Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston opetusmonisteita 2/2006. Diplomityöohje. ver

Transkriptio

1 Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston opetusmonisteita 2/2006 Diplomityöohje ver Tauno Jokinen, Mirja Peltoniemi, Matti Möttönen, Pekka Belt, Matti Muhos, Janne Härkönen & Osmo Kauppila

2 Kustantaja: Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto Oulu Painopaikka: Oulun yliopistopaino Oulu 2006 ISBN ISSN

3 Alkusanat Tämä ohje on tarkoitettu noudatettavaksi Oulun yliopiston Tuotantotalouden osastolle (TUTA) tehtävissä diplomitöissä. Ohje korvaa aikaisemman diplomityöohjeen. Uusi ohje päivittää niitä osia, jotka ovat edellisessä ohjeessa vanhentuneet. Uudessa ohjeessa kuvataan entistä laajemmin diplomityön kirjallista rakennetta. Ohjeessa annetaan myös suuntaviivoja tutkimusotteen valinnalle. Merkittävin muutos koskee työn ulkoasua. Ulkoasumallissa on pyritty yhdenmukaisuuteen Acta-sarjan ohjeen kanssa. Koko on kuitenkin edelleen A4 ja fonttikoot ovat hieman suurempia, koska diplomityöt useimmiten monistetaan kopiotekniikalla. Acta-sarjan väitöskirjoille on tehty ammattimainen ulkoasun viimeistely. Ollessaan epätietoisia ulkoasun yksityiskohdista, diplomityön kirjoittajat voivat nyt hyödyntää julkaistuja väitöskirjoja. Työssä on hyödynnetty osaston henkilökunnan aiemmin tekemää työtä, toisten yliopistojen vastaavia julkaisuja, sekä jatko-opiskelijoiden tieteenfilosofiaa käsitteleviä tutkielmia. Ohje on vapaasti hyödynnettävissä (freeware).

4 Sisällysluettelo Alkusanat Sisällysluettelo 1 Johdanto Diplomityöprosessi Diplomityöpaikan saanti Esiselvitys Rahoitus Tutkimussuunnitelma Katselmointi Työnkulku Diplomityön hyväksyminen Diplomityön kirjallinen rakenne Tiivistelmä Abstract Johdanto Teoria Empiria Pohdinta Yhteenveto Tutkimusote, tutkimusongelma ja tutkimusaineisto Tutkimusongelma Tutkimusaineisto Tutkimusote Tutkimuksen kriittinen tarkastelu Diplomityön ulkoasu Diplomityön osat Kansilehti Tiivistelmä Asiasanat Alkusanat ja kiitokset Lyhenteiden ja merkkien selitykset Sisällysluettelo Varsinainen aiheenkäsittely Lähdeluettelo Mallipohjan elementit...21 Lähdeluettelo...22 Liitteet

5 1 Johdanto Diplomityön tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjattuun tieteelliseen tutkimustyöhön. Diplomityön laajuus on 30 opintopistettä. Tämä vastaa puolen vuoden päätoimista työskentelyä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että työstä ilmenee sen perustuvan määriteltyyn työmäärään. Työn tulee noudattaa tieteellisen tutkimuksen perusrakennetta; siinä tulee olla kuvattuna tutkimusongelma, tehty tutkimus, tutkimuksen tulokset ja tulosten arviointi. Työssä tulee esitellä lähteet, joihin tutkimus perustuu. Syksyllä 2005 uusitut TUTAn diplomitöiden arviointiohjeet painottavat diplomityön tutkimuksellista luonnetta, arviointikriteereinä käytetään: 1. Ongelman asettelu, tutkimusongelma/tavoitteet 2. Sisältö, rakenne ja integrointi/yhtenäisyys 3. Teoreettinen analyysi 4. Empiirinen analyysi 5. Tutkimusmenetelmä 6. Työn ja sen tulosten merkittävyys 7. Arviointi, synteesi ja pohdinta 8. Kirjoitustyyli, kieli, luettavuus, ja ulkoasu Tieteellisen näkökulman korostaminen saattaa tuntua haastavalta ja jopa epätarkoituksenmukaiselta, kun useimmat TUTAlta valmistuvat diplomi-insinöörit asettuvat teollisuuden tehtäviin. Opiskelijakillan tekemä kompetenssitutkimus kuitenkin tuo selvästi esiin tieteellisen ajattelutavan merkityksen myös teollisuuden kriittisenä osaamisena. Teollisuuden näkökulmasta tieteellinen ajattelutapa on koeteltu ja toimiva ongelmanratkaisustrategia. Tieteellinen ajattelutapa määrittää tutkittavan ongelman, etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja ja valitsee niistä toimivimman. Tuloksena on perusteltuja ja vähintäänkin oikeansuuntaisia ratkaisuja. Perustelujen kautta ratkaisuja voidaan myös tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa parantaa. Tutkimuksen tekijälle syntyy laaja ymmärrys tarkasteltavasta ilmiöstä ja sen kautta varmuus tekemistään valinnoista. Diplomityö on julkinen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että diplomityön arvostelussa huomioidaan vain siinä esitetyt ansiot. Julkisuus tukee arvostelun avoimuutta; tarvittaessa diplomityön tekemiseen osallistumaton ulkoinen henkilö voi muodostaa oman näkökulmansa arvioinnin oikeudenmukaisuudesta.

6 6 2 Diplomityöprosessi Diplomityön tekeminen on helpompaa ja lopputulos yleensä parempi, jos työ tehdään järjestelmällisesti. Kuvassa 1 on esitetty diplomityön kirjoitus- ja ohjausprosessi. Diplomityöprosessiin liittyy aina ainakin kolme henkilöä; työn tekijä, sen valvoja ja sen ohjaaja. Valvoja Katselmointi Katselmointi Katselmointi Katselmointi Painatuslupa Diplomityön tekijä Esiselvitys Tutkimussuunnitelma Teoriaosa Ensimmäinen valmis versio (sis. empiria ja pohdinta) Viimeistely Ohjaaja Jatkuva ohjaus Kuva 1. Katselmoinnit, ohjaus ja työn eteneminen. 2.1 Diplomityöpaikan saanti Opiskelijan tulee hankkia itsenäisesti oma diplomityöpaikkansa. Diplomityön teettäjänä voi käytännössä olla kolme eri tahoa: yliopiston ulkopuolinen organisaatio (yritykset, julkishallinnon organisaatiot tai muut yhteisöt), yliopiston projekti tai professori, jolloin työ voi olla empiiriseen aineistoon perustuvan tutkimuksen sijasta myös irrallinen kirjallisuustutkimus. Viimeinen vaihtoehto lähtee opiskelijan omista tarpeista, eikä siihen näin ollen aina liity rahallista korvausta. Luonteva tapa hankkia diplomityöpaikka on kesä- tai harjoittelutyöpaikan kautta. Kun on valmis tekemään diplomityötä, opiskelijan on ilmoittauduttava diplomityöntekijäksi TUTAn osastosihteerille ilmoittautumislomakkeella (Liite 9). Tällöin voi saada tietoa mahdollisista diplomityöpaikoista. Myös professoreilta voi tiedustella mahdollisia diplomityöpaikkoja. Jotta diplomityön teko onnistuu tehokkaasti, on suositeltavaa, että ennen työn aloittamista muut opinnot ovat suoritettu. TUTAn ohjeiden mukaisesti diplomityö tulisi aloittaa vasta, kun kaikki syventävät opinnot on suoritettu ja muiden opintojen osalta korkeintaan 10 op on suorittamatta.

7 7 2.2 Esiselvitys Diplomityöpaikan varmistumisen jälkeen alkaa esiselvitysvaihe. Esiselvitysvaiheen tarkoituksena on varmistaa diplomityön tekemisen edellytykset kaikkien osapuolten osalta. Siinä kuvataan projekti yleisellä tasolla (parin sivun mittainen esitys). Esiselvitysvaiheessa diplomityöntekijän tulee selvittää erityisesti työn teettäjältä, mikä on diplomityön tutkimusongelma eli mihin ongelmaan teettäjä haluaa löytää työn avulla ratkaisun. Lisäksi esiselvitysvaiheessa on hyvä selvittää mm. seuraavia asioita: Rahoitus Tilat ja laitteet (esim. missä työn kirjoitus tapahtuu?) Diplomityöntekijän työn kuva organisaatiossa (esim. kuuluuko diplomityöntekijälle muita työtehtäviä diplomityön lisäksi? Kuinka monta tuntia varataan päivässä diplomityön tekoon?) Esiselvityksen tukena voidaan käyttää liitteen 1 muistilistaa. Esiselvitys katselmoidaan yhdessä valvovan professorin kanssa, jonka jälkeen voidaan tarvittaessa sopia aloituspalaveri, johon osallistuvat valvova professori, diplomityön tekijä ja työn teettäjä (diplomityön ohjaaja). Kun esiselvitys täyttää sille asetetut vaatimukset, työtä valvova professori hyväksyy sen ja diplomityö käynnistetään virallisesti Rahoitus Diplomityöhön voi saada rahoituksen työn teettävältä organisaatiolta. Rahoituksen voi saada joko palkkana tai diplomityön teettäjä ja tekijä voivat sopia, että työ rahoitetaan yliopiston tukisäätiön apurahan turvin. Tällöin työn teettäjä maksaa lahjakirjalla (Liite 2) tukisäätiölle sovitun summan. Yliopiston tukisäätiö pidättää lahjoituksesta 15 % ja loppuosa maksetaan opiskelijalle apurahana. Maksatuksesta tehdään erillinen hakemus (Liite 3). Kun korvaus diplomityöstä maksetaan stipendinä, on syytä huomata myös verottajan vuonna 2006 esittämä kanta: Stipendillä maksettavien apurahojen on oltava julkisesti haettavissa ennen diplomityöntekijän valintaa. Joskus diplomityön rahoitus tapahtuu yrityksen oman säätiön kautta, jolloin toimitaan säätiön omien käytäntöjen mukaisesti. Kun rahoitus tulee palkkana, työntekijään mm. sovelletaan normaalia lainsäädäntöä sairastumistapauksissa, hänelle kertyy eläkettä ja vuosilomaa, hänet on vakuutettu ja hän voi halutessaan liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Apurahalla työtä tehtäessä edelliset edut eivät ilman erityisjärjestelyjä kuulu diplomityöntekijälle, kuitenkin yliopisto-opintoihin liittyvä tapaturmavakuutus on voimassa. 2.3 Tutkimussuunnitelma Diplomityön käynnistämisen jälkeen seuraava tehtävä on laatia tutkimussuunnitelma ja tehdä työaikasuunnitelma. Tutkimussuunnitelmavaihe on työn onnistumisen kannalta kriittinen ja siihen kannattaa panostaa. Tutkimussuunnitelmavaiheessa päätetään työn rajaus ja tutkimusmenetelmät.

8 8 2.4 Katselmointi Katselmointi on olennainen osa diplomityön ohjausta. Tavoitteena on, että valvova professori ja diplomityöntekijä pyrkivät keskittämään ohjaukseen tarvittavat kysymykset katselmointitilaisuuksiin. Katselmointeja tulee suorittaa tasaisin väliajoin, jotta työ etenee vaiheittain ja sujuvasti. Niihin osallistuvat pääsääntöisesti diplomityön tekijä, ohjaaja ja valvoja. Katselmointeja on hyvä suorittaa seuraavien osioiden valmistumisen jälkeen: Esiselvitys Tutkimussuunnitelma Teoriaosa Ensimmäinen valmis versio Viimeistelyn jälkeen 2.5 Työnkulku Diplomityöntekijä vastaa työn etenemisestä ja tuloksista. Työn ohjaaja opastaa käytännön kysymyksissä, aikataulun laadinnassa, empiirisen tutkimuksen järjestämisessä ja arvioi tuotettua materiaalia. Valvova professori varmistaa työn akateemisen laadun eli teoreettisen pohjan ja vaadittavan tutkimuksellisuuden. 2.6 Diplomityön hyväksyminen Seuraavassa on kerrottu lyhyesti asioista, jotka liittyvät diplomityön valmistumiseen: Aiheenhyväksymislomake Ennen diplomityön hyväksymistä osastoneuvoston kokouksessa tulee työn tekijän täyttää aiheen ja tarkastajien hyväksymislomake (Liite 4). Siinä määritellään työn aihe ja tarkastajat, joilla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Yleensä työn tarkastajat ovat työn valvoja ja ohjaaja. Diplomityön aiheen ja tarkastajat hyväksyy osastonjohtaja. Diplomityön arvostelulomake Diplomityön arvostelevat työn tarkastajat. (Liite 8) Työntekijän vakuutus -lomake Diplomityön tekijältä vaaditaan vakuutus, että hän on tehnyt työnsä itse, esittänyt kaiken käyttämänsä lähdekirjallisuuden lähdeluettelossa sekä ilmoittanut kaikki käyttämänsä lainaukset. Tämä tehdään erillisellä lomakkeella. (Liite 5) Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte suoritetaan osastolla diplomityön teon loppuvaiheessa ennen työn hyväksymistä osastoneuvostossa. Kypsyysnäyttessä diplomityöntekijän tulee kirjoittaa annetusta työhön liittyvästä aiheesta annetussa ajassa riittävä määrä sisällöllisesti ja kielellisesti oikeaa tekstiä. Käytännössä diplomityöntekijä kirjoittaa valvojan antamasta työhön liittyvästä aiheesta käsin noin yhden konseptipaperin mittaisen esseen. Diplomityö osastoneuvoston kokoukseen Diplomityö hyväksytään osastoneuvoston kokouksessa. Työ pitää toimittaa lopullisessa versiossaan osastolle noin kaksi viikkoa ennen neuvoston kokousta. Montako kopiota ja kenelle toimitetaan

9 9 Diplomityöstä pitää osastolle toimittaa pääsääntöisesti kolme kopiota, kannelliset kopiot kirjastoon ja valvojalle, sekä yksi irtolehtipainos osaston arkistointia varten. Tutkintotodistus Sen jälkeen, kun diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvat opintojaksot, käytännön harjoittelu on suoritettu ja diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään liitteen 6 lomakkeella. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterin ote. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston toimistoon.

10 10 3 Diplomityön kirjallinen rakenne Diplomityön ohjeellinen kirjallinen rakenne koostuu kuvassa 2 esitetyistä osista. Lisäksi työssä tulee olla lähdeluettelo ja tarpeelliset liitteet. Diplomityön rakenne on jossain määrin riippuvainen myös suoritettavasta tutkimuksesta ja tutkimusotteesta. Osiot johdanto, pohdinta ja yhteenveto muodostavat näytön siitä, että diplomityötutkija hallitsee työn tutkimuksellisen luonteen. Kuvassa tummennettuihin osiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä niillä on erityinen merkitys diplomityötutkijan oman kontribuution (lisäarvo) näkökulmasta. Diplomityön ulkoasu tehdään kappaleen 5 ohjeiden mukaisesti ja mallipohjaa apuna käyttäen. Kansilehti 1 Johdanto 2 Teoria 3 Empiria 4 Pohdinta 5 Yhteenveto 4.3 Jatkotutkimuksen aiheet Tiivistelmä 1.1 Tutkimuksen tausta 2.1 Keskeisten Abstract 1.2 Tutkimus- teorioiden ongelma käsittely Kiitossanat ja -kysymykset Sisällys- 1.3 Tutkimuksen toteutuksen 2.2 Teoriaosion luettelo suunnittelu yhteenveto Kuva 2. Diplomityökirjan rakenne. 3.1 Tutkimusprosessin kuvaus 3.2 Tutkimustulokset 3.3 Käytännön johtopäätökset 4.1 Tutkimuksen päätelmät 4.2 Tutkimuksen kriittinen arviointi Tutkimuksen yhteenveto 3.1 Tiivistelmä Tiivistelmässä esitetään lyhyesti työn tavoite, käytetyt menetelmät ja keskeiset tulokset. Diplomityön tiivistelmä on informatiivinen, ei indikatiivinen, eli siitä käyvät ilmi työn tarkoitus, käytetyt menetelmät, saadut tulokset ja päätelmät. Tiivistelmän pituus on yksi A4. Tiedekunnan tiivistelmälomakkeet ovat liitteessä Abstract Abstract on englanninkielinen versio tiivistelmästä. Suora kääntäminen ei ole aina paras vaihtoehto asiasisällöllisesti oikean ilmaisun kannalta.

11 Johdanto Johdannon aluksi esitetään tutkimuksen tausta: mihin laajempaan tutkimusalueeseen aihe liittyy, miksi aihe on kiinnostava ja miten tutkimusaiheeseen on päädytty. Toinen johdannon keskeinen sisältö on esittää tutkimusongelma ja siitä nousevat tutkimuskysymykset. Tutkimusongelma on yleinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä tai aiheesta. Tutkimuskysymykset rajaavat tutkimusongelmasta sopivan kokoisen, tutkimuksessa käsiteltävän osa-alueen. Tarvittaessa työtä voi rajata myös muulla tavoin. Johdannon lopuksi kuvataan, miten tutkimus on tarkoitus suorittaa: mm. tutkimusote. 3.4 Teoria Teoriaosassa käsitellään tutkimusaineen kannalta keskeiset teoriat. Oppikirjojen lisäksi lähteinä tulisi käyttää tieteellisiä artikkeleja. Aikakausilehden tyyppiset julkaisut tai yrityksen sisäiset dokumentit eivät ole ensisijaisesti käytettäviä. Yleensä sopiva laajuus diplomityön kirjallisuuslähteiden määräksi on lähdettä. Teoriaosion lopuksi esitetään yhteenveto tutkimuksen empirian kannalta olennaisimmasta teoriasta. 3.5 Empiria Empiriaosion aluksi kuvataan tutkimusprosessi, eli esitetään yksityiskohtainen selvitys siitä, miten työn empiirinen aineisto on kerätty, miksi juuri tämä aineisto on kerätty ja miten sitä käsitellään. Empiriaosion laajin osa koostuu tutkimustuloksista. Sekä raakadata että sen käsittelyllä saadut tulokset tulee esittää. Empiriaosion lopuksi esitetään tuloksista tehdyt käytännön johtopäätökset. Tällä tarkoitetaan työn teettäjän toiminnan kannalta keskeisimpiä käytännön tuloksia. 3.6 Pohdinta Pohdintakappaleen aluksi esitetään tutkimuksen päätelmät. Päätelmissä yhdistetään teoreettiset näkökulmat ja empiiriset tutkimustulokset. Pohdinnassa esitetään myös tutkimuksen ja sen tuloksien kriittinen arviointi. Arviointitapa määräytyy tutkimusotteen mukaan. Pohdintakappaleen lopuksi esitetään tutkimuksen myötä heränneet jatkotutkimustarpeet. 3.7 Yhteenveto Yhteenvetokappaleessa esitetään, mitä uutta tietoa tutkimuksen myötä on tuotettu ja mihin tieteenalueeseen. Yhteenvedossa painotetaan tutkimuksen kontribuutiota ja tuodaan esille tutkimuksen ansioita.

12 12 4 Tutkimusote, tutkimusongelma ja tutkimusaineisto Tässä kappaleessa käsitellään tutkimusotteen valintaa, tutkimusongelman muodostamista, tutkimusaineiston käsittelyä ja tutkimuksen kriittistä tarkastelua. Nämä neljä ovat oleellisia teemoja diplomitöiden perusrakenteessa, ja auttavat osaltaan näiden asioiden sisäistämistä mahdollisia jatko-opintoja varten. Tutkimusongelma, tutkimusaineisto ja tutkimusote (Kuva 3) muodostavat kokonaisuuden, joka liittyy kiinteästi yhteen. Jokaiseen näistä liittyy valintoja, jotka vaikuttavat toisiinsa. Tietynlainen tutkimusaineisto edellyttää yhteensopivan tutkimusotteen valintaa. Tutkimusotteet vuorostaan poikkeavat toisistaan siinä, vastaavatko ne esimerkiksi kvantitatiivisiin vai kvalitatiivisiin kysymyksiin. Tutkimusongelma Tutkimusaineisto Tutkimusote Kuva 3. Tutkimusongelma, tutkimusote ja tutkimusaineisto Hyvin määritelty tutkimusongelma ja oikein valittu tutkimusote auttavat osaltaan rakentamaan oikeanmuotoisen diplomityön ja mahdollistavat saatavilla olevan tutkimusaineiston tehokkaan hyödyntämisen (vertaa kuva 4). Nimi Tiivistelmä Kiitossanat (tutkijan oma panos) Johdanto Teoria Empiria Pohdinta Yhteenveto Miksi tutkimus on tarpeen? Tutkimuskysymys? Tutkimussuunnitelma? viittausta 3 kk työtä Vastaus Tutkimuskysymykseen Vastauksen arviointi Jatkotutkimus Mitä uutta tietoa on tuotu ja mihin tieteenalueeseen Nämä osiot muodostavat näytön siitä, että diplomityöntekijä hallitsee tieteellisen tiedon luomiseen liittyvät toimintatavat. Kuva 4. Diplomityön rakenne tutkimuksellisesta näkökulmasta

13 Tutkimusongelma Tutkimusongelma esitellään työn johdannossa. Tutkimusongelman määrittäminen ja rajaus on haasteellinen ja aikaa vievä vaihe. Tutkimusongelmaa rajataan ja rajattu alue esitetään tutkimuskysymyksen tai -kysymysten muodossa. Pääkysymys voidaan jakaa alakysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteet tulee johtaa tutkimuskysymyksistä. Esimerkkejä tutkimusongelmista ja kysymyksistä voi katsoa vanhoista diplomitöistä (Ks. esim. Junkkarinen 2006; Muhos 2004). Tutkimusongelman ja kysymysten tulee olla syvyydeltään ja laajuudeltaan oikein mitoitettuja ja niiden tulee olla akateemisesti ja käytännön sovellusten kannalta relevantteja. Oikeiden ongelmien valinta monesta vaihtoehdosta on tärkeää, unohtamatta ongelmanasettelun tuottamaa hyötyä/ potentiaalia. Ongelmiin liittyvän analyysin tulee olla oikeantasoista (abstraktio, yleistettävyys). Analysoitavan ilmiön/kohteen tulee olla hyvin valittu, ja tutkimuskysymykset tulee liittää tähän mennessä käytyyn tieteelliseen keskusteluun ja saavutettuihin tuloksiin (lähteet). Tutkimusongelman merkittävyys sekä ongelmanasettelun haasteellisuus ja siihen liittyvä kunnianhimo uuden tiedon tuottamiseen ovat lähtökohtana työn arvostelulle. Vastaukset tutkimuskysymyksiin esitetään tutkimuksen yhteenvedossa. Junkkarinen (2006) esitti työssään tutkimusongelman ja -kysymykset seuraavasti: Research problem The research problem of this thesis is focused on the creation of a CFS in the business environment of the case company. In the creation of feedback handling process, it s very significant to understand where and how the information is used. Reaching understanding of this field can be seen as a perquisite for building up the CFS for the case company. Sampson (1999) considers a CFS as an investment that should generate an adequate re-turn to the whole organisation. If it s not known in which ways a CFS can benefit the company, some of those elements may be neglected while designing the CFS. For that reason, the first research question is aimed for exploring those possibilities: Q1: In which ways a CFS can be beneficial to a company? Partly based on that a more context specific approach to the creation of a CFS can be expressed: Q2: What is essential in customer feedback handling when customers are other companies and products relatively expensive? When these issues have been identified, the question can be extended to cover the whole processing and utilising of feedback in the same context. It s supposed that linking the CFS with continuous improvement actions, as Soin (1999) suggests, is a good way to ensure that the generated information is utilised efficiently: Q3: By which kind of process customer feedback can be efficiently handled so that it supports continuous improvement? It s essential that the information system, which is used to aid feedback information gathering, processing, and storing, is built so that it supports actual

14 14 feedback handling process. Otherwise the process will become restricted by the system and cannot achieve its full potential. Therefore, the demand for features and restrictions the process implies on the information system has to be taken account while it is being designed. The last research question can be consequently formulated as follows: Q4: What requirements are set by customer feedback handling process upon the information system used to support the process? 4.2 Tutkimusaineisto Siihen miten tutkimusta kannattaa lähestyä vaikuttaa huomattavasti tutkijan pääsy tutkittavaan tietoon. Olkkosen (1993) mukaan on erittäin tärkeää, että tutkija jo tehtävänsä alkuvaiheessa ongelmaa rakentaessaan ja kenttätutkimusta suunnitellessaan paneutuu huolellisesti aineiston saamisen mahdollisuuksiin sekä sen sisältöön ja luonteeseen. Kyselytutkimuksessa aineiston ja tutkijan välillä ei ole vahvaa sidosta, jolloin aineiston syvällisen tulkinnan mahdollisuudet ovat heikot. Tutkijalla ei ole mahdollisuutta päästä kirjallisessa aineistossa pintaa syvemmälle. Tapaustutkimuksessa aineistoa tulkitaan syvemmällä tasolla. Tapaustutkimusta tehtäessä tutkijan tulee Järvisen (1999) mukaan tuntea oma tutkimusalueensa. Tutkijalta vaaditaan kuuntelijan taitoja sekä sopeutuvuutta ja joustavuutta muuttaa suunnitelmaansa aineiston keruun suhteen tutkimuskohteen käyttäytyessä ennalta odottamattomalla tavalla. Tietojen kerääminen ei ole tapaustutkimuksessa ainoastaan tietojen tallentamista, vaan myös samanaikaista tietojen tulkintaa tutkimustehtävän kannalta ja siten perusteltujen löydösten keräämistä. Tutkijan tulee välttää ennakkoluuloja. Hänen tulee olla valmis vastaanottamaan ja tunnistamaan vastakkaista ja ristiriitaista tietoa, jonka käsittelyyn voi saada apua muilta tutkijoilta. Toimintatutkimuksessa tutkijan päästy aineistoon on välitön. Tutkija on tällöin osa tutkittavaa ilmiötä, jolloin tutkijan päästy tutkittavaan tietoon on välitön. Toimintaanalyyttiselle tutkimusotteelle on Olkkosen (1993) mukaan keskeistä kohteen ja tutkijan tiivis liityntä kaikissa vaiheissa ja tutkijan ymmärrykseen perustuvat tulkinnat. Tyypillistä toimintatutkimukselle on aiempien kohdetapauksien vähyys, jolloin tilastollisten menetelmien soveltamiselle ei ole perusteita. 4.3 Tutkimusotteista Tutkimusote on lähestymistapa siihen, miten ja millaista uutta tieteellistä tietoa luodaan. Tutkimusotetta käsitellään tuotantotalouden näkökulmasta kirjassa Johdatus teollisuustalouden tutkimustyöhön (Olkkonen 1993). Noin 80 %:ssa tuotantotalouden osastolle tehtävissä diplomitöissä tutkimusotteena on joko konstruktiivinen tutkimus, tapaustutkimus tai toimintatutkimus. Konstruktiivinen tutkimusote on kehittynyt liiketaloustieteen, matematiikan, kliinisen lääketieteen ja organisaation kehittämisteorioiden piirissä. Se on uusia konstruktioita tuottava metodologia, jonka tavoitteena on ratkaista todellisuudessa oleva ongelma uudella konstruktiolla tuottaen samalla uutta, sekä käytännöllistä että teoreettista tietoa. Konstruktiivisen tutkimuksen luotettavuus perustuu konstruktion uskottavuuteen ja käytännön toimivuuteen. Siinä on olennaista todellisuudessa olevan ongelman

15 15 sitominen aiempaan tietämykseen, ratkaisun uutuuden osoittaminen ja konstruktion toimivuuden todentaminen. Konstruktiivinen tutkimus arvostaa yhteistyössä käytännön edustajien kanssa syntynyttä tietoa. (Ks. esim. Lukka 2003; Gammack & Stephens 1997; Denzin & Lincoln 2000; Kasanen & Lukka & Siitonen 1991) Eisenhardtin mukaan (1989) tapaustutkimus on tutkimusstrategia, joka keskittyy ymmärtämään yksittäisen tapauksen sisäistä dynamiikkaa. Tapaustutkimus voi pitää sisällään yhden tai useampia tapauksia ja näistä eri tasolla tehtyjä analyysejä. Tapaustutkimus vastaa kysymyksiin, jotka pyrkivät selittämään syy-seuraussuhteita tai yleensä pidemmän ajan kuluessa tapahtuvia tapahtumaketjuja. Järvenpään (2004) mukaan tapaustutkimuksella pyritään todellisen elämän kokonaisvaltaisten ja merkityksellisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Tällöin ilmiötä pyritään tutkimaan niiden todellisessa kontekstissa. Toimintatutkimus on Jary & Jaryn (1991) mukaan tutkimustapa, jonka päämäärä on saada aikaan muutoksia sosiaalisissa toiminnoissa, mutta samalla myös tutkia näitä muutoksia. Toimintatutkimus perustuu ihmisten yhteistoimintaan ongelmien ratkaisemisessa. Se tarjoaa mukana olijoille välineitä ratkaista toiminnassa ilmeneviä ongelmia systemaattisesti. Toimintatutkimus suosii osallistavia menettelytapoja, jotka antavat osallistujille mahdollisuuden tutkia järjestelmällisesti tutkimusaiheita, jota voivat osallistujien itsensä kannalta merkittäviä, kertoa tutkimustuloksistaan muille vaikuttavalla tavalla sekä kehittää suunnitelmia käsillä olevien ongelmien käsittelemiseksi (Ks. esim. Stringer 1999). Mikäli tutkimusotetta ei valita näistä, on kirjallisuudessa esitetty lukuisia muita tutkimusmenetelmiä (Ks. esim. Olkkonen 1993; Järvinen 1999 jne.). 4.4 Tutkimuksen kriittinen tarkastelu Tutkimuksen kriittinen tarkastelu tarkoittaa tutkijan itsensä tekemää arviointia tutkimuskysymyksiinsä antamiensa vastausten hyvyydestä. Oikein ymmärrettynä tämä ei tarkoita pyrkimystä osoittaa tuloksia kaikilta osin erinomaisiksi, vaan objektiivista tuotetun tiedon hyvyyden itsearviointia. Perinteinen arviointi sisältää sisäisen, rakenteellisen ja ulkoisen validiteetin, sekä reliabiliteetin: Sisäinen validiteetti tarkoittaa sitä, onko käytetyn tutkimusaineiston ja tutkimusmenetelmän avulla ylipäätään tehdä johtopäätöksiä tutkimusilmiöstä. Jos esimerkiksi kyselytutkimukseen vastaa vain 10 % otannasta, on varsin todennäköistä, ettei tulos edusta koko otannan näkemystä. Rakenteellinen validiteetti viittaa tutkimuksessa esitettyjen kausaalisuhteiden oikeellisuuteen, sikäli mikäli tutkimuksessa niitä käsitellään. Tunnettu esimerkki tästä on jäätelönsyönnin ja hukkumisonnettomuuksien näennäinen kausaalisuhde Suomessa. Ulkoinen validiteetti tarkoittaa tulosten yleistettävyyttä. Voidaanko oululaiseen tutkimusaineistoon perustuvia tuloksia yleistää koskemaan koko maailmaa? Reliabiliteetti tarkoittaa tulosten toistettavuutta. Saisiko toinen tutkija samat tulokset toistamalla tutkimuksen? Validiteettia ja reliabiliteettia käsittelee kirjassaan varsin hyvin esimerkiksi Yin (1994). Käsitteiden esittelyn lisäksi hän kuvaa erilaisia tapoja huolehtia, että tutkimus tulee näiltä osin toteutettua asianmukaisesti. Eri tutkimusotteilla saavutetaan luonteeltaan erilaista tietoa (kuva 5). Esim. toimintatutkimuksella ei voi tuottaa tietoa, jolla olisi todistettu yleistettävyys ja toistettavuus. Tämä ei ole ongelma vaan tutkimusotteen luonne; toimintatutkimuksella

16 16 on myös omat vahvuutensa. Tiede on luonteeltaan edistyvää. Toimintatutkimuksella saatujen tulosteen yleistettävyys ja toistettavuus jää myöhempien tutkimusten/tutkijoiden tehtäväksi. Positivistinen ideaali: nomoteettinentutkimus Teoria on varmennettavissa toistamalla tutkimus ja tulokset pysyvät aina ja kaikkialla samoina. Teorian muodostus: external validityyleisesti totta toimintatutkimus konstruktiivinen tutkimus tapaustutkimus Objektiivisesti arvioituna yksittäistapauksissa ilmenee säännönmukaisuutta. Subjektiivisuuden hyväksyminen: Esitetyssä muodossaan tieto on vain tutkijan tekemä yksittäinen ratkaisu. reliability toistettavasti totta Kuva 5. Yleistettävyys ja toistettavuus

17 17 5 Diplomityön ulkoasu Kuten alkusanoissa mainittiin, uuden diplomityöohjeen ulkoasuvalinnoissa on pyritty lähemmäs ACTAn ulkoasuohjetta, kuitenkin paperikokoon ja painotekniikkaan suhteuttaen. Tämän diplomityön ulkoasu vastaa siinä annettuja ohjeita ja lisäksi mallia asetteluun voi katsoa väitöskirjoista. Työssä voi käyttää apuna tuotantotalouden osaston verkkosivuilla jaossa olevaa diplomityöpohjaa. Kappaleiden lähteenä on käytetty Oulun yliopiston julkaisupalveluiden ohjetta Ohjeita kirjoittajille. Ohjeet Acta Universitatis Ouluensis julkaisusarjaan aiottujen kirjoitusten laatijoille (Rautio et al. 2004) ja kappaleen lähteenä Tuotantotalouden osaston työselostusohjetta (Haapasalo et al. 2003). 5.1 Diplomityön osat Kirjoituksen jako osiin perustuu ennalta laadittuun sisältösuunnitelmaan, joka voi vaihdella paljonkin aiheen lajin ja laajuuden mukaan. Sivujen numeroinnissa ensimmäinen huomioonotettava sivu on kantta seuraava nimiölehti. Suositus diplomityön pituudelle on sivua Kansilehti Diplomityön kansilehdellä tulee olla pääotsikkona työn nimi. Otsikon tulee olla lyhyt, ytimekäs, informatiivinen ja helppo ymmärtää. Sen tulee keskittyä työn olennaisimpaan sisältöön ja siten erottua muista diplomitöistä. Otsikot sijoitetaan kansilehden keskelle. Kansilehden vasempaan yläkulmaan tulevat allekkain tekstit OULUN YLIOPISTO ja Tuotantotalouden osasto sekä yksikkö, johon työ on tehty. Oikeaan alakulmaan tulee diplomityön tekijän ja valvojan nimet sekä palautuspäivämäärä Tiivistelmä Diplomityön tiivistelmien teossa käytetään apuna liitteenä olevia tiedekunnan diplomityön tiivistelmäpohjia (Liite 7). Tiivistelmän tarkoituksena on kirjoituksen pääsisällön välittäminen tietojärjestelmiin. Tiivistelmän on oltava itsenäinen esitys julkaisun sisällöstä niin, että se on ymmärrettävissä ilman alkuperäistä julkaisua. Englanninkielinen tiivistelmä (Abstract) on pakollinen julkaisukielestä riippumatta. Englanninkielisen tiivistelmän lisäksi julkaisussa on oltava julkaisukielinen tiivistelmä. Diplomitöissä on oltava sekä suomen- että englanninkielinen tiivistelmä.

18 18 Tiivistelmän on mahduttava yhdelle sivulle. Suositeltava pituus on 250 sanaa, mutta enintään 350 sanaa. Tiivistelmä kirjoitetaan täydellisin, lyhyin lausein. Harvinaisten termien, lyhenteiden ja tunnusten käyttöä on vältettävä. Työn säilytyspaikaksi merkitään tiedekirjasto Tellus. Tarkemmat tiedot tiivistelmälomakkeen täyttämisestä löytyvät teknillisen tiedekunnan www-sivuilta Asiasanat Tiivistelmäsivun alareunaan tulevat asiasanat (Keywords). Asiasanojen valinnassa on suositeltavaa ottaa yhteyttä oman tieteenalan kirjastoon. Asiasanoina voidaan käyttää virallisista asiasanastoista otettuja sanoja tai tieteenalakohtaisia vapaita termejä. Asiasanat tukevat työn löytymistä tietokannoista haettaessa, joten niiden tulisi erota työn otsikosta. Suomenkieliset asiasanat voidaan valita Vesa-verkkosanastosta Alkusanat ja kiitokset Laajaan kirjoitukseen voidaan liittää alkusanat (Preface), jossa selostetaan tutkimuksen tarkoitusta ja työn eri vaiheita sekä esitellään tutkimuksen taustaorganisaatiot. Kiitokset (Acknowledgments) muille työhön osallistuneille tutkijoille ja avustaneelle henkilöstölle sekä tutkimuksen rahoittajille voidaan esittää joko alkusanoissa tai erillisessä kiitoksessa Lyhenteiden ja merkkien selitykset Käytettyjen lyhenteiden, suureiden ja yksiköiden tunnusten sekä muiden merkkien selitykset voidaan esittää aakkosjärjestyksessä yhtenä luettelona, jos näitä merkkejä on paljon ja jos ne toistuvat yhtälöissä, piirroksissa ja muualla tekstissä. Selitysten oikeellisuus on tarkistettava standardeista ja muista lähteistä. TUTAn diplomitöissä noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyä mittayksiköiden SI-järjestelmää. Luettelossa selitetään ensin matemaattiset ja muut merkit ja sen jälkeen kirjaintunnukset siten, että latinalaiset, kreikkalaiset ja muut kirjaimet esitetään kukin omana ryhmänään. Luettelosta huolimatta termit ja symbolit selitetään, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran tekstissä Sisällysluettelo Sisällysluetteloon kootaan kaikki kirjoituksen luvut väliotsikoineen ja sivunumeroineen. Alkusivujen otsakkeita (Tiivistelmä, Alkusanat/Kiitokset, Lyhenteiden ja merkkien selitykset) ei numeroida, vaan numerointi aloitetaan Johdanto-otsakkeesta. Sivumäärän laskemiseksi ensimmäinen huomioonotettava sivu on nimiölehti. Sivunumero on ensimmäisen kerran näkyvissä johdantosivun jälkeisellä sivulla, jonka numero on aina parillinen.

19 Varsinainen aiheenkäsittely Varsinainen aiheenkäsittely koostuu esimerkiksi seuraavista luvuista, jotka voidaan jakaa edelleen alalukuihin: Johdanto Teoria Empiria Pohdinta Yhteenveto Lähteet Lähdeluettelo Lähdeluettelo laaditaan aakkostamalla tekijöiden mukaan. Jos kahdella tai useammalla lähteellä on samat tekijät, ne järjestetään aikajärjestykseen. Jos samana vuonna on esim. kaksi julkaisua, lisätään vuosiluvun perään toiseen a ja toiseen b. 1. Kausijulkaisuartikkeli Paulsson M (1992) Basement membrane proteins: structure, assembly and cellular interactions. Biochem Mol Biol 27: Paulsson M, Deutzmann R, Timpl R, Dalzoppo D, Odermatt E & Engel J (1985) Evidence for coiledcoil a-helical regions in the long arm of laminin. EMBO J 4: Paulsson M & Saladin K (1989) Mouse heart laminin: purification of the native oritein and structural comparison with Engelbreth-Holm-Swarm tumor laminin. J Biol Chem 264: Paulsson M, Saladin K & Landwehr R (1988) Binding of Ca2+ influences susceptibility of laminin to proteolytic digestion and interactions between domain-specific laminin fragments. Eur J Biochem 177: Sarjajulkaisu Kostamovaara J (1986) Techniques and devices for positron lifetime measurement and time-offlight laser rangefinding. Acta Univ Oul C 37. Rissanen L (1999) Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve. Acta Univ Oul D 560. Cited October 1st 2004 from: 3. Kirja tai muu erillisjulkaisu Zar JH (1984) Biostatistical Analysis. Prentice-Hall, New Jersey. Weste N & Eshragian K (1985) Principles of CMOS VLSI Design A System Perspective. Addison-Wesley, Reading, Varjonen V (1999) Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin [verkkodokumentti]. Oulun yliopiston kirjasto, Oulu. Cited October 1st 2004 from: 4. Kokousesitelmä Mitra SK (1991) Some unconventional signal processing applications of multirate techniques. Proc. IEEE International Symposium on Circuits and Systems, Raffles City, Singapore, 1: Artikkeli toimitetussa teoksessa Suomenkielisen teoksen lähdeluettelossa pääteoksen tekijöiden ja kirjan nimen edellä merkintä In: korvataan merkinnällä: Teoksessa:

20 20 Aliev MR & Watson JKG (1985) Higher-order effects in the vibration-rotation spectra of semirigid molecules. In: Rao KN (ed) Molecular Spectroscopy: Modern Research. Academic Press, Orlando, Bajcsy SF & Gupta A (1990) Segmentation versus object representation are they separable? In: Jain R & Jain A (eds) Analysis and Interpretation of Range Images. Springer-Verlag, Berlin, Hartley JT, Harker JO & Walsh DA (1980) Contemporary issues and new directions in adult development of learning and memory. In: Poon LW (ed) Aging in the 1980s. Psychological issues. American Psychological Association, Washington, DC, Niskanen MEW (1999) Rates of tooth size and facial size reduction. In: Mayhall JT & Heikkinen T (eds) Dental morphology Proceedings of the 11th international symposium on dental morphology. Oulu, Finland, August Oulu University Library, Oulu, Cited October 1st 2004 from: Niskanen MEW (1999) Rates of tooth size and facial size reduction. In: Mayhall JT & Heikkinen T (eds) Dental morphology Proceedings of the 11th international symposium on dental morphology. Oulu, Finland, August 1998, [CD-ROM] Sunnari V (2000) Sex, gender and school violence. In: Sunnari V & Räsänen R (eds) Ethical challenges for teacher education and teaching. Special focus on gender and multicultural issues. Acta Univ Oul E 45. Cited October 1st 2004 from: 6. Vastuuyhteisö Asumistaso: asuntoasiain vuosikirja (1991) Suomen Asuntoliitto, Helsinki, 72. Coffee drinking and cancer of the pancreas (1991) BMJ 219: The Royal Mardsen Hospital Bone-Marrow Transplantation Team (1977) Failure of syngeneic bonemarrow graft without preconditioning in post-hepatitis marrow aplasia. Lancet 2: Virginia Law Foundation (1987) The medical and legal implications of AIDS. Charlottesville: The Foundation. 7. Opinnäyte Toivola V (1988) Diabases in the Sonkajärvi - Varpaisjärvi area. (Sonkajärvi - Varpaisjärvi alueen diapaasit.) Unpublished MSc. thesis, Univ Helsinki, Dept Geology. Helaakoski T (1984) DNA:n spesifinen merkkaus raskailla atomeilla. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, biokemian laitos. Pudas M (1999) Tilastollisten menetelmien hyödyntäminen polttoainetuhkan aiheuttaman agglomeraation tutkimuksessa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, kemian laitos. Cited October 1st 2004 from: 8. Abstrakti Fuhrman SA & Joiner KA (1987) Binding of the third component of complement C3 by Toxoplasma gondii (abstract). Clin Res 35: 475 A. 9. Patentti Harriet JF, Knight AR & McIntyre JS (1972) Dow Chemical Company, assignee. Epoxidation process. US patent Julkaisematon materiaali (painossa) Lillywhite HB & Donald JA (in press) Pulmonary blood flow regulation in an aquatic snake. Science. 11. Muut www-lähteet (Lehtonen 1997) Anonyymi. Ei päiväystä. HTML-kielen opas. [WWW-dokumentti]. < (Luettu )

21 21 Helsingin teknillinen oppilaitos HkiAMK - HTOL - konetekniikka - koneautomaatio. [WWW-dokumentti]. < Lahti, Jarmo Suomalainen ei puhu eikä pussaa. [WWW-dokumentti]. < (Luettu ). Parker, Julie (ylläpitäjä) Information-Driven Manufacturing. [WWW-dokumentti]. Manufacturing Engineering Laboratory < Suomi-Unkari Seura. Ei päiväystä. Unkarin historian tärkeät vuosiluvut. [WWW-dokumentti]. Tampereen yliopisto < (Luettu ) Mallipohjan elementit Diplomityön ulkoasupohjan leipätekstin fonttikoko on 12 ja fontti on Times New Roman. Marginaalit ovat: ylä 2,5cm, vasen 4cm, oikea 2cm ja ala 2cm. Tekstin riviväli on 1. Valmiiseen dokumenttipohjaan liittyvät tyylit on selitetty seuraavassa: Otsikko 0: Tätä tyyliä käytetään tyyliä käytetään ainoastaan seuraavien osien numeroimattomissa pääotsikoissa: Kiitokset, Lyhenteet ja merkkien selitykset, Luettelo kuvista ja taulukoista, Sisällysluettelo, Alkusanat, Hakemisto(t), Liitteet, Lähdeluettelo. Otsikko 1 - tyyliä käytetään varsinaisissa (numeroiduissa) pääluvuissa. Otsikko 2 - tyyliä käytetään 1. tason alalukujen otsikoihin. Otsikko 3 -tyyliä käytetään 2. tason alalukujen otsikoihin. Otsikko 5 tyylejä käytetään taulukoiden otsikoihin. On olemassa tyyli sekä suomenettä englanninkieliseen taulukkoon. Otsikko 6 tyylejä käytetään kuvateksteihin. Sekä suomen- että englanninkielisiin kuvateksteihin on omat tyylinsä. Leipäteksti tyyliä käytetään otsikon jälkeisissä tekstikappaleissa. Leipätekstin 1.rivi sisennetty tyyliä käytetään normaaleissa peräkkäisissä tekstikappaleissa. Huomaa ettei tavallisten tekstikappaleiden väliin tule tyhjiä rivejä. Table Body tyylejä käytetään taulukkoteksteissä riippuen siitä, halutaanko teksti keskittää vasemmalle, keskelle vai oikealle. Lähdeluettelo 1 tyyliä käytetään lähdeluettelossa. Luettelotyylejä käytettään numeeristen ja merkittyjen luettelojen tekemiseen, merkityissä luetteloissa luettelon ensimmäinen kohta tehdään tyylillä Merkitty luettelo ja muut kohdat tyylillä Merkitty luettelo 2.

22 22 Lähdeluettelo Haapasalo H, Lukkari O. & Pikka V (2003) Työselostuksen laatimisohjeet uudistettu painos. Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston opetusmonisteita 2/2003. Junkkarinen M (2005) Utilizing the voice of the customer in continuous improvement: Creating a customer feedback system. Diplomityö. Oulun yliopisto, tuotantotalouden laitos. Järvinen P (1999) On Research Methods. Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere. Lehtonen, Kari. 1997, muutettu Internet-lähteisiin viittaaminen. [WWWdokumentti]. < Olkkonen T (1993). Johdatus teollisuustalouden tutkimustyöhön. Teknillinen korkeakoulu, Espoo. Rautio L, Suorajärvi J & Varjonen V (2004) Ohjeita kirjoittajille. Ohjeet Acta Universitatis Ouluensis julkaisusarjaan aiottujen kirjoitusten laatijoille. Julkaisutoimikunta, Oulun yliopisto. Yin RK (1994) Case Study Research: Design and Methods; Second Edition. Sage Publications. Thousand Oaks.

23

24 24 LIITE 1 DIPLOMITYÖN ESISELVITYS 1. Tausta Diplomityön ajankohtaisuus Diplomityön tarve (järkevyys) Tutkimusongelman hahmottaminen Kirjallisuus/muut tietolähteet; aikaisemmat vastaavat työt 2. Diplomityön tavoitteet Kuvataan yleisellä tasolla diplomityön tavoite. Mikäli tavoite on ositettavissa, niin kaikki tulostavoitteet 3. Tehtävät ja menetelmät Diplomityön edellyttämät teoriat Tutkimusmenetelmät Tulostavoitteet 4. Diplomityön rajaus Aikataulu Diplomityössä kehitettävän teorian/mallin/parannuksen/ valmiusaste 5. Tulosten hyödyntäminen Ketä tutkimus hyödyttää Tieteellinen merkittävyys 6. Julkaisu- ja tiedottamissuunnitelma Diplomityö Projektiraportti Julkaisu 7. Rahoituksen hankkiminen ja kustannusarvio Eri vaihtoehdot / lähteet Alustava kustannusarvio:

25 25 o Palkat, materiaalit, laitteet, kirjallisuus, matkat, vakuutukset, ostopalvelut, muut kustannukset 8. Henkilöt Vakituinen henkilöstö, palkattavat henkilöt, yhteystyökumppanit, tukihenkilöt, konsultit 9. Riskit Kuvataan ja arvioidaan hankkeen sisäiset ja ulkoiset riskit

26 Oulun yliopiston tukisäätiölle, osoite Pentti Kaiteran katu 1, PL 8000, Oulun yliopisto, pankki Nordea Pankki , on tänään myönnetty euron lahjoitus, mistä 15 % on tarkoitettu käytettäväksi vapaasti säätiön tarkoitusperien mukaiseen toimintaan ja jäljelle jäävä osa apurahoina opinnäytetöihin aiheesta (aihe on mainittava viestinä maksun yhteydessä): Opinnäytetyötä valvoo (yliopistossa) Lahjoittaja: Kotikunta: Osoite: Päiväys ja allekirjoitus / 200 Nimen selvennys Alkuperäinen lahjakirja palautetaan osoitteella: Oulun yliopiston tukisäätiö Talouspalvelut PL Oulun yliopisto Kopio lahjakirjasta lähetetään opinnäytetyön valvojalle.

27 Hakijan nimi Henkillötunnus Katuosoite Postitoimipaikka Arvo tai ammatti Puhelin / koti Verotuskunta Pankkiyhteys Laitos Tarkoitus, johon apuraha haetaan Diplomityö Lisensiaattityö Väitöskirja Pro gradu työ Muu Aihe Työn arvioitu kesto kk Aloituspäivä Apurahan määrä Muualta samaan tarkoitukseen haetut apurahat ja niiden määrät Päiväys Allekirjoitus LAUSUNTO Puollan apurahan myöntämistä. Hanke liittyy laitoksemme tutkimustyöhön. Perustelut päätökselle: Hakijoiden määrä.. Hakukuulutus on ollut nähtävillä laitoksen ilmoitustaululla / - / 20 Oulussa / 20 Työn ohjaaja Arvo Nimen selvennys. PÄÄTÖS Apuraha on myönnetty hakemuksen mukaisena Oulussa./ Puheenjohtaja. Sihteeri/ Säätiön asiamies

28 TUOTANTOTALOUDEN OSASTO HAKEMUS DIPLOMITYÖN AIHEEN JA TARKASTAJIEN HYVÄKSYMISEKSI Osastonjohtajalle Pyydän, että diplomityön aiheeksi hyväksytään: Työtäni valvoo professori: Oulussa / 20 Tekniikan ylioppilas Allekirjoitus nimen selvennys Aihe hyväksytty ja määrätään yllä mainitun diplomityön tarkastajiksi: Oulussa / 20 Pekka Kess Osastonjohtaja TUOTANTOTALOUDEN OSASTO Linnanmaa1 Puh. (08) PL 4610 Faksi: (08) OULUN YLIOPISTO

29 TUOTANTOTALOUDEN OSASTO Tekijän vakuutus työn tekemisestä Vakuutan, että olen tehnyt tämän työn itse, esittänyt kirjallisuusluettelossa kaiken käyttämäni lähdekirjallisuuden ja ilmoittanut kaikki käyttämäni lainaukset (sekä julkinen että yrityskohtainen luottamuksellinen aineisto). Oulussa kuun. päivänä, 200 Allekirjoitus Nimen selvennys TUOTANTOTALOUDEN OSASTO Linnanmaa1 Puh. (08) PL 4610 Faksi: (08) OULUN YLIOPISTO

30 OSASTO TÄYTTÄÄ TUTKINTOTODISTUSHAKEMUS/DIPLOMI-INSINÖÖRI/ARKKITEHTI Teknilliselle tiedekunnalle Suoritettuani Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan Tuotantotalouden koulutusohjelmaan kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelun sekä jätettyäni diplomityön tarkastettavaksi pyydän, että minulle annetaan todistus suorittamastani diplomi-insinöörin/arkkitehdin tutkinnosta. Diplomityön nimi:, sivua, liitelehteä. Diplomityön nimi englanniksi: Työn ohjaaja(t) (yliopistossa): Minut on merkitty tiedekunnan kirjoihin / 20 Opiskeluajan poissaolo (asevelvollisuus tai vastaava palvelus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa) kk, jolloin olin yliopiston kirjoissa poissaolevana/läsnäolevana. Olen tehnyt läsnäoloilmoituksen yliopistoon kuluvaksi lukuvuodeksi/lukukaudeksi. (Huom! Vain läsnäoleva voi suorittaa tutkinnon). Olen tarkistanut opintosuoritusrekisteriotteeni (liite 1). Siinä olevat merkinnät vastaavat suorituksiani: kyllä ( ) ei ( ). Muutosesitykset ovat liitteessä 2. Kandidaatin (tai muu vastaava) tutkinto (täytetään vain jos tutkinto suoritettu teknillisen tiedekunnan ulkopuolella, täydellinen kopio todistuksesta liitteeksi): tutkinto suoritettu / 20 Tutkintoon liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte suoritettu / 20 Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi): kirjallinen taito, arvosana, suullinen taito, arvosana Vieras kieli: kieli, op ssa, / 20 Allekirjoitus O S A S T O : Osaston puolto T I E D E K U N T A : Dekaanin päätös Tutkinnon kokonaislaajuus Nimen selvennys Opintosuunnan moduuli op Syventävä moduuli op Täydentävä moduuli op Erikoismoduuli op Diplomityö Opintosuunta Opinnäytteen aiheen ja tarkastajien hyväksymispäivämäärä Kirjallinen kypsyysnäyte, hyväksymispäivämäärä Kieli: Diplomityön hyväksymispäivämäärä Diplomityön arvosana Arvosanojen keskiarvo Opisto(AMK)insinöörit Oppilaitos: op Insinöörin tutkinto suoritettu / Insinöörin tutkinnosta luettu hyväksi op / 20 / 20 / 20 Opiskeluaika DI/ARK v. kk. TkK+DI/ARK v. kk. Tarkistus / 20 / 20 / 20 op

31 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Osasto Tiivistelmä opinnäytetyöstä Laboratorio Tekijä Työn valvoja Työn nimi Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Tiivistelmä Säilytyspaikka Muita tietoja

32 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Department Abstract of thesis Laboratory Author Supervisor Name of the thesis Subject Level of studies Date Number of pages Abstract Library location Additional information

33 TUOTANTOTALOUDEN OSASTO Pl OULUN YLIOPISTO DIPLOMITYÖN ARVOSTELULOMAKE Työn tekijä: Työn valvoja/ohjaaja: Diplomityön nimi: Työn luonne: tutkimus tuotekehitys muut Työnantaja: ARVIOINTI ARVIOITAVA OMINAISUUS Ongelman asettelu, tutkimusongelma/tavoitteet Heikko Erinomainen Sisältö, rakenne ja integrointi /yhtenäisyys Heikko Erinomainen Teoreettinen analyysi Heikko Erinomainen Empiirinen analyysi Heikko Erinomainen Tutkimusmenetelmä Heikko Erinomainen Työn ja sen tulosten merkittävyys Vähäinen Suuri Arviointi, synteesi ja pohdinta Heikko Erinomainen Kirjoitustyyli, kieli, luettavuus ja ulkoasu Heikko Erinomainen Yleisarviointi: Arvosanaehdotus (1 5): Päiväys: Valvoja / Ohjaaja/ Tarkastaja:

34 TUOTANTOTALOUDEN OSASTO Pl OULUN YLIOPISTO DIPLOMITYÖNTEKIJÄKSI ILMOITTAUTUMINEN Nimi Osoite Ikä Puhelinnumero Sähköpostiosoite Tiedekunta/osasto/koulutusohjelma Aloitusvuosi Suuntautumisvaihtoehto Opintoviikot Työharjoittelu (kk) Suoritetut pääaineopinnot ja opintokokonaisuudet Puuttuvat kurssit ja harjoitustyöt Työkokemus (ajankohta, yritys, työtehtävä) Erikoisosaaminen Toivottu diplomityön palkkaustapa työsuhde /kk stipendi Esitykset työn aiheiksi/aloitusajankohta Asevelvollisuus Kielitaito Harrastukset