1. Lähtökohdat ja tavoitteet. Lauritsalan keskustan kehittäminen. 1.1 Johdanto. 1. Lähtökohdat ja tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Lähtökohdat ja tavoitteet. Lauritsalan keskustan kehittäminen. 1.1 Johdanto. 1. Lähtökohdat ja tavoitteet"

Transkriptio

1

2 Sivu 1 Lauritsalan keskustan kehittäminen 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto 1.2 Suunnitteluprosessi 1.3 Suunnittelualue 1.4 Suunnittelun tavoitteet 1.5 Maanomistus 1.6 Maakuntakaava ja yleiskaava 1.7 Ajantasa-asemakaava 1.8 Väestö ja mielipidetiedustelut 1.9 Suunnittelun rajoitukset 1.10 Pysäköintiselvitys 1.11 Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta 2. Suunnitelma 2.1 Lauritsalan keskustavisio 2.2 Liikenne 2.3 Palvelut 2.4 Maankäyttö 2.5 Korttelisuunnitelmat 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto Lauritsala on Sammonlahden ohella toinen Lappeenrannan aluekeskuksista. Lauritsala oli itsenäinen kauppala vuoteen 1967, jolloin se liitettiin yhdessä Lappeen kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala on säilynyt omaleimaisena ja identiteetiltään vahvana kaupunginosana liitoksen jälkeenkin. Kuitenkin sen kaupallinen painoarvo on vähentynyt sen menetettyä kuntakeskuksen roolin. Tämä kehitys on jatkunut kaupan yleisen keskittymisen ja yksikkökoon kasvun takia. Lauritsalalaiset hakevat kyllä lähipalvelut omasta keskustastaan, mutta muut palvelut Lappeenrannasta ja sen uusista kaupan keskittymistä. Myös väestörakenteessa on tapahtunut kehitystä väestön ikääntymisen suuntaan. Toisaalta kasvua ja kehitystä on tapahtunut uusien alueiden (Kanavansuu, Mustola, Kanavan eteläranta jne) rakentumisen myötä. Alueella on kuitenkin vielä runsaasti maankäytön kasvupotentiaalia sekä yksittäisinä tontteina ja kortteleina, että kokonaan uusien alueidenkin käyttöön oton kautta. Alueen ylivoimainen identiteettitekijä, Saimaan kanava, on koko lailla hyödyntämättä maisemallisena tekijänä tai esim. kokonaan uuden asuntoalueen vetovoimatekijänä (nk. Kanavakaupunki). Myös Mustolaan Lauritsalan välittömään läheisyyteen ollaan kaavoittamassa ja toteuttamassa kaupan suuryksikköä, jonka vaikutukset Lauritsalan ja koko Lappeenrannan kaupalliseen rakenteeseen tulevat olemaan huomattavia. Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on palvella kaavan laatimista Lauritsalan keskustan maankäytön ja liikenteen osalta. 1.2 Suunnitteluprosessi Viimeisin Lauritsalan alueen ja keskustan kehittämisprosessi käynnistettiin tammikuussa 2011 Lauritsalan alue- ja liikekeskuksen kehittämissuunnitelmalla, jonka loppuraportti valmistui Suunnitelmaa työstettiin varsin vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, liike-elämän ja asukasryhmien kanssa ja se päätyi listauksiin useista konkreettisista ja välittömistä parannusehdotuksista asuin- ja julkisessa ympäristössä. Laajempimittakaavainen projekti Lauritsalan maankäytön, liikenteen ja palvelurakenteen kehittämiseksi käynnistettiin syksyllä Se sai nimekseen Lauritsalan keskustan kehittäminen, ja sen tavoitevuodeksi asetettiin v Projektin tekijöiksi valittiin kaupungin puitesopimuksien nojalla Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy, Pakse Oy ja Tuomas Santasalo ky. Hanketta johtamaan valittiin sama ohjausryhmä, joka johti myös alue- ja liikekeskuksen suunnittelua: Lappeenrannan kaupunki: Pasi Leimi (pj), Markku Heinonen, Jussi Salo, Erkki Jouhki, Hannu Tolonen, Timo Hämäläinen, Pasi Toropainen, Seppo Ylitalo, Risto Kantola, Pia Mantere (siht) Asukastoimijat Anne-Maija Laukas, Jouko Kuivalainen, Hanna Holopainen, Pekka Rossi, Raija Suuronen Yrittäjät Olli Nousiainen, Esa Kuokkanen Saimaan Ruori Esko Hovi, Hannu Kontunen Seurakunta Teijo Kankkunen Lauritsalan Luukkaantori Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti (n. 1 kerta / kk) ja ohjasi ja teki projektin sisältöä koskevat päätökset. Ohjausryhmä piti kaksi workshop-tilaisuutta, joissa ryhmä työsti suunnitteluratkaisuja konsulttien johdolla. Workshop-tulokset toimivat aina niitä seuranneen jatkosuunnittelun pohjana.

3 Sivu Suunnittelualue Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelma tehtiin oheisen kartan punaisella rajatulle alueelle. Vaikutustarkastelu ulottui sinisellä rajatulle alueelle. Lauritsalan torin alue ja liikekeskuksen kortteli suunniteltiin suuremmalla tarkkuudella. Keskustan tiivistämisen ja asuinpohjan kasvattamisen mahdollisuuksia tutkittiin lisäksi useilla tarkemmilla asuinkorttelisuunnitelmilla. 1.5 Maanomistus Alueen maanomistustilanne selviää oheisesta kartasta. Kaupunki omistaa (merkitty karttaan vihreällä) kaikki yleiset alueet ja katualueet, samoin joitain kerrostalotontteja ja joitain vanhempia omakotialueita osittain. Myös muutama aivan keskeinen liiketontti on kaupungin omistuksessa. Muut alueet ovat yksityisomistuksessa, seurakuntien omistuksessa tai Lappeenrannan Yritystilan omistuksessa. LPR Yritystila SRK Suunnittelualue ja suunnitelman vaikutusalue 1.4 Suunnittelun tavoitteet Lauritsalan osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on pohjustaa alueen osayleiskaavan muuttamista ja mahdollisia asemakaavamuutoksia. Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelman tavoitteeksi asetettiin löytää uusia ratkaisuja Lauritsalan keskustan yleisten ja julkisten sekä asuinalueiden kehittämiseksi. Näillä toimenpiteillä Lauritsalaa kehitetään toimivaksi aluekeskukseksi, viihtyisäksi ja omaleimaiseksi asuinalueena sekä kaupallisesti menestyväksi kauppapaikaksi. Tavoitteena on niin ikään parantaa Lauritsalan keskustan saavutettavuutta, liikenne- ja asiointiympäristöä, esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä yleisten alueiden visuaalista ja toiminnallista laatua. Suunnitelman tavoitevuosi on SRK Suunnittelualueen maanomistus LPR Yritystila Liikekeskustan korttelin osalta tavoitteena on löytää välittömiä realistisia ratkaisuja ja toimenpiteitä korttelin toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kehittämiseksi.

4 Sivu Maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 21. joulukuuta 2011 Etelä-Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan vuoden aikana. Maakuntakaava korvaa Etelä-Karjalan vuonna 2001 vahvistetun seutukaavan. Kaava mahdollistaa rakentaa Mustolaan valtatie 6 ja Nuijamaan tien välittömään läheisyyteen yhden kaupan suuryksikön. Alue on Lauritsalan keskustasta vain km:n päässä. Maakuntakaavakartan Lauritsalaa koskeva osa on ohessa. 1.7 Ajantasa-asemakaava Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistunut kortteleittain eri aikaan. Kaavoitus on edennyt tarpeen mukaan usein myös tonttikohtaisilla asemakaavoilla. Ajantasa-asemaakaava selviää oheisesta kaavakoosteesta. Yleiskaava Lappeenrannan voimassa oleva, koko kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Sitä tarkistettu ja Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on käynnistymässä, kaava laaditaan vv Ote maakuntakaavakartasta Lauritsalan osalta Ajantasa-asemakaavakooste suunnittelualeueelta

5 Sivu Väestö ja mielipidetiedustelut Väestörakenne Oheinen taulukko selvittää Lauritsalan väestötilannetta ja ikärakennetta sekä perhekuntien kokoa: - suunnittelualueella (punaisella karttaan merkitty alue) asui vuoden 2011 alussa 2147 asukasta ja 518 perhekuntaa. Yksin asuvia oli 33%. - suunnittelun koko vaikutusalueella (sininen rajaus) asukkaita oli 7363 ja perheitä Yksin asuvia oli 20%. - koko Lauritsalassa samat luvut ovat asukasta ja 3924 perhettä, yksin asuvien osuus 17,5 %. Ikärakenteeltaan Lauritsalan keskusta (suunnittelualue) poikkeaa jonkin verran muusta Lauritsalasta painottuen vanhempaan ikäryhmään: - keskustassa alle työikäisiä on 19%, opiskelu- ja työikäisiä 56 % ja eläkeikäisiä 25% - koko Lauritsalassa on alle työikäisiä 25%, opiskelu- ja työikäisiä 59% ja eläkeikäisiä 17%. Asukastyytyväisyystutkimus 2010 Lappeenrannan kaupunki teetti v Saimaan ammattikorkeakoulun Liiketalouden osastolla oppilastyönä asukasviihtyvyystutkimuksen. Tutkimus teetettiin 157 lappeenrantalaiselle, jotka asuivat eteläisellä, itäisellä ja läntisellä alueella. Vastanneet olivat yleisesti tyytyväisiä turvallisuuteen ja koulupalveluihin. Kaikilla alueilla sekä nuorten ryhmässä näiden ominaisuuksien keskiarvot nousivat yli kahdeksan. Vastanneiden mielestä heidän asuinalueidensa liikunta- ja harrastuspaikoissa, viihtyvyydessä sekä liikenneyhteyksissä on kehittämisen varaa. Oman asuinalueen ja kaupungin tiedottamisessa koettiin myös olevan parannettavaa. Tiedottamisen parantamiseksi vastaajat ehdottivat lisää näkyvyyttä kaupungin Internet-sivuilla ja paikallislehdissä. Vastaajat toivoivat myös tapahtumakalenterin tekemistä ja jakelulehtisten jakamista suoraan koteihin. Vastaajien avoimista vastauksista ilmeni, että jokaiselle alueelle toivottiin lisää liikuntapaikkoja ja muita ulkoilumahdollisuuksia. Jo olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja toivottiin parannettavan. Myös kerhotoimintaa ja muuta ohjattua toimintaa toivottiin lisää eri-ikäisille. Vastaajien mielestä alueittain tulisi panostaa jo olemassa olevien liikuntapaikkojen, kuten kenttien ja hallien sekä koulujen salien hyötykäyttöön. Lauritsalalaisten vastaukset eivät merkittävästi eronneet muiden alueiden vastauksista. Heidän asukastyytyväisyytensä voidaan olettaa olevan samalla tasolla kuin muiden kaupunginosienkin asukkaiden. Asukasviihtyisyystutkimuksesta on olemassa kattava raportti.

6 Sivu Suunnittelun rajoitukset Osa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa merkitty Kaukaan teollisuuslaitosten takia nk. Seveso II -direktiivin mukaiseen konsultointivyöhykkeeseen (Sev-aluerajaus). Rajaus on ohjeellinen ja se tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen kuten asuinalueiden, vilkkaiden liikenneväylien, yleisölle tarkoitettujen kokoontumistilojen ja sairaaloiden, päiväkotien tai koulujen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä Etelä- Karjalan Pelastuslaitoksen viranomaisen ja tarvittaessa TUKES:n lausunto. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon lainsäädännön tai muiden viranomaisten toimesta tehtävät konsultointialueiden mahdolliset muutokset. Käydyissä alustavissa neuvotteluissa on todettu, että uudisrakentaminen on yleensä mahdollista vyöhykkeelle, mutta asemakaavamuutokset on käsiteltävä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa tältä osin tapauskohtaisesti. Normaaleja rakentamista rajaavia tekijöitä ovat myös teollisuus- ja liikennemelu, jotka täytyy eliminoida joko rakenteellisesti tai asemakaavamääräyksin.

7 Sivu Pysäköintiselvitys 2011 Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosan keskustan nykyinen asiakaspysäköintipaikkojen tarjonta ja niiden huipputuntikäyttö. Tutkimus kattaa yleiset pysäköintialueet, kadut sekä asiakas- ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevat pysäköintialueet. Tutkimusalue ja menetelmä Tutkimusalue kattaa Lauritsalan kaupunginosan kehittämisohjelman suunnittelu-alueen rajoittuen etelästä Lauritsalantiehen ja Muukontiehen, idästä Hallituskadusta Asemakatuun, Kuntokadusta Osulankatuun, pohjoisesta Luukkaankatuun sekä lännestä Lankisenkujaan ja Lauritsalan kirkkoon mukailevaan alueeseen. Tutkittavat pysäköintialueet ja pysäköintikohteet on esitetty karttakuvassa 1. Pysäköintialueet on rajattu toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi Lauritsalan tutkimusalueen pysäköintipaikat (siniset invalidipysäköintejä, vihreät yleisiä pysäköintipaikkoja ja henkilökuntapysäköintipaikkoja) Aluejako toiminnallisiin kokonaisuuksiin

8 Sivu 7 Ajankohdat ja suoritustapa Nykyisten autopaikkojen käyttö on selvitetty pysäköintitutkimuksen avulla. Pysäköityjen autojen määrä tutkimuskohteessa on laskettu huipputuntiaikoina perjantaina klo ja lauantaina klo Tutkimusajankohdan sää oli aurinkoinen ja lämpötila oli noin +5 astetta. Tutkimusalueella olemassa olevat autopaikat on kartoitettu Google Maps palvelun avulla ja tehdyillä maastokäynnillä ja Tutkimuskohteesta laskettiin ja tarkistettiin todellisten parkkipaikkojen määrä sekä tarkempi sijainti. Pysäköintikohteiden pysäköintimaksut, mahdolliset aika- ja muut rajoitteet on kirjattu ylös ja pysäköityjen autojen määrät on laskettu tutkimuskohteesta. Laskennat suoritti Katariina Hämäläinen Saimaan ammattikorkeakoulusta. Taulukossa 1 on esitetty pysäköintikohteiden inventointitiedot. Laskentoja täydennettiin koko alueella perjantaina klo 15-16, jotta varmistettaisiin kaikkien viikon ruuhkahuippujen mukana olo tuloksissa. Täydennyslaskentaa tehtiin myös koulukeskusta ja terveyskeskusta ympäröivillä p-alueilla ja kadunvarsilla (alue 15, alla) maanantaina klo 11. Näin haluttiin saada koulukeskuksen ympäristön ruuhkahuippu mukaan selvitykseen. Tutkimustulokset Tutkimuksen tuloksena on saatu selville maksimi pysäköintikysyntä huipputunteina olemassa olevien pysäköintipaikkojen lukumäärään verrattuna kohteittain. Pysäköintitutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat: - Koko tutkimusalueella yleistä pysäköintiä palvelevia paikkoja on paljon (noin 867) Vilkkaimpina ajankohtina autopaikoista on käytössä keskimäärin perjantaina 29,5 % ja lauantaina 17,2%. - Vähäistä autopaikkojen käyttöä tutkimusajankohtana selittää Lappeenrannan keskustan runsaampien palveluiden läheisyys ( välimatkaa noin 6km.) - Tutkimusalueen merkittävimmät pysäköintialueet ovat 1,2,3,4, 5 ja 9. Alueilla sijaitsevat tärkeimmät liikkeet ja palvelut. Näillä alueilla keskimääräinen käyttöaste pe oli noin 40% ja la oli noin 33%. - Tutkimusalueesta pysäköintikysyntä on suurinta tutkimusalueella 5 (käyttöaste keskimäärin 49%), sekä lauantaina että perjantaina. Kysynnän suuruutta voidaan selittää alueella olevalla ST-1- huoltoasemalla. Laskentaa suoritettaessa huomattiin, että autojen vaihtuvuus on suuri ja osa autoista pysäköi laittomille parkkipaikoille. - Alueilla 10,11 ja 14 tutkimusajankohtana (pe ilta, la) ei ollut käytännössä lainkaan käyttöä. Selityksenä on että alueella 10 olevat kadunvarsipaikat ovat enimmäkseen asukkaiden ja koulukyytien käytössä, alueella 11 sijaitsevat vain koulun henkilökunnalle tarkoitetut pysäköintipaikat ja alueella 14 sijaitsee Etelä- Karjalan Pesula, jossa ei ole toimintaa kuin arkisin virka-aikoina. - Tarkistuslaskennassa maanantaina klo 11 alueella 15 (alueet 7 ja 8 sekä osia alueesta 13) eli koulukeskuksen ja terveyskeskuksen vaikutusalueella käyttöaste oli aika korkea eli 66%.

9 Sivu Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta Kaupunkikuvan analysointi ei ole eksaktia tiedettä, eikä sen laatua voida objektiivisesti selvittää. Kaupunkikuva on kunkin yksilön oma visuaalinen havainto tai kokemus kaupunkiympäristöstä. Koska se on yksilön havainto, se on jokaisella erilainen ja vaihtelee myös havaintokerroittain. Se on riippuvainen monista kokijan taustaan tai hetkeen liittyvistä tekijöistä. Asiaan vaikuttaa kokijan kiinnostus ympäristöstään ja esim. hänen tietoisuutensa ympäristön muotoutumisen historiasta, ehkä hänen koulutuksensakin. Samoin siihen vaikuttaa se, onko ympäristö hänelle tuttu vai uusi, liittyykö siihen muistoja tai kokemuksia, ja ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Kokemushetken olosuhteet vaihtelevat - esimerkiksi eri vuodenajat, vuorokaudenajat tai säätilat tuottavat erilaisia kokemuksia. Kokemus on myös hyvin erilainen sen mukaan tapahtuuko kokeminen hitaassa tai nopeassa vauhdissa. Vaikka kaupunkikuvan viitekehys on näin vaikeasti määriteltävissä, se ei tarkoita sitä etteikö hyvästä tai huonosta kaupunkikuvasta vallitsisi laajaakin yksimielisyyttä. Täytyy kuitenkin muistaa että koskaan kaikki ihmiset eivät näe asioita samalla tavalla, ja että jokainen on oman kaupunkikuvakokemuksensa kanssa yhtä oikeassa. Kaupunkikuvan tulkitsemisessa tai kommentoinnissa valokuvin on myös omat ongelmansa. Valokuva on rajattu ja pysäytetty kaksiulotteinen hetki tilanteesta, missä ollaan liikkeessä kolmiulotteisessa ympäristössä. Kuvan rajauksella ja kameran polttovälin valinnalla voidaan kaupunkikuvan osia sulkea pois, korostaa tai vääristää. Valokuvalla voidaan haluttaessa saada vaikutelma tilanteesta, joka ei vastaa ollenkaan paikalla olevien kokemusta. Valokuva manipuloi - haluttiinpa tai ei - ympäristöä ja todellisuutta muutenkin. Lähestyminen torille ja liikekeskukseen on sokkeloinen. Tori hahmottuu heikosti. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta ja rajoitukset muistaen kaupunkikuvaa tulee kuitenkin voida arvioida. Kuvia on hyvä käyttää, koska visuaalinen viesti on pelkkää sanallista kommentointia todistusvoimaisempaa. Seuraavassa on analysoitu Lauritsalan keskustan kaupunkikuvallisia piirteitä kahden valokuvauspäivän kokemuksista ja kuvista. Näkemykset ja kuvattavat kohteet valikoituivat ympäristössä polkupyörävauhdilla liikkuen. Kuvauspäivä oli Vaikka kaupunki on kokijalle tuttua ympäristöä, on pyritty välittömään ja spontaaniin havainnointiin. Subjektiivisuutta ei ole siten yritettykään välttää. Lauritsalan kirkon profiili hallitsee kaupunkimaisemaa eri suunnilta. Aivan keskustassakin on epämääräistä ja huonosti hoidettua miljöötä luvulla avattu uusi sisääntulo Lauritsalantietä pitkin Lappeenrannan suunnasta on näkymältään pienteollisuusmainen ja keskeneräinen. Lauritsalan keskustankin kaupunkikuva on väljää ja vihreää, paikoin suorastaan metsäistä.

10 Sivu 9 Liikekeskuksen kauppakäytävä on kapea ja julkisivuiltaan passiivinen. Kalusteet ovat raskaita ja kömpelöitä. Kortteli Yhtiestyönkadun ja Karjalantien välillä on vajaasti rakennettu ja osa toimijoista on lähtenyt. Keskeinen kortteli kaipaa tehokkaampaa uudisrakentamista. Toinen käytävä torilta johtaa liikekeskuksen sivuitse kirjastolle. Tämäkin käytävä on kapea ja vailla toimintoja. Korttelia ympäröivät kadut ovat ylimitoitettuja huonokuntoisia. Ruorikatu liikekeskuksen pohjoisreunalla on huoltokadun luonteinen ja liikerakennusten takapihaa. Tilaa riittää aivan keskustan liiketonteilla varastointiin ja vaikka veneiden talvisäilytykseen.

11 Sivu 10 Lauritsalan yritystalo edustaa komeasti lauritsalalaista pienteollisuutta ja yrittäjyyttä. Itse rakennus kaipaa korjausta. Se tarjoaa mahdollisuuksia moniinkin suuntiin. Funktionalismi on usein mainittu Lauritsalan omaksi arkkitehtuurityyliksi. Luukkaantoriln ja sen ympäristön vaaleissa julkisivuissa ja nauhaikkunoissa se esittäytyy puhtaimmillaan. Luukkaantorin onnistunutta uudisrakentamista. Aukio jäsentyy kaupunkitilana, jota puisto ympäröi. Luukkaantorin korkeahko uudisrakennus on jäsennöity onnistuneella julkisivumateriaalien valinnalla vastaamaan ympäristön mittakaavaa. Luukkaantoria uudistettiin 1990-luvulla. Pysäköintiä ja valaistusta uusittiin ja katualueita pinnoitettiin. Kauppakäytävä yrittää yhdistää Luukkaantorin ja kauppatorin. Tähän se on kuitenkin liian kapea, ahdas ja kalusteilla täytetty. Osa liikkeistä on siirtynyt muualle.

12 Sivu 11 Hallituskadun itäpään pehmeämpää funkista edustava rakennus on arkkitehtonisesti merkittävä - valitettavasti se lienee tullut tiensä päähän. Lauritsalantien ja Karjalantien väliin rakennettu liikekeskus 1980-luvulta on varsin matala ja vaatimaton. Yksittäistä puustoa on jäljellä sattumanvaraisesti. Rakennuksen liiketilojen kunto todistavat ajan menneen parhaiden päivien ohi. Luukkaantorin ja sen jatkeena olevan puiston varrella rakennukseton sijoitettu ryhdikkäästi vierekkäin kiinni toisiinsa. Eri aikakausien rakennustehokkuus vaihtelee. Melko tyypillinen näkymä Lauritsalan ydinkeskustassa, vaaleita nauhaikkunaisia taloja, vapaata metsäistä luontoa, laajoja asfalttipintoja ja vajaasti rakennettuja kortteleita. Hallituskadun ylimitoitettua katutilaa ja asfalttikenttää - kaavoitusajankohtansa tavan mukaan.

13 Sivu 12 Loppusyksystä Lauritsalan kauppatorin myyntitoiminnot ovat supistuneet minimiinsä. Luukkaantorin - Huoltokadun kiinteistö odottaa saneerausta. Puiston puolelta rakennuksen julkisivu on vielä kunnossa... Liikekeskustan liikkeet - kauppakäytävä - tori - pysäköintiale hahmottuu aikana sekavana kokonaisuutena.... mutta pihan puolelta - asuntojen sisäänkäyntipuolelta - olosuhteet eivät enää ole yhtä hyvät... Kauppakäytävää rajaa yksi suuri päivittäistavarakauppa, joka ei pysty pitämään käytävää aktiivisena näyteikkunaostosten ja putiikkien paikkana.... ja piha rajautuu suoraan liikekeskuksen päivittäistavarakaupan huoltopihalle.

14

15 Sivu Liikenne Liikenteelliset lähtökohdat, nykytilanne ja kehittämistavoitteet Yleiset lähtökohdat Liikenteellisiä olosuhteita ja liikenneverkkoa on tarkasteltu liikenneverkon (ajoneuvoliikenne, bussiliikenne, taajamajunaliikenne ja kevyt liikenne) ideointivaiheessa tulevan osayleiskaavarajauksen (OYK) mukaisella alueella. Suurten periaatteellisten kehittämislinjojen selkiinnyttyä (OYK:n kehittämistavoitteet ja linjaukset) suunnittelussa on keskitytty keskeisimpien alueiden liikennejärjestelyvaihtoehtojen laatimiseen yhdessä maankäytön ja kaupallisten toimintojen kehittämisvaihtoehtojen kanssa. Lappeenrannan kaupunkialueen aluekeskuksena Lauritsalan saavutettavuus on erinomainen sekä Lappeenrannan keskustasta Lauritsalantietä että valtakunnalliselta päätieverkolta valtatieltä 6. Lauritsalaa palvelee juuri parannetulta valtatieltä 6 kaksi eritasoliittymää (Lauritsala, Mälkiä). Yhteydet valtatielle 6 sekä etelään että pohjoiseen ovat erinomaiset. Liittymäliikenne Lauritsalan kärkipysäkiltä Lappeenrannan matkakeskukseen junille ja junilta kaipaa kuitenkin aikataulullista kehittämistä. Tällöin on tutkittu mm. - katuverkkovaihtoehtoja (liikenteeltä katkaistavia tai joiltain osin rajoitettavia katuosuuksia) - katupoikkileikkaus- ja muita katujärjestelyvaihtoehtoja - liittymäjärjestelyvaihtoehtoja - pysäköintijärjestelyjä ja pysäköintiolosuhteiden kehittämistoimenpiteitä - bussiliikenteen käytön edistämiseen ja palvelutason parantamiseen liittyviä toimenpiteitä - kevyen liikenteen yhteysjärjestelyjä ja pysäköintimahdollisuuksia keskusta-alueella Vaihtoehtovertailujen, asiantuntija-arvioiden ja asukastyöpajojen työn tuloksena on valittu OYK:n kehittämistavoitteiden mukainen keskusta-alueen kehittämisen peri-aatevaihtoehto, josta keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu. Lauritsalan saavutettavuus, tie- ja katuverkko, ajoneuvoliikenne Lauritsalan alekeskuksen liittyminen Muukontien kautta pääkatuverkkoon. Kansainväliset yhteydet Lappeenrannan ja Helsinki-Vantaan lentokentille ovat hyvät. Myös juna- ja bussiyhteydet Lauritsalasta valtakunnan eri osiin ovat varsin hyvät. Lauritsalan alekeskuksen sijainti sekä liittyminen tie- ja pääkatuverkkoon. Suunnittelualueen rajaukset sinisellä (OYK) ja punaisella (kehittämissuunnitelma) Lauritsalan alueen pääkatuverkon liikennemäärät vuonna 2005 ja meluselvityksen yhteydessä tehty liikenne-ennuste vuodelle 2020 (suluissa).

16 Sivu 15 Tulevaisuudessa Lauritsalan liikenneyhteydet säilyvät periaatteiltaan nykymuotoisina. Lappeenrannan maankäytön laajentuessa eteläisille kehittämisalueille ja mm. Mustolan suuntaan, Lauritsalan keskeinen asema maankäytössä korostuu ja sitä kautta liikenneyhteydet muualla maankäyttöön paranevat ja monipuolistuvat merkittävästi erityisesti kevyen liikenteen saavutettavuuden osalta. Liikenteen toimivuuteen liittyviä ongelmia ei Lauritsalan alueen katuverkolla juurikaan nykytilanteessa ole. Kuormittuneimmat liittymät Muukontie - Lauritsalantie sekä Karjalantie - Asemakatu toimivat valo-ohjattuina hyvin. Tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä voimakkaasti Mustolan alueella, Musto-lan eritasoliittymän ramppiliittymien toimivuus saattaa heiketä merkittävästi. Lauritsalan sisäinen katuverkko toimii liikenteellisesti hyvin tulevaisuudessakin. Mahdollisen kanavakaupungin ja muun maakäytön kehittyessä erityisesti Asema-kadun katu- ja liittymäjärjestelyihin tulee kiinnittää huomioita. Parantamistarve kohdistuu erityisesti Karjalantien ja Asemakadun liittymäjärjestelyihin. Pysäköinti (pysäköintiselvitys) Lauritsalan keskusta-alueella tehtiin erillinen pysäköintiselvitys marraskuussa Tutkimuksessa selvitettiin yleisten pysäköintialueiden, katujen sekä asiakas-, ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevien pysäköintialueiden käyttäjämäärät ja kuormitusasteet pe klo ja la klo Selvitysalueella käytössä olevien pysäköintipaikkojen kokonaismäärä oli noin ap, joista yleisesti käytettäviä paikkoja oli noin 670 ap. Selvitysalueella pysäköityjen autojen määrä oli perjantaina noin 190 ajon ja lauantaina noin 170 ajo-neuvoa. Pysäköintipaikkojen määrä ja tarjonta on siten riittävä taajamakeskustan nykyiseen palvelutarjontaan ja pysäköintipaikkatarpeeseen nähden. Kysynnän kannalta keskeisimpien pysäköintialueiden käyttöasteet olivat sekä perjantaina että lauantaina varsin alhaisia, keskimäärin 33 %. Erillispysäköintialueiden tapaan myös kadunvarsipysäköinnin käyttöaste oli tutkimusajankohtana varsin alhainen. Pysäköintiongelmia alueella ei siis tehdyn pysäköintiselvityksen mukaan ole. Bussiliikenne Paikallisliikenne, nykytilanne Lauritsalan alueen joukkoliikenteen palvelutarjonta koostuu Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteestä ja lähiliikenteestä sekä seudullisesta ja valtakunnallisesta bussiliikenteestä. Paikallisliikenne on kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöidään siirtymäajan liikennöintisopimuksella. Lauritsalan aluetta palveleva paikallisliikenne koostuu nykyisin kahdesta bussilinjasta (kuva): - linja 1 (Yliopisto-keskusta-Kanavasuu-Mustola/Kiiskinmäki) - linja 2 (Kivisalmi-keskusta-Hovipelto) Lappeenrannan paikallisliikenteen linjojen 1 ja 2 reitit Lauritsalan suuralueella Linja 1 liikennöi arkisin klo 5-22 hiljaisimpia aikoja lukuun ottamatta puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on yksi tai kaksi tuntia. Linja 2 liikennöi arkisin klo 6-22 pääosin puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on enimmäkseen yksi tunti, päiväsaikaan puoli tuntia. Lauritsalan alueen pientalovaltaisuus sekä laajalle levinnyt maankäyttö ei lähtö-kohtaisesti tue joukkoliikenteen kehittämispyrkimyksiä. Pienipiirteinen katuverkko asettaa lisäksi haasteita joukkoliikennereittien suunnittelulle. Linjojen matkanopeus jää pieneksi ja matkaajat kasvavat. Vuoroväliä on vaikea saada nykyisellä maan-käytöllä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn kannalta riittäväksi. Paikallisliikenne, kehittämistavoitteet Lauritsalan alueella Lauritsalan alueen palvelutarjonnan kehittäminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä erityisesti vuorotarjonnan suhteen. Lappeenrannan kaupunki on linjannut joukkoliikenteen kehittämisohjelmassaan, että Lauritsalan keskustaan ulotetaan kilpailutason joukkoliikennetarjonta, muualle pääosin houkutteleva taso. Eräänä ratkaisuvaihtoehtona on nähty ns. kaupunginosaliikenteen käyttöönotto Lauritsalan suuralueella. Suurimman kysynnän alueella (runkolinja Lappeenrannan keskustasta Lauritsalan keskustaan) vuorotarjontaa lisätään merkittävästi. Nykyisten linjojen "hännät" Lauritsalan keskustasta muualle lähialueille hoidetaan kevyemmällä kalustolla kaupunginosaliikenteenä. Vaihto runkolinjalta kaupunginosaliikenteeseen tapahtuu Lauritsalan keskustaan kehitettävällä kärkipysäkillä/pysäkkiparilla joko järjestettynä (odottaa matkustajia) vaihtona, liityntävaihtona tai satunnaisena vaihtona.

17 Sivu 16 Kaupunginosaliikenne-järjestelmään perustuva alustava visio bussiliikenteen linjastoperiaatteesta on esitetty oheisessa kuvassa. Tulevaisuudessa paikallisliikenteen tarjontaan ja järjestelyperiaatteisiin vaikuttavat melko lyhyellä tähtäimellä Mustolan alueen maankäytön kehittyminen ja pidemmällä aikajänteellä myös mahdollisen Kanavakaupungin toteutuminen. Maankäytön ja kysynnän kasvu parantavat paikallisliikenteen palvelutason parantamismahdollisuuksia alueella. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu mahdollisen kaupunginosaliikenteen toteutuminen. Bussien vaihtojärjestelyjen ja vaihtomahdollisuuksien parantamiseksi Lauritsalan ydinkeskustaan kehitetään bussiliikenteen kärkipysäkkialue. Kärki-pysäkkien muodostamaan palvelukokonaisuuteen keskitetään myös muun bussi-liikenteen linjat ja pysäkit mukaan lukien kauko- ja pikavuoroliikenne. Lappeenrannan lähiliikenteen reitit E (Nuijamaantien suunta, ruskealla) Lauritsalan suuralueella Kaukoliikenne Kaukoliikenne on kaupungin rajat ylittävää itsekannattavaa linjaliikennettä tai ELY:n ostamaa liikennettä. Kaukoliikenne on joko vakiovuoroliikennettä tai pika-vuoroliikennettä. Vakiovuoroliikenne palvelee maaseutu- ja haja-asutusalueiden asukkaita. Samalla vakiovuoroliikenne täydentää kaupunkien välistä pikavuoroliikennettä. Pikavuoroliikenne on kaupunkien välistä nopeaa liikennettä. Express-bussit ovat suomalaisia korkeatasoisia pikavuoroja, joiden palveluverkko kattaa koko maan. Lähes kaikilta Helsinkiin meneviltä Expressbusseilta on sujuva yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja satamiin. Lauritsalasta on nykyisin 11 pikavuoroyhteyttä arkisin Helsingin suuntaan. Kauko-liikenteen vuoroja on arkisin yhteensä vajaat 40 vuoroa Lappeenrannan keskustaan suuntaansa. Bussiliikenteen linjaston periaatevisio kaupunginosaliikenteen mahdollisesti toteutuessa. Lähiliikenne Lähiliikenne on Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä. Liikenne hoidetaan pikku-busseilla tai takseilla. Bussiliikenteen reitit ja pysäkit keskustaajaman alueella Paikallisliikenne ja seudullinen kaukoliikenne kulkevat keskusta-alueella reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Höytiöntie - Hallituskatu) pyrkien palvelemaan mahdollisimman kattavasti alueen maankäyttöä. Erillisten reittiosuuksien ja pysäkkien käyttäjämäärät (nousijat) eivät ole yleisesti tiedossa. Pikavuoroliikenne kulkee taajama-alueella lyhyempää reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Asemakatu - Hallituskatu), pikavuoroliikenteen pysäkkien sijaitessa nykyisin Karjalantiellä (vrt. kuva). Bussiliikenteen palvelutason ja käytettävyyden kannalta bussiliikenteen eri muotojen pääpysäkkien tulisi sijaita mieluiten samalla pysäkkialueella vaihtomahdollisuuksien turvaamiseksi ja palvelutarjonnan parantamiseksi.

18 Sivu 17 Bussiliikenteen reitit (linja 1 violetti, linja 2 keltainen) ja pysäkit nykyisin Lauritsalan alueella Kaupunginosaliikenteen toteutuessa vaihtomahdollisuudet paikallisliikenteen ja kaupunginosaliikenteen välillä ovat oleelliset, samalla vaihtomahdollisuuden merkitys myös mm. kauko- ja pikavuoroliikenteeseen korostuu. Bussireitit tulisi toteuttaa taajama-alueella siten, että bussiliikenteen palvelut voitaisiin keskittää mahdollisimman kattavasti (kaukoliikenne, lähiliikenne, paikallisliikenne, kaupunginosaliikenne) ns. kärkipysäkeille. Kärkipysäkit tulee varustaa korkeatasoisiksi (sääsuoja, aikataulutiedotus jne.) ja niiden läheisyydestä tulee lisäksi varata alueet henkilöautojen, mopojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnille. Visio bussiliikenteen reiteistä ja pysäkeistä kaupunginosaliikenteen toteutuessa Lauritsalan alueella. Kärkipysäkkien sijaintipaikaksi esitetään Asemakatua. Kärkipysäkin sijaintivaihtoehtoina tarkasteltiin sekä Hallituskatua (välillä koulukeskus - Asemakatu) että Asemakatua (välillä Huoltokatu - Hallituskatu). Asemakadun sijaintivaihtoehto (kuva) on monella tapaa luontevampi ja toimivuudeltaan parempi sijaintipaikka. Mm. kiertoliittymät molemmin puolin pysäkkiparia edesauttavat reittijärjestelyä ja reittien päättämistä kärkipysäkeille. Ratkaisu soveltuu sekä nykymuotoiseen että kaupunginosaliikennöintiperiaatteen mukaiseen linjastoperiaatteeseen. Hallituskadulle sijoittuva kehittämisvaihtoehto hajottaa bussipalvelujen keskittämis-tavoitteen ainakin pikavuoroliikenteen osalta. Bussiliikenteen järjestelyperiaatteet koko kaupungin alueella ja yksityiskohtaiset reitti- ja pysäkkijärjestelyt Lauritsalan alueella ratkaistaan yhtenä palvelukokonaisuutena muun päätöksenteon yhteydessä myöhemmin. Lauritsalan alueen osalta kehittämistyöryhmä suosittelee kaupunginosaliikenteen tarkempaa selvittämistä ja kärkipysäkkien tarkempaa suunnittelua tulevaisuudessa. Kärkipysäkit tulisi sijoittaa Asemakadulle Huoltokadun ja Hallituskadun väliselle katuosuudelle.

19 Taajamajunanaseman mahdolinensijainti

20 Sivu 19 Taajamakeskusta Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota kevyen liikenteen raittien esteettömyyteen ja jatkuvuuteen kevyen liikenteen pääsuunnissa ja kevyen liikenteen pääkohteiden välillä. Kevyen liikenteen pääkohteita ovat ydin-keskustan kauppa- ja palvelukeskittymät, työpaikkakeskittymät, oppilaitokset, päiväkodit, liikuntapaikat jne. Kehittämistoimenpiteissä tulee huomioida myös tulevaisuuden rakentamisalueet kuten mahdollinen Kanavakaupunki Asuinkortteleista tulee lisäksi luoda korkeatasoiset yhteydet lähivirkistysalueille ja virkistyskohteisiin. Näistä tärkein lienee Saimaan kanava. Keskusta-alueelle tulee muodostaa kevyen liikenteen jatkuvat raittiyhteydet kevyen liikenteen pääsuunnissa hyödyntäen keskusta-alueelle toteutettuja viher-vyöhykkeitä. Pääraittiyhteydet johtavat Lauritsalan ydinkeskustaan ja kohtaavat toisensa kevyelle liikenteelle rauhoitetulla keskusaukiolla eli ns. Lauritsala-aukiolla. Vaihtoehtotarkastelut Karjalantien - Asemakadun liittymäjärjestelyvaihtoehdot (0, A(B) ja C) Liikennejärjestelyjen osalta kehittämistoimenpiteinä on siis tutkittu vaihtoehtoja 0 (ei kiertoliittymää, nykytilanne + valo-ohjaus), A(B) (kiertoliittymä) ja C (kiertoliittymä, josta suora yhteys keskustapysäköintialueelle). Kehittämisvaihtoehto 0: Asemakadun kehittämistoimenpiteet liitetään Karjalantien nykyisiin liittymäjärjestelyihin, joissa Karjalantie / Asemakatu-liittymä on valo-ohjattu. Huoltoasemakorttelin pääliittymä sijoittuu keskustapysäköintialueen liittymää vastapäätä. Keskusta-pysäköintialueen liittymää siirretään noin 20 m pohjoiseen nykyisestä. Asemakadun ja muiden katujärjestelyjen tasaukset säilyvät nykyisellään. Karjalantie - Asemakatu liittymäjärjestelyvaihtoehto 0 (nykytilanne). Kevyen liikenteen raittien jatkuvuudessa on nykyisin ongelmakohteita keskusta-alueella. Lauritsala-aukiosta tulee kehittää koko taajama-alueen ja lähialueen asukkaiden kohtaamispaikka ja palvelutarjonnan keskipiste, jonka äärelle syntyy hyvät yhteydet myös muilla liikennemuodoilla. Joukkoliikenteen kärkipysäkit ovat myös lähellä ja turvaavat Lauritsala- aukion saavutettavuuden joukkoliikenteellä. Autoliikenteelle toteutetaan sujuvat yhteydet ja riittävät pysäköintialueet Lauritsala-aukion välittömään tuntumaan sekä lyhyet kävely-yhteydet pysäköintialueilta palvelukeskittymään. Karjalantie - Asemakatu liittymä nykytilanteessa. Asemakadun eteläpää nykytilanteessa ja liittymä Karjalantiehen

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 Pyöräilyseminaari 9.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita. TAVOITTEISTA

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehto VE 3 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 Mielipiteitä: uheluita 2 Sähköposteja 6 Kuntalaisten

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS

VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Syyskuu 2014 VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS Liikenneselvitys 1 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat 2 1.1 Liikennöintiselvityksen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot