MAAILMANKANSALAISENA SUOMESSA -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Transkriptio

1 Viite Toimeksiantonne HEL MAAILMANKANSALAISENA SUOMESSA -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Sisällysluettelo Sopimus ja raportointikaudet 2 Hankkeen tavoitteet ja lähtötilanne 2 Hankkeen koordinointi 2 Kouluverkoston toiminta 3 Kansainvälinen symposium Koulu kohtaa maailman -julkaisu 6 Informointi hankkeesta 7 Havaintoja ja arviointeja 8 1 Ajoitus ja aikataulu 2 Talousarvion pitävyys 3 Oppilaitosverkoston saavutukset 4 Kompetenssiajattelu ja maailmankansalaisen kompetenssit 5 Tulosten levittäminen kansallisesti 6 Kansainvälinen yhteistyö 7 Opetushallituksen ja ulkoasiainministeriön yhteistyön jatkuvuus Toimintaraporttien liitteet Toimintaraportissa 1 olevat liitteet: Liite 1. Koordinaatioryhmän asettamiskirje Liite 2. Opetushallituksen tiedote hankesuunnitelman valmistelusta Toimintaraportissa 2 olevat liitteet: Liite 3. Avausseminaarin ohjelma Liite 4. Hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset ja niiden hankkeet Liite 5. Työseminaarin ohjelma Loppuraportissa olevat liitteet: Liite 6. Päättöseminaarin ohjelma Liite 7. Kansainvälisen symposiumin ohjelma Liite 8. Kansainvälisen symposiumin osanottajaluettelo Liite 9. Kaivola, Taina, Jääskeläinen, Liisa, and Wegimont, Liam (editors) (2011). Becoming a Global Citizen. Proceedings of the International Symposium on Competencies of Global Citizens. Sisällysluettelo. Liite 10. Jääskeläinen, Liisa, ja Repo, Tarja (toim.) Koulu kohtaa maailmaan. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Sisällysluettelo. Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

2 Sopimus ja raportointikaudet teki ulkoasiainministeriölle aloitteen Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen toteuttamisesta. Ulkoasiainministeriö (VKO-20, kehitysviestintä) antoi toimeksiannon hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen raportointikaudet ovat , ja Tämä raportti kattaa hankkeen päättövaiheen ja on samalla hankeen loppuraportti. Hankkeen lähtötilanne on toteuttanut yhdessä ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän, oppilaitosverkoston ja useiden asiantuntijoiden kanssa globaalikasvatuksen kehittämishankkeen Maailmankansalaisena Suomessa (jatkossa käytetään lyhennettä MaaSu). Hankkeen tarkoituksena on ollut koota näkemystä maailmankansalaisuuteen kasvattamisen keskeisistä lähtökohdista, haasteista ja mahdollisuuksista globalisoituneessa maailmassa. Hankkeessa on etsitty ja kehitetty lasten ja nuorten kokemusmaailmaan sopivia keinoja osallistua nykyistä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman rakentamiseen. Erityisesti on pohdittu, mitä maailmankansalaisen tulisi osata, ja miten nämä osaamistarpeet mahdollisesti voitaisiin kuvata tulevassa yleissivistävän opetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa. Hanke on jatkoa jo vuonna 1995 alkaneelle Opetushallituksen ja ulkoasiainministeriön yhteistyölle kansainvälisyyskasvatuksessa luvun alkupuolelta lähtien on käytetty nimitystä globaalikasvatus. Hanke on myös palvellut opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus2010 -ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman syntyyn vaikutti keskeisesti GENEn (Global Education Network Europe) vertaisarvio vuonna 2004 ja sen jatkotoimet. Hankkeen osana toteutettiin kansainvälinen symposiumi Becoming a Global Citizen maailmankansalaisen kompetensseista yhteistyössä GENE-verkoston kanssa (Global Education Network Europe). Hanke-esitystä valmisteltaessa oletettiin, että perusopetuksen opetussuunnitelman perustetyö käynnistyisi alkuvuodesta. Poliittinen päätöksentekijä ei kuitenkaan hyväksynyt työryhmän tekemää esitystä sellaisenaan, vaan se siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön jatkovalmisteluun. - Jälkeenpäin arvioiden perustetyön siirtyminen teki mahdolliseksi toteuttaa MaaSu-hanke hyvin. Tästä asiasta kerrotaan lisää johtopäätöksiä käsittelevässä luvussa. Hankkeen koordinointi sai marraskuussa 2011 ulkoasiainministeriöstä euron määrärahan Maailmankansalaisena Suomessa -hankeen toteuttamiseen. kutsui hankkeen koordinaatioryhmän puheenjohtajaksi johtaja Jorma Kauppisen Opetushallituksesta sekä jäseniksi tiedottaja Erja-Outi Heinon ulkoasiainministeriöstä ja Opetushallituksesta opetusneuvos Liisa Jääskeläisen (varapuheenjohtaja), opetusneuvos Pekka Elon, opetusneuvos Mikko Hartikaisen, opetusneuvos Lea Houtsosen, opetusneuvos Kristina Kaiharin, opetusneuvos Katarina Rejmanin sekä opetusneuvos Paula Mattilan. Työryhmän sihteerinä toimi alkuun assistentti Paula Paronen, jota seurasivat assistentti Helen Ala- Seppälä, projektiavustaja Hoda Shabrokh ja lopuksi johdon sihteeri Merja Väänänen.

3 Työryhmän taloushallintoa on hoitanut sihteeri Inkeri Gröhn, joka myös vastaa verkkosivujen laadinnasta ja päivityksistä. Koordinaatioryhmä kokoontui 16 kertaa. Varsinaisen koordinaatioryhmän lisäksi hankkeella on ollut erikseen kansainvälistä symposiumia valmisteleva työryhmä, joka kokoontui 9 kertaa, ja hankkeen päättöjulkaisun teosta vastaava ryhmä, joka kokoontui 5 kertaa. Ks. lähemmin k.o. luvut. Liisa Jääskeläinen osallistui GENEn kokoukseen Bratislavassa ja Brysselissä. Oppilaitosverkoston toiminta ja seminaarit Hankkeessa haluttiin alusta asti kuulla koulujen ääntä ja nostaa esiin hyviä opetuskäytäntöjä. Kiireisen aikataulun vuoksi kutsui kirjeellään hankkeeseen oppilaitoksia, joilla oli ennestään osaamista ainakin jollakin globaalikasvatuksen osa-alueella. Kutsutut oppilaitokset ovat olleet mukana verkostoissa tai hankkeissa, joilla on ollut samansuuntaisia tavoitteita. Tällaisia hankkeita tai verkostoja ovat olleet esimerkiksi Maailmankansalainen ja media (opetusministeriön rahoittama hanke osana Kansainvälisyyskasvatus2010 -ohjelmaa), ENSI-koulujen verkosto (Environment and School Initiatives) sekä Unesco-koulut. Kutsutuissa oli myös kansainvälistymisessään muutoin erityisen aktiivisia oppilaitoksia. Oppilaitosverkoston kokoamisessa huolehdittiin siitä, että mukaan saatiin eri-ikäisiä oppilaita alakoululaisista lukiolaisiin. Verkosto oli myös alueellisesti ja kielellisesti monipuolinen. Suomen- ja ruotsinkielisten oppilaitosten lisäksi kutsuimme mukaan myös Helsingin suomalais-venäläisen koulun ja ranskalais-suomalaisen koulun sekä eri yliopistojen normaalikouluja. Normaalikouluista Vaasan ruotsinkielinen harjoittelukoulu, Vasa övningskola, lähti mukaan. Kaikki oppilaitokset tekivät hankesuunnitelman talousarvioesityksineen. Opetushallituksen arviointiryhmä arvioi jokaisen hankkeen sisällöllisen osuvuuden ja hankeosaamisen. Hankeosaamisen tärkeitä ulottuvuuksia olivat verkostoituminen, vaikuttavuus, oppimisympäristöt, tuotokset ja saavutusten juurruttaminen. Erityisen tärkeänä pidettiin globaalikasvatuksen nostamista koulun koko toimintakulttuurin tasolle. Hankkeen oppilaitoksille järjestettiin aloitusseminaari , työseminaari ja päättöseminaari Aloitusseminaarissa pohdittiin hankkeen tavoitteita ja lähtökohtia, jäsennettiin maailmankansalaisen käsitettä sekä pohdittiin koordinaatioryhmän jäsenten vetämissä ryhmissä hankeideoita korostaen erityisesti taitojen merkitystä. Helsingin yliopiston aineenopettajan koulutuksen johtaja Hannele Cantell piti luennon ilmiökeskeisestä pedagogiikasta. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja Olli Hakala Töölön yhteiskoulusta kertoi maailmankansalaisen etiikasta. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen kertoi Alankomaissa toteutetusta, samoja asioita pohtineesta prosessista, josta oli syntynyt julkaisu Windows on the World Canon for Global Citizenship Committee. Lisäksi alkuseminaarissa esitettiin alustava hahmotelma maailmankansalaisen kompetensseiksi sekä sovittiin yhteisistä jatkotoimista. Keskeisiä toimenpiteitä seminaarin jälkeen olivat oppilaitoskohtaisen hankesuunnitelman laadinta, suunnitelmien arviointi Opetushallituksessa ja palautteen antaminen oppilaitoksille, suunnitelmien mahdollinen jatkokehittäminen sekä hankesopimusten teko jokaisen koulun opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa.

4 Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen työseminaari järjestettiin Opetushallituksessa. Työseminaari ajoitettiin samaan päivään kuin lasten lasten ja nuorten foorumi, jonka osallistujat kutsuttiin tällä kertaa hankkeen oppilaitoksista. Työseminaari kuuli lasten ja nuorten ajatuksia siitä, mitä globaalikasvatus voisi olla, millä tavoin lapset ja nuoret voivat osallistua hankkeeseen ja millä keinoin he voisivat vaikuttaa maailmanlaajuisiinkin asioihin. Kävi ilmi, ettei hanke ollut vielä kunnolla käynnistynyt kaikissa oppilaitoksissa, ja että useimmissa oppilaitoksissa oppijat eivät olleet päässeet mukaan hankkeen suunnitteluun. Kuulimme myös, että nuoret ovat enemmän huolissaan aikuisten kuin omien ikätovereittensa rasismista. Työseminaarissa opetusneuvos Liisa Jääskeläinen kuvasi hankkeen ajankohtaisen tilanteen ja avasi lisäaineiston avulla sitä, miten maailmankansalaisuuden voi ymmärtää. Lisäksi hän toi esiin Oulun yliopistossa työskentelevän globaalikasvatuksen professorin Vanessa Andreottin näkemyksiä siitä, miten erilaiset viitekehykset vaikuttavat herkkyyteemme havaita globaaleja muutoksia ja samalla vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisia kasvatuksen ja koulutuksen keinoja pidämme viisaina tapoina globalisoitumiseen reagoimisessa. Opetussuunnitelmat -yksikön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen kertoi perusopetuksen uudistamistarpeista ja kompetenssiajattelusta opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana. Rehtori Antti Jokikokko Lapinlahden kuvataidelukiosta puhui oman lukionsa hankkeesta erityisesti interkulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi. Koordinaatioryhmän jäsenten vetämissä ryhmissä jatkokehitettiin oppilaitoskohtaisia hankkeita suunnaten ajattelua erityisesti siihen, miten hankkeet tukisivat maailmankansalaisen kompetenssien kirkastamista ja millaista pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria tässä identiteettityössä voitaisiin käyttää. Syyskauden alussa lähetti kaikille hankkeen oppilaitoksille syystervehdyksen, jossa muistutettiin hankeaikataulusta sekä annettiin ohjeita muun muassa hankkeen nettisivuille tulevan kuva-aineiston laadusta. Hankkeen päättöseminaari pidettiin kongressihotelli Paasivuoressa. Seminaarin alussa opetusneuvos Liisa Jääskeläinen kuvasi lyhyesti hankkeen kokonaistilanteen ja opetusneuvos Irmeli Halinen palautti mieleen kompetenssin ulottuvuudet ja vaikutukset opetussuunnitelmaan. Päättöseminaarissa oli suuri ilo kuulla ja nähdä hankeoppilaitosten esitykset siitä, miten ne olivat hankkeensa toteuttaneet ja millaisia tuloksia oli saatu aikaan. Esitysten aikana osanottajat pohtivat maailmankansalaisen kompetensseja eli mitä tietoja, taitoja tai asenteita, arvoja tai millaista tahtoa kukin kompetenssi sisältää. Esitysten välissä seminaarin osallistujat kirjasivat keskeisiin globaalikansalaisen kompetensseihin liittyviä ajatuksiaan lapuille, jotka sitten koottiin kompetenssikohtaisille fläppitauluille. Koordinaatioryhmän jäsenet keskustelivat esiinnousseista ajatuksista osanottajien kanssa ja järjestelivät lapuille kirjattuja ideoita. Näin syntynyt aineisto koottiin muistioksi, joka lähetettiin kompetenssikohtaisten artikkeleiden kirjoittajille. Päättöseminaarin osanottajille kerrottiin myös Becoming a Global Citizen symposiumissa esitetyistä näkemyksistä. Oppilaitokset ovat lähettäneet sähköisesti ja paperina Opetushallitukseen hankkeensa loppuraportin, joka sisälsi sekä toimintaraportin että talousraportin. Samassa yhteydessä oppilaitokset lähettivät verkkosivuja varten päättöseminaariin valmistetun loppuesityksen sekä muuta hankkeen aikana syntynyttä aineistoa. Oppilaitosten hankkeita kuvataan hankkeen loppujulkaisussa Koulu kohtaa maailman. Haastattelut on tehnyt toimittaja Tarja Repo. Hankkeen aikana kertyneet seminaariaineistot sekä oppilaitosten lähettämät raportit ja erillisaineistot on koottu hankkeen verkkosivuille osoitteeseen Verkkosivuille

5 kootaan myös tohtorikoulutettava, KM Anna-Leena Riitaojan globaalikasvatuksen teoreettista taustaa valottavia artikkeleita. teki jokaisesta hankkeesta sopimuksen kunkin oppilaitoksen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppilaitoskohtainen hankerahoitus vaihteli 900:sta 5000 euroon. Hankerahalla katettiin hankkeesta aiheutuneet lisäkustannukset. Oppilaitokset pystyivät myös lähettämään opettajia hankkeen seminaareihin, koska hankerahasta korvattiin matkakustannukset ja mahdolliset ansionmenetykset. Hankeverkoston kooksi muodostui valmisteluvaiheen jälkeen 16 oppilaitosta, joista kaksi on ruotsinkielistä. Sopimusten perusteella kouluhankkeiden yhteenlasketuksi menoeräksi tuli Melko nopeasti yksi lukio vetäytyi hankkeesta ja palautti käyttämättömät rahat. Kaikille niille hankekouluille ja heidän opetuksen/koulutuksen järjestäjilleen, jotka eivät olleet lähettäneet hankelaskua, lähetettiin laskun lähettämistä kiirehtivä viesti viikolla otetun tilierittelyn mukaan yksi opetuksen järjestäjä ei ole lähettänyt hankelaskua. Seminaari- ja oppilaitoshankkeiden yhteiskustannukseksi oli arvioitu hanke-esityksessä ja toteutuma oli samaa suuruusluokkaa. Yritys vertaisoppimiseksi hollantilaisilta onnistui vain pieneltä osalta Hankealoitteen muotoutumisen keskeinen inspiraatiolähde oli ollut hollantilaisten toteuttama globaalikasvatushanke, jonka tuloksena syntyi julkaisu Windows on the world - Canon for Global Citizenship Committee. Hollantilaisten hankkeen oli toteuttanut NCDO (keskeisin GENEn rahoittajaorganisaatio) ja Utrectin yliopisto. Hankkeessa identifioitiin kahdeksan hollantilaisille tärkeää teemaa maailmankansalaisuuteen ja jokaiselle niistä kolme konkreettista kohdetta (ikkunaa). Tarkoituksena oli saada Suomeen kouluttajaksi (aloitusseminaariin ja asiantuntijatapaamiseen) hankkeen vetäjä Mariëtte van Stalborch ja käynnistää mahdollisesti Suomessa vastaavantyyppinen prosessi. Mariëtte van Stalborchin vakavan loukkaantumisen vuoksi tästä jouduttiin luopumaan. Saimme kuitenkin syksyllä Mariëtte van Stalborchin yhdessä Jeroen van der Zandtin kanssa pitämään yllämainitusta aiheesta työpajan kansainvälisessä symposiumissa. Työpaja antoi virikkeitä työskentelyn jatkamiseen Suomessa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Becoming a Global Citizen International Symposium on Competences of a Global Citizen , Espoo, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjesti yhdessä GENE-verkoston, ulkoasiainministeriön ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa kansainvälisen symposiumin. Symposiumiin osallistui yhteensä 72 henkilöä 13 maasta. Noin puolet osanottajista oli Suomesta. Symposiumin ohjelma ja osanottajaluettelo ovat liitteinä. Symposiumia valmisteleva ryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Ryhmään kuuluivat Liisa Jääskeläinen (pj), Mikko Hartikainen, Paula Mattila, Taina Kaivola Helsingin yliopistosta ja Lisa Lönnroos Hanasaaren kulttuurikeskuksesta. Katja Särkkä vastasi symposiumin tiedotteen grafiikasta ja symposiumin kulttuuriohjelmasta. Symposiumin tiedote valmistui kevättalvella ja sitä levitettiin seuraavien verkostojen kautta - GENE - Global Education Network Europe

6 - Euroopan neuvoston koulutuskomitea sekä Euroopan Neuvoston Lissabonissa sijaitseva Etelä-Pohjoinen keskus - ENSI (Environment and School Initiative) -verkosto - Euroopan neuvoston demokratia- ja ihmisoikeusverkosto - Euroopan Neuvoston European Center for Modern languages, Gratz, Itävalta. Symposiumin ohjelma rakentui kolmesta pääelementistä, jotka olivat globaalikasvatus käsitteenä, maailmankansalaisen kompetenssit sekä kansalliset hankkeet ja keinot globaalikasvatuksen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Symposiumin pääpuhujina olivat professorit Vanessa de Oliveira Andreotti Oulun yliopistosta ja Annette Scheunpflug Erlangen-Nürnburgin yliopistosta Saksasta sekä professori emerita Rauni Räsänen (Oulun yliopistosta). GENEn puheenjohtajalla, Itävallan ulkoasiainministeriön kehitysyksikön johtaja Helmuth Hartmeyerilla oli hyvin keskeinen rooli symposiumissa. Hän mm. johti paneelin teemasta Mitä maailma haastaa meidät oppimaan. Liisa Jääskeläinen on koonnut näiden neljän henkilön puheenvuoroista julkaisuun Koulu kohtaa maailman artikkelin, jonka otsakkeena on Globaalikasvatuksen teoreettista taustaa ja uusia näköaloja. Symposiumissa esiteltiin Suomen opetussuunnitelmajärjestelmää (Irmeli Halinen, Empowerment by Curricula), kompetenssiajattelua (Eija Kauppinen, Competencies in Curricula) ja Maailmankansalaisena Suomessa -hanketta (Liisa Jääskeläinen). Kaikkiaan symposiumin ohjelmassa mainitaan 23 puheenvuoron käyttäjää. Vertaisoppimisen idea toteutui tälläkin tasolla hyvin. Symposium sai erittäin myönteistä palautetta. Alustavasti on keskustelut mahdollisuudesta, että Taina Kaivola kirjoittaa artikkelin symposiumista aikakauslehteen International Journal of Development Education and Global Learning (Institute of Education, University of London, United Kingdom). Symposiumin ohjelma, kaikki esitykset, posterit ja muu aineisto on koottu symposiumin dokumentaatioksi, joka löytyy osoitteesta oph.fi kehittamistoiminta maailmankansalaisena_suomessa. Symposiumin loppujulkaisu Becoming a Global Citizen. Proceedings of the International Symposium on Competencies Global Citizens on viimeistelyvaiheessa. Sen toimittajina ovat Taina Kaivola, Liisa Jääskeläinen ja Liam Wegimont. Julkaisu painetaan Irlannissa. Se tullaan julkaisemaan painettuna (700 kpl) GENEn sarjassa ja verkkoversiona GENEn sivuilla. Symposiumin kustannuksiksi oli arvioitu , mutta kulut jäivät alle euron. Koulu kohtaa maailman -julkaisu Julkaisutyöryhmään ovat kuuluneet Irmeli Halinen, Mikko Hartikainen, Erja-Outi Heino, Lea Houtsonen, Liisa Jääskeläinen ja Tarja Repo. Toimittajina olivat Liisa Jääskeläinen ja Tarja Repo. Katja Särkkä vastasi julkaisun taitosta ja ulkoasusta sekä osasta valokuvia. Julkaisutyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Julkaisun koko nimi on Koulu kohtaa maailman Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Julkaisua varten tehtiin 8 ulkopuolista työtilausta (toimittaminen, ulkoasu ja taitto, artikkeleita). Julkaisutyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Kaikkiaan julkaisun tekoon osallistui 14 henkilöä, joista 8 oli Opetushallituksesta ja yksi ulkoasiainministeriöstä (Erja-Outi Heino). Julkaisu sisältää kuvauksen hankkeen toteutuksesta, runsaasti eri-ikäisille lapsille ja nuorille soveltuvia pedagogisia ratkaisuja globaalivastuuseen sitouttamisesta, maailmankansalaisen

7 kompetenssien pohdintaa (mitä maailmankansalaisuus on, kompetenssiajattelusta yleisesti, kuusi kompetenssinkohtaista artikkelia) sekä oppilaitoksen strategiatyötä käsittelevän artikkelin ja kansainvälisen symposiumin keskeisintä satoa. Maailmankansalaisen kompetensseiksi nimettiin maailmankansalaisen etiikka, interkulttuurinen osaaminen, kestävä elämäntapa, maailmankansalaisen talousosaaminen, maailmankansalaisen yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaalivastuu ja kehityskumppanuus. Julkaisun sisällysluettelo on liitteenä. Suomenkielinen julkaisu on painossa (Kopijyvä Oy, Kuopio). Myös muut kieliversiot tullaan painamaan samassa paikassa. Julkaisu on myös käännetty ruotsiksi (Rhea Fager) ja englanniksi (Intertext Oy). Käännökset ovat valmistuneet, mutta niiden tarkistaminen on vielä viimeistelyvaiheessa. Ruotsin- ja englanninkieliset julkaisut painetaan käännösten tarkistusten ja taiton valmistuttua. Kaikki kieliversiot julkaistaan sekä painotuotteina että verkossa. Julkaisu postitetaan peruskouluihin ja lukioihin suomeksi (3 800 oppilaitosta) ja ruotsiksi (380 oppilaitosta) tammikuussa ensi vuonna suoraan painopaikasta. Ulkoaisainministeriön toiveesta sen käyttöön tulee 1000 kpl suomenkielistä julkaisua, 200 kpl ruotsinkielistä julkaisua ja 200 kpl englanninkielistä julkaisua. Loput julkaisut jäävät Opetushallitukselle jaettavaksi muun muassa opetussuunnitelman perusteita valmisteleville ryhmille sekä suunnittelu- ja koulutustilaisuuksissa. Kaikkiaan painotuotteiden määräksi tulee kpl suomenkielisinä, 800 kpl ruotsinkielisinä ja 500 kpl englanninkielisinä. Talousarviossa julkaisujen toimittamiseen, painotyöhön ja jakeluun oli varattu Lisäksi kirjoituspalkkioihin oli varattu lisärahaa alakohdassa asiantuntijakulut. Julkaisun toimittaminen ja painotyökustannukset jakeluineen ovat yli euroa. Ruotsintamiseen oli varattu 6000 ja se tuli maksamaan 5 707,20. Käännöksen teki Rhea Fager. Englannin kielelle kääntämiseen oli varattu ja käännös tuli maksamaan , 68. Käännöksen teki käännöstoimisto Intertext. Informointi hankkeesta järjesti kevätlukukaudella 2011 yhdessä alueviranomaisten kanssa seminaarisarjan, jonka teemana oli Tulevaisuuden yleissivistys ja perusopetuksen tehtävä. Seminaarisarja suunniteltiin Opetushallituksen OPSRA (=opetussuunnitelman rakenteistaminen) ryhmässä, jossa MaaSu-hanke on myös esitelty. Seminaarien pääpuhujana ja seminaaripäivien puheenjohtajana oli Opetushallituksen Opetussuunnitelmat-yksikön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen. Lähes kaikissa seminaareissa nostettiin pohdittavaksi MaaSu-hankkeiden kokemusten ja esimerkkien kautta maailmankansalaisuuteen kasvu yhtenä keskeisenä tulevaisuuden sivistyspyrkimyksenä. Alueelliset seminaarit, joissa MaaSu-puheenvuoro oli mukana, toteutettiin seuraavasti: (keskustelun virittäjänä apulaisrehtori Saija Hellström Riihenmäen koulusta Mäntsälästä), Varkaus (rehtori Antti Jokikokko Lapinlahden taidelukiosta), Oulu (rehtori Gun Jakobsson, Vasa övningsskola), Tampere (opettaja Kirsti Merta Pispalan koulusta Tampereelta) ja Kouvola (Saija Hellström). Kaikkiaan seminaarisarja tavoitti lähes 300 perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamiseen aktiivisesti suuntautunutta opetustoimen virkamiestä, rehtoria ja opettajaa.

8 Lisäksi rehtori Esa Kukkasjärvi on esitellyt hanketta ja pohdituttanut yleisöään maailmankansalaisuuteen kasvusta Kiasmassa järjestetyssä tilaisuudessa syyskuussa Loppuvuodesta 2011 hankkeen tuloksia esiteltiin ja maailmankansalaisuutta pohdittiin ainakin järjestetyillä koulutuspäivillä Yyterissä Kansainvälistymistä Yyterissä koulutuspäivät yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyydestä kiinnostuneille, Hanasaaressa Espoossa järjestetyssä kansainvälisessä symposiumissa Becoming a Global Citizen, International Symposium on Competencies of Global Citizens ja järjestetyillä VIII valtakunnallisilla lukiopäivillä Lukio uudistuu Katse pedagogiikkaan, sekä järjestetyillä III yleissivistävien oppilaitosten valtakunnallisilla kansainvälistymisen päivillä Virtaa ja yhteisöllisyyttä verkostoista Oulussa, jossa yhtenä osateemana oli Maailmankansalaiseksi verkostoitumalla. Havaintoja ja arviointeja 1. Ajoitus ja aikataulu Hanke-esitystä valmisteltaessa oletettiin, että perusopetuksen opetussuunnitelman perustetyö käynnistyisi alkuvuodesta Poliittinen päätöksentekijä ei kuitenkaan hyväksynyt työryhmän tekemää esitystä sellaisenaan, vaan se siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön jatkovalmisteluun. Jälkeenpäin arvioiden voidaan todeta, että täten syntyi oli MaaSuhankkeen kannalta hyvä tilanne. 1) Opetushallituksessa keskeisillä toimijoilla oli huomattavasti paremmin aikaa osallistua hankkeen seminaareihin, kansainväliseen symposiumiin ja loppujulkaisun valmisteluun kuin olisi ollut, jos perustetyö olisi käynnistynyt alkuvuodesta 2011 oletetussa aikataulussa. 2) Maailmankansalaisen kompetenssipohdintaa oli mahdollisuus viedä useisiin prosesseihin (oppilaitosverkostojen seminaarit, alueelliset opetussuunnitelmaseminaarit, opetussuunnitelman rakenteistamistyöryhmä, kansainvälinen symposium, loppujulkaisu). 3) Kuitenkin kiire sävytti kaikkea tekemistä. Taloushallinnon monimutkaisuus ja hitaus vei runsaasti työaikaa ja toi lisästressiä koordinoijalle. 4) Voidaan olla tyytyväisiä siihen että kaikki päätoiminnot pystyttiin toteuttamaan, vaikka osa julkaisuista valmistuukin vasta alkuvuonna ) Lisäksi voidaan todeta, että keskustelu rasismista ja suvaitsemattomuudessa on ollut monin tavoin esillä vuonna Omalta osaltaan Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ollut tuomassa ja tuo erityisesti vuonna esiin avarakatseista ja valistunutta tapaa elää Suomessa. Tässäkin suhteessa ajoitus onnistui hyvin. 2. Havaintoja ja arviointeja: Talousarvion pitävyys Hankkeelle oli varattu alkujaan , mutta kokonaiskustannukset jäivät alle , josta 1475,13 oli vuonna 2010 toteutuneita kuluja. Talousraportti toimitetaan erikseen ulkoasiainministeriöön. Säästöä selittää yleisesti niukkuuteen tottuneiden virkamiesten tarkka taloudenpito ja erityisesti seuraavat seikat: - hankkeen verkkosivujen toteuttaminen osana Opetushallituksen verkkosivuratkaisua (ilman ulkopuolista toteuttajaa),

9 - symposiumkulujen jääminen budjetoitua alhaisemmiksi (Hanasaaren oma panos, ennakoitua pienempi osanottajamäärä, opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama päivällinen) sekä - keskeisen hollantilaisen asiantuntijan terveysongelmat (kansallinen asiantuntijatapaaminen jäi toteuttamatta). 3. Havaintoja ja arviointeja: Oppilaitosverkon saavutukset Hankkeeseen osallistui koko hankekauden yhteensä 15 oppilaitosta, joille järjestettiin kolme seminaaria. Oppilaitosverkosto - tuotti omat paikallishankkeensa, joilla oli tietenkin paikallisia vaikutuksia ja jotka on raportoitu loppujulkaisussa ja joiden loppuraportteja vielä viedään Opetushallituksen verkkosivuille. Erityisen mielenkiintoisia globaalikasvatuksen kehittämisen kannalta ovat esimerkiksi Kasavuoren koulun pohdinta siitä miten kehityskumppanuudessa voisi päästä tasavertaiseen vuorovaikukseen hyväntekeväisyyden sijaan Vesilahden yläasteen taito ylläpitää paikallista kansanliikettä tukeutuen erityisesti oppilaskuntaan Riihenmäen koulun opetussuunnitelmauudistus maailmankansalaisen hyvää elämää käsittelevän toimintamallin rakentamiseksi vuosiluokalle 7 Lapinlahden lukion interkulttuurista opetusta koskevat pohdinnat Seinäjoen lukion (UM:n rahoittamassa Maailma haasteena - täydennyskoulutuksessa käynnistynyt) Maailma ulottuvillasi -oppaan teko; oppaaseen on koottu useiden lukiokurssien teemoja samaan jaksoon Ruotsinkielisen normaalikoulun (Vasa övningsskola) strategiatyö globaalikasvatuksen tuomiseksi yhdeksi (neljästä) koko koulun toimintakulttuurin kehittämis-, toiminta ja arviointiulottuvuudeksi. - osallistui moniäänisesti ja monella erityisteemalla alueellisiin ja kansallisiin pohdintoihin maailmankansalaisuudesta, - osoitti, että maailmankansalaisuuden tematiikasta voidaan ammentaa monipuolisia ja inspiroivia oppimishaasteita, sekä samalla - loi ja vahvisti keskusteluyhteyttä tulevaa opetussuunnitelmauudistusta varten. Kaikkialla maailmassa tarvitaan sitoutumista ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kestävään elämäntapaan. Tämä kuuluu koulukasvatuksen keskeisimpiin tehtäviin, mutta tässä ei ole helppoa onnistua ilman aktiivisten kansalaisjärjestöjen ja kehitysyhteistyön asiantuntijoiden tukea. Kasvuprosessi on pitkä ja monitahoinen. Globaalivastuun kysymyksiä, eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä keinoja olla rakentamassa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää maailmaa tulee tuoda lasten ja nuorten kokemusmaailmaan ikäkauteen soveltuvilla tavoilla. Opetuksessa ei voida eikä saa väistää todellisuutta, mutta pieniä lapsia ei pidä syyllistää sukupolvien aikana kasautuneista virheistä, joista miljoonat kärsivät. Jotta lapset ja nuoret eivät sosiaalistuisi kyynisyyteen, he tarvitsevat tietoa toivosta ja omakohtaisia kokemuksia myönteisiin muutoksiin osallistumisesta ja erityisesti kehityskumppanuudesta. Kasvavan lapsen arvomaailma vakiintuu useimmiten suhteellisen nuorena. Jos tahdomme suomalaisten olevan aikuisina kehitysyhteistyön tukijoita, tämän ajattelutavan ankkurit on rakennettava kouluaikana. Suomessa meillä on ollut erityisenä voimavarana yhteistyöhankkeita UM:n kanssa vuodesta 1995 lähtien.

10 4. Havaintoja ja arviointeja: Kompetenssiajattelu ja maailmankansalaisen kompetenssit Maailmankansalaisuuteen kasvattaminen on syvällinen ja vaativa tehtävä. Perusopetus prosessia mukaillen hankkeessa lähdettiin pohtimaan maailmankansalaisen identiteettiä ja osaamista. Maailmankansalaisuus sinänsä kuvattiin hankkeessa Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalissa käytetyllä tavalla. Opetussuunnitelma-ajattelussa ollaan siirtymässä yksittäisten tietojen tai taitojen korostamisesta lisääntyvästi laaja-alaisten kompetenssien kuvaamiseen. Kompetensseilla tarkoitetaan arvojen (myös suhtautumistapojen ja asenteiden), tietojen ja taitojen kokonaisuutta sekä valmiutta käyttää näitä luovasti erilaisissa konteksteissa. Maailmankansalaisen kompetenssien kirjoittaminen oli ensimmäinen laajamittainen työprosessi, jossa hankkeen aikana kypsynyttä kompetenssiajatteluakin testattiin. Hankkeessa siis koottiin samanaikaisesti sisältöä maailmankansalaisuudelle että luotiin ja testattiin opetussuunnitelmien perustetyöhön soveltuvaa esitystapaa. Hankkeen aikana maailmankansalaisen kompetensseiksi tiivistyivät 1) maailmankansalaisen etiikka (mm. universaali ihmisoikeusetiikka ja sen kansallisen ja kansainvälisen oikeudellisen perustan tuntemus, rohkeus toimia), 2) interkulttuurinen eli kulttuurien välinen kompetenssi (mm. siltoja rakentava dialogi ja toinen toisiltaan oppiva kulttuurien välinen vuorovaikutus), 3) kestävä elämäntapa (mm. ympäristötietoisuus, ekosysteemipalveluiden merkityksen ja kestävän elämäntavan edellytysten tuntemus sekä tahto toimia kestävästi ja vastuullisesti), 4) maailmankansalaisen talousosaaminen (mm. pohditaan kysymyksiä, miten talouden kansainväliset muutokset vaikuttavat elämääni, miten minun pitäisi toimia globaalien muutosten keskellä, miten ratkaisen niukkuuden ongelmia ja mitä eettisiä periaatteita tulisi noudattaa taloudenpidossa), 5) maailmankansalaisen yhteiskunnallinen osaaminen (mm. yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan taidot sekä osallistumisen muodot ja areenat) sekä 6) globaalivastuu ja kehityskumppanuus (keskeistä on, että oppilaat ymmärtävät, miten globaalit ilmiöt vaikuttavat paikallisella tasolla ja myös, miten oma paikallinen toiminta vaikuttaa globaalisti). Julkaisun Koulu kohtaa maailman luku II keskittyy maailmankansalaisuuden käsitteeseen, kompetenssiajatteluun ja maailmankansalaisen kompetenssien pohdintaan. 5. Havaintoja ja arviointeja: Tulosten levittäminen kansallisesti Tulosten levittäminen kansallisesti käynnistyi hankkeen aikana useissa tapahtumissa. Pääosa tästä työstä tullaan kuitenkin tekemään vuonna 2012, kun julkaisu Koulu kohtaa maailman /Skolan möter världen jaetaan peruskouluihin ja lukioihin ja kun sitä käytettään erilaisissa tilaisuuksissa ja asiantuntijayhteyksissä. Pitkän aikavälin vaikuttavuuden kannalta olennaisinta on kuitenkin se, miten hankkeessa esiin siilattuja ajatuksia viedään opetussuunnitelmien perusteisiin sekä jatkojalostetaan. Tälle on hyvät edellytykset, koska useat hankkeen keskeiset toimijat tulevat olemaan aktiivisesti mukana myös perustetyössä. Hankkeella on ollut Opetushallituksessa myös Yleissivistävän toimintayksikön ja Opetussuunnitelmat-yksikön johdon selkeä tuki. 6. Havaintoja ja arviointeja: Kansainvälinen yhteistyö

11 Kansainvälinen symposium Becoming a Global Citizen järjestettiin Hanasaaren ruotsalaissuomalaisessa kulttuurikeskuksessa Symposium toteutettiin Opetushallituksen, ulkoaisainministeriön, Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja GENE-verkoston yhteistyönä. GENEn osallistuminen näkyi ohjelmassa, ulkomaisten osanottajien rekrytoinnissa ja symposiumjulkaisun teossa. Symposiumjulkaisun Becoming a Global Citizen Proceedings of the International Symposium on Competencies of Global Citizens kokoajat ovat Taina Kaivola (Helsingin yliopisto), Liisa Jääskeläinen ja Liam Wegimont (GENE). Symposiumjulkaisu ja julkaisu Schools reaching out to a global world (Koulu kohtaa maailman englanniksi) ovat hyviä työkaluja globaalikasvatuksen kehittämisessä missä tahansa maassa. Lisämerkittävyyttä Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen tulosten esittelylle tuo se tosiasia, että suomalaisten kansainvälisissä vertailuissa hyviksi osoittautuneet oppimistulokset ovat tehneet Suomen opetussektorista ja erityisesti suomalaisesta peruskoulusta globaalisti erittäin kiinnostavan. Erityisen arvokasta olisi, jos osaisimme käyttää tätä voimavaraa myös maailmankansalaisten osaamisen edistämiseen kansainvälisesti. 7. Havaintoja ja arviointeja: Opetushallituksen ja ulkoasiainministeriön yhteistyön jatkuvuus ja ulkoasianministeriö ovat tehneet yhteistyötä kehityskasvatuksessa vuodesta 1995 lähtien. Kokemukset ovat Opetushallituksen näkökulmasta olleet erittäin hyviä ja arvokkaita. UM tuo kehityskysymyksiä käsittelevän opetuksen kehittämiseen vakuuttavuutta ja asiantuntemusta, jota Opetushallituksessa ei ole. Kun UM:n ja Opetushallituksen yhteistyö tulee esille ulkomaisissa globaalikasvatusta koskevissa keskusteluissa, suomalaista toimintatapaa pidetään esimerkkillisenä intersektoraalisena yhteistyönä. Opettajille ja rehtoreille UM:n osallistuminen ja näkyvyys yhteistyössä antaa lisämotivaatiota. Suomalaisten kehitysasiantuntijoiden tekemät tilanneanalyysit ja tulkinnat tekevät kehityskysymyksistä omempia ja läheisempiä. Ne avaavat kiinnostavia ja voimauttavia oppimisportteja ja -polkuja. Ilman ulkoasiainministeriön tukea mitään tässä raportissa kuvattuja toimenpiteitä ei olisi voitu toteuttaa vuonna Ymmärtämys maailmankansalaisuudesta on syvällistynyt merkittävästi. toivoo yhteistyön jatkuvan. Vuosina 2012, 2013 ja 2014 Opetushallituksen työn painopiste tulee olemaan peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden valmistelussa. Tälle prosessille mahdolliset Maailmankansalaisena Suomessa hankkeen seuranta- ja jatkotyöseminaarit antaisivat kehityskasvatuksellista lisävankkuutta. myös rahoittaa oppilaitosten kansainvälistymistä. Osa oppilaitoksista solmii yhteyksiä kehitysmaihin. Näissä yhteyksissä olisi erityisen arvokasta vankentaa rehtoreiden, opettajien, nuorten ja lasten kehityskumppanuusosaamista, mikä harjaannuttaa samanaikaisesti useita maailmankansalaisen kompetensseja. Vuorovaikutus suomalaisten ja kehitysmaissa toimivien oppilaitosten välillä voi tulevaisuudessa toimia lisääntyvästi tietoteknologiaa käyttäen. Vaikka tietotekninen varustetaso onkin kehitysmaiden kouluissa usein alhainen, tarkkaan tutkien mahdollisuuksia kyllä löytyy. Esimerkkinä kiinnostavasta ja kiinnostuneesta yhteistyökumppanista voidaan mainita Helsingin yliopiston Keniassa toimiva

12 kenttäasema. Vastaavanlaisia suomalaisten kehitysyhteistyönkumppanimaissa toimivia resurssiorganisaatioita ja -verkostoja voitaisiin identifioida laajemminkin sekä rakentaa niiden avulla ja kanssa tietoteknologiaa hyödyntäviä opetuksen kehittämishankkeita. Mahdollisuus liittää tämäntyyppiseen toimintaan globaalivastuun kehittymistä koskevaa tutkimusta olisi hyvin kiinnostava.

13 Liite 6. Päättöseminaarin ohjelma Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Viktor Julius von Wright -sali OHJELMA Maailmankansalaisena Suomessa Päättöseminaari torstaina Aamukahvi Tervetuloa, johtaja Jorma Kauppinen Kohti maailmankansalaisen kompetensseja - hankkeen tilannekatsaus, opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Kompetenssit opetussuunnitelmatyössä, opetusneuvos Irmeli Halinen I Kuulemme kouluhankkeista - pohdimme kompetensseja - Pispalan koulu, Tampere, Jouni Kaipainen ja Kirsti Merta - Kasavuoren koulu, Kauniainen, Marjo Kekki - Kuninkaanhaan koulu, Pori, Anu Summanen ja Sari Hiltunen - Kauhajoen lukio, Simo Tolvanen - Lapinlahden lukio ja kuvataidelukio, Antti Jokikokko ja Hannu Turunen Mitä on maailmankansalaisen interkulttuurinen osaaminen ryhmätyö Lounas Paasiravintolassa II Kuulemme kouluhankkeista - pohdimme kompetensseja - Jokikunnan koulu, Vihti, rehtori Ville-Matti Hurskainen - Jokelan koulu, Raahe, Jooel Tervaskanto ja Tiina Torvinen Kestävä elämäntapa maailmankansalaisen kompetenssina ryhmätyö III Kuulemme kouluhankkeista - pohdimme kompetensseja - Ekenäs gymnasium, Bob Karlsson ja Bo Sjöholm - Vesilahden yläaste, oppilaskunnan hallituksen jäsenet Ronja Nummela ja Annika Länsivaara Mitä on maailmankansalaisen etiikka ja yhteiskunnallinen osaaminen sekä kehityskumppanuus - ryhmätyö Kahvi IV Kuulemme kouluhankkeista pohdimme ilmiökeskeisyyttä, koulun toimintakulttuuria ja osallisuutta - Seinäjoen lukio, Laura Kalliokoski ja Jaana Koppala - Riihenmäen koulu, Mäntsälä, Saija Hellström Saija, Mari Mäkitalo-Aho ja Taina Björnström Verkkosivujen rakenne kootaan ideoita, Opetusneuvos Mikko Hartikainen Hanke päättyy - työ jatkuu, Liisa Jääskeläinen Tilaisuuden päätös hyvää kotimatkaa! Jorma Kauppinen

14 Liite 7: Kansainvälisen symposiumin ohjelma Programme Becoming a Global Citizen - International Symposium on Competencies of Global Citizens October 5 7, 2011 Hanasaari Swedish Finnish Cultural Centre, Espoo and Helsinki FINLAND Wednesday Theme of the Day: Global Education Moderator: Director Jorma Kauppinen, FNBE Arrivals to Hanasaari, Accommodation and Registration Lunch is served from 12 a.m. to 1 p.m Opening of the Symposium Mr Jorma Kauppinen, Director, the Finnish National Board of Education (FNBE) Dr Helmuth Hartmeyer, Director, Austrian Development Agency (ADA), Chair, Global Education Network Europe (GENE) Ms Gunvor Kronman, Director, Hanasaari Finnish Swedish Cultural Centre Our Roots in Global Education Mr Liam Wegimont, GENE Keynote I: Theoretical Frameworks for Global Education Professor Vanessa de Oliveira Andreotti and student-teachers from the ITE programme, University of Oulu, Finland Comments and questions from the floor Instructions to Workshops Liam Wegimont Refreshments and Coffee Posters and pedagogical materials to be shared Reflection on Theoretical Frameworks in groups, facilitated by Mikko Hartikainen, Taina Kaivola, Paula Mattila and Liisa Jääskeläinen Sharing Ideas Liam Wegimont Free Time Reception and buffet dinner Encounters, performance by Helsinki Upper Secondary School of Visual Arts Hosted by Mr Jari Sinkari, Deputy Director General, Ministry for Foreign Affairs

15 Thursday Theme of the Day: Competencies for a More Just and Sustainable World Moderators: Mr Liam Wegimont and Ms Liisa Jääskeläinen Introduction to the Themes of the Day Keynote II: The Issue of Identity and Ethics in Global Education Professor Annette Scheunpflug, University of Erlangen-Nüremburg, Germany Comments and questions from the floor Coffee break What does the World Challenge Us to Learn? Panel discussion facilitated by Dr Helmuth Hartmeyer Panelists: Ms Irmeli Halinen, FNBE Mr Carl Lindberg, Sweden Mr Reiner Mathar, Germany Mr Jeroen van der Zant, the Netherlands Lunch At a Gate of Next Curricular Reform in Finland Empowerment by Curricula Irmeli Halinen, Head of Unit, FNBE Competencies in Curricula Eija Kauppinen, Counsellor of Education, FNBE As a Global Citizen in Finland Liisa Jääskeläinen, Counsellor of Education, FNBE Coffee Break Introduction to Workshops on Pedagogical Content Knowledge Workshop 1: Why a Canon for Global Citizenship? Jeroen van der Zant and Mariette van Stalborch, NCDO, the Netherlands Workshop 2: Religion as Key Competence of a Global Citizen - Religious Education as a Place for Political Saila Poulter, University of Tampere, Finland Workshop 3: Education for World Citizenship Preparing Students to be Agents for Social Change Margaret Trotta Tuomi, University of Jyväskylä, Finland Workshop 4: Immigrant Students and Global Education: Exploring the Opportunities Nancy Commins, United States

16 Break Key Insights from the Workshops Free Time Dinner Hosted by Ms Jaana Palojärvi, Director, Ministry of Education and Culture Friday Theme of the Day: Strategies for Global Education Moderator: Director Helmuth Hartmeyer; ADA and GENE Introduction to the Themes of the Day Dr Helmuth Hartmeyer Global Education: European Tactics and National Strategies Quality in European Global Education: Sharing Learning for Better Strategies Mr Eddie O Loughlin, GENE The recent recommendation of the Council of Europe on Education for Global Citizenship Rilli Lappalainen, Drafting Group, North-South Centre of Council of Europe (NSC) Coffee Break National Examples of Global Education in Action Ireland Dr Maeve Martin, DICE, Development and Intercultural Education for Primary Education Belgium Ms Jyoti Degroote, Kleurbekennen Mr Francois-Xavier Dubuisson, Annoncer la Couleur Sweden Ms Petronella Odhner, Global School Slovenia Dr Majda Naji, Slovenian GE School Model Lunch Keynote III: From Pedagogy to Strategies Transformations Needed throughout the Education Systems Professor Emerita Rauni Räsänen, University of Oulu, Finland Conclusions of the Symposium Dr Helmuth Hartmeyer

17 Closure of the Symposium Director Jorma Kauppinen Coffee and Farewell

18 Liite 8. Kansainvälisen symposiumin osanottajaluettelo From 5th to 7th of October, 2011 Hanasaari the Swedish Finnish Cultural Center, Espoo, Finland Cash Ahenakew Research fellow University of Oulu FINLAND Kati Anttalainen Secretary for Ministry of Education International Relations and Culture FINLAND Krishna Bhandari FINLAND Norwegian Directorate Merete Baekkevold Adviser for Education and NORWAY Training Mikko Cantell Global Education Officer Plan Finland FINLAND Katja Castillo M.Ed. student Oulu University FINLAND Nancy Commins Dr. University of Turku FINLAND Vanessa De Oliveira Andreotti Prof University of Oulu FINLAND Jyoti Degroote Educational Officer Kleurbekennen BELGIUM François Xavier Dubuisson Educational Officer Annoncer la Couleur BELGIUM Pekka Elo Counsellor of Education Finnish National Board of Education FINLAND Seminaari School, Jarkko Granqvist Teacher Heinola FINLAND Kathleen Grant Doctoral Student FINLAND Satakunta University of Tuula Haavisto Lecturer Applied Studies FINLAND Irmeli Halinen Counsellor of Education Finnish National Board of Education FINLAND Inkeri Hannula Project coordinator CLUE FINLAND Finnish National Board Mikko Hartikainen Counsellor of Education of Education FINLAND Helmuth Hartmeyer Director ADA, GENE AUSTRIA Nina Heidlmeir Magistra AUSTRIA Friedensburg- Suvi Hein Dipl. Des. Oberschule Berlin GERMANY Finnish National Board Lea Houtsonen Counsellor of Education of Education FINLAND Anna Maaria Nuutinen Teacher Keinumäki School FINLAND Lars Nordahl International Programme Office for SWEDEN Education Eddie O Loughlin Coordinator GENE - Global Education Network IRELAND Europe Petronella Odhner Desk officer International Programme Office for SWEDEN Education Saila Poulter University of Tampere FINLAND Coordinator for Member Sanna Rekola Organisations KEPA FINLAND

19 Anna-Leena Riitaoja Doctoral Student University of Helsinki FINLAND Rauni Räsänen Prof. emerita Oulu University FINLAND Barbara Rödlach Foundation for Leiterin Regionalstelle Education and Bern Development SWITZERLAND Tuija Sarvi Educator UN Association of Finland FINLAND Annette Scheunpflug Prof. Dr. Friedrich-Alexander- University Erlangen- GERMANY Nuremberg Hoda Shabroch FINLAND Patrycja Szewczyk Ministry of Education POLAND Margaret Trotta Tuomi University Lecturer University of Jyväskylä FINLAND Kaija Turkki Professor University of Helsinki FINLAND Lisa Tönnes Lönnroos Programme Coordinator Hanasaari - the Swedish-Finnish FINLAND Cultural Centre Senior trainer / advisor Jeroen van der Zant global citizen NCDO NETHERLANDS Special advisor global Mariëtte van Stalborch citizenship NCDO NETHERLANDS Liam Wegimont GENE IRELAND Carmen Velasco- Martin Education Advisor Embassy of Spain SPAIN Contents Preface... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1. Introduction to the themes and working methods of the SymposiumVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Homepage of the symposium with documentation... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2. Becoming a Global Citizen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.1 Opening Address by Director Jorma Kauppinen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Opening Remarks by Director Helmuth Hartmeyer... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.3 Words of Welcome, Director Gunvor Kronman... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Our Roots in Global Education, Mr Liam Wegimont... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Key note lectures... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Keynote 1, Professor Andreotti with her Teacher Students Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2 Keynote 2, Professor Scheunpflug... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.3 Keynote 3, Professor Emerita Räsänen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. What Does the World Challenge Us to Learn? Introduction to the theme by Director Helmuth Hartmeyer... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. Sharing Ideas about Global Education Panel on Reflecting on what does the World Challenge Us to Learn?Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

20 Sailing- reflection, Irmeli Halinen... The important role of worldwide Education for Sustainable Development, Carl LindbergVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ESD in the EU Global context multiperspectives needed, Reiner MatharVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Capacity development global citizenship at NCDO, Jeroen van der Zant Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.2 At the gate of the Curricular reform in Finland... Empowerment by Curricula, Irmeli Halinen... Competences in Curricula, Eija Kauppinen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. As a Global Citizen in Finland, Liisa Jääskeläinen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. Workshops on Pedagogical Content Knowledge... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.1 Workshop 1: Why a canon for global citizenship?... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.2 Workshop 2: Religion as Key Competence of a Global Citizen Religious Education as a Place for Political... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Workshop 3: Education for World Citizenship Preparing Students to be Agents for Social Change Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.4 Workshop 4: Immigrant Students and Global Education: Exploring the OpportunitiesVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7. Strategies for Global Education... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Quality in European Global Education: sharing Learning for Better Strategies by Mr Eddie O Louglin, GENE Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty The recent recommendations of the Council of Europe on Education for Global Citizenship Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 8. National examples of Global Education in Action... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ireland: The DICE Project Development and Intercultural Education within Initial Teacher Education... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Belgium: Belgian Programme for Global Education... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Sweden: Global School... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Slovenia: Slovenian Global School Model... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 9. Conclusive Remarks The Helsinki Conclusions on Global Education in Curriculum Change, Liam WegimontVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Appendix 1: List of participants... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Appendix 2. Poster presentations... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Appendix 3... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Programme...