Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston opintomonisteita 6/2007 OHJE KIRJALLISTEN TÖIDEN TEKOON. Laura M. Piila, Laura S. Piila

Transkriptio

1 Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston opintomonisteita 6/2007 OHJE KIRJALLISTEN TÖIDEN TEKOON Laura M. Piila, Laura S. Piila ver ver ver

2 Kustantaja: Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto Suomi Painopaikka: Oulun yliopistopaino Oulu 2007 ISBN ISSN X

3 Alkusanat Tämä ohje tehtiin, koska Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston kirjallisten töiden ohje ja diplomityöohje haluttiin päivittää Acta-sarjan mukaisiksi. Kirjallisten töiden ohjetta on noudatettava Tuotantotalouden osastolle tehtävissä kirjallisissa töissä. Ohje korvaa aikaisemman työselostuksen laatimisohjeen. Uudessa ohjeessa kuvataan perusteellisemmin työn eri osien tarkoitusta. Suurin muutos koskee kuitenkin työn ulkoasua. Ulkoasu noudattelee pääsääntöisesti Acta-sarjan ulkoasuohjetta. Koko on kuitenkin A4 ja fonttikoot ovat hieman muunneltuja. Ohjeessa on hyödynnetty osaston henkilökunnan aikaisemmin tekemää työtä (Jokinen ym. 2006, Lukkari ym. 2003) ja Acta-sarjan ohjetta. Ohjeen kirjoittamisvaiheessa on saatu kommentteja erityisesti Henri Jounilalta, Hanna Kropsu-Vehkaperältä, Mirja Peltoniemeltä sekä OPTIEM-Oulun tuotantotalousteekkareilta. Ohje on hyväksytty tuotantotalouden osaston opetuksen kehittämistyöryhmässä (OKTR).

4 Sisällysluettelo Alkusanat Sisällysluettelo 1 Johdanto Työn kulku Kirjallisen työn aihe Tutkimussuunnitelma Katselmointi Työn hyväksyminen Työn kirjallinen rakenne Kansilehti Tiivistelmä Abstract Alkusanat ja kiitokset Lyhenteiden ja merkkien selitykset Sisällysluettelo Johdanto Teoria Empiria Pohdinta Tiivistelmän, johdannon ja pohdinnan erot Kuvat ja taulukot Kirjallisuusviitteiden laatiminen Tekstiviitteet Lähdeluettelo Liitteet Työn ulkoasu...17 Lähdeluettelo...19 Liitteet

5 1 Johdanto Opiskelija tekee useita kirjallisia töitä opintojensa aikana. Näiden kirjallisten töiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija työn aiheeseen sekä opettaa opiskelija kirjoittamaan tieteellistä tekstiä. Kirjalliset työt ovat pääasiassa kurssien harjoitustöitä, mutta tässä ohjeessa kirjallisilla töillä tarkoitetaan myös kandidaatintyötä ja erikoistöitä. Kandidaatintyötä tehdessään opiskelijan on luettava myös Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan laatima erillinen kandidaatintyön ohje. Diplomityötä tehdessä on syytä noudattaa Tuotantotalouden osaston diplomityöohjetta. Tuotantotalouden osastolla on ollut työselostusten laatimisohje jo aiemmin (ks. Lukkari ym. 2003). Tätä ohjetta on noudatettu suurilta osin harjoitustöitä tehtäessä, mutta myös diplomityö on tehty ulkoasultaan tämän ohjeen mukaisena. Kirjallisten töiden ohjeistuksen tavoitteena onkin ollut, että kaikki työt olisivat ulkoasultaan yhdenmukaisia. Opiskelija voi siten oppia yhden tavan toteuttaa työnsä ja kehittää töitään kurssi kurssilta parempaan suuntaan. Opiskelijoiden toivomuksesta Tuotantotalouden osastolle luotiin erillinen diplomityöohje vuonna Tätä ohjetta noudatetaan diplomityötä tehdessä ja diplomityöohje on ulkoasuvaatimuksissaan pyrkinyt yhdenmukaisuuteen Acta-sarjan ohjeen kanssa. Näin ollen myös tähän kirjallisten töiden ohjeeseen on tehty päivityksiä erityisesti työn ulkoasun osalta. Myös tämä kirjallisten töiden ohje pohjautuu pääosin ulkoasuvaatimuksiltaan Acta-sarjan ohjeeseen. Sen lisäksi ohjeessa on hyödynnetty erityisesti työselostuksen laatimisohjetta (Lukkari ym. 2003) sekä diplomityöohjetta (Jokinen ym. 2006).

6 2 Työn kulku Kirjallisen työn tekemisestä vastaa aina työn tekijä. Työn ohjaaja opastaa työn tekijää käytännön kysymyksissä ja arvioi tuotettua materiaalia. Kirjallisen työn tekeminen on aina syytä suunnitella etukäteen - olipa sitten kyseessä yksittäiseen kurssiin liittyvä harjoitustyö, erikoistyö tai kandidaatintyö. Suunnittelu helpottaa työn tekemistä ja lopputuloksesta tulee yleensä parempi. 2.1 Kirjallisen työn aihe Kurssien harjoitustyöt ohjeistetaan joka kurssilla erikseen. Harjoitustyön aiheesta kerrotaan yleensä tarkemmin kurssin alkaessa. Kandidaatintyön osalta aiheesta voi tiedustella omaopettajalta. Erikoistyö voidaan vastaavasti tehdä joko yrityksen antamasta aiheesta tai pelkästään kirjallisuustyönä. Yleensä työhön kuitenkin sisältyy myös kirjallisuusosuus. Aiheen opiskelija voi hankkia itse tai tiedustella aihetta Tuotantotalouden osastolla erikoistöistä vastaavalta henkilöltä. Työn aihe on aina erikseen hyväksytettävä tällä henkilöllä ja työn aloittamisesta on sovittava vastuuhenkilön kanssa. Erikoistöistä vastaavasta henkilöstä löytyy tietoa Tuotantotalouden osaston nettisivuilta. Työtieteen erikoistyö tehdään yleensä kurssimuotoisena. Kurssiin kuuluu yhteisiä kokoontumisia, joissa seurataan työn etenemistä. 2.2 Tutkimussuunnitelma Työn aiheen päättämisen jälkeen on työn tekijän syytä tehdä tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma pitää sisällään työn tavoitteen kuvaamisen, tutkimusmenetelmän kuvaamisen ja työaikasuunnitelman Opiskelijan aloittaessa erikoistyötä on tutkimussuunnitelma aina tehtävä ja toimitettava vastuuhenkilölle. Tarvittaessa vastuuhenkilö kehottaa opiskelijaa tekemään tutkimussuunnitelmaan muutoksia ja tutkimussuunnitelman hyväksymisen jälkeen työn tekeminen voidaan aloittaa. Tutkimussuunnitelman hyväksyy sama henkilö, joka tulee hyväksymään lopullisen työsi. Kurssien harjoitustöissä ei yleensä vaadita tutkimussuunnitelman tekoa. Työn tekijän kannalta on kuitenkin aina suotavaa tehdä suunnitelma omasta työstään, sillä siten lopputuloksesta tulee selkeämpi ja työstä rakenteeltaan parempi. 6

7 2.3 Katselmointi Katselmoinnin tarkoituksena on toimia tukena kirjoittamistyössä. Harjoitustöissä ei yleensä katselmointia suoriteta, mutta kandidaatintyöhön ja erikoistyöhön katselmoinnit kuuluvat olennaisena osana. Katselmoinnissa opiskelija ja työn tarkastaja käyvät läpi esiinnousseita kysymyksiä ja työn parantamiseen liittyviä asioita. Katselmointeja tulee suorittaa tasaisin väliajoin ja katselmointien suorittamisesta vastaa opiskelija. Työ on hyvä toimittaa katselmoitavaksi (yleensä sähköisenä) työn tarkastajalle ainakin seuraavien vaiheiden valmistumisen jälkeen: Tutkimussuunnitelma Ensimmäinen valmis versio Viimeistely 2.4 Työn hyväksyminen Kurssin harjoitustyön hyväksyy kurssin harjoitustyöstä vastaava henkilö. Näin toimitaan myös erikoistöiden osalta. Kandidaatintyön hyväksyy opiskelijan omaopettaja. 7

8 3 Työn kirjallinen rakenne Yleisesti ottaen tieteellinen julkaisu pitää sisällään tiivistelmän, johdannon, teorian, empirian, pohdinnan ja yhteenvedon. Laajemmalla kirjallisuustyöllä, joka sisältää siis sekä teoriaosuuden että empiriaosuuden, on yleensä selkeä ennalta määritelty rakenne (kuvio 1). Tummennettuihin osuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska erityisesti niiden toteutuksesta arvioidaan työn tekijän oma panostus työhön. Kansilehti 1 Johdanto 2 Teoria 3 Empiria 4 Pohdinta 5 Yhteenveto Tiivistelmä Abstract Kiitossanat 4.3 Jatkotutkimuksen aiheet Sisällysluettelo 1.1 Tutkimuksen tausta 1.2 Tutkimusongelma ja -kysymykset 1.3 Tutkimuksen toteutuksen suunnittelu 2.1 Keskeisten teorioiden käsittely 2.2 Teoriaosion yhteenveto 3.1 Tutkimusprosessin kuvaus 3.2 Tutkimustulokset 3.3 Käytännön johtopäätökset 4.1 Tutkimuksen päätelmät 4.2 Tutkimuksen kriittinen arviointi Tutkimuksen yhteenveto Kuvio 1. Laajemman kirjallisuustyön rakenne. (Jokinen et al. 2006) Suppeammissa kirjallisuustöissä työn rakenne on sama kuin laajemmalla työllä, mutta kaikkia edellä mainittuja osia ei tarvitse käsitellä. Suppeamman kirjallisuustyön rakenne on seuraavanlainen (suluissa olevat osat eivät ole pakollisia): Kansilehti Tiivistelmä (Abstract) (Alkusanat tai kiitossanat) (Lyhenteiden ja merkkien selitykset) Sisällysluettelo Johdanto Raportin ydinosa kuvineen ja taulukoineen Pohdinta, joka sisältää myös yhteenvedon Lähdeluettelo (Liitteet) 3.1 Kansilehti Työn kansilehden (liite 1) pääotsikkona on työn nimi. Työn otsikon tulee sijaita kansilehden keskellä ja otsikon on oltava lyhyt, ytimekäs, informatiivinen ja helppo ymmärtää. Sen tulee keskittyä työn olennaisimpaan sisältöön ja siten erottua muista töistä. Erikoistyölle ja kandidaatintyölle tulee myös antaa englanninkielinen nimi. Kansilehden vasempaan yläkulmaan tulevat allekkain tekstit OULUN YLI- OPISTO, Tuotantotalouden osasto ja kurssi (kurssinumero ja nimi), jolle työ on tehty. Vastaavasti kansilehden oikeaan alakulmaan tulee työn tekijän (nimi, opiskelijanumero) ja tarkastajan (nimi) tiedot sekä palautuspäivämäärä. 3.2 Tiivistelmä Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, joka välittää yleiskuvan tutkimuksesta. Lukija tekee usein tiivistelmän perustella arvion, kannattaako hänen tutustua tutkimukseen tarkemmin. Tiivistelmässä esitetään lyhyesti työn tavoitteet, käytetyt menetelmät ja keskeiset tulokset. Tiivistelmä vastaa siis kysymyksiin, mitä on tutkittu, 8

9 miten on tutkittu ja mitkä ovat tutkimustulokset. Tiivistelmässä kannattaa olla ainakin yksi kappale jokaista edellä mainittua kohtaa kohti. Sopiva tiivistelmän pituus on ½ - 1 A4-sivua. Tiivistelmässä ei voi esittää sellaista tietoa, mitä ei työselostuksessa ole mainittu. On kuitenkin syytä muistaa, että tiivistelmä on osa työtä, joten täsmälleen samojen lauseiden käyttäminen useaan kertaan työssä ei ole lukijan kannalta mielekästä. Lisäksi tiivistelmän tarkoitus on tiivistää tietoa, joten samojen lauseiden kopiointi ei sinällään ole järkevää. 3.3 Abstract Abstract on englanninkielinen versio tiivistelmästä. Harjoitustöissä ja erikoistöissä ei yleensä vaadita abstractia, mutta kandidaatintyöhön abstract on syytä liittää olipa kyseessä suomenkielinen tai englanninkielinen työ (myös tiivistelmä liitettävä, vaikka työ olisi englanniksi). Tiivistelmä ja englanninkielinen tiivistelmä sisältävät samat asiat, mutta suora kääntäminen ei ole aina paras vaihtoehto. Luettavuuden kannalta päästään usein parhaaseen tulokseen säilyttämällä asiasisältö, mutta sanomalla asia toisin. 3.4 Alkusanat ja kiitokset Laajaan kirjoitukseen voidaan liittää alkusanat (Preface), jossa selostetaan tutkimuksen tarkoitusta ja työn eri vaiheita sekä esitellään tutkimuksen taustaorganisaatiot. Kiitokset (Acknowledgments) muille työhön osallistuneille tutkijoille ja avustaneelle henkilöstölle sekä tutkimuksen rahoittajille voidaan esittää joko alkusanoissa tai erillisessä kiitoksessa. 3.5 Lyhenteiden ja merkkien selitykset Käytetyt lyhenteet, suureet ja yksiköiden tunnukset sekä muiden merkkien selitykset voidaan esittää aakkosjärjestyksessä yhtenä luettelona. Lyhenteet ja merkit luetteloidaan, jos niitä on paljon ja ne toistuvat yhtälöissä, piirroksissa ja muualla tekstissä. Selitysten oikeellisuus on tarkistettava standardeista ja muista lähteistä. Tuotantotalouden osastolle tehtävissä kirjallisissa töissä noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyä mittayksiköiden SI-järjestelmää. Luettelossa selitetään ensin matemaattiset ja muut merkit ja sen jälkeen kirjaintunnukset siten, että latinalaiset, kreikkalaiset ja muut kirjaimet esitetään kukin omana ryhmänään. Luettelosta huolimatta termit ja symbolit selitetään, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran tekstissä. 3.6 Sisällysluettelo Sisällysluetteloon kootaan kaikki työssä esiintyvät luvut väliotsikoineen ja sivunumeroineen. Alkusivujen otsakkeita (tiivistelmä, alkusanat/kiitokset, lyhenteiden ja merkkien selitykset) ei numeroida, vaan numerointi aloitetaan johdanto-otsakkeesta. Lisäksi työn lopussa olevat liitteet merkataan sisällysluetteloon vain otsakkeella Liitteet eli liitteitä ei eritellä sisällysluetteloon. Myöskään sivunumeroa ei alkuosion otsikoiden ja liitteiden osalta esitetä. Sisällysluettelon tulisi siis ulkoasultaan näyttää samalta kuin tämän ohjeen sisällysluettelo. 9

10 Teksti tulee jäsennellä siten, että väliotsakkeita ei ole kahta tasoa enempää. Väliotsakkeet ovat siis muotoa x.x tai x.x.x. Peräkkäisten otsikoiden käyttö ei ole suositeltavaa, vaan otsikon jälkeen tulee olla aina ainakin yksi tavallinen tekstikappale. Sivunumero on ensimmäisen kerran näkyvissä johdantosivun jälkeisellä sivulla. Sivumäärän laskemiseksi ensimmäinen huomioonotettava sivu on kansilehti eli johdantosivun jälkeisellä sivulla näkyvä numero on yleensä 5. Sivunumeroita ei näy sisällysluettelossa ennen kuin Johdannon kohdalla (katso esimerkki tämän ohjeen sisällysluettelosta). 3.7 Johdanto Johdannossa kerrotaan tutkimuksen taustasta, tutkimusongelmasta, työn toteutuksesta ja tutkimusmenetelmästä sekä työn rakenteesta. Selkeintä on kirjoittaa johdanto siten, että jokaiselle näistä on oma kappaleensa tekstissä. Siten tulee myös varmistettua, että johdanto pitää sisällään kaikki vaadittavat asiat. Tutkimusongelma voidaan ajatella tutkimuksen ytimenä, jonka ympärillä tutkimuksen tausta on. Tutkimuksen tausta vastaa pääasiassa kysymykseen miksi tutkitaan, tutkimusongelma vastaa kysymykseen mitä tutkitaan ja työn toteutuksessa kuvataan miten tutkitaan. Työn rakenteen kuvauksella tarkoitetaan kuvausta työn etenemisestä ( Työn aloituskappaleessa käsitellään.. jne.). Seuraavia tarkentavia kysymyksiä voi käyttää apuna kirjoittaessa johdantoa: Tausta (miksi tutkitaan?) Mihin laajempaan tutkimusalueeseen aihe liittyy? Millaista tutkimusta aiheesta on aiemmin tehty? Miksi aihe on mielenkiintoinen? Mille kurssille työ on tehty? Tutkimusongelma (mitä tutkitaan?) Mihin kysymykseen/kysymyksiin tutkimuksessa vastataan? Miten tutkimusaihe on rajattu? o Onko työstä jätetty jotain ulkopuolelle? Miksi? o Miten tutkimusaiheeseen on päädytty? Työn toteutus (miten tutkitaan?) Millaisia menetelmiä (kirjallisuusselvitys, haastattelut ym.) tutkimuksessa on käytetty? Onko tutkimus kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen? Jos työssä on käytetty tutkimusotetta, niin mikä se on ja miksi siihen on päädytty? Työn rakenne Miten työ etenee? 10

11 3.8 Teoria Teoriaosassa käsitellään tutkimusaiheen kannalta keskeiset teoriat. Oppikirjojen lisäksi lähteinä tulisi käyttää tieteellisiä artikkeleja. Pelkästään suomenkielisten lähteiden käyttäminen ei ole suotavaa vaan erityisesti englanninkielisiä lähteitä on hyvä käyttää. Aikakausilehden tyyppiset julkaisut tai yrityksen sisäiset dokumentit eivät ole hyviä lähteitä. Niitäkin voidaan toki tilanteen vaatiessa käyttää. Myös nettilähteiden käyttö voi olla toisinaan arveluttavaa, mutta luotettavia lähteitä käyttäessä niitäkin voidaan käyttää. Jos kandidaatintyö (8 op) on täysin teoreettinen, sopiva lähteiden määrä on noin 30 lähdettä. Erikoistyössä (5 op) lähteitä olisi hyvä olla ainakin 20. Jos työssä on empiriaa, suhteutetaan lähteiden määrä muuhun työmäärään. Jos teoriaosa on laaja, esitetään yleensä teoriaosan lopuksi yhteenveto tutkimuksen empirian kannalta olennaisimmista teorioista. 3.9 Empiria Empiriaosion aluksi kuvataan tutkimusprosessi, eli esitetään yksityiskohtainen selvitys siitä, miten työn empiirinen aineisto on kerätty, miksi juuri tämä aineisto on kerätty ja miten sitä käsitellään. Empiriaosion laajin osa koostuu tutkimustuloksista. Sekä raakadata että sen käsittelyllä saadut tulokset ja tulosten pohjalta tehdyt analyysit tulee esittää. Usein pelkkää dataa ei sisällytetä itse työhön vaan se liitetään työn liitteeksi. Empiriaosion lopuksi esitetään tuloksista tehdyt käytännön johtopäätökset yhteenvetona. Tällä tarkoitetaan työn teettäjän toiminnan kannalta keskeisimpiä käytännön tuloksia Pohdinta Pohdinnasta lukija saa kokonaiskuvan tehdystä tutkimuksesta. Siinä esitetään tutkimustulokset, tulosten ja tutkimusprosessin kriittinen arviointi sekä jatkotutkimustarpeet. Pohdinta on hyvä jaotella siten, että se pitää sisällään ainakin yhden kappaleen jokaista edellä mainittua osaa. Pohdinnassa on syytä myös pitää huoli siitä, että lukijalle tulee selkeä kuva siitä, mitä uutta tietoa tutkimuksen myötä on tuotettu ja mihin tieteenalueeseen Tiivistelmän, johdannon ja pohdinnan erot Usein on epäselvää, miten tiivistelmä, johdanto ja pohdinta (sisältäen yhteenvedon) eroavat toisistaan. Erityisesti tiivistelmän ja pohdinnan yhteys vaatii tarkennusta. Johdannossa paneudutaan selkeästi tutkimuksen taustaan ja tutkimusongelmaan. Tämän lisäksi johdannossa käsitellään myös tutkimuksen toteutusta. Johdannossa tutkimuksen toteutus kuvataan syvällisesti ja tarkasti. Johdannossa ei esitellä työn tuloksia. Tiivistelmässä kuvataan ytimekkäästi työn tavoitteet, tutkimuksen toteutus ja työn tulokset. Kaikki nämä osa-alueet kuvataan lyhyesti ja ytimekkäästi. Tiivistelmässä ei voida käsitellä sellaisia asioita, joita ei ole työn muissa osissa esitetty. Pohdinnassa käsitellään enimmäkseen tutkimustuloksiin liittyviä asioita. Pohdinnassa esitetään loppupäätelmät, arvioidaan tuloksia ja tutkimusprosessia kriittisesti (suhteessa tavoitteisiin) sekä esitetään jatkotutkimustarpeet. 11

12 3.12 Kuvat ja taulukot Kuviin ja taulukoihin tulee viitata tekstissä aina ennen esitettävää kuvaa tai taulukkoa. Kuvan ja taulukon sisältö on selitettävä tekstissä ja sitä on analysoitava. Kuva tai taulukko auttaa lukijaa ymmärtämään tekstissä selitetyn asian paremmin. Kuvissa kuvaseloste kirjoitetaan kuvan alapuolelle ja taulukoissa taulukon yläpuolelle. Kuvien ja taulukoiden tarkemmat muotoilut löytyvät kappaleesta 4 (otsikot 5-8) Kirjallisuusviitteiden laatiminen Yleisesti ottaen kirjallisuusviitteet voidaan tehdä joko nimi ja vuosi -viitteinä tai numeroviitteinä. Tuotantotalouden osaston harjoitustöissä, erikoistöissä ja kandidaatintöissä käytetään lähtökohtaisesti nimi ja vuosi -viitteitä. Opiskelija voi käyttää työssään apuna viitteiden hallintaohjelmistoja. Näistä esimerkkinä RefWorks ( Tekstiviitteet Tekstiviite sisältää tekijän nimen ja teoksen julkaisuvuoden. Tarvittaessa viitteeseen lisätään myös sivunumero tai -numerot. Yleensä sivunumerointi esitetään, jos on kysymyksessä suora lainaus tai lainattava asia on selkeästi joillain tietyillä sivuilla. Viittaukset kirjoitetaan kaarisulkeisiin. Kun lähdeteokseen viitataan vain yhdessä virkkeessä, virkkeen päättävä piste tulee sulkeiden perään. Jos lähdeteokseen viitataan useassa virkkeessä, viimeinen virke lopetetaan pisteeseen ja tekstiviite tulee itsenäiseksi virkkeeksi sulkeiden sisään. Seuraavaksi esitetään esimerkit erilaisista viittaustapauksista. Esim. 1. Tekstiviite -- has been explored in the sciences (Leike 2002). -- noted by McManus (1976). It may be, as Harvey (2002) points -- Esim. 2. Viittaus yhdessä virkkeessä -- in the sciences (Leike 2002). Esim. 3. Viittaus useammassa virkkeessä Kun viitataan useampaan virkkeeseen, on viittaus viimeisen viitatun virkkeen pisteen perässä itsenäisenä virkkeenä. -- in the sciences. (McManus 1976.) -- tieteessä. (McManus 1976.) Esim. 4. Kaksi tekijää Kun tekijöitä on kaksi, merkitään tekstiviitteeseen molemmat erotettuna &- merkillä. -- in the sciences (Balasubramaniam & Turvey 2004). -- tieteessä (Balasubramaniam & Turvey 2004). 12

13 Esim. 5. Tekijöitä useampi kuin kaksi Kun viitattavalla teoksella on enemmän kuin kaksi tekijää, riittää ensimmäinen tekijä ja merkintä et al. Suomenkielisen tekstin viitteissä käytetään et al. lyhenteen sijasta ym.-lyhennettä. -- in the sciences (Harvey et al. 2002). -- tieteessä (Harvey ym. 2002). Esim. 6. Sama tekijä, sama vuosi Jos viitataan saman tekijän samana vuonna ilmestyneihin julkaisuihin, viitteet erotetaan julkaisuvuoden perään merkittävällä kirjaimella. -- (Sreekumar & Nirmalan 1990b) Esim. 7. Useisiin lähteisiin viittaus. Samanaikaisesti voidaan viitata useisiin lähteisiin. -- (Sreekumar & Nirmalan 1990a, Stack & Gundlach 1992, Wilson et al. 2003) Esim. 8. Viittaaminen teoksen tiettyihin sivuihin -- (Stack & Gundlach 1992: 12, 34 56) Lähdeluettelo Lähdeluettelo tehdään siten, että kaikki viittaukset aakkostetaan ensisijaisesti ensimmäisen tekijän mukaan. Huomaa kuitenkin seuraavat ehdot: Jos ensimmäinen tekijä on sama, mutta toinen tekijä eri, aakkostetaan lähteet toisen tekijän mukaan. Jos samalla tekijällä/tekijöillä on useita eri lähteitä, järjestetään lähteet aikajärjestykseen siten, että vanhin lähde on ensimmäisenä luettelossa. Jos tekijällä on samana vuonna esimerkiksi kaksi julkaisua, lisätään vuosiluvun perään toiseen a ja toiseen b. Seuraavaksi esitetään ohjeet ja esimerkit erilaisista yleisimmistä julkaisutyypeistä. Lähteitä ei jaotella lähdeluettelossa näihin osa-alueisiin vaan kaikki laitetaan aakkosjärjestykseen! Kirja tai muu erillisjulkaisu 1. Tekijä(t), toimittaja(t) 2. Julkaisuvuosi 3. Otsikko 4. (Painos, jos useita) 5. Julkaisupaikka 6. Julkaisija Zar JH (1984) Biostatistical Analysis. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall International. Weste NHE & Eshraghian K (1985) Principles of CMOS VLSI design: a systems perspective. Reading, Mass: Addison-Wesley. 13

14 Artikkeli toimitetussa teoksessa 1. Tekijä(t) 2. Julkaisuvuosi 3. Otsikko 4. In/Teoksessa: Koko teoksen toimittaj(t) (ed/eds/toim) 5. Julkaisupaikka 6. Julkaisija 7. Sivut, joilla kirjoitus on Aliev MR & Watson JKG (1985) Higher-order effects in the vibration-rotation spectra of semirigid molecules. In: Rao KN (ed) Molecular Spectroscopy: Modern Research. Orlando, Academic Press: Bajcsy SF & Gupta A (1990) Segmentation versus object representation are they separable? In: Jain R & Jain A (eds) Analysis and Interpretation of Range Images. Berlin, Springer-Verlag: Artikkeli kausijulkaisussa 1. Tekijä(t) 2. Julkaisuvuosi 3. Otsikko 4. Lehden nimi 5. Volyymin numero 6. Sivut, joilla artikkeli on Paulsson M (1992) Basement membrane proteins: structure, assembly and cellular interactions. Biochem Mol Biol 27: Paulsson M, Deutzmann R, Timpl R, Dalzoppo D, Odermatt E & Engel J (1985) Evidence for coiledcoil a-helical regions in the long arm of laminin. EMBO J 4: Paulsson M & Saladin K (1989) Mouse heart laminin: purification of the native oritein and structural comparison with Engelbreth-Holm-Swarm tumor laminin. J Biol Chem 264: Paulsson M, Saladin K & Landwehr R (1988) Binding of Ca2+ influences susceptibility of laminin to proteolytic digestion and interactions between domainspecific laminin fragments. Eur J Biochem 177: Sarja- ja kausijulkaisu 1. Tekijä(t) 2. Julkaisuvuosi 3. Otsikko 4. Sarjanimeke + numero Kostamovaara J (1986) Techniques and devices for positron lifetime measurement and time-offlight laser rangefinding. Acta Univ Oul C

15 Konferenssiesitelmä 1. Tekijä 2. Julkaisuvuosi 3. Esitelmän nimi 4. Konferenssin nimi 5. Konferenssin paikka 6. Volyymin numero 7. Sivut, joilla esitelmä on Mitra SK (1991) Some unconventional signal processing applications of multirate techniques. Proc IEEE International Symposium on Circuits and Systems. Raffles City, Singapore 1: Opinnäyte 1. Tekijä 2. Julkaisuvuosi 3. Otsikko 4. Opinnäyte 5. Julkaisupaikka 6. Osasto/laitos, jolle työ tehty Toivola V (1988) Diabases in the Sonkajärvi - Varpaisjärvi area. (Sonkajärvi Varpaisjärvi alueen diapaasit.) Unpublished MSc. thesis. Univ Helsinki, Dept Geology. Helaakoski T (1984) DNA:n spesifinen merkkaus raskailla atomeilla. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, biokemian laitos. Patentti 1. Patentin keksijä 2. Julkaisuvuosi 3. Patentin haltija 4. Patentin nimi 5. Julkaisumaa ja patentin numero Harriet JF, Knight AR & McIntyre JS (1972) Dow Chemical Company, assignee. Epoxidation process. US patent Internet 1. Tekijä 2. Sivustoa viimeksi muokattu 3. Sivuston nimi (otsikko) 4. Lukemispäivämäärä 5. Julkaisutiedot (www-sivun osoite) Belbin associates (2003) [modified 14 July 2003] Belbin team-roles. [cited 01 August 2003]. Available from 15

16 3.14 Liitteet Liitteisiin luetaan aineisto, joka tarkentaa työn ydinosaa tai on hankala sijoittaa ydinosaan koon tai muodon vuoksi. Esimerkiksi täydentävät kuvat ja taulukot sekä työn laajemmat tulokset kuuluvat liitteisiin. Liitteisiin on kuitenkin aina viitattava työn ydinosassa. Liitteet voivat muotoilultaan poiketa työn ydinosasta, mutta liitteen pääotsikossa käytetään samaa muotoilua kuin työn muissakin otsikoissa (otsikko 0; ks. tarkemmat tiedot luvusta 4). Liitteen numero ja nimi kerrotaan liitteen otsikossa; esimerkiksi Liite 1 Haastattelukysymykset. Liitteissä käytetään samaa jatkuvaa sivunumerointia kuin työn ydinosassa eli jos työn ydinosa loppuu esimerkiksi sivuun 30, ensimmäisen liitteen ensimmäisen sivun sivunumero on 31. Sisällysluetteloon kirjataan vain Liitteet, vaikka liitteitä olisi useampi (ks. esimerkki tämän ohjeen sisällysluettelosta). 16

17 4 Työn ulkoasu Työn ulkoasuohje pohjautuu pääosin Actan ulkoasuohjeeseen. Tässä ohjeessa on esitetty vain perustyylit ja niiden merkittävimmät muotoilut. Työssä kannattaa siis käyttää apuna Tuotantotalouden osaston nettisivuilta löytyvää mallipohjaa. Dokumenttipohjan perustyylit ovat: Leipätekstin fontti: Times New Roman 12 Marginaalit: ylä 2,5 cm; ala 2 cm; vasen 4 cm; oikea 2 cm Riviväli: 1 Huomioi, että otsikoiden fonttina on Arial Tyylit ja koska niitä käytetään: Otsikko 0 Käytetään numeroimattomissa pääotsikoissa: Tiivistelmä, Alkusanat (Preface), Kiitokset (Acknowledgements), Lyhenteet ja merkkien selitykset (Abbreviations), Sisällysluettelo (Contents), Liitteet (Appendices), Lähdeluettelo (References) Fontti: Arial 16, Lihavoitu Välistys: Ennen 0 pt, Jälkeen 10 pt, Riviväli: 1 Sivunvaihto ennen Otsikko 1 Käytetään varsinaisissa numeroiduissa pääluvuissa (muotoa x) Fontti: Arial 16, Lihavoitu Välistys: Ennen 0 pt, Jälkeen 10 pt, Riviväli: Täsmälleen 16 pt Sivunvaihto ennen Otsikko 2 Käytetään 1. tason alalukujen otsikoissa (muotoa x.x). Fontti: Arial 12, Lihavoitu Välistys: Ennen 18 pt, Jälkeen 10 pt, Riviväli: Täsmälleen 14 pt Otsikko 3 Käytetään 2. tason alalukujen otsikoissa (muotoa x.x.x). Fontti: Arial 12, Lihavoitu, Kursivoitu Välistys: Ennen 18 pt, Jälkeen 10 pt, Riviväli: Täsmälleen 14 pt Otsikko 4 Käytetään numeroimattomissa väliotsikoissa (eli otsikoissa, jotka olisivat muotoa x.x.x.x). Jos sinun tarvitsee käyttää tätä muotoa, harkitse uudelleen kappalejakoasi. Luultavasti jakoasi voi parantaa siten, että otsikkotasoja on vain 3. Käytä tätä otsikointia siis vain, jos välttämätöntä. Fontti: Arial 12, Kursivoitu Välistys: Ennen 18 pt, Jälkeen 10 pt, Riviväli: Täsmälleen 14 pt Otsikko 5 Käytetään englanninkielisten töiden taulukoiden otsikoissa. Taulukon otsikko on taulukon yläpuolella ja koko otsikossa käytetään samaa muotoilua. Fontti: Arial 10, Lihavoitu Välistys: Ennen 12 pt, Jälkeen 6 pt, Riviväli: Täsmälleen 12 pt Sido seuraavaan 17

18 Otsikko 6 Käytetään englanninkielisten töiden kuvioiden otsikoissa. Kuvan otsikko on kuvan alapuolella ja koko otsikossa käytetään samaa muotoilua. Fontti: Arial 10, Lihavoitu Välistys: Ennen 12 pt, Jälkeen 6 pt, Riviväli: Täsmälleen 12 pt Otsikko 7 Käytetään suomenkielisten töiden taulukoiden otsikoissa. Taulukon otsikko on taulukon yläpuolella ja koko otsikossa käytetään samaa muotoilua. Fontti: Arial 10, Lihavoitu Välistys: Ennen 12 pt, Jälkeen 6 pt, Riviväli: Täsmälleen 12 pt Sido seuraavaan Otsikko 8 Käytetään suomenkielisten töiden kuvioiden otsikoissa. Kuvan otsikko on kuvan alapuolella ja koko otsikossa käytetään samaa muotoilua. Fontti: Arial 10, Lihavoitu Välistys: Ennen 12 pt, Jälkeen 6 pt, Riviväli: Täsmälleen 12 pt Leipäteksti Käytetään otsikoiden ja listojen jälkeen; aloittavissa tekstikappaleissa. Fontti: Times New Roman 12 Välistys: Ennen 0 pt, Jälkeen 0 pt, Riviväli: 1 Tasaus: molemmat reunat Leipäteksti 1. rivi sisennetty Käytetään Leipäteksti tyylin jälkeen peräkkäisissä normaaleissa tekstikappaleissa. Huomaa, että tavallisten tekstikappaleiden väliin ei tule tyhjiä rivejä. Fontti: Times New Roman 12 Välistys: Ennen 0 pt, Jälkeen 0 pt, Riviväli: 1 1. rivi sisennys 17,85 pt (0,63 cm) Tasaus: molemmat reunat Table left, center, right Käytetään taulukon tekstissä riippuen siitä, halutaanko keskittää vasemmalle, keskelle vai oikealle. Fontti: Arial 9 Välistys: Ennen 0 pt, Jälkeen 0 pt, Riviväli: Täsmälleen 12 pt EndNote Text Käytetään lähdeluettelossa. Jokaisen lähteen ensimmäinen rivi ei ole sisennetty; jälkimmäisillä riveillä sisennys 17,85 pt (0,63 cm). Fontti: Times New Roman 11 Välistys: Ennen 0 pt, Jälkeen 0 pt, Riviväli: Täsmälleen 12 pt Tasaus: molemmat reunat Huomioi sisennys vasen 0 pt, oikea 0 pt, Riippuva Sisennys 17,85 pt (0,63 cm) 18

19 Lähdeluettelo Jokinen T, Peltoniemi M, Möttönen M, Belt P, Muhos M, Härkönen J & Kauppila O (2006) Diplomityöohje. Oulu: Oulun yliopisto. Lukkari O, Pikka V, Haapasalo H (2003) Työselostuksen laatimisohjeet. Oulu: Oulun yliopisto. 19

20 Liite 1 Esimerkki kansilehdestä OULUN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto S Projektijohtamisen erikoistyö Projektin laajuuden hallinta Työn tekijä Mikko Mallikas Opiskelijanumero Työn tarkastaja Tiina Tarkastaja Palautuspäivämäärä

21 ISBN ISSN X