1. Lähtökohdat ja tavoitteet. Lauritsalan keskustan kehittäminen. 1.1 Johdanto. 1. Lähtökohdat ja tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Lähtökohdat ja tavoitteet. Lauritsalan keskustan kehittäminen. 1.1 Johdanto. 1. Lähtökohdat ja tavoitteet"

Transkriptio

1

2 Sivu 1 Lauritsalan keskustan kehittäminen 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto 1.2 Suunnitteluprosessi 1.3 Suunnittelualue 1.4 Suunnittelun tavoitteet 1.5 Maanomistus 1.6 Maakuntakaava ja yleiskaava 1.7 Ajantasa-asemakaava 1.8 Väestö ja mielipidetiedustelut 1.9 Suunnittelun rajoitukset 1.10 Pysäköintiselvitys 1.11 Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta 2. Suunnitelma 2.1 Lauritsalan keskustavisio 2.2 Liikenne 2.3 Palvelut 2.4 Maankäyttö 2.5 Korttelisuunnitelmat 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto Lauritsala on Sammonlahden ohella toinen Lappeenrannan aluekeskuksista. Lauritsala oli itsenäinen kauppala vuoteen 1967, jolloin se liitettiin yhdessä Lappeen kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala on säilynyt omaleimaisena ja identiteetiltään vahvana kaupunginosana liitoksen jälkeenkin. Kuitenkin sen kaupallinen painoarvo on vähentynyt sen menetettyä kuntakeskuksen roolin. Tämä kehitys on jatkunut kaupan yleisen keskittymisen ja yksikkökoon kasvun takia. Lauritsalalaiset hakevat kyllä lähipalvelut omasta keskustastaan, mutta muut palvelut Lappeenrannasta ja sen uusista kaupan keskittymistä. Myös väestörakenteessa on tapahtunut kehitystä väestön ikääntymisen suuntaan. Toisaalta kasvua ja kehitystä on tapahtunut uusien alueiden (Kanavansuu, Mustola, Kanavan eteläranta jne) rakentumisen myötä. Alueella on kuitenkin vielä runsaasti maankäytön kasvupotentiaalia sekä yksittäisinä tontteina ja kortteleina, että kokonaan uusien alueidenkin käyttöön oton kautta. Alueen ylivoimainen identiteettitekijä, Saimaan kanava, on koko lailla hyödyntämättä maisemallisena tekijänä tai esim. kokonaan uuden asuntoalueen vetovoimatekijänä (nk. Kanavakaupunki). Myös Mustolaan Lauritsalan välittömään läheisyyteen ollaan kaavoittamassa ja toteuttamassa kaupan suuryksikköä, jonka vaikutukset Lauritsalan ja koko Lappeenrannan kaupalliseen rakenteeseen tulevat olemaan huomattavia. Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on palvella kaavan laatimista Lauritsalan keskustan maankäytön ja liikenteen osalta. 1.2 Suunnitteluprosessi Viimeisin Lauritsalan alueen ja keskustan kehittämisprosessi käynnistettiin tammikuussa 2011 Lauritsalan alue- ja liikekeskuksen kehittämissuunnitelmalla, jonka loppuraportti valmistui Suunnitelmaa työstettiin varsin vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, liike-elämän ja asukasryhmien kanssa ja se päätyi listauksiin useista konkreettisista ja välittömistä parannusehdotuksista asuin- ja julkisessa ympäristössä. Laajempimittakaavainen projekti Lauritsalan maankäytön, liikenteen ja palvelurakenteen kehittämiseksi käynnistettiin syksyllä Se sai nimekseen Lauritsalan keskustan kehittäminen, ja sen tavoitevuodeksi asetettiin v Projektin tekijöiksi valittiin kaupungin puitesopimuksien nojalla Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy, Pakse Oy ja Tuomas Santasalo ky. Hanketta johtamaan valittiin sama ohjausryhmä, joka johti myös alue- ja liikekeskuksen suunnittelua: Lappeenrannan kaupunki: Pasi Leimi (pj), Markku Heinonen, Jussi Salo, Erkki Jouhki, Hannu Tolonen, Timo Hämäläinen, Pasi Toropainen, Seppo Ylitalo, Risto Kantola, Pia Mantere (siht) Asukastoimijat Anne-Maija Laukas, Jouko Kuivalainen, Hanna Holopainen, Pekka Rossi, Raija Suuronen Yrittäjät Olli Nousiainen, Esa Kuokkanen Saimaan Ruori Esko Hovi, Hannu Kontunen Seurakunta Teijo Kankkunen Lauritsalan Luukkaantori Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti (n. 1 kerta / kk) ja ohjasi ja teki projektin sisältöä koskevat päätökset. Ohjausryhmä piti kaksi workshop-tilaisuutta, joissa ryhmä työsti suunnitteluratkaisuja konsulttien johdolla. Workshop-tulokset toimivat aina niitä seuranneen jatkosuunnittelun pohjana.

3 Sivu Suunnittelualue Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelma tehtiin oheisen kartan punaisella rajatulle alueelle. Vaikutustarkastelu ulottui sinisellä rajatulle alueelle. Lauritsalan torin alue ja liikekeskuksen kortteli suunniteltiin suuremmalla tarkkuudella. Keskustan tiivistämisen ja asuinpohjan kasvattamisen mahdollisuuksia tutkittiin lisäksi useilla tarkemmilla asuinkorttelisuunnitelmilla. 1.5 Maanomistus Alueen maanomistustilanne selviää oheisesta kartasta. Kaupunki omistaa (merkitty karttaan vihreällä) kaikki yleiset alueet ja katualueet, samoin joitain kerrostalotontteja ja joitain vanhempia omakotialueita osittain. Myös muutama aivan keskeinen liiketontti on kaupungin omistuksessa. Muut alueet ovat yksityisomistuksessa, seurakuntien omistuksessa tai Lappeenrannan Yritystilan omistuksessa. LPR Yritystila SRK Suunnittelualue ja suunnitelman vaikutusalue 1.4 Suunnittelun tavoitteet Lauritsalan osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on pohjustaa alueen osayleiskaavan muuttamista ja mahdollisia asemakaavamuutoksia. Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelman tavoitteeksi asetettiin löytää uusia ratkaisuja Lauritsalan keskustan yleisten ja julkisten sekä asuinalueiden kehittämiseksi. Näillä toimenpiteillä Lauritsalaa kehitetään toimivaksi aluekeskukseksi, viihtyisäksi ja omaleimaiseksi asuinalueena sekä kaupallisesti menestyväksi kauppapaikaksi. Tavoitteena on niin ikään parantaa Lauritsalan keskustan saavutettavuutta, liikenne- ja asiointiympäristöä, esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä yleisten alueiden visuaalista ja toiminnallista laatua. Suunnitelman tavoitevuosi on SRK Suunnittelualueen maanomistus LPR Yritystila Liikekeskustan korttelin osalta tavoitteena on löytää välittömiä realistisia ratkaisuja ja toimenpiteitä korttelin toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kehittämiseksi.

4 Sivu Maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 21. joulukuuta 2011 Etelä-Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan vuoden aikana. Maakuntakaava korvaa Etelä-Karjalan vuonna 2001 vahvistetun seutukaavan. Kaava mahdollistaa rakentaa Mustolaan valtatie 6 ja Nuijamaan tien välittömään läheisyyteen yhden kaupan suuryksikön. Alue on Lauritsalan keskustasta vain km:n päässä. Maakuntakaavakartan Lauritsalaa koskeva osa on ohessa. 1.7 Ajantasa-asemakaava Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistunut kortteleittain eri aikaan. Kaavoitus on edennyt tarpeen mukaan usein myös tonttikohtaisilla asemakaavoilla. Ajantasa-asemaakaava selviää oheisesta kaavakoosteesta. Yleiskaava Lappeenrannan voimassa oleva, koko kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Sitä tarkistettu ja Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on käynnistymässä, kaava laaditaan vv Ote maakuntakaavakartasta Lauritsalan osalta Ajantasa-asemakaavakooste suunnittelualeueelta

5 Sivu Väestö ja mielipidetiedustelut Väestörakenne Oheinen taulukko selvittää Lauritsalan väestötilannetta ja ikärakennetta sekä perhekuntien kokoa: - suunnittelualueella (punaisella karttaan merkitty alue) asui vuoden 2011 alussa 2147 asukasta ja 518 perhekuntaa. Yksin asuvia oli 33%. - suunnittelun koko vaikutusalueella (sininen rajaus) asukkaita oli 7363 ja perheitä Yksin asuvia oli 20%. - koko Lauritsalassa samat luvut ovat asukasta ja 3924 perhettä, yksin asuvien osuus 17,5 %. Ikärakenteeltaan Lauritsalan keskusta (suunnittelualue) poikkeaa jonkin verran muusta Lauritsalasta painottuen vanhempaan ikäryhmään: - keskustassa alle työikäisiä on 19%, opiskelu- ja työikäisiä 56 % ja eläkeikäisiä 25% - koko Lauritsalassa on alle työikäisiä 25%, opiskelu- ja työikäisiä 59% ja eläkeikäisiä 17%. Asukastyytyväisyystutkimus 2010 Lappeenrannan kaupunki teetti v Saimaan ammattikorkeakoulun Liiketalouden osastolla oppilastyönä asukasviihtyvyystutkimuksen. Tutkimus teetettiin 157 lappeenrantalaiselle, jotka asuivat eteläisellä, itäisellä ja läntisellä alueella. Vastanneet olivat yleisesti tyytyväisiä turvallisuuteen ja koulupalveluihin. Kaikilla alueilla sekä nuorten ryhmässä näiden ominaisuuksien keskiarvot nousivat yli kahdeksan. Vastanneiden mielestä heidän asuinalueidensa liikunta- ja harrastuspaikoissa, viihtyvyydessä sekä liikenneyhteyksissä on kehittämisen varaa. Oman asuinalueen ja kaupungin tiedottamisessa koettiin myös olevan parannettavaa. Tiedottamisen parantamiseksi vastaajat ehdottivat lisää näkyvyyttä kaupungin Internet-sivuilla ja paikallislehdissä. Vastaajat toivoivat myös tapahtumakalenterin tekemistä ja jakelulehtisten jakamista suoraan koteihin. Vastaajien avoimista vastauksista ilmeni, että jokaiselle alueelle toivottiin lisää liikuntapaikkoja ja muita ulkoilumahdollisuuksia. Jo olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja toivottiin parannettavan. Myös kerhotoimintaa ja muuta ohjattua toimintaa toivottiin lisää eri-ikäisille. Vastaajien mielestä alueittain tulisi panostaa jo olemassa olevien liikuntapaikkojen, kuten kenttien ja hallien sekä koulujen salien hyötykäyttöön. Lauritsalalaisten vastaukset eivät merkittävästi eronneet muiden alueiden vastauksista. Heidän asukastyytyväisyytensä voidaan olettaa olevan samalla tasolla kuin muiden kaupunginosienkin asukkaiden. Asukasviihtyisyystutkimuksesta on olemassa kattava raportti.

6 Sivu Suunnittelun rajoitukset Osa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa merkitty Kaukaan teollisuuslaitosten takia nk. Seveso II -direktiivin mukaiseen konsultointivyöhykkeeseen (Sev-aluerajaus). Rajaus on ohjeellinen ja se tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen kuten asuinalueiden, vilkkaiden liikenneväylien, yleisölle tarkoitettujen kokoontumistilojen ja sairaaloiden, päiväkotien tai koulujen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä Etelä- Karjalan Pelastuslaitoksen viranomaisen ja tarvittaessa TUKES:n lausunto. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon lainsäädännön tai muiden viranomaisten toimesta tehtävät konsultointialueiden mahdolliset muutokset. Käydyissä alustavissa neuvotteluissa on todettu, että uudisrakentaminen on yleensä mahdollista vyöhykkeelle, mutta asemakaavamuutokset on käsiteltävä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa tältä osin tapauskohtaisesti. Normaaleja rakentamista rajaavia tekijöitä ovat myös teollisuus- ja liikennemelu, jotka täytyy eliminoida joko rakenteellisesti tai asemakaavamääräyksin.

7 Sivu Pysäköintiselvitys 2011 Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosan keskustan nykyinen asiakaspysäköintipaikkojen tarjonta ja niiden huipputuntikäyttö. Tutkimus kattaa yleiset pysäköintialueet, kadut sekä asiakas- ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevat pysäköintialueet. Tutkimusalue ja menetelmä Tutkimusalue kattaa Lauritsalan kaupunginosan kehittämisohjelman suunnittelu-alueen rajoittuen etelästä Lauritsalantiehen ja Muukontiehen, idästä Hallituskadusta Asemakatuun, Kuntokadusta Osulankatuun, pohjoisesta Luukkaankatuun sekä lännestä Lankisenkujaan ja Lauritsalan kirkkoon mukailevaan alueeseen. Tutkittavat pysäköintialueet ja pysäköintikohteet on esitetty karttakuvassa 1. Pysäköintialueet on rajattu toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi Lauritsalan tutkimusalueen pysäköintipaikat (siniset invalidipysäköintejä, vihreät yleisiä pysäköintipaikkoja ja henkilökuntapysäköintipaikkoja) Aluejako toiminnallisiin kokonaisuuksiin

8 Sivu 7 Ajankohdat ja suoritustapa Nykyisten autopaikkojen käyttö on selvitetty pysäköintitutkimuksen avulla. Pysäköityjen autojen määrä tutkimuskohteessa on laskettu huipputuntiaikoina perjantaina klo ja lauantaina klo Tutkimusajankohdan sää oli aurinkoinen ja lämpötila oli noin +5 astetta. Tutkimusalueella olemassa olevat autopaikat on kartoitettu Google Maps palvelun avulla ja tehdyillä maastokäynnillä ja Tutkimuskohteesta laskettiin ja tarkistettiin todellisten parkkipaikkojen määrä sekä tarkempi sijainti. Pysäköintikohteiden pysäköintimaksut, mahdolliset aika- ja muut rajoitteet on kirjattu ylös ja pysäköityjen autojen määrät on laskettu tutkimuskohteesta. Laskennat suoritti Katariina Hämäläinen Saimaan ammattikorkeakoulusta. Taulukossa 1 on esitetty pysäköintikohteiden inventointitiedot. Laskentoja täydennettiin koko alueella perjantaina klo 15-16, jotta varmistettaisiin kaikkien viikon ruuhkahuippujen mukana olo tuloksissa. Täydennyslaskentaa tehtiin myös koulukeskusta ja terveyskeskusta ympäröivillä p-alueilla ja kadunvarsilla (alue 15, alla) maanantaina klo 11. Näin haluttiin saada koulukeskuksen ympäristön ruuhkahuippu mukaan selvitykseen. Tutkimustulokset Tutkimuksen tuloksena on saatu selville maksimi pysäköintikysyntä huipputunteina olemassa olevien pysäköintipaikkojen lukumäärään verrattuna kohteittain. Pysäköintitutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat: - Koko tutkimusalueella yleistä pysäköintiä palvelevia paikkoja on paljon (noin 867) Vilkkaimpina ajankohtina autopaikoista on käytössä keskimäärin perjantaina 29,5 % ja lauantaina 17,2%. - Vähäistä autopaikkojen käyttöä tutkimusajankohtana selittää Lappeenrannan keskustan runsaampien palveluiden läheisyys ( välimatkaa noin 6km.) - Tutkimusalueen merkittävimmät pysäköintialueet ovat 1,2,3,4, 5 ja 9. Alueilla sijaitsevat tärkeimmät liikkeet ja palvelut. Näillä alueilla keskimääräinen käyttöaste pe oli noin 40% ja la oli noin 33%. - Tutkimusalueesta pysäköintikysyntä on suurinta tutkimusalueella 5 (käyttöaste keskimäärin 49%), sekä lauantaina että perjantaina. Kysynnän suuruutta voidaan selittää alueella olevalla ST-1- huoltoasemalla. Laskentaa suoritettaessa huomattiin, että autojen vaihtuvuus on suuri ja osa autoista pysäköi laittomille parkkipaikoille. - Alueilla 10,11 ja 14 tutkimusajankohtana (pe ilta, la) ei ollut käytännössä lainkaan käyttöä. Selityksenä on että alueella 10 olevat kadunvarsipaikat ovat enimmäkseen asukkaiden ja koulukyytien käytössä, alueella 11 sijaitsevat vain koulun henkilökunnalle tarkoitetut pysäköintipaikat ja alueella 14 sijaitsee Etelä- Karjalan Pesula, jossa ei ole toimintaa kuin arkisin virka-aikoina. - Tarkistuslaskennassa maanantaina klo 11 alueella 15 (alueet 7 ja 8 sekä osia alueesta 13) eli koulukeskuksen ja terveyskeskuksen vaikutusalueella käyttöaste oli aika korkea eli 66%.

9 Sivu Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta Kaupunkikuvan analysointi ei ole eksaktia tiedettä, eikä sen laatua voida objektiivisesti selvittää. Kaupunkikuva on kunkin yksilön oma visuaalinen havainto tai kokemus kaupunkiympäristöstä. Koska se on yksilön havainto, se on jokaisella erilainen ja vaihtelee myös havaintokerroittain. Se on riippuvainen monista kokijan taustaan tai hetkeen liittyvistä tekijöistä. Asiaan vaikuttaa kokijan kiinnostus ympäristöstään ja esim. hänen tietoisuutensa ympäristön muotoutumisen historiasta, ehkä hänen koulutuksensakin. Samoin siihen vaikuttaa se, onko ympäristö hänelle tuttu vai uusi, liittyykö siihen muistoja tai kokemuksia, ja ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Kokemushetken olosuhteet vaihtelevat - esimerkiksi eri vuodenajat, vuorokaudenajat tai säätilat tuottavat erilaisia kokemuksia. Kokemus on myös hyvin erilainen sen mukaan tapahtuuko kokeminen hitaassa tai nopeassa vauhdissa. Vaikka kaupunkikuvan viitekehys on näin vaikeasti määriteltävissä, se ei tarkoita sitä etteikö hyvästä tai huonosta kaupunkikuvasta vallitsisi laajaakin yksimielisyyttä. Täytyy kuitenkin muistaa että koskaan kaikki ihmiset eivät näe asioita samalla tavalla, ja että jokainen on oman kaupunkikuvakokemuksensa kanssa yhtä oikeassa. Kaupunkikuvan tulkitsemisessa tai kommentoinnissa valokuvin on myös omat ongelmansa. Valokuva on rajattu ja pysäytetty kaksiulotteinen hetki tilanteesta, missä ollaan liikkeessä kolmiulotteisessa ympäristössä. Kuvan rajauksella ja kameran polttovälin valinnalla voidaan kaupunkikuvan osia sulkea pois, korostaa tai vääristää. Valokuvalla voidaan haluttaessa saada vaikutelma tilanteesta, joka ei vastaa ollenkaan paikalla olevien kokemusta. Valokuva manipuloi - haluttiinpa tai ei - ympäristöä ja todellisuutta muutenkin. Lähestyminen torille ja liikekeskukseen on sokkeloinen. Tori hahmottuu heikosti. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta ja rajoitukset muistaen kaupunkikuvaa tulee kuitenkin voida arvioida. Kuvia on hyvä käyttää, koska visuaalinen viesti on pelkkää sanallista kommentointia todistusvoimaisempaa. Seuraavassa on analysoitu Lauritsalan keskustan kaupunkikuvallisia piirteitä kahden valokuvauspäivän kokemuksista ja kuvista. Näkemykset ja kuvattavat kohteet valikoituivat ympäristössä polkupyörävauhdilla liikkuen. Kuvauspäivä oli Vaikka kaupunki on kokijalle tuttua ympäristöä, on pyritty välittömään ja spontaaniin havainnointiin. Subjektiivisuutta ei ole siten yritettykään välttää. Lauritsalan kirkon profiili hallitsee kaupunkimaisemaa eri suunnilta. Aivan keskustassakin on epämääräistä ja huonosti hoidettua miljöötä luvulla avattu uusi sisääntulo Lauritsalantietä pitkin Lappeenrannan suunnasta on näkymältään pienteollisuusmainen ja keskeneräinen. Lauritsalan keskustankin kaupunkikuva on väljää ja vihreää, paikoin suorastaan metsäistä.

10 Sivu 9 Liikekeskuksen kauppakäytävä on kapea ja julkisivuiltaan passiivinen. Kalusteet ovat raskaita ja kömpelöitä. Kortteli Yhtiestyönkadun ja Karjalantien välillä on vajaasti rakennettu ja osa toimijoista on lähtenyt. Keskeinen kortteli kaipaa tehokkaampaa uudisrakentamista. Toinen käytävä torilta johtaa liikekeskuksen sivuitse kirjastolle. Tämäkin käytävä on kapea ja vailla toimintoja. Korttelia ympäröivät kadut ovat ylimitoitettuja huonokuntoisia. Ruorikatu liikekeskuksen pohjoisreunalla on huoltokadun luonteinen ja liikerakennusten takapihaa. Tilaa riittää aivan keskustan liiketonteilla varastointiin ja vaikka veneiden talvisäilytykseen.

11 Sivu 10 Lauritsalan yritystalo edustaa komeasti lauritsalalaista pienteollisuutta ja yrittäjyyttä. Itse rakennus kaipaa korjausta. Se tarjoaa mahdollisuuksia moniinkin suuntiin. Funktionalismi on usein mainittu Lauritsalan omaksi arkkitehtuurityyliksi. Luukkaantoriln ja sen ympäristön vaaleissa julkisivuissa ja nauhaikkunoissa se esittäytyy puhtaimmillaan. Luukkaantorin onnistunutta uudisrakentamista. Aukio jäsentyy kaupunkitilana, jota puisto ympäröi. Luukkaantorin korkeahko uudisrakennus on jäsennöity onnistuneella julkisivumateriaalien valinnalla vastaamaan ympäristön mittakaavaa. Luukkaantoria uudistettiin 1990-luvulla. Pysäköintiä ja valaistusta uusittiin ja katualueita pinnoitettiin. Kauppakäytävä yrittää yhdistää Luukkaantorin ja kauppatorin. Tähän se on kuitenkin liian kapea, ahdas ja kalusteilla täytetty. Osa liikkeistä on siirtynyt muualle.

12 Sivu 11 Hallituskadun itäpään pehmeämpää funkista edustava rakennus on arkkitehtonisesti merkittävä - valitettavasti se lienee tullut tiensä päähän. Lauritsalantien ja Karjalantien väliin rakennettu liikekeskus 1980-luvulta on varsin matala ja vaatimaton. Yksittäistä puustoa on jäljellä sattumanvaraisesti. Rakennuksen liiketilojen kunto todistavat ajan menneen parhaiden päivien ohi. Luukkaantorin ja sen jatkeena olevan puiston varrella rakennukseton sijoitettu ryhdikkäästi vierekkäin kiinni toisiinsa. Eri aikakausien rakennustehokkuus vaihtelee. Melko tyypillinen näkymä Lauritsalan ydinkeskustassa, vaaleita nauhaikkunaisia taloja, vapaata metsäistä luontoa, laajoja asfalttipintoja ja vajaasti rakennettuja kortteleita. Hallituskadun ylimitoitettua katutilaa ja asfalttikenttää - kaavoitusajankohtansa tavan mukaan.

13 Sivu 12 Loppusyksystä Lauritsalan kauppatorin myyntitoiminnot ovat supistuneet minimiinsä. Luukkaantorin - Huoltokadun kiinteistö odottaa saneerausta. Puiston puolelta rakennuksen julkisivu on vielä kunnossa... Liikekeskustan liikkeet - kauppakäytävä - tori - pysäköintiale hahmottuu aikana sekavana kokonaisuutena.... mutta pihan puolelta - asuntojen sisäänkäyntipuolelta - olosuhteet eivät enää ole yhtä hyvät... Kauppakäytävää rajaa yksi suuri päivittäistavarakauppa, joka ei pysty pitämään käytävää aktiivisena näyteikkunaostosten ja putiikkien paikkana.... ja piha rajautuu suoraan liikekeskuksen päivittäistavarakaupan huoltopihalle.

14

15 Sivu Liikenne Liikenteelliset lähtökohdat, nykytilanne ja kehittämistavoitteet Yleiset lähtökohdat Liikenteellisiä olosuhteita ja liikenneverkkoa on tarkasteltu liikenneverkon (ajoneuvoliikenne, bussiliikenne, taajamajunaliikenne ja kevyt liikenne) ideointivaiheessa tulevan osayleiskaavarajauksen (OYK) mukaisella alueella. Suurten periaatteellisten kehittämislinjojen selkiinnyttyä (OYK:n kehittämistavoitteet ja linjaukset) suunnittelussa on keskitytty keskeisimpien alueiden liikennejärjestelyvaihtoehtojen laatimiseen yhdessä maankäytön ja kaupallisten toimintojen kehittämisvaihtoehtojen kanssa. Lappeenrannan kaupunkialueen aluekeskuksena Lauritsalan saavutettavuus on erinomainen sekä Lappeenrannan keskustasta Lauritsalantietä että valtakunnalliselta päätieverkolta valtatieltä 6. Lauritsalaa palvelee juuri parannetulta valtatieltä 6 kaksi eritasoliittymää (Lauritsala, Mälkiä). Yhteydet valtatielle 6 sekä etelään että pohjoiseen ovat erinomaiset. Liittymäliikenne Lauritsalan kärkipysäkiltä Lappeenrannan matkakeskukseen junille ja junilta kaipaa kuitenkin aikataulullista kehittämistä. Tällöin on tutkittu mm. - katuverkkovaihtoehtoja (liikenteeltä katkaistavia tai joiltain osin rajoitettavia katuosuuksia) - katupoikkileikkaus- ja muita katujärjestelyvaihtoehtoja - liittymäjärjestelyvaihtoehtoja - pysäköintijärjestelyjä ja pysäköintiolosuhteiden kehittämistoimenpiteitä - bussiliikenteen käytön edistämiseen ja palvelutason parantamiseen liittyviä toimenpiteitä - kevyen liikenteen yhteysjärjestelyjä ja pysäköintimahdollisuuksia keskusta-alueella Vaihtoehtovertailujen, asiantuntija-arvioiden ja asukastyöpajojen työn tuloksena on valittu OYK:n kehittämistavoitteiden mukainen keskusta-alueen kehittämisen peri-aatevaihtoehto, josta keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu. Lauritsalan saavutettavuus, tie- ja katuverkko, ajoneuvoliikenne Lauritsalan alekeskuksen liittyminen Muukontien kautta pääkatuverkkoon. Kansainväliset yhteydet Lappeenrannan ja Helsinki-Vantaan lentokentille ovat hyvät. Myös juna- ja bussiyhteydet Lauritsalasta valtakunnan eri osiin ovat varsin hyvät. Lauritsalan alekeskuksen sijainti sekä liittyminen tie- ja pääkatuverkkoon. Suunnittelualueen rajaukset sinisellä (OYK) ja punaisella (kehittämissuunnitelma) Lauritsalan alueen pääkatuverkon liikennemäärät vuonna 2005 ja meluselvityksen yhteydessä tehty liikenne-ennuste vuodelle 2020 (suluissa).

16 Sivu 15 Tulevaisuudessa Lauritsalan liikenneyhteydet säilyvät periaatteiltaan nykymuotoisina. Lappeenrannan maankäytön laajentuessa eteläisille kehittämisalueille ja mm. Mustolan suuntaan, Lauritsalan keskeinen asema maankäytössä korostuu ja sitä kautta liikenneyhteydet muualla maankäyttöön paranevat ja monipuolistuvat merkittävästi erityisesti kevyen liikenteen saavutettavuuden osalta. Liikenteen toimivuuteen liittyviä ongelmia ei Lauritsalan alueen katuverkolla juurikaan nykytilanteessa ole. Kuormittuneimmat liittymät Muukontie - Lauritsalantie sekä Karjalantie - Asemakatu toimivat valo-ohjattuina hyvin. Tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä voimakkaasti Mustolan alueella, Musto-lan eritasoliittymän ramppiliittymien toimivuus saattaa heiketä merkittävästi. Lauritsalan sisäinen katuverkko toimii liikenteellisesti hyvin tulevaisuudessakin. Mahdollisen kanavakaupungin ja muun maakäytön kehittyessä erityisesti Asema-kadun katu- ja liittymäjärjestelyihin tulee kiinnittää huomioita. Parantamistarve kohdistuu erityisesti Karjalantien ja Asemakadun liittymäjärjestelyihin. Pysäköinti (pysäköintiselvitys) Lauritsalan keskusta-alueella tehtiin erillinen pysäköintiselvitys marraskuussa Tutkimuksessa selvitettiin yleisten pysäköintialueiden, katujen sekä asiakas-, ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevien pysäköintialueiden käyttäjämäärät ja kuormitusasteet pe klo ja la klo Selvitysalueella käytössä olevien pysäköintipaikkojen kokonaismäärä oli noin ap, joista yleisesti käytettäviä paikkoja oli noin 670 ap. Selvitysalueella pysäköityjen autojen määrä oli perjantaina noin 190 ajon ja lauantaina noin 170 ajo-neuvoa. Pysäköintipaikkojen määrä ja tarjonta on siten riittävä taajamakeskustan nykyiseen palvelutarjontaan ja pysäköintipaikkatarpeeseen nähden. Kysynnän kannalta keskeisimpien pysäköintialueiden käyttöasteet olivat sekä perjantaina että lauantaina varsin alhaisia, keskimäärin 33 %. Erillispysäköintialueiden tapaan myös kadunvarsipysäköinnin käyttöaste oli tutkimusajankohtana varsin alhainen. Pysäköintiongelmia alueella ei siis tehdyn pysäköintiselvityksen mukaan ole. Bussiliikenne Paikallisliikenne, nykytilanne Lauritsalan alueen joukkoliikenteen palvelutarjonta koostuu Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteestä ja lähiliikenteestä sekä seudullisesta ja valtakunnallisesta bussiliikenteestä. Paikallisliikenne on kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöidään siirtymäajan liikennöintisopimuksella. Lauritsalan aluetta palveleva paikallisliikenne koostuu nykyisin kahdesta bussilinjasta (kuva): - linja 1 (Yliopisto-keskusta-Kanavasuu-Mustola/Kiiskinmäki) - linja 2 (Kivisalmi-keskusta-Hovipelto) Lappeenrannan paikallisliikenteen linjojen 1 ja 2 reitit Lauritsalan suuralueella Linja 1 liikennöi arkisin klo 5-22 hiljaisimpia aikoja lukuun ottamatta puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on yksi tai kaksi tuntia. Linja 2 liikennöi arkisin klo 6-22 pääosin puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on enimmäkseen yksi tunti, päiväsaikaan puoli tuntia. Lauritsalan alueen pientalovaltaisuus sekä laajalle levinnyt maankäyttö ei lähtö-kohtaisesti tue joukkoliikenteen kehittämispyrkimyksiä. Pienipiirteinen katuverkko asettaa lisäksi haasteita joukkoliikennereittien suunnittelulle. Linjojen matkanopeus jää pieneksi ja matkaajat kasvavat. Vuoroväliä on vaikea saada nykyisellä maan-käytöllä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn kannalta riittäväksi. Paikallisliikenne, kehittämistavoitteet Lauritsalan alueella Lauritsalan alueen palvelutarjonnan kehittäminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä erityisesti vuorotarjonnan suhteen. Lappeenrannan kaupunki on linjannut joukkoliikenteen kehittämisohjelmassaan, että Lauritsalan keskustaan ulotetaan kilpailutason joukkoliikennetarjonta, muualle pääosin houkutteleva taso. Eräänä ratkaisuvaihtoehtona on nähty ns. kaupunginosaliikenteen käyttöönotto Lauritsalan suuralueella. Suurimman kysynnän alueella (runkolinja Lappeenrannan keskustasta Lauritsalan keskustaan) vuorotarjontaa lisätään merkittävästi. Nykyisten linjojen "hännät" Lauritsalan keskustasta muualle lähialueille hoidetaan kevyemmällä kalustolla kaupunginosaliikenteenä. Vaihto runkolinjalta kaupunginosaliikenteeseen tapahtuu Lauritsalan keskustaan kehitettävällä kärkipysäkillä/pysäkkiparilla joko järjestettynä (odottaa matkustajia) vaihtona, liityntävaihtona tai satunnaisena vaihtona.

17 Sivu 16 Kaupunginosaliikenne-järjestelmään perustuva alustava visio bussiliikenteen linjastoperiaatteesta on esitetty oheisessa kuvassa. Tulevaisuudessa paikallisliikenteen tarjontaan ja järjestelyperiaatteisiin vaikuttavat melko lyhyellä tähtäimellä Mustolan alueen maankäytön kehittyminen ja pidemmällä aikajänteellä myös mahdollisen Kanavakaupungin toteutuminen. Maankäytön ja kysynnän kasvu parantavat paikallisliikenteen palvelutason parantamismahdollisuuksia alueella. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu mahdollisen kaupunginosaliikenteen toteutuminen. Bussien vaihtojärjestelyjen ja vaihtomahdollisuuksien parantamiseksi Lauritsalan ydinkeskustaan kehitetään bussiliikenteen kärkipysäkkialue. Kärki-pysäkkien muodostamaan palvelukokonaisuuteen keskitetään myös muun bussi-liikenteen linjat ja pysäkit mukaan lukien kauko- ja pikavuoroliikenne. Lappeenrannan lähiliikenteen reitit E (Nuijamaantien suunta, ruskealla) Lauritsalan suuralueella Kaukoliikenne Kaukoliikenne on kaupungin rajat ylittävää itsekannattavaa linjaliikennettä tai ELY:n ostamaa liikennettä. Kaukoliikenne on joko vakiovuoroliikennettä tai pika-vuoroliikennettä. Vakiovuoroliikenne palvelee maaseutu- ja haja-asutusalueiden asukkaita. Samalla vakiovuoroliikenne täydentää kaupunkien välistä pikavuoroliikennettä. Pikavuoroliikenne on kaupunkien välistä nopeaa liikennettä. Express-bussit ovat suomalaisia korkeatasoisia pikavuoroja, joiden palveluverkko kattaa koko maan. Lähes kaikilta Helsinkiin meneviltä Expressbusseilta on sujuva yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja satamiin. Lauritsalasta on nykyisin 11 pikavuoroyhteyttä arkisin Helsingin suuntaan. Kauko-liikenteen vuoroja on arkisin yhteensä vajaat 40 vuoroa Lappeenrannan keskustaan suuntaansa. Bussiliikenteen linjaston periaatevisio kaupunginosaliikenteen mahdollisesti toteutuessa. Lähiliikenne Lähiliikenne on Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä. Liikenne hoidetaan pikku-busseilla tai takseilla. Bussiliikenteen reitit ja pysäkit keskustaajaman alueella Paikallisliikenne ja seudullinen kaukoliikenne kulkevat keskusta-alueella reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Höytiöntie - Hallituskatu) pyrkien palvelemaan mahdollisimman kattavasti alueen maankäyttöä. Erillisten reittiosuuksien ja pysäkkien käyttäjämäärät (nousijat) eivät ole yleisesti tiedossa. Pikavuoroliikenne kulkee taajama-alueella lyhyempää reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Asemakatu - Hallituskatu), pikavuoroliikenteen pysäkkien sijaitessa nykyisin Karjalantiellä (vrt. kuva). Bussiliikenteen palvelutason ja käytettävyyden kannalta bussiliikenteen eri muotojen pääpysäkkien tulisi sijaita mieluiten samalla pysäkkialueella vaihtomahdollisuuksien turvaamiseksi ja palvelutarjonnan parantamiseksi.

18 Sivu 17 Bussiliikenteen reitit (linja 1 violetti, linja 2 keltainen) ja pysäkit nykyisin Lauritsalan alueella Kaupunginosaliikenteen toteutuessa vaihtomahdollisuudet paikallisliikenteen ja kaupunginosaliikenteen välillä ovat oleelliset, samalla vaihtomahdollisuuden merkitys myös mm. kauko- ja pikavuoroliikenteeseen korostuu. Bussireitit tulisi toteuttaa taajama-alueella siten, että bussiliikenteen palvelut voitaisiin keskittää mahdollisimman kattavasti (kaukoliikenne, lähiliikenne, paikallisliikenne, kaupunginosaliikenne) ns. kärkipysäkeille. Kärkipysäkit tulee varustaa korkeatasoisiksi (sääsuoja, aikataulutiedotus jne.) ja niiden läheisyydestä tulee lisäksi varata alueet henkilöautojen, mopojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnille. Visio bussiliikenteen reiteistä ja pysäkeistä kaupunginosaliikenteen toteutuessa Lauritsalan alueella. Kärkipysäkkien sijaintipaikaksi esitetään Asemakatua. Kärkipysäkin sijaintivaihtoehtoina tarkasteltiin sekä Hallituskatua (välillä koulukeskus - Asemakatu) että Asemakatua (välillä Huoltokatu - Hallituskatu). Asemakadun sijaintivaihtoehto (kuva) on monella tapaa luontevampi ja toimivuudeltaan parempi sijaintipaikka. Mm. kiertoliittymät molemmin puolin pysäkkiparia edesauttavat reittijärjestelyä ja reittien päättämistä kärkipysäkeille. Ratkaisu soveltuu sekä nykymuotoiseen että kaupunginosaliikennöintiperiaatteen mukaiseen linjastoperiaatteeseen. Hallituskadulle sijoittuva kehittämisvaihtoehto hajottaa bussipalvelujen keskittämis-tavoitteen ainakin pikavuoroliikenteen osalta. Bussiliikenteen järjestelyperiaatteet koko kaupungin alueella ja yksityiskohtaiset reitti- ja pysäkkijärjestelyt Lauritsalan alueella ratkaistaan yhtenä palvelukokonaisuutena muun päätöksenteon yhteydessä myöhemmin. Lauritsalan alueen osalta kehittämistyöryhmä suosittelee kaupunginosaliikenteen tarkempaa selvittämistä ja kärkipysäkkien tarkempaa suunnittelua tulevaisuudessa. Kärkipysäkit tulisi sijoittaa Asemakadulle Huoltokadun ja Hallituskadun väliselle katuosuudelle.

19 Taajamajunanaseman mahdolinensijainti

20 Sivu 19 Taajamakeskusta Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota kevyen liikenteen raittien esteettömyyteen ja jatkuvuuteen kevyen liikenteen pääsuunnissa ja kevyen liikenteen pääkohteiden välillä. Kevyen liikenteen pääkohteita ovat ydin-keskustan kauppa- ja palvelukeskittymät, työpaikkakeskittymät, oppilaitokset, päiväkodit, liikuntapaikat jne. Kehittämistoimenpiteissä tulee huomioida myös tulevaisuuden rakentamisalueet kuten mahdollinen Kanavakaupunki Asuinkortteleista tulee lisäksi luoda korkeatasoiset yhteydet lähivirkistysalueille ja virkistyskohteisiin. Näistä tärkein lienee Saimaan kanava. Keskusta-alueelle tulee muodostaa kevyen liikenteen jatkuvat raittiyhteydet kevyen liikenteen pääsuunnissa hyödyntäen keskusta-alueelle toteutettuja viher-vyöhykkeitä. Pääraittiyhteydet johtavat Lauritsalan ydinkeskustaan ja kohtaavat toisensa kevyelle liikenteelle rauhoitetulla keskusaukiolla eli ns. Lauritsala-aukiolla. Vaihtoehtotarkastelut Karjalantien - Asemakadun liittymäjärjestelyvaihtoehdot (0, A(B) ja C) Liikennejärjestelyjen osalta kehittämistoimenpiteinä on siis tutkittu vaihtoehtoja 0 (ei kiertoliittymää, nykytilanne + valo-ohjaus), A(B) (kiertoliittymä) ja C (kiertoliittymä, josta suora yhteys keskustapysäköintialueelle). Kehittämisvaihtoehto 0: Asemakadun kehittämistoimenpiteet liitetään Karjalantien nykyisiin liittymäjärjestelyihin, joissa Karjalantie / Asemakatu-liittymä on valo-ohjattu. Huoltoasemakorttelin pääliittymä sijoittuu keskustapysäköintialueen liittymää vastapäätä. Keskusta-pysäköintialueen liittymää siirretään noin 20 m pohjoiseen nykyisestä. Asemakadun ja muiden katujärjestelyjen tasaukset säilyvät nykyisellään. Karjalantie - Asemakatu liittymäjärjestelyvaihtoehto 0 (nykytilanne). Kevyen liikenteen raittien jatkuvuudessa on nykyisin ongelmakohteita keskusta-alueella. Lauritsala-aukiosta tulee kehittää koko taajama-alueen ja lähialueen asukkaiden kohtaamispaikka ja palvelutarjonnan keskipiste, jonka äärelle syntyy hyvät yhteydet myös muilla liikennemuodoilla. Joukkoliikenteen kärkipysäkit ovat myös lähellä ja turvaavat Lauritsala- aukion saavutettavuuden joukkoliikenteellä. Autoliikenteelle toteutetaan sujuvat yhteydet ja riittävät pysäköintialueet Lauritsala-aukion välittömään tuntumaan sekä lyhyet kävely-yhteydet pysäköintialueilta palvelukeskittymään. Karjalantie - Asemakatu liittymä nykytilanteessa. Asemakadun eteläpää nykytilanteessa ja liittymä Karjalantiehen

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT? Porvoo Porvoo KUVAT? Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 31.12.2008 Asukastiheys on 73 asukasta/km 2 Henkilöautotiheys oli 530 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden vuonna 2008 Porvoo Porvoon

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 28.4.2015 Johdanto Työssä on tarkasteltu Lappeenrannan sairaalan ympäristön uusien liittymäjärjestelyiden

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

ISOKATU SELVITYS

ISOKATU SELVITYS ISOKATU SELVITYS 2016 TAUSTAA 1996 ydinkeskustaa kehitettiin kävelyaluepainotteisesti. Isokatu oli rakennettu, kunnostettu korkeatasoisesti osa-aikaiseksi kävelykaduksi Tehtaankadun Torikadun välillä.

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa LIITE 12a ARMONLAAKSONTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT Ve a Armonlaaksontien ja Satamatien liittymään on sijoitettu kiertoliittymä, joka on muodoltaan ovaali. Liittymä on tavanomaista kiertoliittymää kookkaampi

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot