RUOTSIN KIELI

Transkriptio

1 RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa hyvän suullisen ja kirjallisen kielitaidon, saa teoreettiset tiedot kielestä, oppii analysoimaan kieltä sekä oppii käyttämään alan kirjallisuutta. Lisäksi opiskelija tutustuu ruotsalaiseen kielialueeseen, sen kulttuuriin ja historiaan sekä muiden Pohjoismaiden kieliin ja kulttuureihin. Periaatteena on, että vaadittavat valmiudet ja tiedot hankitaan asteittain. Kielitaitokurssit edellyttävät aktiivista osallistumista kontaktiopetukseen. Vapautus näiltä kursseilta on mahdollinen, mutta edellyttää todella hyvää, melkeinpä äidinkielenomaista ruotsin kielen taitoa, useimmiten siis varsin pitkää oleskelua ruotsinkielisessä ympäristössä. Kielitaitokurssien opettaja arvioi tarvittaessa opiskelijan kielitaidon erillisessä kokeessa. Teoreettisiin opintojaksoihin kuuluvat luentokurssit ovat vapaaehtoisia, mutta niihin osallistumista suositellaan. Harjoitustunnit, proseminaari ja seminaari vaativat läsnäoloa n. 80 prosentilla lähiopetustunneista. Kielentutkimuksen perusteet on pakollinen opintojakso ruotsin kielen pääaineopiskelijoille. Se kuuluu opiskelutaitoihin, yleisen kielitieteen perusopintoihin tai käännöstieteen perusopintoihin. Sivuaineopiskelija, jonka pääaine on muu kuin kieliaine tai yleinen kielitiede, voi suorittaa opintojakson osana ruotsin kielen aineopintojen valinnaisopintoja. Kieliharjoittelu Opintoihin kuuluu olennaisena osana kieliharjoittelu. Kieliharjoittelun voi suorittaa esimerkiksi työskentelemällä tai oleskelemalla ruotsinkielisessä ympäristössä vähintään 2 kk ajan, käymällä yliopistollisen kesäkurssin tai opiskelemalla toisessa pohjoismaisessa yliopistossa vähintään yhden lukukauden ajan. Pohjoismaisista opiskelijavaihto-ohjelmista tiedotetaan oppiaineen ilmoitustaululla. Nordliks-vaihto-ohjelman yhdyshenkilö on lehtori. Kieliharjoittelusta on esitettävä luotettava todistus (työ- tai kurssitodistus) ja kirjoitettava 2 3 sivun mittainen ruotsinkielinen raportti. Kääntäminen Ruotsin kielen opiskelijalla on mahdollisuus myös erikoistua kääntäjäksi. Ruotsin kielen opiskelija, joka haluaa erikoistua kääntäjäksi, suorittaa sivuaineenaan käännöstieteen perus- ja aineopintojen kokonaisuudet (yht. 60 op) sekä ruotsin kielen aineopintojen valinnaisista opinnoista J Kääntäminen I, ruotsi suomi ja J Kääntäminen II, suomi ruotsi -opintojaksot (yht. 10 op). Kääntämiseen erikoistuvalle aineopintojen opintojakso J Käännösharjoitukset 2 on valinnainen. Hänellä ruotsin kielen aineopintojen laajuudeksi tulee näin ollen 47 op. Uuden auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain myötä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat opintojensa perusteella hakea opetusministeriön alaiselta tutkintolautakunnalta auktorisoidun kääntäjän oikeutta vieraasta kielestä äidinkieleen päin. Edellytyksenä kuitenkin on, että opiskelija on suorittanut kääntämisen tai käännöstieteen maisteriopinnot tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset kääntämisen tai käännöstieteen sivuaineopinnot. Lisäksi opintoihin pitää sisältyä tai niihin on liitetty vähintään 6 op:n laajuinen auktorisoidun kääntämisen moduuli. Sivuaineen opinto-oikeus Sivuaineeksi ruotsin kieltä suunnittelevat voivat hakea opinto-oikeutta sivuaineen valintakokeessa. Lisätietoja sivuainehausta filosofisen tiedekunnan sivuilla osoitteessa Ruotsin kielen opintokokonaisuuksien arvostelu Ruotsin kielen yksittäiset opintosuoritukset arvostellaan asteikolla tai hyväksytty/hylätty lukuun ottamatta pääaineen pro gradu -tutkielmaa, joka arvostellaan seitsenportaisella asteikolla: laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur tai approbatur. Sivuaineen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty / kiittäen hyväksytty. Opintokokonaisuudet arvostellaan niihin mukaan laskettavien opintosuoritusten painotetun keskiarvon perusteella tiedekunnan opiskelijan oppaassa esitetyllä tavalla. Perus-, aine- ja syventävien opintojen osalta lisävaatimuksena kokonaisarvosanojen hyvä tai sitä parempi osalta on kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista kielitaitokursseista oltava vähintään arvosana 3. 1

2 Perusopinnoissa kielitaitokursseja ovat J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia 1, J Käytännön kieli 1 sekä J Käännösharjoitukset 1. Aineopinnoissa kielitaitokursseiksi lasketaan J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia 2, J Käytännön kieli 2, J Käännösharjoitukset 2 sekä J Tekstin kuvaus ja analyysi. Syventävissä opinnoissa kielitaitokursseja ovat J Käytännön kieli 3, J Kontrastiivinen analyysi käännösharjoituksineen sekä J Lingvistinen tekstianalyysi. Akateemiset opiskelutaidot (6 op) Johdatus akateemisiin opintoihin (1 op) Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (1 op) Kielentutkimuksen perusteet (3 op) Lisäksi opiskelijoiden edellytetään hallitsevan tiedonhaun, tekstinkäsittelyn ja yliopiston atk-palvelujen perustiedot ja taidot. Kirjaston järjestämä tieteenalakohtainen tiedonhakukurssi suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena, kuitenkin viimeistään proseminaarin yhteydessä. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) HuK-tutkintoon tulee suorittaa kieli- ja viestintäopintoja 14 op. Nämä koostuvat I vieraan kielen (5 op), II kotimaisen kielen (4 op) ja äidinkielen (5 op) opinnoista. Kieli- ja viestintäopinnot järjestää Itä-Suomen yliopiston kielikeskus ( 2

3 J RUOTSIN KIELEN PERUSOPINNOT 25 OP J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia 1, 2 op J Käytännön kieli 1, 2 op J Kielioppi 1, 4 op J Kirjallinen viestintä 1, 3 op J Kulttuurintuntemus 3 op J Kirjallisuus 1, 5 op J Käännösharjoitukset 1, 6 op J RUOTSIN KIELEN AINEOPINNOT 45 OP J076200S Ruotsin kielen aineopinnot (sivuaine) 35 op Pakolliset aineopinnot 39 op (sivuaine: 29 op) Sivuaineen aineopintojen kokonaisuus ei sisällä opintojaksoja Proseminaari, Kandidaatintutkielma ja Kypsyysnäyte. Kääntämiseen erikoistuvalle opiskelijalle Käännösharjoitukset 2 on valinnainen. J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia 2, 3 op J Käytännön kieli 2, 2 op J Kielioppi 2, 4 op J Tyylioppi ja kirjallisuus 2, 6 op J Kieliharjoittelu 1, 3 op J Käännösharjoitukset 2, 2 op J Tekstin kuvaus ja analyysi, 3 op J Kielihistoria, 2 op J Pohjoismaiset kielet, 4 op J Proseminaari (ruotsin kieli), 4 op J Kandidaatintutkielma (ruotsin kieli), 6 op J Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto), 0 op Valinnaiset aineopinnot 6 op J Kieliharjoittelu 2, 3 op J Työharjoittelu (ruotsin kieli), op J Tekstilingvistiikka, 3 op J Ruotsalaisia elokuvia, 2 op J Kirjallinen viestintä 2, 2 op J Luokkahuoneruotsi, 2 op J Tulkkaus, 1 op J Kääntäminen I, ruotsi suomi, 5 op J Kääntäminen II, suomi ruotsi, 5 op Diakroninen kielitiede, 3 5 op J Aineopintojen valinnaiset opinnot 1 3, 2 op tai enemmän J Opinnot muussa yliopistossa J RUOTSIN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (PÄÄAINEOPISKELIJAT) 80 OP J076300S Ruotsin kielen syventävät opinnot (sivuaineopiskelijat) 60 op Syventävien opintojen pakolliset opinnot 68 op (sivuaine: 48 op) Sivuaineopiskelija suorittaa opintojaksojen Pro gradu -tutkielma ja Kypsyysnäyte asemasta opintojakson Sivuaineen tutkielma. J Käytännön kieli 3, 3 op J Kontrastiivinen analyysi käännösharjoituksineen, 3 op J Lingvistinen tekstianalyysi, 6 op J Kielioppi ja merkitysoppi, 3 op J Kielitieteen suuntauksia, 3 op Kielentutkimuksen menetelmät, 5 op J Seminaari, 5 op J Pro gradu -tutkielma (ruotsin kieli), 40 op J Kypsyysnäyte (maisterin tutkinto), 0 op J Sivuaineen tutkielma (ruotsin kieli), 20 op Syventävien opintojen valinnaiset opinnot 12 op J Islanti, 2 op 3

4 J Suomenruotsalainen kaunokirjallisuus, 5 op J Sukulaiskielten kirjallisuus, 5 op J Moderni ruotsalainen kirjallisuus, 5 op J Syntaksi, 2 op J Ruotsin kielen keskeisiä tutkimuksia, 2 op J Fraseologia, 2 op J Syventävien opintojen valinnaiset opinnot 1 5, 2 op tai enemmän 4

5 Ruotsin kielen perusopinnot J Ruotsin kielen perusopinnot (25 op) Basic studies in Swedish perusteet Ruotsin kielen yksittäiset opintosuoritukset arvostellaan asteikolla tai hyväksytty/hylätty lukuun ottamatta pääaineen pro gradu -tutkielmaa, joka arvostellaan seitsenportaisella asteikolla: laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur tai approbatur. Sivuaineen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty / kiittäen hyväksytty. Opintokokonaisuudet arvostellaan niihin mukaan laskettavien opintosuoritusten painotetun keskiarvon perusteella filosofisen tiedekunnan humanistisen osaston opinto-oppaassa esitetyllä tavalla. Perus-, aine- ja syventävien opintojen osalta lisävaatimuksena kokonaisarvosanojen hyvä tai sitä parempi osalta on kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista kielitaitokursseista oltava vähintään arvosana 3. Kielitaitokursseja perusopinnoissa ovat J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia 1, J Käytännön kieli 1 sekä J Käännösharjoitukset 1. Tarjontatieto Perusopinnot ovat samat pää- ja sivuaineopiskelijoille. Suullinen kielitaito (4 op) J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia (2 op) Swedish Phonetics and Phonology 1 Tavoitteena on tutustua ruotsin kielen äännejärjestelmään sekä saavuttaa ruotsin kielen ääntämisen perusteet. Luennot 10 t, ääntämisharjoitukset kielistudiossa 28 t. Luentojen osuuden voi suorittaa myös kirjatenttinä. Luentojen asemesta tentittävä kirjallisuus (n. 100 s.): a) ENGSTRAND, O., Fonetik light [lajt], 2008 tai MALMBERG, B., Svensk fonetik (uusin painos) sekä b) REUTER, M., Finlandssvenskt uttal, julkaisussa Språkbruk och språkvård, 1977: s valikoiduin osin. perusteet Luento-osan lopussa kuulustelu tai kirjatentti sekä opintojakson lopussa ääntämiskoe. :. Mirka Perón 1. opintovuosi J Käytännön kieli 1 (2 op) Oral Expression 1 Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä ymmärtää ja tuottaa arki- ja asiatyylistä ruotsin kieltä sekä laajentaa opiskelijan sanavarastoa. Suulliset harjoitukset ja esitelmä 42 t. LINNAPUOMI, K., Ord och uttryck. Ruotsin perussanasto (uusin painos). perusteet Jatkuva arviointi. :. Jaana Kolu 1. opintovuosi 5

6 Kielioppi ja kirjallinen kielitaito (7 op) J Kielioppi 1 (4 op) Swedish Grammar 1 Tutustutaan nykyruotsin kielioppiin ja sen yleiseen termistöön sekä suomen ja ruotsin kontrastiiviseen analyysiin. Luennot 24 t ja harjoitukset 28 t. Opintojakson voi suorittaa myös kirjatenttinä. Opintojakson aikana kerrataan ja luetaan soveltuvin osin (n. 100 s.): NIKANDER, M.-L. & JANTUNEN, A., Ruotsin kielioppi. Kielioppiluentojen ja -harjoitusten asemesta tentittävä kirjallisuus (n. 300 s.): AMNELL, I.-B. & SAARI, M., Kurs i svensk grammatik 1; SAARI, M. & NYSTRÖM, I., Kurs i svensk grammatik 2; NIKANDER, M-L. & JANTUNEN, A., Ruotsin kielioppi; SAANILA, K.A., Några svårigheter i svensk grammatik för finsktalande. Kirjallisuus tentitään sovittavin osin opintojakson vastuuopettajalle. perusteet Kirjallinen kuulustelu opintojakson lopussa tai kirjatentti. :. Jaana Kolu ja Mirka Perón 1. opintovuosi J Kirjallinen viestintä 1 (3 op) Written Swedish 1 Tavoitteena on harjaantua kirjoittamaan erityylistä asiaproosaa ruotsiksi. Opintojaksolla harjoitellaan lisäksi peruskieliopin ja keskeisen sanaston hallintaa. Luennot ja harjoitukset 28 t. Svenska skrivregler (Skrifter utgivna av Svenska språknämnden) (uusin painos). perusteet :. Arviointi perustuu jatkuvaan arviointiin. Jaana Kolu 1. opintovuosi Kulttuuri ja kirjallisuus (8 op) J Kulttuurintuntemus (3 op) Cultural Background Studies Opintojakson ensimmäisessä osassa tarkastellaan suomenruotsalaisuutta eri näkökulmista, kuten suomenruotsalaisten alkuperää, kielilainsäädäntöä ja ruotsin kielen asemaa Suomessa sekä suomenruotsalaisuutta jokapäiväisen elämän kannalta. Opintojakson toisessa osassa käsitellään Ruotsin historiaa, maantiedettä ja yhteiskunnallisia oloja. Luennot 1 (suomenruotsalaisuuden osuus: 14 t), luennot 2 (Ruotsin osuus: 18 t). Opintojakson voi suorittaa myös kirjatenttinä tai kotitenttinä. Oheislukemistona luettava kirjallisuus (n. 230 s.): Svenska Finlands folktingin julkaisemat esitteet Svenskt i Finland ja Vet du att... sekä joitakin artikkeleita suomenruotsalaisuudesta (yht. n. 30 s.) sekä n. 200 s. Ruotsin maantieteestä, historiasta ja yhteiskunnallisista oloista. 6

7 Opintojakson voi suorittaa myös tenttimällä seuraavat lukupaketit: Lukupaketti 1: AHLSKOG-SANDBERG, B. et al., Boken om Svenskfinland; Esitteet Svenskt i Finland ja Visste du att..., jotka ovat saatavilla osoitteesta (yht. n. 200 s.) Lukupaketti 2: JOHNSSON, H.-I., Fokus på Sverige; TARKIAINEN, K., Sverige och Finland; WEIBULL, J., Sveriges historia vastuuopettajan kanssa sovittavin osin (yht. n. 200 s.) perusteet Luennoista 1 ja 2 kirjalliset kuulustelut tai kirjatentit/kotitentit erikseen. :. Mirka Perón (Luennot 1), (Luennot 2) 1. opintovuosi J Kirjallisuus 1 (5 op) Swedish Literature 1 Opintojaksolla tutustutaan ruotsin- ja suomenruotsalaiseen kaunokirjallisuuteen ja luetaan viisi kaunokirjallista teosta. Luennot ja harjoitukset 56 t. Opintojakson voi suorittaa myös esseinä s. Kirjallisuuslista saatavana opintojakson vastuuopettajalta. perusteet :. Luennoilla ja harjoituksissa jatkuva arviointi. Jos opintojakso suoritetaan esseinä, arviointi tehdään niiden perusteella. 1. opintovuosi Kääntäminen (6 op) J Käännösharjoitukset 1 (6 op) Translation Exercises 1 Tavoitteena on kyky analysoida ruotsin ja suomen rakenteellisia eroja erityyppisten tekstien avulla. Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee kääntämään sujuvalle ruotsin ja suomen kielelle erityyppisiä yleisluonteisia tekstejä alkutekstin korrektin analyysin pohjalta ja viestintätehtävän mukaisesti. Harjoitusten tavoitteena on myös opiskelijan aktiivisen sanavaraston kartuttaminen. Harjoitukset 60 t. Oheislukemistona REUTER, M., Översättning och språkriktighet (uusin painos) sekä kirjallista oppimateriaalia sopimuksen mukaan. perusteet Käännöskoe opintojakson lopussa ja jatkuva arviointi. :. Mirka Perón 1. opintovuosi 7

8 Ruotsin kielen aineopinnot J Ruotsin kielen aineopinnot (45 op) Intermediate Studies in Swedish J076200S Ruotsin kielen aineopinnot (sivuaineopintokokonaisuus) 35 op Intermediate Studies in Swedish (Minor) perusteet Ruotsin kielen yksittäiset opintosuoritukset arvostellaan asteikolla tai hyväksytty/hylätty lukuun ottamatta pääaineen pro gradu -tutkielmaa, joka arvostellaan seitsenportaisella asteikolla: laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur tai approbatur. Sivuaineen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty / kiittäen hyväksytty. Opintokokonaisuudet arvostellaan niihin mukaan laskettavien opintosuoritusten painotetun keskiarvon perusteella filosofisen tiedekunnan humanistisen osaston opinto-oppaassa esitetyllä tavalla. Perus-, aine- ja syventävien opintojen osalta lisävaatimuksena kokonaisarvosanojen hyvä tai sitä parempi osalta on kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista kielitaitokursseista oltava vähintään arvosana 3. Aineopinnoissa kielitaitokursseiksi lasketaan J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia 2, J Käytännön kieli 2, J Käännösharjoitukset 2 sekä J Tekstin kuvaus ja analyysi. Sivuaineen aineopintojen kokonaisuus ei sisällä opintojaksoja Proseminaari, Kandidaatintutkielma ja Kypsyysnäyte. Kääntämiseen erikoistuvalle opiskelijalle J Käännösharjoitukset 2 on valinnainen. Hänellä pakollisten opintojen määrä on pääaineessa 37 op ja sivuaineessa 27 op. Pakolliset aineopintojen opintojaksot J Ruotsin kielen fonetiikka ja fonologia (3 op) Swedish Phonetics and Phonology 2 Tavoitteena on syventää ruotsin fonetiikan tuntemusta, tutustuttaa opiskelija ruotsinruotsin ja suomenruotsin foneettisiin ja fonologisiin eroihin sekä muiden skandinaavisten kielten fonologisiin erityispiirteisiin. Erityisesti tarkastellaan prosodisia ilmiöitä kuten intonaatiota, yleistä puherytmiä ja lausepainoa. Harjoitusten tavoitteena on ruotsin kielen ääntämisen, lausepainon, intonaation ja yleisen puherytmin hallinta siten, että ääntämys on foneemisesti virheetöntä ja allofonisesti mahdollisimman lähellä syntyperäisen tuotosta. Luennot 20 t sekä ääntämisharjoitukset kielistudiossa 28 t. Luento-osuuden voi suorittaa myös kirjatenttinä (n. 150 s.): ENGSTRAND, O., Fonetik light [lajt], 2008 tai MALMBERG, B., Svensk fonetik (uusin painos); REUTER, M., Finlandssvenskt uttal (julkaisussa Språkbruk och språkvård) 1977: s.19 45; GARLÉN, C., Svenskans fonologi; ELERT, C.-C., Ljud och ord i svenskan; SELENIUS, E., Västnyländsk ordaccent ( Studier i nordisk filologi 59) valikoiduin osin. perusteet Kirjallinen kuulustelu luento-osan lopussa tai kirjatentti. Opintojakson lopuksi kaikille ääntämiskoe. :. Mirka Perón Pakolliset edeltävät opinnot: perusopintojen suullisen kielitaidon opintojaksot. 2. opintovuosi J Käytännön kieli 2 (2 op) Oral Expression 2 8

9 Tavoitteena on kehittää opiskelijan suullista kielitaitoa ja hänen kykyään ymmärtää erilaisia kielen rekistereitä. Suulliset harjoitukset ja esitelmä 28 t. perusteet Jatkuva arviointi, tarvittaessa koe. :. ja Jaana Kolu Pakolliset edeltävät opinnot: perusopintojen suullisen kielitaidon opintojaksot. 2. opintovuosi J Kielioppi 2 (4 op) Swedish Grammar 2 Tavoitteena on perehdyttää opiskelija nykyruotsin kielioppiin sekä fraasi- että lausetasolla teoriassa ja käytännön harjoituksin. Luennot 38 t ja harjoitukset 14 t. Opintojakson voi suorittaa myös kirjatenttinä. Kurssin asemesta tentittävä kirjallisuus (480 s.): JÖRGENSEN, N. & SVENSSON, J., Nusvensk grammatik; THORELL, O., Svensk grammatik; ANDERSSON, E., Grammatik från grunden; HULTMAN, T.G., Svenska Akademiens språklära (luennoitsijan ohjeiden mukaan) sekä BOLANDER, M., Funktionell svensk grammatik. perusteet Kirjallinen kuulustelu. :. Pirjo Söderholm Pakolliset edeltävät opinnot: perusopintojen kirjallisen kielitaidon opintojaksot. 2. opintovuosi J Tyylioppi ja kirjallisuus 2 (6 op) Stylistics and Literature 2 Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija pääpiirteittäin nykyruotsin tyylilajeihin ja tyylilliseen kehitykseen sekä oikeakielisyyteen. Tavoitteena on lisäksi tutustuttaa opiskelija ruotsalaiseen kaunokirjallisuuteen Bellmanista lähtien. Luettava 5 kaunokirjallista teosta, joista sovitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa. Tyyliopin osuus: luennot 28 t. Kirjallisuuden osuus: luennot ja harjoitukset 28 t sekä vähintään yksi essee. N s. kaunokirjallisuutta sopimuksen mukaan. Tyylioppia koskeva kirjallisuus (200 s.) luetaan seuraavista teoksista: CASSIRER, P., Stil, stilistik och stilanalys sekä Språkriktighetsboken. perusteet Tyyliopin osuudesta kirjallinen kuulustelu. Kaunokirjallisuuden osuudesta essee sekä jatkuva arviointi. Loppuarvosana on osasuoritusten keskiarvo. :. 2. opintovuosi J Kieliharjoittelu 1 (3 op) Residence in a Swedish-Speaking or another Nordic Community 9

10 HYL-HYV Opiskelija saa käytännön kieliharjoittelua ja tutustuu skandinaaviseen kulttuuriin. Kieliharjoittelun minimilaajuus on kaksi kuukautta, ja se voidaan suorittaa Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa (Suomessa vain ruotsinkielisessä kunnassa). Ennen kieliharjoitteluun lähtöä on laadittava suunnitelma, joka hyväksytetään opintojakson vastuuopettajalla. Harjoittelusta kirjoitetaan 2 3 sivun mittainen ruotsinkielinen raportti, jonka hyväksyy opintojakson vastuuopettaja. Raportissa voi kuvailla mm. suoritettuja työtehtäviä, vertailla ja pohtia suomenkielisen ja ruotsinkielisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä sekä reflektoida omaa ruotsin kielen kehittymistään kieliharjoittelun aikana. Raporttiin on liitettävä todistus ulkomailla oleskelusta (esim. työ- tai kurssitodistus). perusteet : hyväksytty/hylätty. 1., 2. tai 3. opintovuosi Lisätietoja Yliopistollinen kesäkurssi jossain Pohjoismaassa korvaa kieliharjoittelun kokonaan tai osittain. J Käännösharjoitukset 2 (2 op) Translation Exercises 2 Tavoitteena on kyky kääntää vaihtelevia aiheita käsitteleviä tekstejä suomesta korrektille, sujuvalle ruotsin kielelle sekä vertailla erilaisia käännösmahdollisuuksia. Kartutetaan opiskelijan aktiivista sanavarastoa ja kehitetään ruotsin kielen rakenteiden hallintaa. Harjoitukset 28 t. perusteet Käännöskoe opintojakson lopussa. :. Mirka Perón ja Jaana Kolu Pakolliset edeltävät opinnot: perusopintojen opintojaksot J Kielioppi 1, J Kirjallinen viestintä 1 ja J Käännösharjoitukset opintovuosi Lisätietoja Opintojakso on valinnainen ruotsin pää- tai sivuaineopiskelijalle, joka haluaa erikoistua kääntämiseen. J Tekstin kuvaus ja analyysi (3 op) Text Description and Analysis Tämän soveltavan opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija tekstin kuvaukseen tiettyjen lingvististen perusteemojen pohjalta (mm. lauserakenne, sanajärjestys, spesies, kontrastiivinen analyysi). Materiaalina käytetään ruotsin- ja suomenkielisiä tekstejä. Luennot 10 t ja harjoitukset 24 t. perusteet Kirjallinen kuulustelu. :. Jaana Kolu Pakolliset edeltävät opinnot: perusopintojen opintojaksot J Kielioppi 1 ja J Kirjallinen viestintä 1. 10

11 2. opintovuosi J Kielihistoria (2 op) History of Swedish Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ruotsin kielen kehitykseen pääpiirteittäin ja antaa opiskelijalle kohtalainen muinaisruotsin äänne- ja muotorakenteen tuntemus sekä pohjoismaisten kielten kielihistoriallisen kehityksen yleinen tuntemus. Luentojen yhteydessä opiskelijat kääntävät ja analysoivat lyhyitä tekstejä. Tarkoituksena on syventää ruotsin kielen tuntemusta. Luennot 20 t ja käännös muinaisruotsista nykyruotsiin tai kirjatentti ja käännös muinaisruotsista nykyruotsiin. Luentojen sijasta tentitään 1) yksi seuraavista teoksista: WESSÉN, E., De nordiska språken; THORS, C.-E., Svenskan förr och nu; PAMP, B., Svensk språk- och stilhistoria; BERGMAN, G., Kortfattad svensk språkhistoria sekä 2) sovittavat osat joko teoksesta NOREEN, E., Fornsvensk läsebok tai teoksesta KORNHALL, D., Från Rökstenen till Argus. Luennot korvaava kirjallisuus tentitään opintojakson vastuuopettajalle luentokuulustelun yhteydessä tai yleisenä tenttipäivänä. perusteet Luennoille osallistuville kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttinä suorittaville joko kirjatentti tai kotitentti. :. Sinikka Niemi Suositeltavat edeltävät opinnot: J / Diakroninen kielitiede, jossa perehdytään kielihistoriallisen tutkimuksen menetelmiin ja yleisiin pääperiaatteisiin (ks. kurssikuvaus yleisen kielitieteen aineopinnoissa). 3. opintovuosi J Pohjoismaiset kielet (4 op) Scandinavian Languages Tavoitteena on, että opiskelija pystyy kohtalaisesti ymmärtämään puhuttua ja kirjoitettua norjaa ja tanskaa. Luennot 40 t ja harjoitukset 16 t. perusteet Kirjallinen kuulustelu. :. 2. opintovuosi J Proseminaari (4 op) Proseminar (Swedish) Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija tieteellisen työskentelyn alkeisiin ja tieteellisen työn tavoitteisiin ja metodologiaan sekä kirjoitetulle työlle asetettaviin ulkoisiin vaatimuksiin. Harjoitellaan tiedonhankintaa ja lähteiden käytön periaatteita sekä suullista ja kirjallista tutkimusaiheen esittelyä. Laaditaan ruotsinkielinen sivun laajuinen esitelmä ja opponoidaan toisen kirjoittama esitelmä. Luennot 16 t ja harjoitukset 16 t. 11

12 Oheismateriaalina luetaan esim. LINDBLAD, I.-B., Uppsatsarbete en kreativ process. (72 s.) sekä Svenska skrivregler (uusin painos) sovittavin osin (n. 20 s.). perusteet Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Esitelmä, opponointi ja osallistuminen arvostellaan asteikolla. Pirjo Söderholm Pakolliset edeltävät opinnot: ruotsin kielen perusopinnot ja aineopintojen J Kielioppi 2. Ruotsin kielen opiskelijoiden edellytetään suorittavan aineopintojen ohella kirjaston tarjoama tieteenalakohtainen tiedonhankintakurssi. Kurssi suositellaan suoritettavaksi proseminaarin aikana. 3. opintovuosi J Kandidaatintutkielma (ruotsin kieli) (6 op) BA Essay (Swedish) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittava kandidaatin tutkielma, jonka laajuus on n sanaa (12 15 s.), laaditaan proseminaariesitelmän pohjalta muokkaamalla sitä ohjeiden mukaan. Opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty tarkastajalle. Kypsyysnäytteessä on osoitettava tutkielman aiheen ja siihen liittyvien tieteellisten metodien ja kirjallisuuden hallintaa sekä kykyä kirjoittaa suomen tai ruotsin kielellä. Tutkielmaa ei voida arvioida ennen kypsyysnäytteen hyväksyttyä suoritusta. perusteet Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla. Pirjo Söderholm Pakolliset edeltävät opinnot: J Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto), ruotsin kielen perusopinnot ja aineopintojen J Kielioppi 2 sekä J Proseminaari. 3. opintovuosi J Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto) (0 op) Maturity Examination (BA) HYL-HYV Kypsyyskokeessa on osoitettava tutkielman aiheen ja siihen liittyvien tieteellisten metodien ja kirjallisuuden hallintaa sekä kykyä kirjoittaa suomen tai ruotsin kielellä. perusteet : hyväksytty/hylätty. Pirjo Söderholm Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua kun kandidaatintutkielma on jätetty tarkastettavaksi. 3. opintovuosi Valinnaiset aineopintojen opintojaksot J Kieliharjoittelu 2 (3 op) Residence in a Swedish-Speaking or another Nordic Community 2 HYL-HYV Opiskelija saa käytännön kieliharjoittelua ja tutustuu skandinaaviseen kulttuuriin. Kieliharjoittelun minimilaajuus on kaksi kuukautta, ja se voidaan suorittaa Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa (Suomessa 12

13 vain ruotsinkielisessä kunnassa). Ennen kieliharjoitteluun lähtöä on laadittava suunnitelma, joka hyväksytetään opintojakson vastuuopettajalla. Harjoittelusta kirjoitetaan 2 3 sivun mittainen ruotsinkielinen raportti, jonka hyväksyy opintojakson vastuuopettaja. Raportissa voi kuvailla mm. suoritettuja työtehtäviä, vertailla ja pohtia suomenkielisen ja ruotsinkielisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä sekä reflektoida omaa ruotsin kielen kehittymistään kieliharjoittelun aikana. Raporttiin on liitettävä todistus ulkomailla oleskelusta (esim. työ- tai kurssitodistus). perusteet : hyväksytty/hylätty. 1., 2. tai 3. opintovuosi Lisätietoja Yliopistollinen kesäkurssi jossain Pohjoismaassa korvaa kieliharjoittelun kokonaan tai osittain. J Työharjoittelu (ruotsin kieli) (10 15 op) Work Practice (Swedish Language) HYL-HYV Opiskelija tutustuu johonkin opintojensa kannalta merkitykselliseen oman alansa työtehtävään. Harjoittelun kesto on yleensä 2 3 kuukautta, mutta pidempikin harjoittelujakso on mahdollinen. Ennen työharjoittelua laaditaan harjoittelusuunnitelma, jonka hyväksyy opintojakson vastuuhenkilö. Harjoittelusta kirjoitetaan raportti vastuuhenkilön ohjeiden mukaan. Raporttiin on liitettävä työtodistus, josta käyvät ilmi työtehtävät. perusteet : hyväksytty/hylätty. Sinikka Niemi 3., 4. tai 5. opintovuosi J Tekstilingvistiikka (3 op) Text Linguistics Tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden näkemystä ruotsin kielestä käsittämään erilaisia tekstejä kokonaisuuksina. Apuvälineinä tulevat tällöin kysymykseen käsitteet teema ja reema sekä erilaiset kytkentämekanismit kuten referenssi, konnektorit ja ellipsit. Opintojakso suoritetaan laatimalla esseitä. HELLSPONG, L. & LEDIN, P., Vägar genom texten (n. 300 s). perusteet :. 2. tai 3. opintovuosi J Ruotsalaisia elokuvia (2 op) Swedish Movies Tavoitteena on tutustua ruotsalaiseen filmituotantoon katsomalla ja analysoimalla 14 ruotsalaista elokuvaa, joista kirjoitetaan 6 8 analyysiä. 13

14 Harjoitukset 28 t ja 6 8 esseetä elokuvista. perusteet :. 1., 2. tai 3. opintovuosi J Kirjallinen viestintä 2 (2 op) Written Swedish 2 HYL-HYV Tavoitteena on, että opiskelija kykenee kirjoittamaan asiaproosaa ja tuottamaan kielitieteellisiä tekstejä. Kirjalliset harjoitukset käsittävät mm. referaatteja, aineita sekä kuvien ja tapahtumien sanallista esittämistä. Harjoitukset 14 t ja kirjoitelmia sopimuksen mukaan. perusteet Jatkuva arviointi. : hyväksytty/hylätty. Pakolliset edeltävät opinnot: ruotsin kielen perusopinnot. 2. tai 3. opintovuosi J Luokkahuoneruotsi (2 op) Classroom Swedish Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija ruotsin kielen idiomaattiseen käyttöön luokkahuonetilanteessa. Kirjallinen kuulustelu yleisenä tenttipäivänä. Tentittävä kirjallisuus: HÄMÄLÄINEN, K. & HUGHES, G., Ruotsi luokkakielen opas. perusteet Kirjallinen kuulustelu. :. Jaana Kolu 2. tai 3. opintovuosi J Tulkkaus (1 op) Interpreting Tavoitteena on, että opiskelija tuntee tulkkauksen perusteet ja tulkkauksen eri lajit (esim. konferenssi-, neuvottelu- ja asioimistulkkaus). Tutustutaan tulkkauksen perusteisiin ja muistiinpanotekniikkaan. Yksinkertaisten harjoitusten avulla tutustutaan asioimis- ja konferenssitulkkauksen käytäntöön. Harjoitellaan konsekutiivi- ja simultaanitulkkausta pääosin etukäteen sovituissa simuloiduissa tilanteissa, joissa myös kurssin osanottajat toimivat puhujina ja keskustelijoina. Tutustutaan myös tulkin toimintaa säätelevään ammattisäännöstöön. 14 t harjoituksia, joihin on osallistuttava aktiivisesti. Materiaali jaetaan harjoitusten yhteydessä. 14

15 perusteet :. Jatkuva arviointi. yliopistonlehtori Ennen opintojaksoa on suoritettava vähintään ruotsin kielen perusopinnot. 2. opintovuosi J Kääntäminen 1, ruotsi suomi (5 op) Translation I, Swedish-Finnish Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suomentaa erityyppisiä, vaikeitakin tekstejä niin, että ne täyttävät kieleltään, rakenteeltaan ja tyyliltään viestintätehtävän asettamat vaatimukset, ja ottaa huomioon lähde- ja kohdekielen kulttuurien väliset erot. Lisäksi opiskelija kykenee rakentavalla tavalla analysoimaan sekä omia että muiden opiskelijoiden suorituksia. Opiskelijat kääntävät kotitöinä ruotsista suomeen eri lähteistä peräisin olevia ja aihepiiriltään vaihtelevia tekstejä. Kontaktitunneilla käydään läpi teksteissä ilmenneitä ongelmakohtia. Harjoitukset 30 t. perusteet Jatkuva arviointi. :. yliopistonlehtori Pakolliset edeltävät opinnot: ruotsin kielen perusopinnot ja käännöstieteen perusopintojen J Johdatus käännöstieteeseen. J Kääntäminen II, suomi ruotsi (5 op) Translation II, Finnish-Swedish Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kääntää ruotsiksi erityyppisiä, vaikeitakin tekstejä niin, että ne täyttävät kieleltään, rakenteeltaan ja tyyliltään viestintätehtävän asettamat vaatimukset, ja osaa ottaa huomioon lähde- ja kohdekielen kulttuurien väliset erot. Lisäksi opiskelija kykenee rakentavalla tavalla analysoimaan sekä omia että muiden opiskelijoiden suorituksia. Opiskelijat kääntävät kotitöinä suomesta ruotsiin eri lähteistä peräisin olevia ja aihepiiriltään vaihtelevia tekstejä. Kontaktitunneilla käydään läpi teksteissä ilmenneitä ongelmakohtia ja tutustutaan korpusten käyttöön kääntäjän työvälineinä. Harjoitukset 30 t. perusteet Jatkuva arviointi. :. yliopistonlehtori Pakolliset edeltävät opinnot: ruotsin kielen perusopinnot ja käännöstieteen perusopintojen J Johdatus käännöstieteeseen Diakroninen kielitiede (3 5 op) Diachronic Linguistics Tavoitteet Antaa opiskelijalle perustiedot historiallisen ja diakronisen kielentutkimuksen historiasta, teorioista ja metodeista. Kontaktiopetus 20 tuntia ja/tai kirjallisuus. 15

16 Kurssin etukäteislukemistona luettava kirjallisuus: yhteensä sivua opintopisteistä riippuen. Kurssin asemesta tentittävä kirjallisuus: Esim. Hock: Principles of Historical Linguistics (sovittavin osin ja sopeutettuna opintopisteiden määrään). perusteet Kertauskuulustelu tai tentti tai essee.. Loppuarvosana on osasuoritusten keskiarvo. Edeltävät opinnot: Yleisen kielitieteen perusopinnot vuosi, periodi. J J Aineopintojen valinnaiset opinnot 1 3 (2 op tai enemmän) Option Courses 1 3 in Subject Studies Lisätietoja Valinnaisia opintoja voi suorittaa myös lukemalla ruotsin kielen alaan liittyvää kirjallisuutta joko tenttimällä sitä tai laatimalla siitä esseitä. Tällöin opintojakson merkitsemiseksi käytetään aineopintojen valinnaisopintojen koodeja (J Aineopintojen valinnaiset opinnot 1, J Aineopintojen valinnaiset opinnot 2, J Aineopintojen valinnaiset opinnot 3). Koodinumeroiden keskinäinen järjestys on kullekin opiskelijalle henkilökohtainen, ja hänen tulee itse huolehtia siitä, että kahta tai useampaa kurssia ei hänen kohdallaan merkitä samalle koodinumerolle (ne kirjautuvat tällöin uusintasuorituksiksi). Aineopintojen valinnaisten opintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhdestä kolmeen kielitieteen keskeiseen osa-alueeseen. Kirjallisuutta luetaan oppiaineen professorin ohjeiden mukaisesti 2 tai useamman opinto-pisteen verran osa-alueeltaan, ja se tentitään professorille tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä (huom. myös kesän tenttipäivät). Opiskelija voi valita alueet oman kiinnostuksensa mukaan, esim. syntaksin, semantiikan, kontrastiivisen analyysin, tyyliopin, murteet, fonologian tai kielen omaksumisen ja oppimisen. Korvaavuudet sovitaan tapauskohtaisesti muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen laajuuden ja tason perusteella. J Opinnot muussa yliopistossa Studies at Other Universities Lisätietoja Korvaavuudet sovitaan tapauskohtaisesti muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen laajuuden ja tason perusteella. 16

17 Ruotsin kielen syventävät opinnot J Ruotsin kielen syventävät opinnot (80 op) Advanced Studies in Swedish J Ruotsin kielen syventävät opinnot (sivuaineopintokokonaisuus) (60 op) Advanced Studies in Swedish (Minor) perusteet Ruotsin kielen yksittäiset opintosuoritukset arvostellaan asteikolla tai hyväksytty/hylätty lukuun ottamatta pääaineen pro gradu -tutkielmaa, joka arvostellaan seitsenportaisella asteikolla: laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur tai approbatur. Sivuaineen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty / kiittäen hyväksytty. Opintokokonaisuudet arvostellaan niihin mukaan laskettavien opintosuoritusten painotetun keskiarvon perusteella filosofisen tiedekunnan humanistisen osaston opinto-oppaassa esitetyllä tavalla. Perus-, aine- ja syventävien opintojen osalta lisävaatimuksena kokonaisarvosanojen hyvä tai sitä parempi osalta on kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista kielitaitokursseista oltava vähintään arvosana 3. Syventävissä opinnoissa kielitaitokursseja ovat J Käytännön kieli 3, J Kontrastiivinen analyysi käännösharjoituksineen sekä J Lingvistinen tekstianalyysi. Syventävien opintojen arvosteleminen Lasketaan numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen (pois lukien tutkielma) painotettu keskiarvo Otetaan pro gradu -tutkielman arvolause ja muutetaan se numeeriseksi seuraavalla tavalla: L = 5,000 ECL = 4,286 MCL = 3,571 CL = 2,857 NSL = 2,143 LUB = 1,429 A = 0,714 Lasketaan näiden keskiarvo Arvostellaan syventävät opinnot seuraavalla tavalla: keskiarvo = arvosana 1,00 1,49 = 1 1,50 2,49 = 2 2,50 3,49 = 3 3,50 4,49 = 4 4,5,00 = 5 Hyväksytty sivuaineen tutkielma ei vaikuta syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Kiittäen hyväksytty sivuaineen tutkielma vastaa arvosanaa 5, kun lasketaan syventävien opintojen painotettua keskiarvoa. Sivuaineopiskelija suorittaa opintojaksojen Pro gradu -tutkielma ja Kypsyysnäyte asemasta opintojakson Sivuaineen tutkielma. Syventävien opintojen pakolliset opintojaksot J Käytännön kieli 3 (3 op) Written and Spoken Swedish Suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Keskusteluharjoituksia ajankohtaisista aiheista mm. videoiden, sanoma- ja aikakauslehtien artikkelien pohjalta sekä kirjallisia harjoituksia esim. referaatteja, argumentoivia tekstejä. Tavoitteena on idiomaattinen kielenkäyttö. Suulliset harjoitukset 28 t ja kirjallinen työ. Svenska skrivregler; Studentens skrivhandbok (SCHÖTT m.fl.); STRÖMQUIST, S., Uppsatshandboken; BACKLUND, B., Inte bara ord; JARRICK, A. & JOSEPHSON, O., Från tanke till text (n. 200 s.). 17

18 perusteet Jatkuva arviointi. Opintojakso (suoritukset ja osoitettu aktiivisuus) arvostellaan ilman eri koetta. ssa otetaan huomioon sekä suullinen että kirjallinen työskentely. :. Pakolliset edeltävät opinnot: J Käytännön kieli opintovuosi J Kontrastiivinen analyysi käännösharjoituksineen (3 op) Contrastive Analysis and Translation Opintojaksolla keskitytään vaikeahkojen suomenkielisten tekstien pohjalta tapahtuvaan käytännön analyysiin ruotsin ja suomen kielten välisistä eroista kielen eri osa-alueilla sekä käsitellään kielioppikysymyksiä teoreettisesti ja käytännössä tekstien pohjalta. Luennot 6 t ja harjoitukset 14 t. Opintojakson aikana luettava kirjallisuus (sivumäärä): Esimerkiksi: INGO, R. Från källspråk till målspråk (s ); TOMMOLA, J. (toim.), Kieli, teksti ja kääntäminen (s ); TELEMAN (et al.), Svenska Akademiens grammatik soveltuvin osin. perusteet Kirjallinen kuulustelu. :. Pirjo Söderholm Pakolliset edeltävät opinnot: J Käännösharjoitukset opintovuosi J Lingvistinen tekstianalyysi (6 op) Linguistic Text Analysis Tavoitteena on, että opiskelija oppii itsenäisesti analysoimaan vaikeahkoja tekstejä tiettyjen lingvististen mallien (mm. makrosyntagmit, transformaatiot, fraasianalyysi) avulla. Tekstimateriaali on ruotsinkielistä, ja sen kuvauksessa ja analysoinnissa pyritään myös soveltamaan käytäntöön eräillä luentokursseilla (esim. kielioppi, tyylioppi) hankittua teoreettista tietoutta. Luennot 12 t ja harjoitukset 16 t sekä itsenäistä työskentelyä, jonka pohjalta raportointi. perusteet 2 kirjallista kuulustelua ja 2-4 esseetä. Loppuarvosana on osasuoritusten keskiarvo. :. Pirjo Söderholm Pakolliset edeltävät opinnot: J Tekstin kuvaus ja analyysi. 4. opintovuosi J Kielioppi ja merkitysoppi (3 op) Swedish Grammar and Semantics Tavoitteena on syventää kieli-, kommunikaatio- ja kielioppikäsitteitä, verrata eri kielioppimalleja ja perehtyä sana- ja lausesemantiikan keskeisiin menetelmiin. 18

19 Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä tai esseitä tai kotitentti. HULTMAN, T. G., Svenska Akademiens språklära (luettavat sivut ); LINELL, P., Människans språk (luvut 8, 11, 12); ALLWOOD, J. & ANDERSSON, L.-G., Semantik (luvut I III, V: A C,VII). perusteet Kirjatentti tai 2-3 esseetä tai kotitentti. :. Sinikka Niemi Pakolliset edeltävät opinnot: J Kielioppi opintovuosi J Kielitieteen suuntauksia (3 op) Direction in Linguistics Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija kielitieteen eri suuntauksiin. Opintojaksolla käsitellään lisäksi yhdessä sovittavia aiheita, esim. kielen variaatioon liittyvä sosiolingvistinen tutkimus, kaksikielisyys ja vieraan kielen oppiminen. Luennot 24 t ja referaatti tai kirjatentti tai 2 3 esseetä. Opintojakson oheislukemistona luettava kirjallisuus (n s.) sovitaan erikseen opintojakson alussa. Opintojakson asemesta tentittävä kirjallisuus, n. 300 s. sopimuksen mukaan esim. seuraavista teoksista: DAHL, Ö., Språkets enhet och mångfald; EINARSSON, J., Språksociologi; HJELMQVIST, B. & STRÖMQVIST, S., Språkets psykologi; HYLTENSTAM, K. & LINDBERG, I. (red.), Svenska som andraspråk - i forskning, undervisning och samhälle; NIKULA, H., Dependensgrammatik; NORDENSTAM, K. & NORÉN, K. (red.), Språk, kön och kultur; OHLSSON, M., Språkbruk, skämt och kön. Teoretiska modeller och sociolingvistiska tillämpningar. perusteet Kirjallinen kuulustelu ja referaatti tai kirjatentti tai 2-3 esseetä. :. Sinikka Niemi 3. tai 4. opintovuosi Kielentutkimuksen menetelmät (5 op) Linguistic methodology Tavoitteet Antaa opiskelijalle käytännön tietoa kielentutkimuksen metodeista ja niiden soveltamisesta. Kontaktiopetus 28 tuntia ja itsenäiset harjoitukset. Sopimuksen mukaan. perusteet Kirjallinen raportti (n. 15 sivua).. Jussi Niemi. Edeltävät opinnot: Yleisen kielitieteen perusopinnot. J Seminaari (5 op) Seminar (Swedish) 19

20 Seminaarissa jatketaan proseminaarissa aloitettua tieteellisen kirjoittamisen, keskustelun ja tutkimuksen teon harjoittelua vaativammalla tasolla. Syyslukukaudella tutustutaan seminaariaineiden ja pro gradu -tutkielmien metodiikkaan ja sitä koskevaan kirjallisuuteen. Tässä yhteydessä opiskelija tekee lyhyehkön kirjallisen raportin jonkun sopivan tieteellisen artikkelin pohjalta. Syyslukukauden aikana jokainen opiskelija esittää lisäksi oman tutkimussuunnitelman, jossa esitellään seminaariaineen/tutkielman aihe, tavoitteet, suunniteltu tutkimusaineisto, tärkeimmät tutkimusmetodit sekä lähdekirjallisuus. Kevätlukukaudella opiskelija laatii ja esittää seminaariaineen, joka korjattuna ja täydennettynä voi muodostaa osan pro gradu -tutkielmasta. Opiskelijalta odotetaan myös itsenäistä työskentelyä tutkielman laadinnassa sekä hyvää ruotsin kielen taitoa. Kukin seminaariin osallistuja toimii lisäksi vuorollaan opponenttina. Kaikilta osallistujilta vaaditaan aktiivista ja säännöllistä osallistumista seminaarin työskentelyyn. Luennot 8 t ja harjoitukset 40 t sekä itsenäistä työskentelyä. Oheislukemistona: Svenska skrivregler (uusin painos) ja STRÖMQUIST, S., Uppsatshandboken. perusteet Seminaariin kuuluvat tehtävät arvostellaan asteikolla. Sinikka Niemi Pakolliset edeltävät opinnot: J Proseminaari ja J Kandidaatintutkielma sekä J / Kielentutkimuksen menetelmät (ks. yleinen kielitiede). Viimeksi mainittu opintojakso suoritetaan joko ennen seminaaria tai yhtä aikaa seminaarin kanssa. 4. opintovuosi J Pro gradu -tutkielma (ruotsin kieli) (40 op) MA Thesis (Swedish Language) I - L Pro gradu -tutkielmalla tarkoitetaan joltakin pohjoismaisten kielten alalta ruotsiksi kirjoitettua tutkielmaa, jonka pituus on n. 80 sivua. Tutkielmassaan opiskelijan on osoitettava kykyä identifioida ja rajata tutkimusongelma, aiheen ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden hallintaa ja kriittisyyttä tämän kirjallisuuden käytössä sekä kykyä käyttää kielitieteellisiä menetelmiä. Lisäksi tutkielma on näyttö kyvystä työskennellä itsenäisesti ja ajatella tieteellisesti sekä käyttää hyvää ja sujuvaa ruotsin kieltä. Tutkielman loppuun on liitettävä muutaman sivun mittainen suomenkielinen lyhennelmä. Tutkielmaan tulee liittää lisäksi yhden sivun pituinen ruotsinkielinen abstrakti, jota varten laadittu lomake on saatavilla internetistä ( perusteet Tutkielman arvostelee tiedekuntaneuvosto kahden tarkastajan lausuntojen perusteella. Pääaineen tutkielman arvolause voi olla approbatur, lubenter approbatur, non sine approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Sinikka Niemi 4. ja/tai 5. opintovuosi Lisätietoja Työn ohjaaja antaa gradu-ohjausta muinakin kuin vastaanottoaikoina joko yhdelle tai useammalle opiskelijalle kerrallaan sopimuksen mukaan. J Kypsyysnäyte (maisterin tutkinto) Maturity Examination (MA) HYL-HYV Kypsyysnäytteen tarkoituksena on testata opiskelijan kykyä kirjoittaa omaan tutkimusaiheeseensa perustuvaa yleistajuista tekstiä omalla äidinkielellä. Se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman pohjalta. Kypsyysnäyte voidaan suorittaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla: 20

21 1) Mikäli suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu kandidaatin tutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan yleisessä tentissä. Se on tutkielmaan perustuva essee, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Kypsyysnäytteen pituus on n. 4 sivua. 2) Mikäli kypsyysnäyte annetaan samalla kielellä kuin kandidaatin tutkinnossa, kypsyysnäyte katsotaan suoritetuksi pro gradu -tutkielmaan vaadittujen suomenkielisten tiivistelmän ja lyhennelmän perusteella. Tiivistelmästä ja lyhennelmästä tulee ilmetä tutkielman aihe, tutkimuksen kohde, aineisto ja tarkoitus, käytetyt tutkimusmenetelmät, keskeiset tutkimustulokset ja näiden perusteella tehdyt päätelmät ja asiasanat. perusteet Hyväksytty/hylätty Sinikka Niemi J Sivuaineen tutkielma (20 op) MA Thesis in a Minor Subject (Swedish Language) hyv - khyv Ks. lisää pro gradu- tutkielman kohdasta tavoitteet ja sisältö perusteet Sivuaineen tutkielman arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Sinikka Niemi Tarjontatieto Ruotsin kielen sivuaineopiskelijat Ruotsin kielen syventävien opintojen valinnaiset opintojaksot J Islanti (2 op) Icelandic Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija Islannin kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä keskeisiin nykyislannin perusteisiin. Kotitentti tai kirjatentti. n. 120 s. kuulustelijan ohjeiden mukaan. perusteet :. Sinikka Niemi Pakolliset edeltävät opinnot: J Kielihistoria. 4. tai 5. opintovuosi J Suomenruotsalainen kaunokirjallisuus (5 op) Swedish-Language Literature in Finland Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomenruotsalaiseen kaunokirjallisuuteen lukemalla 4-5 romaania ja taustatietoja. Opintojakso suoritetaan laatimalla esseitä. n s. perusteet :. 21

22 3., 4. tai 5. opintovuosi J Sukulaiskielten kirjallisuus (5 op) Scandinavian Literature Tarkoituksena on perehdyttää opiskelija pohjoismaiseen kirjallisuuteen. Opintojakso suoritetaan laatimalla esseitä. n s. perusteet :. 3., 4. tai 5. opintovuosi J Moderni ruotsalainen kirjallisuus (5 op) Modern Swedish Literature Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu moderniin ruotsalaiseen kirjallisuuteen lukemalla 4-5 romaania ja taustatietoja. Opintojakso suoritetaan laatimalla esseitä. n s. perusteet :. 3., 4. tai 5. opintovuosi J Syntaksi (2 op) Practical Syntax Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisemmin ruotsin kielen syntaksin erityispiirteisiin niin puhe- kuin kirjakielessä. Kirjatentti tai kotitentti. Sopimuksen mukaan. perusteet :. Pirjo Söderholm 4. tai 5. opintovuosi J Ruotsin kielen keskeisiä tutkimuksia (2 op) Classic Studies of Swedish 22

23 Tavoitteena on saada yleiskatsaus johonkin ruotsin kieltä koskevaan tutkimusalueeseen kielitieteelliseltä kannalta. Opiskelijat perehtyvät tarkemmin joihinkin yhdessä vastuuopettajan kanssa valitsemiinsa tutkimuksiin ja laativat niistä referaatin tai esseen. Yhtenä tavoitteena on, että opiskelijat saisivat yleissivistävää tietoa nordistiikan alalta ja/tai pohjaa tutkielmien kirjoittamiseen. Lukupiiri 6 t ja oma työskentely. Kirjallisuus sovitaan yhdessä. perusteet Jatkuva arviointi ja referaatti. : hyväksytty/hylätty. Sinikka Niemi 3. tai 4. opintovuosi Lisätietoja Jos opintojaksosta ei järjestetä opetusta, se voidaan suorittaa referaatilla opintojakson vastuuopettajalle. J Fraseologia (2 op) Phraseology Tavoitteena on laajentaa ruotsin sanaston ja fraseologian hallintaa. Luennot 14 t ja harjoituksia sekä pienimuotoinen sanastotutkielma itsenäisesti. Vaihtoehtoisesti kotitentti. Luettava kirjallisuus vastuuopettajan ohjeiden mukaan; harjoitusmonistenippu. perusteet :. Mirka Perón 4. opintovuosi J J Syventävien opintojen valinnaiset opinnot 1 5 (2 op tai enemmän) Option Courses 1 5 in Advanced Studies Sinikka Niemi Lisätietoja Valinnaisia opintoja voi suorittaa myös lukemalla ruotsin kielen alaan liittyvää kirjallisuutta joko tenttimällä sitä tai laatimalla esseitä. Tällöin opintojakson merkitsemiseksi käytetään syventävien valinnaisopintojen koodeja J J Koodinumeroiden keskinäinen järjestys on kullekin opiskelijalle henkilökohtainen, ja hänen tulee huolehtia siitä, että kahta tai useampaa kurssia ei hänen kohdallaan merkitä samalle koodinumerolle (ne kirjautuvat tällöin uusintasuorituksiksi). Syventävät valinnaiset opinnot (1 5) voidaan rakentaa viidestä vähintään kahden tai useamman opintopisteen laajuisesta erityisalueesta. Mikäli yksi erityisalue on keskeinen opiskelijan pro gradu -tutkielman kannalta, opiskelija voi suorittaa kaikki valinnaiset opintonsa tältä erityisalueelta. Erityisopintoihin voidaan käyttää yleisen kielitieteen tai muiden oppiaineiden kursseja (näitä kursseja saa käyttää vain yhdessä oppiaineessa). Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan tutustua myös esim. seuraaviin erityisaloihin: kielihistoria, muinaispohjoismaiset kielet yleensä, muinaisruotsi, muinaisislanti, riimukirjoitus, vanhempi nykyruotsi, nykyislanti, muut pohjoismaiset kielet, murretutkimus, paikannimitutkimus, nimitutkimus, kielen teoria ja kielioppi, fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka, stilistiikka, sosiolingvistiikka, psykolingvistiikka, tekstilingvistiikka, kielipedagogiikka, kielen oppiminen ja omaksuminen, kaksikielisyys, pragmatiikka, kontrastiivinen analyysi, käännösteoria, kaunokirjallisuus, vanhempi klassinen, uudempi tai uusin kirjallisuus, kirjallisuushistoria, kirjallisuusteoriat tai syventävästi joku tai joitakuita tunnettuja kirjailijoita. 23