DIGINATIIVIT ESIOPETUKSEN HAASTEENA

Transkriptio

1 DIGINATIIVIT ESIOPETUKSEN HAASTEENA Riitta-Liisa Korkeamäki Lastentarhaopettajakoulutus Kommunikaation vallankumous Koska kuvaruutu yhä useammin korvaa kirjan ja kuva (image) kirjoituksen, on kyse kommunikaation vallankumouksesta. Tämän vallankumouksen täytyy muuttaa myös lukemisen käsitettä (Kress, 2003). Diginatiivit kotiympäristössä (Korkeamäki, Dreher & Pekkarinen, 2012) Kysely 430 esiopetusikäisen vanhemmalle Oulussa ja sitä ympäröivissä kunnissa Joitakin tuloksia: Kodit ovat hyvin varustettuja. Melkein kaikilla oli tietokone ja Internet yhteys, jopa useammin kuin TV. Suosituimmat mediavälineet olivat TV ja kirjat (yli 80% käytti niitä 4-7 päivänä viikossa, 45% katsoi TV:tä 1-2t/vrk ja 31% luki 1-2t/vrk) Riitta-Liisa Korkeamäki 1

2 Diginatiivit - kyselyn tuloksia Pojat olivat innokkaampia kuin tytöt pelaamaan konsolipelejä. Tytöt olivat innokkaampia, kuuntelemaan stereoita, kirjoittelemaan ja käyttämään piirto-ohjelmia. Esiopetusikäiset pelasivat oppimispelejä. Internetin käyttö ei ollut kovin yleistä. Diginatiivit -kyselyn tuloksia Kirjojen ja iltasatujen lukeminen oli yleistä. Kirjastojen käyttö oli vilkasta varsinkin maaseudulla. Lasten lukemaan oppiminen oli kehittynyt hyvin Kaikkialla läsnäoleva digitaalinen media ei ole vaikuttanut negatiivisesti lukemaan oppimiseen (vrt. Blanchard & Moore, 2011) Lauran ja Joelin kakkuresepti Lastentarhanopettajat ja mediakasvatus (Kylmänen, 2011) Mediakasvatusta pidetään kotien tehtävänä. Mediakasvatuksessa korostuu taidekasvatus ja ilmaisullisuus. Ei koulutusta asiaan, mutta ei myöskään kiinnostusta koulutukseen. Media ei ole vain tiedotusväline. Se on paljon muuta. Lapset eivät hakeudu median pariin ennen muuta saadakseen tietoa. Pikemminkin he hakevat viihdettä, mielihyvää, nautintoja, elämyksiä ja yhteisyyttä. (Kupiainen, 2002) Esiopetuksen perusteet 2000, 2010 Oppimisympäristön tulee tukea lapsen kehitystä tietoyhteiskunnan jäseneksi Lapselle tulee tarjota tilaisuuksia tutustua viestintävälineisiin Miten opetussuunnitelman uudistaminen moderneissa oppimisympäristöissä seuraa aikaa? Riitta-Liisa Korkeamäki 2

3 Yrityksiä ja erehdyksiä esiopetusryhmässä diginatiivien kanssa. Ötököitä ja pitkiä kirjoituksia niistä Pehmoleluja digitarinassa Nimijahtia NFC-teknologialla Aikuismaista lukemista Ötököitä tutkimassa HÄMÄHÄKKI HÄMHÄKKIT TEKEVÄT SETEJÄ. NE SÖVÄT ÄRPÄSIÄ. HÄMÄHÄKIT PYYTYSTÄÄ SEITTIIM KÄRPÄSIÄ. HÄMÄHÄKI NE KUTOO VERKOA. NIILÄ ON NELJÄ JALKAA. VERKOSSA ON YMPYRÄ KESKELÄ JA SAALIS TARTUU VERKOON. HÄMÄHÄKI ON PIENI. NIITÄ ON NURKISA JA PIMMEESÄ. NIITÄ ON SISÄLÄ JA ULKONA. Kirjoittaminen on prosessi Kirjain-äännevastaavuus: Sama strategia sen tunnistamisessa kuin käsin kirjoitettaessa (vrt. Korkeamäki, 1996) Kirjoituksen tuottaminen: Käsin kirjoitettaessa kirjaimen muistaminen ja sen tuottaminen (motoriikka) koneella kirjaimen hakeminen näppäimistöstä (aluksi työlästä) Lisäarvo: teksti luettavaa ja sitä voi työstää ja sen tuottaminen lisää kollaboraatiota Kerronnan multimodaalinen prosessi Video poistettu Villen Jättivitamiini Riitta-Liisa Korkeamäki 3

4 Kerronnan leikinomainen prosessi Samat elementit kuin leikissä Dokumentointi lisää motivaatiota Antaa kokemuksen esiintymisestä NFC teknologialla nimijahtia Video poistettu Lisäarvo katselusta (stimulated recall): Dokumentoitu leikki muisto itsestä ja ilo osallisuudesta leikin tuottamisessa, uudelleen eläminen Katselu luo tilaisuuden itsereflektioon Tietoisuus omasta itsestä kasvaa - esim. oma ääni Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Kirjainten ja nimien tunnistus: alku- ja loppumittaus Mahdollistaa lapselle luontaisen liikkumisen paikallaan istumisen sijaan Tutkiva käyttäytyminen ja pelillisyys Laite motivoi myös kysymään, neuvomaan ja auttamaan Oppiminen nopeaa Aaron kettu Riitta-Liisa Korkeamäki 4

5 Laajan tekstikäsityksen mukainen lukeminen (video poistettu) Laaja tekstikäsitys Tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Lapsi tulkitsee (lukee) graafista tekstiä yhdistämällä oman kokemuksensa ja muistinsa avulla. Tuottaa kertomalla suullista tekstiä, makes meaning. Omistajuus ja osallisuus Tietotekniikan tuoma lisäarvo vanhempien mielestä (Koret, 2009) Tietotekniikan avulla opitaan taitoja, kirjaimia, numeroita, värejä ja englanninkieltä kuten sanoja ja lausahduksia peleistä Mielenkiinto matemaattisia asioita kohtaan herää Tutkimukselliset haasteet Miten aineisto voidaan kerätä niin, että saadaan tallennetuksi kokonaisvaltaisesti (ääni ja kuva) ryhmä ja yksilöt sekä näiden tuottama digitaalinen materiaali toimintaprosessin aikana. Aineiston analysoiminen on työlästä. Oulun yliopistossa on rakenteilla lapsitutkimuskeskus. Sosiaaliset taidot Riitta-Liisa Korkeamäki 5

6 Meidän on jatkuvasti pohdiskellen keskusteltava median vaikutuksesta lapsiin ja sitä on tutkittava. Media pitää hallussaan niin oleellisen osan lasten elämästä, että me joko emme välitä siitä tai pidämmeasiaa päivänselvänä omaksi turmioksemme. ZERO TO EIGHT: CHILDREN S MEDIA USE IN AMERICA. COMMON SENSE MEDIA 2011 We need to continue to think about, research, and debate the impact of media on young children. Media occupy such a substantial place in children s lives that we ignore it or take it for granted at our peril. ZERO TO EIGHT : CHILDREN S MEDIA USE IN AMERICA. COMMON SENSE MEDIA 2011 Riitta-Liisa Korkeamäki 6