MAAILMANKANSALAISENA SUOMESSA -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMANKANSALAISENA SUOMESSA -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen"

Transkriptio

1 Viite Toimeksiantonne HEL MAAILMANKANSALAISENA SUOMESSA -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Sisällysluettelo Sopimus ja raportointikaudet 2 Hankkeen tavoitteet ja lähtötilanne 2 Hankkeen koordinointi 2 Kouluverkoston toiminta 3 Kansainvälinen symposium Koulu kohtaa maailman -julkaisu 6 Informointi hankkeesta 7 Havaintoja ja arviointeja 8 1 Ajoitus ja aikataulu 2 Talousarvion pitävyys 3 Oppilaitosverkoston saavutukset 4 Kompetenssiajattelu ja maailmankansalaisen kompetenssit 5 Tulosten levittäminen kansallisesti 6 Kansainvälinen yhteistyö 7 Opetushallituksen ja ulkoasiainministeriön yhteistyön jatkuvuus Toimintaraporttien liitteet Toimintaraportissa 1 olevat liitteet: Liite 1. Koordinaatioryhmän asettamiskirje Liite 2. Opetushallituksen tiedote hankesuunnitelman valmistelusta Toimintaraportissa 2 olevat liitteet: Liite 3. Avausseminaarin ohjelma Liite 4. Hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset ja niiden hankkeet Liite 5. Työseminaarin ohjelma Loppuraportissa olevat liitteet: Liite 6. Päättöseminaarin ohjelma Liite 7. Kansainvälisen symposiumin ohjelma Liite 8. Kansainvälisen symposiumin osanottajaluettelo Liite 9. Kaivola, Taina, Jääskeläinen, Liisa, and Wegimont, Liam (editors) (2011). Becoming a Global Citizen. Proceedings of the International Symposium on Competencies of Global Citizens. Sisällysluettelo. Liite 10. Jääskeläinen, Liisa, ja Repo, Tarja (toim.) Koulu kohtaa maailmaan. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Sisällysluettelo. Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

2 Sopimus ja raportointikaudet teki ulkoasiainministeriölle aloitteen Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen toteuttamisesta. Ulkoasiainministeriö (VKO-20, kehitysviestintä) antoi toimeksiannon hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen raportointikaudet ovat , ja Tämä raportti kattaa hankkeen päättövaiheen ja on samalla hankeen loppuraportti. Hankkeen lähtötilanne on toteuttanut yhdessä ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän, oppilaitosverkoston ja useiden asiantuntijoiden kanssa globaalikasvatuksen kehittämishankkeen Maailmankansalaisena Suomessa (jatkossa käytetään lyhennettä MaaSu). Hankkeen tarkoituksena on ollut koota näkemystä maailmankansalaisuuteen kasvattamisen keskeisistä lähtökohdista, haasteista ja mahdollisuuksista globalisoituneessa maailmassa. Hankkeessa on etsitty ja kehitetty lasten ja nuorten kokemusmaailmaan sopivia keinoja osallistua nykyistä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman rakentamiseen. Erityisesti on pohdittu, mitä maailmankansalaisen tulisi osata, ja miten nämä osaamistarpeet mahdollisesti voitaisiin kuvata tulevassa yleissivistävän opetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa. Hanke on jatkoa jo vuonna 1995 alkaneelle Opetushallituksen ja ulkoasiainministeriön yhteistyölle kansainvälisyyskasvatuksessa luvun alkupuolelta lähtien on käytetty nimitystä globaalikasvatus. Hanke on myös palvellut opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus2010 -ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman syntyyn vaikutti keskeisesti GENEn (Global Education Network Europe) vertaisarvio vuonna 2004 ja sen jatkotoimet. Hankkeen osana toteutettiin kansainvälinen symposiumi Becoming a Global Citizen maailmankansalaisen kompetensseista yhteistyössä GENE-verkoston kanssa (Global Education Network Europe). Hanke-esitystä valmisteltaessa oletettiin, että perusopetuksen opetussuunnitelman perustetyö käynnistyisi alkuvuodesta. Poliittinen päätöksentekijä ei kuitenkaan hyväksynyt työryhmän tekemää esitystä sellaisenaan, vaan se siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön jatkovalmisteluun. - Jälkeenpäin arvioiden perustetyön siirtyminen teki mahdolliseksi toteuttaa MaaSu-hanke hyvin. Tästä asiasta kerrotaan lisää johtopäätöksiä käsittelevässä luvussa. Hankkeen koordinointi sai marraskuussa 2011 ulkoasiainministeriöstä euron määrärahan Maailmankansalaisena Suomessa -hankeen toteuttamiseen. kutsui hankkeen koordinaatioryhmän puheenjohtajaksi johtaja Jorma Kauppisen Opetushallituksesta sekä jäseniksi tiedottaja Erja-Outi Heinon ulkoasiainministeriöstä ja Opetushallituksesta opetusneuvos Liisa Jääskeläisen (varapuheenjohtaja), opetusneuvos Pekka Elon, opetusneuvos Mikko Hartikaisen, opetusneuvos Lea Houtsosen, opetusneuvos Kristina Kaiharin, opetusneuvos Katarina Rejmanin sekä opetusneuvos Paula Mattilan. Työryhmän sihteerinä toimi alkuun assistentti Paula Paronen, jota seurasivat assistentti Helen Ala- Seppälä, projektiavustaja Hoda Shabrokh ja lopuksi johdon sihteeri Merja Väänänen.

3 Työryhmän taloushallintoa on hoitanut sihteeri Inkeri Gröhn, joka myös vastaa verkkosivujen laadinnasta ja päivityksistä. Koordinaatioryhmä kokoontui 16 kertaa. Varsinaisen koordinaatioryhmän lisäksi hankkeella on ollut erikseen kansainvälistä symposiumia valmisteleva työryhmä, joka kokoontui 9 kertaa, ja hankkeen päättöjulkaisun teosta vastaava ryhmä, joka kokoontui 5 kertaa. Ks. lähemmin k.o. luvut. Liisa Jääskeläinen osallistui GENEn kokoukseen Bratislavassa ja Brysselissä. Oppilaitosverkoston toiminta ja seminaarit Hankkeessa haluttiin alusta asti kuulla koulujen ääntä ja nostaa esiin hyviä opetuskäytäntöjä. Kiireisen aikataulun vuoksi kutsui kirjeellään hankkeeseen oppilaitoksia, joilla oli ennestään osaamista ainakin jollakin globaalikasvatuksen osa-alueella. Kutsutut oppilaitokset ovat olleet mukana verkostoissa tai hankkeissa, joilla on ollut samansuuntaisia tavoitteita. Tällaisia hankkeita tai verkostoja ovat olleet esimerkiksi Maailmankansalainen ja media (opetusministeriön rahoittama hanke osana Kansainvälisyyskasvatus2010 -ohjelmaa), ENSI-koulujen verkosto (Environment and School Initiatives) sekä Unesco-koulut. Kutsutuissa oli myös kansainvälistymisessään muutoin erityisen aktiivisia oppilaitoksia. Oppilaitosverkoston kokoamisessa huolehdittiin siitä, että mukaan saatiin eri-ikäisiä oppilaita alakoululaisista lukiolaisiin. Verkosto oli myös alueellisesti ja kielellisesti monipuolinen. Suomen- ja ruotsinkielisten oppilaitosten lisäksi kutsuimme mukaan myös Helsingin suomalais-venäläisen koulun ja ranskalais-suomalaisen koulun sekä eri yliopistojen normaalikouluja. Normaalikouluista Vaasan ruotsinkielinen harjoittelukoulu, Vasa övningskola, lähti mukaan. Kaikki oppilaitokset tekivät hankesuunnitelman talousarvioesityksineen. Opetushallituksen arviointiryhmä arvioi jokaisen hankkeen sisällöllisen osuvuuden ja hankeosaamisen. Hankeosaamisen tärkeitä ulottuvuuksia olivat verkostoituminen, vaikuttavuus, oppimisympäristöt, tuotokset ja saavutusten juurruttaminen. Erityisen tärkeänä pidettiin globaalikasvatuksen nostamista koulun koko toimintakulttuurin tasolle. Hankkeen oppilaitoksille järjestettiin aloitusseminaari , työseminaari ja päättöseminaari Aloitusseminaarissa pohdittiin hankkeen tavoitteita ja lähtökohtia, jäsennettiin maailmankansalaisen käsitettä sekä pohdittiin koordinaatioryhmän jäsenten vetämissä ryhmissä hankeideoita korostaen erityisesti taitojen merkitystä. Helsingin yliopiston aineenopettajan koulutuksen johtaja Hannele Cantell piti luennon ilmiökeskeisestä pedagogiikasta. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja Olli Hakala Töölön yhteiskoulusta kertoi maailmankansalaisen etiikasta. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen kertoi Alankomaissa toteutetusta, samoja asioita pohtineesta prosessista, josta oli syntynyt julkaisu Windows on the World Canon for Global Citizenship Committee. Lisäksi alkuseminaarissa esitettiin alustava hahmotelma maailmankansalaisen kompetensseiksi sekä sovittiin yhteisistä jatkotoimista. Keskeisiä toimenpiteitä seminaarin jälkeen olivat oppilaitoskohtaisen hankesuunnitelman laadinta, suunnitelmien arviointi Opetushallituksessa ja palautteen antaminen oppilaitoksille, suunnitelmien mahdollinen jatkokehittäminen sekä hankesopimusten teko jokaisen koulun opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa.

4 Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen työseminaari järjestettiin Opetushallituksessa. Työseminaari ajoitettiin samaan päivään kuin lasten lasten ja nuorten foorumi, jonka osallistujat kutsuttiin tällä kertaa hankkeen oppilaitoksista. Työseminaari kuuli lasten ja nuorten ajatuksia siitä, mitä globaalikasvatus voisi olla, millä tavoin lapset ja nuoret voivat osallistua hankkeeseen ja millä keinoin he voisivat vaikuttaa maailmanlaajuisiinkin asioihin. Kävi ilmi, ettei hanke ollut vielä kunnolla käynnistynyt kaikissa oppilaitoksissa, ja että useimmissa oppilaitoksissa oppijat eivät olleet päässeet mukaan hankkeen suunnitteluun. Kuulimme myös, että nuoret ovat enemmän huolissaan aikuisten kuin omien ikätovereittensa rasismista. Työseminaarissa opetusneuvos Liisa Jääskeläinen kuvasi hankkeen ajankohtaisen tilanteen ja avasi lisäaineiston avulla sitä, miten maailmankansalaisuuden voi ymmärtää. Lisäksi hän toi esiin Oulun yliopistossa työskentelevän globaalikasvatuksen professorin Vanessa Andreottin näkemyksiä siitä, miten erilaiset viitekehykset vaikuttavat herkkyyteemme havaita globaaleja muutoksia ja samalla vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisia kasvatuksen ja koulutuksen keinoja pidämme viisaina tapoina globalisoitumiseen reagoimisessa. Opetussuunnitelmat -yksikön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen kertoi perusopetuksen uudistamistarpeista ja kompetenssiajattelusta opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana. Rehtori Antti Jokikokko Lapinlahden kuvataidelukiosta puhui oman lukionsa hankkeesta erityisesti interkulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi. Koordinaatioryhmän jäsenten vetämissä ryhmissä jatkokehitettiin oppilaitoskohtaisia hankkeita suunnaten ajattelua erityisesti siihen, miten hankkeet tukisivat maailmankansalaisen kompetenssien kirkastamista ja millaista pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria tässä identiteettityössä voitaisiin käyttää. Syyskauden alussa lähetti kaikille hankkeen oppilaitoksille syystervehdyksen, jossa muistutettiin hankeaikataulusta sekä annettiin ohjeita muun muassa hankkeen nettisivuille tulevan kuva-aineiston laadusta. Hankkeen päättöseminaari pidettiin kongressihotelli Paasivuoressa. Seminaarin alussa opetusneuvos Liisa Jääskeläinen kuvasi lyhyesti hankkeen kokonaistilanteen ja opetusneuvos Irmeli Halinen palautti mieleen kompetenssin ulottuvuudet ja vaikutukset opetussuunnitelmaan. Päättöseminaarissa oli suuri ilo kuulla ja nähdä hankeoppilaitosten esitykset siitä, miten ne olivat hankkeensa toteuttaneet ja millaisia tuloksia oli saatu aikaan. Esitysten aikana osanottajat pohtivat maailmankansalaisen kompetensseja eli mitä tietoja, taitoja tai asenteita, arvoja tai millaista tahtoa kukin kompetenssi sisältää. Esitysten välissä seminaarin osallistujat kirjasivat keskeisiin globaalikansalaisen kompetensseihin liittyviä ajatuksiaan lapuille, jotka sitten koottiin kompetenssikohtaisille fläppitauluille. Koordinaatioryhmän jäsenet keskustelivat esiinnousseista ajatuksista osanottajien kanssa ja järjestelivät lapuille kirjattuja ideoita. Näin syntynyt aineisto koottiin muistioksi, joka lähetettiin kompetenssikohtaisten artikkeleiden kirjoittajille. Päättöseminaarin osanottajille kerrottiin myös Becoming a Global Citizen symposiumissa esitetyistä näkemyksistä. Oppilaitokset ovat lähettäneet sähköisesti ja paperina Opetushallitukseen hankkeensa loppuraportin, joka sisälsi sekä toimintaraportin että talousraportin. Samassa yhteydessä oppilaitokset lähettivät verkkosivuja varten päättöseminaariin valmistetun loppuesityksen sekä muuta hankkeen aikana syntynyttä aineistoa. Oppilaitosten hankkeita kuvataan hankkeen loppujulkaisussa Koulu kohtaa maailman. Haastattelut on tehnyt toimittaja Tarja Repo. Hankkeen aikana kertyneet seminaariaineistot sekä oppilaitosten lähettämät raportit ja erillisaineistot on koottu hankkeen verkkosivuille osoitteeseen Verkkosivuille

5 kootaan myös tohtorikoulutettava, KM Anna-Leena Riitaojan globaalikasvatuksen teoreettista taustaa valottavia artikkeleita. teki jokaisesta hankkeesta sopimuksen kunkin oppilaitoksen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppilaitoskohtainen hankerahoitus vaihteli 900:sta 5000 euroon. Hankerahalla katettiin hankkeesta aiheutuneet lisäkustannukset. Oppilaitokset pystyivät myös lähettämään opettajia hankkeen seminaareihin, koska hankerahasta korvattiin matkakustannukset ja mahdolliset ansionmenetykset. Hankeverkoston kooksi muodostui valmisteluvaiheen jälkeen 16 oppilaitosta, joista kaksi on ruotsinkielistä. Sopimusten perusteella kouluhankkeiden yhteenlasketuksi menoeräksi tuli Melko nopeasti yksi lukio vetäytyi hankkeesta ja palautti käyttämättömät rahat. Kaikille niille hankekouluille ja heidän opetuksen/koulutuksen järjestäjilleen, jotka eivät olleet lähettäneet hankelaskua, lähetettiin laskun lähettämistä kiirehtivä viesti viikolla otetun tilierittelyn mukaan yksi opetuksen järjestäjä ei ole lähettänyt hankelaskua. Seminaari- ja oppilaitoshankkeiden yhteiskustannukseksi oli arvioitu hanke-esityksessä ja toteutuma oli samaa suuruusluokkaa. Yritys vertaisoppimiseksi hollantilaisilta onnistui vain pieneltä osalta Hankealoitteen muotoutumisen keskeinen inspiraatiolähde oli ollut hollantilaisten toteuttama globaalikasvatushanke, jonka tuloksena syntyi julkaisu Windows on the world - Canon for Global Citizenship Committee. Hollantilaisten hankkeen oli toteuttanut NCDO (keskeisin GENEn rahoittajaorganisaatio) ja Utrectin yliopisto. Hankkeessa identifioitiin kahdeksan hollantilaisille tärkeää teemaa maailmankansalaisuuteen ja jokaiselle niistä kolme konkreettista kohdetta (ikkunaa). Tarkoituksena oli saada Suomeen kouluttajaksi (aloitusseminaariin ja asiantuntijatapaamiseen) hankkeen vetäjä Mariëtte van Stalborch ja käynnistää mahdollisesti Suomessa vastaavantyyppinen prosessi. Mariëtte van Stalborchin vakavan loukkaantumisen vuoksi tästä jouduttiin luopumaan. Saimme kuitenkin syksyllä Mariëtte van Stalborchin yhdessä Jeroen van der Zandtin kanssa pitämään yllämainitusta aiheesta työpajan kansainvälisessä symposiumissa. Työpaja antoi virikkeitä työskentelyn jatkamiseen Suomessa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Becoming a Global Citizen International Symposium on Competences of a Global Citizen , Espoo, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjesti yhdessä GENE-verkoston, ulkoasiainministeriön ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa kansainvälisen symposiumin. Symposiumiin osallistui yhteensä 72 henkilöä 13 maasta. Noin puolet osanottajista oli Suomesta. Symposiumin ohjelma ja osanottajaluettelo ovat liitteinä. Symposiumia valmisteleva ryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Ryhmään kuuluivat Liisa Jääskeläinen (pj), Mikko Hartikainen, Paula Mattila, Taina Kaivola Helsingin yliopistosta ja Lisa Lönnroos Hanasaaren kulttuurikeskuksesta. Katja Särkkä vastasi symposiumin tiedotteen grafiikasta ja symposiumin kulttuuriohjelmasta. Symposiumin tiedote valmistui kevättalvella ja sitä levitettiin seuraavien verkostojen kautta - GENE - Global Education Network Europe

6 - Euroopan neuvoston koulutuskomitea sekä Euroopan Neuvoston Lissabonissa sijaitseva Etelä-Pohjoinen keskus - ENSI (Environment and School Initiative) -verkosto - Euroopan neuvoston demokratia- ja ihmisoikeusverkosto - Euroopan Neuvoston European Center for Modern languages, Gratz, Itävalta. Symposiumin ohjelma rakentui kolmesta pääelementistä, jotka olivat globaalikasvatus käsitteenä, maailmankansalaisen kompetenssit sekä kansalliset hankkeet ja keinot globaalikasvatuksen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Symposiumin pääpuhujina olivat professorit Vanessa de Oliveira Andreotti Oulun yliopistosta ja Annette Scheunpflug Erlangen-Nürnburgin yliopistosta Saksasta sekä professori emerita Rauni Räsänen (Oulun yliopistosta). GENEn puheenjohtajalla, Itävallan ulkoasiainministeriön kehitysyksikön johtaja Helmuth Hartmeyerilla oli hyvin keskeinen rooli symposiumissa. Hän mm. johti paneelin teemasta Mitä maailma haastaa meidät oppimaan. Liisa Jääskeläinen on koonnut näiden neljän henkilön puheenvuoroista julkaisuun Koulu kohtaa maailman artikkelin, jonka otsakkeena on Globaalikasvatuksen teoreettista taustaa ja uusia näköaloja. Symposiumissa esiteltiin Suomen opetussuunnitelmajärjestelmää (Irmeli Halinen, Empowerment by Curricula), kompetenssiajattelua (Eija Kauppinen, Competencies in Curricula) ja Maailmankansalaisena Suomessa -hanketta (Liisa Jääskeläinen). Kaikkiaan symposiumin ohjelmassa mainitaan 23 puheenvuoron käyttäjää. Vertaisoppimisen idea toteutui tälläkin tasolla hyvin. Symposium sai erittäin myönteistä palautetta. Alustavasti on keskustelut mahdollisuudesta, että Taina Kaivola kirjoittaa artikkelin symposiumista aikakauslehteen International Journal of Development Education and Global Learning (Institute of Education, University of London, United Kingdom). Symposiumin ohjelma, kaikki esitykset, posterit ja muu aineisto on koottu symposiumin dokumentaatioksi, joka löytyy osoitteesta oph.fi kehittamistoiminta maailmankansalaisena_suomessa. Symposiumin loppujulkaisu Becoming a Global Citizen. Proceedings of the International Symposium on Competencies Global Citizens on viimeistelyvaiheessa. Sen toimittajina ovat Taina Kaivola, Liisa Jääskeläinen ja Liam Wegimont. Julkaisu painetaan Irlannissa. Se tullaan julkaisemaan painettuna (700 kpl) GENEn sarjassa ja verkkoversiona GENEn sivuilla. Symposiumin kustannuksiksi oli arvioitu , mutta kulut jäivät alle euron. Koulu kohtaa maailman -julkaisu Julkaisutyöryhmään ovat kuuluneet Irmeli Halinen, Mikko Hartikainen, Erja-Outi Heino, Lea Houtsonen, Liisa Jääskeläinen ja Tarja Repo. Toimittajina olivat Liisa Jääskeläinen ja Tarja Repo. Katja Särkkä vastasi julkaisun taitosta ja ulkoasusta sekä osasta valokuvia. Julkaisutyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Julkaisun koko nimi on Koulu kohtaa maailman Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Julkaisua varten tehtiin 8 ulkopuolista työtilausta (toimittaminen, ulkoasu ja taitto, artikkeleita). Julkaisutyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Kaikkiaan julkaisun tekoon osallistui 14 henkilöä, joista 8 oli Opetushallituksesta ja yksi ulkoasiainministeriöstä (Erja-Outi Heino). Julkaisu sisältää kuvauksen hankkeen toteutuksesta, runsaasti eri-ikäisille lapsille ja nuorille soveltuvia pedagogisia ratkaisuja globaalivastuuseen sitouttamisesta, maailmankansalaisen

7 kompetenssien pohdintaa (mitä maailmankansalaisuus on, kompetenssiajattelusta yleisesti, kuusi kompetenssinkohtaista artikkelia) sekä oppilaitoksen strategiatyötä käsittelevän artikkelin ja kansainvälisen symposiumin keskeisintä satoa. Maailmankansalaisen kompetensseiksi nimettiin maailmankansalaisen etiikka, interkulttuurinen osaaminen, kestävä elämäntapa, maailmankansalaisen talousosaaminen, maailmankansalaisen yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaalivastuu ja kehityskumppanuus. Julkaisun sisällysluettelo on liitteenä. Suomenkielinen julkaisu on painossa (Kopijyvä Oy, Kuopio). Myös muut kieliversiot tullaan painamaan samassa paikassa. Julkaisu on myös käännetty ruotsiksi (Rhea Fager) ja englanniksi (Intertext Oy). Käännökset ovat valmistuneet, mutta niiden tarkistaminen on vielä viimeistelyvaiheessa. Ruotsin- ja englanninkieliset julkaisut painetaan käännösten tarkistusten ja taiton valmistuttua. Kaikki kieliversiot julkaistaan sekä painotuotteina että verkossa. Julkaisu postitetaan peruskouluihin ja lukioihin suomeksi (3 800 oppilaitosta) ja ruotsiksi (380 oppilaitosta) tammikuussa ensi vuonna suoraan painopaikasta. Ulkoaisainministeriön toiveesta sen käyttöön tulee 1000 kpl suomenkielistä julkaisua, 200 kpl ruotsinkielistä julkaisua ja 200 kpl englanninkielistä julkaisua. Loput julkaisut jäävät Opetushallitukselle jaettavaksi muun muassa opetussuunnitelman perusteita valmisteleville ryhmille sekä suunnittelu- ja koulutustilaisuuksissa. Kaikkiaan painotuotteiden määräksi tulee kpl suomenkielisinä, 800 kpl ruotsinkielisinä ja 500 kpl englanninkielisinä. Talousarviossa julkaisujen toimittamiseen, painotyöhön ja jakeluun oli varattu Lisäksi kirjoituspalkkioihin oli varattu lisärahaa alakohdassa asiantuntijakulut. Julkaisun toimittaminen ja painotyökustannukset jakeluineen ovat yli euroa. Ruotsintamiseen oli varattu 6000 ja se tuli maksamaan 5 707,20. Käännöksen teki Rhea Fager. Englannin kielelle kääntämiseen oli varattu ja käännös tuli maksamaan , 68. Käännöksen teki käännöstoimisto Intertext. Informointi hankkeesta järjesti kevätlukukaudella 2011 yhdessä alueviranomaisten kanssa seminaarisarjan, jonka teemana oli Tulevaisuuden yleissivistys ja perusopetuksen tehtävä. Seminaarisarja suunniteltiin Opetushallituksen OPSRA (=opetussuunnitelman rakenteistaminen) ryhmässä, jossa MaaSu-hanke on myös esitelty. Seminaarien pääpuhujana ja seminaaripäivien puheenjohtajana oli Opetushallituksen Opetussuunnitelmat-yksikön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen. Lähes kaikissa seminaareissa nostettiin pohdittavaksi MaaSu-hankkeiden kokemusten ja esimerkkien kautta maailmankansalaisuuteen kasvu yhtenä keskeisenä tulevaisuuden sivistyspyrkimyksenä. Alueelliset seminaarit, joissa MaaSu-puheenvuoro oli mukana, toteutettiin seuraavasti: (keskustelun virittäjänä apulaisrehtori Saija Hellström Riihenmäen koulusta Mäntsälästä), Varkaus (rehtori Antti Jokikokko Lapinlahden taidelukiosta), Oulu (rehtori Gun Jakobsson, Vasa övningsskola), Tampere (opettaja Kirsti Merta Pispalan koulusta Tampereelta) ja Kouvola (Saija Hellström). Kaikkiaan seminaarisarja tavoitti lähes 300 perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamiseen aktiivisesti suuntautunutta opetustoimen virkamiestä, rehtoria ja opettajaa.

8 Lisäksi rehtori Esa Kukkasjärvi on esitellyt hanketta ja pohdituttanut yleisöään maailmankansalaisuuteen kasvusta Kiasmassa järjestetyssä tilaisuudessa syyskuussa Loppuvuodesta 2011 hankkeen tuloksia esiteltiin ja maailmankansalaisuutta pohdittiin ainakin järjestetyillä koulutuspäivillä Yyterissä Kansainvälistymistä Yyterissä koulutuspäivät yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyydestä kiinnostuneille, Hanasaaressa Espoossa järjestetyssä kansainvälisessä symposiumissa Becoming a Global Citizen, International Symposium on Competencies of Global Citizens ja järjestetyillä VIII valtakunnallisilla lukiopäivillä Lukio uudistuu Katse pedagogiikkaan, sekä järjestetyillä III yleissivistävien oppilaitosten valtakunnallisilla kansainvälistymisen päivillä Virtaa ja yhteisöllisyyttä verkostoista Oulussa, jossa yhtenä osateemana oli Maailmankansalaiseksi verkostoitumalla. Havaintoja ja arviointeja 1. Ajoitus ja aikataulu Hanke-esitystä valmisteltaessa oletettiin, että perusopetuksen opetussuunnitelman perustetyö käynnistyisi alkuvuodesta Poliittinen päätöksentekijä ei kuitenkaan hyväksynyt työryhmän tekemää esitystä sellaisenaan, vaan se siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön jatkovalmisteluun. Jälkeenpäin arvioiden voidaan todeta, että täten syntyi oli MaaSuhankkeen kannalta hyvä tilanne. 1) Opetushallituksessa keskeisillä toimijoilla oli huomattavasti paremmin aikaa osallistua hankkeen seminaareihin, kansainväliseen symposiumiin ja loppujulkaisun valmisteluun kuin olisi ollut, jos perustetyö olisi käynnistynyt alkuvuodesta 2011 oletetussa aikataulussa. 2) Maailmankansalaisen kompetenssipohdintaa oli mahdollisuus viedä useisiin prosesseihin (oppilaitosverkostojen seminaarit, alueelliset opetussuunnitelmaseminaarit, opetussuunnitelman rakenteistamistyöryhmä, kansainvälinen symposium, loppujulkaisu). 3) Kuitenkin kiire sävytti kaikkea tekemistä. Taloushallinnon monimutkaisuus ja hitaus vei runsaasti työaikaa ja toi lisästressiä koordinoijalle. 4) Voidaan olla tyytyväisiä siihen että kaikki päätoiminnot pystyttiin toteuttamaan, vaikka osa julkaisuista valmistuukin vasta alkuvuonna ) Lisäksi voidaan todeta, että keskustelu rasismista ja suvaitsemattomuudessa on ollut monin tavoin esillä vuonna Omalta osaltaan Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ollut tuomassa ja tuo erityisesti vuonna esiin avarakatseista ja valistunutta tapaa elää Suomessa. Tässäkin suhteessa ajoitus onnistui hyvin. 2. Havaintoja ja arviointeja: Talousarvion pitävyys Hankkeelle oli varattu alkujaan , mutta kokonaiskustannukset jäivät alle , josta 1475,13 oli vuonna 2010 toteutuneita kuluja. Talousraportti toimitetaan erikseen ulkoasiainministeriöön. Säästöä selittää yleisesti niukkuuteen tottuneiden virkamiesten tarkka taloudenpito ja erityisesti seuraavat seikat: - hankkeen verkkosivujen toteuttaminen osana Opetushallituksen verkkosivuratkaisua (ilman ulkopuolista toteuttajaa),

9 - symposiumkulujen jääminen budjetoitua alhaisemmiksi (Hanasaaren oma panos, ennakoitua pienempi osanottajamäärä, opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama päivällinen) sekä - keskeisen hollantilaisen asiantuntijan terveysongelmat (kansallinen asiantuntijatapaaminen jäi toteuttamatta). 3. Havaintoja ja arviointeja: Oppilaitosverkon saavutukset Hankkeeseen osallistui koko hankekauden yhteensä 15 oppilaitosta, joille järjestettiin kolme seminaaria. Oppilaitosverkosto - tuotti omat paikallishankkeensa, joilla oli tietenkin paikallisia vaikutuksia ja jotka on raportoitu loppujulkaisussa ja joiden loppuraportteja vielä viedään Opetushallituksen verkkosivuille. Erityisen mielenkiintoisia globaalikasvatuksen kehittämisen kannalta ovat esimerkiksi Kasavuoren koulun pohdinta siitä miten kehityskumppanuudessa voisi päästä tasavertaiseen vuorovaikukseen hyväntekeväisyyden sijaan Vesilahden yläasteen taito ylläpitää paikallista kansanliikettä tukeutuen erityisesti oppilaskuntaan Riihenmäen koulun opetussuunnitelmauudistus maailmankansalaisen hyvää elämää käsittelevän toimintamallin rakentamiseksi vuosiluokalle 7 Lapinlahden lukion interkulttuurista opetusta koskevat pohdinnat Seinäjoen lukion (UM:n rahoittamassa Maailma haasteena - täydennyskoulutuksessa käynnistynyt) Maailma ulottuvillasi -oppaan teko; oppaaseen on koottu useiden lukiokurssien teemoja samaan jaksoon Ruotsinkielisen normaalikoulun (Vasa övningsskola) strategiatyö globaalikasvatuksen tuomiseksi yhdeksi (neljästä) koko koulun toimintakulttuurin kehittämis-, toiminta ja arviointiulottuvuudeksi. - osallistui moniäänisesti ja monella erityisteemalla alueellisiin ja kansallisiin pohdintoihin maailmankansalaisuudesta, - osoitti, että maailmankansalaisuuden tematiikasta voidaan ammentaa monipuolisia ja inspiroivia oppimishaasteita, sekä samalla - loi ja vahvisti keskusteluyhteyttä tulevaa opetussuunnitelmauudistusta varten. Kaikkialla maailmassa tarvitaan sitoutumista ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kestävään elämäntapaan. Tämä kuuluu koulukasvatuksen keskeisimpiin tehtäviin, mutta tässä ei ole helppoa onnistua ilman aktiivisten kansalaisjärjestöjen ja kehitysyhteistyön asiantuntijoiden tukea. Kasvuprosessi on pitkä ja monitahoinen. Globaalivastuun kysymyksiä, eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä keinoja olla rakentamassa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää maailmaa tulee tuoda lasten ja nuorten kokemusmaailmaan ikäkauteen soveltuvilla tavoilla. Opetuksessa ei voida eikä saa väistää todellisuutta, mutta pieniä lapsia ei pidä syyllistää sukupolvien aikana kasautuneista virheistä, joista miljoonat kärsivät. Jotta lapset ja nuoret eivät sosiaalistuisi kyynisyyteen, he tarvitsevat tietoa toivosta ja omakohtaisia kokemuksia myönteisiin muutoksiin osallistumisesta ja erityisesti kehityskumppanuudesta. Kasvavan lapsen arvomaailma vakiintuu useimmiten suhteellisen nuorena. Jos tahdomme suomalaisten olevan aikuisina kehitysyhteistyön tukijoita, tämän ajattelutavan ankkurit on rakennettava kouluaikana. Suomessa meillä on ollut erityisenä voimavarana yhteistyöhankkeita UM:n kanssa vuodesta 1995 lähtien.

10 4. Havaintoja ja arviointeja: Kompetenssiajattelu ja maailmankansalaisen kompetenssit Maailmankansalaisuuteen kasvattaminen on syvällinen ja vaativa tehtävä. Perusopetus prosessia mukaillen hankkeessa lähdettiin pohtimaan maailmankansalaisen identiteettiä ja osaamista. Maailmankansalaisuus sinänsä kuvattiin hankkeessa Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalissa käytetyllä tavalla. Opetussuunnitelma-ajattelussa ollaan siirtymässä yksittäisten tietojen tai taitojen korostamisesta lisääntyvästi laaja-alaisten kompetenssien kuvaamiseen. Kompetensseilla tarkoitetaan arvojen (myös suhtautumistapojen ja asenteiden), tietojen ja taitojen kokonaisuutta sekä valmiutta käyttää näitä luovasti erilaisissa konteksteissa. Maailmankansalaisen kompetenssien kirjoittaminen oli ensimmäinen laajamittainen työprosessi, jossa hankkeen aikana kypsynyttä kompetenssiajatteluakin testattiin. Hankkeessa siis koottiin samanaikaisesti sisältöä maailmankansalaisuudelle että luotiin ja testattiin opetussuunnitelmien perustetyöhön soveltuvaa esitystapaa. Hankkeen aikana maailmankansalaisen kompetensseiksi tiivistyivät 1) maailmankansalaisen etiikka (mm. universaali ihmisoikeusetiikka ja sen kansallisen ja kansainvälisen oikeudellisen perustan tuntemus, rohkeus toimia), 2) interkulttuurinen eli kulttuurien välinen kompetenssi (mm. siltoja rakentava dialogi ja toinen toisiltaan oppiva kulttuurien välinen vuorovaikutus), 3) kestävä elämäntapa (mm. ympäristötietoisuus, ekosysteemipalveluiden merkityksen ja kestävän elämäntavan edellytysten tuntemus sekä tahto toimia kestävästi ja vastuullisesti), 4) maailmankansalaisen talousosaaminen (mm. pohditaan kysymyksiä, miten talouden kansainväliset muutokset vaikuttavat elämääni, miten minun pitäisi toimia globaalien muutosten keskellä, miten ratkaisen niukkuuden ongelmia ja mitä eettisiä periaatteita tulisi noudattaa taloudenpidossa), 5) maailmankansalaisen yhteiskunnallinen osaaminen (mm. yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan taidot sekä osallistumisen muodot ja areenat) sekä 6) globaalivastuu ja kehityskumppanuus (keskeistä on, että oppilaat ymmärtävät, miten globaalit ilmiöt vaikuttavat paikallisella tasolla ja myös, miten oma paikallinen toiminta vaikuttaa globaalisti). Julkaisun Koulu kohtaa maailman luku II keskittyy maailmankansalaisuuden käsitteeseen, kompetenssiajatteluun ja maailmankansalaisen kompetenssien pohdintaan. 5. Havaintoja ja arviointeja: Tulosten levittäminen kansallisesti Tulosten levittäminen kansallisesti käynnistyi hankkeen aikana useissa tapahtumissa. Pääosa tästä työstä tullaan kuitenkin tekemään vuonna 2012, kun julkaisu Koulu kohtaa maailman /Skolan möter världen jaetaan peruskouluihin ja lukioihin ja kun sitä käytettään erilaisissa tilaisuuksissa ja asiantuntijayhteyksissä. Pitkän aikavälin vaikuttavuuden kannalta olennaisinta on kuitenkin se, miten hankkeessa esiin siilattuja ajatuksia viedään opetussuunnitelmien perusteisiin sekä jatkojalostetaan. Tälle on hyvät edellytykset, koska useat hankkeen keskeiset toimijat tulevat olemaan aktiivisesti mukana myös perustetyössä. Hankkeella on ollut Opetushallituksessa myös Yleissivistävän toimintayksikön ja Opetussuunnitelmat-yksikön johdon selkeä tuki. 6. Havaintoja ja arviointeja: Kansainvälinen yhteistyö

11 Kansainvälinen symposium Becoming a Global Citizen järjestettiin Hanasaaren ruotsalaissuomalaisessa kulttuurikeskuksessa Symposium toteutettiin Opetushallituksen, ulkoaisainministeriön, Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja GENE-verkoston yhteistyönä. GENEn osallistuminen näkyi ohjelmassa, ulkomaisten osanottajien rekrytoinnissa ja symposiumjulkaisun teossa. Symposiumjulkaisun Becoming a Global Citizen Proceedings of the International Symposium on Competencies of Global Citizens kokoajat ovat Taina Kaivola (Helsingin yliopisto), Liisa Jääskeläinen ja Liam Wegimont (GENE). Symposiumjulkaisu ja julkaisu Schools reaching out to a global world (Koulu kohtaa maailman englanniksi) ovat hyviä työkaluja globaalikasvatuksen kehittämisessä missä tahansa maassa. Lisämerkittävyyttä Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen tulosten esittelylle tuo se tosiasia, että suomalaisten kansainvälisissä vertailuissa hyviksi osoittautuneet oppimistulokset ovat tehneet Suomen opetussektorista ja erityisesti suomalaisesta peruskoulusta globaalisti erittäin kiinnostavan. Erityisen arvokasta olisi, jos osaisimme käyttää tätä voimavaraa myös maailmankansalaisten osaamisen edistämiseen kansainvälisesti. 7. Havaintoja ja arviointeja: Opetushallituksen ja ulkoasiainministeriön yhteistyön jatkuvuus ja ulkoasianministeriö ovat tehneet yhteistyötä kehityskasvatuksessa vuodesta 1995 lähtien. Kokemukset ovat Opetushallituksen näkökulmasta olleet erittäin hyviä ja arvokkaita. UM tuo kehityskysymyksiä käsittelevän opetuksen kehittämiseen vakuuttavuutta ja asiantuntemusta, jota Opetushallituksessa ei ole. Kun UM:n ja Opetushallituksen yhteistyö tulee esille ulkomaisissa globaalikasvatusta koskevissa keskusteluissa, suomalaista toimintatapaa pidetään esimerkkillisenä intersektoraalisena yhteistyönä. Opettajille ja rehtoreille UM:n osallistuminen ja näkyvyys yhteistyössä antaa lisämotivaatiota. Suomalaisten kehitysasiantuntijoiden tekemät tilanneanalyysit ja tulkinnat tekevät kehityskysymyksistä omempia ja läheisempiä. Ne avaavat kiinnostavia ja voimauttavia oppimisportteja ja -polkuja. Ilman ulkoasiainministeriön tukea mitään tässä raportissa kuvattuja toimenpiteitä ei olisi voitu toteuttaa vuonna Ymmärtämys maailmankansalaisuudesta on syvällistynyt merkittävästi. toivoo yhteistyön jatkuvan. Vuosina 2012, 2013 ja 2014 Opetushallituksen työn painopiste tulee olemaan peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden valmistelussa. Tälle prosessille mahdolliset Maailmankansalaisena Suomessa hankkeen seuranta- ja jatkotyöseminaarit antaisivat kehityskasvatuksellista lisävankkuutta. myös rahoittaa oppilaitosten kansainvälistymistä. Osa oppilaitoksista solmii yhteyksiä kehitysmaihin. Näissä yhteyksissä olisi erityisen arvokasta vankentaa rehtoreiden, opettajien, nuorten ja lasten kehityskumppanuusosaamista, mikä harjaannuttaa samanaikaisesti useita maailmankansalaisen kompetensseja. Vuorovaikutus suomalaisten ja kehitysmaissa toimivien oppilaitosten välillä voi tulevaisuudessa toimia lisääntyvästi tietoteknologiaa käyttäen. Vaikka tietotekninen varustetaso onkin kehitysmaiden kouluissa usein alhainen, tarkkaan tutkien mahdollisuuksia kyllä löytyy. Esimerkkinä kiinnostavasta ja kiinnostuneesta yhteistyökumppanista voidaan mainita Helsingin yliopiston Keniassa toimiva

12 kenttäasema. Vastaavanlaisia suomalaisten kehitysyhteistyönkumppanimaissa toimivia resurssiorganisaatioita ja -verkostoja voitaisiin identifioida laajemminkin sekä rakentaa niiden avulla ja kanssa tietoteknologiaa hyödyntäviä opetuksen kehittämishankkeita. Mahdollisuus liittää tämäntyyppiseen toimintaan globaalivastuun kehittymistä koskevaa tutkimusta olisi hyvin kiinnostava.

13 Liite 6. Päättöseminaarin ohjelma Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Viktor Julius von Wright -sali OHJELMA Maailmankansalaisena Suomessa Päättöseminaari torstaina Aamukahvi Tervetuloa, johtaja Jorma Kauppinen Kohti maailmankansalaisen kompetensseja - hankkeen tilannekatsaus, opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Kompetenssit opetussuunnitelmatyössä, opetusneuvos Irmeli Halinen I Kuulemme kouluhankkeista - pohdimme kompetensseja - Pispalan koulu, Tampere, Jouni Kaipainen ja Kirsti Merta - Kasavuoren koulu, Kauniainen, Marjo Kekki - Kuninkaanhaan koulu, Pori, Anu Summanen ja Sari Hiltunen - Kauhajoen lukio, Simo Tolvanen - Lapinlahden lukio ja kuvataidelukio, Antti Jokikokko ja Hannu Turunen Mitä on maailmankansalaisen interkulttuurinen osaaminen ryhmätyö Lounas Paasiravintolassa II Kuulemme kouluhankkeista - pohdimme kompetensseja - Jokikunnan koulu, Vihti, rehtori Ville-Matti Hurskainen - Jokelan koulu, Raahe, Jooel Tervaskanto ja Tiina Torvinen Kestävä elämäntapa maailmankansalaisen kompetenssina ryhmätyö III Kuulemme kouluhankkeista - pohdimme kompetensseja - Ekenäs gymnasium, Bob Karlsson ja Bo Sjöholm - Vesilahden yläaste, oppilaskunnan hallituksen jäsenet Ronja Nummela ja Annika Länsivaara Mitä on maailmankansalaisen etiikka ja yhteiskunnallinen osaaminen sekä kehityskumppanuus - ryhmätyö Kahvi IV Kuulemme kouluhankkeista pohdimme ilmiökeskeisyyttä, koulun toimintakulttuuria ja osallisuutta - Seinäjoen lukio, Laura Kalliokoski ja Jaana Koppala - Riihenmäen koulu, Mäntsälä, Saija Hellström Saija, Mari Mäkitalo-Aho ja Taina Björnström Verkkosivujen rakenne kootaan ideoita, Opetusneuvos Mikko Hartikainen Hanke päättyy - työ jatkuu, Liisa Jääskeläinen Tilaisuuden päätös hyvää kotimatkaa! Jorma Kauppinen

14 Liite 7: Kansainvälisen symposiumin ohjelma Programme Becoming a Global Citizen - International Symposium on Competencies of Global Citizens October 5 7, 2011 Hanasaari Swedish Finnish Cultural Centre, Espoo and Helsinki FINLAND Wednesday Theme of the Day: Global Education Moderator: Director Jorma Kauppinen, FNBE Arrivals to Hanasaari, Accommodation and Registration Lunch is served from 12 a.m. to 1 p.m Opening of the Symposium Mr Jorma Kauppinen, Director, the Finnish National Board of Education (FNBE) Dr Helmuth Hartmeyer, Director, Austrian Development Agency (ADA), Chair, Global Education Network Europe (GENE) Ms Gunvor Kronman, Director, Hanasaari Finnish Swedish Cultural Centre Our Roots in Global Education Mr Liam Wegimont, GENE Keynote I: Theoretical Frameworks for Global Education Professor Vanessa de Oliveira Andreotti and student-teachers from the ITE programme, University of Oulu, Finland Comments and questions from the floor Instructions to Workshops Liam Wegimont Refreshments and Coffee Posters and pedagogical materials to be shared Reflection on Theoretical Frameworks in groups, facilitated by Mikko Hartikainen, Taina Kaivola, Paula Mattila and Liisa Jääskeläinen Sharing Ideas Liam Wegimont Free Time Reception and buffet dinner Encounters, performance by Helsinki Upper Secondary School of Visual Arts Hosted by Mr Jari Sinkari, Deputy Director General, Ministry for Foreign Affairs

15 Thursday Theme of the Day: Competencies for a More Just and Sustainable World Moderators: Mr Liam Wegimont and Ms Liisa Jääskeläinen Introduction to the Themes of the Day Keynote II: The Issue of Identity and Ethics in Global Education Professor Annette Scheunpflug, University of Erlangen-Nüremburg, Germany Comments and questions from the floor Coffee break What does the World Challenge Us to Learn? Panel discussion facilitated by Dr Helmuth Hartmeyer Panelists: Ms Irmeli Halinen, FNBE Mr Carl Lindberg, Sweden Mr Reiner Mathar, Germany Mr Jeroen van der Zant, the Netherlands Lunch At a Gate of Next Curricular Reform in Finland Empowerment by Curricula Irmeli Halinen, Head of Unit, FNBE Competencies in Curricula Eija Kauppinen, Counsellor of Education, FNBE As a Global Citizen in Finland Liisa Jääskeläinen, Counsellor of Education, FNBE Coffee Break Introduction to Workshops on Pedagogical Content Knowledge Workshop 1: Why a Canon for Global Citizenship? Jeroen van der Zant and Mariette van Stalborch, NCDO, the Netherlands Workshop 2: Religion as Key Competence of a Global Citizen - Religious Education as a Place for Political Saila Poulter, University of Tampere, Finland Workshop 3: Education for World Citizenship Preparing Students to be Agents for Social Change Margaret Trotta Tuomi, University of Jyväskylä, Finland Workshop 4: Immigrant Students and Global Education: Exploring the Opportunities Nancy Commins, United States

16 Break Key Insights from the Workshops Free Time Dinner Hosted by Ms Jaana Palojärvi, Director, Ministry of Education and Culture Friday Theme of the Day: Strategies for Global Education Moderator: Director Helmuth Hartmeyer; ADA and GENE Introduction to the Themes of the Day Dr Helmuth Hartmeyer Global Education: European Tactics and National Strategies Quality in European Global Education: Sharing Learning for Better Strategies Mr Eddie O Loughlin, GENE The recent recommendation of the Council of Europe on Education for Global Citizenship Rilli Lappalainen, Drafting Group, North-South Centre of Council of Europe (NSC) Coffee Break National Examples of Global Education in Action Ireland Dr Maeve Martin, DICE, Development and Intercultural Education for Primary Education Belgium Ms Jyoti Degroote, Kleurbekennen Mr Francois-Xavier Dubuisson, Annoncer la Couleur Sweden Ms Petronella Odhner, Global School Slovenia Dr Majda Naji, Slovenian GE School Model Lunch Keynote III: From Pedagogy to Strategies Transformations Needed throughout the Education Systems Professor Emerita Rauni Räsänen, University of Oulu, Finland Conclusions of the Symposium Dr Helmuth Hartmeyer

17 Closure of the Symposium Director Jorma Kauppinen Coffee and Farewell

18 Liite 8. Kansainvälisen symposiumin osanottajaluettelo From 5th to 7th of October, 2011 Hanasaari the Swedish Finnish Cultural Center, Espoo, Finland Cash Ahenakew Research fellow University of Oulu FINLAND Kati Anttalainen Secretary for Ministry of Education International Relations and Culture FINLAND Krishna Bhandari FINLAND Norwegian Directorate Merete Baekkevold Adviser for Education and NORWAY Training Mikko Cantell Global Education Officer Plan Finland FINLAND Katja Castillo M.Ed. student Oulu University FINLAND Nancy Commins Dr. University of Turku FINLAND Vanessa De Oliveira Andreotti Prof University of Oulu FINLAND Jyoti Degroote Educational Officer Kleurbekennen BELGIUM François Xavier Dubuisson Educational Officer Annoncer la Couleur BELGIUM Pekka Elo Counsellor of Education Finnish National Board of Education FINLAND Seminaari School, Jarkko Granqvist Teacher Heinola FINLAND Kathleen Grant Doctoral Student FINLAND Satakunta University of Tuula Haavisto Lecturer Applied Studies FINLAND Irmeli Halinen Counsellor of Education Finnish National Board of Education FINLAND Inkeri Hannula Project coordinator CLUE FINLAND Finnish National Board Mikko Hartikainen Counsellor of Education of Education FINLAND Helmuth Hartmeyer Director ADA, GENE AUSTRIA Nina Heidlmeir Magistra AUSTRIA Friedensburg- Suvi Hein Dipl. Des. Oberschule Berlin GERMANY Finnish National Board Lea Houtsonen Counsellor of Education of Education FINLAND Anna Maaria Nuutinen Teacher Keinumäki School FINLAND Lars Nordahl International Programme Office for SWEDEN Education Eddie O Loughlin Coordinator GENE - Global Education Network IRELAND Europe Petronella Odhner Desk officer International Programme Office for SWEDEN Education Saila Poulter University of Tampere FINLAND Coordinator for Member Sanna Rekola Organisations KEPA FINLAND

19 Anna-Leena Riitaoja Doctoral Student University of Helsinki FINLAND Rauni Räsänen Prof. emerita Oulu University FINLAND Barbara Rödlach Foundation for Leiterin Regionalstelle Education and Bern Development SWITZERLAND Tuija Sarvi Educator UN Association of Finland FINLAND Annette Scheunpflug Prof. Dr. Friedrich-Alexander- University Erlangen- GERMANY Nuremberg Hoda Shabroch FINLAND Patrycja Szewczyk Ministry of Education POLAND Margaret Trotta Tuomi University Lecturer University of Jyväskylä FINLAND Kaija Turkki Professor University of Helsinki FINLAND Lisa Tönnes Lönnroos Programme Coordinator Hanasaari - the Swedish-Finnish FINLAND Cultural Centre Senior trainer / advisor Jeroen van der Zant global citizen NCDO NETHERLANDS Special advisor global Mariëtte van Stalborch citizenship NCDO NETHERLANDS Liam Wegimont GENE IRELAND Carmen Velasco- Martin Education Advisor Embassy of Spain SPAIN Contents Preface... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1. Introduction to the themes and working methods of the SymposiumVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Homepage of the symposium with documentation... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2. Becoming a Global Citizen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.1 Opening Address by Director Jorma Kauppinen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Opening Remarks by Director Helmuth Hartmeyer... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.3 Words of Welcome, Director Gunvor Kronman... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Our Roots in Global Education, Mr Liam Wegimont... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Key note lectures... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Keynote 1, Professor Andreotti with her Teacher Students Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2 Keynote 2, Professor Scheunpflug... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.3 Keynote 3, Professor Emerita Räsänen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. What Does the World Challenge Us to Learn? Introduction to the theme by Director Helmuth Hartmeyer... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. Sharing Ideas about Global Education Panel on Reflecting on what does the World Challenge Us to Learn?Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

20 Sailing- reflection, Irmeli Halinen... The important role of worldwide Education for Sustainable Development, Carl LindbergVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ESD in the EU Global context multiperspectives needed, Reiner MatharVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Capacity development global citizenship at NCDO, Jeroen van der Zant Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.2 At the gate of the Curricular reform in Finland... Empowerment by Curricula, Irmeli Halinen... Competences in Curricula, Eija Kauppinen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. As a Global Citizen in Finland, Liisa Jääskeläinen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. Workshops on Pedagogical Content Knowledge... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.1 Workshop 1: Why a canon for global citizenship?... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.2 Workshop 2: Religion as Key Competence of a Global Citizen Religious Education as a Place for Political... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Workshop 3: Education for World Citizenship Preparing Students to be Agents for Social Change Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.4 Workshop 4: Immigrant Students and Global Education: Exploring the OpportunitiesVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7. Strategies for Global Education... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Quality in European Global Education: sharing Learning for Better Strategies by Mr Eddie O Louglin, GENE Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty The recent recommendations of the Council of Europe on Education for Global Citizenship Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 8. National examples of Global Education in Action... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ireland: The DICE Project Development and Intercultural Education within Initial Teacher Education... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Belgium: Belgian Programme for Global Education... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Sweden: Global School... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Slovenia: Slovenian Global School Model... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 9. Conclusive Remarks The Helsinki Conclusions on Global Education in Curriculum Change, Liam WegimontVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Appendix 1: List of participants... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Appendix 2. Poster presentations... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Appendix 3... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Programme...

25.1.2011. Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12.

25.1.2011. Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12. KUTSU 1 (5) 25.1.2011 Jakeluluettelossa 1 mainitut Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12. 2010 KUTSU MAAILMANKANSALAISENA

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 13.5.2011 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke Tarkoitus

Lisätiedot

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 4.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 4.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 4.2.2011 Globaalikasvatus Tarkoitus Maailmankansalaisena Suomessa -hanke 1) tunnistaa olennaisia globalisoitumisen ilmenemisulottuvuuksia teemat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Koulu kohtaa maailman

Koulu kohtaa maailman Liisa Jääskeläinen ja Tarja Repo (toim.) Koulu kohtaa maailman Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Oppaat ja käsikirjat 2011:16 Oppaat ja käsikirjat 2011:16 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja Opettajat ilman rajoja Maailman opettajien päivänä 4.10.2014 Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja Opetusneuvos Liisa Jääskeläistä mukaillen Paula Mattila OPETUSHALLITUS

Lisätiedot

Finland - China Cooperation Seminar

Finland - China Cooperation Seminar Finland - China Cooperation Seminar June 9-11, 2008 Tervetuloa Finland China-seminaariin Joensuun ja Kuopion yliopistoihin! Ilmoittautuminen on nyt käynnissä! Joensuun ja Kuopion yliopistot järjestävät

Lisätiedot

HYOL:in syyspäivät 26.10.2013

HYOL:in syyspäivät 26.10.2013 AJANKOHTAISTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTETYÖSTÄ HYOL:in syyspäivät 26.10.2013 Kristina Kaihari OPETUSHALLITUS 1 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Lisäksi tarkoituksena on tiivistää koulujen ja kehityskasvatuksen parissa toimivien kansalaisjärjestöjen yhteistyötä.

Lisäksi tarkoituksena on tiivistää koulujen ja kehityskasvatuksen parissa toimivien kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. 1 KOMPPI-HANKKEEN ALOITUSSEMINAARI Raportti Tarja Repo Opetushallitus järjesti Koulut kehityskumppaneina (KOMPPI) -hankkeen aloitusseminaarin Helsinki Congress Paasitornissa 20. toukokuuta 2013. Opetushallituksen,

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 204-205 LOPPURAPORTTI . Hankkeen nimi Tampereen seudun koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelma 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie 4

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie 4 Vastaanottaja: Hankesuunnitelmalomake 2011 Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 040-189 8959 OPStuki 2016 II-vaihe Hyvinvoiva koulu perusteista

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Koulutuksen eri moduulit 1. Lukion toimintakulttuurin uudistaminen (Moduuli 1) 1. Arviointi sähköinen arviointi? 2. Ainerajat ylittävä yhteistyö Aineopettajien

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014 Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Työryhmä 1. /Osaamisen ja oppimisen merkitys yhteiskunnallisen kehityksen osana

Lisätiedot

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Turku, Pori, Tampere

Turku, Pori, Tampere Ammatillisten oppilaitosten kansainväliseen, ja erityisesti EU-alueen toimintaan osallistuville ja siitä kiinnostuneille, erityisesti ATTO - aineiden opettajille Turku, Pori, Tampere Elämme kansainvälisessä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa!

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! 17.11.2014 Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! OPStuki 2016 Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Tukikoulutus on enorssi-verkoston

Lisätiedot

GLOBAALIKASVATUSTA PERUSOPETUKSEN ARJESSA

GLOBAALIKASVATUSTA PERUSOPETUKSEN ARJESSA MAAILMANKANSALAISEN SUOMESSA Opetushallituksen hanke 2011 PISPALAN KOULU LOPPURAPORTTI 26.10.2011 GLOBAALIKASVATUSTA PERUSOPETUKSEN ARJESSA kuva Jouni Kaipainen Maailmankansalaisuutta pohtimassa Suomelinnassa.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen näkymät Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Helsinki 15.3.2011 Taustaa Lainsäädännön uudistaminen Maahanmuuttohallinnon h muutokset t Maahanmuuttajabarometri

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Maailmankansalaisen kompetenssit Mitä globalisoituminen haastaa meitä oppimaan

Maailmankansalaisen kompetenssit Mitä globalisoituminen haastaa meitä oppimaan Maailmankansalaisen kompetenssit Mitä globalisoituminen haastaa meitä oppimaan Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 26.8.2011 Maailmankansalaisena Suomessa hanke pohdinnan taustana 16 koulua mukana Tarkoitus

Lisätiedot

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Pöytäkirja 14/2012 TIIMIKOKOUS 14 Aika: 7.11.2012, klo 8:00-9:00 Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Läsnä: Marika Syväluoma OPEDA-hankkeen perusasteen edustaja Hans Kankkonen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus MUTES RY 28.11.2013 Eija Kauppinen Opetushallitus IRMELI HALINEN Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä

KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä Maarit Saarenkylä KEVA-verkoston oppilaitokset Koulutuskeskus AGRICOLA, JEDU - Ylivieskan ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna 7.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2

Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Kuntatalolla 20.1.2015 TERVETULOA! HUOM! Prezi-esitys teemasta Opetussuunnitelma ja teknologia: https://prezi.com/qzxphywa3a_q/opetussuunnitelmaja-teknologia/ klo 9:30

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

28.05.2012. Yliopiston vanha juhlasali S212 (S-rakennus), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä. Seminaarin tavoitteena on

28.05.2012. Yliopiston vanha juhlasali S212 (S-rakennus), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä. Seminaarin tavoitteena on KUTSU LSSAVI/05.12.02/2012 28.05.2012 Hallintopalvelut PIENKOULUSEMINAARI Aika: 09. - 10.10.2012 Paikka: Yliopiston vanha juhlasali S212 (S-rakennus), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä Aluehallintovirastot

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen perustetyön avausseminaari 24.9.2015

Varhaiskasvatuksen perustetyön avausseminaari 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen perustetyön avausseminaari 24.9.2015 Jorma Kauppinen Johtaja Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus MATKA ALKAA! Asema ja keskeiset lakisääteiset tehtävät Opetushallitus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Työpajan sisältö Oppimisympäristönä peliohjelmointi hanke Hankkeen esittely Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5. Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.2014 Tampere Lokaali Globaali toiminta-alue Onnistunut kotikansainvälistyminen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot