Lopen kunta TILINPÄÄTÖS Käsittely: Kunnanhallitus ( 76), ( 114) Valtuusto ( 35)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2014. Käsittely: Kunnanhallitus 30.3.2015 ( 76), 27.4.2015 ( 114) Valtuusto 8.6.2015 ( 35)"

Transkriptio

1 Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: Kunnanhallitus ( 76), ( 114) Valtuusto ( 35)

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Väestö ja työllisyys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Ulkoiset kokonaistulot ja -menot Konsernitarkastelu Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilaskelmat Keskeiset liitetiedot Tuloksen käsittely STRATEGIA TOTEUTUMISVERTAILUT Käyttötalouden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen

3 LIITTEET 1. Maa- ja vesialueet Vahvistetut maksut ja taksat Lopen kunnan sääntökokoelma Luottamushenkilöt toimielimittäin EU-projektit Tunnuslukujen laskentakaavat TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Lopen vesilaitos (taseyksikkö) Lopen yritystalo (taseyksikkö) TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Uuden strategian pohjalta tavoitteena vähän parempi arki Vuoden 2014 talousarvio rakennettiin valtuuston edellisenä kesänä hyväksymän kuntastrategian pohjalta. Talousarvion kivijalan muodostivat kolme strategista päämäärää ja kuusi kriittistä menestystekijää. Kunnan tavoitteena vuonna 2014 kaikessa toiminnassa ja tekemisessä oli olemassa olevien resurssien puitteissa tukea kuntalaisten hyvinvointia, tarjota mahdollisuus vähän parempaan arkeen ja mahdollistaa monipuolinen yritystoiminta. Talousarviotavoitteet saavutettiin vuoden aikana käytössä olleisiin resursseihin nähden hyvin. Strategisten päämäärien saavuttamista on vaikea aukottomasti kesken valtuustokauden mitata, mutta vuoden lopussa toteutettujen kuntalais- ja yrittäjäkyselyiden tulosten perusteella Lopella on ollut hyvä asua, elää ja yrittää palaute oli pääosin myönteistä ja kunnan tarjoamiin palveluihin ja arjen tukeen oltiin lähtökohtaisesti tyytyväisiä. Varsinainen kuntalaisten hyvinvointia kartoittava hyvinvointikertomus laaditaan vuoden 2015 aikana kertomuksen laadinnan myötä saadaan numeerista faktaa kuntalaisten hyvinvoinnista ja sen kehityssuunnasta. Strategisten ja talousarviotavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävin resurssihaaste vuoden 2014 aikana oli henkilöstöresurssien niukkuus. Kunnan henkilöstöorganisaatio on monelta osin erittäin ohut useat täysin ennakoimattomat ja ennakoitua enemmän työaikaa edellyttäneet virka- ja työtehtävät sitoivat asiantuntijoiden työaikaa siinä määrin, ettei kaikkia selvitys- ja kehittämistavoitteita pystytty saavuttamaan. Kunnan tehtävien ja käytössä olevien henkilöstöresurssien epäsuhta suhteessa kuntaan kohdistuviin vaateisiin tulee olemaan merkittävä toiminnallinen haaste tulevaisuudessakin. Rakenneuudistusten valmistelua Vuotta 2014 värittivät jo edellisenä vuonna käynnistyneet rakenneuudistusselvitykset. Lopen kunta on mukana Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan kanssa yhteisessä kuntarakenneselvityksessä. Vuoden 2014 aikana selvityksen ensimmäinen vaihe valmistui ja syksyllä valtuustot päättivät ensimmäisen vaiheen selvitysraporttien pohjalta jatkaa selvityksen syventämistä. Kuntarakenneselvityksen rinnalla on selvitetty ja suunniteltu seudullista ja maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja rakenneuudistusta, valtion linjausten mukaan. Selvitystyöt ovat sitoneet resursseja, mutta tuoneet myös esille rakenneuudistusten mahdollisuuksia ja haasteita. Selvitystyöt jatkuvat vuonna Mahdollisesta kolmen kunnan liitoksesta päätetään syksyllä Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus etenee todennäköisesti eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2015 työnsä päättävä eduskunta ei rakennelakiesitystä perustuslakinäkökulmiin vedoten hyväksynyt. Investointeja tulevaisuuteen Tammikuussa 2014 valmistui Lopen kirkonkylälle koulukeskuksen yhteyteen uusi päiväkoti Muksumäki. Muksumäki vastaanotti kirkonkylän eskarit ja ryhmällisen viskareita heti vuodenvaihteen jälkeen. Esi- ja perusopetuksen kiinteä toiminnallinen integraatio mahdollistui uuden yksikön myötä nyt kirkonkylällä eskarilaiset ja koululaiset toimivat samassa pihapiirissä, saman koulukeskuksen alueella. Tavoitteena on, että kyseinen integraatio syvenee ja laajenee vähitellen ja kirkonkylän käytänteitä voitaisiin jatkossa hyödyntää Launosissa ja Läyliäisissä.

5 2 Vuoden 2014 aikana käynnistettiin Launosten koulun saneeraus- ja uudisrakennushanke. Hankkeen käynnistyminen viivästyi kilpailutuksellisista syistä muutamalla kuukaudella, mutta käynnistymisen jälkeen hanke on edennyt ripeästi ja ilman suurempia haasteita. Silmänkannon työpaikka-alueen kaavoitus ja risteysalueen suunnittelu etenivät vuoden 2014 aikana suunnitellusti. Valtuusto hyväksyi kaavan joulukuussa ja lainvoiman kaava saavutti vuoden 2015 alussa. Kyseinen kaava ja alueen rakentaminen ns. rakentamisvalmiiksi on merkittävä investointi tulevaisuuteen. Alue mahdollistaa kunnan työpaikkaomavaraisuuden merkittävän kasvun ja on tärkeässä roolissa kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä. Lopella peruskorjattiin kaavateitä, uusittiin tie- ja katuvalaistusta ja uuden Vanhakosken asuntoalueen tiestö päällystettiin. Lopen kunta osallistui merkittävällä summalla Riihimäen jätevedenpuhdistamon laajennukseen ja saneeraukseen tämäkin oli konkreettinen investointi tulevaisuuteen! Taantuma näkyi toiminnassa ja tilastoissa Lopen kunnan asukasluku tippui vuoden 2014 aikana 49 henkilöllä (0,6 %). Syntyvyys oli vuoden aikana kuolleisuutta suurempaa, mutta nettomuutto muodostui negatiiviseksi. Yksityinen uudisrakentaminen pysyi hiljaisena vuonna Tonttikauppa ei käynyt ja uudisrakennushankkeita käynnistyi hyvin maltillisesti. Korjaus- ja lisärakentaminen työllisti kuitenkin kunnan rakennusvalvontaa pitkään jatkunut taantuma vaikuttanee niin, ettei uusia kalliita investointeja aloiteta, vaan lähinnä keskitytään olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja laajentamiseen. Kunnan työttömyystilanne heikkeni vuoden 2014 aikana keskimäärin 8,3 % työvoimasta oli työttömänä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 6,9 %. Tilanne heikkeni vuoden loppua kohden. Kunnan toimeentulotukimenot ja työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoivat. Lopen kunta ei kuitenkaan vuoden aikana lomauttanut tai irtisanonut ketään eikä jättänyt yhtään virkaa tai toimea täyttämättä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kunnan taloudellinen tila Lopen kunnan taloudellinen kehitys säilyi taantumasta ja yleisestä resurssien niukkuudesta huolimatta vakaana. Lopen kunnassa talous kehittyi napakan talouskurin, maltillisen päätöksenteon ja ennakoitua paremman verotulokehityksen johdosta. Ylijäämäisen tilinpäätöksen johdosta taloudellista puskuria saatiin jälleen kasvatettua. Positiivisesta tuloksesta huolimatta Lopen kunnan taserakenne on edelleen velkaantunut. Kunnan rahoitusvarallisuus on negatiivinen ja velkaantuneisuutta osoittavat tunnusluvut luokitellaan edelleen tyydyttäväksi tai heikoksi. Kunnan talouden tila on herkkä taseeseen kertyneestä ylijäämästä huolimatta. Kunnan taserakenteen johdosta kunnan maksuvalmius on heikko. Kunnalla on jatkuvasti lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Talouden kriisiytyminen voi tapahtua hyvin nopeasti kunnan taloutta on hoidettu määrätietoisesti ja tiukkaan bubjettikuriin nojaten eikä merkittäviä säästö- ja tehostamisratkaisuja ole enää löydettävissä ilman merkittäviä palvelu- ja rakennekarsintoja. Valtionosuudet vähenevät valtionosuusuudistuksen myötä ja verotulojen kehitys tullee olemaan taantuman johdosta niukkaa. Edellä mainittuun viitaten ylijäämäinen tilinpäätös on erinomainen asia kunnan toimintakykyä ja taloustasapainoa ajatellen. Kunnan velkamäärä laski toteutetuista investoinneista huolimatta. Vuoden 2014 lopussa kunnalla oli velkaa 14,9 milj. euroa eli euroa/asukas. Konsernivelkaa Lopen kunnalla oli vuoden 2014 lopussa euroa.

6 3 Kunnan toimintamenojen kasvu oli maltillista, menot kasvoivat 2,5 % edelliseen vuoteen nähden. Kasvuun vaikutti olennaisesti terveydenhuollon kuntayhtymien peruskuntaa voimakkaampi kustannuskehitys, kunnan oman päätöksenteon ja vaikuttamisen piirissä olleiden kustannusten osalta kasvu oli maltisempaa. Kunnan toimintatuotot toteutuivat myönteisesti, kasvua edelliseen vuoteen oli 8 %. Verotulojen kasvu oli edelliseen vuoteen nähden 4,9 % ja valtionosuuksien 1,2 %. Lopen kunnan tilinpäätöksen vuosikate on ,31 euroa ja tilikauden tulos ,95 euroa ylijäämäinen. Tulos on ,95 euroa talousarviota parempi. Vuoden 2014 aikana kunnan investoinnit jäivät neljättä vuotta peräkkäin talousarviossa ennakoitua alhaisemmalle tasolle (toteutumisaste 76,5 %). Osa investointimenoista siirtyi investointihankkeiden käynnistymisen viivästyttyä vuodelle Investointimenot olivat yhteensä euroa ja investointitulot ,73 euroa investointien nettomenojen ollessa näin ,16 euroa. Yhteenveto Vuosi 2014 oli työntäyteinen. Kunnan henkilöstö teki parhaansa palvellakseen kuntalaisia ja tukeakseen kuntalaisten arkista hyvinvointia. Loppilaisille järjestettiin ja tuotettiin kunnalliset peruspalvelut kohtuullisin kustannuksin ja ilman merkittäviä ongelmia. Kaikkia asetettuja tavoitteita ei valitettavasti saavutettu, vaikka kunnassa joka päivä tehtiin määrätietoisesti työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnan päättäjät ja virkamiehet ovat näkemykseni mukaan tehneet työtä hyvässä yhteisymmärryksessä, ympäröivän yhteiskunnan realiteetit huomioiden ja ymmärtäen. Kunnassa on sitouduttu taloustasapainon vahvistamiseen ja kunnan toimintakyvyn säilyttämiseen. Kunnassa on aiempien vuosien tapaan tehty arvokasta työtä: Hoidettu ja kasvatettu lapsia, rakennettu ja ylläpidetty infrastruktuuria, välitetty ikäihmisistä, autettu apua tarvitsevia, opetettu lapsia ja nuoria, tuettu tukea kaipaavia. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa, että Lopen kunnassa on tehty hyvää työtä ja oikeita päätöksiä. Olen ylpeä kunnan henkilöstöstä. Olen kiitollinen johtoryhmän sitoutumisesta työhönsä ja heidän minulle antamastaan tuesta. Olen iloinen hyvästä ja toimivasta luottamushenkilöyhteistyöstä. Taantumasta ja haasteista huolimatta, näin on hyvin. Karoliina Viitanen kunnanjohtaja

7 4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 1.1. KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos Muutos / 5 v Muutos 5 v - ka./v , , , , , , ,0 2014e ,6 Kunnan asukasluvun kehitys oli kertomusvuonna huono. Vuosi 2014 oli 2000-luvulla toinen negatiivisen muutoksen vuosi. Asukasluvun väheneminen johtui muuttoliikkeestä, joka oli negatiivinen 54 asukkaan verran. Syntyneiden enemmyys oli positiivinen, 5 asukasta. Kunnan asukasluku on 2000-luvulla kasvanut Kanta-Hämeen kunnista suhteellisesti tarkastellen toiseksi voimakkaimmin, kaikkiaan 9,4 %. Viimeisimmät ikärakennetta ja osa-alueittaista väestökehitystä koskevat tilastot ovat tässä vaiheessa vuodelta 2013, joita tarkastellaan lyhyesti seuraavassa. Kunnassa on 2000-luvulla 0 4-vuotiaiden suhteellinen osuus vähentynyt 0,1 prosenttiyksikköä. Suurin muutos on tapahtunut vanhemmissa ikäluokissa, sillä vuotiaiden osuus on kasvanut 3,3 prosenttiyksikköä ja vuotiaiden osuus 0,8 prosenttiyksikköä. Pelkästään kertomusvuotta tarkastellen vuotiaat kasvattivat osuuttaan huomattavan paljon, noin 1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi osuuttaan kasvattivat 5 14-vuotiaiden ikäryhmä ja hieman myös vuotiaiden ikäryhmä. Suurin ikäryhmä on vuotiaat henkilöt, heitä on 21,7 % väestöstä.

8 5 Alueittaisena tarkasteluna asukasluku on vuosina kasvanut kunnassa eniten Launosten osaalueella (kattaen taajama-alueen lisäksi Kormun ja Puustellin), jossa kasvua on ollut 199 asukasta (yhteensä vuoden 2013 lopussa asukasta) sekä Läyliäisten osa-alueella (kattaen myös Maakylän ja Järventaustan), jossa asukasluku on kasvanut 149 hengellä (1.909 asukasta). Kyseisellä tarkastelujaksolla ainoastaan Länsi-Lopen osa-alueella (Topeno, Vojakkala ja Pilpala Riimala) asukasluku on hieman vähentynyt. Kuitenkin vuoden 2013 aikana osa-aluetarkastelussa eniten asukaslukuaan kasvatti yllättäen Pilpala Riimalan alue 13 asukkaalla. Toiseksi eniten kasvoi kirkonkylän taajama-alue 11 asukkaalla. Kanta-Hämeen kuntien keskimääräiseen väestörakenteeseen verrattuna Lopella on vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan nuorimpia ikäryhmiä, alle 15-vuotiaita, selvästi enemmän (19,6 % 16,4 %) ja työikäistä väestöä, vuotiaita, lähes vastaavan osuuden vähemmän (54,0 % 56,5 %). Yli 65-vuotiaita Lopella on hieman Kanta-Hämeen keskiarvoa vähemmän (20,6 % 21,1 %). Kunnan kehityksen kannalta huomioitavaa on, että vanhimpien ikäryhmien määrän kasvu tulee olemaan voimakasta Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Lopella vuoteen 2040 mennessä 79,9 %. Nuorimmissa ikäluokissa alle kouluikäisten määrässä ei ennusteen mukaan tapahdu muutosta, perusopetusikäisten 7 16 vuotiaiden määrä kasvaisi 12,8 % ja jatko-opiskeluikäisten vuotiaiden määrä 22,4 %. Työikäisten vuotiaiden määrään ennustetaan kasvua vain 3,5 %. Keskimääräisen työttömyysasteen kehitys Vuosi Loppi Riihimäen seutu Kanta-Häme Koko maa ,5 12,2 12,6 14, ,4 10,0 10,0 10, ,6 7,1 7,4 7, ,5 9,0 10,0 9, ,8 9,3 10,1 10, ,0 8,3 9,0 9, ,0 8,3 8,8 9, ,9 9,5 10,2 11, ,3 10,5 11,0 12,4 Lopen työttömyysaste heikkeni kertomusvuoden aikana yleisen talouskehityksen seurauksena, hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Aivan loppuvuodesta työttömyydessä tapahtui raju muutos huonompaan, kun työttömyysaste heikkeni niin työttömyyden kuin lomautusten kasvun seurauksena kerralla 1,2 % ja nousi 9,5 %:iin eli tasolle, jolla se on edellisen kerran ollut tammikuusssa Kunnan työllisyystilanne on kuitenkin kaiken aikaa ollut keskimääräistä parempi verrattuna niin Riihimäen seutuun tai Kanta- Hämeeseen kuin koko maan tilanteeseen. Koko kertomusvuoden ajan kunnan työttömyysaste oli Kanta- Hämeen kunnista alhaisin tai toiseksi alhaisin. Vuoden 2014 lopussa Lopella oli työttömänä 367 henkilöä (vuonna 2013 = 328), joista alle 25-vuotiaita 44 (40). Lomautettujen määrä oli 42 (51). Yli vuoden työttömänä oli ollut 94 henkilöä, missä on edellisvuoteen lähes kolmanneksen kasvu (72). Avoimien työpaikkojen määrä vuoden lopussa oli 16 (24).

9 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Kuntaliitto julkisti Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätösten ennakkotiedot otsikoinnilla Kunnat tehostivat tuloksellisesti. Alustavien tietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, mikäli ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Arvioiden mukaan kuntasektorin yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. Siitä oli EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus arviolta 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Heikko talouskehitys ja kasvanut työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua ja lisäsivät menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka yli puolet kunnista, kaikkiaan 156, nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kaikkiaan verotulot kasvoivat kertomusvuonna noin 2,5 %, kun yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % ja kiinteistöverojen tilitykset 10,9 % viimeksi mainitusta kiinteistöverouudistus selittää ison osan. Tilinpäätöstiedoissa on myönteistä, että kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa ja siten osaltaan toteuttaneet julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä. KT:n kyselyn mukaan kunnat sopeuttivat henkilöstökuluja 400 M. Lisäksi maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että kuntien toimintakulujen kasvu hidastui alle puolen prosentin, kun se edellisvuonna oli 2,4 %. Kuntien tekemät veroprosentin korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla, mikä tuki osaltaan sitä, että Manner-Suomen kuntien tilikauden tuloksen arvioidaan nousseen 311 euroon asukasta kohden, kun se vuonna 2013 oli 68 euroa/asukas. Tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, että vuoden 2014 tuloksessa on noin 1,4 miljardia euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja, ilman niitä tilikauden tulos oli edellisvuoden tasolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Päättyvällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä viime vuonna oli 1,2 miljardia euroa. Ennakkotietojen mukaan kuntien saamat valtionosuudet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,3 %. Ennakkotiedoissa 133 kunnan vuosikate jäi poistoja pienemmäksi (vuonna 2013 = 154) eli näissä kunnissa tilikauden tulos olisi negatiivinen. 14 kunnalla jo vuosikate oli negatiivinen, määrä on puolet vähemmän kuin edellisvuonna (28). Tilinpäätösarvioissa vuosikate asukasta kohti laskettuna on 373 euroa, kun se vuonna 2013 oli 380 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa, mutta kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Poistonalaiset investoinnit vähenivät edellisvuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Valtionosuusleikkausten ja heikon verotulokehityksen takia kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, minkä johdosta kuntien velkaantuminen jatkui. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi tilinpäätösarvioden mukaan 7,9 %. Sen mukaan kunnilla on nyt lainaa euroa asukasta kohti, kun määrä edellisessä tilinpäätöksessä oli euroa/asukas. Lainakannan kasvu oli voimakkainta isoissa kunnissa. Lopen kunnan talouskehitys oli kertomusvuonna myönteinen ja tulokseltaan tilinpäätös on edellisvuosia parempi. Tilikauden tulos oli vahvasti positiivinen, nyt jo kuudentena vuonna peräkkäin, ja se oli myös selvästi budjetoitua parempi. Keskeisenä syynä tähän oli käyttötalouden hyvä toteutuminen eli hallintokunnat toteuttivat talousarvionsa hyvin. Tämän vaikutus vuosikatteeseen on lähes 1,2 M budjetoitua parempi. Merkittävää oli, että isoilla perusturvalautakunnan sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimialoilla talousarvio toteutui selkeän säästövoittoisesti. Lisäksi rahoitukselliset erät, lähinnä verotulot, toteutuivat runsaan miljoona euroa budjetoitua paremmin ja tilikauden tulos muodostui näin huomattavasti odotettua paremmaksi. Kunnan toimintatuotot kasvoivat kertomusvuonna 8,0 % ja toimintakulut 2,5 %, näiden erotusta mittaava toimintakate 1,8 %. Menoryhmittäistä vertailua hankaloittaa hieman Harjukodin siirtyminen kertomusvuoden alussa terveyskeskukselta kunnan toiminnaksi. Vertailussa euromääräisesti merkittävintä kasvu oli henkilöstökuluissa 5,7 %, ilman Harjukotia kasvu oli 3,2 %. Myös avustusmenot kasvoivat tuntuvasti johtuen toimeentulotukien ja työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvusta, missä heijastuu yleisen taloustilanteen heikko kehitys ja työllisyystilanteen heikkeneminen. Palvelujen ostot vähenivät 2,0 %.

10 7 Kunnan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 % eli selvästi paremmin kuin kunnissa keskimäärin. Myös valtionosuuksien 1,2 %:n kasvu on keskimääräistä parempi. Näitä tarkastellaan tarkemmin jäljempänä. Kunnan oman toiminnan kautta saavutettu tilikauden tulos oli hyvä ja talousarvion tulostavoite ylitettiin selvästi. Toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien kokonaiskasvu ylitti toimintakulujen kasvun rahassa mitaten euroa, mikä näkyy tilikauden tuloksen paranemisena. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos oli ,95 euroa positiivinen, minkä ansiosta taseen ylijäämä kasvoi ,43 euroon. Ylijäämäpuskuri on välttämätön, koska kunnan talouden todellinen liikkumavara on pieni ja paineet kuntataloutta kohtaan kasvavat jatkuvasti. Tasapainotilanne on häiriöherkkä ja siihen kohdistuvat lisäksi mm. terveydenhuollon kuntayhtymien talouden tasapainottamistarpeen tuomat lisäpaineet. Tosiasia on, että haasteet myös väestörakenteessa tapahtuvien muutosten johdosta tulevat väistämättä kasvamaan. Käyttötalouden hyvän toteutumisen ja kunnan talousresursseihin sopeutetun investointiohjelman ansiosta kunta pystyi yleisestä kehityksestä poiketen vähentämään velkamääräänsä viidentenä vuonna peräkkäin. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4 M, mutta lainanotto kyettiin rajaamaan 2,5 M :oon. Kunnan lainakanta väheni euroa ja on tilinpäätöksessä euroa/asukas, mikä on selvästi alle kuntien keskiarvon. Yleinen korkotaso pysyi koko kertomusvuoden erittäin matalana. Verotulot 2014 Muutos% 2013 Muutos% 2012 Muutos% Kunnallisvero , , ,35 Kiinteistövero , , ,33 Yhteisövero , , ,88 Yhteensä , , ,43 / asukas 3 293,40 5, ,64 4, ,71 2,93 Tulovero% 20,00 20,00 20,00 Valtakunnallisesti kunnallisveroa tilitettiin 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013, joten Lopella kunnallisverotulojen kehitys kasvua 3,2 % oli keskimääräistä parempi. Kertomusvuoteen kohdistuneiden ennakoiden tilitykset lisääntyivät peräti 4,2 %, vaikka kunnan työllisyystilanne heikkeni selvästi. Nähtäväksi jää verotuksen valmistumisen myötä, ovatko ennakoiden tilitykset olleet kunnalle liian myönteisiä. Yhteisöverotulon tilitykset kasvoivat 12,5 %, mikä hieman ylittää valtakunnallisen kasvun 11,5 %. Vaikka kertomusvuoden toteutuma on euromääräisesti parempi kuin vertailuvuosina, on se kuitenkin pienempi kuin vuosien kertymät, osaltaan johtuen myös kuntasektorin jako-osuuden tilapäisen korottamisen puolittamisesta viiteen prosenttiin vuoden 2012 alusta lukien. Kiinteistöveron tuotto kasvoi neljänneksen, mikä pääosin johtuu yleisen kiinteistöveroprosentin korottamisesta. Valtakunnallisesti kiinteistöveron tilitykset kasvoivat 10,9 %. Kaikkiaan verotulojen kasvu oli valtakunnallisesti 2,5 %, kun se Lopella oli 4,9 %. Verotulojen toteutuma oli talousarviota parempi, kun verotuloja oli budjetoitu euroa eli verotuloarvio ylittyi 3,7 %. Kunnan saamat verotulot ovat alle koko maan tason. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 Manner-Suomen kuntien keskiarvo asukasta kohti oli euroa ja vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvo euroa, kun Lopella tunnusluku oli euroa.

11 8 Valtionosuudet 2014 Muutos % 2013 Muutos % 2012 Muutos % Valtionosuudet , , ,60 / asukas 1 928,06 1, ,12 0, ,60 6,12 Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 %, kun kaikkiaan valtakunnallisesti valtionosuudet vähenivät 1,3 %. Valtionosuuksien kasvu johtuu lähinnä tehtävämuutosten tai muun lainsäädäntöön perustuvan muutoksen kompensaatiosta kunnalle sekä kunnan keskimääräistä heikomman verotulokertymän takia saaman verotulotasauksen kasvusta niiden yhteisvaikutus kunnan kertomusvuoden valtionosuuksiin oli euroa. Lisäksi keskimääräistä parempaan kehitykseen vaikutti se, että kunnan ikärakenteessa tapahtuneet lisäykset painottuivat enemmän vanhempiin ikäluokkiin, jossa valtionosuuden laskentaperusteet olivat korkeammat. Valtionosuuksiin sisältyy kunnalle vuosien lainsäädäntöön perustuvista verovähennyksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaationa euroa. Loppi saa valtionosuuksia saman kokoluokan ( asukasta) kuntien keskimäärää selvästi vähemmän, mutta koko maan keskitasoa enemmän paljolti siksi, että kunta saa keskimääräistä pienempien verotulojen johdosta valtionosuuksien yhteydessä maksettavaa verotulotasausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 valtionosuuksien määrä asukasta kohti oli koko maassa keskimäärin euroa ja saman kokoluokan kunnissa euroa. Lopella määrä asukasta kohti oli euroa, jossa on mukana verotulotasausta 401 euroa. Valtionosuuksien määrä ylitti budjetoidun euroa, toteutumaprosentti 100,3. Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että Loppi suoriutuu kunnallisista tehtävistään selvästi pienemmän verorahoituksen turvin ja pienemmin toimintakuluin kuin maan kunnat keskimäärin eli kunta toimii tehokkaasti. Loppi sai kertomusvuonna verotuksen kautta kerättävää rahoitusta eli verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä asukasta kohti laskettuna euroa, kun tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli euroa ja saman kokoluokan kunnissa euroa. Lopen saama verorahoitus oli myös pienempi kuin Kanta-Hämeen kuntien keskiarvo euroa. Toimintakulujen enemmyyttä toimintatuottoihin osoittava toimintakate oli Lopella kertomusvuonna asukasta kohti laskettuna euroa, kun ennakkotiedoissa tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli euroa, saman kokoluokan kunnissa euroa ja Kanta-Hämeen kunnissa euroa. Vuoden 2015 osalta on jo nyt nähtävissä, että vaikka budjetoitu verotuloarvio toteutuu tehty tuloveroprosentin korotus huomioiden varsin maltillisella verotulon kasvulla, sisältyy arvion saavuttamiseen epävarmuutta. Tämä sen johdosta, että maamme talouden toipuminen maailmanlaajuisesta taantumasta näyttää yhä pitkittyvän ja on muita euromaita hitaampaa. Heikko talouskehitys heijastuu vääjäämättä myös kuntien verotulokehitykseen. Koska verotuloissa on kyse kunnan keskeisestä rahoituslähteestä, on talouden kehittymisen oltava jatkuvan seurannan kohteena niin kokonaisuutena kuin hallinnonaloittainkin. Tavoitteena tulee olla, että myös vuodelta 2015 voidaan saavuttaa tasapainoinen tilinpäätös, alijäämäisestä talousarviosta huolimatta. Kunnan organisaatiolla tulee olla valmiudet reagoida myös uusin toimenpitein, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää, ja sen johdosta koko organisaation tulee tiedostaa kulloinenkin taloustilanne myös oman seurantansa kautta. Yhteenvedonomaisesti voidaan myös todeta, että tilinpäätösarvioiden perusteella kunnat ylittävät niille rakennepoliittisessa ohjelmassa asetetun miljardin euron sopeutustavoitteen. Sen sijaan valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa valtion ko. ohjelmassa itse asettamiaan tavoitteita, vaan ne ovat nykytiedoin jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Ja vuoden 2015 osalta valtio on tavoitteen vastaisesti lisännyt kuntien velvoitteita yli puolella miljardilla eurolla. Lupauksen täyttämisellä on ratkaiseva merkitys kuntatalouden ja myös Lopen kunnan talouden kestävyyden turvaamisessa.

12 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnan sisäistä valvontaa ohjaa kunnanhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että strategiassa, talousarviossa ja kunnallisessa päätöksenteossa asetetut tavoitteet saavutetaan, kunnan toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja tehtyjen päätösten mukaista, resurssit ovat tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu ja niin virkamies- kuin luottamushenkilöjohdonkin saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikeaaikaista. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntalain mukaan kunnanhallitus. Kukin kunnan toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa omalta osaltaan toiminnan sisäisestä valvonnasta, valvonnan organisoimisesta ja riittävyydestä. Vuosittaista selontekoa varten hallintokunnat antavat osana toimintakertomustaan selvityksen oman toimialansa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteutuksesta sekä valvonnan havainnoista ja tuloksista. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnanhallitus valvoo lautakuntien päätöksentekoa edustajiensa kautta. Kunnanhallitus on nimennyt kuhunkin lautakuntaan yhden jäsenistään valvomaan lautakunnan toimintaa, osallistumalla lautakuntien kokouksiin ja muuhun työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti lautakuntien työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsen on ollut lautakuntien kokouksissa mukana seuraavasti: ympäristöja rakennuslautakunta 10/10, perusturvalautakunta 8/11, kasvatus- ja koulutuslautakunta 8/10, kulttuurija vapaa-aikalautakunta 3/4, tekninen lautakunta 6/7. Edustajat ovat raportoineet tarpeellisilta osin lautakuntien toiminnasta ja päätöksistä kunnanhallitukselle, jossa asioista ja päätöksenteosta on tarvittavilta osin keskusteltu. Lautakuntien esityslistat on toimitettu ennakkoon kunnanhallituksen puheenjohtajalle, valitulle kunnanhallituksen edustajalle ja kunnanjohtajalle. Lautakuntien esityslistat käydään keskeisiltä osin läpi kokousta edeltävässä kunnan johtoryhmän kokouksessa. Lautakuntien ja muiden toimielinten pöytäkirjat toimitetaan aina kokouksen jälkeen kunnanhallitukselle tiedoksi ja niistä käydään tarvittaessa keskustelua johtoryhmässä. Pöytäkirjojen pohjalta kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja päättävät mahdollisesta otto-oikeudestaan. Vuonna 2014 kunnanjohtaja tai kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallitus eivät käyttäneet otto-oikeuttaan kertaakaan. Kunnan sääntöjä on päivitetty vuoden 2014 lainsäädäntö ja asetukset huomioiden tarvittavilta osin. Viranhaltijat dokumentoivat viranhaltijapäätöksensä atk-järjestelmään (viranhaltijoiden päätössovellus, VIPS). Järjestelmästä tulostetut päätösraportit toimitetaan säännöllisesti ao. toimielimelle tiedoksi, lisäksi johtoryhmän jäsenten päätösluettelot toimitetaan kuukausittain kunnanjohtajalle. Käytäntö on osa päätöksenteon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvontaa. Päätösluetteloiden pohjalta päätetään mahdollisesta otto-oikeuden käytöstä koskien viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Vuoden 2014 aikana ei käytetty kertaakaan otto-oikeutta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi Kunnanhallitus antaa hallintokunnille vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, heti talousarvion hyväksymisen jälkeen. Talousarvion määrärahat ja tuloerät on kohdistettu ko. toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Jokaiselle määrärahalle on määrätty siitä vastaava toimielin, vastuualue ja tilivelvollinen viranhaltija. Toimielimet päättävät vuosittain mm. laskujen hyväksyjistä ja talousarvion muusta täytäntöönpanosta ja vastuista siltä osin kuin se johtosäännöllä kuuluu toimielimen tehtäviin. Laskujen hyväksymismenettely on osa sisäistä valvontaa. Laskun asiatarkastuksen suorittaa aina eri henkilö kuin laskun hyväksyjä.

13 10 Kunnan taloudesta vastaavat tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat raportoivat talousarvion ja taloudellisen kehityksen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta säännöllisesti. Kunnanhallitus on seurannut koko kunnan talouden kehitystä säännöllisesti tuloslaskelmatasolla. Kunnan verotulojen kehityksestä ja työllisyystilanteesta on raportoitu kunnanhallitukselle kuukausittain. Valtuustolle on raportoitu kunnan talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla. Näistä viimeinen on tilinpäätös. Valtionosuuspäätökset on käsitelty ao. lautakunnissa ja valtionosuuskokonaisuus kunnanhallituksessa. Käsittelyyn liittyvässä valmistelumenettelyssä tarkistetaan valtionosuusperusteiden oikeellisuus. Kunta hyväksyi vuoden 2014 valtionosuuspäätökset sellaisenaan. Asiakasmaksujen tason ajanmukaisuus on käyty vuosittain läpi talousarvion täytäntöönpanoon liittyen. Jokainen hallintokunta vastaa vuoden aikana omien taksojensa ja maksujensa tason oikeellisuudesta. Tason tavoitteenmukaisuutta seurataan kuukausittain tulojen toteumaseurannalla ja vertailulla alueen muiden kuntien maksu-/taksatasoon. Talouden kehitystä seurataan viikoittain johtoryhmän kokouksissa, tarkimmin kuukausittaisten talousraporttien valmistuttua. Johtoryhmätyöskentely on yksi sisäisen valvonnan keino. Johtoryhmän kokouksissa käydään läpi ajankohtaiset asiat. Toiminnallisiin epäkohtiin, ongelmiin ja haasteisiin tartutaan välittömästi niiden tultua ilmi. Johtoryhmän säännöllisellä kokoontumisella varmistetaan kunnan johdon ja hallintokuntien sekä hallinnonalojen välinen tiedonkulku ja yhteistyö. Luettelo johtoryhmässä käsitellyistä asioista on otsikkotasolla saatettu kunnanhallitukselle tiedoksi ja viikoittain myös henkilökuntajakeluna intranetin kautta. Joka toinen kuukausi kokoontuu ns. laajennettu johtoryhmä, joka keskittyy talousseurantaan ja stategian toteutumisen seurantaan. Sisäistä valvontaa suorittavien viranhaltijoiden on edellytetty kirjaavan toteuttamansa sisäisen valvonnan toimenpiteet ja tekemänsä havainnot kyseistä dokumentaatiota varten luotuun lomakkeeseen. Palvelualueiden päälliköt suorittavat sisäistä valvontaa omalla hallinnonalallaan vastaavassa laajuudessa kuin suoritetaan kunnan keskushallinnon toimesta koko kuntaa koskien. Valvontaa, ohjeistusta ja sen noudattamisen valvontaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia toteutetaan hallinnonalakohtaisten johtoryhmien, erilaisten toimiala-/toimisto-, työpaikka- ja henkilöstöpalaverien sekä kehityskeskustelujen kautta. Talouden seurantaa varten hallintokunnille on jaettu kuukausittain raportit talousarvion toteutumisesta. Lisäksi hallintokunnilla on tarvittavat käyttöoikeudet, joiden avulla ne voivat jatkuvasti omaehtoisesti seurata haluamallaan tavalla ja tasolla kirjanpidon toteutumista. Laskutusten oikeellisuuden tarkistamiseksi viralliset laskutuslistat on hyväksytetty tilivelvollisella, ellei käytettävissä ole muutoin varmistavaa asiakirjaa. Henkilöstöhallinnon osalta esimiehet ovat tarkistaneet palkkatapahtumien tarkistuslistaukset satunnaiselta otantakuukaudelta. Sairauspoissaoloja on seurattu kolmannesvuosittain esimiehille toimitettujen seurantalistojen kautta. Maa-aines- ja ympäristölupaehtojen noudattamisen valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelmien avulla. Vakuuksia on seurattu luotujen seurantajärjestelmien mukaisesti sekä urakoiden toteutukseen liittyen. Päättäessään EU- ym. useamman tahon rahoittamiin projekteihin osallistumisesta kunnanhallitus on samalla nimennyt kullekin projektille vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on seurata ja raportoida projektin etenemisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista kunnan kannalta. Osassa toimintaa (mm. maatalouden ohjauksessa) on sovellusten kautta tai erillisten ulkopuolisten tarkastusten muodossa myös ulkopuolista valvontaa ja näin läpinäkyvyyttä varojen käytön suhteen.

14 11 Riskienhallinnan järjestäminen Kunta on suojannut omaisuus- ja henkilöriskit vakuutuksin yleisesti käytössä olevia perusteita noudattaen. Vakuutusasioissa kunta käyttää edunvalvonnassa omaa meklaria. Vakuuttamiseen liittyvä riskienhallinnan ajantasaisuus on käyty läpi vuosittain meklarin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2014 aikana. Tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa noudatetaan RHL-Data Oy:n laatimia ohjeistuksia, jotka ovat yhteiset seudun kunnille. Tietojärjestelmien turvallisuutta hoidetaan muutoinkin yhteisin seudullisin ratkaisuin. Tietohallinnon käyttöoikeudet käydään läpi vuosittain sekä muutoin tarvittaessa, mm. henkilöstövaihdosten yhteydessä. Tietoturvaan liittyviä riskejä on paljon. Tietoturvaongelmiin puututaan niitä havaittaessa. Tietohallinto ja siihen liittyvä tietoturva on tunnistettu sisäisessä valvonnassa yhdeksi kunnan jatkuvaksi kehittämiskohteeksi. Kunnan toiminnan kannalta merkittävä ja vuosien mittaan korostunut riski on ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön suhteellisen nopea vaihtuminen. Uusien pätevien henkilöiden rekrytointi nopealla aikajänteellä on haastavaa. Kunta pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainettaan ja pitämään niin fyysiset kuin psyykkisetkin työolosuhteet kunnossa, jotta kunnalla olisi tulevaisuudessakin tarvittava määrä osaamisresurssia käytössään. Kunnalla on ollut tietyissä henkilöstöryhmissä rekrytointivaikeuksia ja niiden määrä tulee oletetusti tulevina vuosina kasvamaan. Kunnan talouden riskit liittyvät pääosin siihen, että kunta ei välttämättä pysty lähinnä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta ylläpitämään taloutensa tasapainoa suunnitellulla tavalla. Kunnan talouden liikkumavara on pieni ja taseen tasapaino herkkä. Yllättävät muutokset toiminnassa tai toimintaympäristössä saattavat vaikuttaa merkittävästi kunnan taloustasapainoon. Kunnan merkittävin tulonlähde on verotulot, joiden kertymä riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä ja työllisyystilanteesta. Myös valtionosuuksien vaikutus on kunnan talouden näkökulmasta suuri eikä kunnalla ole realistisia keinoja vaikuttaa niiden määrään. Talouden kehitystä ja riskien olemassaoloa ja toteutumista seurataan jatkuvasti. Kunnan yleiseen kilpailukykyyn ja elinvoimaan kohdistuvat riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen, elinkeinoelämän yleiseen tilanteeseen ja kustannustason muutoksiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ratkaisuvalta omaisuuden hankinnassa ja luovutuksessa on säännelty kunnan palvelualueiden johtosäännössä. Omaisuuden hankinnassa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä, julkisista hankinnoista annettuun lainsäädäntöön perustuvia hankintaohjeita sekä niitä täydentäviä kunnanhallituksen vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa antamia ohjeita. Ohjeiden noudattamisesta ovat vastuussa kunnan toimivaltaiset toimielimet ja viranhaltijat. Kunta on mukana KuntaPro Oy:n toiminnassa. Yhtiön kautta voidaan osallistua yhteiskilpailutuksiin ja -hankintoihin. Isommissa hankinnoissa pyritään aina mahdollisuuksien mukaan seutukuntakohtaiseen tai KuntaPron kautta tätäkin laajempaan keskitettyyn kilpailutukseen ja kuntien kesken yhdenmukaisiin päätöksiin. Kunnan hankintatoimen vastuuhenkilönä on talousjohtaja, joka tarvittaessa myös osallistuu hankinnan valmisteluun ja päätöksentekoon asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilön apuna. Kunta hoiti oman hankintatoimensa vuoden 2014 aikana ilman, että suoritetuista hankinnoista olisi aiheutunut kuluneen vuoden aikana taloudellisia menetyksiä tai oikeudellisia haasteita. Koulu- ja asiointikuljetusten kilpailutuksen osalta tulkintaristiriidat palvelun tuottajan kanssa realisoituivat vuoden 2015 alussa. Tulkintaristiriitojen johdosta kunta ja palvelutuottaja purkivat kuljetussopimuksen helmikuussa 2015.

15 12 Sopimustoiminta Kunnalla ei ole kertomusvuoden aikana ollut sopimustoiminnan kautta sellaisia negatiivisia seuraamuksia, joita ei jo sopimusta tehtäessä olisi voitu ennakoida. Kunta on laatinut sopimuksia, joiden toteutumisen seuranta on ollut hankalaa ja vaatinut ylimääräistä työpanosta. Erityisesti kuljetussopimuksen laadinta, sopimuksen toteutuksen seuranta ja sopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisuudet sitoivat kertomusvuonna työaikaa. Sopimusten täytäntöönpanoa hallinnonaloittain on tuettu erilaisin toimintaohjein, joiden noudattamista on seurattu satunnaisotannoin. Näin varmistetaan, että käytännöt ovat kaikissa yksiköissä samanlaiset. Sopimusten noudattamista on valvottu laskujen hyväksymisen yhteydessä ja satunnaisotannalla. Urakoiden toteutuksessa valvotaan sitä, että laskut perustuvat tehtyyn työhön ja toimenpiteeseen sekä sovittuun maksuerätaulukkoon. Sopimusten noudattamisen valvonta kuuluu asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilölle, jolle kuuluu myös sopimusperusteiden ajantasaisuuden seuranta. Sopimuksista on hallinnonalakohtaisia luetteloita ja muita seurantaa helpottavia listauksia. Kunnalla ei ole yhtenäistä järjestelmää, jonka avulla sopimusseuranta voitaisiin systemaattisesti hoitaa, vaan toimialat ovat järjestäneet seurannan kukin omalla tavallaan. Syksyllä 2014 toteutettiin hallintokunnittain kahden edellisen vuoden osalta ns. sopimustarkastus eli käytiin läpi päätökset, joiden johdosta on tullut tehdä kirjallinen sopimus. Tarkastuksessa ilmeni muutamia epäkohtia ja puutteita, jotka kuitenkin saatiin korjattua asianmukaisesti jälkikäteen. Tarkastuksen tuloksena todettiin, että päätösten täytäntöönpanon loppuunsaattamiseen tulee jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja huomioita vuodelta 2014 Aiemmat työaika- ja kustannushaasteet huomioiden laadittiin ensimmäistä kertaa vaalien ajaksi vaalitoimitsijoita koskien työvuoroluettelo ja varallaolojärjestelyt työaikojen hallinnan ja toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi ja ylimääräisten työaikakorvausten hillitsemiseksi. Myös koulutukseen satsattiin aiempaa enemmän. Vaalit saatiin toteutettua ilman ongelmia. Timecon-työajanseurantajärjestelmän piirissä olevan henkilöstön työajan toteumaa on seurattu säännöllisesti järjestelmästä saatavien toteumalistausten avulla. Seurannassa ilmenneet epäselvyydet on selvitetty. Henkilöstöhallinnossa on puututtu aktiivisella valvonnalla havaittuihin epäkohtiin ja virheisiin, jotka liittyvät mm. rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, työajan käyttöön, vuosilomien myöntämiseen tai matkalaskujen laadintaan. Esimiehiä on ohjattu säännöllisesti oikeansisältöisten työsopimusten sekä henkilöstöasioihin liittyvien viranhaltijapäätösten laatimiseksi. Kevan tarkastaja tarkasti helmikuussa 2014 Lopen kunnan maksamien eläkemaksujen oikeellisuuden vuosilta Tarkastaja totesi, että hallintokuntien ostaessa palveluja ulkopuolelta on varmistettava, että palvelun tuottajalla on YEL-vakuutus. Muilta osin tarkastaja totesi tarkastuksen kohteena olleiden asioiden olevan kunnossa. Ruokapalvelussa on seurattu koko kuntaorganisaatiota koskevan ruokalistan noudattamista hankintasopimusten toteuttamisen kautta. Myös erilaisten toimialan sisäisten toimintaohjeiden noudattamista ja toteutumista on seurattu työvuoroluetteloista, laskuista ja talousarvion toteutumisesta. Havaittuihin epäkohtiin on puututtu ja toimintaa ohjattu sovitun mukaiseksi. Rakennusvalvonnassa on toteutettu aktiivisesti lupamaksujen suoritusten seurantaa. Rakennusvalvonnan hallinnoiman auton käyttöä ja kustannuksia on seurattu jatkuvasti. Ympäristönsuojelun toimialalla maa-aineslupien voimassaoloa ja niihin liittyviä vakuuksia on seurattu säännöllisesti. Varsinaista lupavalvontaa on toteutettu valvontasuunnitelman avulla, yhtenä merkittävimpänä toimintona mm. maa-ainesalueiden tarkastusmittausten suorittaminen.

16 13 Sosiaalitoimessa sisäistä valvontaa on toteutettu annettujen ohjeiden mukaisesti. Määrärahaseuranta, maksutuloseuranta, kirjausten seuranta ja sopimusten seuranta on tehty. Sosiaalitoimen toimintayksikköjen esimiehet ovat seuranneet tarvikevaraston käyttöä neljä kertaa vuodessa, työaikatoteuma on tarkistettu kuukausittain ja matkalaskuja on tarkistettu satunnaisotannalla. Havaitut virheet ja puutteet on korjattu toteutettiin ns. lokitietojen tarkastaminen. Toimeentulotukihakemusten käsittelyä ja varsinaista päätösten tekoa on seurattu aktiivisesti. Varhaiskasvatuksen piirissä on seurattu Loppi-lisän maksatusta ja yksityisen hoidon kuntalisän maksatusta. Loppi-lisän kohdalla on tullut ilmi muutamia tapauksia, joissa tukea saava perhe onkin päivähoidon piirissä. Virheisiin on tartuttu ja ne on korjattu. Toteutetun seurannan tuloksena on todettu, että siirtyminen ProConsona-ohjelman käyttöön toisi päällekkäisyydet nykyistä paremmin esille. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna Varhaiskasvatuksen piirissä on seurattu aktiivisesti henkilöstön poissaoloja. Niiden kanssa, joilla ylittyy 10 päivän poissaolo, on käyty varhaisen tuen keskustelu ja sovittu jatkotoimenpiteet. Toimintamalli tuntuu vaikuttaneen myönteisesti henkilöstön työkykyyn. Lokakuusta 2014 lähtien päiväkodeissa on seurattu poissaoloja erityisesti sijaisrekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää sijaisten palkkaamisen astetta ja tarvetta. Päivähoidon täyttö- ja käyttöasteen seurannassa on pyritty hyödyntämään ProConsona-ohjelmaa, joka ei kyseistä tietoa kuitenkaan aukottomasti pysty tuottamaan. Kansalaisopiston opettajien matkakorvausten maksatusta ja oikeellisuutta on seurattu aktiivisesti. Matkakorvausten hakemisen määräajoissa on parannettavaa, mutta pääosalla opettajista kilometrimäärä on pieni ja siksi on käytännöllistä tehdä matkakorvausanomus normaalia harvemmassa tahdissa. Teknisellä toimialalla on seurattu varastojen kirjanpitoa päivittäin. Kunnan ajoneuvojen käyttöä seurataan kuukausittain. Merkittäviä epäkohtia tai virheellisyyksiä ei ole havaittu. Erilaisten teknisen toimen alaan kuuluvien hankintasopimusten ajantasaisuus on tarkistettu. Erityishuomiota on kiinnitetty asiakaspalautteeseen: mm. kuntaan saatu/toimitettu kunnossapitoyritysten toimintaa koskeva palaute on viety välittömästi kyseisen toimijan tietoon, toiminnan korjausesityksineen. Kunnan leikkipuistoille on tehty vuonna 2014 omavalvontasuunnitelma. Havaitut puutteet korjataan ja korjaustoimenpiteet kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. Uimarantojen laadunvalvontaa tehtiin kesäaikaan viikoittain, uimarannoille on myös tehty omavalvontasuunnitelma. Kesäaikana uimarannoilta otettiin säännöllisesti vesinäytteet. Kunnan kiinteistöjen energian käyttöä seurataan kuukausittain ja verrataan määrärahoihin sekä edellisvuoden menoihin. Mikäli jotain hälyttävää tulee esiin, puututaan asiaan välittömästi. Rakennusten silmämääräisiä tarkastuksia tehtiin vuoden aikana lähes päivittäin ja kunnossapitotyötä välittömästi tarpeen vaatiessa, määrärahan puitteissa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen valvonta on toteutunut sisäisen valvonnan ohjeita ja henkeä noudattaen. Valvontatoimenpiteitä on kirjattu ja huomioita dokumentoitu, mutta valvontaa on suoritettu myös normaalin johtamisen ja työn ohessa ilman että sitä olisi erikseen dokumentoitu. Havaitut virheet on korjattu ja toimintaa ohjeistettu uudelleen tarvittavilta osin.

17 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos /- % /- % 2012 yritystalo Toimintatuotot , , Valmistus omaan käyttöön , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Verotulot , , Valtionosuudet , , Käyttökate , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot , , Korkokulut , , Muut rahoituskulut , , Vuosikate , , Poistot käyttöomaisuudesta , , Arvonalentumiset - Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos , , Tilikauden yli-/alijäämä , , Toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 8,0 %, ilman Harjukodin tuomaa tulonlisäystä kasvu oli 4,8 %. Niin euromääräisesti kuin prosentuaalisestikin eniten kasvoivat tuet ja avustukset ja niissä varsinkin valtiolta saadut avustukset, merkittävimmiltä osin perusopetuksen kehittämiseen ja kerhotoimintaan sekä toimeentulotukimenoihin. Toisaalta on todettava, että valtion avustusten lisääntyminen merkitsee myös menojen niitäkin suurempaa lisäystä. Huomattavaa kasvua oli myös vuokratuotoissa jossa uusina kohteina Taarinrinteen tukiasunnot ja As Oy Lopen Koivumäen asunnot sekä muissa toimintatuotoissa, pääosin käyttöomaisuuden myyntivoittokirjausten kasvun ansiosta. Toisaalta maksutuottojen kehitys oli huono ja niissä myös jäätiin budjetoidusta euroa, toteutuma 91,2 %. Mikäli Harjukodin hoitopäivämaksuja ei huomioida, väheni maksutuottojen kertymä edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Taustana ovat paljolti asiakastilanteessa tapahtuneet muutokset sosiaalitoimen osalta sekä se, että varhaiskasvatuksen perimät hoitopäivämaksut vähenivät 5,4 %.

18 15 Toimintakulujen kasvu oli maltillinen 2,5 %. Voimakkaimmin kasvoivat euromääräisesti mitaten henkilöstökulut 5,7 %, ilman Harjukotia 3,2 %. Prosentuaalisesti enemmän kasvoivat avustukset, jossa yleisen taloustilanteen ongelmallisuuden johdosta toimeentulotukimenoissa oli lähes kolmanneksen kasvu ja työmarkkinatuen kuntaosuudet lähes kaksinkertaistuivat, sekä muut toimintakulut lähinnä luottotappiokirjauksista johtuen. Palvelujen ostoihin käytettiin 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tältä osin voidaan erikseen todeta, että asiakaspalvelujen ostot vähenivät 1,6 %, mikä näkyy perusturvalautakunnan toimialueen hyvänä toteutumisena. Merkittävimpien rahoituslähteiden verotulojen ja valtionosuuksien kehittymistä on tarkasteltu edellä. Vuosikate oli euroa edellisvuotista parempi ja tilinpäätös on tältä osin kunnan paras nykymallisen kirjanpitopitojärjestelmän aikana. Kun poistojen määrä kasvoi edellisvuodesta euroa, päädyttiin tilikaudelta euroa parempaan tulokseen kuin vuonna Tilikauden tulos on vähintäänkin hyvää tasoa ja parempi kuin kuntasektorilla keskimäärin, ellei huomioida liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuneita kirjanpidollisia satunnaisia eriä. Tuloslaskelman tunnusluvut Kunta + vesilaitos + yritystalo Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,7 12,1 12,8 Vuosikate/poistot % 241,0 218,9 267,0 Vuosikate, / asukas 483,5 385,8 420,1 Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnusluvut paranivat edellisvuosiin verrattuna ja ovat hyvällä tasolla, myös valtakunnallisesti vertailtuna. Vuosikate riitti hyvin poistojen kattamiseen ja johti siten ylijäämäiseen tulokseen. Tunnuslukutarkasteluna kuntatalous kokonaisuutena oli tuloslaskelman osalta kertomusvuonna edeltäjäänsä parempi. Vuoden 2013 tilinpäätöksissä toiminnan keskeisten tunnuslukujen keskiarvot olivat Manner-Suomen vastaavan kokoluokan kunnissa vuosikate/poistot 94 % (kaikki kunnat ka. 100 %) ja vuosikate/asukas 266 euroa (ka. 380 euroa), kun ne vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotiedoissa ovat vuosikate/poistot 103 % (ka. 101 %) ja vuosikate/asukas 303 euroa (ka. 373 euroa). Molempina vuosina Lopen tilinpäätösten tunnusluvut ylittävät keskiarvot.

19 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos + yritystalo Toiminnan rahavirta Vuosikate (+/-) Satunnaiset erät, netto (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot (-) Rahoitusosuudet investointeihin (+) Pys. vastaavien hyödyk. luovutustulot (+) Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) Antolainasaamisten vähennykset (+) Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Toiminnan rahavirta osoittaa kertomusvuoden olleen toiminnan rahavirran suhteen edellisvuosia parempi. Tuloslaskelmassa muihin toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyvä käyttöomaisuuden myynnin nettovoitto oikaistaan laskennasta tulorahoituksen korjauserissä laskelma osoittaa myynnin tuloksen olleen hieman parempi kuin edellisvuosina, mutta myynti oli määrältään yhä vähäinen. Investointimenojen määrä on varsin lähellä 2000-luvun keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Toiminnan ja investointien rahavirta mahdollisti sen, että kunnanhallituksen ei tarvinnut käyttää koko lainanottovaltuuttaan, mikä johti lainamäärän pienenemiseen.

20 17 Antolainasaamisten vähennyksenä on Lopen Vuokratalot Oy:ltä saatu kunnan myöntämän tertiäärilainan takaisinmaksu osana yhtiön taloutensa tervehdyttämiseksi tekemiä lainasalkun uudelleenjärjestelyjä. Yhtiö on tämän jälkeen maksanut koko lainaosuutensa takaisin kunnalle. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä väheni kertomusvuonna lähes 2 M. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 M, mutta sitä nostettiin 2,5 M. Osa lainatarpeesta katettiin kuntatodistusohjelman puitteissa lyhytaikaisella rahoituksella, joka oli koko kertomusvuoden ajan edelleen hyvin edullista. Kuntatodistusohjelman avulla tapahtuva rahoitus on ollut myös joustava väline maksuvalmiuden hoidossa. Velkamäärää kyettiin vähentämään nyt jo viidentenä vuonna peräkkäin. Lainakanta on tilinpäätöksessä noin 8,1 M pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä, jolloin velan määrä oli korkeimmillaan. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 141,5 101,5 143,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,5 43,3 44,6 Lainanhoitokate 0,91 0,75 0,90 Kassasta maksut / vuosi, Kassan riittävyys, päivää 9,5 6,7 8,8 Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että kertomusvuoden investoinnit kyettiin rahoittamaan omalla tulorahoituksella. Tunnusluku on hyvää tasoa vastaavan kokoluokan kunnissa keskimääräinen vertausluku oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä 46,9 %, kaikissa kunnissa 57,2 %. Pääomamenojen tulorahoitustarkastelussa mukana ovat investointimenojen lisäksi myös lainalyhennykset ja tällöin tulorahoituksella kyettiin kattamaan menoista hieman yli puolet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden velkojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan lainojen hoitoon ottamaan lisälainaa tai realisoimaan kunnan omaisuutta. Kunnan tunnuslukua painaa ko. raja-arvon alle ennen kaikkea lyhyehköt laina-ajat, mikä lisää vuotuisten lyhennysten määrää. Tunnusluku oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä vastaavan kokoluokan kunnissa keskimäärin 0,8, kaikkien kuntien keskiarvo tuolloin oli 1,3. Kassasta maksut osoittavat, kuinka paljon vuoden aikana on kunnan tilien kautta maksettu toiminnan kuluja, korkokuluja, investointimenoja ja lainan lyhennyksiä. Edellisvuoteen verrattuna kassasta maksujen määrä kasvoi toimintakulujen kasvuun perustuen 1,6 %. Kunnan maksuvalmius oli koko kertomusvuoden ajan heikko, se on ollut kireä koko 2000-luvun. Maksuvalmiuden tasoittamiseen käytetään lyhytaikaista lainaa, johon tarkoitukseen kunnalla on ns. kuntatodistusohjelma Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Näin ulkopuolisen rahoituksen määrä on myös kyetty mitoittamaan kulloisenkin tarpeen mukaiseksi, kuten kassan riittävyyttä kuvaava tunnuslukukin osoittaa.

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.217 Päiväys: 28.3.217 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS Tammikuu LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT 01-12 01-12 2016 Myyntituotot 5 421 423 7 520 900 7 264 623 96,6 Maksutuotot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Toiminnan rahavirta TA Toteuma Tot-% Käyttö Tot-%

Toiminnan rahavirta TA Toteuma Tot-% Käyttö Tot-% PÖYTYÄN KUNTA Talousraportti 6/2016 1 Tuloslaskelma 2016 2015 TOIMINTATUOTOT TA Ta+muut. Toteuma Tot-% Edv.tot Tot-% Myyntituotot 4 471 050 4 471 050 1 847 251 41,32 2 037 606 43,33 Maksutuotot 2 713 900

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen.

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen. PÖYTYÄN KUNTA Talousraportti 9/2016 1 Tuloslaskelma 2016 2015 TOIMINTATUOTOT TA Muutos Ta+muut. Toteuma Tot-% Edv.tot Tot-% Myyntituotot 4 471 050 0 4 471 050 2 750 516 61,52 2 990 447 63,59 Maksutuotot

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot