Lopen kunta TILINPÄÄTÖS Käsittely: Kunnanhallitus ( 76), ( 114) Valtuusto ( 35)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2014. Käsittely: Kunnanhallitus 30.3.2015 ( 76), 27.4.2015 ( 114) Valtuusto 8.6.2015 ( 35)"

Transkriptio

1 Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: Kunnanhallitus ( 76), ( 114) Valtuusto ( 35)

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Väestö ja työllisyys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Ulkoiset kokonaistulot ja -menot Konsernitarkastelu Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilaskelmat Keskeiset liitetiedot Tuloksen käsittely STRATEGIA TOTEUTUMISVERTAILUT Käyttötalouden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen

3 LIITTEET 1. Maa- ja vesialueet Vahvistetut maksut ja taksat Lopen kunnan sääntökokoelma Luottamushenkilöt toimielimittäin EU-projektit Tunnuslukujen laskentakaavat TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Lopen vesilaitos (taseyksikkö) Lopen yritystalo (taseyksikkö) TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Uuden strategian pohjalta tavoitteena vähän parempi arki Vuoden 2014 talousarvio rakennettiin valtuuston edellisenä kesänä hyväksymän kuntastrategian pohjalta. Talousarvion kivijalan muodostivat kolme strategista päämäärää ja kuusi kriittistä menestystekijää. Kunnan tavoitteena vuonna 2014 kaikessa toiminnassa ja tekemisessä oli olemassa olevien resurssien puitteissa tukea kuntalaisten hyvinvointia, tarjota mahdollisuus vähän parempaan arkeen ja mahdollistaa monipuolinen yritystoiminta. Talousarviotavoitteet saavutettiin vuoden aikana käytössä olleisiin resursseihin nähden hyvin. Strategisten päämäärien saavuttamista on vaikea aukottomasti kesken valtuustokauden mitata, mutta vuoden lopussa toteutettujen kuntalais- ja yrittäjäkyselyiden tulosten perusteella Lopella on ollut hyvä asua, elää ja yrittää palaute oli pääosin myönteistä ja kunnan tarjoamiin palveluihin ja arjen tukeen oltiin lähtökohtaisesti tyytyväisiä. Varsinainen kuntalaisten hyvinvointia kartoittava hyvinvointikertomus laaditaan vuoden 2015 aikana kertomuksen laadinnan myötä saadaan numeerista faktaa kuntalaisten hyvinvoinnista ja sen kehityssuunnasta. Strategisten ja talousarviotavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävin resurssihaaste vuoden 2014 aikana oli henkilöstöresurssien niukkuus. Kunnan henkilöstöorganisaatio on monelta osin erittäin ohut useat täysin ennakoimattomat ja ennakoitua enemmän työaikaa edellyttäneet virka- ja työtehtävät sitoivat asiantuntijoiden työaikaa siinä määrin, ettei kaikkia selvitys- ja kehittämistavoitteita pystytty saavuttamaan. Kunnan tehtävien ja käytössä olevien henkilöstöresurssien epäsuhta suhteessa kuntaan kohdistuviin vaateisiin tulee olemaan merkittävä toiminnallinen haaste tulevaisuudessakin. Rakenneuudistusten valmistelua Vuotta 2014 värittivät jo edellisenä vuonna käynnistyneet rakenneuudistusselvitykset. Lopen kunta on mukana Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan kanssa yhteisessä kuntarakenneselvityksessä. Vuoden 2014 aikana selvityksen ensimmäinen vaihe valmistui ja syksyllä valtuustot päättivät ensimmäisen vaiheen selvitysraporttien pohjalta jatkaa selvityksen syventämistä. Kuntarakenneselvityksen rinnalla on selvitetty ja suunniteltu seudullista ja maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja rakenneuudistusta, valtion linjausten mukaan. Selvitystyöt ovat sitoneet resursseja, mutta tuoneet myös esille rakenneuudistusten mahdollisuuksia ja haasteita. Selvitystyöt jatkuvat vuonna Mahdollisesta kolmen kunnan liitoksesta päätetään syksyllä Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus etenee todennäköisesti eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2015 työnsä päättävä eduskunta ei rakennelakiesitystä perustuslakinäkökulmiin vedoten hyväksynyt. Investointeja tulevaisuuteen Tammikuussa 2014 valmistui Lopen kirkonkylälle koulukeskuksen yhteyteen uusi päiväkoti Muksumäki. Muksumäki vastaanotti kirkonkylän eskarit ja ryhmällisen viskareita heti vuodenvaihteen jälkeen. Esi- ja perusopetuksen kiinteä toiminnallinen integraatio mahdollistui uuden yksikön myötä nyt kirkonkylällä eskarilaiset ja koululaiset toimivat samassa pihapiirissä, saman koulukeskuksen alueella. Tavoitteena on, että kyseinen integraatio syvenee ja laajenee vähitellen ja kirkonkylän käytänteitä voitaisiin jatkossa hyödyntää Launosissa ja Läyliäisissä.

5 2 Vuoden 2014 aikana käynnistettiin Launosten koulun saneeraus- ja uudisrakennushanke. Hankkeen käynnistyminen viivästyi kilpailutuksellisista syistä muutamalla kuukaudella, mutta käynnistymisen jälkeen hanke on edennyt ripeästi ja ilman suurempia haasteita. Silmänkannon työpaikka-alueen kaavoitus ja risteysalueen suunnittelu etenivät vuoden 2014 aikana suunnitellusti. Valtuusto hyväksyi kaavan joulukuussa ja lainvoiman kaava saavutti vuoden 2015 alussa. Kyseinen kaava ja alueen rakentaminen ns. rakentamisvalmiiksi on merkittävä investointi tulevaisuuteen. Alue mahdollistaa kunnan työpaikkaomavaraisuuden merkittävän kasvun ja on tärkeässä roolissa kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä. Lopella peruskorjattiin kaavateitä, uusittiin tie- ja katuvalaistusta ja uuden Vanhakosken asuntoalueen tiestö päällystettiin. Lopen kunta osallistui merkittävällä summalla Riihimäen jätevedenpuhdistamon laajennukseen ja saneeraukseen tämäkin oli konkreettinen investointi tulevaisuuteen! Taantuma näkyi toiminnassa ja tilastoissa Lopen kunnan asukasluku tippui vuoden 2014 aikana 49 henkilöllä (0,6 %). Syntyvyys oli vuoden aikana kuolleisuutta suurempaa, mutta nettomuutto muodostui negatiiviseksi. Yksityinen uudisrakentaminen pysyi hiljaisena vuonna Tonttikauppa ei käynyt ja uudisrakennushankkeita käynnistyi hyvin maltillisesti. Korjaus- ja lisärakentaminen työllisti kuitenkin kunnan rakennusvalvontaa pitkään jatkunut taantuma vaikuttanee niin, ettei uusia kalliita investointeja aloiteta, vaan lähinnä keskitytään olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja laajentamiseen. Kunnan työttömyystilanne heikkeni vuoden 2014 aikana keskimäärin 8,3 % työvoimasta oli työttömänä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 6,9 %. Tilanne heikkeni vuoden loppua kohden. Kunnan toimeentulotukimenot ja työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoivat. Lopen kunta ei kuitenkaan vuoden aikana lomauttanut tai irtisanonut ketään eikä jättänyt yhtään virkaa tai toimea täyttämättä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kunnan taloudellinen tila Lopen kunnan taloudellinen kehitys säilyi taantumasta ja yleisestä resurssien niukkuudesta huolimatta vakaana. Lopen kunnassa talous kehittyi napakan talouskurin, maltillisen päätöksenteon ja ennakoitua paremman verotulokehityksen johdosta. Ylijäämäisen tilinpäätöksen johdosta taloudellista puskuria saatiin jälleen kasvatettua. Positiivisesta tuloksesta huolimatta Lopen kunnan taserakenne on edelleen velkaantunut. Kunnan rahoitusvarallisuus on negatiivinen ja velkaantuneisuutta osoittavat tunnusluvut luokitellaan edelleen tyydyttäväksi tai heikoksi. Kunnan talouden tila on herkkä taseeseen kertyneestä ylijäämästä huolimatta. Kunnan taserakenteen johdosta kunnan maksuvalmius on heikko. Kunnalla on jatkuvasti lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Talouden kriisiytyminen voi tapahtua hyvin nopeasti kunnan taloutta on hoidettu määrätietoisesti ja tiukkaan bubjettikuriin nojaten eikä merkittäviä säästö- ja tehostamisratkaisuja ole enää löydettävissä ilman merkittäviä palvelu- ja rakennekarsintoja. Valtionosuudet vähenevät valtionosuusuudistuksen myötä ja verotulojen kehitys tullee olemaan taantuman johdosta niukkaa. Edellä mainittuun viitaten ylijäämäinen tilinpäätös on erinomainen asia kunnan toimintakykyä ja taloustasapainoa ajatellen. Kunnan velkamäärä laski toteutetuista investoinneista huolimatta. Vuoden 2014 lopussa kunnalla oli velkaa 14,9 milj. euroa eli euroa/asukas. Konsernivelkaa Lopen kunnalla oli vuoden 2014 lopussa euroa.

6 3 Kunnan toimintamenojen kasvu oli maltillista, menot kasvoivat 2,5 % edelliseen vuoteen nähden. Kasvuun vaikutti olennaisesti terveydenhuollon kuntayhtymien peruskuntaa voimakkaampi kustannuskehitys, kunnan oman päätöksenteon ja vaikuttamisen piirissä olleiden kustannusten osalta kasvu oli maltisempaa. Kunnan toimintatuotot toteutuivat myönteisesti, kasvua edelliseen vuoteen oli 8 %. Verotulojen kasvu oli edelliseen vuoteen nähden 4,9 % ja valtionosuuksien 1,2 %. Lopen kunnan tilinpäätöksen vuosikate on ,31 euroa ja tilikauden tulos ,95 euroa ylijäämäinen. Tulos on ,95 euroa talousarviota parempi. Vuoden 2014 aikana kunnan investoinnit jäivät neljättä vuotta peräkkäin talousarviossa ennakoitua alhaisemmalle tasolle (toteutumisaste 76,5 %). Osa investointimenoista siirtyi investointihankkeiden käynnistymisen viivästyttyä vuodelle Investointimenot olivat yhteensä euroa ja investointitulot ,73 euroa investointien nettomenojen ollessa näin ,16 euroa. Yhteenveto Vuosi 2014 oli työntäyteinen. Kunnan henkilöstö teki parhaansa palvellakseen kuntalaisia ja tukeakseen kuntalaisten arkista hyvinvointia. Loppilaisille järjestettiin ja tuotettiin kunnalliset peruspalvelut kohtuullisin kustannuksin ja ilman merkittäviä ongelmia. Kaikkia asetettuja tavoitteita ei valitettavasti saavutettu, vaikka kunnassa joka päivä tehtiin määrätietoisesti työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnan päättäjät ja virkamiehet ovat näkemykseni mukaan tehneet työtä hyvässä yhteisymmärryksessä, ympäröivän yhteiskunnan realiteetit huomioiden ja ymmärtäen. Kunnassa on sitouduttu taloustasapainon vahvistamiseen ja kunnan toimintakyvyn säilyttämiseen. Kunnassa on aiempien vuosien tapaan tehty arvokasta työtä: Hoidettu ja kasvatettu lapsia, rakennettu ja ylläpidetty infrastruktuuria, välitetty ikäihmisistä, autettu apua tarvitsevia, opetettu lapsia ja nuoria, tuettu tukea kaipaavia. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa, että Lopen kunnassa on tehty hyvää työtä ja oikeita päätöksiä. Olen ylpeä kunnan henkilöstöstä. Olen kiitollinen johtoryhmän sitoutumisesta työhönsä ja heidän minulle antamastaan tuesta. Olen iloinen hyvästä ja toimivasta luottamushenkilöyhteistyöstä. Taantumasta ja haasteista huolimatta, näin on hyvin. Karoliina Viitanen kunnanjohtaja

7 4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 1.1. KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos Muutos / 5 v Muutos 5 v - ka./v , , , , , , ,0 2014e ,6 Kunnan asukasluvun kehitys oli kertomusvuonna huono. Vuosi 2014 oli 2000-luvulla toinen negatiivisen muutoksen vuosi. Asukasluvun väheneminen johtui muuttoliikkeestä, joka oli negatiivinen 54 asukkaan verran. Syntyneiden enemmyys oli positiivinen, 5 asukasta. Kunnan asukasluku on 2000-luvulla kasvanut Kanta-Hämeen kunnista suhteellisesti tarkastellen toiseksi voimakkaimmin, kaikkiaan 9,4 %. Viimeisimmät ikärakennetta ja osa-alueittaista väestökehitystä koskevat tilastot ovat tässä vaiheessa vuodelta 2013, joita tarkastellaan lyhyesti seuraavassa. Kunnassa on 2000-luvulla 0 4-vuotiaiden suhteellinen osuus vähentynyt 0,1 prosenttiyksikköä. Suurin muutos on tapahtunut vanhemmissa ikäluokissa, sillä vuotiaiden osuus on kasvanut 3,3 prosenttiyksikköä ja vuotiaiden osuus 0,8 prosenttiyksikköä. Pelkästään kertomusvuotta tarkastellen vuotiaat kasvattivat osuuttaan huomattavan paljon, noin 1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi osuuttaan kasvattivat 5 14-vuotiaiden ikäryhmä ja hieman myös vuotiaiden ikäryhmä. Suurin ikäryhmä on vuotiaat henkilöt, heitä on 21,7 % väestöstä.

8 5 Alueittaisena tarkasteluna asukasluku on vuosina kasvanut kunnassa eniten Launosten osaalueella (kattaen taajama-alueen lisäksi Kormun ja Puustellin), jossa kasvua on ollut 199 asukasta (yhteensä vuoden 2013 lopussa asukasta) sekä Läyliäisten osa-alueella (kattaen myös Maakylän ja Järventaustan), jossa asukasluku on kasvanut 149 hengellä (1.909 asukasta). Kyseisellä tarkastelujaksolla ainoastaan Länsi-Lopen osa-alueella (Topeno, Vojakkala ja Pilpala Riimala) asukasluku on hieman vähentynyt. Kuitenkin vuoden 2013 aikana osa-aluetarkastelussa eniten asukaslukuaan kasvatti yllättäen Pilpala Riimalan alue 13 asukkaalla. Toiseksi eniten kasvoi kirkonkylän taajama-alue 11 asukkaalla. Kanta-Hämeen kuntien keskimääräiseen väestörakenteeseen verrattuna Lopella on vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan nuorimpia ikäryhmiä, alle 15-vuotiaita, selvästi enemmän (19,6 % 16,4 %) ja työikäistä väestöä, vuotiaita, lähes vastaavan osuuden vähemmän (54,0 % 56,5 %). Yli 65-vuotiaita Lopella on hieman Kanta-Hämeen keskiarvoa vähemmän (20,6 % 21,1 %). Kunnan kehityksen kannalta huomioitavaa on, että vanhimpien ikäryhmien määrän kasvu tulee olemaan voimakasta Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Lopella vuoteen 2040 mennessä 79,9 %. Nuorimmissa ikäluokissa alle kouluikäisten määrässä ei ennusteen mukaan tapahdu muutosta, perusopetusikäisten 7 16 vuotiaiden määrä kasvaisi 12,8 % ja jatko-opiskeluikäisten vuotiaiden määrä 22,4 %. Työikäisten vuotiaiden määrään ennustetaan kasvua vain 3,5 %. Keskimääräisen työttömyysasteen kehitys Vuosi Loppi Riihimäen seutu Kanta-Häme Koko maa ,5 12,2 12,6 14, ,4 10,0 10,0 10, ,6 7,1 7,4 7, ,5 9,0 10,0 9, ,8 9,3 10,1 10, ,0 8,3 9,0 9, ,0 8,3 8,8 9, ,9 9,5 10,2 11, ,3 10,5 11,0 12,4 Lopen työttömyysaste heikkeni kertomusvuoden aikana yleisen talouskehityksen seurauksena, hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Aivan loppuvuodesta työttömyydessä tapahtui raju muutos huonompaan, kun työttömyysaste heikkeni niin työttömyyden kuin lomautusten kasvun seurauksena kerralla 1,2 % ja nousi 9,5 %:iin eli tasolle, jolla se on edellisen kerran ollut tammikuusssa Kunnan työllisyystilanne on kuitenkin kaiken aikaa ollut keskimääräistä parempi verrattuna niin Riihimäen seutuun tai Kanta- Hämeeseen kuin koko maan tilanteeseen. Koko kertomusvuoden ajan kunnan työttömyysaste oli Kanta- Hämeen kunnista alhaisin tai toiseksi alhaisin. Vuoden 2014 lopussa Lopella oli työttömänä 367 henkilöä (vuonna 2013 = 328), joista alle 25-vuotiaita 44 (40). Lomautettujen määrä oli 42 (51). Yli vuoden työttömänä oli ollut 94 henkilöä, missä on edellisvuoteen lähes kolmanneksen kasvu (72). Avoimien työpaikkojen määrä vuoden lopussa oli 16 (24).

9 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Kuntaliitto julkisti Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätösten ennakkotiedot otsikoinnilla Kunnat tehostivat tuloksellisesti. Alustavien tietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, mikäli ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Arvioiden mukaan kuntasektorin yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. Siitä oli EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus arviolta 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Heikko talouskehitys ja kasvanut työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua ja lisäsivät menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka yli puolet kunnista, kaikkiaan 156, nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kaikkiaan verotulot kasvoivat kertomusvuonna noin 2,5 %, kun yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % ja kiinteistöverojen tilitykset 10,9 % viimeksi mainitusta kiinteistöverouudistus selittää ison osan. Tilinpäätöstiedoissa on myönteistä, että kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa ja siten osaltaan toteuttaneet julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä. KT:n kyselyn mukaan kunnat sopeuttivat henkilöstökuluja 400 M. Lisäksi maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että kuntien toimintakulujen kasvu hidastui alle puolen prosentin, kun se edellisvuonna oli 2,4 %. Kuntien tekemät veroprosentin korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla, mikä tuki osaltaan sitä, että Manner-Suomen kuntien tilikauden tuloksen arvioidaan nousseen 311 euroon asukasta kohden, kun se vuonna 2013 oli 68 euroa/asukas. Tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, että vuoden 2014 tuloksessa on noin 1,4 miljardia euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja, ilman niitä tilikauden tulos oli edellisvuoden tasolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Päättyvällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä viime vuonna oli 1,2 miljardia euroa. Ennakkotietojen mukaan kuntien saamat valtionosuudet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,3 %. Ennakkotiedoissa 133 kunnan vuosikate jäi poistoja pienemmäksi (vuonna 2013 = 154) eli näissä kunnissa tilikauden tulos olisi negatiivinen. 14 kunnalla jo vuosikate oli negatiivinen, määrä on puolet vähemmän kuin edellisvuonna (28). Tilinpäätösarvioissa vuosikate asukasta kohti laskettuna on 373 euroa, kun se vuonna 2013 oli 380 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa, mutta kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Poistonalaiset investoinnit vähenivät edellisvuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Valtionosuusleikkausten ja heikon verotulokehityksen takia kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, minkä johdosta kuntien velkaantuminen jatkui. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi tilinpäätösarvioden mukaan 7,9 %. Sen mukaan kunnilla on nyt lainaa euroa asukasta kohti, kun määrä edellisessä tilinpäätöksessä oli euroa/asukas. Lainakannan kasvu oli voimakkainta isoissa kunnissa. Lopen kunnan talouskehitys oli kertomusvuonna myönteinen ja tulokseltaan tilinpäätös on edellisvuosia parempi. Tilikauden tulos oli vahvasti positiivinen, nyt jo kuudentena vuonna peräkkäin, ja se oli myös selvästi budjetoitua parempi. Keskeisenä syynä tähän oli käyttötalouden hyvä toteutuminen eli hallintokunnat toteuttivat talousarvionsa hyvin. Tämän vaikutus vuosikatteeseen on lähes 1,2 M budjetoitua parempi. Merkittävää oli, että isoilla perusturvalautakunnan sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimialoilla talousarvio toteutui selkeän säästövoittoisesti. Lisäksi rahoitukselliset erät, lähinnä verotulot, toteutuivat runsaan miljoona euroa budjetoitua paremmin ja tilikauden tulos muodostui näin huomattavasti odotettua paremmaksi. Kunnan toimintatuotot kasvoivat kertomusvuonna 8,0 % ja toimintakulut 2,5 %, näiden erotusta mittaava toimintakate 1,8 %. Menoryhmittäistä vertailua hankaloittaa hieman Harjukodin siirtyminen kertomusvuoden alussa terveyskeskukselta kunnan toiminnaksi. Vertailussa euromääräisesti merkittävintä kasvu oli henkilöstökuluissa 5,7 %, ilman Harjukotia kasvu oli 3,2 %. Myös avustusmenot kasvoivat tuntuvasti johtuen toimeentulotukien ja työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvusta, missä heijastuu yleisen taloustilanteen heikko kehitys ja työllisyystilanteen heikkeneminen. Palvelujen ostot vähenivät 2,0 %.

10 7 Kunnan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 % eli selvästi paremmin kuin kunnissa keskimäärin. Myös valtionosuuksien 1,2 %:n kasvu on keskimääräistä parempi. Näitä tarkastellaan tarkemmin jäljempänä. Kunnan oman toiminnan kautta saavutettu tilikauden tulos oli hyvä ja talousarvion tulostavoite ylitettiin selvästi. Toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien kokonaiskasvu ylitti toimintakulujen kasvun rahassa mitaten euroa, mikä näkyy tilikauden tuloksen paranemisena. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos oli ,95 euroa positiivinen, minkä ansiosta taseen ylijäämä kasvoi ,43 euroon. Ylijäämäpuskuri on välttämätön, koska kunnan talouden todellinen liikkumavara on pieni ja paineet kuntataloutta kohtaan kasvavat jatkuvasti. Tasapainotilanne on häiriöherkkä ja siihen kohdistuvat lisäksi mm. terveydenhuollon kuntayhtymien talouden tasapainottamistarpeen tuomat lisäpaineet. Tosiasia on, että haasteet myös väestörakenteessa tapahtuvien muutosten johdosta tulevat väistämättä kasvamaan. Käyttötalouden hyvän toteutumisen ja kunnan talousresursseihin sopeutetun investointiohjelman ansiosta kunta pystyi yleisestä kehityksestä poiketen vähentämään velkamääräänsä viidentenä vuonna peräkkäin. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4 M, mutta lainanotto kyettiin rajaamaan 2,5 M :oon. Kunnan lainakanta väheni euroa ja on tilinpäätöksessä euroa/asukas, mikä on selvästi alle kuntien keskiarvon. Yleinen korkotaso pysyi koko kertomusvuoden erittäin matalana. Verotulot 2014 Muutos% 2013 Muutos% 2012 Muutos% Kunnallisvero , , ,35 Kiinteistövero , , ,33 Yhteisövero , , ,88 Yhteensä , , ,43 / asukas 3 293,40 5, ,64 4, ,71 2,93 Tulovero% 20,00 20,00 20,00 Valtakunnallisesti kunnallisveroa tilitettiin 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013, joten Lopella kunnallisverotulojen kehitys kasvua 3,2 % oli keskimääräistä parempi. Kertomusvuoteen kohdistuneiden ennakoiden tilitykset lisääntyivät peräti 4,2 %, vaikka kunnan työllisyystilanne heikkeni selvästi. Nähtäväksi jää verotuksen valmistumisen myötä, ovatko ennakoiden tilitykset olleet kunnalle liian myönteisiä. Yhteisöverotulon tilitykset kasvoivat 12,5 %, mikä hieman ylittää valtakunnallisen kasvun 11,5 %. Vaikka kertomusvuoden toteutuma on euromääräisesti parempi kuin vertailuvuosina, on se kuitenkin pienempi kuin vuosien kertymät, osaltaan johtuen myös kuntasektorin jako-osuuden tilapäisen korottamisen puolittamisesta viiteen prosenttiin vuoden 2012 alusta lukien. Kiinteistöveron tuotto kasvoi neljänneksen, mikä pääosin johtuu yleisen kiinteistöveroprosentin korottamisesta. Valtakunnallisesti kiinteistöveron tilitykset kasvoivat 10,9 %. Kaikkiaan verotulojen kasvu oli valtakunnallisesti 2,5 %, kun se Lopella oli 4,9 %. Verotulojen toteutuma oli talousarviota parempi, kun verotuloja oli budjetoitu euroa eli verotuloarvio ylittyi 3,7 %. Kunnan saamat verotulot ovat alle koko maan tason. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 Manner-Suomen kuntien keskiarvo asukasta kohti oli euroa ja vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvo euroa, kun Lopella tunnusluku oli euroa.

11 8 Valtionosuudet 2014 Muutos % 2013 Muutos % 2012 Muutos % Valtionosuudet , , ,60 / asukas 1 928,06 1, ,12 0, ,60 6,12 Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 %, kun kaikkiaan valtakunnallisesti valtionosuudet vähenivät 1,3 %. Valtionosuuksien kasvu johtuu lähinnä tehtävämuutosten tai muun lainsäädäntöön perustuvan muutoksen kompensaatiosta kunnalle sekä kunnan keskimääräistä heikomman verotulokertymän takia saaman verotulotasauksen kasvusta niiden yhteisvaikutus kunnan kertomusvuoden valtionosuuksiin oli euroa. Lisäksi keskimääräistä parempaan kehitykseen vaikutti se, että kunnan ikärakenteessa tapahtuneet lisäykset painottuivat enemmän vanhempiin ikäluokkiin, jossa valtionosuuden laskentaperusteet olivat korkeammat. Valtionosuuksiin sisältyy kunnalle vuosien lainsäädäntöön perustuvista verovähennyksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaationa euroa. Loppi saa valtionosuuksia saman kokoluokan ( asukasta) kuntien keskimäärää selvästi vähemmän, mutta koko maan keskitasoa enemmän paljolti siksi, että kunta saa keskimääräistä pienempien verotulojen johdosta valtionosuuksien yhteydessä maksettavaa verotulotasausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 valtionosuuksien määrä asukasta kohti oli koko maassa keskimäärin euroa ja saman kokoluokan kunnissa euroa. Lopella määrä asukasta kohti oli euroa, jossa on mukana verotulotasausta 401 euroa. Valtionosuuksien määrä ylitti budjetoidun euroa, toteutumaprosentti 100,3. Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että Loppi suoriutuu kunnallisista tehtävistään selvästi pienemmän verorahoituksen turvin ja pienemmin toimintakuluin kuin maan kunnat keskimäärin eli kunta toimii tehokkaasti. Loppi sai kertomusvuonna verotuksen kautta kerättävää rahoitusta eli verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä asukasta kohti laskettuna euroa, kun tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli euroa ja saman kokoluokan kunnissa euroa. Lopen saama verorahoitus oli myös pienempi kuin Kanta-Hämeen kuntien keskiarvo euroa. Toimintakulujen enemmyyttä toimintatuottoihin osoittava toimintakate oli Lopella kertomusvuonna asukasta kohti laskettuna euroa, kun ennakkotiedoissa tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli euroa, saman kokoluokan kunnissa euroa ja Kanta-Hämeen kunnissa euroa. Vuoden 2015 osalta on jo nyt nähtävissä, että vaikka budjetoitu verotuloarvio toteutuu tehty tuloveroprosentin korotus huomioiden varsin maltillisella verotulon kasvulla, sisältyy arvion saavuttamiseen epävarmuutta. Tämä sen johdosta, että maamme talouden toipuminen maailmanlaajuisesta taantumasta näyttää yhä pitkittyvän ja on muita euromaita hitaampaa. Heikko talouskehitys heijastuu vääjäämättä myös kuntien verotulokehitykseen. Koska verotuloissa on kyse kunnan keskeisestä rahoituslähteestä, on talouden kehittymisen oltava jatkuvan seurannan kohteena niin kokonaisuutena kuin hallinnonaloittainkin. Tavoitteena tulee olla, että myös vuodelta 2015 voidaan saavuttaa tasapainoinen tilinpäätös, alijäämäisestä talousarviosta huolimatta. Kunnan organisaatiolla tulee olla valmiudet reagoida myös uusin toimenpitein, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää, ja sen johdosta koko organisaation tulee tiedostaa kulloinenkin taloustilanne myös oman seurantansa kautta. Yhteenvedonomaisesti voidaan myös todeta, että tilinpäätösarvioiden perusteella kunnat ylittävät niille rakennepoliittisessa ohjelmassa asetetun miljardin euron sopeutustavoitteen. Sen sijaan valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa valtion ko. ohjelmassa itse asettamiaan tavoitteita, vaan ne ovat nykytiedoin jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Ja vuoden 2015 osalta valtio on tavoitteen vastaisesti lisännyt kuntien velvoitteita yli puolella miljardilla eurolla. Lupauksen täyttämisellä on ratkaiseva merkitys kuntatalouden ja myös Lopen kunnan talouden kestävyyden turvaamisessa.

12 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnan sisäistä valvontaa ohjaa kunnanhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että strategiassa, talousarviossa ja kunnallisessa päätöksenteossa asetetut tavoitteet saavutetaan, kunnan toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja tehtyjen päätösten mukaista, resurssit ovat tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu ja niin virkamies- kuin luottamushenkilöjohdonkin saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikeaaikaista. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntalain mukaan kunnanhallitus. Kukin kunnan toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa omalta osaltaan toiminnan sisäisestä valvonnasta, valvonnan organisoimisesta ja riittävyydestä. Vuosittaista selontekoa varten hallintokunnat antavat osana toimintakertomustaan selvityksen oman toimialansa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteutuksesta sekä valvonnan havainnoista ja tuloksista. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnanhallitus valvoo lautakuntien päätöksentekoa edustajiensa kautta. Kunnanhallitus on nimennyt kuhunkin lautakuntaan yhden jäsenistään valvomaan lautakunnan toimintaa, osallistumalla lautakuntien kokouksiin ja muuhun työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti lautakuntien työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsen on ollut lautakuntien kokouksissa mukana seuraavasti: ympäristöja rakennuslautakunta 10/10, perusturvalautakunta 8/11, kasvatus- ja koulutuslautakunta 8/10, kulttuurija vapaa-aikalautakunta 3/4, tekninen lautakunta 6/7. Edustajat ovat raportoineet tarpeellisilta osin lautakuntien toiminnasta ja päätöksistä kunnanhallitukselle, jossa asioista ja päätöksenteosta on tarvittavilta osin keskusteltu. Lautakuntien esityslistat on toimitettu ennakkoon kunnanhallituksen puheenjohtajalle, valitulle kunnanhallituksen edustajalle ja kunnanjohtajalle. Lautakuntien esityslistat käydään keskeisiltä osin läpi kokousta edeltävässä kunnan johtoryhmän kokouksessa. Lautakuntien ja muiden toimielinten pöytäkirjat toimitetaan aina kokouksen jälkeen kunnanhallitukselle tiedoksi ja niistä käydään tarvittaessa keskustelua johtoryhmässä. Pöytäkirjojen pohjalta kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja päättävät mahdollisesta otto-oikeudestaan. Vuonna 2014 kunnanjohtaja tai kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallitus eivät käyttäneet otto-oikeuttaan kertaakaan. Kunnan sääntöjä on päivitetty vuoden 2014 lainsäädäntö ja asetukset huomioiden tarvittavilta osin. Viranhaltijat dokumentoivat viranhaltijapäätöksensä atk-järjestelmään (viranhaltijoiden päätössovellus, VIPS). Järjestelmästä tulostetut päätösraportit toimitetaan säännöllisesti ao. toimielimelle tiedoksi, lisäksi johtoryhmän jäsenten päätösluettelot toimitetaan kuukausittain kunnanjohtajalle. Käytäntö on osa päätöksenteon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvontaa. Päätösluetteloiden pohjalta päätetään mahdollisesta otto-oikeuden käytöstä koskien viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Vuoden 2014 aikana ei käytetty kertaakaan otto-oikeutta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi Kunnanhallitus antaa hallintokunnille vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, heti talousarvion hyväksymisen jälkeen. Talousarvion määrärahat ja tuloerät on kohdistettu ko. toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Jokaiselle määrärahalle on määrätty siitä vastaava toimielin, vastuualue ja tilivelvollinen viranhaltija. Toimielimet päättävät vuosittain mm. laskujen hyväksyjistä ja talousarvion muusta täytäntöönpanosta ja vastuista siltä osin kuin se johtosäännöllä kuuluu toimielimen tehtäviin. Laskujen hyväksymismenettely on osa sisäistä valvontaa. Laskun asiatarkastuksen suorittaa aina eri henkilö kuin laskun hyväksyjä.

13 10 Kunnan taloudesta vastaavat tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat raportoivat talousarvion ja taloudellisen kehityksen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta säännöllisesti. Kunnanhallitus on seurannut koko kunnan talouden kehitystä säännöllisesti tuloslaskelmatasolla. Kunnan verotulojen kehityksestä ja työllisyystilanteesta on raportoitu kunnanhallitukselle kuukausittain. Valtuustolle on raportoitu kunnan talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla. Näistä viimeinen on tilinpäätös. Valtionosuuspäätökset on käsitelty ao. lautakunnissa ja valtionosuuskokonaisuus kunnanhallituksessa. Käsittelyyn liittyvässä valmistelumenettelyssä tarkistetaan valtionosuusperusteiden oikeellisuus. Kunta hyväksyi vuoden 2014 valtionosuuspäätökset sellaisenaan. Asiakasmaksujen tason ajanmukaisuus on käyty vuosittain läpi talousarvion täytäntöönpanoon liittyen. Jokainen hallintokunta vastaa vuoden aikana omien taksojensa ja maksujensa tason oikeellisuudesta. Tason tavoitteenmukaisuutta seurataan kuukausittain tulojen toteumaseurannalla ja vertailulla alueen muiden kuntien maksu-/taksatasoon. Talouden kehitystä seurataan viikoittain johtoryhmän kokouksissa, tarkimmin kuukausittaisten talousraporttien valmistuttua. Johtoryhmätyöskentely on yksi sisäisen valvonnan keino. Johtoryhmän kokouksissa käydään läpi ajankohtaiset asiat. Toiminnallisiin epäkohtiin, ongelmiin ja haasteisiin tartutaan välittömästi niiden tultua ilmi. Johtoryhmän säännöllisellä kokoontumisella varmistetaan kunnan johdon ja hallintokuntien sekä hallinnonalojen välinen tiedonkulku ja yhteistyö. Luettelo johtoryhmässä käsitellyistä asioista on otsikkotasolla saatettu kunnanhallitukselle tiedoksi ja viikoittain myös henkilökuntajakeluna intranetin kautta. Joka toinen kuukausi kokoontuu ns. laajennettu johtoryhmä, joka keskittyy talousseurantaan ja stategian toteutumisen seurantaan. Sisäistä valvontaa suorittavien viranhaltijoiden on edellytetty kirjaavan toteuttamansa sisäisen valvonnan toimenpiteet ja tekemänsä havainnot kyseistä dokumentaatiota varten luotuun lomakkeeseen. Palvelualueiden päälliköt suorittavat sisäistä valvontaa omalla hallinnonalallaan vastaavassa laajuudessa kuin suoritetaan kunnan keskushallinnon toimesta koko kuntaa koskien. Valvontaa, ohjeistusta ja sen noudattamisen valvontaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia toteutetaan hallinnonalakohtaisten johtoryhmien, erilaisten toimiala-/toimisto-, työpaikka- ja henkilöstöpalaverien sekä kehityskeskustelujen kautta. Talouden seurantaa varten hallintokunnille on jaettu kuukausittain raportit talousarvion toteutumisesta. Lisäksi hallintokunnilla on tarvittavat käyttöoikeudet, joiden avulla ne voivat jatkuvasti omaehtoisesti seurata haluamallaan tavalla ja tasolla kirjanpidon toteutumista. Laskutusten oikeellisuuden tarkistamiseksi viralliset laskutuslistat on hyväksytetty tilivelvollisella, ellei käytettävissä ole muutoin varmistavaa asiakirjaa. Henkilöstöhallinnon osalta esimiehet ovat tarkistaneet palkkatapahtumien tarkistuslistaukset satunnaiselta otantakuukaudelta. Sairauspoissaoloja on seurattu kolmannesvuosittain esimiehille toimitettujen seurantalistojen kautta. Maa-aines- ja ympäristölupaehtojen noudattamisen valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelmien avulla. Vakuuksia on seurattu luotujen seurantajärjestelmien mukaisesti sekä urakoiden toteutukseen liittyen. Päättäessään EU- ym. useamman tahon rahoittamiin projekteihin osallistumisesta kunnanhallitus on samalla nimennyt kullekin projektille vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on seurata ja raportoida projektin etenemisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista kunnan kannalta. Osassa toimintaa (mm. maatalouden ohjauksessa) on sovellusten kautta tai erillisten ulkopuolisten tarkastusten muodossa myös ulkopuolista valvontaa ja näin läpinäkyvyyttä varojen käytön suhteen.

14 11 Riskienhallinnan järjestäminen Kunta on suojannut omaisuus- ja henkilöriskit vakuutuksin yleisesti käytössä olevia perusteita noudattaen. Vakuutusasioissa kunta käyttää edunvalvonnassa omaa meklaria. Vakuuttamiseen liittyvä riskienhallinnan ajantasaisuus on käyty läpi vuosittain meklarin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2014 aikana. Tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa noudatetaan RHL-Data Oy:n laatimia ohjeistuksia, jotka ovat yhteiset seudun kunnille. Tietojärjestelmien turvallisuutta hoidetaan muutoinkin yhteisin seudullisin ratkaisuin. Tietohallinnon käyttöoikeudet käydään läpi vuosittain sekä muutoin tarvittaessa, mm. henkilöstövaihdosten yhteydessä. Tietoturvaan liittyviä riskejä on paljon. Tietoturvaongelmiin puututaan niitä havaittaessa. Tietohallinto ja siihen liittyvä tietoturva on tunnistettu sisäisessä valvonnassa yhdeksi kunnan jatkuvaksi kehittämiskohteeksi. Kunnan toiminnan kannalta merkittävä ja vuosien mittaan korostunut riski on ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön suhteellisen nopea vaihtuminen. Uusien pätevien henkilöiden rekrytointi nopealla aikajänteellä on haastavaa. Kunta pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainettaan ja pitämään niin fyysiset kuin psyykkisetkin työolosuhteet kunnossa, jotta kunnalla olisi tulevaisuudessakin tarvittava määrä osaamisresurssia käytössään. Kunnalla on ollut tietyissä henkilöstöryhmissä rekrytointivaikeuksia ja niiden määrä tulee oletetusti tulevina vuosina kasvamaan. Kunnan talouden riskit liittyvät pääosin siihen, että kunta ei välttämättä pysty lähinnä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta ylläpitämään taloutensa tasapainoa suunnitellulla tavalla. Kunnan talouden liikkumavara on pieni ja taseen tasapaino herkkä. Yllättävät muutokset toiminnassa tai toimintaympäristössä saattavat vaikuttaa merkittävästi kunnan taloustasapainoon. Kunnan merkittävin tulonlähde on verotulot, joiden kertymä riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä ja työllisyystilanteesta. Myös valtionosuuksien vaikutus on kunnan talouden näkökulmasta suuri eikä kunnalla ole realistisia keinoja vaikuttaa niiden määrään. Talouden kehitystä ja riskien olemassaoloa ja toteutumista seurataan jatkuvasti. Kunnan yleiseen kilpailukykyyn ja elinvoimaan kohdistuvat riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen, elinkeinoelämän yleiseen tilanteeseen ja kustannustason muutoksiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ratkaisuvalta omaisuuden hankinnassa ja luovutuksessa on säännelty kunnan palvelualueiden johtosäännössä. Omaisuuden hankinnassa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä, julkisista hankinnoista annettuun lainsäädäntöön perustuvia hankintaohjeita sekä niitä täydentäviä kunnanhallituksen vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa antamia ohjeita. Ohjeiden noudattamisesta ovat vastuussa kunnan toimivaltaiset toimielimet ja viranhaltijat. Kunta on mukana KuntaPro Oy:n toiminnassa. Yhtiön kautta voidaan osallistua yhteiskilpailutuksiin ja -hankintoihin. Isommissa hankinnoissa pyritään aina mahdollisuuksien mukaan seutukuntakohtaiseen tai KuntaPron kautta tätäkin laajempaan keskitettyyn kilpailutukseen ja kuntien kesken yhdenmukaisiin päätöksiin. Kunnan hankintatoimen vastuuhenkilönä on talousjohtaja, joka tarvittaessa myös osallistuu hankinnan valmisteluun ja päätöksentekoon asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilön apuna. Kunta hoiti oman hankintatoimensa vuoden 2014 aikana ilman, että suoritetuista hankinnoista olisi aiheutunut kuluneen vuoden aikana taloudellisia menetyksiä tai oikeudellisia haasteita. Koulu- ja asiointikuljetusten kilpailutuksen osalta tulkintaristiriidat palvelun tuottajan kanssa realisoituivat vuoden 2015 alussa. Tulkintaristiriitojen johdosta kunta ja palvelutuottaja purkivat kuljetussopimuksen helmikuussa 2015.

15 12 Sopimustoiminta Kunnalla ei ole kertomusvuoden aikana ollut sopimustoiminnan kautta sellaisia negatiivisia seuraamuksia, joita ei jo sopimusta tehtäessä olisi voitu ennakoida. Kunta on laatinut sopimuksia, joiden toteutumisen seuranta on ollut hankalaa ja vaatinut ylimääräistä työpanosta. Erityisesti kuljetussopimuksen laadinta, sopimuksen toteutuksen seuranta ja sopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisuudet sitoivat kertomusvuonna työaikaa. Sopimusten täytäntöönpanoa hallinnonaloittain on tuettu erilaisin toimintaohjein, joiden noudattamista on seurattu satunnaisotannoin. Näin varmistetaan, että käytännöt ovat kaikissa yksiköissä samanlaiset. Sopimusten noudattamista on valvottu laskujen hyväksymisen yhteydessä ja satunnaisotannalla. Urakoiden toteutuksessa valvotaan sitä, että laskut perustuvat tehtyyn työhön ja toimenpiteeseen sekä sovittuun maksuerätaulukkoon. Sopimusten noudattamisen valvonta kuuluu asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilölle, jolle kuuluu myös sopimusperusteiden ajantasaisuuden seuranta. Sopimuksista on hallinnonalakohtaisia luetteloita ja muita seurantaa helpottavia listauksia. Kunnalla ei ole yhtenäistä järjestelmää, jonka avulla sopimusseuranta voitaisiin systemaattisesti hoitaa, vaan toimialat ovat järjestäneet seurannan kukin omalla tavallaan. Syksyllä 2014 toteutettiin hallintokunnittain kahden edellisen vuoden osalta ns. sopimustarkastus eli käytiin läpi päätökset, joiden johdosta on tullut tehdä kirjallinen sopimus. Tarkastuksessa ilmeni muutamia epäkohtia ja puutteita, jotka kuitenkin saatiin korjattua asianmukaisesti jälkikäteen. Tarkastuksen tuloksena todettiin, että päätösten täytäntöönpanon loppuunsaattamiseen tulee jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja huomioita vuodelta 2014 Aiemmat työaika- ja kustannushaasteet huomioiden laadittiin ensimmäistä kertaa vaalien ajaksi vaalitoimitsijoita koskien työvuoroluettelo ja varallaolojärjestelyt työaikojen hallinnan ja toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi ja ylimääräisten työaikakorvausten hillitsemiseksi. Myös koulutukseen satsattiin aiempaa enemmän. Vaalit saatiin toteutettua ilman ongelmia. Timecon-työajanseurantajärjestelmän piirissä olevan henkilöstön työajan toteumaa on seurattu säännöllisesti järjestelmästä saatavien toteumalistausten avulla. Seurannassa ilmenneet epäselvyydet on selvitetty. Henkilöstöhallinnossa on puututtu aktiivisella valvonnalla havaittuihin epäkohtiin ja virheisiin, jotka liittyvät mm. rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, työajan käyttöön, vuosilomien myöntämiseen tai matkalaskujen laadintaan. Esimiehiä on ohjattu säännöllisesti oikeansisältöisten työsopimusten sekä henkilöstöasioihin liittyvien viranhaltijapäätösten laatimiseksi. Kevan tarkastaja tarkasti helmikuussa 2014 Lopen kunnan maksamien eläkemaksujen oikeellisuuden vuosilta Tarkastaja totesi, että hallintokuntien ostaessa palveluja ulkopuolelta on varmistettava, että palvelun tuottajalla on YEL-vakuutus. Muilta osin tarkastaja totesi tarkastuksen kohteena olleiden asioiden olevan kunnossa. Ruokapalvelussa on seurattu koko kuntaorganisaatiota koskevan ruokalistan noudattamista hankintasopimusten toteuttamisen kautta. Myös erilaisten toimialan sisäisten toimintaohjeiden noudattamista ja toteutumista on seurattu työvuoroluetteloista, laskuista ja talousarvion toteutumisesta. Havaittuihin epäkohtiin on puututtu ja toimintaa ohjattu sovitun mukaiseksi. Rakennusvalvonnassa on toteutettu aktiivisesti lupamaksujen suoritusten seurantaa. Rakennusvalvonnan hallinnoiman auton käyttöä ja kustannuksia on seurattu jatkuvasti. Ympäristönsuojelun toimialalla maa-aineslupien voimassaoloa ja niihin liittyviä vakuuksia on seurattu säännöllisesti. Varsinaista lupavalvontaa on toteutettu valvontasuunnitelman avulla, yhtenä merkittävimpänä toimintona mm. maa-ainesalueiden tarkastusmittausten suorittaminen.

16 13 Sosiaalitoimessa sisäistä valvontaa on toteutettu annettujen ohjeiden mukaisesti. Määrärahaseuranta, maksutuloseuranta, kirjausten seuranta ja sopimusten seuranta on tehty. Sosiaalitoimen toimintayksikköjen esimiehet ovat seuranneet tarvikevaraston käyttöä neljä kertaa vuodessa, työaikatoteuma on tarkistettu kuukausittain ja matkalaskuja on tarkistettu satunnaisotannalla. Havaitut virheet ja puutteet on korjattu toteutettiin ns. lokitietojen tarkastaminen. Toimeentulotukihakemusten käsittelyä ja varsinaista päätösten tekoa on seurattu aktiivisesti. Varhaiskasvatuksen piirissä on seurattu Loppi-lisän maksatusta ja yksityisen hoidon kuntalisän maksatusta. Loppi-lisän kohdalla on tullut ilmi muutamia tapauksia, joissa tukea saava perhe onkin päivähoidon piirissä. Virheisiin on tartuttu ja ne on korjattu. Toteutetun seurannan tuloksena on todettu, että siirtyminen ProConsona-ohjelman käyttöön toisi päällekkäisyydet nykyistä paremmin esille. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna Varhaiskasvatuksen piirissä on seurattu aktiivisesti henkilöstön poissaoloja. Niiden kanssa, joilla ylittyy 10 päivän poissaolo, on käyty varhaisen tuen keskustelu ja sovittu jatkotoimenpiteet. Toimintamalli tuntuu vaikuttaneen myönteisesti henkilöstön työkykyyn. Lokakuusta 2014 lähtien päiväkodeissa on seurattu poissaoloja erityisesti sijaisrekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää sijaisten palkkaamisen astetta ja tarvetta. Päivähoidon täyttö- ja käyttöasteen seurannassa on pyritty hyödyntämään ProConsona-ohjelmaa, joka ei kyseistä tietoa kuitenkaan aukottomasti pysty tuottamaan. Kansalaisopiston opettajien matkakorvausten maksatusta ja oikeellisuutta on seurattu aktiivisesti. Matkakorvausten hakemisen määräajoissa on parannettavaa, mutta pääosalla opettajista kilometrimäärä on pieni ja siksi on käytännöllistä tehdä matkakorvausanomus normaalia harvemmassa tahdissa. Teknisellä toimialalla on seurattu varastojen kirjanpitoa päivittäin. Kunnan ajoneuvojen käyttöä seurataan kuukausittain. Merkittäviä epäkohtia tai virheellisyyksiä ei ole havaittu. Erilaisten teknisen toimen alaan kuuluvien hankintasopimusten ajantasaisuus on tarkistettu. Erityishuomiota on kiinnitetty asiakaspalautteeseen: mm. kuntaan saatu/toimitettu kunnossapitoyritysten toimintaa koskeva palaute on viety välittömästi kyseisen toimijan tietoon, toiminnan korjausesityksineen. Kunnan leikkipuistoille on tehty vuonna 2014 omavalvontasuunnitelma. Havaitut puutteet korjataan ja korjaustoimenpiteet kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. Uimarantojen laadunvalvontaa tehtiin kesäaikaan viikoittain, uimarannoille on myös tehty omavalvontasuunnitelma. Kesäaikana uimarannoilta otettiin säännöllisesti vesinäytteet. Kunnan kiinteistöjen energian käyttöä seurataan kuukausittain ja verrataan määrärahoihin sekä edellisvuoden menoihin. Mikäli jotain hälyttävää tulee esiin, puututaan asiaan välittömästi. Rakennusten silmämääräisiä tarkastuksia tehtiin vuoden aikana lähes päivittäin ja kunnossapitotyötä välittömästi tarpeen vaatiessa, määrärahan puitteissa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen valvonta on toteutunut sisäisen valvonnan ohjeita ja henkeä noudattaen. Valvontatoimenpiteitä on kirjattu ja huomioita dokumentoitu, mutta valvontaa on suoritettu myös normaalin johtamisen ja työn ohessa ilman että sitä olisi erikseen dokumentoitu. Havaitut virheet on korjattu ja toimintaa ohjeistettu uudelleen tarvittavilta osin.

17 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos /- % /- % 2012 yritystalo Toimintatuotot , , Valmistus omaan käyttöön , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Verotulot , , Valtionosuudet , , Käyttökate , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot , , Korkokulut , , Muut rahoituskulut , , Vuosikate , , Poistot käyttöomaisuudesta , , Arvonalentumiset - Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos , , Tilikauden yli-/alijäämä , , Toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 8,0 %, ilman Harjukodin tuomaa tulonlisäystä kasvu oli 4,8 %. Niin euromääräisesti kuin prosentuaalisestikin eniten kasvoivat tuet ja avustukset ja niissä varsinkin valtiolta saadut avustukset, merkittävimmiltä osin perusopetuksen kehittämiseen ja kerhotoimintaan sekä toimeentulotukimenoihin. Toisaalta on todettava, että valtion avustusten lisääntyminen merkitsee myös menojen niitäkin suurempaa lisäystä. Huomattavaa kasvua oli myös vuokratuotoissa jossa uusina kohteina Taarinrinteen tukiasunnot ja As Oy Lopen Koivumäen asunnot sekä muissa toimintatuotoissa, pääosin käyttöomaisuuden myyntivoittokirjausten kasvun ansiosta. Toisaalta maksutuottojen kehitys oli huono ja niissä myös jäätiin budjetoidusta euroa, toteutuma 91,2 %. Mikäli Harjukodin hoitopäivämaksuja ei huomioida, väheni maksutuottojen kertymä edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Taustana ovat paljolti asiakastilanteessa tapahtuneet muutokset sosiaalitoimen osalta sekä se, että varhaiskasvatuksen perimät hoitopäivämaksut vähenivät 5,4 %.

18 15 Toimintakulujen kasvu oli maltillinen 2,5 %. Voimakkaimmin kasvoivat euromääräisesti mitaten henkilöstökulut 5,7 %, ilman Harjukotia 3,2 %. Prosentuaalisesti enemmän kasvoivat avustukset, jossa yleisen taloustilanteen ongelmallisuuden johdosta toimeentulotukimenoissa oli lähes kolmanneksen kasvu ja työmarkkinatuen kuntaosuudet lähes kaksinkertaistuivat, sekä muut toimintakulut lähinnä luottotappiokirjauksista johtuen. Palvelujen ostoihin käytettiin 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tältä osin voidaan erikseen todeta, että asiakaspalvelujen ostot vähenivät 1,6 %, mikä näkyy perusturvalautakunnan toimialueen hyvänä toteutumisena. Merkittävimpien rahoituslähteiden verotulojen ja valtionosuuksien kehittymistä on tarkasteltu edellä. Vuosikate oli euroa edellisvuotista parempi ja tilinpäätös on tältä osin kunnan paras nykymallisen kirjanpitopitojärjestelmän aikana. Kun poistojen määrä kasvoi edellisvuodesta euroa, päädyttiin tilikaudelta euroa parempaan tulokseen kuin vuonna Tilikauden tulos on vähintäänkin hyvää tasoa ja parempi kuin kuntasektorilla keskimäärin, ellei huomioida liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuneita kirjanpidollisia satunnaisia eriä. Tuloslaskelman tunnusluvut Kunta + vesilaitos + yritystalo Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,7 12,1 12,8 Vuosikate/poistot % 241,0 218,9 267,0 Vuosikate, / asukas 483,5 385,8 420,1 Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnusluvut paranivat edellisvuosiin verrattuna ja ovat hyvällä tasolla, myös valtakunnallisesti vertailtuna. Vuosikate riitti hyvin poistojen kattamiseen ja johti siten ylijäämäiseen tulokseen. Tunnuslukutarkasteluna kuntatalous kokonaisuutena oli tuloslaskelman osalta kertomusvuonna edeltäjäänsä parempi. Vuoden 2013 tilinpäätöksissä toiminnan keskeisten tunnuslukujen keskiarvot olivat Manner-Suomen vastaavan kokoluokan kunnissa vuosikate/poistot 94 % (kaikki kunnat ka. 100 %) ja vuosikate/asukas 266 euroa (ka. 380 euroa), kun ne vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotiedoissa ovat vuosikate/poistot 103 % (ka. 101 %) ja vuosikate/asukas 303 euroa (ka. 373 euroa). Molempina vuosina Lopen tilinpäätösten tunnusluvut ylittävät keskiarvot.

19 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos + yritystalo Toiminnan rahavirta Vuosikate (+/-) Satunnaiset erät, netto (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot (-) Rahoitusosuudet investointeihin (+) Pys. vastaavien hyödyk. luovutustulot (+) Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) Antolainasaamisten vähennykset (+) Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Toiminnan rahavirta osoittaa kertomusvuoden olleen toiminnan rahavirran suhteen edellisvuosia parempi. Tuloslaskelmassa muihin toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyvä käyttöomaisuuden myynnin nettovoitto oikaistaan laskennasta tulorahoituksen korjauserissä laskelma osoittaa myynnin tuloksen olleen hieman parempi kuin edellisvuosina, mutta myynti oli määrältään yhä vähäinen. Investointimenojen määrä on varsin lähellä 2000-luvun keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Toiminnan ja investointien rahavirta mahdollisti sen, että kunnanhallituksen ei tarvinnut käyttää koko lainanottovaltuuttaan, mikä johti lainamäärän pienenemiseen.

20 17 Antolainasaamisten vähennyksenä on Lopen Vuokratalot Oy:ltä saatu kunnan myöntämän tertiäärilainan takaisinmaksu osana yhtiön taloutensa tervehdyttämiseksi tekemiä lainasalkun uudelleenjärjestelyjä. Yhtiö on tämän jälkeen maksanut koko lainaosuutensa takaisin kunnalle. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä väheni kertomusvuonna lähes 2 M. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 M, mutta sitä nostettiin 2,5 M. Osa lainatarpeesta katettiin kuntatodistusohjelman puitteissa lyhytaikaisella rahoituksella, joka oli koko kertomusvuoden ajan edelleen hyvin edullista. Kuntatodistusohjelman avulla tapahtuva rahoitus on ollut myös joustava väline maksuvalmiuden hoidossa. Velkamäärää kyettiin vähentämään nyt jo viidentenä vuonna peräkkäin. Lainakanta on tilinpäätöksessä noin 8,1 M pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä, jolloin velan määrä oli korkeimmillaan. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 141,5 101,5 143,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,5 43,3 44,6 Lainanhoitokate 0,91 0,75 0,90 Kassasta maksut / vuosi, Kassan riittävyys, päivää 9,5 6,7 8,8 Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että kertomusvuoden investoinnit kyettiin rahoittamaan omalla tulorahoituksella. Tunnusluku on hyvää tasoa vastaavan kokoluokan kunnissa keskimääräinen vertausluku oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä 46,9 %, kaikissa kunnissa 57,2 %. Pääomamenojen tulorahoitustarkastelussa mukana ovat investointimenojen lisäksi myös lainalyhennykset ja tällöin tulorahoituksella kyettiin kattamaan menoista hieman yli puolet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden velkojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan lainojen hoitoon ottamaan lisälainaa tai realisoimaan kunnan omaisuutta. Kunnan tunnuslukua painaa ko. raja-arvon alle ennen kaikkea lyhyehköt laina-ajat, mikä lisää vuotuisten lyhennysten määrää. Tunnusluku oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä vastaavan kokoluokan kunnissa keskimäärin 0,8, kaikkien kuntien keskiarvo tuolloin oli 1,3. Kassasta maksut osoittavat, kuinka paljon vuoden aikana on kunnan tilien kautta maksettu toiminnan kuluja, korkokuluja, investointimenoja ja lainan lyhennyksiä. Edellisvuoteen verrattuna kassasta maksujen määrä kasvoi toimintakulujen kasvuun perustuen 1,6 %. Kunnan maksuvalmius oli koko kertomusvuoden ajan heikko, se on ollut kireä koko 2000-luvun. Maksuvalmiuden tasoittamiseen käytetään lyhytaikaista lainaa, johon tarkoitukseen kunnalla on ns. kuntatodistusohjelma Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Näin ulkopuolisen rahoituksen määrä on myös kyetty mitoittamaan kulloisenkin tarpeen mukaiseksi, kuten kassan riittävyyttä kuvaava tunnuslukukin osoittaa.

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2013. Käsittely: Kunnanhallitus 31.3.2014 ( 54) Valtuusto 9.6.2014 ( 25)

Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2013. Käsittely: Kunnanhallitus 31.3.2014 ( 54) Valtuusto 9.6.2014 ( 25) Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2013 Käsittely: Kunnanhallitus 31.3.2014 ( 54) Valtuusto 9.6.2014 ( 25) SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot