LIEVÄÄ MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN JA HÄNEN OMAISENSA KOKEMUKSIA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA
|
|
- Niko Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIEVÄÄ MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN JA HÄNEN OMAISENSA KOKEMUKSIA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA Hannele Patjas PRO GRADU - TUTKIELMA Hoitotiede Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Toukokuu 2010
2 TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos PATJAS, HANNELE: Lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta Pro gradu -tutkielma, 61 s., 22 liitesivua Hoitotiede Toukokuu 2010 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viisi muistisairastunutta ja heidän viisi omaistaan, jotka osallistuivat Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssille. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, jonka teemat muodostettiin aiempien tutkimusten perusteella. Haastattelun teemat olivat kokemuksia kuntoutuksesta, vertaistuesta ja kuntoutumista tukevasta ohjauksesta ja neuvonnasta sekä kurssin toteutumisesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Muistisairastuneet ja omaiset kokivat kuntoutuksen tärkeänä asiana, joka virkistää ja ylläpitää toimintakykyä. Sairastuneiden kuntoutusmuodot ovat muuttuneet ja omaisista on tullut aktiivisia kannustajia ja kuntoutuksen mahdollistajia. Tutkimukseen osallistuneet sairastuneet ja omaiset kokivat vertaisryhmistä saadun tuen yhtenä tärkeimpänä asiana sopeutumisvalmennuskurssilla. Erityisesti omaiset kertoivat, että toisilta saatu tuki auttoi arjessa jaksamista. Kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta koettiin hyödylliseksi. Omaiset pitivät tärkeänä saada tietoa myös tulevasta, koska kyseessä on etenevä sairaus. Muistisairastuneet ja omaiset kokivat sopeutumisvalmennuskurssin virkistävänä kokemuksena. Kaikki kurssille osallistuneet osallistuisivat jatkossakin vastaavalle kurssille, jos heille tulisi siihen mahdollisuus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että muistisairaille ja heidän omaisilleen suunnattu sopeutumisvalmennus on tärkeä kuntoutusmuoto, josta on hyötyä sekä sairastuneille että omaisille. Sopeutumisvalmennus tukee sairastunutta ja omaista sekä auttaa selviytymään arjessa. Tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä sopeutumisvalmennuskursseja ja mallintamalla niissä jo toimivia menetelmiä. Asiasanat: lievää muistisairautta sairastava, omainen, sopeutumisvalmennus, kuntoutus
3 TURUN YLIOPISTO Department of Nursing Science PATJAS, HANNELE: The Mild Dementia Patient s and his Caregiver s Experiences of the Adaptation Training Course Master's thesis, 61 p., 22 pages of appendices Nursing Science May 2010 The aim of this study was to describe the mild dementia patient s and his caregiver s experiences of the adaptation training course. The target group for the study consisted of five mild dementia patient and five of their caregivers who participated in the adaptation training course of the Alzheimer Society of Finland. The research material was collected through thematic interviews, which formed the themes of previous studies. The interview themes were the experiences of rehabilitation, peer support, guidance and counselling and the implementation of the course. The material was analyzed by content analysis. Dementia patients and caregivers felt the rehabilitation as an important issue, which stimulate and maintain ability to function. Dementia patient s forms of rehabilitation have changed and caregivers have become active in encouraging and enablers of rehabilitation. Patients and caregivers, who participate in the study, felt the aid that they received from peer groups as one of the most important thing in the adaptation training course. Especially caregivers told that the support, that they received from others helped to coping with everyday life. Guidance and counselling was felt to be useful. Caregivers felt important to know what will happen next, because dementia is a progressive disease. Dementia patients and their caregivers felt adaptive training course refreshing experience. All participants would participate in the course in future, if they had a change. Results suggest that adaptation training course, which is directed to dementia patients and their caregivers, is an important form of rehabilitation, and it is useful both the patients and their caregivers. Adaptation training support dementia patient and his caregivers and helps to cope with everyday life. Results can be used by developing adaptation training and modelling already operating methods. Keywords: mild memory suffering from illness, caregivers, adaptation training
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO..4 2 TIEDONHAKU.6 3 MUISTISAIRAAT JA OMAISET SOPEUTUMISVALMENNUKSESSA Muistisairaudet Muistisairastuneet ja omaiset Sopeutumisvalmennus Kuntoutus Vertaisryhmä Kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusaineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Muistisairastuneiden ja omaisten kokemuksia Kokemuksia kuntoutuksesta Kokemuksia vertaistuesta Kokemuksia kuntoutumista tukevasta ohjauksesta ja neuvonnasta Kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssin toteutumisesta Tutkimustulosten yhteenveto POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet..50 LÄHTEET..53 LIITTEET Liite 1. Tietohaun kuvaus Liite 2. Tutkimusten yhteenveto Liite 3. Teemahaastattelurunko Liite 4. Esimerkki analyysin etenemisestä luokitusrungossa
5 1 JOHDANTO Muistisairaus on sairautena pysyvä ja etenevä. Se aiheuttaa toimintakyvyn laskua, muisti- ja käyttäytymishäiriöitä, kuten ahdistusta ja masennusta. Toimintakyvyn lasku vähentää kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista lisäten palvelun tarvetta. (Avila ym ) Muistisairauden esiintyvyys lisääntyy merkittävästi iän myötä. Se on maailmanlaajuisesti merkittävä sairaus, sillä se koskettaa enenevässä määrin väestöä joka puolella maailmaa. (Overshott & Burns 2005, Yu ym ) Suomessa on arviolta henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt, kärsii lievästä ja vähintään keskivaikeasta muistisairaudesta. Joka vuosi uusia muistisairaustapauksia ilmaantuu noin (Käypä hoito 2006.) Muistisairauksien diagnosointi ja hoito ovat kehittyneet niin nopeasti, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät ole kehittyneet samaa tahtia. Sairauden entistä varhempi tunnistaminen on nostanut esiin kokonaan uuden potilasjoukon: sairauden varhaisvaihetta elävät ja lievästi muistisairastuneet. Diagnostiikan rinnalla lääkehoidot ovat kehittyneet hidastamaan muistisairauksien etenemistä ja toimintakyvyn heikkenemistä. Hyviä vuosia on luvassa enemmän kuin ennen. Silti kolme neljästä tarvitsee sairauden loppuvaiheessa pitkäaikaishoitopaikan. (Granö ym. 2006, Banerjee ym ) Muistisairaiden kokonaishoidon haasteeksi on myös noussut tavoitteellisen ja läpi sairauden jatkuvan kuntoutuksen kehittäminen ja arvioiminen. Kuntoutuksen tavoitteena ovat jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpitäminen ja elämänlaadun edistäminen. Toimintakyvyn ylläpitämisellä on tutkimusten mukaan pystytty parantamaan muistisairastuneiden elämänlaatua. (Granö 2006.) Suomessa on alueellisia käytäntöjä kuntoutuksen suhteen, joten muistisairautta sairastavat ja heidän omaisensa ovat eriarvoisissa asemassa riippuen asuinpaikkakunnastaan. Esimerkiksi alkuvaiheen muistisairastuneelle jaettavaa ensitietoa ei ole tarjolla kaikilla paikkakunnilla. Tarvitaankin lisää kuntoutuksen vaikuttavuudesta kertovaa tutkimusta, jotta toimivista käytännöistä kehitettäisiin saumattomia palveluketjuja valtakunnallisesti. 4
6 Muistisairauksiin on kehitetty erilaisia tehokkaita lääkehoitoja, mutta lääkehoidon rinnalla muistisairastunut ja omainen tarvitsevat myös tietoa ja tukea etenevästä sairaudesta. Tietämättömyys sairauden aiheuttamista muutoksista ja selviytymiskeinoista voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta sairastuneelle ja hänen omaiselleen. Sairautta koskevan ohjauksen ja neuvonnan avulla muistisairastuneet ja heidän omaisensa löytävät uusia selviytymisstrategioita, jolloin ahdistus lievenee. (Chung 2001.) Lisäksi ohjauksella ja neuvonnalla voidaan lisätä omaisen ja sairastuneen hyvinvointia sekä lisätä hyviä vuosia kotona (Mittelman ym. 2006). Muistisairastuneiden omaisille suunnatut interventiot voivat vähentää tutkimuksen mukaan eristäytymisen ja pettymysten tunnetta. Omaisilla tulee olla tarkkaa tietoa sairauden aiheuttamista muutoksista, jotta he jaksaisivat elää sairastuneen kanssa ja voisivat tukea sekä hoitaa häntä. (Andrèn & Elmstå 2008.) Tässä tutkimuksessa selvitetään aluksi yleisimpiä muistisairauksien piirteitä ja oireita lyhyesti. Sen jälkeen määritellään sopeutumisvalmennuskurssi ja kuntoutus alkuvaiheen muistisairauden näkökulmasta. Lisäksi esitellään vertaisryhmätoiminta sekä kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta. Tutkimustarkoituksen ja tehtävän jälkeen esitellään tutkimuksen empiirinen toteutus. Tutkimustuloksissa esitetään sairastuneiden ja omaisten aineiston tulokset ensin erillään ja lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto. Tutkimuksen lopuksi pohditaan tuloksia suhteessa aiempiin tutkimustuloksiin ja arvioidaan tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta ennen johtopäätöksiä ja jatkotutkimusaiheita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa avo-sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvien kokemuksista kurssista. Saadun tiedon avulla voidaan sopeutumisvalmennuskursseja kehittää ja mallintaa niissä jo toimivia menetelmiä. 5
7 2 TIEDONHAKU Tutkimus perustuu kansainvälisten PubMed (Medline), Cinahl sekä Cochrane - tietokannoista ja suomalaisen Medic-tietokannasta löydettyyn kirjallisuuteen. Tavoitteena oli löytää muistisairastuneille ja heidän omaisilleen suunnattuja tutkimuksia, joissa tutkittiin kuntoutusmenetelmien ja kuntouttamista tukevan ohjauksen ja neuvonnan sekä vertaistuen vaikutusta muistisairastuneeseen ja omaiseen. Hakuja tarkennettiin rajaamalla aika 10 vuoteen, ihmisiin kohdistuviin tutkimuksiin ja mahdollisuuteen saada koko teksti. Hakujen jälkeen aineisto käytiin läpi ja arvioitiin sen sopivuutta ja laatua lukemalla otsikot, abstraktit ja kokotekstit. Haku on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 1 ja sen tuloksena löytyneet tutkimukset liitteessä 2. Hakua jatkettiin manuaalisesti saatujen artikkeleiden lähdeluetteloista ja Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta, koska kansainvälisten hakujen kautta oli saatu liian vähän Suomessa ja Pohjoismaissa tehtyjä tutkimuksia. Hakusanoina käytettiin tällöin dementia, Alzheimerin tauti, sopeutumisvalmennus, vertaistuki ja kuntoutus. Aineistosta valittiin kymmenen teosta. Lisäksi Muistiliitosta sai tutkimusta koskevaa aineistoa, joista valittiin kolme teosta. Manuaalisen haun avulla valitut aineistot käsittelivät muistisairauden diagnosointia, vertaistukea ja kuntoutuksen eri muotoja. Systemaattisen haun avulla valittiin yhteensä 33 tutkimusta (liite 2) ja manuaalisen haun avulla 13 teosta. Valitut tutkimukset perustuivat ennen valintaa määriteltyihin sisäänottokriteereihin, jotka perustuivat tutkimuksen tarkoitukseen. Kriteereinä olivat, että tutkimus kohdistui ihmiseen, lievään muistisairauteen ja kuntoutukseen. Suurin osa valituista tutkimuksista oli pitkittäistutkimuksia, joissa oli interventioryhmä ja vertailuryhmä. Osa artikkeleista oli systemoituja kirjallisuuskatsauksia. 6
8 3 MUISTISAIRAAT JA OMAISET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLA 3.1 Muistisairaudet Muistisairaudella tarkoitetaan elimellistä, aivoja vaurioittavan sairauden aiheuttamaa laaja-alaista muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymistä, joka vaikuttaa arkiselviytymiseen. Kyseessä on oirekokonaisuus, johon muistihäiriön lisäksi liittyy vähintään yksi seuraava oire: kielelliset häiriöt, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen. Oireet voivat olla ohimeneviä, pysyviä tai eteneviä riippuen dementiaa aiheuttavasta syystä. Etenevä muistisairauden yleisimmät syyt ovat Alzheimerin tauti (n. 60 %) ja verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus (n %). Muita muistisairauksia aiheuttavia syitä ovat mm. aivovammat ja päihteet. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Granö ym. 2006, Käypä hoito 2006.) Muistisairaus luokitellaan vaikeusasteen mukaan lieväksi, keskivaikeaksi ja vaikeaksi. Lievästi ja keskivaikeasti muistisairastunut pystyy yleensä elämään kotonaan säännöllisen avun turvin, kun taas vaikeasti muistisairastunut tarvitsee jo ympärivuorokautista auttamista ja valvontaa. Lievää muistisairautta sairastavan henkilön hoidossa pyritään yhdistämään mahdollinen oireita helpottava lääkehoito ja muut toimintakykyä säilyttävät kuntoutusmenetelmät. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Granö ym ) Lääkitys on osa etenkin Alzheimerin taudin kokonaisvaltaista hoitoa. Kun diagnoosi on tehty, tulee aina harkita hoitoa Alzheimer-lääkkeillä. Ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan asetyylikoliiniesteraasin estäjää. Kohtalaisen vaikeassa tai vaikeassa Alzheimerin hoidossa voidaan aloittaa myös memantiinilla. Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat sairastuneen kognitiivisen toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen. Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen. Hoito Alzheimer-lääkkeillä lopetetaan, ellei sen valvonta onnistu tai sairastuneella ilmenee jatkuvia haittavaikutuksia (ripuli, oksentelu ja pahoinvointi). Lääkityksen lopetukseen vaikuttaa myös, jos hoitovastetta ei saavuteta millään lääkkeellä tai lääkeyhdistelmällä (eli tila 7
9 heikkenee nopeasti lääkityksen aikana). Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten lääkehoito on tilapäistä. Tilannetta tulee arvioida muutaman kuukauden välein. (Käypä hoito 2006.) Ikääntymiseen liittyvät henkisen suorituskyvyn muutokset ovat yleensä lieviä, eivätkä ne vaikuta arjessa selviytymiseen. Lievällä kognitiivisella heikentymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa muistihäiriö tai jonkin muun henkisen suorituskyvyn osa-alueen heikentyminen on selvästi voimakkaampi kuin vastaavan ikäisellä väestöllä yleensä. Oireisto ei kuitenkaan vielä merkittävästi häiritse arjessa selviytymistä. Eteneviin muistisairauksiin kuuluvat jatkuvasti pahenevat muistivaikeudet ja muiden dementiaoireiden ilmaantuminen. (Steenman ym. 2005, Granö ym ) Alzheimerin tauti on yleisin (65 70 %) muistinheikkenemiseen johtavista sairauksista. Tauti alkaa hitaasti ja etenee vaiheittain johtaen lopulta kuolemaan. Taudin alkamisiän perusteella on tehty luokittelu varhaisella (alle 65-vuotiaana) ja myöhäisellä iällä alkavaan tautityyppiin. Myöhäisellä iällä (yli 65-vuotiaana) alkava Alzheimerin tauti on sairauden yleisin muoto. Alzheimerin tauti jaetaan edelleen kolmeen eri vaiheeseen, jotka ovat lievä, keskivaikea ja vaikea. Taudin ensimmäisinä oireina ovat muistihäiriöt ja uuden oppimisen heikentyminen. Oirekuvaan kuuluvat lisäksi kielelliset vaikeudet, päättelykyvyn ja toiminnanohjauksen heikentyminen sekä aloitteellisuuden vähentyminen. Sairauden lievässä vaiheessa esiintyy käytösoireita, joista mm. masentuneisuus ja ärtyneisyys ovat yleisiä. Kun sairaus etenee, heikentyvät ajan- ja paikantaju ja hahmottamisen vaikeus lisääntyy. Toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa heikkenee niin, että tarvitaan toisen ihmisen apua. Alzheimerin taudin kesto voi vaihdella viidestä vuodesta yli 20 vuoteen. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Cummings ym. 2002, Farina ym. 2001, Sulkava 2003, Overshott & Burns 2005, Granö 2006, Käypä hoito 2006, Yu 2006, Clare ym ) Verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus on seurausta erilaisista verenkiertohäiriöiden aiheuttamista aivokudoksen vaurioista. Muistihäiriöt jaetaan alatyyppeihin vaurion sijainnin ja syntymekanismin mukaan. Oireet riippuvat verenkiertohäiriön sijainnista. Sairaus etenee portaittain, joten välillä vointi voi olla tasainen ja kohentua, joskus taas tulee äkillisiä sekavuustiloja. Oirekuvaan kuuluvat muistin heikkenemisen lisäksi kävelyn, aloitekyvyn ja ajatustoimintojen heikkeneminen 8
10 sekä toiminnan ohjauksen hidastuminen ja häiriintyminen. Myös käytöshäiriöt ja tunneelämän yliherkkyys ovat yleisiä, koska tietoisuus toimintakyvyn puutteista ja heikkenemisestä säilyy kauemmin kuin Alzheimerin taudissa. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Oveshott & Burns 2005, Granö 2006, Clare ym ) Kolmanneksi yleisin muistisairaus on Lewyn kappale tauti. Tauti on saanut nimensä mikroskooppisen pienistä Lewyn kappaleista, jotka sijaitsevat aivokuorella ja aivorungon alueella. Siihen liittyvät henkisen suorituskyvyn heikentyminen ja Parkinsonin taudin kaltaiset oireet, kuten jäykkyys ja hitaus sekä kasvojen ilmeettömyys ja liikkumisen vaikeutuminen. Tautiin liittyvät myös vireydentason ja oireiden nopea vaihtelu, sekavuusalttius sekä yksityiskohtaiset näköharhat. Näköharhat ovat useimmiten eläväisempien unien jatkoa valvetilassa. Lewyn kappale taudin alkuvaiheessa muistihäiriöitä ei välttämättä esiinny paljoakaan, mutta ne lisääntyvät taudin edetessä. Taudin kesto on 2-20 vuotta. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Oveshott & Burns 2005, Granö 2006.) Erityisesti aivojen frontaali- eli otsalohkoja vaurioittavan muistihäiriön ensimmäisiä oireita ovat käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset. Tyypillisiä piirteitä ovat myös aloitekyvyttömyys ja apaattisuus, mutta toisaalta voi esiintyä estottomuutta ja tahdittomuutta. Oirekuvaan kuuluvat toiminnan ohjauksen vaikeutuminen sekä arvostelukyvyn ja toiminnan suunnitelmallisuuden heikkeneminen. Sairaus saattaa myös lisätä kielellisiä vaikeuksia. Alkuvaiheessa muisti on kohtalaisen hyvä, mutta sairauden edetessä muistihäiriöt lisääntyvät. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Sulkava 2003, Granö 2006.) 3.2 Muistisairastuneet ja omaiset Muistisairauksia pidetään usein ikääntyneiden ihmisten sairauksina, mutta Suomessa on alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa ihmistä. Määrän voidaan olettaa olevan kasvussa mm. tarkentuneen diagnostiikan ja kasvavan tietämyksen myötä. Muistisairauksien oireet ja hoito ovat lähes samanlaisia iästä riippumatta. Vakava sairaus on aina kriisi, ja työikäisillä on etenkin sairauden alkuvaiheessa enemmän sairauden kokemiseen liittyviä käytösoireita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja eristäytymistä sosiaalisista tilanteista. (Muistiliitto 2010.) 9
11 Muistisairastuneella tulee olla mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa ennakoivasti tulevaan elämäänsä, koska kyseessä on etenevä sairaus. Hoitotahdon avulla muistisairastunut voi ilmaista omaa hoitoaan koskevan tahdon sellaisen tilanteen varalta, että hän ei itse enää pysty osallistumaan hoitopäätöksen tekemiseen. Hoitotahdossa voidaan ilmaista suostumus tai kielto tiettyihin hoitotoimenpiteisiin, nimetä sijaispäättäjä hoitoa koskeviin ratkaisuihin sekä esittää toiveita hoivan ja elämänlaadun suhteen. Sairastuneella on oikeus myös nimetä itselleen edunvalvoja maistraatin avulla. (Muistiliitto 2010.) Omaisten rooli muistisairaudessa on merkittävä. Sairauden edetessä sairastunut ei tule toimeen ilman toisen ihmisen apua päivittäisissä toiminnoissa. Monilla sairastuneilla tärkein apu on lähellä oleva omainen, joka on usein puoliso tai oma lapsi. Ikääntyneillä muistisairastuneilla oma puolisokin on itse usein ikääntynyt ja sairas. Osa omaisista toimii muistisairastuneen omaishoitajana, joka saa kunnalta palkkaa tehtävästään. Omaishoitajuuteen kuuluvat myös säännölliset vapaapäivät, jolloin sairastuneelle tarjotaan mahdollisuus lyhytaikaishoitoon. Näiden vapaiden tarkoituksena on edistää omaisen jaksamista tarjoten hänelle vapaata aikaa, jonka ajan sairastunut on ympärivuorokautisen hoidon piirissä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Muistisairaudet koskettavat sairastunutta ja koko perhettä kokonaisvaltaisesti. Sairastuneiden elämänlaadun arvioimiseen on kehitetty erilaisia mittareita, joiden avulla pyritään arvioimaan muistisairastuneen elämänlaatua suhteessa hänen toimintakykyynsä (Banerjee ym. 2005). Omaisten jaksamista ja hyvinvointia on tutkittu enemmän ja heidän jaksamisensa arviointiin on myös kehitetty useita mittareita. Mittarit arvioivat omaisten jaksamista, masentuneisuutta ja terveydentilaa yleensä. (Millan-Calenti ym. 2000, Gauglerin ym ) Omaisille suunnatuissa interventiotutkimuksissa omaisten jaksamista on tutkittu antamalla heille ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea ja käyttäytymisterapiaa. Näillä interventioilla on todettu olevan vaikutusta omaisten jaksamiseen kontrolliryhmiin nähden. Tutkimusten mukaan omaisten jaksaminen tukee muistisairastuneen olemista kotihoidossa, ja sairastuneen pitkäaikaishoidon tarve viivästyy. (Millan-Calenti ym. 2000, Banerjee ym. 2005, Mittelman ym. 2006, Selwood ym. 2007, Gauglerin ym ) 10
12 3.3 Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennuksella tuetaan sairaita tai vammaisia henkilöitä sekä heidän perheitään selviytymään sairauden tai vamman aiheuttamista muutoksista elämässä. Sopeutumisvalmennus on yksi osa kuntoutusta. Valmennusta järjestetään yksilö- tai ryhmä-, avo- tai kurssimuotoisena toimintana. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu vertaistoiminta, jolloin tavoitteena on poistaa vammaisuuden ja sairauden kielteisiä vaikutuksia osallistavan yhteisöllisen kehityksen kautta. Sopeutumisvalmennuksessa lähestytään elämänhallintaa ja hyvinvoinnin saavuttamista sairastuneen ja omaisen aktiivisen osallistumisen avulla. Valmennus koostuu mm. asiantuntijaluennoista ja vertaistoiminnasta. (Muistiliitto 2010, STM 2010.) Sopeutumisvalmennuksen tarjoamat erilaiset neuvonta- ja tukimuodot pyrkivät vähentämään omaisen hoitamisen taakkaa ja lisäämään motivaatiota sairastuneiden hoitoon. Lisäksi ne virkistävät sairastunutta ja pyrkivät hidastamaan pitkäaikaishoitoon joutumista. (Hyvärinen ym. 2003, Smits ym ) Sopeutumisvalmennuksesta säädetään myös useammassa laissa, esimerkkinä vammaispalvelulaki (Finlex 380/1987) ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslaki (Finlex 566/2005). Tutkimuksen kohteena olevassa Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssissa oli tavoitteena tukea toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämistä sekä positiivisten voimavarojen löytymistä sairauden alkuvaiheessa. Kurssilla mietittiin yhdessä kuntoutuksen ja kuntoutumisen uusia näkemyksiä muistisairauksissa. Kurssi tarjosi myös mahdollisuuden tutustua toisiin samankaltaisessa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. Sopeutumisvalmennuskurssin ohjaajina toimi kolme Muistiliiton työntekijää. Viisi kurssikertaa oli jaettu teemoittain, joissa oli luennoimassa eri asiantuntijoita. Jokaisella kurssikerralla sairastuneet ja omaiset jaettiin omiin vertaisryhmiinsä, joissa käsiteltiin yhteisiä asioita. Kurssille osallistujat saivat myös pohdittavaa mukaansa kotitehtävien muodossa. (Muistiliitto 2008.) 11
13 3.3.1 Kuntoutus Kuntoutus tukimuotona Kuntoutus on käsitteenä moniulotteinen. Sillä voidaan kuvata sairastuneen ja kuntouttajan välistä vuorovaikutussuhdetta. Kuntoutuksella voidaan myös tarkoittaa sairastuneen ja hänen läheistensä saamaa kuntoutuspalveluiden kokonaisuutta, tai se voidaan ymmärtää yhteiskunnallisena palvelujärjestelmänä. Nykyään kuntoutuksen näkökulma korostaa yksilöä toimintaympäristössään ja yhteisönsä jäsenenä. Ihminen ymmärretään kokonaisuutena, ympäristönsä osana ja omaa toimintaansa ohjaavana yksilönä. (Kettunen ym. 2002, Pirttilä 2004, Granö ym ) Kuntoutus on suunniteltua ja moniammatillista toimintaa, jossa tavoitteena on edistää sairastuneen ihmisen mahdollisuuksia elää ja osallistua sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Muistisairastuneen ihmisen kohdalla tavoitteina ovat lisäksi toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä elämänlaadun ja elämänhallinnan lisääminen. Kuntoutusta suunniteltaessa ja toteuttaessa tarvitaan tietoa sairaudesta, sairastuneen ihmisen elämäntilanteesta sekä hänen persoonastaan. Muistisairastuneen ihmisen kuntoutuksessa korostuu kuntoutuksen ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä ylläpitävä luonne. Kyseessä on mahdollistava kuntoutus, jolloin kuntoutustilanteissa painopiste siirtyy menneestä tulevaan, yksilöllisten ominaisuuksien ja rajoitusten selvittämisestä toimintamahdollisuuksien tarjoamiseen. Yksilöllinen ja tavoitteellinen kuntoutus perustuu yhdessä kuntouttajan, kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa kirjallisesti laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma on osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Muistisairauden luonteen vuoksi ei välttämättä voida sitoutua pitkäkestoisiin kuntoutusprosesseihin. Myös kuntoutusmuodot muuttuvat etenevän sairauden muuttuessa. (Kettunen ym. 2002, Pirttilä 2004, Granö ym. 2006, Heimonen & Voutilainen 2006.) Kuntoutuksen lähikäsitteenä voidaan pitää kuntoutumista, jonka Granö ym. (2006) määrittelevät sairastuneen ihmisen terveydentilan tai toimintakyvyn kohentumisena kuntoutuksen tai muiden tekijöiden seurauksena. Se voidaan myös nähdä pyrkimyksenä voittaa sairaudesta tai vammasta johtuvat vaikeudet, ja se on uuden mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden löytämistä sairaudesta huolimatta. Kuntoutumisen lähtökohtana on 12
14 tapahtuneen hyväksyminen ja muutosten kohtaaminen askel kerrallaan. Muistisairauksissa kuntoutuminen voidaan hahmottaa elämänlaadun ja mielekkyyden kokemuksen säilymisenä mahdollisimman kauan. (Granö ym. 2006, Teri ym ) Kuntoutumista edistävät terapiat Kognitiivinen kuntoutus eli muistikuntoutus on paljon 1960-luvulta lähtien käytetty kuntoutusmuoto muistisairauksissa (Erkinjuntti & Huovinen 2001, Ball ym. 2002, Pirttilä 2004). Muistikuntoutus voidaan jakaa orientaatio- ja muisteluterapiaan. Orientaatioterapian tavoitteena on parantaa tai ylläpitää sairastuneen tietoisuutta ajasta ja paikasta kertaamalla toistuvasti, mikä aika nyt on ja missä ollaan. (Farina ym. 2001, Pirttilä 2004, Overshott & Burns 2005, Spector ym ) Muistiterapiassa käydään läpi sairastuneen menneitä tapahtumia ja kokemuksia kuvien ja äänien avulla (Woods ym. 2007). Liikunnalliset ongelmat, kävelyvaikeudet, tasapaino-ongelmat ja kaatuilu ovat yleisiä muistisairauksissa (Iersel ym. 2003). Liikuntakyvyn menetys on yksi keskeisimmistä laitoshoitoon ja kuolemaan johtamista syistä (Arcoverde ym. 2008). Liikunnan ja kognitiivisten taitojen välillä on useissa tutkimuksissa todettu olevan yhteys (Baker ym Geda ym. 2010, Orgeta ym. 2010). Fysioterapian tavoitteena onkin tukea muistisairastunutta ylläpitämään tai parantamaan itselleen parasta mahdollista liikkumis- ja toimintakykyä selviytyäkseen jokapäiväisessä elämässään. (Pirttilä 2004, Granö ym. 2006, Yu ym. 2006). Fysioterapiassa käytetään mahdollisimman laajasti fyysisiä voimavaroja. Prosessiin kuuluvat toimintakyvyn arviointi, voimavarojen tunnistaminen, keinojen määrittäminen ja toteuttaminen sekä arviointi. Fysioterapiaa voidaan käyttää joko yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena. Alkuvaiheen muistisairautta sairastava voi osallistua myös tasapaino- ja kävelykuntoutusryhmiin. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Toimintaterapiaa käytetään mm. neurologisessa kuntoutuksessa yleisesti. Sen avulla pyritään ylläpitämään muistisairastuneen toiminnallista identiteettiä tukemalla häntä osallistumaan henkilökohtaisesti merkityksellisiin toimintoihin. Yhtenä tukemismenetelmänä on toimintaympäristön muokkaaminen yksinkertaisemmaksi. Toimintaterapeutit tekevät myös kotikäyntejä, jolloin he arvioivat muistisairastuneen 13
15 henkilön selviytymistä kotiympäristössä. Toimintaterapeutit ohjaavat ja neuvovat tarvittavien apuvälineiden käytössä ja kodin muutostöissä. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Musiikkiterapiassa käytetään musiikin eri elementtejä vuorovaikutuksen keskeisinä välineinä. Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Sitä käytetään kokonaiskuntoutuksen osana muiden hoitomuotojen rinnalla tai pääasiallisena hoitomuotona. Musiikki tarjoaa keinoja vuorovaikutukseen sellaisille henkilöille, joiden kielelliset kyvyt ovat heikenneet. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Puheterapian tavoitteena on tukea muistisairastunutta ihmistä ylläpitämään toiminta- ja kommunikaatiokykyään, jonka avulla hän voi tulla toimeen vuorovaikutustilanteissa. Puheterapia sisältää puheen, kielen ja kommunikaation tutkimisen sekä kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen. Puheterapiassa korostuu yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa. Ruokailuun ja nielemiseen liittyvä ohjeistus on osa puheterapeuttista kuntoutusta. (Granö ym ) Taideterapiaa käytetään muistisairastuneiden kuntoutumiseen pyrkimyksenä vapauttaa sisäiset voimavarat taiteen keinoin. Tavoitteena on muutosprosessi kohti tasapainoista ja harmonista elämää. Taideterapiaa voidaan toteuttaa maalaamisen, piirtämisen sekä muovailun keinoin yksilö- tai ryhmätoimintana. Terapia tarjoaa muistisairastuneille ihmiselle mielen virkistystä, iloa ja sosiaalisia kontakteja. (Pirttilä 2004, Granö ym ) Vertaisryhmä Vertaisryhmällä (self help group, suom. myös oma-apuryhmä) tarkoitetaan ryhmää, jossa kaikilla osallistuvilla on sama elämäntilanne. Vertaisryhmiä voi syntyä ennalta sovitusti tai sattumalta, kun samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset kohtaavat. Ryhmä on tehtäväkeskeinen, joten sen tavoitteena on vertaistuen (peer support) saavuttaminen. Tukea antavassa vertaisryhmässä keskitytään konkreettisesti arkipäivän vaikeuteen ja siitä selviytymiseen tietoa ja kokemuksia jakaen. Vertaistukeen perustuvan auttamisen ydin on Hyvärin (2005) mukaan ihmisten välinen arkinen kohtaaminen ilman rooleja. Samassa tilanteessa olemisen kokemus on vertaisryhmälle aina tärkeä, vaikka kukin 14
16 olisikin hiukan eri vaiheessa. Vertaisryhmässä keskustelun painopiste voi olla sekä menneisyydessä, nykypäivässä että tulevaisuudessa. Vertaisryhmät ovat arvokkaita, koska ne rohkaisevat jäseniään uskomaan itseensä ja omiin kokemuksiinsa. Lisäksi vertaisryhmän jäsenet saavat kokemuksen omasta asiantuntijuudestaan ja voimaantumisestaan aikaisemman uhrin ja passiivisen asiakkaan roolistaan. (White & Dorman 2000, Mead ym. 2001, Adamsen 2002, Vilen ym. 2002, Harjula 2003, Hyväri 2005, Nylynd 2005, Percy ym ) Tutkimusten mukaan muistisairastuneet ja heidän omaisensa hyötyvät eniten tavatessaan toisia perheitä ja saadessaan vertaistukea, jolloin omaisen taakka pienenee ja sairastuneen laitostuminen hidastuu (Woods ym. 2003). Hyvärin (2005) tutkimuksen mukaan vertaistuessa yksityiset kokemukset saavat yhteisöllisten kokemusten ulottuvuuksia. Samanlainen elämäntilanne on yksi vertaistuen edellytys. Vertaistukeen perustuvien suhteiden luominen edellyttää kokemusten jakamista ja vuorovaikutteista kohtaamista. Pelkkä kokemusten julkinen kertominen tai pelkkä yleisö ei vielä riitä, vaan tarvitaan yhteisesti jaettu sosiaalinen tila, missä vastaanottajat ovat keskustelun aktiivisia osallistujia. Vertaistuessa omat kokemukset luovutetaankin toisten käyttöön. (Hyväri 2005.) Yhteisöllisyys edistää toimintaan sitoutumista, ryhmäprosessin etenemistä ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä (Wilska-Seemer 2005). Vertaisryhmillä on pitkät perinteet erityisesti Pohjois-Amerikasta, jossa on jo luvulla keskusteltu vertaisryhmien merkityksestä. Vertaisryhmätutkimusta on tehty mm. sosiologiassa, sosiaalityössä, psykologiassa ja psykiatriassa. Tutkimuksessa on kaksi pääkoulukuntaa: sosiaali- ja yhteiskuntatieteet sekä psykologia ja terveystieteet. Tutkimusteemoja ovat mm. arvot, kohtaaminen, osallisuus, vaikuttaminen, vastavuoroisuus, voimaantuminen ja yhteisöllisyys. Psykologian ja terveystieteiden tutkimuksissa painottuvat yksilölliset kokemukset ja ryhmädynamiikka. (Nylynd 2005.) Nylundin (2005) mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on vankat perinteet vertaisryhmien perustamisessa Suomessa. Vertaistuki vakiintui Suomessa sosiaali- ja terveysalan työssä 1990-luvun puolivälissä (Hyväri 2005). Ryhmiä perustetaan ja tutkitaan koko ajan enenevässä määrin, koska perinteiset kyläyhteisöt hajoavat ja sosiaaliset verkostot vähenevät ihmisten muuttaessa maaseudulta kaupunkeihin. Myös sairaudet hajottavat luontaista tukiverkostoa, joten tukea haetaan muualta 15
17 samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta (Saarenheimo 2005) luvulla kansainvälisiä tutkimusteemoja ovat olleet päihderiippuvuus, psyykkiset ja fyysiset sairaudet, omaishoitajat sekä ikääntyneet Kuntoutumista tukeva ohjaus ja neuvonta Tutkimusten mukaan muistisairaat ja heidän omaisensa tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa selviytyäkseen muistisairauden kanssa elämisestä. Tieto voi koskea sairautta, sosiaalisia etuuksia, käytännön neuvoja, hoitovinkkejä ja kuntoutusta (White & Dorman 2000, Millan-Calenti ym. 2002, Harjula 2003, Haapasaari 2004, Granö ym. 2006). Ohjauksen ja neuvonnan avulla voidaan hidastaa muistisairastuneen joutumista pitkäaikaishoitoon lisäämällä sairastuneen itsenäisyyttä (Mittelman ym. 2006, Roger 2008) sekä vähentää sairauteen liittyviä käytöshäiriötä (Callahan ym. 2006). Lisäksi ohjauksella ja neuvonnalla on mahdollista ennaltaehkäistä esimerkiksi onnettomuuksia, kuten kaatumisia ja lääkehoitoon liittyviä poikkeamia (Roger 2008). Tiedon avulla sairastunut ja omainen ymmärtävät myös sairautta paremmin ja pystyvät etsimään erilaisia selviytymiskeinoja uusiin tilanteisiin (Chung 2001, Selwood 2007, Barber ym. 2008). Muistisairauteen sairastunut ja hänen omaisensa tarvitsevat ensitietoa heti diagnoosin saamisen jälkeen. Ensitiedolla tarkoitetaan perustietoja sairaudesta, hoidosta, kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä tarjolla olevista palveluista. Ohjauksen aikana annetaan tukea myös diagnoosin aiheuttamaan tunnekriisiin ja neuvotaan haettavissa olevista sosiaalietuuksista. Ensitiedon tavoitteena on vahvistaa sairastuneen ja hänen omaisensa elämänhallinnan tunnetta, tukea elämän uudelleen rakentamista muuttuneessa elämäntilanteessa sekä motivoida hoitoon ja kuntoutumiseen. (Kettunen ym. 2002, Kokkonen & Heimonen 2004, Granö ym ) Ensitiedon avulla omainen ja sairastunut ymmärtävät, mistä on kyse, ja heillä on mahdollisuus suunnitella tulevaisuutta ja päätöksentekoa laajemmin (Andrèn & Elmstå 2008). Kuntoutusohjaus tarkoittaa kuntoutusohjaajan antamaa ohjausta ja neuvontaa, sairaudesta tai vammasta aiheutuvien psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä kuntoutumista ja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tukitoimia. Sen tavoitteena on turvata tiedon ja tuen saannin jatkuvuus sairastuneelle ja hänen 16
18 läheisilleen. Ohjaus auttaa ymmärtämään sairautta ja sen vaikutuksia arjessa. (Kokkonen & Heimonen 2004, Granö ym ) Neuvonta on tärkeä kuntoutuksen muoto muistisairastuneelle ja hänen omaiselleen, kun se on oikein ajoitettua ja kohdennettua. Neuvonta on tavoitteellista, systemaattista sekä asiakasta tuen ja palveluiden piiriin ohjaavaa toimintaa. Keskeisenä periaatteena on ennakoitavuus, joka auttaa sairastunutta ja hänen omaisiaan valmistautumaan sairauden etenemiseen. Oikeaan aikaan annettu ohjaus vähentää omaisten taakkaa ja masennuksen oireita. Inhimillisten oikeuksien toteutumisen valvonta ja varmistaminen ovat neuvonnan lähtökohtia. (Kokkonen & Heimonen 2004, Granö ym. 2006, Gaugler ym ) 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lievää muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssilta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa avo-sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvien kokemuksista kurssista. Saadun tiedon avulla voidaan sopeutumisvalmennuskursseja kehittää ja mallintaa niissä jo toimivia menetelmiä. Tutkimustehtävänä on hakea vastausta kysymykseen: Mitä kokemuksia on muistisairastuneilla ja omaisilla sopeutumisvalmennuskurssilla? Tutkimustehtävään haetaan vastauksia tutkimusaineistosta, joka kerätään teemahaastattelun avulla. Ongelma on käytännönläheinen ja sen avulla on tarkoitus selvittää sopeutumisvalmennuskurssin merkitystä muistisairastuneelle ja hänen omaiselleen. 17
19 5 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä olivat avo-sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvat lievää muistisairautta sairastavat henkilöt sekä heidän omaisensa. Tämän tutkimuksen näytteen muodostivat Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneet sairastuneet sekä heidän omaisensa, joita oli yhteensä kymmenen henkilöä, joista viisi sairastunutta ja viisi omaista. Kaikki kurssilaiset osallistuivat tutkimukseen. Laadullisessa tutkimuksessa aineiston kokoon ei ole yleisohjetta, vaan se keskittyy pieneen määrään tarkoituksellisesti valittuja tapauksia, harkinnanvaraiseen näytteeseen (Alasuutari 1999, Patton 2002, Hirsjärvi & Hurme 2008). Tutkimukseen osallistujista seitsemän oli naisia ja kolme miestä. Sairastuneiden diagnoosin saamisen ajankohta vaihteli 2 kuukaudesta 10 kuukauteen (taulukko 1). Yhdellä sairastuneella lääkärintutkimukset olivat vielä kesken, eikä hänellä ollut diagnoosia muistisairaudesta. Diagnoosin saaminen ei kuitenkaan suoraan kerro sairastamisen kestosta. Kaikilla Alzheimerin tautiin sairastuneilla oli lääkitys tautiin. Kaikki sairastuneet ja omaiset olivat yhtä omaista lukuun ottamatta eläkkeellä. Lähes kaikki sairastuneet selvisivät haastattelujen perusteella kotona omaistensa turvin. Yksi omainen toimi sairastuneen palkkiota saavana omaishoitajana ja yhdellä yksin asuvalla sairastuneella kävi kotihoito. Lisäksi kaksi yksin asuvaa sairastunutta sai erilaisia tukipalveluja, kuten ateriapalvelua. Haastatteluun osallistuneet kertoivat saaneensa ensitietoa sairaudesta eri lähteistä. Sairastuneet kertoivat saaneensa tietoa sairaudestaan diagnoosin antaneelta lääkäriltä ja omaiseltaan. Omaiset kertoivat saaneensa ensitietoa lääkäriltä, hoitajilta ja erilaisista luentotilaisuuksista. Yksi omainen kertoi, ettei ollut saanut ensitietoa lainkaan. Kaikki omaiset pitivät ensitietoa erittäin tärkeänä ja kokivat, että tietoa kuuluisi antaa myös omaisille tämän tyyppisessä sairaudessa. Yksi omainen ehdotti, että ensitietoa voisi antaa suunnitellusti useammalla kerralla, koska diagnoosin saatua ei kaikkea annettua tietoa pysty sisäistämään. 18
20 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneet omaiset kertoivat saaneensa tiedon kurssista sairastunutta hoitavilta tahoilta, kun taas kaikki sairastuneet saivat tiedon omaisiltaan. Kaksi sairastunutta sai kertomansa mukaan tiedon vasta samana päivänä, kun kurssi alkoi. Muistisairastuneilla ja heidän omaisillaan oli erityyppistä tietoa kuntoutusmenetelmistä ennen sopeutumisvalmennuskurssia. Osa sairastuneista käytti kuntoutuksen eri muotoja, kuten fysio- ja toimintaterapiaa sekä ohjattua liikuntaa, joten heillä oli enemmän tietoa kuin niillä sairastuneilla, joiden kuntoutus koostui päivittäisestä liikunnasta ja harrastuksista. Muistiliiton sopeutumisvalmennuskurssi oli suunnattu lievää muistisairautta sairastaville. Lievää muistisairautta sairastavan muistitestin tulos tulisi olla pistettä (Käypähoito 2006). Tutkija teki kaikille tutkimukseen osallistuneille sairastuneille Minimental State Examination (MMSE) -muistitestin haastatteluiden yhteydessä, jos sitä ei ollut tehty edellisen puolen vuoden aikana, ja jos he suostuivat testiin. Yksi sairastunut kieltäytyi muistitestistä, ja hän kertoi, että hänelle oli testi tehty kuukausi aiemmin, jolloin tulos oli ollut yli 20 pistettä. Muiden sairastuneiden MMSE - muistitestin tulokset olivat 21 25/30 pisteen välillä. Taulukko 1. Sairastuneiden esitiedot Nro Aika diagnoosin varmistumisesta haastatteluhetkellä Diagnoosi MMSEmuistitestin pisteet 1. 2 kk Alzheimerin tauti 23/ kk Alzheimerin tauti 22/ kk Alzheimerin tauti 21/30 4. ei diagnoosia - 25/ kk Verisuoniperäinen muistisairaus yli Tutkimusaineiston keruu Tutkimus tehtiin Muistiliiton pyynnöstä, joten liitto toimi myös tutkimusluvan myöntäjänä. Tutkija tapasi Muistiliiton yhteyshenkilöt ennen sopeutumisvalmennuskurssia ja sopi heidän kanssaan tutkimuksen etenemisestä ja 19
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotVarsinais-Suomen alueen vastaukset
Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA
MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotMuistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009
Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotPirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)
Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta
LisätiedotOmaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt
Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotMUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö
Muistiviikko 2014 MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Perustettu vuonna 1988 Muistiliitto on kattojärjestö 43 jäsenyhdistykselle, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä Muistisairaiden
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015
Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA
LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA Kaisa Pasanen 6.11.2015 TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Lännen päihdepoliklinikka
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotKOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ
KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotVALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa
VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
Lisätiedot