LIEVÄÄ MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN JA HÄNEN OMAISENSA KOKEMUKSIA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIEVÄÄ MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN JA HÄNEN OMAISENSA KOKEMUKSIA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA"

Transkriptio

1 LIEVÄÄ MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN JA HÄNEN OMAISENSA KOKEMUKSIA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA Hannele Patjas PRO GRADU - TUTKIELMA Hoitotiede Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Toukokuu 2010

2 TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos PATJAS, HANNELE: Lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta Pro gradu -tutkielma, 61 s., 22 liitesivua Hoitotiede Toukokuu 2010 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viisi muistisairastunutta ja heidän viisi omaistaan, jotka osallistuivat Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssille. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, jonka teemat muodostettiin aiempien tutkimusten perusteella. Haastattelun teemat olivat kokemuksia kuntoutuksesta, vertaistuesta ja kuntoutumista tukevasta ohjauksesta ja neuvonnasta sekä kurssin toteutumisesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Muistisairastuneet ja omaiset kokivat kuntoutuksen tärkeänä asiana, joka virkistää ja ylläpitää toimintakykyä. Sairastuneiden kuntoutusmuodot ovat muuttuneet ja omaisista on tullut aktiivisia kannustajia ja kuntoutuksen mahdollistajia. Tutkimukseen osallistuneet sairastuneet ja omaiset kokivat vertaisryhmistä saadun tuen yhtenä tärkeimpänä asiana sopeutumisvalmennuskurssilla. Erityisesti omaiset kertoivat, että toisilta saatu tuki auttoi arjessa jaksamista. Kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta koettiin hyödylliseksi. Omaiset pitivät tärkeänä saada tietoa myös tulevasta, koska kyseessä on etenevä sairaus. Muistisairastuneet ja omaiset kokivat sopeutumisvalmennuskurssin virkistävänä kokemuksena. Kaikki kurssille osallistuneet osallistuisivat jatkossakin vastaavalle kurssille, jos heille tulisi siihen mahdollisuus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että muistisairaille ja heidän omaisilleen suunnattu sopeutumisvalmennus on tärkeä kuntoutusmuoto, josta on hyötyä sekä sairastuneille että omaisille. Sopeutumisvalmennus tukee sairastunutta ja omaista sekä auttaa selviytymään arjessa. Tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä sopeutumisvalmennuskursseja ja mallintamalla niissä jo toimivia menetelmiä. Asiasanat: lievää muistisairautta sairastava, omainen, sopeutumisvalmennus, kuntoutus

3 TURUN YLIOPISTO Department of Nursing Science PATJAS, HANNELE: The Mild Dementia Patient s and his Caregiver s Experiences of the Adaptation Training Course Master's thesis, 61 p., 22 pages of appendices Nursing Science May 2010 The aim of this study was to describe the mild dementia patient s and his caregiver s experiences of the adaptation training course. The target group for the study consisted of five mild dementia patient and five of their caregivers who participated in the adaptation training course of the Alzheimer Society of Finland. The research material was collected through thematic interviews, which formed the themes of previous studies. The interview themes were the experiences of rehabilitation, peer support, guidance and counselling and the implementation of the course. The material was analyzed by content analysis. Dementia patients and caregivers felt the rehabilitation as an important issue, which stimulate and maintain ability to function. Dementia patient s forms of rehabilitation have changed and caregivers have become active in encouraging and enablers of rehabilitation. Patients and caregivers, who participate in the study, felt the aid that they received from peer groups as one of the most important thing in the adaptation training course. Especially caregivers told that the support, that they received from others helped to coping with everyday life. Guidance and counselling was felt to be useful. Caregivers felt important to know what will happen next, because dementia is a progressive disease. Dementia patients and their caregivers felt adaptive training course refreshing experience. All participants would participate in the course in future, if they had a change. Results suggest that adaptation training course, which is directed to dementia patients and their caregivers, is an important form of rehabilitation, and it is useful both the patients and their caregivers. Adaptation training support dementia patient and his caregivers and helps to cope with everyday life. Results can be used by developing adaptation training and modelling already operating methods. Keywords: mild memory suffering from illness, caregivers, adaptation training

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO..4 2 TIEDONHAKU.6 3 MUISTISAIRAAT JA OMAISET SOPEUTUMISVALMENNUKSESSA Muistisairaudet Muistisairastuneet ja omaiset Sopeutumisvalmennus Kuntoutus Vertaisryhmä Kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusaineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Muistisairastuneiden ja omaisten kokemuksia Kokemuksia kuntoutuksesta Kokemuksia vertaistuesta Kokemuksia kuntoutumista tukevasta ohjauksesta ja neuvonnasta Kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssin toteutumisesta Tutkimustulosten yhteenveto POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet..50 LÄHTEET..53 LIITTEET Liite 1. Tietohaun kuvaus Liite 2. Tutkimusten yhteenveto Liite 3. Teemahaastattelurunko Liite 4. Esimerkki analyysin etenemisestä luokitusrungossa

5 1 JOHDANTO Muistisairaus on sairautena pysyvä ja etenevä. Se aiheuttaa toimintakyvyn laskua, muisti- ja käyttäytymishäiriöitä, kuten ahdistusta ja masennusta. Toimintakyvyn lasku vähentää kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista lisäten palvelun tarvetta. (Avila ym ) Muistisairauden esiintyvyys lisääntyy merkittävästi iän myötä. Se on maailmanlaajuisesti merkittävä sairaus, sillä se koskettaa enenevässä määrin väestöä joka puolella maailmaa. (Overshott & Burns 2005, Yu ym ) Suomessa on arviolta henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt, kärsii lievästä ja vähintään keskivaikeasta muistisairaudesta. Joka vuosi uusia muistisairaustapauksia ilmaantuu noin (Käypä hoito 2006.) Muistisairauksien diagnosointi ja hoito ovat kehittyneet niin nopeasti, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät ole kehittyneet samaa tahtia. Sairauden entistä varhempi tunnistaminen on nostanut esiin kokonaan uuden potilasjoukon: sairauden varhaisvaihetta elävät ja lievästi muistisairastuneet. Diagnostiikan rinnalla lääkehoidot ovat kehittyneet hidastamaan muistisairauksien etenemistä ja toimintakyvyn heikkenemistä. Hyviä vuosia on luvassa enemmän kuin ennen. Silti kolme neljästä tarvitsee sairauden loppuvaiheessa pitkäaikaishoitopaikan. (Granö ym. 2006, Banerjee ym ) Muistisairaiden kokonaishoidon haasteeksi on myös noussut tavoitteellisen ja läpi sairauden jatkuvan kuntoutuksen kehittäminen ja arvioiminen. Kuntoutuksen tavoitteena ovat jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpitäminen ja elämänlaadun edistäminen. Toimintakyvyn ylläpitämisellä on tutkimusten mukaan pystytty parantamaan muistisairastuneiden elämänlaatua. (Granö 2006.) Suomessa on alueellisia käytäntöjä kuntoutuksen suhteen, joten muistisairautta sairastavat ja heidän omaisensa ovat eriarvoisissa asemassa riippuen asuinpaikkakunnastaan. Esimerkiksi alkuvaiheen muistisairastuneelle jaettavaa ensitietoa ei ole tarjolla kaikilla paikkakunnilla. Tarvitaankin lisää kuntoutuksen vaikuttavuudesta kertovaa tutkimusta, jotta toimivista käytännöistä kehitettäisiin saumattomia palveluketjuja valtakunnallisesti. 4

6 Muistisairauksiin on kehitetty erilaisia tehokkaita lääkehoitoja, mutta lääkehoidon rinnalla muistisairastunut ja omainen tarvitsevat myös tietoa ja tukea etenevästä sairaudesta. Tietämättömyys sairauden aiheuttamista muutoksista ja selviytymiskeinoista voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta sairastuneelle ja hänen omaiselleen. Sairautta koskevan ohjauksen ja neuvonnan avulla muistisairastuneet ja heidän omaisensa löytävät uusia selviytymisstrategioita, jolloin ahdistus lievenee. (Chung 2001.) Lisäksi ohjauksella ja neuvonnalla voidaan lisätä omaisen ja sairastuneen hyvinvointia sekä lisätä hyviä vuosia kotona (Mittelman ym. 2006). Muistisairastuneiden omaisille suunnatut interventiot voivat vähentää tutkimuksen mukaan eristäytymisen ja pettymysten tunnetta. Omaisilla tulee olla tarkkaa tietoa sairauden aiheuttamista muutoksista, jotta he jaksaisivat elää sairastuneen kanssa ja voisivat tukea sekä hoitaa häntä. (Andrèn & Elmstå 2008.) Tässä tutkimuksessa selvitetään aluksi yleisimpiä muistisairauksien piirteitä ja oireita lyhyesti. Sen jälkeen määritellään sopeutumisvalmennuskurssi ja kuntoutus alkuvaiheen muistisairauden näkökulmasta. Lisäksi esitellään vertaisryhmätoiminta sekä kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta. Tutkimustarkoituksen ja tehtävän jälkeen esitellään tutkimuksen empiirinen toteutus. Tutkimustuloksissa esitetään sairastuneiden ja omaisten aineiston tulokset ensin erillään ja lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto. Tutkimuksen lopuksi pohditaan tuloksia suhteessa aiempiin tutkimustuloksiin ja arvioidaan tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta ennen johtopäätöksiä ja jatkotutkimusaiheita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa avo-sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvien kokemuksista kurssista. Saadun tiedon avulla voidaan sopeutumisvalmennuskursseja kehittää ja mallintaa niissä jo toimivia menetelmiä. 5

7 2 TIEDONHAKU Tutkimus perustuu kansainvälisten PubMed (Medline), Cinahl sekä Cochrane - tietokannoista ja suomalaisen Medic-tietokannasta löydettyyn kirjallisuuteen. Tavoitteena oli löytää muistisairastuneille ja heidän omaisilleen suunnattuja tutkimuksia, joissa tutkittiin kuntoutusmenetelmien ja kuntouttamista tukevan ohjauksen ja neuvonnan sekä vertaistuen vaikutusta muistisairastuneeseen ja omaiseen. Hakuja tarkennettiin rajaamalla aika 10 vuoteen, ihmisiin kohdistuviin tutkimuksiin ja mahdollisuuteen saada koko teksti. Hakujen jälkeen aineisto käytiin läpi ja arvioitiin sen sopivuutta ja laatua lukemalla otsikot, abstraktit ja kokotekstit. Haku on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 1 ja sen tuloksena löytyneet tutkimukset liitteessä 2. Hakua jatkettiin manuaalisesti saatujen artikkeleiden lähdeluetteloista ja Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta, koska kansainvälisten hakujen kautta oli saatu liian vähän Suomessa ja Pohjoismaissa tehtyjä tutkimuksia. Hakusanoina käytettiin tällöin dementia, Alzheimerin tauti, sopeutumisvalmennus, vertaistuki ja kuntoutus. Aineistosta valittiin kymmenen teosta. Lisäksi Muistiliitosta sai tutkimusta koskevaa aineistoa, joista valittiin kolme teosta. Manuaalisen haun avulla valitut aineistot käsittelivät muistisairauden diagnosointia, vertaistukea ja kuntoutuksen eri muotoja. Systemaattisen haun avulla valittiin yhteensä 33 tutkimusta (liite 2) ja manuaalisen haun avulla 13 teosta. Valitut tutkimukset perustuivat ennen valintaa määriteltyihin sisäänottokriteereihin, jotka perustuivat tutkimuksen tarkoitukseen. Kriteereinä olivat, että tutkimus kohdistui ihmiseen, lievään muistisairauteen ja kuntoutukseen. Suurin osa valituista tutkimuksista oli pitkittäistutkimuksia, joissa oli interventioryhmä ja vertailuryhmä. Osa artikkeleista oli systemoituja kirjallisuuskatsauksia. 6

8 3 MUISTISAIRAAT JA OMAISET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLA 3.1 Muistisairaudet Muistisairaudella tarkoitetaan elimellistä, aivoja vaurioittavan sairauden aiheuttamaa laaja-alaista muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymistä, joka vaikuttaa arkiselviytymiseen. Kyseessä on oirekokonaisuus, johon muistihäiriön lisäksi liittyy vähintään yksi seuraava oire: kielelliset häiriöt, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen. Oireet voivat olla ohimeneviä, pysyviä tai eteneviä riippuen dementiaa aiheuttavasta syystä. Etenevä muistisairauden yleisimmät syyt ovat Alzheimerin tauti (n. 60 %) ja verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus (n %). Muita muistisairauksia aiheuttavia syitä ovat mm. aivovammat ja päihteet. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Granö ym. 2006, Käypä hoito 2006.) Muistisairaus luokitellaan vaikeusasteen mukaan lieväksi, keskivaikeaksi ja vaikeaksi. Lievästi ja keskivaikeasti muistisairastunut pystyy yleensä elämään kotonaan säännöllisen avun turvin, kun taas vaikeasti muistisairastunut tarvitsee jo ympärivuorokautista auttamista ja valvontaa. Lievää muistisairautta sairastavan henkilön hoidossa pyritään yhdistämään mahdollinen oireita helpottava lääkehoito ja muut toimintakykyä säilyttävät kuntoutusmenetelmät. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Granö ym ) Lääkitys on osa etenkin Alzheimerin taudin kokonaisvaltaista hoitoa. Kun diagnoosi on tehty, tulee aina harkita hoitoa Alzheimer-lääkkeillä. Ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan asetyylikoliiniesteraasin estäjää. Kohtalaisen vaikeassa tai vaikeassa Alzheimerin hoidossa voidaan aloittaa myös memantiinilla. Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat sairastuneen kognitiivisen toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen. Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen. Hoito Alzheimer-lääkkeillä lopetetaan, ellei sen valvonta onnistu tai sairastuneella ilmenee jatkuvia haittavaikutuksia (ripuli, oksentelu ja pahoinvointi). Lääkityksen lopetukseen vaikuttaa myös, jos hoitovastetta ei saavuteta millään lääkkeellä tai lääkeyhdistelmällä (eli tila 7

9 heikkenee nopeasti lääkityksen aikana). Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten lääkehoito on tilapäistä. Tilannetta tulee arvioida muutaman kuukauden välein. (Käypä hoito 2006.) Ikääntymiseen liittyvät henkisen suorituskyvyn muutokset ovat yleensä lieviä, eivätkä ne vaikuta arjessa selviytymiseen. Lievällä kognitiivisella heikentymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa muistihäiriö tai jonkin muun henkisen suorituskyvyn osa-alueen heikentyminen on selvästi voimakkaampi kuin vastaavan ikäisellä väestöllä yleensä. Oireisto ei kuitenkaan vielä merkittävästi häiritse arjessa selviytymistä. Eteneviin muistisairauksiin kuuluvat jatkuvasti pahenevat muistivaikeudet ja muiden dementiaoireiden ilmaantuminen. (Steenman ym. 2005, Granö ym ) Alzheimerin tauti on yleisin (65 70 %) muistinheikkenemiseen johtavista sairauksista. Tauti alkaa hitaasti ja etenee vaiheittain johtaen lopulta kuolemaan. Taudin alkamisiän perusteella on tehty luokittelu varhaisella (alle 65-vuotiaana) ja myöhäisellä iällä alkavaan tautityyppiin. Myöhäisellä iällä (yli 65-vuotiaana) alkava Alzheimerin tauti on sairauden yleisin muoto. Alzheimerin tauti jaetaan edelleen kolmeen eri vaiheeseen, jotka ovat lievä, keskivaikea ja vaikea. Taudin ensimmäisinä oireina ovat muistihäiriöt ja uuden oppimisen heikentyminen. Oirekuvaan kuuluvat lisäksi kielelliset vaikeudet, päättelykyvyn ja toiminnanohjauksen heikentyminen sekä aloitteellisuuden vähentyminen. Sairauden lievässä vaiheessa esiintyy käytösoireita, joista mm. masentuneisuus ja ärtyneisyys ovat yleisiä. Kun sairaus etenee, heikentyvät ajan- ja paikantaju ja hahmottamisen vaikeus lisääntyy. Toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa heikkenee niin, että tarvitaan toisen ihmisen apua. Alzheimerin taudin kesto voi vaihdella viidestä vuodesta yli 20 vuoteen. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Cummings ym. 2002, Farina ym. 2001, Sulkava 2003, Overshott & Burns 2005, Granö 2006, Käypä hoito 2006, Yu 2006, Clare ym ) Verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus on seurausta erilaisista verenkiertohäiriöiden aiheuttamista aivokudoksen vaurioista. Muistihäiriöt jaetaan alatyyppeihin vaurion sijainnin ja syntymekanismin mukaan. Oireet riippuvat verenkiertohäiriön sijainnista. Sairaus etenee portaittain, joten välillä vointi voi olla tasainen ja kohentua, joskus taas tulee äkillisiä sekavuustiloja. Oirekuvaan kuuluvat muistin heikkenemisen lisäksi kävelyn, aloitekyvyn ja ajatustoimintojen heikkeneminen 8

10 sekä toiminnan ohjauksen hidastuminen ja häiriintyminen. Myös käytöshäiriöt ja tunneelämän yliherkkyys ovat yleisiä, koska tietoisuus toimintakyvyn puutteista ja heikkenemisestä säilyy kauemmin kuin Alzheimerin taudissa. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Oveshott & Burns 2005, Granö 2006, Clare ym ) Kolmanneksi yleisin muistisairaus on Lewyn kappale tauti. Tauti on saanut nimensä mikroskooppisen pienistä Lewyn kappaleista, jotka sijaitsevat aivokuorella ja aivorungon alueella. Siihen liittyvät henkisen suorituskyvyn heikentyminen ja Parkinsonin taudin kaltaiset oireet, kuten jäykkyys ja hitaus sekä kasvojen ilmeettömyys ja liikkumisen vaikeutuminen. Tautiin liittyvät myös vireydentason ja oireiden nopea vaihtelu, sekavuusalttius sekä yksityiskohtaiset näköharhat. Näköharhat ovat useimmiten eläväisempien unien jatkoa valvetilassa. Lewyn kappale taudin alkuvaiheessa muistihäiriöitä ei välttämättä esiinny paljoakaan, mutta ne lisääntyvät taudin edetessä. Taudin kesto on 2-20 vuotta. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Oveshott & Burns 2005, Granö 2006.) Erityisesti aivojen frontaali- eli otsalohkoja vaurioittavan muistihäiriön ensimmäisiä oireita ovat käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset. Tyypillisiä piirteitä ovat myös aloitekyvyttömyys ja apaattisuus, mutta toisaalta voi esiintyä estottomuutta ja tahdittomuutta. Oirekuvaan kuuluvat toiminnan ohjauksen vaikeutuminen sekä arvostelukyvyn ja toiminnan suunnitelmallisuuden heikkeneminen. Sairaus saattaa myös lisätä kielellisiä vaikeuksia. Alkuvaiheessa muisti on kohtalaisen hyvä, mutta sairauden edetessä muistihäiriöt lisääntyvät. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Granö 2006.) 3.2 Muistisairastuneet ja omaiset Muistisairauksia pidetään usein ikääntyneiden ihmisten sairauksina, mutta Suomessa on alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa ihmistä. Määrän voidaan olettaa olevan kasvussa mm. tarkentuneen diagnostiikan ja kasvavan tietämyksen myötä. Muistisairauksien oireet ja hoito ovat lähes samanlaisia iästä riippumatta. Vakava sairaus on aina kriisi, ja työikäisillä on etenkin sairauden alkuvaiheessa enemmän sairauden kokemiseen liittyviä käytösoireita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja eristäytymistä sosiaalisista tilanteista. (Muistiliitto 2010.) 9

11 Muistisairastuneella tulee olla mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa ennakoivasti tulevaan elämäänsä, koska kyseessä on etenevä sairaus. Hoitotahdon avulla muistisairastunut voi ilmaista omaa hoitoaan koskevan tahdon sellaisen tilanteen varalta, että hän ei itse enää pysty osallistumaan hoitopäätöksen tekemiseen. Hoitotahdossa voidaan ilmaista suostumus tai kielto tiettyihin hoitotoimenpiteisiin, nimetä sijaispäättäjä hoitoa koskeviin ratkaisuihin sekä esittää toiveita hoivan ja elämänlaadun suhteen. Sairastuneella on oikeus myös nimetä itselleen edunvalvoja maistraatin avulla. (Muistiliitto 2010.) Omaisten rooli muistisairaudessa on merkittävä. Sairauden edetessä sairastunut ei tule toimeen ilman toisen ihmisen apua päivittäisissä toiminnoissa. Monilla sairastuneilla tärkein apu on lähellä oleva omainen, joka on usein puoliso tai oma lapsi. Ikääntyneillä muistisairastuneilla oma puolisokin on itse usein ikääntynyt ja sairas. Osa omaisista toimii muistisairastuneen omaishoitajana, joka saa kunnalta palkkaa tehtävästään. Omaishoitajuuteen kuuluvat myös säännölliset vapaapäivät, jolloin sairastuneelle tarjotaan mahdollisuus lyhytaikaishoitoon. Näiden vapaiden tarkoituksena on edistää omaisen jaksamista tarjoten hänelle vapaata aikaa, jonka ajan sairastunut on ympärivuorokautisen hoidon piirissä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Muistisairaudet koskettavat sairastunutta ja koko perhettä kokonaisvaltaisesti. Sairastuneiden elämänlaadun arvioimiseen on kehitetty erilaisia mittareita, joiden avulla pyritään arvioimaan muistisairastuneen elämänlaatua suhteessa hänen toimintakykyynsä (Banerjee ym. 2005). Omaisten jaksamista ja hyvinvointia on tutkittu enemmän ja heidän jaksamisensa arviointiin on myös kehitetty useita mittareita. Mittarit arvioivat omaisten jaksamista, masentuneisuutta ja terveydentilaa yleensä. (Millan-Calenti ym. 2000, Gauglerin ym ) Omaisille suunnatuissa interventiotutkimuksissa omaisten jaksamista on tutkittu antamalla heille ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea ja käyttäytymisterapiaa. Näillä interventioilla on todettu olevan vaikutusta omaisten jaksamiseen kontrolliryhmiin nähden. Tutkimusten mukaan omaisten jaksaminen tukee muistisairastuneen olemista kotihoidossa, ja sairastuneen pitkäaikaishoidon tarve viivästyy. (Millan-Calenti ym. 2000, Banerjee ym. 2005, Mittelman ym. 2006, Selwood ym. 2007, Gauglerin ym ) 10

12 3.3 Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennuksella tuetaan sairaita tai vammaisia henkilöitä sekä heidän perheitään selviytymään sairauden tai vamman aiheuttamista muutoksista elämässä. Sopeutumisvalmennus on yksi osa kuntoutusta. Valmennusta järjestetään yksilö- tai ryhmä-, avo- tai kurssimuotoisena toimintana. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu vertaistoiminta, jolloin tavoitteena on poistaa vammaisuuden ja sairauden kielteisiä vaikutuksia osallistavan yhteisöllisen kehityksen kautta. Sopeutumisvalmennuksessa lähestytään elämänhallintaa ja hyvinvoinnin saavuttamista sairastuneen ja omaisen aktiivisen osallistumisen avulla. Valmennus koostuu mm. asiantuntijaluennoista ja vertaistoiminnasta. (Muistiliitto 2010, STM 2010.) Sopeutumisvalmennuksen tarjoamat erilaiset neuvonta- ja tukimuodot pyrkivät vähentämään omaisen hoitamisen taakkaa ja lisäämään motivaatiota sairastuneiden hoitoon. Lisäksi ne virkistävät sairastunutta ja pyrkivät hidastamaan pitkäaikaishoitoon joutumista. (Hyvärinen ym. 2003, Smits ym ) Sopeutumisvalmennuksesta säädetään myös useammassa laissa, esimerkkinä vammaispalvelulaki (Finlex 380/1987) ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslaki (Finlex 566/2005). Tutkimuksen kohteena olevassa Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssissa oli tavoitteena tukea toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämistä sekä positiivisten voimavarojen löytymistä sairauden alkuvaiheessa. Kurssilla mietittiin yhdessä kuntoutuksen ja kuntoutumisen uusia näkemyksiä muistisairauksissa. Kurssi tarjosi myös mahdollisuuden tutustua toisiin samankaltaisessa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. Sopeutumisvalmennuskurssin ohjaajina toimi kolme Muistiliiton työntekijää. Viisi kurssikertaa oli jaettu teemoittain, joissa oli luennoimassa eri asiantuntijoita. Jokaisella kurssikerralla sairastuneet ja omaiset jaettiin omiin vertaisryhmiinsä, joissa käsiteltiin yhteisiä asioita. Kurssille osallistujat saivat myös pohdittavaa mukaansa kotitehtävien muodossa. (Muistiliitto 2008.) 11

13 3.3.1 Kuntoutus Kuntoutus tukimuotona Kuntoutus on käsitteenä moniulotteinen. Sillä voidaan kuvata sairastuneen ja kuntouttajan välistä vuorovaikutussuhdetta. Kuntoutuksella voidaan myös tarkoittaa sairastuneen ja hänen läheistensä saamaa kuntoutuspalveluiden kokonaisuutta, tai se voidaan ymmärtää yhteiskunnallisena palvelujärjestelmänä. Nykyään kuntoutuksen näkökulma korostaa yksilöä toimintaympäristössään ja yhteisönsä jäsenenä. Ihminen ymmärretään kokonaisuutena, ympäristönsä osana ja omaa toimintaansa ohjaavana yksilönä. (Kettunen ym. 2002, Pirttilä 2004, Granö ym ) Kuntoutus on suunniteltua ja moniammatillista toimintaa, jossa tavoitteena on edistää sairastuneen ihmisen mahdollisuuksia elää ja osallistua sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Muistisairastuneen ihmisen kohdalla tavoitteina ovat lisäksi toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä elämänlaadun ja elämänhallinnan lisääminen. Kuntoutusta suunniteltaessa ja toteuttaessa tarvitaan tietoa sairaudesta, sairastuneen ihmisen elämäntilanteesta sekä hänen persoonastaan. Muistisairastuneen ihmisen kuntoutuksessa korostuu kuntoutuksen ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä ylläpitävä luonne. Kyseessä on mahdollistava kuntoutus, jolloin kuntoutustilanteissa painopiste siirtyy menneestä tulevaan, yksilöllisten ominaisuuksien ja rajoitusten selvittämisestä toimintamahdollisuuksien tarjoamiseen. Yksilöllinen ja tavoitteellinen kuntoutus perustuu yhdessä kuntouttajan, kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa kirjallisesti laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma on osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Muistisairauden luonteen vuoksi ei välttämättä voida sitoutua pitkäkestoisiin kuntoutusprosesseihin. Myös kuntoutusmuodot muuttuvat etenevän sairauden muuttuessa. (Kettunen ym. 2002, Pirttilä 2004, Granö ym. 2006, Heimonen & Voutilainen 2006.) Kuntoutuksen lähikäsitteenä voidaan pitää kuntoutumista, jonka Granö ym. (2006) määrittelevät sairastuneen ihmisen terveydentilan tai toimintakyvyn kohentumisena kuntoutuksen tai muiden tekijöiden seurauksena. Se voidaan myös nähdä pyrkimyksenä voittaa sairaudesta tai vammasta johtuvat vaikeudet, ja se on uuden mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden löytämistä sairaudesta huolimatta. Kuntoutumisen lähtökohtana on 12

14 tapahtuneen hyväksyminen ja muutosten kohtaaminen askel kerrallaan. Muistisairauksissa kuntoutuminen voidaan hahmottaa elämänlaadun ja mielekkyyden kokemuksen säilymisenä mahdollisimman kauan. (Granö ym. 2006, Teri ym ) Kuntoutumista edistävät terapiat Kognitiivinen kuntoutus eli muistikuntoutus on paljon 1960-luvulta lähtien käytetty kuntoutusmuoto muistisairauksissa (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Ball ym. 2002, Pirttilä 2004). Muistikuntoutus voidaan jakaa orientaatio- ja muisteluterapiaan. Orientaatioterapian tavoitteena on parantaa tai ylläpitää sairastuneen tietoisuutta ajasta ja paikasta kertaamalla toistuvasti, mikä aika nyt on ja missä ollaan. (Farina ym. 2001, Pirttilä 2004, Overshott & Burns 2005, Spector ym ) Muistiterapiassa käydään läpi sairastuneen menneitä tapahtumia ja kokemuksia kuvien ja äänien avulla (Woods ym. 2007). Liikunnalliset ongelmat, kävelyvaikeudet, tasapaino-ongelmat ja kaatuilu ovat yleisiä muistisairauksissa (Iersel ym. 2003). Liikuntakyvyn menetys on yksi keskeisimmistä laitoshoitoon ja kuolemaan johtamista syistä (Arcoverde ym. 2008). Liikunnan ja kognitiivisten taitojen välillä on useissa tutkimuksissa todettu olevan yhteys (Baker ym Geda ym. 2010, Orgeta ym. 2010). Fysioterapian tavoitteena onkin tukea muistisairastunutta ylläpitämään tai parantamaan itselleen parasta mahdollista liikkumis- ja toimintakykyä selviytyäkseen jokapäiväisessä elämässään. (Pirttilä 2004, Granö ym. 2006, Yu ym. 2006). Fysioterapiassa käytetään mahdollisimman laajasti fyysisiä voimavaroja. Prosessiin kuuluvat toimintakyvyn arviointi, voimavarojen tunnistaminen, keinojen määrittäminen ja toteuttaminen sekä arviointi. Fysioterapiaa voidaan käyttää joko yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena. Alkuvaiheen muistisairautta sairastava voi osallistua myös tasapaino- ja kävelykuntoutusryhmiin. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Toimintaterapiaa käytetään mm. neurologisessa kuntoutuksessa yleisesti. Sen avulla pyritään ylläpitämään muistisairastuneen toiminnallista identiteettiä tukemalla häntä osallistumaan henkilökohtaisesti merkityksellisiin toimintoihin. Yhtenä tukemismenetelmänä on toimintaympäristön muokkaaminen yksinkertaisemmaksi. Toimintaterapeutit tekevät myös kotikäyntejä, jolloin he arvioivat muistisairastuneen 13

15 henkilön selviytymistä kotiympäristössä. Toimintaterapeutit ohjaavat ja neuvovat tarvittavien apuvälineiden käytössä ja kodin muutostöissä. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Musiikkiterapiassa käytetään musiikin eri elementtejä vuorovaikutuksen keskeisinä välineinä. Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Sitä käytetään kokonaiskuntoutuksen osana muiden hoitomuotojen rinnalla tai pääasiallisena hoitomuotona. Musiikki tarjoaa keinoja vuorovaikutukseen sellaisille henkilöille, joiden kielelliset kyvyt ovat heikenneet. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Puheterapian tavoitteena on tukea muistisairastunutta ihmistä ylläpitämään toiminta- ja kommunikaatiokykyään, jonka avulla hän voi tulla toimeen vuorovaikutustilanteissa. Puheterapia sisältää puheen, kielen ja kommunikaation tutkimisen sekä kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen. Puheterapiassa korostuu yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa. Ruokailuun ja nielemiseen liittyvä ohjeistus on osa puheterapeuttista kuntoutusta. (Granö ym ) Taideterapiaa käytetään muistisairastuneiden kuntoutumiseen pyrkimyksenä vapauttaa sisäiset voimavarat taiteen keinoin. Tavoitteena on muutosprosessi kohti tasapainoista ja harmonista elämää. Taideterapiaa voidaan toteuttaa maalaamisen, piirtämisen sekä muovailun keinoin yksilö- tai ryhmätoimintana. Terapia tarjoaa muistisairastuneille ihmiselle mielen virkistystä, iloa ja sosiaalisia kontakteja. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Vertaisryhmä Vertaisryhmällä (self help group, suom. myös oma-apuryhmä) tarkoitetaan ryhmää, jossa kaikilla osallistuvilla on sama elämäntilanne. Vertaisryhmiä voi syntyä ennalta sovitusti tai sattumalta, kun samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset kohtaavat. Ryhmä on tehtäväkeskeinen, joten sen tavoitteena on vertaistuen (peer support) saavuttaminen. Tukea antavassa vertaisryhmässä keskitytään konkreettisesti arkipäivän vaikeuteen ja siitä selviytymiseen tietoa ja kokemuksia jakaen. Vertaistukeen perustuvan auttamisen ydin on Hyvärin (2005) mukaan ihmisten välinen arkinen kohtaaminen ilman rooleja. Samassa tilanteessa olemisen kokemus on vertaisryhmälle aina tärkeä, vaikka kukin 14

16 olisikin hiukan eri vaiheessa. Vertaisryhmässä keskustelun painopiste voi olla sekä menneisyydessä, nykypäivässä että tulevaisuudessa. Vertaisryhmät ovat arvokkaita, koska ne rohkaisevat jäseniään uskomaan itseensä ja omiin kokemuksiinsa. Lisäksi vertaisryhmän jäsenet saavat kokemuksen omasta asiantuntijuudestaan ja voimaantumisestaan aikaisemman uhrin ja passiivisen asiakkaan roolistaan. (White & Dorman 2000, Mead ym. 2001, Adamsen 2002, Vilen ym. 2002, Harjula 2003, Hyväri 2005, Nylynd 2005, Percy ym ) Tutkimusten mukaan muistisairastuneet ja heidän omaisensa hyötyvät eniten tavatessaan toisia perheitä ja saadessaan vertaistukea, jolloin omaisen taakka pienenee ja sairastuneen laitostuminen hidastuu (Woods ym. 2003). Hyvärin (2005) tutkimuksen mukaan vertaistuessa yksityiset kokemukset saavat yhteisöllisten kokemusten ulottuvuuksia. Samanlainen elämäntilanne on yksi vertaistuen edellytys. Vertaistukeen perustuvien suhteiden luominen edellyttää kokemusten jakamista ja vuorovaikutteista kohtaamista. Pelkkä kokemusten julkinen kertominen tai pelkkä yleisö ei vielä riitä, vaan tarvitaan yhteisesti jaettu sosiaalinen tila, missä vastaanottajat ovat keskustelun aktiivisia osallistujia. Vertaistuessa omat kokemukset luovutetaankin toisten käyttöön. (Hyväri 2005.) Yhteisöllisyys edistää toimintaan sitoutumista, ryhmäprosessin etenemistä ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä (Wilska-Seemer 2005). Vertaisryhmillä on pitkät perinteet erityisesti Pohjois-Amerikasta, jossa on jo luvulla keskusteltu vertaisryhmien merkityksestä. Vertaisryhmätutkimusta on tehty mm. sosiologiassa, sosiaalityössä, psykologiassa ja psykiatriassa. Tutkimuksessa on kaksi pääkoulukuntaa: sosiaali- ja yhteiskuntatieteet sekä psykologia ja terveystieteet. Tutkimusteemoja ovat mm. arvot, kohtaaminen, osallisuus, vaikuttaminen, vastavuoroisuus, voimaantuminen ja yhteisöllisyys. Psykologian ja terveystieteiden tutkimuksissa painottuvat yksilölliset kokemukset ja ryhmädynamiikka. (Nylynd 2005.) Nylundin (2005) mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on vankat perinteet vertaisryhmien perustamisessa Suomessa. Vertaistuki vakiintui Suomessa sosiaali- ja terveysalan työssä 1990-luvun puolivälissä (Hyväri 2005). Ryhmiä perustetaan ja tutkitaan koko ajan enenevässä määrin, koska perinteiset kyläyhteisöt hajoavat ja sosiaaliset verkostot vähenevät ihmisten muuttaessa maaseudulta kaupunkeihin. Myös sairaudet hajottavat luontaista tukiverkostoa, joten tukea haetaan muualta 15

17 samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta (Saarenheimo 2005) luvulla kansainvälisiä tutkimusteemoja ovat olleet päihderiippuvuus, psyykkiset ja fyysiset sairaudet, omaishoitajat sekä ikääntyneet Kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta Tutkimusten mukaan muistisairaat ja heidän omaisensa tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa selviytyäkseen muistisairauden kanssa elämisestä. Tieto voi koskea sairautta, sosiaalisia etuuksia, käytännön neuvoja, hoitovinkkejä ja kuntoutusta (White & Dorman 2000, Millan-Calenti ym. 2002, Harjula 2003, Haapasaari 2004, Granö ym. 2006). Ohjauksen ja neuvonnan avulla voidaan hidastaa muistisairastuneen joutumista pitkäaikaishoitoon lisäämällä sairastuneen itsenäisyyttä (Mittelman ym. 2006, Roger 2008) sekä vähentää sairauteen liittyviä käytöshäiriötä (Callahan ym. 2006). Lisäksi ohjauksella ja neuvonnalla on mahdollista ennaltaehkäistä esimerkiksi onnettomuuksia, kuten kaatumisia ja lääkehoitoon liittyviä poikkeamia (Roger 2008). Tiedon avulla sairastunut ja omainen ymmärtävät myös sairautta paremmin ja pystyvät etsimään erilaisia selviytymiskeinoja uusiin tilanteisiin (Chung 2001, Selwood 2007, Barber ym. 2008). Muistisairauteen sairastunut ja hänen omaisensa tarvitsevat ensitietoa heti diagnoosin saamisen jälkeen. Ensitiedolla tarkoitetaan perustietoja sairaudesta, hoidosta, kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä tarjolla olevista palveluista. Ohjauksen aikana annetaan tukea myös diagnoosin aiheuttamaan tunnekriisiin ja neuvotaan haettavissa olevista sosiaalietuuksista. Ensitiedon tavoitteena on vahvistaa sairastuneen ja hänen omaisensa elämänhallinnan tunnetta, tukea elämän uudelleen rakentamista muuttuneessa elämäntilanteessa sekä motivoida hoitoon ja kuntoutumiseen. (Kettunen ym. 2002, Kokkonen & Heimonen 2004, Granö ym ) Ensitiedon avulla omainen ja sairastunut ymmärtävät, mistä on kyse, ja heillä on mahdollisuus suunnitella tulevaisuutta ja päätöksentekoa laajemmin (Andrèn & Elmstå 2008). Kuntoutusohjaus tarkoittaa kuntoutusohjaajan antamaa ohjausta ja neuvontaa, sairaudesta tai vammasta aiheutuvien psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä kuntoutumista ja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tukitoimia. Sen tavoitteena on turvata tiedon ja tuen saannin jatkuvuus sairastuneelle ja hänen 16

18 läheisilleen. Ohjaus auttaa ymmärtämään sairautta ja sen vaikutuksia arjessa. (Kokkonen & Heimonen 2004, Granö ym ) Neuvonta on tärkeä kuntoutuksen muoto muistisairastuneelle ja hänen omaiselleen, kun se on oikein ajoitettua ja kohdennettua. Neuvonta on tavoitteellista, systemaattista sekä asiakasta tuen ja palveluiden piiriin ohjaavaa toimintaa. Keskeisenä periaatteena on ennakoitavuus, joka auttaa sairastunutta ja hänen omaisiaan valmistautumaan sairauden etenemiseen. Oikeaan aikaan annettu ohjaus vähentää omaisten taakkaa ja masennuksen oireita. Inhimillisten oikeuksien toteutumisen valvonta ja varmistaminen ovat neuvonnan lähtökohtia. (Kokkonen & Heimonen 2004, Granö ym. 2006, Gaugler ym ) 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa avo-sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvien kokemuksista kurssista. Saadun tiedon avulla voidaan sopeutumisvalmennuskursseja kehittää ja mallintaa niissä jo toimivia menetelmiä. Tutkimustehtävänä on hakea vastausta kysymykseen: Mitä kokemuksia on muistisairastuneilla ja omaisilla sopeutumisvalmennuskurssilla? Tutkimustehtävään haetaan vastauksia tutkimusaineistosta, joka kerätään teemahaastattelun avulla. Ongelma on käytännönläheinen ja sen avulla on tarkoitus selvittää sopeutumisvalmennuskurssin merkitystä muistisairastuneelle ja hänen omaiselleen. 17

19 5 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä olivat avo-sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvat lievää muistisairautta sairastavat henkilöt sekä heidän omaisensa. Tämän tutkimuksen näytteen muodostivat Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneet sairastuneet sekä heidän omaisensa, joita oli yhteensä kymmenen henkilöä, joista viisi sairastunutta ja viisi omaista. Kaikki kurssilaiset osallistuivat tutkimukseen. Laadullisessa tutkimuksessa aineiston kokoon ei ole yleisohjetta, vaan se keskittyy pieneen määrään tarkoituksellisesti valittuja tapauksia, harkinnanvaraiseen näytteeseen (Alasuutari 1999, Patton 2002, Hirsjärvi & Hurme 2008). Tutkimukseen osallistujista seitsemän oli naisia ja kolme miestä. Sairastuneiden diagnoosin saamisen ajankohta vaihteli 2 kuukaudesta 10 kuukauteen (taulukko 1). Yhdellä sairastuneella lääkärintutkimukset olivat vielä kesken, eikä hänellä ollut diagnoosia muistisairaudesta. Diagnoosin saaminen ei kuitenkaan suoraan kerro sairastamisen kestosta. Kaikilla Alzheimerin tautiin sairastuneilla oli lääkitys tautiin. Kaikki sairastuneet ja omaiset olivat yhtä omaista lukuun ottamatta eläkkeellä. Lähes kaikki sairastuneet selvisivät haastattelujen perusteella kotona omaistensa turvin. Yksi omainen toimi sairastuneen palkkiota saavana omaishoitajana ja yhdellä yksin asuvalla sairastuneella kävi kotihoito. Lisäksi kaksi yksin asuvaa sairastunutta sai erilaisia tukipalveluja, kuten ateriapalvelua. Haastatteluun osallistuneet kertoivat saaneensa ensitietoa sairaudesta eri lähteistä. Sairastuneet kertoivat saaneensa tietoa sairaudestaan diagnoosin antaneelta lääkäriltä ja omaiseltaan. Omaiset kertoivat saaneensa ensitietoa lääkäriltä, hoitajilta ja erilaisista luentotilaisuuksista. Yksi omainen kertoi, ettei ollut saanut ensitietoa lainkaan. Kaikki omaiset pitivät ensitietoa erittäin tärkeänä ja kokivat, että tietoa kuuluisi antaa myös omaisille tämän tyyppisessä sairaudessa. Yksi omainen ehdotti, että ensitietoa voisi antaa suunnitellusti useammalla kerralla, koska diagnoosin saatua ei kaikkea annettua tietoa pysty sisäistämään. 18

20 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneet omaiset kertoivat saaneensa tiedon kurssista sairastunutta hoitavilta tahoilta, kun taas kaikki sairastuneet saivat tiedon omaisiltaan. Kaksi sairastunutta sai kertomansa mukaan tiedon vasta samana päivänä, kun kurssi alkoi. Muistisairastuneilla ja heidän omaisillaan oli erityyppistä tietoa kuntoutusmenetelmistä ennen sopeutumisvalmennuskurssia. Osa sairastuneista käytti kuntoutuksen eri muotoja, kuten fysio- ja toimintaterapiaa sekä ohjattua liikuntaa, joten heillä oli enemmän tietoa kuin niillä sairastuneilla, joiden kuntoutus koostui päivittäisestä liikunnasta ja harrastuksista. Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssi oli suunnattu lievää muistisairautta sairastaville. Lievää muistisairautta sairastavan muistitestin tulos tulisi olla pistettä (Käypähoito 2006). Tutkija teki kaikille tutkimukseen osallistuneille sairastuneille Minimental State Examination (MMSE) -muistitestin haastatteluiden yhteydessä, jos sitä ei ollut tehty edellisen puolen vuoden aikana, ja jos he suostuivat testiin. Yksi sairastunut kieltäytyi muistitestistä, ja hän kertoi, että hänelle oli testi tehty kuukausi aiemmin, jolloin tulos oli ollut yli 20 pistettä. Muiden sairastuneiden MMSE - muistitestin tulokset olivat 21 25/30 pisteen välillä. Taulukko 1. Sairastuneiden esitiedot Nro Aika diagnoosin varmistumisesta haastatteluhetkellä Diagnoosi MMSEmuistitestin pisteet 1. 2 kk Alzheimerin tauti 23/ kk Alzheimerin tauti 22/ kk Alzheimerin tauti 21/30 4. ei diagnoosia - 25/ kk Verisuoniperäinen muistisairaus yli Tutkimusaineiston keruu Tutkimus tehtiin Muistiliiton pyynnöstä, joten liitto toimi myös tutkimusluvan myöntäjänä. Tutkija tapasi Muistiliiton yhteyshenkilöt ennen sopeutumisvalmennuskurssia ja sopi heidän kanssaan tutkimuksen etenemisestä ja 19

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot