1. Lähtökohdat ja tavoitteet. Lauritsalan keskustan kehittäminen. 1.1 Johdanto. 1. Lähtökohdat ja tavoitteet
|
|
- Päivi Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sivu 1 Lauritsalan keskustan kehittäminen 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto 1.2 Suunnitteluprosessi 1.3 Suunnittelualue 1.4 Suunnittelun tavoitteet 1.5 Maanomistus 1.6 Maakuntakaava ja yleiskaava 1.7 Ajantasa-asemakaava 1.8 Väestö ja mielipidetiedustelut 1.9 Suunnittelun rajoitukset 1.10 Pysäköintiselvitys 1.11 Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta 2. Suunnitelma 2.1 Lauritsalan keskustavisio 2.2 Liikenne 2.3 Palvelut 2.4 Maankäyttö 2.5 Korttelisuunnitelmat 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto Lauritsala on Sammonlahden ohella toinen Lappeenrannan aluekeskuksista. Lauritsala oli itsenäinen kauppala vuoteen 1967, jolloin se liitettiin yhdessä Lappeen kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala on säilynyt omaleimaisena ja identiteetiltään vahvana kaupunginosana liitoksen jälkeenkin. Kuitenkin sen kaupallinen painoarvo on vähentynyt sen menetettyä kuntakeskuksen roolin. Tämä kehitys on jatkunut kaupan yleisen keskittymisen ja yksikkökoon kasvun takia. Lauritsalalaiset hakevat kyllä lähipalvelut omasta keskustastaan, mutta muut palvelut Lappeenrannasta ja sen uusista kaupan keskittymistä. Myös väestörakenteessa on tapahtunut kehitystä väestön ikääntymisen suuntaan. Toisaalta kasvua ja kehitystä on tapahtunut uusien alueiden (Kanavansuu, Mustola, Kanavan eteläranta jne) rakentumisen myötä. Alueella on kuitenkin vielä runsaasti maankäytön kasvupotentiaalia sekä yksittäisinä tontteina ja kortteleina, että kokonaan uusien alueidenkin käyttöön oton kautta. Alueen ylivoimainen identiteettitekijä, Saimaan kanava, on koko lailla hyödyntämättä maisemallisena tekijänä tai esim. kokonaan uuden asuntoalueen vetovoimatekijänä (nk. Kanavakaupunki). Myös Mustolaan Lauritsalan välittömään läheisyyteen ollaan kaavoittamassa ja toteuttamassa kaupan suuryksikköä, jonka vaikutukset Lauritsalan ja koko Lappeenrannan kaupalliseen rakenteeseen tulevat olemaan huomattavia. Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on palvella kaavan laatimista Lauritsalan keskustan maankäytön ja liikenteen osalta. 1.2 Suunnitteluprosessi Viimeisin Lauritsalan alueen ja keskustan kehittämisprosessi käynnistettiin tammikuussa 2011 Lauritsalan alue- ja liikekeskuksen kehittämissuunnitelmalla, jonka loppuraportti valmistui Suunnitelmaa työstettiin varsin vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, liike-elämän ja asukasryhmien kanssa ja se päätyi listauksiin useista konkreettisista ja välittömistä parannusehdotuksista asuin- ja julkisessa ympäristössä. Laajempimittakaavainen projekti Lauritsalan maankäytön, liikenteen ja palvelurakenteen kehittämiseksi käynnistettiin syksyllä Se sai nimekseen Lauritsalan keskustan kehittäminen, ja sen tavoitevuodeksi asetettiin v Projektin tekijöiksi valittiin kaupungin puitesopimuksien nojalla Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy, Pakse Oy ja Tuomas Santasalo ky. Hanketta johtamaan valittiin sama ohjausryhmä, joka johti myös alue- ja liikekeskuksen suunnittelua: Lappeenrannan kaupunki: Pasi Leimi (pj), Markku Heinonen, Jussi Salo, Erkki Jouhki, Hannu Tolonen, Timo Hämäläinen, Pasi Toropainen, Seppo Ylitalo, Risto Kantola, Pia Mantere (siht) Asukastoimijat Anne-Maija Laukas, Jouko Kuivalainen, Hanna Holopainen, Pekka Rossi, Raija Suuronen Yrittäjät Olli Nousiainen, Esa Kuokkanen Saimaan Ruori Esko Hovi, Hannu Kontunen Seurakunta Teijo Kankkunen Lauritsalan Luukkaantori Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti (n. 1 kerta / kk) ja ohjasi ja teki projektin sisältöä koskevat päätökset. Ohjausryhmä piti kaksi workshop-tilaisuutta, joissa ryhmä työsti suunnitteluratkaisuja konsulttien johdolla. Workshop-tulokset toimivat aina niitä seuranneen jatkosuunnittelun pohjana.
3 Sivu Suunnittelualue Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelma tehtiin oheisen kartan punaisella rajatulle alueelle. Vaikutustarkastelu ulottui sinisellä rajatulle alueelle. Lauritsalan torin alue ja liikekeskuksen kortteli suunniteltiin suuremmalla tarkkuudella. Keskustan tiivistämisen ja asuinpohjan kasvattamisen mahdollisuuksia tutkittiin lisäksi useilla tarkemmilla asuinkorttelisuunnitelmilla. 1.5 Maanomistus Alueen maanomistustilanne selviää oheisesta kartasta. Kaupunki omistaa (merkitty karttaan vihreällä) kaikki yleiset alueet ja katualueet, samoin joitain kerrostalotontteja ja joitain vanhempia omakotialueita osittain. Myös muutama aivan keskeinen liiketontti on kaupungin omistuksessa. Muut alueet ovat yksityisomistuksessa, seurakuntien omistuksessa tai Lappeenrannan Yritystilan omistuksessa. LPR Yritystila SRK Suunnittelualue ja suunnitelman vaikutusalue 1.4 Suunnittelun tavoitteet Lauritsalan osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on pohjustaa alueen osayleiskaavan muuttamista ja mahdollisia asemakaavamuutoksia. Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelman tavoitteeksi asetettiin löytää uusia ratkaisuja Lauritsalan keskustan yleisten ja julkisten sekä asuinalueiden kehittämiseksi. Näillä toimenpiteillä Lauritsalaa kehitetään toimivaksi aluekeskukseksi, viihtyisäksi ja omaleimaiseksi asuinalueena sekä kaupallisesti menestyväksi kauppapaikaksi. Tavoitteena on niin ikään parantaa Lauritsalan keskustan saavutettavuutta, liikenne- ja asiointiympäristöä, esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä yleisten alueiden visuaalista ja toiminnallista laatua. Suunnitelman tavoitevuosi on SRK Suunnittelualueen maanomistus LPR Yritystila Liikekeskustan korttelin osalta tavoitteena on löytää välittömiä realistisia ratkaisuja ja toimenpiteitä korttelin toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kehittämiseksi.
4 Sivu Maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 21. joulukuuta 2011 Etelä-Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan vuoden aikana. Maakuntakaava korvaa Etelä-Karjalan vuonna 2001 vahvistetun seutukaavan. Kaava mahdollistaa rakentaa Mustolaan valtatie 6 ja Nuijamaan tien välittömään läheisyyteen yhden kaupan suuryksikön. Alue on Lauritsalan keskustasta vain km:n päässä. Maakuntakaavakartan Lauritsalaa koskeva osa on ohessa. 1.7 Ajantasa-asemakaava Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistunut kortteleittain eri aikaan. Kaavoitus on edennyt tarpeen mukaan usein myös tonttikohtaisilla asemakaavoilla. Ajantasa-asemaakaava selviää oheisesta kaavakoosteesta. Yleiskaava Lappeenrannan voimassa oleva, koko kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Sitä tarkistettu ja Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on käynnistymässä, kaava laaditaan vv Ote maakuntakaavakartasta Lauritsalan osalta Ajantasa-asemakaavakooste suunnittelualeueelta
5 Sivu Väestö ja mielipidetiedustelut Väestörakenne Oheinen taulukko selvittää Lauritsalan väestötilannetta ja ikärakennetta sekä perhekuntien kokoa: - suunnittelualueella (punaisella karttaan merkitty alue) asui vuoden 2011 alussa 2147 asukasta ja 518 perhekuntaa. Yksin asuvia oli 33%. - suunnittelun koko vaikutusalueella (sininen rajaus) asukkaita oli 7363 ja perheitä Yksin asuvia oli 20%. - koko Lauritsalassa samat luvut ovat asukasta ja 3924 perhettä, yksin asuvien osuus 17,5 %. Ikärakenteeltaan Lauritsalan keskusta (suunnittelualue) poikkeaa jonkin verran muusta Lauritsalasta painottuen vanhempaan ikäryhmään: - keskustassa alle työikäisiä on 19%, opiskelu- ja työikäisiä 56 % ja eläkeikäisiä 25% - koko Lauritsalassa on alle työikäisiä 25%, opiskelu- ja työikäisiä 59% ja eläkeikäisiä 17%. Asukastyytyväisyystutkimus 2010 Lappeenrannan kaupunki teetti v Saimaan ammattikorkeakoulun Liiketalouden osastolla oppilastyönä asukasviihtyvyystutkimuksen. Tutkimus teetettiin 157 lappeenrantalaiselle, jotka asuivat eteläisellä, itäisellä ja läntisellä alueella. Vastanneet olivat yleisesti tyytyväisiä turvallisuuteen ja koulupalveluihin. Kaikilla alueilla sekä nuorten ryhmässä näiden ominaisuuksien keskiarvot nousivat yli kahdeksan. Vastanneiden mielestä heidän asuinalueidensa liikunta- ja harrastuspaikoissa, viihtyvyydessä sekä liikenneyhteyksissä on kehittämisen varaa. Oman asuinalueen ja kaupungin tiedottamisessa koettiin myös olevan parannettavaa. Tiedottamisen parantamiseksi vastaajat ehdottivat lisää näkyvyyttä kaupungin Internet-sivuilla ja paikallislehdissä. Vastaajat toivoivat myös tapahtumakalenterin tekemistä ja jakelulehtisten jakamista suoraan koteihin. Vastaajien avoimista vastauksista ilmeni, että jokaiselle alueelle toivottiin lisää liikuntapaikkoja ja muita ulkoilumahdollisuuksia. Jo olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja toivottiin parannettavan. Myös kerhotoimintaa ja muuta ohjattua toimintaa toivottiin lisää eri-ikäisille. Vastaajien mielestä alueittain tulisi panostaa jo olemassa olevien liikuntapaikkojen, kuten kenttien ja hallien sekä koulujen salien hyötykäyttöön. Lauritsalalaisten vastaukset eivät merkittävästi eronneet muiden alueiden vastauksista. Heidän asukastyytyväisyytensä voidaan olettaa olevan samalla tasolla kuin muiden kaupunginosienkin asukkaiden. Asukasviihtyisyystutkimuksesta on olemassa kattava raportti.
6 Sivu Suunnittelun rajoitukset Osa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa merkitty Kaukaan teollisuuslaitosten takia nk. Seveso II -direktiivin mukaiseen konsultointivyöhykkeeseen (Sev-aluerajaus). Rajaus on ohjeellinen ja se tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen kuten asuinalueiden, vilkkaiden liikenneväylien, yleisölle tarkoitettujen kokoontumistilojen ja sairaaloiden, päiväkotien tai koulujen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä Etelä- Karjalan Pelastuslaitoksen viranomaisen ja tarvittaessa TUKES:n lausunto. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon lainsäädännön tai muiden viranomaisten toimesta tehtävät konsultointialueiden mahdolliset muutokset. Käydyissä alustavissa neuvotteluissa on todettu, että uudisrakentaminen on yleensä mahdollista vyöhykkeelle, mutta asemakaavamuutokset on käsiteltävä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa tältä osin tapauskohtaisesti. Normaaleja rakentamista rajaavia tekijöitä ovat myös teollisuus- ja liikennemelu, jotka täytyy eliminoida joko rakenteellisesti tai asemakaavamääräyksin.
7 Sivu Pysäköintiselvitys 2011 Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosan keskustan nykyinen asiakaspysäköintipaikkojen tarjonta ja niiden huipputuntikäyttö. Tutkimus kattaa yleiset pysäköintialueet, kadut sekä asiakas- ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevat pysäköintialueet. Tutkimusalue ja menetelmä Tutkimusalue kattaa Lauritsalan kaupunginosan kehittämisohjelman suunnittelu-alueen rajoittuen etelästä Lauritsalantiehen ja Muukontiehen, idästä Hallituskadusta Asemakatuun, Kuntokadusta Osulankatuun, pohjoisesta Luukkaankatuun sekä lännestä Lankisenkujaan ja Lauritsalan kirkkoon mukailevaan alueeseen. Tutkittavat pysäköintialueet ja pysäköintikohteet on esitetty karttakuvassa 1. Pysäköintialueet on rajattu toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi Lauritsalan tutkimusalueen pysäköintipaikat (siniset invalidipysäköintejä, vihreät yleisiä pysäköintipaikkoja ja henkilökuntapysäköintipaikkoja) Aluejako toiminnallisiin kokonaisuuksiin
8 Sivu 7 Ajankohdat ja suoritustapa Nykyisten autopaikkojen käyttö on selvitetty pysäköintitutkimuksen avulla. Pysäköityjen autojen määrä tutkimuskohteessa on laskettu huipputuntiaikoina perjantaina klo ja lauantaina klo Tutkimusajankohdan sää oli aurinkoinen ja lämpötila oli noin +5 astetta. Tutkimusalueella olemassa olevat autopaikat on kartoitettu Google Maps palvelun avulla ja tehdyillä maastokäynnillä ja Tutkimuskohteesta laskettiin ja tarkistettiin todellisten parkkipaikkojen määrä sekä tarkempi sijainti. Pysäköintikohteiden pysäköintimaksut, mahdolliset aika- ja muut rajoitteet on kirjattu ylös ja pysäköityjen autojen määrät on laskettu tutkimuskohteesta. Laskennat suoritti Katariina Hämäläinen Saimaan ammattikorkeakoulusta. Taulukossa 1 on esitetty pysäköintikohteiden inventointitiedot. Laskentoja täydennettiin koko alueella perjantaina klo 15-16, jotta varmistettaisiin kaikkien viikon ruuhkahuippujen mukana olo tuloksissa. Täydennyslaskentaa tehtiin myös koulukeskusta ja terveyskeskusta ympäröivillä p-alueilla ja kadunvarsilla (alue 15, alla) maanantaina klo 11. Näin haluttiin saada koulukeskuksen ympäristön ruuhkahuippu mukaan selvitykseen. Tutkimustulokset Tutkimuksen tuloksena on saatu selville maksimi pysäköintikysyntä huipputunteina olemassa olevien pysäköintipaikkojen lukumäärään verrattuna kohteittain. Pysäköintitutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat: - Koko tutkimusalueella yleistä pysäköintiä palvelevia paikkoja on paljon (noin 867) Vilkkaimpina ajankohtina autopaikoista on käytössä keskimäärin perjantaina 29,5 % ja lauantaina 17,2%. - Vähäistä autopaikkojen käyttöä tutkimusajankohtana selittää Lappeenrannan keskustan runsaampien palveluiden läheisyys ( välimatkaa noin 6km.) - Tutkimusalueen merkittävimmät pysäköintialueet ovat 1,2,3,4, 5 ja 9. Alueilla sijaitsevat tärkeimmät liikkeet ja palvelut. Näillä alueilla keskimääräinen käyttöaste pe oli noin 40% ja la oli noin 33%. - Tutkimusalueesta pysäköintikysyntä on suurinta tutkimusalueella 5 (käyttöaste keskimäärin 49%), sekä lauantaina että perjantaina. Kysynnän suuruutta voidaan selittää alueella olevalla ST-1- huoltoasemalla. Laskentaa suoritettaessa huomattiin, että autojen vaihtuvuus on suuri ja osa autoista pysäköi laittomille parkkipaikoille. - Alueilla 10,11 ja 14 tutkimusajankohtana (pe ilta, la) ei ollut käytännössä lainkaan käyttöä. Selityksenä on että alueella 10 olevat kadunvarsipaikat ovat enimmäkseen asukkaiden ja koulukyytien käytössä, alueella 11 sijaitsevat vain koulun henkilökunnalle tarkoitetut pysäköintipaikat ja alueella 14 sijaitsee Etelä- Karjalan Pesula, jossa ei ole toimintaa kuin arkisin virka-aikoina. - Tarkistuslaskennassa maanantaina klo 11 alueella 15 (alueet 7 ja 8 sekä osia alueesta 13) eli koulukeskuksen ja terveyskeskuksen vaikutusalueella käyttöaste oli aika korkea eli 66%.
9 Sivu Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta Kaupunkikuvan analysointi ei ole eksaktia tiedettä, eikä sen laatua voida objektiivisesti selvittää. Kaupunkikuva on kunkin yksilön oma visuaalinen havainto tai kokemus kaupunkiympäristöstä. Koska se on yksilön havainto, se on jokaisella erilainen ja vaihtelee myös havaintokerroittain. Se on riippuvainen monista kokijan taustaan tai hetkeen liittyvistä tekijöistä. Asiaan vaikuttaa kokijan kiinnostus ympäristöstään ja esim. hänen tietoisuutensa ympäristön muotoutumisen historiasta, ehkä hänen koulutuksensakin. Samoin siihen vaikuttaa se, onko ympäristö hänelle tuttu vai uusi, liittyykö siihen muistoja tai kokemuksia, ja ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Kokemushetken olosuhteet vaihtelevat - esimerkiksi eri vuodenajat, vuorokaudenajat tai säätilat tuottavat erilaisia kokemuksia. Kokemus on myös hyvin erilainen sen mukaan tapahtuuko kokeminen hitaassa tai nopeassa vauhdissa. Vaikka kaupunkikuvan viitekehys on näin vaikeasti määriteltävissä, se ei tarkoita sitä etteikö hyvästä tai huonosta kaupunkikuvasta vallitsisi laajaakin yksimielisyyttä. Täytyy kuitenkin muistaa että koskaan kaikki ihmiset eivät näe asioita samalla tavalla, ja että jokainen on oman kaupunkikuvakokemuksensa kanssa yhtä oikeassa. Kaupunkikuvan tulkitsemisessa tai kommentoinnissa valokuvin on myös omat ongelmansa. Valokuva on rajattu ja pysäytetty kaksiulotteinen hetki tilanteesta, missä ollaan liikkeessä kolmiulotteisessa ympäristössä. Kuvan rajauksella ja kameran polttovälin valinnalla voidaan kaupunkikuvan osia sulkea pois, korostaa tai vääristää. Valokuvalla voidaan haluttaessa saada vaikutelma tilanteesta, joka ei vastaa ollenkaan paikalla olevien kokemusta. Valokuva manipuloi - haluttiinpa tai ei - ympäristöä ja todellisuutta muutenkin. Lähestyminen torille ja liikekeskukseen on sokkeloinen. Tori hahmottuu heikosti. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta ja rajoitukset muistaen kaupunkikuvaa tulee kuitenkin voida arvioida. Kuvia on hyvä käyttää, koska visuaalinen viesti on pelkkää sanallista kommentointia todistusvoimaisempaa. Seuraavassa on analysoitu Lauritsalan keskustan kaupunkikuvallisia piirteitä kahden valokuvauspäivän kokemuksista ja kuvista. Näkemykset ja kuvattavat kohteet valikoituivat ympäristössä polkupyörävauhdilla liikkuen. Kuvauspäivä oli Vaikka kaupunki on kokijalle tuttua ympäristöä, on pyritty välittömään ja spontaaniin havainnointiin. Subjektiivisuutta ei ole siten yritettykään välttää. Lauritsalan kirkon profiili hallitsee kaupunkimaisemaa eri suunnilta. Aivan keskustassakin on epämääräistä ja huonosti hoidettua miljöötä luvulla avattu uusi sisääntulo Lauritsalantietä pitkin Lappeenrannan suunnasta on näkymältään pienteollisuusmainen ja keskeneräinen. Lauritsalan keskustankin kaupunkikuva on väljää ja vihreää, paikoin suorastaan metsäistä.
10 Sivu 9 Liikekeskuksen kauppakäytävä on kapea ja julkisivuiltaan passiivinen. Kalusteet ovat raskaita ja kömpelöitä. Kortteli Yhtiestyönkadun ja Karjalantien välillä on vajaasti rakennettu ja osa toimijoista on lähtenyt. Keskeinen kortteli kaipaa tehokkaampaa uudisrakentamista. Toinen käytävä torilta johtaa liikekeskuksen sivuitse kirjastolle. Tämäkin käytävä on kapea ja vailla toimintoja. Korttelia ympäröivät kadut ovat ylimitoitettuja huonokuntoisia. Ruorikatu liikekeskuksen pohjoisreunalla on huoltokadun luonteinen ja liikerakennusten takapihaa. Tilaa riittää aivan keskustan liiketonteilla varastointiin ja vaikka veneiden talvisäilytykseen.
11 Sivu 10 Lauritsalan yritystalo edustaa komeasti lauritsalalaista pienteollisuutta ja yrittäjyyttä. Itse rakennus kaipaa korjausta. Se tarjoaa mahdollisuuksia moniinkin suuntiin. Funktionalismi on usein mainittu Lauritsalan omaksi arkkitehtuurityyliksi. Luukkaantoriln ja sen ympäristön vaaleissa julkisivuissa ja nauhaikkunoissa se esittäytyy puhtaimmillaan. Luukkaantorin onnistunutta uudisrakentamista. Aukio jäsentyy kaupunkitilana, jota puisto ympäröi. Luukkaantorin korkeahko uudisrakennus on jäsennöity onnistuneella julkisivumateriaalien valinnalla vastaamaan ympäristön mittakaavaa. Luukkaantoria uudistettiin 1990-luvulla. Pysäköintiä ja valaistusta uusittiin ja katualueita pinnoitettiin. Kauppakäytävä yrittää yhdistää Luukkaantorin ja kauppatorin. Tähän se on kuitenkin liian kapea, ahdas ja kalusteilla täytetty. Osa liikkeistä on siirtynyt muualle.
12 Sivu 11 Hallituskadun itäpään pehmeämpää funkista edustava rakennus on arkkitehtonisesti merkittävä - valitettavasti se lienee tullut tiensä päähän. Lauritsalantien ja Karjalantien väliin rakennettu liikekeskus 1980-luvulta on varsin matala ja vaatimaton. Yksittäistä puustoa on jäljellä sattumanvaraisesti. Rakennuksen liiketilojen kunto todistavat ajan menneen parhaiden päivien ohi. Luukkaantorin ja sen jatkeena olevan puiston varrella rakennukseton sijoitettu ryhdikkäästi vierekkäin kiinni toisiinsa. Eri aikakausien rakennustehokkuus vaihtelee. Melko tyypillinen näkymä Lauritsalan ydinkeskustassa, vaaleita nauhaikkunaisia taloja, vapaata metsäistä luontoa, laajoja asfalttipintoja ja vajaasti rakennettuja kortteleita. Hallituskadun ylimitoitettua katutilaa ja asfalttikenttää - kaavoitusajankohtansa tavan mukaan.
13 Sivu 12 Loppusyksystä Lauritsalan kauppatorin myyntitoiminnot ovat supistuneet minimiinsä. Luukkaantorin - Huoltokadun kiinteistö odottaa saneerausta. Puiston puolelta rakennuksen julkisivu on vielä kunnossa... Liikekeskustan liikkeet - kauppakäytävä - tori - pysäköintiale hahmottuu aikana sekavana kokonaisuutena.... mutta pihan puolelta - asuntojen sisäänkäyntipuolelta - olosuhteet eivät enää ole yhtä hyvät... Kauppakäytävää rajaa yksi suuri päivittäistavarakauppa, joka ei pysty pitämään käytävää aktiivisena näyteikkunaostosten ja putiikkien paikkana.... ja piha rajautuu suoraan liikekeskuksen päivittäistavarakaupan huoltopihalle.
14
15 Sivu Liikenne Liikenteelliset lähtökohdat, nykytilanne ja kehittämistavoitteet Yleiset lähtökohdat Liikenteellisiä olosuhteita ja liikenneverkkoa on tarkasteltu liikenneverkon (ajoneuvoliikenne, bussiliikenne, taajamajunaliikenne ja kevyt liikenne) ideointivaiheessa tulevan osayleiskaavarajauksen (OYK) mukaisella alueella. Suurten periaatteellisten kehittämislinjojen selkiinnyttyä (OYK:n kehittämistavoitteet ja linjaukset) suunnittelussa on keskitytty keskeisimpien alueiden liikennejärjestelyvaihtoehtojen laatimiseen yhdessä maankäytön ja kaupallisten toimintojen kehittämisvaihtoehtojen kanssa. Lappeenrannan kaupunkialueen aluekeskuksena Lauritsalan saavutettavuus on erinomainen sekä Lappeenrannan keskustasta Lauritsalantietä että valtakunnalliselta päätieverkolta valtatieltä 6. Lauritsalaa palvelee juuri parannetulta valtatieltä 6 kaksi eritasoliittymää (Lauritsala, Mälkiä). Yhteydet valtatielle 6 sekä etelään että pohjoiseen ovat erinomaiset. Liittymäliikenne Lauritsalan kärkipysäkiltä Lappeenrannan matkakeskukseen junille ja junilta kaipaa kuitenkin aikataulullista kehittämistä. Tällöin on tutkittu mm. - katuverkkovaihtoehtoja (liikenteeltä katkaistavia tai joiltain osin rajoitettavia katuosuuksia) - katupoikkileikkaus- ja muita katujärjestelyvaihtoehtoja - liittymäjärjestelyvaihtoehtoja - pysäköintijärjestelyjä ja pysäköintiolosuhteiden kehittämistoimenpiteitä - bussiliikenteen käytön edistämiseen ja palvelutason parantamiseen liittyviä toimenpiteitä - kevyen liikenteen yhteysjärjestelyjä ja pysäköintimahdollisuuksia keskusta-alueella Vaihtoehtovertailujen, asiantuntija-arvioiden ja asukastyöpajojen työn tuloksena on valittu OYK:n kehittämistavoitteiden mukainen keskusta-alueen kehittämisen peri-aatevaihtoehto, josta keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu. Lauritsalan saavutettavuus, tie- ja katuverkko, ajoneuvoliikenne Lauritsalan alekeskuksen liittyminen Muukontien kautta pääkatuverkkoon. Kansainväliset yhteydet Lappeenrannan ja Helsinki-Vantaan lentokentille ovat hyvät. Myös juna- ja bussiyhteydet Lauritsalasta valtakunnan eri osiin ovat varsin hyvät. Lauritsalan alekeskuksen sijainti sekä liittyminen tie- ja pääkatuverkkoon. Suunnittelualueen rajaukset sinisellä (OYK) ja punaisella (kehittämissuunnitelma) Lauritsalan alueen pääkatuverkon liikennemäärät vuonna 2005 ja meluselvityksen yhteydessä tehty liikenne-ennuste vuodelle 2020 (suluissa).
16 Sivu 15 Tulevaisuudessa Lauritsalan liikenneyhteydet säilyvät periaatteiltaan nykymuotoisina. Lappeenrannan maankäytön laajentuessa eteläisille kehittämisalueille ja mm. Mustolan suuntaan, Lauritsalan keskeinen asema maankäytössä korostuu ja sitä kautta liikenneyhteydet muualla maankäyttöön paranevat ja monipuolistuvat merkittävästi erityisesti kevyen liikenteen saavutettavuuden osalta. Liikenteen toimivuuteen liittyviä ongelmia ei Lauritsalan alueen katuverkolla juurikaan nykytilanteessa ole. Kuormittuneimmat liittymät Muukontie - Lauritsalantie sekä Karjalantie - Asemakatu toimivat valo-ohjattuina hyvin. Tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä voimakkaasti Mustolan alueella, Musto-lan eritasoliittymän ramppiliittymien toimivuus saattaa heiketä merkittävästi. Lauritsalan sisäinen katuverkko toimii liikenteellisesti hyvin tulevaisuudessakin. Mahdollisen kanavakaupungin ja muun maakäytön kehittyessä erityisesti Asema-kadun katu- ja liittymäjärjestelyihin tulee kiinnittää huomioita. Parantamistarve kohdistuu erityisesti Karjalantien ja Asemakadun liittymäjärjestelyihin. Pysäköinti (pysäköintiselvitys) Lauritsalan keskusta-alueella tehtiin erillinen pysäköintiselvitys marraskuussa Tutkimuksessa selvitettiin yleisten pysäköintialueiden, katujen sekä asiakas-, ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevien pysäköintialueiden käyttäjämäärät ja kuormitusasteet pe klo ja la klo Selvitysalueella käytössä olevien pysäköintipaikkojen kokonaismäärä oli noin ap, joista yleisesti käytettäviä paikkoja oli noin 670 ap. Selvitysalueella pysäköityjen autojen määrä oli perjantaina noin 190 ajon ja lauantaina noin 170 ajo-neuvoa. Pysäköintipaikkojen määrä ja tarjonta on siten riittävä taajamakeskustan nykyiseen palvelutarjontaan ja pysäköintipaikkatarpeeseen nähden. Kysynnän kannalta keskeisimpien pysäköintialueiden käyttöasteet olivat sekä perjantaina että lauantaina varsin alhaisia, keskimäärin 33 %. Erillispysäköintialueiden tapaan myös kadunvarsipysäköinnin käyttöaste oli tutkimusajankohtana varsin alhainen. Pysäköintiongelmia alueella ei siis tehdyn pysäköintiselvityksen mukaan ole. Bussiliikenne Paikallisliikenne, nykytilanne Lauritsalan alueen joukkoliikenteen palvelutarjonta koostuu Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteestä ja lähiliikenteestä sekä seudullisesta ja valtakunnallisesta bussiliikenteestä. Paikallisliikenne on kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöidään siirtymäajan liikennöintisopimuksella. Lauritsalan aluetta palveleva paikallisliikenne koostuu nykyisin kahdesta bussilinjasta (kuva): - linja 1 (Yliopisto-keskusta-Kanavasuu-Mustola/Kiiskinmäki) - linja 2 (Kivisalmi-keskusta-Hovipelto) Lappeenrannan paikallisliikenteen linjojen 1 ja 2 reitit Lauritsalan suuralueella Linja 1 liikennöi arkisin klo 5-22 hiljaisimpia aikoja lukuun ottamatta puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on yksi tai kaksi tuntia. Linja 2 liikennöi arkisin klo 6-22 pääosin puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on enimmäkseen yksi tunti, päiväsaikaan puoli tuntia. Lauritsalan alueen pientalovaltaisuus sekä laajalle levinnyt maankäyttö ei lähtö-kohtaisesti tue joukkoliikenteen kehittämispyrkimyksiä. Pienipiirteinen katuverkko asettaa lisäksi haasteita joukkoliikennereittien suunnittelulle. Linjojen matkanopeus jää pieneksi ja matkaajat kasvavat. Vuoroväliä on vaikea saada nykyisellä maan-käytöllä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn kannalta riittäväksi. Paikallisliikenne, kehittämistavoitteet Lauritsalan alueella Lauritsalan alueen palvelutarjonnan kehittäminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä erityisesti vuorotarjonnan suhteen. Lappeenrannan kaupunki on linjannut joukkoliikenteen kehittämisohjelmassaan, että Lauritsalan keskustaan ulotetaan kilpailutason joukkoliikennetarjonta, muualle pääosin houkutteleva taso. Eräänä ratkaisuvaihtoehtona on nähty ns. kaupunginosaliikenteen käyttöönotto Lauritsalan suuralueella. Suurimman kysynnän alueella (runkolinja Lappeenrannan keskustasta Lauritsalan keskustaan) vuorotarjontaa lisätään merkittävästi. Nykyisten linjojen "hännät" Lauritsalan keskustasta muualle lähialueille hoidetaan kevyemmällä kalustolla kaupunginosaliikenteenä. Vaihto runkolinjalta kaupunginosaliikenteeseen tapahtuu Lauritsalan keskustaan kehitettävällä kärkipysäkillä/pysäkkiparilla joko järjestettynä (odottaa matkustajia) vaihtona, liityntävaihtona tai satunnaisena vaihtona.
17 Sivu 16 Kaupunginosaliikenne-järjestelmään perustuva alustava visio bussiliikenteen linjastoperiaatteesta on esitetty oheisessa kuvassa. Tulevaisuudessa paikallisliikenteen tarjontaan ja järjestelyperiaatteisiin vaikuttavat melko lyhyellä tähtäimellä Mustolan alueen maankäytön kehittyminen ja pidemmällä aikajänteellä myös mahdollisen Kanavakaupungin toteutuminen. Maankäytön ja kysynnän kasvu parantavat paikallisliikenteen palvelutason parantamismahdollisuuksia alueella. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu mahdollisen kaupunginosaliikenteen toteutuminen. Bussien vaihtojärjestelyjen ja vaihtomahdollisuuksien parantamiseksi Lauritsalan ydinkeskustaan kehitetään bussiliikenteen kärkipysäkkialue. Kärki-pysäkkien muodostamaan palvelukokonaisuuteen keskitetään myös muun bussi-liikenteen linjat ja pysäkit mukaan lukien kauko- ja pikavuoroliikenne. Lappeenrannan lähiliikenteen reitit E (Nuijamaantien suunta, ruskealla) Lauritsalan suuralueella Kaukoliikenne Kaukoliikenne on kaupungin rajat ylittävää itsekannattavaa linjaliikennettä tai ELY:n ostamaa liikennettä. Kaukoliikenne on joko vakiovuoroliikennettä tai pika-vuoroliikennettä. Vakiovuoroliikenne palvelee maaseutu- ja haja-asutusalueiden asukkaita. Samalla vakiovuoroliikenne täydentää kaupunkien välistä pikavuoroliikennettä. Pikavuoroliikenne on kaupunkien välistä nopeaa liikennettä. Express-bussit ovat suomalaisia korkeatasoisia pikavuoroja, joiden palveluverkko kattaa koko maan. Lähes kaikilta Helsinkiin meneviltä Expressbusseilta on sujuva yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja satamiin. Lauritsalasta on nykyisin 11 pikavuoroyhteyttä arkisin Helsingin suuntaan. Kauko-liikenteen vuoroja on arkisin yhteensä vajaat 40 vuoroa Lappeenrannan keskustaan suuntaansa. Bussiliikenteen linjaston periaatevisio kaupunginosaliikenteen mahdollisesti toteutuessa. Lähiliikenne Lähiliikenne on Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä. Liikenne hoidetaan pikku-busseilla tai takseilla. Bussiliikenteen reitit ja pysäkit keskustaajaman alueella Paikallisliikenne ja seudullinen kaukoliikenne kulkevat keskusta-alueella reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Höytiöntie - Hallituskatu) pyrkien palvelemaan mahdollisimman kattavasti alueen maankäyttöä. Erillisten reittiosuuksien ja pysäkkien käyttäjämäärät (nousijat) eivät ole yleisesti tiedossa. Pikavuoroliikenne kulkee taajama-alueella lyhyempää reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Asemakatu - Hallituskatu), pikavuoroliikenteen pysäkkien sijaitessa nykyisin Karjalantiellä (vrt. kuva). Bussiliikenteen palvelutason ja käytettävyyden kannalta bussiliikenteen eri muotojen pääpysäkkien tulisi sijaita mieluiten samalla pysäkkialueella vaihtomahdollisuuksien turvaamiseksi ja palvelutarjonnan parantamiseksi.
18 Sivu 17 Bussiliikenteen reitit (linja 1 violetti, linja 2 keltainen) ja pysäkit nykyisin Lauritsalan alueella Kaupunginosaliikenteen toteutuessa vaihtomahdollisuudet paikallisliikenteen ja kaupunginosaliikenteen välillä ovat oleelliset, samalla vaihtomahdollisuuden merkitys myös mm. kauko- ja pikavuoroliikenteeseen korostuu. Bussireitit tulisi toteuttaa taajama-alueella siten, että bussiliikenteen palvelut voitaisiin keskittää mahdollisimman kattavasti (kaukoliikenne, lähiliikenne, paikallisliikenne, kaupunginosaliikenne) ns. kärkipysäkeille. Kärkipysäkit tulee varustaa korkeatasoisiksi (sääsuoja, aikataulutiedotus jne.) ja niiden läheisyydestä tulee lisäksi varata alueet henkilöautojen, mopojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnille. Visio bussiliikenteen reiteistä ja pysäkeistä kaupunginosaliikenteen toteutuessa Lauritsalan alueella. Kärkipysäkkien sijaintipaikaksi esitetään Asemakatua. Kärkipysäkin sijaintivaihtoehtoina tarkasteltiin sekä Hallituskatua (välillä koulukeskus - Asemakatu) että Asemakatua (välillä Huoltokatu - Hallituskatu). Asemakadun sijaintivaihtoehto (kuva) on monella tapaa luontevampi ja toimivuudeltaan parempi sijaintipaikka. Mm. kiertoliittymät molemmin puolin pysäkkiparia edesauttavat reittijärjestelyä ja reittien päättämistä kärkipysäkeille. Ratkaisu soveltuu sekä nykymuotoiseen että kaupunginosaliikennöintiperiaatteen mukaiseen linjastoperiaatteeseen. Hallituskadulle sijoittuva kehittämisvaihtoehto hajottaa bussipalvelujen keskittämis-tavoitteen ainakin pikavuoroliikenteen osalta. Bussiliikenteen järjestelyperiaatteet koko kaupungin alueella ja yksityiskohtaiset reitti- ja pysäkkijärjestelyt Lauritsalan alueella ratkaistaan yhtenä palvelukokonaisuutena muun päätöksenteon yhteydessä myöhemmin. Lauritsalan alueen osalta kehittämistyöryhmä suosittelee kaupunginosaliikenteen tarkempaa selvittämistä ja kärkipysäkkien tarkempaa suunnittelua tulevaisuudessa. Kärkipysäkit tulisi sijoittaa Asemakadulle Huoltokadun ja Hallituskadun väliselle katuosuudelle.
19 Taajamajunanaseman mahdolinensijainti
20 Sivu 19 Taajamakeskusta Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota kevyen liikenteen raittien esteettömyyteen ja jatkuvuuteen kevyen liikenteen pääsuunnissa ja kevyen liikenteen pääkohteiden välillä. Kevyen liikenteen pääkohteita ovat ydin-keskustan kauppa- ja palvelukeskittymät, työpaikkakeskittymät, oppilaitokset, päiväkodit, liikuntapaikat jne. Kehittämistoimenpiteissä tulee huomioida myös tulevaisuuden rakentamisalueet kuten mahdollinen Kanavakaupunki Asuinkortteleista tulee lisäksi luoda korkeatasoiset yhteydet lähivirkistysalueille ja virkistyskohteisiin. Näistä tärkein lienee Saimaan kanava. Keskusta-alueelle tulee muodostaa kevyen liikenteen jatkuvat raittiyhteydet kevyen liikenteen pääsuunnissa hyödyntäen keskusta-alueelle toteutettuja viher-vyöhykkeitä. Pääraittiyhteydet johtavat Lauritsalan ydinkeskustaan ja kohtaavat toisensa kevyelle liikenteelle rauhoitetulla keskusaukiolla eli ns. Lauritsala-aukiolla. Vaihtoehtotarkastelut Karjalantien - Asemakadun liittymäjärjestelyvaihtoehdot (0, A(B) ja C) Liikennejärjestelyjen osalta kehittämistoimenpiteinä on siis tutkittu vaihtoehtoja 0 (ei kiertoliittymää, nykytilanne + valo-ohjaus), A(B) (kiertoliittymä) ja C (kiertoliittymä, josta suora yhteys keskustapysäköintialueelle). Kehittämisvaihtoehto 0: Asemakadun kehittämistoimenpiteet liitetään Karjalantien nykyisiin liittymäjärjestelyihin, joissa Karjalantie / Asemakatu-liittymä on valo-ohjattu. Huoltoasemakorttelin pääliittymä sijoittuu keskustapysäköintialueen liittymää vastapäätä. Keskusta-pysäköintialueen liittymää siirretään noin 20 m pohjoiseen nykyisestä. Asemakadun ja muiden katujärjestelyjen tasaukset säilyvät nykyisellään. Karjalantie - Asemakatu liittymäjärjestelyvaihtoehto 0 (nykytilanne). Kevyen liikenteen raittien jatkuvuudessa on nykyisin ongelmakohteita keskusta-alueella. Lauritsala-aukiosta tulee kehittää koko taajama-alueen ja lähialueen asukkaiden kohtaamispaikka ja palvelutarjonnan keskipiste, jonka äärelle syntyy hyvät yhteydet myös muilla liikennemuodoilla. Joukkoliikenteen kärkipysäkit ovat myös lähellä ja turvaavat Lauritsala- aukion saavutettavuuden joukkoliikenteellä. Autoliikenteelle toteutetaan sujuvat yhteydet ja riittävät pysäköintialueet Lauritsala-aukion välittömään tuntumaan sekä lyhyet kävely-yhteydet pysäköintialueilta palvelukeskittymään. Karjalantie - Asemakatu liittymä nykytilanteessa. Asemakadun eteläpää nykytilanteessa ja liittymä Karjalantiehen
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotAHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153
AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN
LisätiedotSelvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä
28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä
LisätiedotMUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys
MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa
LisätiedotSAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne
SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS Tilanne 7.12.2028 LÄHTÖKOHTIA Suunnittelukohteena Saaren koulu keskustaajamassa Nykyisiä rakennuksia korvataan uudisrakennuksilla Etäisyyskartta 3/5 km Ala- ja yläkoulurakennukset
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotMustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu
Mustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu Tarkastelussa Lappeenrannan Mustolan asemakaava-alueen liikenteellinen toimivuus ja liiketilan kasvun vaikutukset nykyisen ja vuoden
LisätiedotRakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti
Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotTakumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)
Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotPorvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?
Porvoo Porvoo KUVAT? Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 31.12.2008 Asukastiheys on 73 asukasta/km 2 Henkilöautotiheys oli 530 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden vuonna 2008 Porvoo Porvoon
LisätiedotRaamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys
Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle
LisätiedotVaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.
4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"
KANSIPIHA TORI LPA II KL XII I MELUAITA HOTELLI LIIKE- JA PELUKESKUS ASUNTOJA LIIKE- JA LÄHIPELUTILOJA YLEISSUUNNITELMA 1:2000 OSA-UE 2 / ASUNTOKORTTELI aukio OSA-UE 3 / ASUNTOKORTTELI 88,5 89.0 LIIKE-
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
Lisätiedotp:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc
Jalasjärven kunta Asemakaavan muutos Liikenteen yleissuunnitelma Koulukeskus Rajalanmäki Vt3 Vt3 Rajalantie H-as, Oikotie 27.02.2006 Juha Raappana p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen
LisätiedotTervakosken koulukeskuksen liikenneselvitys. 1 WSP Finland Oy, Mikko Yli-Kauhaluoma,
WSP Finland Oy, Mikko Yli-Kauhaluoma, 6..09 Tarkastelualueen kehittämistavoitteet Työssä tutkittiin Tervakoskentiellä Maunontien ja Heimolantien liittymien muuttamista kiertoliittymiksi. Työ on jatkoa
LisätiedotVOIMALANTIE 5-6 VANTAA Asemakaavan muutos nro LIIKENNE SUUNNITTELUALUE
SUUNNITTELUALUE MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.VAIHE Murata Electronics Oy:n laajennus noin 8500 kem2 Voimalantie 6:n alueelle Muratan työntekijöiden pysäköinti, noin 500 autopaikkaa. Nykyisin autopaikkoja on
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotMuistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin
TAMPEREEN KAUPUNKI 7.5.2018 PETSAMO, Saukonpuiston koulu, Kaupinkatu 30, asemakaavan muutos Asemakaava nro 8569 Diaarinumero: TRE: 5287/10.02.01/2014 Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet
LisätiedotSÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015
SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotTesoman kauppakeskus, liikennetarkastelut. A-insinöörit Oy
Tesoman kauppakeskus, liikennetarkastelut A-insinöörit Oy 3.4.2009 Tesoman kauppakeskus, pysäköinti Kauppakeskus n. 20 000 krs-m2, josta hypermarket 6 500 krsm2 Toiseen kerrokseen mahdollisesti kirjasto,
LisätiedotLiikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö
Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun
LisätiedotPorvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne
Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotRAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 5.4.2018 Taustaa - Rakuunamäen ydinalue poistumassa Puolustusvoimien käytöstä toimintojen siirtyessä Leirikentän alueelle > Asema- ja yleiskaavan
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotMÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti
2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010
LisätiedotKehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta
Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
7.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin
LisätiedotSAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-
LisätiedotLänsirannan asemakaavan muutos
Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana
LisätiedotAsemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta
Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku
LisätiedotKortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela
Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS
LisätiedotSALONPÄÄN KOULU, ASEMAKAAVA
Maaliskuu 2019 Muutos A, 2.5.2019 Alkusanat Tämä liikenneselvitys liittyy Salonpään koulun asemakaavatyöhön, joka on käynnistynyt Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen aloitteesta. Asemakaavatyö tehdään Oulun
LisätiedotPOHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA
POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA Natalia Musikka Maankäytön suunnittelija 26.6.2019 KAAVAHANKKEEN LÄHTÖTIETOJA Tontti sijaitsee Koulukadun ja Pohjoiskadun risteyksessä Kaavamuutoksen hakijana
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman
LisätiedotPekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu
Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU
12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotVT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön
VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja
LisätiedotSipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys
16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...
LisätiedotKotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014
LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotSIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE
4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotLentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset. Aineisto / Sitowise
Lentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset Aineisto / Sitowise 2 Härmälänrannan alueen kehittyminen Nykytila Asunnoista valmiina noin 40% (Pääosa Valmetinkadun itäpuolella) Työmaaliikenne Useita asuintaloja
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotAmurin yleissuunnitelman liikenneselvitys
Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys Perustuu H&K laatimaan maankäytön yleissuunnitelmaan. Työssä tehtiin - liikenne-ennuste - toimivuustarkastelut simuloimalla - tarvittavien toimenpiteiden määrittelyn
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja
Lisätiedot1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS
1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011
TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotKOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET
KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET 15.5.2017 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Koululaisten saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen luonnoksissa 1A-D saattoliikennealue
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotRAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS
1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön
LisätiedotVaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti
Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4
LisätiedotRovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne
Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee
LisätiedotKotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy
Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014
LisätiedotKAAVAN KUVAUS. Yleistä
KAAVAN KUVAUS Yleistä Tervajoen asemakaavaluonnoksen katujen, tonttien ja kortteleiden muodostamisessa on huomioitu ajantasaiset kiinteistörajat, tuore yleiskaava ja maastotieto. Ilman erityistä syytä
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotSaukonpuiston koulun asemakaavahanke
Saukonpuiston koulun asemakaavahanke Liikenne ja pysäköintiselvitys / Sito Sito Parhaan ympäristön tekijät Saukonpuiston kouluhanke Saukonpuistoon suunnitellun uuden päiväkodin laskennalliset matkatuotokset
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotSUUNNITTELU JA TEKNIIKKA. Sodankylän torin yleissuunnitelma
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Sodankylän torin yleissuunnitelma 27.2.2017 Lähtökohdat Osayleiskaava 2014 Yleissuunnitelma laaditaan uuden osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaava 1992-1993 Vanhentunut asemakaava
LisätiedotValtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma
1.6T 6 VALTATIEN 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ TAAVETTI LAPPEENRANTA; Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma Tähän muistioon on kerätty yhteenveto alueen
LisätiedotKAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1
LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue
1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.
Lisätiedot