäärä ei tule suuresti muuttumaan ja säilyy kolmen opetusryhmän kouluna myös tulevina vuosina. Kuhaniemen koululta on matkaa Kirkonkylän koululle n. 6 km Tarvaala Savio Vuontee Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulut ovat kaikki kahden opetusryhmän kyläkouluja. Savion koulun oppilasennuste osoittaa oppilasmäärän kasvua ja koulu muuttuisi sen mukaan kolmen opetusryhmän kouluksi v Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulualueet ovat oppilasmäärältään suhteellisen pieniä alueita ja sijaitsevat varsin lähekkäin toisistaan. Lisäksi koulut ovat kaikkien pienimpiä Laukaan kouluista. Tämän vuoksi olisi harkittava, onko järkevää pitää pieniä kouluja näin lähekkäin, jos toisaalta esimerkiksi yhteisellä koulualueella voitaisiin saada tehokkuutta ja taloudellisuutta koulumatkojen pituuden nykyisestä suuremmin kasvamatta. 1. Nykyisen kouluverkon säilyttävä malli Tämä toimenpide-esitys ei sisällä koulujen lakkauttamisia. Nykyistä kouluverkkoa pyritään pitämään yllä niin pitkään kuin se oppilasmäärän ja muiden perusteiden mukaan on mahdollista. Työryhmä tutustui tammikuussa 2014 kaikkien kaksi- ja kolmiopettajaisten koulujen toimintaan sekä keskusteli oppilaiden vanhempien ja kyläläisten kanssa tulevaisuuden suunnitelmista ja yhteistyöhankkeista. Työryhmän näkemyksen mukaan koulut ja kylät olivat hyvin pohtineet omaa tilannettaan ja esille on tullut hyviä hankkeita, joita on jo nyt viety eteenpäin. Tämän toiminnan tukemiseksi työryhmä on päättänyt esittää myös tätä toimintamallia Laukaan peruskoulupalvelujen järjestämisessä. 31

LAUKAAN PERUSOPETUKS EN

LAUKAAN PERUSOPETUKS EN LAUKAAN PERUSOPETUKS EN Kasvun ja oppimisen lautakunta 4.3.2014 SISÄLLYS 1. KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA 2 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYTAVAT 3 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3 4. OPPILASMÄÄRÄT

Lisätiedot

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Taustaa Laukaan perusopetuksen palveluverkosta tehtiin laaja selvitys ke vääl lä 2014, jossa tarkastelun kohteeksi linjattiin alle 120 oppilaan

Lisätiedot

LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA

LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA LOKAKUU 2005 2 SISÄLTÖ 1. KOULUVERKON SELVITYSTYÖN TAUSTAA 3 2. NYKYINEN KOULUVERKKO 3 3. OPPILASENNUSTEET V. 2006 2012 12 4. ERITYISOPETUS 15 5.

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2013 alkaen 1. Lainsäädäntöä 2. Oppilaan vakituinen asuinpaikka 3. Koulumatka 4. Tien vaarallisuus 5. Yksittäinen taksikuljetus

Lisätiedot

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa Peruskoulut Toiminnon erittely Palvelutuotannon kuvaus (mm. toimipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä) Henkilöresurssi eriteltynä / htv Tilinpäätös 2011 menot-tulot =netto / Peruskoulut Laukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Perusopetuslaissa ja Uudenkaupungin kaupungin koulutoimen periaatepäätöksissä määritellään ne ehdot joiden mukaan kunta järjestää oppilaalle koulukuljetuksen. Muiden

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

KOULUKULJETUS- OPAS 2011

KOULUKULJETUS- OPAS 2011 KOULUKULJETUS- OPAS 2011 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 28.6.2011 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja 23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KOULUKULJETUSOPAS 2015

KOULUKULJETUSOPAS 2015 KOULUKULJETUSOPAS 2015 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 13.10.2015 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki 6 Oppilaan

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1 PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET Paraisten kaupungin sivistyslautakunta vahvisti 14.11.2012 ( 56) seuraavat periaatteet koskien esiopetuksen ja perusopetuksen koulukuljetuksia. Päivitetty

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh 20.05.2015 Sivu 1 / 1 2271/02.08.00/2015 69 Hansakallion koulun siirtokelpoisten tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh. 043 824 8456 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu 20.2.2017 Prosessi Kaksi kuntalaisaloitetta koskien oppilaaksiottoalueen muutosta (kuntalaki 23 ); aloitteet pitävät

Lisätiedot

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta 19.4.2016/LIITE P 1 Muuramen kunta/opetuspalvelut SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA 2 SISÄLLYS 1. Lainsäädäntö 3 2. Yleistä 4 3. Esiopetuksen kuljetukset 5 4. Perusopetuksen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Palveluvaliokunta 8.9.2015 Kunnanhallitus 21.9.2015 Johdanto Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020

Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun Kauppiaskadun koulurakennus peruskorjataan kesäkuun 2018 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Vuosiluokkien

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivistyslautakunta Sivu 19 KOKOUSAIKA

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivistyslautakunta Sivu 19 KOKOUSAIKA ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivu 19 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Torstaina 20.3.2014 kello 18.30 20.58 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen

Lisätiedot

VUORENMAAN KOULUN LAKKAUTTAMINEN ALKAEN

VUORENMAAN KOULUN LAKKAUTTAMINEN ALKAEN Sivistyslautakunta 30 03.11.2015 Sivistyslautakunta 34 22.12.2015 Sivistyslautakunta 7 09.02.2016 VUORENMAAN KOULUN LAKKAUTTAMINEN 1.8.2016 ALKAEN 257/12.00/2015, 249/12.00/2014 SIVLTK 30 (Asian valmistelija

Lisätiedot

KOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET

KOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 18.3.2015 Voimaan 1.8.2015 Muutettu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 17.8.2017 Voimaan 1.9.2017 KOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

PERUSKOULUN KOULUKULJETUKSEN PERUSTEET JA OHJEET

PERUSKOULUN KOULUKULJETUKSEN PERUSTEET JA OHJEET Koululautakunta 13.12.2012 48, liite 1 PERUSKOULUN KOULUKULJETUKSEN PERUSTEET JA OHJEET LAIT JA PÄÄTÖKSET Perusopetuslaki 32 I koulumatkat Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a Loimaan kaupunki Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 2017 Koulutuslautakunta 24.11.2016/ Liite 3a Sisältö 1. Lainsäädännölliset lähtökohdat 3 2. Ensisijainen koulupaikka eli lähikoulu

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille

Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille 2010-2015 Sivistystoimen yhteislautakunta 2.11.2010 Rantasalmen kunnanhallitus 1.11.2010 Rantasalmen kunnanvaltuusto xx.xx.xxxx Sisältö NYKYTILA JA OPPILASENNUSTEET...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Valtuustoaloite yli 3 kilometrin koulumatkan kulkevien esikoululaisten ja ekaluokkalaisten liittämisestä ympärivuotisen koulukuljetuksen piiriin

Valtuustoaloite yli 3 kilometrin koulumatkan kulkevien esikoululaisten ja ekaluokkalaisten liittämisestä ympärivuotisen koulukuljetuksen piiriin Kaupunginhallitus 196 17.09.2012 Kasvatus- ja opetuslautakunta 133 30.10.2012 Kaupunginhallitus 270 26.11.2012 Kasvatus- ja opetuslautakunta 48 29.04.2013 Kaupunginhallitus 144 20.05.2013 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

OPPILASKULJETUSPERUSTEET

OPPILASKULJETUSPERUSTEET ORIVEDEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT OPPILASKULJETUSPERUSTEET Lasten ja nuorten lautakunta 28.7.2015 PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 6 OPPILAAN KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN Opetus tulee kunnassa järjestää

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00.

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00. Koulutuslautakunta 93 08.12.2016 Koulutuslautakunta 1 02.02.2017 1 Opetuksen suunnittelu lv. 2017-2018, perusopetuksen säästöt 680/12.00.01/2016 Koulutuslautakunta 08.12.2016 93 Perusopetuksen toiminnasta

Lisätiedot

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien Koulutuslautakunta 40 14.05.2014 Koulutuslautakunta 47 11.06.2014 Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella 1.8.2014 lukien 358/12.01.03/2014 Koulutuslautakunta 14.05.2014 40 Perusopetuslaki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KHAL KVALT

KHAL KVALT KHAL 9.12.2013 310 KVALT 16.12.2013 Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 17.6.2013 50, että kunnassa tehdään palveluverkkotarkastelu, jonka yhteydessä kouluverkkoselvitys päivitetään Oppilasmäärissä ei

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot

Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET

Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Koulumatkoja koskeva lainsäädäntö Esi- ja perusopetuksen koulumatkoista on säädetty perusopetuslaissa. Perusopetuslaki

Lisätiedot

Säästötoimet ja niiden seuraukset

Säästötoimet ja niiden seuraukset Ohjelma: Osallistujien esittely Säästötoimet ja niiden seuraukset Kahvitauko Ajatustenvaihtoa Rahkoilan koulu Perustettu 1894 Oma rakennus 1902 Keittola ja sauna 1946 1950-luvulla kaksivuoro Peruskouluksi

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2016 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi (Kh-Kv-asia)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi (Kh-Kv-asia) 03.04.2017 Sivu 1 / 1 4446/2016 10.03.02 30 Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683

Lisätiedot

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2 Koululautakunta Maanantai 17.6.2013 klo 19.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 26.10.2017 88 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella asuville

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi Valtuusto 24.04.2017 Sivu 1 / 1 4446/2016 10.03.02 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 30 3.4.2017 Kaupunginhallitus 118 10.4.2017 54 Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 118. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 118. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 1 / 1 4446/2016 10.03.02 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 30 3.4.2017 118 Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi (Kvasia)

Lisätiedot

Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset

Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Koulutuslautakunta 27.4.2015 Kaupunginhallitus 11.5.2015 1. Keskusta-alueen päivähoidon nykytilanne 1 Päiväkodit ym. päivähoitopaikat keskusta-alueella

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Palveluvaliokunta

Palveluvaliokunta Palveluvaliokunta 2 23.02.2016 OPETUKSEN TILAINVESTOINNIT/ VAIHTOEHDOT 589/02.02.00/2015 PALVK 2 Kempeleen kunnanvaltuusto on hyväksynyt "Kempeleen kunnan koulutilat 2015-2020/ selvitys kunnan koulutilojen

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 459/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 459/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2017 1 (1) 30 Asianro 459/10.03.02.04/2017 Eteneminen Melalahden koulun tilaratkaisussa Opetusjohtaja Leena Auvinen Perusopetus ja nuorisopalvelut sekä lukiokoulutus ja toisen

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2015 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1.2017 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

Tilapalvelun osavuosikatsaus Q3/2014

Tilapalvelun osavuosikatsaus Q3/2014 Tilapalvelun osavuosikatsaus Q3/2014 Osavuosikatsaus Q3 Q3 raportin loppuvuoden toteutuma ennusteissa on huomioitu syyskuun lopun toteutuneita kustannuksia ja tiedossa olevia kirjausten oikaisuja. Q3 raportin

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

No 3/2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 23. Lautakuntien kokoushuone, kunnantalo

No 3/2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 23. Lautakuntien kokoushuone, kunnantalo KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 3/2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 23 KOKOUSAIKA 28.5.2015 klo 18-18.43 KOKOUSPAIKKA MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Lautakuntien kokoushuone, kunnantalo

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 63 11.11.2014. 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 63 11.11.2014. 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014 Perusopetuksen palveluverkoston muutos 1.8.2016 alkaen: Kemppaanmäen koulun lakkauttaminen ja opetuksen ja oppilaiden siirtäminen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKO- JA OPPILASVALINTAKRITEERIT NAANTA- LISSA

PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKO- JA OPPILASVALINTAKRITEERIT NAANTA- LISSA Naantalin kaupunki, perusopetus Sivu 1 / 5 PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKO- JA OPPILASVALINTAKRITEERIT NAANTA- LISSA Sisällys 1. Oppilaan lähikoulun määräytyminen ja ryhmäkokosuositus... 1 1.1. Oppilaaksi ottaminen

Lisätiedot

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA LUKUVUONNA 2016-2017 Kalajoen peruskouluissa aloittaa ensi syksynä koulutiensä n. 162 ekaluokkalaista. Lapsi tulee ilmoittaa kouluun 29.1.2016 mennessä. Huoltaja vastaa

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 KIRKONKYLÄN KOULUN TILAVAIHTOEHDOT KUNNANHALLITUS 5.2.2015 Vaihtoehto VE 1 Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Rasilan päiväkoti

Lisätiedot

Ruotsinkielisen peruskouluverkoston kehittäminen Pohjois-Kirkkonummella Oitbacka skolan lakkauttaminen (kv)

Ruotsinkielisen peruskouluverkoston kehittäminen Pohjois-Kirkkonummella Oitbacka skolan lakkauttaminen (kv) Kunnanhallitus 126 10.04.2017 Ruotsinkielisen peruskouluverkoston kehittäminen Pohjois-Kirkkonummella Oitbacka skolan lakkauttaminen (kv) Kunnanhallitus 10.04.2017 126 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Palveluverkkotoimikunnan esitys - kuntalaiskyselyn tuloksia

Palveluverkkotoimikunnan esitys - kuntalaiskyselyn tuloksia Palveluverkkotoimikunnan esitys - kuntalaiskyselyn tuloksia Risto Nikunlaakso 16.5.2016 1 Kuntalaiskysely palveluverkkotoimikunnan esityksestä Kuntalaisille varattiin mahdollisuus kommentoida palveluverkkotoimikunnan

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 298 08.12.2014 Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/12.00.00/2014 Kunnanhallitus 298 Kunnanhallitus 20.10.2014 247 Koulutuslautakunta on kokouksissaan 8.9. ja 23.9.2014 valmistellut

Lisätiedot

TAUSTAA TYÖLLE, KATSAUS KAUPUNGIN TALOUTEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

TAUSTAA TYÖLLE, KATSAUS KAUPUNGIN TALOUTEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN 1 TAUSTAA TYÖLLE, KATSAUS KAUPUNGIN TALOUTEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Toiminnallinen työryhmä 21.1.2017 Vesa Haapamäki kaupunginjohtaja 21.1.2017 2 Sisältö Taustaa työlle o Toimeksianto Talouden tilanne

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 1 / 1 5651/2015 12.01.00.00 Kaupunginhallitus 24 18.1.2016 Valtuusto 22 15.2.2016 76 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot