Lastensuojelu vuonna 2008 Uuden lastensuojelulain ensimmäinen toteuttamisvuosi ja siitä koottavat tiedot avo-, sijais- ja jälkihuollossa

Transkriptio

1 Lastensuojelu vuonna 2008 Uuden lastensuojelulain ensimmäinen toteuttamisvuosi ja siitä koottavat tiedot avo-, sijais- ja jälkihuollossa Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen

2 Lastensuojelu vuonna Uuden lastensuojelulain ensimmäinen toteuttamisvuosi ja siitä koottavat tiedot avo-, sijais- ja jälkihuollossa Uuden lastensuojelulain toteutuminen kaupungeissa Lastensuojeluasian vireilletulo, asiakkuuden aloitus ja näihin liittyvät määräajat sekä niiden toteutuminen kunnissa Lastensuojeluilmoitusrekisteri, lastensuojelutarpeen syyt lastensuojeluilmoituksessa ja lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen Asiakkuuden lopetus Hallinto-oikeuksien päätökset ja menettelytavat Lastensuojelun asiantuntijaryhmän tehtävät Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Kunnan alueelle sijoitettujen lasten valvontarekisteri ( 78) Lastensuojelun sosiaalityön resurssit Lastensuojelusta koottavat tiedot Lastensuojelun kokonaisuus Lasten määrä Kustannukset Lastensuojelun resurssit Avohuolto Lasten sijaishuolto

3 1. Uuden lastensuojelulain toteutuminen kaupungeissa Nykyinen lastensuojelulaki (417/2007) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Lastensuojelulaki korvasi vuodesta 1984 voimassa olleen edellisen lastensuojelulain (683/1983). Lastensuojelulain kokonaisuudistusta valmisteltiin osana Sosiaalialan kehittämishanketta ja siihen sisältyvää Lastensuojelun kehittämisohjelmaa vuosina Vuoden alusta voimaantulleen uuden lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen ja hänen perheensä tukitoimet ja palvelut aiempaa paremmin. Uusi laki toi mukanaan monia (toiminnallisia) muutoksia kuntien lastensuojelutyöhön. Uudessa laissa mm. korostetaan ehkäisevän lastensuojelun merkitystä kaikissa lasten ja perheiden peruspalveluissa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun prosessin vaiheita on selkeytetty ja niiden toteuttamiselle on asetettu määräaikoja sekä päätöksenteko tahoja on muutettu, esimerkiksi tahdonvastaiset huostaanottopäätökset on siirretty hallinto-oikeuksien päätettäväksi. Uutta lastensuojelulakia sovelletaan parhaillaan käytäntöön kunnissa. Kuusikon kuntien lastensuojelun asiantuntijaryhmä tarkasteli uuden lastensuojelulain eräiden säännösten toteutumista Kuusikon kunnissa vuonna Mm seuraavia asioita käytiin työryhmässä läpi: lastensuojelun asiakkuuden alkaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ( 25-27) lastensuojelun asiakkuuden lopettaminen hallinto-oikeuksien päätökset ja menettelytavat ( 38) lastensuojelun asiantuntijaryhmän (LsL 14) kokoonpano ja tehtävät kunnissa suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä ( 12) asiakasrekisteri kuntaan sijoitetuista ( 78) Uuden lastensuojelulain tarkastelun lisäksi selvitettiin, millaisia palveluja kunnat hankkivat ensi- ja turvakodeilta sekä tutkittiin lastensuojeluilmoitusten rekisteröinnissä käytettäviä koodistoja. Keskustelua käytiin myös lastensuojelun resursseista, työn kuormittavuudesta ja kunnan mahdollisuudesta toteuttaa lastensuojelulain määräyksiä. 1.1 Lastensuojeluasian vireilletulo, asiakkuuden aloitus ja näihin liittyvät määräajat sekä niiden toteutuminen kunnissa Lastensuojelulain viidennessä luvussa 25 pykälässä on lastensuojeluilmoitusta ja ilmoitusvelvollisuutta kuvattu seuraavasti: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.(lsl 25 1 mom.) 3

4 Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut 25 :n mukaisen ilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta (LsL 26). Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Kuviossa 1 esitetään lastensuojeluasiakkuuden aloittamisen ja päättämisen prosessi. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko sen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, vai onko ilmoitus selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin (26 ). Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. (27 ) Kuvio 1: 4

5 Lastensuojelulaki asettaa kaksi määräaikaa lastensuojelun asiakkuusprosessin alkuvaiheessa: 1) Välitön tilannearvio on tehtävä 7 arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta 2) Selvitys lastensuojelun tarpeesta on tehtävä viimeistään 3 kk:n kuluessa asian vireille tulosta Liitteessä 1 on kuvattu mitä tietoja kukin Kuusikko-kaupunki tallentaa ja kerää lastensuojelun asiakasprosessin aikana. Alkuvuoden 2008 aikana kaikissa Kuusikon kunnissa on havaittu lastensuojeluilmoitusten määrän lisääntyneen. Lisääntyneisiin ilmoituksiin on reagoitu sosiaalitoimen puolella esim. Vantaalla siten, että sosiaaliviranomaiset ovat tarjonneet kouluille lastensuojelun konsultaatiota ja näin toivoneet voivansa tukea peruspalveluiden työskentelyä lasten ja perheiden kanssa ja näin ennaltaehkäistä lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluilmoituksen käsittelemättä jättämisen tai lastensuojelutarpeen aloittamatta jättämiselle ei kunnissa ole ohjeistusta vaan kukin tapaus arvioidaan tilannekohtaisesti. Turku: Tilasto saadaan. Esimerkiksi tapaus, jossa 17-vuotias nuori jää poliisin suorittamassa alkoholinkäytön tehovalvonnassa kiinni kahden siideripullon kanssa, eikä hänellä ole asiakkuutta sosiaalitoimessa, ilmoitus ei johda selvitykseen. Tampere Lastensuojeluilmoitus ei johda selvityksen tekemiseen, jos se osoittautuu tai tiedetään aiheettomaksi, joko lyhyen selvittelyn tai aikaisemman tiedon perusteella. Syytä ei Tampereella tilastoida. Niiden ilmoitusten osuus, jotka eivät johda selvitykseen, voidaan suhteuttaa joko 1. kaikkiin tehtyihin ilmoituksiin, jolloin ei saada vastausta siihen, monenko uuden (ei lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta koskevan) ilmoituksen kohdalla näin käy, tai sitten 2. niihin ilmoituksiin, jotka johtavat uudelle asiakkaalle tehtävään lastensuojelutarpeen selvitykseen (tällöin Efficasta otettaisiin ne lastensuojeluilmoitusten vireillepanot, jotka on liitetty lastensuojelun tarveselvitykseen). Oulu saa tiedot seuraavista toimenpiteistä: - ilmoitus ei johda selvitykseen, asiakas peruu hakemuksen - ilmoitus ei johda selvitykseen, ilmoitus aiheeton - selvitys tehty, ei toimenpiteitä Kaupungit voivat tuottaa tiedon siitä, kuinka suuri osuus ei johda selvitykseen kaikista lastensuojeluilmoituksista. Kuntien kokemuksen mukaan 7 arkipäivän aikana saadaan valtaosa välittömistä tilannearvioista otettua käsittelyyn. Määräaikoja voidaan noudattaa siltä osin, että seitsemän arkipäivän aikana ilmoitus saadaan arvioitua ja tarjottua kiireelliset toimenpiteet sekä päätettyä, aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvitys, vaikkakin siihen liittyvää ensimmäistä tapaamista ei voida järjestää lyhyen ajan sisällä. Kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä ei kuntien kokemuksen mukaan saada tehtyä säädetyssä kolmen kuukauden ajassa vaan niiden tekemiseen kuluu kunnasta riippuen nykyisin 4-6 kk. Esimerkiksi Helsingissä noin puolet selvityksistä pystytään tekemään määräajassa. Suuri osa 5

6 saadaan tehtyä 6 kk:n aikana. Tähän on syynä kasvaneiden ilmoitusten määrä suhteessa työntekijäresursseihin Lastensuojeluilmoitusrekisteri, lastensuojelutarpeen syyt lastensuojeluilmoituksessa ja lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen Lastensuojelulaki velvoittaa kuntaa pitämään rekisteriä lastensuojeluilmoituksista (25 4 mom.). Asiakastietojärjestelmään (Effica) kirjataan kaikki lastensuojeluilmoitukset sisältöineen, toimenpiteet, joihin on ryhdytty ilmoituksen perusteella, tietoja selvityksistä, yhteydenotoista ja toimenpiteistä, jotka ovat tapahtuneet ennen lastensuojeluasiakkuuden alkamista. Lisäksi merkitään perustelut, mikäli ilmoitus ei ole johtanut asiakkuuden syntymiseen. Lastensuojeluilmoitusten rekisteri on ns passiivirekisteri niiden asiakkaiden osalta, joilla ilmoitus ei johda asiakkuuteen. Lastensuojeluilmoitusten rekisteriä pidetään erillään lastensuojelun asiakasrekisteristä. Lastensuojeluilmoituksen tiedot ovat myöhemmin löydettävissä, jos samasta lapsesta tulee myöhemmin uusia ilmoituksia. Jos ilmoitus johtaa asiakkuuteen, ovat ilmoituksen tiedot osa asiakastietoja ja siirretään lastensuojelun asiakasrekisteriin. Rekisteristä tulee laatia henkilötietolain edellyttämä tietosuojaseloste ja informoida siitä asiakkaita. Laissa on määritelty ilmoitusvelvollisuus lapsesta, jonka 1) hoidon ja huolenpidon tarve 2) kehitystä vaarantavat olosuhteet 3) lapsen oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Tähän jaotteluun perustuen Vantaan kaupunki on laatinut lastensuojeluilmoitusten syille koodituksen (Liite 2). Kuusikon kunnat ryhmittelevät käyttämänsä lastensuojeluilmoitusten koodit ko. luokituksen mukaisesti vuodesta 2008 alkaen. Koodistoa käytetään sekä lastensuojeluilmoituksen tekijän ilmoittaman syyn tilastoinnissa, että lastensuojelutarpeen tekemisen jälkeen sosiaalityöntekijän arviona lastensuojelun tarpeesta Ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen toteuttaminen Lähes kaikissa Kuusikko-kunnissa toimii ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys. Turun, Tampereen ja Oulun sosiaalipäivystykset toimivat seutukunnallisesti. Sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyö päivystysaikoina on lisääntynyt. Turussa, Tampereella ja Oulussa päivystys toimii joko kokonaan tai osittain yhteisissä toimitiloissa poliisin kanssa. Sosiaalipäivystyksen tehtävänä on virka-ajan ulkopuolella kiireellisen lastensuojelutyön ja sosiaalipalveluiden järjestäminen kuntalaisille, toiminnassa mukana oleville muille kunnille ja kunnassa oleskeleville toispaikkakuntalaisille. Vantaan sosiaalipäivystyksen tehtävänä on lisäksi psykososiaalisen tuen järjestäminen suuronnettomuuksissa.(liite 5) 6

7 1.2 Asiakkuuden lopetus Asiakkuuden lopettaminen on ollut sosiaalityön työkäytännöissä hankalasti hahmotettava asia. Varsinkin avohuollon asiakkuuksien päättäminen on ollut epäyhtenäistä ja kerran avatut asiakkuudet ovat jatkuneet todellista asiakkuutta kauemmin. Uusi lastensuojelulaki määrittelee entistä tarkemmin lastensuojeluasiakkuuden alkamisen. Tarkkaa määritelmää sille, milloin lastensuojelun avohuollon asiakkuus päättyy, ei ole. Laissa ei ole määritelty sitä, kuinka pitkä aika viimeisestä lastensuojelutoimenpiteestä on tullut kulua ennen lastensuojeluasiakkuuden päättämistä. Laissa todetaan, että lastensuojeluasiakkuus/huostaanotto täytyy päättää silloin kun asiakkuudelle ei ole olemassa tarvetta. Asiakkuuden päättämisestä informoidaan asiakasta ja avohuollon asiakkuuden päättäminen merkitään lapsen asiakirjoihin. Lastensuojelun asiakkuus voi päättyä seuraavasti: Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden jälkeen Huostaanoton tai sijoituksen päättymisen jälkeen Jälkihuollon päättymisen jälkeen Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa asiakkuuden päättämisestä. Joissakin Kuusikon kunnissa lastensuojeluasiakkuus päätetään viimeistään kuuden kuukauden kuluttua viimeisestä lastensuojelutoimenpiteestä. Prosessikuvio Tampereen mallista. Kuvio 2. 7

8 1.3 Hallinto-oikeuksien päätökset ja menettelytavat Hallinto-oikeudet käsittelevät: kiireellisen sijoituksen jatkamisen väliaikaismääräykset huostaanottohakemukset, kun joku asianosainen vastustaa tai kuuleminen on jätetty tekemättä tietyillä perusteilla valitusasiat luvan lapsen tutkimiseen Työryhmässä on laajasti keskusteltu lastensuojelulakiin liittyvistä kuntien käytännöistä ja hallintooikeuksien päätöksistä ja linjauksista. Esillä ovat olleet mm. lapsen kiireelliseen sijoittamisen jatkamiseen ( 38 ja 39), päätöksentekoon huostaanotossa ja sijaishuoltoon sijoittamisessa ( 43, 44) liittyvät asiat. Kuntien kokemus runsaan puolen vuoden ajalta on, että suostumukseen perustuvien huostaanottojen määrät kaikista huostaanotoista ovat kunnissa lisääntyneet. Yksi selitys ilmiölle on, että työskennellään enemmän vanhempien ja lähiverkoston kanssa. Pääkaupunkiseudun kunnat asioivat Helsingin hallinto-oikeuden, Tampere Hämeenlinnan hallintooikeuden, Turku Turun hallinto-oikeuden ja Oulu Oulun hallinto-oikeuden kanssa. Hallinto-oikeuksien menettelytavat ja ohjeistukset ovat alkaneet yhtenäistyä. Kuitenkin esimerkiksi väliaikaismääräyksen hakemisesta huostaanottohakemuksen yhteydessä on erilaisia käytäntöjä. Suullisia kuulemisia on kaikissa Kuusikko-kuntien käyttämissä hallinto-oikeuksissa ollut useita. Käytännössä suulliset kuulemiset johtavat siihen, että hakemusten käsittelyaika pitenee. Suullinen kuuleminen on järjestettävä aina, jos joku asianosaisista sitä vaatii Lastensuojelun asiantuntijaryhmän tehtävät Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta.(lsl 14) Lähes kaikissa Kuusikon kunnissa oli syksyllä olemassa moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä lain mukaan on avustaa vastuusosiaalityöntekijää työssään. Helsingissä ryhmän kokoonpano on seuraava: Ryhmän puheenjohtaja on perhepalvelujohtaja ja varapuheenjohtaja perhekeskustoiminnan päällikkö. Ryhmä muodostuu avohuollon, sijaishuollon, päivähoidon, perheneuvolan, päihdehuollon ja lakimiesten edustajista. Lisäksi ryhmään on nimetty edustajat terveyskeskuksesta, opetusvirastosta ja Hus:ista. Asiantuntijaryhmän apuna asioiden valmistelussa toimii ryhmän jäsenistä nimetty työvaliokunta (perhepalvelujohtaja/perhekeskustoiminnan päällikkö, johtava sosiaalityöntekijä ja lakimies), joka tutustuu kaikkiin asiantuntijaryhmään vietävien tahdonvastaisten huostaanottojen asiakirjoihin. Seulonnan perusteella valikoidut asiakastapaukset lähetetään edelleen asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi. 8

9 Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi vaikeaa lastensuojeluasiaa valmistellessaan oman arvionsa mukaan pyytää asiantuntijaryhmän näkemystä tuekseen sekä mahdollisia ehdotuksia tarvittavan lisäselvityksen hankkimisesta jo valmisteluvaiheessa. Vapaamuotoisessa käsittelypyynnössä mainitaan, missä nimenomaisissa asioissa vastuusosiaalityöntekijä toivoo työryhmän kannanottoa tai ehdotuksia. Sen tulee sisältää yhteenveto perheen lastensuojeluasiakkuudesta, sosiaalityöntekijän oma perusteltu käsitys lapsen ja perheen tilanteesta sekä omat ratkaisuvaihtoehdot. Hakemukset toimitetaan sihteerille viimeistään kuusi työpäivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa lähetetään suoraan työvaliokunnalle luettavaksi ja täydennetään myöhemmin. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän tehtävänä on avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Asiantuntijaryhmä käsittelee erityisen vaativat hallinto-oikeudelle päätettäväksi valmistellut huostaanottoa koskevat hakemusasiat sekä muut periaatteelliset tai tulkinnalliset lapsen sijaishuoltoa koskevat asiat. Espooseen perustettiin vuoden 2008 alussa Espoo-tasoinen moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on ollut seurata Espoon lastensuojelun tilannetta ja kehittämiskohtia sekä laatua. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on ollut viedä eteenpäin esiin nousseita ongelmakohtia sekä pyrkiä huolehtimaan, että lastensuojelussa tarve ja palvelut kohtaavat. Ryhmä toimii myös tukiryhmänä erityisen vaativissa asiakastapauksissa, jossa alueellinen asiantuntijaryhmä tarvitsee tukea. Espoo-tasoisen ryhmän lisäksi alueilla on ollut moniammatillisia asiantuntijaryhmiä, jotka ovat kokoontuneet tarpeen mukaan. Ryhmään on nimetty edustajat sekä sosiaali- että terveystoimesta ja sivistystoimesta siten, että ryhmässä on lastensuojelun ja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntemusta. Vantaan lastensuojelun asiantuntijaryhmä kokoontuu kerran viikossa ja sosiaalityöntekijät voivat tuoda sinne asiakasasian, johon toivovat konsultaatiota. Ryhmässä on edustettuna lastensuojelun sosiaalityö avohuollon ja sijaishuollon osalta, kasvatuksen asiantuntijuutta nuorten vastaanottolaitoksesta, varhaiskasvatuksesta ja erityisopetuksesta, päihdehuollosta, psykologi kasvatus- ja perheneuvolasta, psykiatri, yleislääketieteen erikoislääkäri sekä lakimies. Asioiden käsittely tapahtuu suullisesti. Asiantuntijaryhmän käsittely ei sinällään vaadi valmiita dokumentteja. Valmisteilla on ryhmän toiminnan arviointimalli. Turussa lastensuojelun asiantuntijaryhmää ei ole vielä nimetty. Turussa pääsääntöisesti kaikki huostaanotetut lapset ovat olleet tutkimus- ja arviointijaksolla omissa vastaanottokodeissa, joissa on käytössä moniammatillinen työryhmä. Sosiaalikeskuksen lakimies konsultoi vaikeissa lastensuojelutilanteissa. Tampereella toimii moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu noin kerran kolmessa viikossa. Puheenjohtajana toimii yleisen sosiaalityön sosiaalipalvelupäällikkö ja jäseninä ovat perheneuvolan lastenpsykiatri, neuvolaterveydenhoitaja, johtava sosiaalityöntekijä, perhetukikeskuksen johtaja, johtava psykologi lastensuojelun erityispalveluista, lakimies ja vastaava koulukuraattori. Sihteeriä ryhmällä ei ole, koska pöytäkirjaan ei kirjata keskustelujen sisältöjä. Ryhmällä on neuvoa-antava rooli ja se voi helpottaa sosiaalityöntekijän päätöksentekoa, mutta ei pyri johdattelemaan häntä. Lakimiehen tulkinnat auttavat uuden lain oloissa sosiaalityöntekijää eteenpäin. 9

10 Oulun kaupunki on asettanut voimaantulleen lastensuojelulain mukaisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän ja tarjoaa kyseistä palvelua myös muiden Oulun seudun kuntien käyttöön. Sosiaalityöntekijä ja tiimin palveluesimies päättävät, käyttävätkö asiakastapauksen asiantuntijaryhmän käsittelyssä. Asiantuntijaryhmään kuuluu seitsemän jäsentä: lastensuojelun palvelupäällikkö (pj.), lastensuojelun perhehoidon tiimin palveluesimies (vpj., siht.), sosiaali- ja terveystoimen lakimies lastenlääkäri (avoterveydenhuolto), psykologi(perheneuvola), aikuispsykiatrian ylilääkäri, mielenterveystyön palvelupäällikkö ja päihdehuollon sosiaalityöntekijä. Työryhmä kokoontuu n. kerran kuukaudessa Oulussa. Asiakasasiaa esittelevä sosiaalityöntekijä tuo kokoukseen mukanaan tarvittavat asiapaperit (tiekkari ja suostumuslomake). Asiakasasian esittelystä vastaa asiaa hoitava sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa tämän lähiesimies. Yhden asiakasasian käsittelyyn ryhmässä on varattu aikaa 45 minuuttia. (Palvelun hinta seutukuntiin myytäessä on 205 / 45 minuuttia.) 1.5. Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa (LSL 12). Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Vantaan kaupunki on ainoana Kuusikko-kunnista saanut valmiiksi poikkihallinnollisen työryhmän valmistaman lastensuojelusuunnitelman. Työhön osallistuivat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan, sivistystoimen toimialan, vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan, maankäytön sekä tilakeskuksen toimialan edustajat. Suunnitelmassa suurimman painon saavat ennaltaehkäisevän toiminnan nykyisten muotojen esittely ja kehittämistoimenpiteet. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi lastensuojelusuunnitelman Lastensuojelusuunnitelmassa painotetaan ennalta ehkäisyä, varhaista tukemista ja kunnan kaikkien toimijoiden yhteistä vastuuta lasten suojelun ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vantaan kaupungin palvelujärjestelmää kehitetään niin, että kaikki toimijat ottavat vastuun ehkäisevästä lasten suojelusta. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään panostamalla toimiviin peruspalveluihin ja parantamalla heidän osallistumismahdollisuuksiaan kaikissa kunnan palveluissa, lapsille ja nuorille suunnatuista peruspalveluista aina kaupunkisuunnitteluun asti. Vantaalla kehitetään myös toimintatapoja, joiden avulla tuetaan ja vahvistetaan lasten, nuorten ja heidän perheensä hyvinvointia tilanteissa, joissa huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista on herännyt. Tavoitteena on, että kaikki toimijat osaavat havaita ja puuttua lasten ja nuorten hyvinvointia 10

11 uhkaaviin tekijöihin osana perustyötään. Tämä koskee sekä lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja että lasten huomioimista aikuisille suunnatuissa palveluissa kuten esimerkiksi aikuissosiaalityössä tai päihdepalveluissa. Kehittämistyö edellyttää asiakasnäkökulman huomioimista kaikessa toiminnassa sekä sujuvaa yhteistyötä ammattiryhmien ja toimialojen välillä. Erityistä huomiota kiinnitetään palveluprosesseihin, joissa lapsi tai nuori on samanaikaisesti usean palvelun piirissä tai siirtyy palvelusta toiseen. Tästä esimerkkejä ovat oppilas- ja opiskelijahuoltotyön kehittäminen ja mielenterveyskeskuksen perustaminen, joka koordinoi ja kehittään mielenterveyspalvelujen hoitoprosesseja yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyötä kehitetään myös kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa.( Helsingissä laadittava lastensuojelun suunnitelma tulee sisältämään kaksi näkökulmaa: ehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tukemisen sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun näkökulman. Ehkäisevä lastensuojelu ymmärretään laajasti koskevan viranomaisten ja järjestöjen tekemää työtä lasten ja nuorten parissa. Helsingin sosiaalivirasto valmistelee vuoden 2008 aikana yhdessä keskeisten lasten ja nuorten kanssa toimivien hallintokuntien mm terveys- ja opetustoimen, nuorisotoimen ja HUS:n kanssa helsinkiläisten lasten, nuorten ja lapsi-perheiden hyvinvoinnin edistämistä ja lastensuojelun järjestämistä koskevan suunnitelman vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman lopullisesti vuoden 2009 alussa. Suunnitelmasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman konkreettinen ohjelma, johon sisällytetään myös taloussuunnitelmassa varattavat resurssit ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukee sekä lapsi- ja perhekohtaiseen lasten-suojeluun. Suunnitelmassa tullaan linjaamaan yhteistyön koordinointi ja konkreettiset yhteistyötavat eri hallintokuntien kanssa. Linkki suunnitelmaan: Espoossa suunnitelma tekeillä, tarkoitus on, että uusi valtuusto hyväksyisi sen vuodenvaihteen jälkeen. Alkamassa on työpajatyöskentely, jossa pohditaan lastensuojelun toimivuutta ja sitä mikä lastensuojelussa on huonosti. Avoin-Espoo-nettisivuilla toteutetaan kysely yleisölle. On myös haastettu kaksi koulua tekemään kirjoitustehtävän muodossa kertomuksia nuorten hyvinvoinnista. Tampereella suunnitelman pohjana käytetään Tampereen kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa (2007) sekä Kuntaliiton ja Pohjois-Savon Lastensuojelun Kehittämisyksikön materiaalia. Turussa on olemassa lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Tämän pohjalta tultaneen luomaan hyvinvointi- ja lastensuojelusuunnitelma. Oulun ja seutukuntien lastensuojelusuunnitelma työstetään Tukeva-hankkeen puitteissa osana seudullista lapsipoliittista ohjelmaa Kunnan alueelle sijoitettujen lasten valvontarekisteri ( 78) Lastensuojelun valvontaa koskevia rekistereitä ovat: a) kuntaan yksityisesti sijoitettujen lasten rekisteri sekä b) kuntaan lastensuojeluperustein sijoitettujen lasten rekisteri. Rekisterin pohjalta sijoituskunnassa voidaan valvoa lasten olosuhteita ja varautua järjestämään lasten tarvitsemat palvelut (esim. koulun, terveydenhuollon, päivähoidon, erikoissairaanhoidon jne.). Rekisteriin kirjataan: kuntaan avohuollon tukitoimena sijoitettujen ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten henkilötiedot, sijaishuoltopaikan yhteystiedot ja sijoittajakunnan yhteystiedot tiedot 11

12 sijoituksen alkamisesta ja päättymisestä, sijoitetutun lapsen tarvitsemien tukitoimien ja palvelujen järjestämistä koskevat tiedot, sijaishuoltopaikan valvontaa koskevat tiedot, kuntaan yksityisesti sijoitettujen lasten nimet, henkilötiedot, huoltajien henkilötiedot ja yhteystiedot, yksityiskodin yhteystiedot, selvitykset yksityiskodin sopivuudesta lapsen hoitoon ja kasvatukseen, päätökset yksityiskodin hyväksymisestä lapsen sijoituspaikaksi, tiedot toimenpiteistä, mikäli yksityiskotia ei voida hyväksyä lapsen sijoituspaikaksi, tiedot lapsen hoidon ja kasvatuksen tukemiseksi järjestetyistä tukitoimista On mahdollista yhdistää rekisterit a) ja b) saman valvontarekisterin osarekistereiksi. Rekisteristä tulee laatia henkilötietolain edellyttämä tietosuojaseloste ja informoida siitä asiakkaita. Kuntarekisteri on perustettu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Turussa rekisteri aiotaan perustaa syksyllä Kuntarekisterin ylläpidosta vastaa yleisimmin lasten sijaishuolto, yleishallinnon palvelut tai tilaajaorganisaatio. 1.7 Lastensuojelun sosiaalityön resurssit Lastensuojelulain asettamien määräaikojen ja vastuiden noudattaminen on nykyisillä resursseilla tuottanut ongelmia kunnissa. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä sitä, että lastensuojelun sosiaalityön resursseja selvitetään vuodelta Ryhmän esitys on, että kootaan lasten asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden määrä (vakanssit) vuodelta 2008 marraskuun 30 päivän tilanteen mukaisesti, mikäli ohjausryhmä varaa tarvittavat resurssit työhön. Kun saadaan selvitettyä lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden määrä, saadaan selville työn kuormittavuus, esim. kuinka paljon lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on lapsia asiakkaana. Paitsi sosiaalityöntekijöiden määrää, haluttaisiin selvittää myös, kuinka paljon vakansseilla työskentelee ilman kelpoisuutta olevia työntekijöitä. Tämän hetkisen kelpoisuuslain tulkinnan mukaan vakansseilla toimivat työntekijät, olivatpa he kelpoisia tai eivät, voivat toimia lapsen asioista vastaavina sosiaalityöntekijöinä kunnissa tietyn määräajan (max. 1 vuosi). Heillä on vain joiltakin osin rajoitettu päätösvalta (kiireellinen sijoitus ja yhteydenpidon rajoittaminen). Edellytyksenä on kuitenkin lastensuojelutyöhön liittyviä opintoja, esim. cum laude- tasoiset yliopisto-opinnot, jne. 2. Lastensuojelusta koottavat tiedot 2.1 Lastensuojelun kokonaisuus Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Näiden lisäksi on olemassa ehkäisevää lastensuojelua (lsl 3 ). Useimmissa Kuusikon kunnissa lastensuojelu on organisatorisesti osana perheiden/lapsiperheiden sosiaalipalveluja. Lastensuojelun kustannusten koostaminen täysin toisiaan vastaavasti eri kunnissa on silti usein tehtävä toiminnoittain ja sopimalla, mitä kustannuksia tässä tarkastelussa nähdään osana lastensuojelua 12

13 2.1.1 Lasten määrä Lastensuojelun piirissä olleiden lasten kokonaismäärä koostuu seuraavasti *Vuoden aikana pelkästään avohuollon tukitoimien piirissä olleet (ei sisällä avohuollon tukitoimena sijoitettuja, eikä jälkihuollon piirissä olevia ) *Vuoden aikana sijoitettuna (joko huostaan otetut tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut ) *Jälkihuollon piirissä olleet (avohuolto- ja huostaanottosijoituksen jälkeen) Kustannukset. Lastensuojelun kustannukset koostetaan seuraavista toiminnoista: *Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö * Jälkihuollon sosiaalityö *Lastensuojelua tukeva perhetyö *Tukiperhetoiminta/tukihenkilötoiminta *Lastensuojelun päivystystoiminta *Muut perhekohtaiseksi lastensuojeluksi laskettavat palvelut (esim järjestöjen palvelut, läheisneuvonpito, ensi- ja turvakotien toiminta siltä osin, kuin se lasketaan lastensuojeluksi) *Lastensuojelulain mukainen taloudellinen avustaminen (LsL 35,36?) Lapsiperheiden toimeentulotuki myönnetään tavallisimmin aikuisten palveluissa mutta Tampereella sekä osittain Turussa ja Vantaalla lapsiperheiden toimeentulotuki myönnetään lapsiperheiden palveluissa. Lastensuojelun taloudellinen tukeminen ( 35, 36) ja toimeentulotuen kautta tukeminen voivat osittain korvata tosiaan Lastensuojelun resurssit ESITETÄÄN KOOTTAVAKSI: Lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden määrä (vakanssit) Huostaanotot Suostumukseen perustuvien huostaanottojen määrä vuonna 2008 (johtava viranomainen päättää) Hallinto-oikeuden päättämät huostaanotot vuonna 2008 Huostaanottohakemuksia vireillä HAO.ssa HAO hylännyt hakemuksia vuonna Avohuolto Stakes on uudistanut lastensuojelun avohuollosta kokoamiensa asiakas- ja toimintatietojen keruuta uuden lain voimaantulon jälkeen merkittävästi. Osaa valtakunnalliseen tiedonkeruuseen tulleista tiedoista Kuusikko-kunnat ovat koonneet jo muutaman vuoden ajan. Näistä tiedoista Kuusikkokunnat voivatkin nyt koota tarkempia tietoja. Tällaisia ovat mm. lastensuojeluilmoitusten syykoodistot ja tiedot lastensuojeluilmoitusten tekijöistä. Muiden avohuollon tietojen osalta pyritään käyttämään Stakesin kokoamia tietoja (liite 6). Avohuollon osalta kootaan: 13

14 1.Vuoden aikana tulleet lastensuojeluilmoitukset (Stakes) Kootaan jaottelu ilmoittajan antamasta lastensuojeluarpeen syystä Vantaan koodiston mukaisesti ryhmiteltynä pääluokittain (Liite2) 1.B Lastensuojeluilmoituksen tekijät. Kuusikko (Vantaa ei saa viranomaisia erikseen v ) 2.Vuoden aikana lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden lasten lukumäärä Stakes (HETU kertaalleen) ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17) 3.Vuoden aikana alkaneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet Stakes (lasten lkm. HETU kertaalleen) ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17) *asiakkuus päättyy selvitykseen (Kuusikko) *asiakkuus jatkuu (Kuusikko) 4.Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset Stakes (lapset HETUkertaalleen) ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17) Kootaan jaottelu lastensuojelutarpeen syistä sosiaalityöntekijän arvioimana. Vantaan koodiston mukaisesti ryhmiteltynä pääluokittain Kuusikko (Liite2) 5.Vuoden aikana lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen laaditut uudet asiakassuunnitelmat Stakes (lasten lkm ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17) 6.Vuoden aikana tarkistetut avo- tai jälkihuollon asiakassuunnitelmat Stakes (lasten lkm ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17,18-20) 7.Vuoden aikana avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret Stakes (HETU kertaalleen ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17,18-20)-ei sisällä jälkihuollon piirissä olleita) Kuusikko: Tämä kohta voi olla ongelmallinen, sillä ohjeissa ei tarkkaan sanota, pitääkö asiakkaalla olla päätös saamastaan palvelusta vai miten avohuollon asiakkaat muuten lasketaan. 8.Vuoden aikana jälkihuollossa olleet lapset ja nuoret Stakes (HETU kertaalleen ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17,18-20) 9.Vuoden aikana poistuneet ja lakkautetut avohuollon asiakkuudet Stakes (lasten ja nuorten lkm ikäryhmittäin (0-2,3-6,7-12,13-15,16-17,18-20). Kuusikko: Tämä kohta voi olla ongelmallinen, se miten avohuollon asiakkuus lakkautetaan ei ole määritelty. 2.3 Lasten sijaishuolto 1. 1 Vuoden aikana sijoitettuna olleet (ikäryhmät 0-2,3-6,7-12,13-15,16-17,18-20) 1.1b Vuoden 2008 aikana sijoitettuna olleet 0-17 vuotiaat 1. 1 Vuoden aikana uudet sijoitetut ikäryhmittäin (ikäryhmät 0-2,3-6,7-12,13-15,16-17,18-20) 14

15 1.2 Sijoitetut Sijoitetuista eri hoitomuotojen piirissä % Laitoshoito% Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 1.3 Lasten sijaishuollon kustannukset yhteensä Josta oman toiminnan kustannukset Josta perhehoidon kustannukset (sijaisperheet) Josta ostopalvelutoiminnan kustannukset Josta oman toiminnan kustannukset % Josta perhehoidon kustannukset % Josta ostopalvelutoiminnan kustannukset % 1.5 Lasten sijaishuollon hoitovuorokaudet yhteensä Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 2. Lasten sijaishuollon laitoshoito 2.1 Laitoksiin sijoitetut vuonna - omien laitosten asiakkaat - ostopalvelulaitosten asiakkaat 2.2 Laitoksiin sijoitetut omiin laitoksiin sijoitetut ostopalvelulaitoksiin sijoitetut Laitosten hoitovuorokaudet - omien laitosten hoitovuorokaudet - ostopalvelulaitosten hoitovuorokaudet 2.4 Lasten sijaishuollon laitoshoidon kustannukset - omien laitosten kustannukset - ostopalvelulaitosten kustannukset 2.5 Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstö 1. Koko henkilöstö Joista erityishenkilöstö 2. Työllistetyt Työllistettyjä vuoden aikana 2.6 Kunnallisten lastensuojelulaitosten paikat, joista vastaanottopaikkoja 2.7 Lastensuojelun koko perheen hoitoon tarkoitettujen YMPÄRIVUOROKAUTISTEN kunnallisten hoitopaikkojen määrä 15

16 3. Lastensuojelun ammatilliset perhekodit 3.1 Ammatillisiin perhekoteihin sijoitetut vuonna - kunnallisten ammatillisten perhekotien asiakkaat - ostopalvelu ammatillisten perhekotien asiakkaat 3.2 Ammatillisiin perhekoteihin sijoitetut omien perhekotien asiakkaat ostopalveluperhekotien asiakkaat Perhekotien hoitovuorokaudet vuonna - kunnallisten ammatillisten perhekotien hoitovuorokaudet - ostopalvelu ammatillisten perhekotien hoitovuorokaudet 3.5 Ammatillisten perhekotien kustannukset - kunnallisten ammatillisten perhekotien kustannukset - ostopalvelu ammatillisten perhekotien kustannukset 4. Lastensuojelun perhehoito (sijaisperheet) 4.1 Sijaisperhehoidon asiakkaat Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaat Lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaat 4.2 Sijaisperheissä olevat asiakkaat Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaat Lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaat 4.3 Sijaisperheiden hoitovuorokaudet h Pitkäaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet 4.5 Sijaisperhetoiminnan kustannukset 5. Ympärivuorokautinen laitosmuotoinen perhekuntoutus 5.1 Perheet vuoden aikana - kunnallisen perhekuntoutukseen osallistuneet - ostopalveluperhekuntoutukseen osallistuneet 5.2 Lapset vuoden aikana - kunnallisen perhekuntoutukseen osallistuneet lapset - ostopalveluperhekuntoutukseen osallistuneet lapset 5.3 Lasten vuorokaudet vuoden aikana - kunnallisen perhekuntoutukseen osallistuneiden lasten hoitovuorokaudet - ostopalveluperhekuntoutukseen osallistuneiden lasten hoitovuorokaudet 5.4A Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen lasten osuus laitoksiin sijoitetuista 5.4 Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen lasten hoitovuorokaudet laitoshoidon vuorokautisista 16

17 Liitteet: 1. Lastensuojeluasiakkuuden aloittaminen ja siitä kerättävät tilastotiedot vuonna 2008 (korvataan taulukkomuotoisella esityksellä 1 B lopullisessa raportissa) 2. Lastensuojeluilmoituksen syykoodit (Vantaan kaupunki) Muut lastensuojelun avohuollon tukitoimet, esimerkkinä Tampere 4. Lastensuojelun avohuollosta koottavat tiedot (Stakes) 5. Kuntien sosiaalipäivystyksen toiminta 17

18 Liite 1 A Kuusikko kunnat Marja-Riitta Kilponen Lastensuojeluasiakkuuden aloittaminen ja siitä kerättävät tilastotiedot vuonna ) Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain 26 määritelmä Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut 25 :n mukaisen ilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään 7 arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko sen johdosta ryhdyttävä 27 :ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, vai onko ilmoitus selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun 1 momentissa tarkoitetun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai päätetään tehdä 27 :ssä tarkoitettu lastensuojelutarpeen selvitys. Sosiaalityöntekijän on tehtävä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä huoltajalle ja lapselle ottaen kuitenkin huomioon, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Kuusikko kunnista saatavia tilastotietoja Kaikki Kuusikko kunnat saavat tiedot lastensuojeluilmoitusten määrästä. Ilmoitusten kohteena olevat lapset jaetaan viiteen ikäryhmään Stakesin keruun mukaisesti: 0-2 vuotiaat, 3-6 vuotiaat, 7-12 vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Lastensuojeluilmoitusten syyt jaotellaan kolmeen pääkategoriaan. Kuusikko kunnat sopivat, että samaa jaottelua käytetään myös sosiaalityöntekijän arviossa lastensuojelutarpeen syissä sekä huostaanottopäätöksissä. Myös kiireellisten sijoitusten syissä ja huostaanottopäätöksissä tullaan käyttämään ainakin tätä pääluokkajaottelua. Lapsen hoidon ja huolenpidon tarve Kehitystä vaarantavat olosuhteet Lapsen oma käyttäytyminen. Turkua lukuun ottamatta kaikki kunnat saavat kerättyä tiedot syykooditukseen.

19 Liite 1 A Lastensuojeluilmoituksen tekijöiden tiedot kerätään aiemmin käytetyn luokituksen mukaan (asiaan palataan viimeisessä kokouksessa 7.11): Itse Huoltaja/vanhemmat Perheenjäsen Sukulainen/omainen Naapuri/ystävä/tuttava Muu yksityinen Yksityinen yhteensä Sosiaaliviranomainen *josta päivähoito (voi olla nykyään myös opetushallinnon alla) Terveydenhuollon viranomainen Poliisi Koulu Muu viranomainen Viranomaiset yhteensä Helsinki, Vantaa, Turku ja Tampere saavat selville niiden tapausten lukumäärän, joissa ratkaisu lastensuojelutarpeen selvittämisen tarpeesta on tehty 7 arkipäivän aikana ilmoituksen vireilletulosta. Espoo ei saa selville kyseistä lukua. Kaikki kunnat saavat selville niiden lastensuojeluilmoitusten tai yhteydenottojen määrän, jotka eivät johda lastensuojeluasiakkuuden alkamiseen ja lastensuojelutarpeen selvitykseen. Osa kunnista saa tarvittaessa selville syyn, miksi ilmoitus ei johtanut lastensuojelutarpeen selvityksen ja asiakkuuden alkamiseen. Helsinki, Vantaa ja Oulu käyttävät kooditusta. Muut kunnat eivät koodaa tätä syytä. Muista kunnista poiketen Turussa on keskitetty lastensuojeluilmoitusten vastaanotto sosiaalipäivystykseen. Turussa lastensuojeluilmoitusten lastensuojelun selvitystarpeen arviointi tapahtuu aina 7 vuorokauden sisällä. 2) Asiakkuuden alkaminen ja niistä ilmoittaminen perheille Tilanne Kuusikko kunnissa Kaikissa kunnissa lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun viranhaltija on tehnyt päätöksen aloittaa lastensuojelutarpeen selvitys. Asiakkuudesta tehdään merkintä asiakastietojärjestelmään esim. Effica. Perhe saa tietää lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta joko suullisesti tai kutsukirjeessä ensimmäiselle tapaamiselle. 3) Lastensuojelutarpeen selvitys ( 27) Lastensuojelutarpeen selvityksessä selvitetään ja arvioidaan lapsen suojelun ja tuen tarvetta suhteessa vanhempien mahdollisuuksiin vastata niihin. Selvitys tehdään siinä laajuudessa kuin tilanne vaatii. Se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen teosta vastaa sosiaalityöntekijä. Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä mahdolli-

20 Liite 1 A sesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Selvitys ei ole tekninen toimenpide, vaan luottamuksellisen asiakassuhteen luomista. Se on asiakkaiden kuuntelemista ja heidän osallistamistaan arvioimaan lapsen ja omaa tilannettaan. Lastensuojelutarpeen selvitys tulee valmistua 3 kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Selvitys voi valmistua yhden tai useamman tapaamisen jälkeen. Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tehtävää yhteenvetoa ei ole säädetty tehdä kirjallisesti. Kaikki Kuusikko kunnat tekevät kuitenkin perheelle kirjallisen yhteenvedon lastensuojelutarpeen selvityksestä. Kuusikko kunnista saatavia tilastotietoja Kaikki Kuusikko kunnat saavat selvitettyä lastensuojelutarpeen selvitysten määrän. Helsinki, Vantaa ja Tampere saavat selvitettyä niiden lastensuojelutarpeen selvitysten määrän, jotka ovat valmistuneet 3 kuukauden sisällä asian vireilletulosta. Espoossa ei ollut tietoa tilastotiedon keruusta. Turku ja Oulu eivät saa tätä tilastotietoa vuoden 2008 tilanteesta. 4) Lastensuojelutarpeen selvitykseen päättyvä asiakkuus Lastensuojeluasiakkuus päättyy, kun selvityksen aikana tai lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvedossa todetaan, ettei lapsella ole lastensuojelun tarvetta. Kuusikko kunnista saatavia tilastotietoja Kaikissa kunnissa perheelle lähetetään kirjallinen yhteenveto lastensuojelutarpeen selvityksestä. Näissä tapauksissa siinä todetaan, että asiakkuus on päättynyt selvitykseen. Kaikissa Kuusikko kunnissa saadaan kerättyä tiedot lastensuojelutarpeen selvitykseen päättyvien asiakkuuksien määrästä. 5) Lastensuojeluasiakkuuksien määrä, jotka jatkuvat lastensuojelutarpeen selvityksen valmistumisen jälkeen Kuusikko kunnista saatavia tilastotietoja Kuusikko kunnat saavat tiedon vähentämällä selvitykseen päättyneiden asiakkuuksien määrän koko vuoden uusien avohuollon asiakkaiden määrästä. 6) Lastensuojelun asiakassuunnitelmat 30 Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.