TASEKIRJA

Transkriptio

1 TASEKIRJA TASEKIRJA

2 TASEKIRJA Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Yleiskatsaus Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarvion toteutumisvertailut Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi. 7 Yleishallinto. 8 Seurakuntatyö.12 Hautaustoimi.. 23 Kiinteistötoimi Käyttötalousosan toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vastuut ja vakuudet ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

3 1. TOIMINTAKERTOMUS YLEISKATSAUS Kirkkoherran katsaus Rakkaat seurakuntalaiset Viimeksi kuluneiden vuosien aikana olemme keskittyneet jumalanpalveluselämän kehittämiseen. Erityisesti olemme halunneet viettää jumalanpalvelusta, joka vahvistaisi yhteisöllisyyttä ja mahdollistaisi seurakuntalaisten suuremman roolin jumalanpalvelusten suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Monessa asiassa olemmekin onnistuneet. Siitä kertovat monien jumalanpalvelusryhmäläisten ja muiden seurakuntalaisten viestit. Onnistumisesta kertoo myös se, että saamme jatkuvasti viestejä siitä, että meihin katsotaan ja meistä otetaan oppia jo lukuisissa muissa seurakunnissa ympäri Suomen. Kirkkohallitus myönsi seurakunnallemme 5000:n euron tunnustuspalkinnon kehittämistyöstämme. Miksi olemme halunneet kehittää juuri jumalanpalvelusta? Vastaus löytyy ajatuksesta, joka oli helmikuussa 2015 vietetyn Jaetut eväät jumalanpalvelusfoorumin motto: Jumalanpalveluksen uudistuminen merkitsee koko seurakunnan elämän uudistumista. Koska yhteinen messu on seurakunnan elämän sydän, siinä tapahtunut hyvä heijastuu väistämättä kaikkeen siihen, mitä seurakunnassa tapahtuu. Toivon ja uskon, että olemme matkalla kohti sellaista seurakuntaa, jossa palkattujen työntekijöiden ja muiden seurakuntalaisten raja vähitellen hämärtyy, sillä kaikki ovat seurakuntalaisia. Palkatuille työntekijöille muodostuu osittain uudenlainen rooli, joka on mahdollistajan rooli. Tällainen tulevaisuudennäky vaatii vielä kuitenkin paljon työtä ja ennen kaikkea paljon rukousta. Jos viime vuodelta jonkin huolenaiheen haluaa nostaa esille, voi olla huolestunut seurakuntamme väestökehityksestä. Viime vuonna kaikki mittarit olivat valitettavasti punaisella. Kehitys ei kuitenkaan tässä asiassa ole kovin paljon meidän käsissämme, sillä kyseessä ovat meitä paljon suuremmat voimat ja kehityskulut. Rukoilla me kuitenkin voimme, sillä vaikka rukous näyttäytyy kovin heikkona, se on kuitenkin arvaamattoman vahva voima. Vanhan luostarisäännön mukaan rukouksen lisäksi on tehtävä työtä. Tässä asiassa se tarkoittaa valveillaoloa koko kirkkoa koskevan rakennemuutoksen alla. Toukokuussa 2015 toivottavasti tiedämme suunnan. Vuosi 2014 oli vaalivuosi. Haluan toivottaa kaikki uudet ja entiset luottamushenkilöt tervetulleeksi rakentamaan Haapajärven seurakuntaa ja koko Kristuksen kirkkoa. Samalla kiitän kaikkia työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja muita vastuunkantajia työstänne. Olette Kristuksen asialla. Kari Tiirola Kirkkoherra

4 Katsaus talouteen Seurakunta teki vuonna 2014 positiivisen tilinpäätöksen. Poistojen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui ylijäämää ,88. Vuosikate oli ,29. Tilinpäätös vuodelta 2014 osoittaa seurakunnan talouden olevan tiukan budjettikurin ja suhteellisen hyvän verotulokertymän jälkeen vakaata. Ylijäämäiseen tilinpäätökseen on karkeasti kolme pääsyytä: 1. Suhteellisen hyvä verotulokertymä 2. Metsätalouden puun myyntituotot 3. Pitopalvelutoiminnan myyntituotot Epävarmuustekijöitä on kuitenkin koko ajan olemassa ja valtakunnassa koettu taantuma on vaikeuttanut myös seurakunnan talouden ja toiminnan kehitystyötä. Hyvä talousvuosi tuudittaa helposti sinisilmäisyyteen, jolloin talouden realiteetit unohtuvat. Seurakunnan toimintoja on välttämätöntä tarkastella siltä pohjalta, että rahat eivät riitä kaikkeen. Tulevaisuuden rakenteet ja mahdollisuudet täytyy miettiä tarkkaan. Toiminnan perusta, miksi seurakunta on olemassa eli seurakunnan perustehtävien toteutuminen ei kuitenkaan saa vaarantua. Verotulokertymä oli tilinpäätösvuonna yllättävänkin positiivinen. Talousarviossa ennakoidut verotulot ylittyivät noin ,00. Edellisvuodesta (v.2013) verotulot alenivat noin 6.611,00. Suhteellisen hyvä verotulokertymä sekä puun noin ,00 euroa ennakoitua suuremmat myyntitulot selittävät osaksi tilinpäätösvuoden hyvää lopputulosta. Puun myyntitulot ylittivät talousarviosuunnitelman toukokuussa tapahtuneen myrskyvahingon johdosta. Tuulenkaatopuista kertyi yhteensä tuloja ,76 +alv (515,8 m³). Lisäksi vakuutuskorvaus myrskytuhosta oli ,84. Kokonaisuutena seurakunnan toiminta pysyi talousarvioraameissa. Vuosikate ylitti reilusti poistojen määrän, ollen nyt ,29 (vuonna 2013 noin ,00 ). Keskeisimpien tunnuslukujen mukaan tilinpäätösvuosi 2014 oli vuoden 2013 kaltainen. Haapajärven seurakunnalle on merkityksellistä vuosittain toistuvat puun myyntitulot (vuonna ,12 ) sekä vuokratuista tonteista, asuinhuoneiston vuokrista ym. saatavat vuokratulot (vuonna ,71 ). Vuoden 2014 aikana seurakunnan tilojen ulkopuolinen käyttö ja pitopalvelutoiminta oli vilkasta. Erikoisesti hautajaisten ja muistotilaisuuksien määrä oli suurta ja aiheutti huolta henkilöstön jaksamisen osalta. Henkilöstökuluja saatiin vuosina 2010 ja 2011 pienennettyä huomattavasti. Vuonna 2012 henkilöstökulut kääntyivät nousuun. Vuonna 2013 henkilöstökulut taas pienenivät edellisvuodesta noin ,40 euroa. Tilinpäätösvuonna 2014 henkilöstökulut lisääntyvät edellisvuodesta noin ,00 euroa. Seurakunnan toimintoja on hiljalleen onnistuttu linjaamaan säästävämpään suuntaan. Ilman yhteistä työnäkyä ja sitoutuneisuutta ei kustannussäästöjä saada aikaan. Lähes ainoat säästökohteet seurakunnassa ovat henkilöstö- ja kiinteistömenot, sekä toimintojen suhteuttaminen tuloihin. Taloustoimiston tehtäväalue on selkeytynyt ja tuonut säästöjä Nivalan seurakunnan kanssa tehdyllä yhteistyöllä, jossa rahaa ei liikuteta. Yhteistyö perustuu työtehtävien keskittämiseen työntekijöiden vahvuuksien mukaan. Palvelujen ulkopuolisesta kalliista ostopalveluista on päästy kokonaisuudessaan eroon. Investoinnit vuonna 2014: 1. Kirkon tornin peruskunnostus (26.291,24 ) 2. Seurakuntatalon kiinteistövalvomo (13.640,00 ) 3. Kirkon ulkopuolinen kameravalvonta (9.300,98 ) Tulevina vuosina on välttämätöntä panostaa seurakunnan suuren rakennuskannan vuosittaisiin korjauksiin tai toisaalta järkevämpi tapa on miettiä pikaisesti mahdollisuuksia rakennuskannan vähentämiseksi. Talouden kehitys pitkällä aikajaksolla on joka tapauksessa heikkoa. Verotulojen ja talouden kehittymisen yllä on olemassa monia kysymysmerkkejä.

5 Talousarvion toteutuminen: Talousarvio Toteutuma Toimintatuotot , ,01 Henkilöstökulut , ,92 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Vuosikate Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos Tilikaudella 2009 Honkaniemen peruskorjaukseen otettiin lainaa euroa. Vuoden 2014 aikana lainaa on lyhennetty suunnitelman mukaisesti ,11 euroa lainaa on jäljellä ,86 euroa. Suunniteltu takaisinmaksuaika on 12 vuotta (v. 2021). Tulevaisuudessa Haapajärven vähenevä ja ikääntyvä väestömäärä aiheuttaa lisää epävarmuustekijöitä mm. tulojen muodostumisessa. Verotuloja kertyi noin 6.611,00 euroa edellisvuotta vähemmän. Osuus yhteisöveron tuotosta lisääntyi noin ,00 euroa. Kirkollisverotulot (joihin seurakunta ei voi paljon vaikuttaa) vähenivät edellisestä vuodesta ,00 euroa. Verotulokertymä oli ,16 euroa ennustettua talousarviolukemaa enemmän (budjetoitu euroa). Onko taantuma vielä jatkumassa pitkään - paljon on epävarmuutta ennusteissa. Verotulojen kehitys , , , , , , , , , , , , Yleinen taloudellinen kehitys ennustaa seurakuntien talouden tiukkenevan. Entisiin hyviin aikoihin ei ole paluuta. Tulevaisuuden verotulomuutokset ovat ennusteen mukaan alenevia. Seurakunnan talouden kehityksen arvioidaan edelleen olevan kaikki seurakunnan perustehtävään tähtäävät toiminnot takaava. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut aleneva. Elinkeinorakenteessa, työpaikoissa ja asuntotuotannon volyymissa rakenteen muutokset saattavat olla merkittäviä. Niillä saattaa olla merkitystä seurakunnan tulopohjaan.

6 Olennaisimmat tapahtumat seurakunnan taloudessa tilikaudella Talouden suunnittelu on tilinpäätöksen 2009 suuren alijäämän jälkeen ollut tarkkaa ja suunnitelmallista. Talousarvion toteutuminen vuoden 2014 aikana onnistui suhteellisen hyvin, vaikka tehtäväkohtaisia talousarvioylityksiä tapahtui. Liikkumavara taloudessa on kuitenkin pieni, joten esim. laitteiden ja koneiden särkymiset tai pieniltä tuntuvat budjetoimattomat kiinteistö- ja toimintakulujen ylitykset näkyvät nopeasti vuoden tuloksessa. Vuonna 2010 aloitettu suunnitelmallinen kuukausittainen säästöohjelma on kuitenkin toteutunut. Kassavarojen riittävyys sekä muut talouden toimintaa ohjaavat tunnusluvut on saatu käännettyä positiiviseen suuntaan vuosien aikana. Tarkka taloudenpito sekä suunnitelmallisuus toiminnallisen puolen ja ns. tukitoimien kesken on elintärkeää. Seurakunnan toimintaa on jouduttu suunnitelmallisesti keskittämään entistä olennaisempiin asioihin ja sopeuttamaan tehtäviä resurssien mukaisesti. Samaa työtä täytyy jatkaa voimallisesti myös tulevina vuosina. Keskeiset seurakunnan tehtävät on hoidettu erittäin korkeatasoisesti. Haapajärven seurakunta on monilla tehtäväalueilla esimerkillinen seurakunta Suomessa. Seurakunnan suuren kiinteistömassan, rakennusten ja maaomaisuuden hoidossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Talous on pitkällä aikavälillä kehittynyt odotuksien mukaisesti. Verotulojen tilitys oli tilinpäätösvuonna suhteellisen hyvä. Metsätalouden toimintatulot ylittivät talousarviolaskelmat (n ,00 ) myrskytuhojen johdosta. Toisaalta toimintamenot metsätaloudessa olivat suuret (18.550,95 ) kiireellisten hoitotoimenpiteiden johdosta. Vakuutukset Seurakunnan vakuutukset on hoidettu If-vahinkovakuutusyhtiössä. Riskienhallintakartoitus on suoritettu vakuutusmaksujen tarkistusten yhteydessä. Vakuutukset koostuvat lakisääteisistä vakuutuksista, vapaaehtoisista vakuutuksista ja liikennevakuutuksista HALLINTO Kirkkovaltuuston jäsenet Kokouksia 4, jäseniä 23: Hirviniemi Esko (pj), Niinikoski Kyösti (varapj), Ekman Veikko, Eronen Aino, Kamula Juho, Karvonen Timo, Koistila Katja, Koskela Timo, Kumpulainen Mari-Liisa, Laitila Osmo, Laitinen Katri, Leppälä Erkki, Mykkänen Raija, Myllylä Teija, Mäkelä Markku, Olkkonen Tarja, Peltoniemi Esko, Pietilä Eija, Ranua Eila, Rönkkö Eija, Rönkkö Maija, Tenkula Mauri, Välikangas Matti Kirkkoneuvoston jäsenet Kokouksia 8, jäsenet: Tiirola Kari (pj), Kantola Marja (varapj), Ekman Veikko, Eronen Aino, Kumpulainen Mari-Liisa, Laitila Osmo, Leppälä Erkki, Mykkänen Raija, Peltoniemi Esko, Ranua Eila, Tenkula Mauri, Hirviniemi Esko (kirkkov.pj), Niinikoski Kyösti (kirkkov.varapj) Tilintarkastajat Kokouksia 3, jäsenet: Tilintarkastaja: HTM-tilintarkastaja Ranta-Korpi Risto Haapajärveltä Varatilintarkastaja: HTM-tilintarkastaja Kangas Hannu Reisjärveltä

7 Kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset: : Seurakuntavaalien äänestysalueista päättäminen. Valittiin vaalilautakunta marraskuussa 2014 pidettäviä seurakuntavaaleja varten. Päätettiin seurakunnan omistaman liiketontin vuokrauksesta (Hiljalankatu 3/Jari Vilppola). Päätettiin seurakunnan omistaman omakotitontin vuokrauksesta (Koksarikatu 6/Jarkka Saarnio) : Hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Päätettiin seurakunnan omistaman omakotitontin myymisestä (Riihitie 1/Maija-Liisa Similä). Päätettiin seurakunnan omistaman liiketontin vuokrauksesta (Kauppakatu 21/As Oy Haapajärven Urheilupuisto) : Päätettiin seurakunnan omistaman omakotitontin myymisestä (Kontionkuja 1/Päivi Tenkula). Vahvistettiin tuloveroprosentiksi 1,75 vuodelle : Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkkoneuvoston tärkeimmät päätökset: : Päätettiin marraskuun seurakuntavaaleihin liittyvien kuulutusten ja ilmoitusten sekä ehdokaslistojen yhdistelmien julkaisemisesta. Päätettiin seurakuntavaalien äänestysalueista. Päätettiin julistaa auki nuorisotyönohjaajan virka. Päätettiin varhaisen tuen mallin käyttöön ottamisesta seurakunnassa. Päätettiin haudanhoitomaksuista. Päätettiin seurakuntatalon, Pikkupappilan sekä Honkaniemen leirikeskuksen tilavuokrista : Hyväksyttiin seurakunnan henkilöstön vuosilomasuunnitelma. Vahvistettiin kolehtisuunnitelma Päätettiin pappisasessorin tehtävästä seurakunnalle maksettavasta korvauksesta. Hyväksyttiin osavuosikatsaus Täytettiin nuorisotyönohjaajan virka (Matti Salmela) : Päätettiin uusia Kirkon ympäristödiplomi : Käsiteltiin Mauri Tenkulan aloite; seurakunnan vuokratonttien hintojen tasapuolistaminen. Päätettiin myöntää avustus (2.500 ) jumalanpalveluselämän kehittämisestä saadun palkintomatkan rahoitukseen : Annettiin lausunto Rantapolun kaavasta : Päätettiin ylimmän johdon palkkausjärjestelmän uudistuskokeilusta. Hyväksyttiin osavuosikatsaus Annettiin suostumus Rantapolun rakentamiseen välillä Ronkaalan urheilukenttä Uimaranta : Päätettiin todeta tilusvaihto Haapajärven seurakunnan ja Haapajärven kaupungin välillä rauenneeksi. Merkittiin tiedoksi tarkastuskertomus kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksesta : Tarkistettiin seurakunnan kulukorvauksia ja palkkioita. Päätettiin ylimmän johdon palkkausjärjestelmästä. Päätettiin taloussihteerin vaativuusryhmästä. Päätettiin diakonian viran (diakonissan) vaativuusryhmästä. Hyväksyttiin osavuosikatsaus Käsiteltiin Mauri Tenkulan aloite; keskusteluillan järjestäminen kiusaamisesta, syrjäytymisestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Merkittiin seurakuntavaalien tulos tiedoksi.

8 Aloitteet: Kj 9:6 :n mukaiset aloitteet ja niiden eteneminen: : Mauri Tenkula; aloite seurakunnan vuokratonttien hinnoittelun tasapuolistamisesta. Asia on käsitelty kirkkoneuvostossa Kirkkoneuvosto päätti jatkaa hinnoittelua pääpiirteittäin nykykäytännön mukaisesti. Uudet vuokrasopimukset laskutetaan loka- /marraskuun aikana elinkustannusindeksin edellisen vuoden keskiarvon mukaisesti. Kirkkoneuvosto tarkistaa kalenterivuosittain vuoden ensimmäisessä kokouksessa uusien vuokrasopimusten vuosivuokran : Mauri Tenkula; aloite keskusteluillan järjestämisestä, missä keskustellaan avoimesti kiusaamisesta, syrjäytymisestä ja erilaisuuden hyväksymisestä rakentavassa hengessä. Asia on käsitelty kirkkoneuvostossa Kirkkoneuvosto päätti siirtää asian kirkkoherran hoidettavaksi. Vastuuryhmät ja toimikunnat: Johtokuntien tilalla on jo useamman vuoden ajan toimineet vastuuryhmät: Vastuuryhmä: Kirkkoneuvosto edustaja: Diakoniatyö Raija Mykkänen - Yhteisvastuukeräyksen työryhmä Erkki Leppälä Lähetystyö Mari-Liisa Kumpulainen Jumalanpalvelus- ja musiikkityö Eila Ranua Tuomasmessu ja Pienen Valon illat Matti Välikangas (Aikuistyö) Johtoryhmä Puheenjohtajisto, kirkkoherra, talouspäällikkö Kirkkoneuvosto on asettanut seuraavat toimikunnat toimikaudeksi : Ympäristödiplomitoimikunta, Strategiatyöryhmä, Urkujuhlatoimikunta, Valmiussuunnitelmatyöryhmä, Vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmä 1.3. HENKILÖSTÖ vakinaiset ja sijaisuuksia hoitaneet Ampula Kirsi hautausmaanhoitaja, Junnikkala Pirjo toimistosihteeri Junnikkala Raimo seurakuntamestari Järvenpää Hannu metsuri Järvenpää Maija toimistosihteeri Katajamäki Mika kappalainen Katajamäki Sirkku lähetyssihteeri Knuutila Mirva lastenohjaaja, äitiyslomalla alk. Kumpumäki Raija kiinteistötyöntekijä Laajala Tiina diakonissa Laajalahti Pekka talouspäällikkö Liuska Hanna suntio-opiskelija, Merioja Maria lastenohjaaja Niskanen Aila keittiöapulainen Paananen Minna nuorisotyönohjaaja Pihlajamäki Irmeli keittiöapulainen Salmela Juha-Matti nuorisotyönohjaaja Siekkinen Hannu hautausmaatyöntekijä, Syrjä Sari taloussihteeri Syrjäniemi Katri kanttori Svärd Marko kausityöntekijä Takanen Johanna emäntä, äitiyslomalla alk. Tiirola Kaija seurakuntapastori Tiirola Kari kirkkoherra Tuomaala Helmi lastenohjaaja Uusitalo Pirjo emäntä Vitakoski Minna keittiöapulainen, emännän sijainen

9 1.4. VÄKILUKU Jäsenet Seurakuntamme jäsenmäärän kehitys oli jälleen negatiivinen. Seurakunnasta muutti 332 henkeä, kun seurakuntaan muutti 236 henkeä. Lisäksi kirkosta erosi 67 ja kirkkoon liittyi 9. Seurakunnassa kastettiin 79 lasta. Kuolleita oli 104. Seurakunnan jäsenmäärä oli yhteensä 6752, joten jäsenmäärä väheni edellisvuodesta 178 hengellä. Kirkkoon kuuluu haapajärvisistä siten 90,0 % (91,0 % vuonna 2013). Väestökehitys TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Seurakunnan toiminnan painopiste oli erittäin monipuolisessa hengellisessä toiminnassa. Tarkemmin toiminnallista arviointia on kunkin työalan yhteydessä. Seurakunta oli velaton. Vuoden 2009 aikana otettiin velkaa ,00 euroa. Takaisinmaksuaika on 12 vuotta velkaa oli jäljellä ,86 euroa. Kalajoen rovastikunnassa on ollut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta tiivis keskusteluyhteys seurakuntien yhteistyöstä säästöjen aikaansaamiseksi. Asiassa on päästy pienin askelin eteenpäin vuosien aikana. Haapajärven ja Nivalan osalta yhteistyö on syventynyt voimakkaasti. Seurakuntarakenteet ovat muuttuneet voimakkaasti 2000-luvulla, ja muutoksen arvioidaan jatkuvan. Meneillään on laaja, koko kirkkoa koskettava seurakuntarakenteiden kehittämishanke, jossa jatkossa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin. Seurakuntayhtymä koostuisi seurakunnista, jotka nähdään kirkon elämän ja toiminnan perusyhteisöinä. Seurakunnat ovat alueellisesti rajattuja, kirkon jäsenistä muodostuvia kuulumisyhteisöjä, joissa on oma kirkko ja kirkkoherra. Niissä järjestetään jumalanpalvelukset säännöllisesti. Seurakunnat päättävät itsenäisesti muun hengellisen työn järjestämisestä alueellaan.

10 KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2010 aikana tilikartta on muutettu tehtäväalueineen ja -numeroineen kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaiseksi. 1. PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO KIRKOLLISET VAALIT (10100) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2014 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,95-372,05 Toimintakate 9.490, ,95-372,05 KIRKKOVALTUUSTO (10200) Kirkkovaltuusto käyttää kirkkolain mukaisesti ylintä päätäntävaltaa seurakunnassa, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Nykyisen kirkkovaltuuston toimikausi kestää vuoden 2014 loppuun. Kirkkovaltuuston toiminnan pohjana on "MeidänSeurakunta - Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015". Strategian käytännön toteutus pohjautuu kirkkoneuvoston esittämiin suuntaviivoihin, joista kirkkovaltuusto päättää. Valtuutetut toimivat yhteistyössä seurakunnan työntekijöiden kanssa mm. strategiaseminaarien kautta. Vuonna 2014 kirkkovaltuusto kokoontui neljä kertaa. Tärkeimpiä päätöksiä olivat seurakuntavaalien äänestysalueista päättäminen, sekä vaalilautakunnan valitseminen marraskuussa 2014 pidettäviä seurakuntavaaleja varten. Lisäksi tärkeimpiä päätöksiä olivat edellisen vuoden talous- ja toimintakertomuksen sekä vuoden 2015 veroprosentin ja talousarvion sekä toimintasuunnitelman hyväksyminen. Vuoden 2014 aikana strategian mukaisina painopisteinä myös kirkkovaltuustossa ovat jumalanpalveluselämän kehittäminen sekä seurakuntalaisuuden vahvistaminen. Kirkkovaltuusto aloittaa kirkkoneuvoston esitysten pohjalta seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelun. Valtuuston työskentelyn pohjana on seurakunnan strategia, jonka toteutumista kirkkovaltuusto seuraa vuosittain. Strategian mukaisia painopisteitä on toteutettu kiitettävästi vuoden 2014 aikana. Kirkkovaltuusto on valmistautunut tekemään tarvittavat päätökset, jos seurakuntien rakenneprosessi etenee. Seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelu on vielä keskusteluvaiheessa. Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,35 859,35 Toimintakate , ,35 859,35 TILINTARKASTUS JA VALVONTA (10300) Tilintarkastaja sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat valvovat, että hallintoa, taloutta ja omaisuutta hoidetaan lakien, asetusten, kirkkohallituksen antamien ohjeiden ja kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastaja kävi 3 tarkastuskertaa. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat kokoontuivat yhden kerran.

11 Kirkkohallitus on lähettänyt yleiskirjeessään seurakunnille ohjeet hyvien johtamis- ja hallintotapojen sekä sisäisen valvonnan kehittämiseksi seurakunnassa. Tarkastusta ja valvontaa on tarkoitus kehittää ohjeistuksen mukaisesti. Tarkastusta ja valvontaa on kehitetty ohjeistuksen suuntaan. Esimerkiksi laskujen sisäinen tarkastus ja valvonta hoidetaan nykyaikaisin menetelmin. Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,14 48,14 Toimintakate , ,14 48,14 KIRKKONEUVOSTO (10400) Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Lisäksi se johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanemisesta sekä muista kirkkolain ja muiden säädösten sille asettamista tehtävistä. Vuoden 2013 alussa valittiin uusi kirkkoneuvosto, jonka toimikausi kestää vaalikauden loppuun Vuonna 2014 kirkkoneuvosto kokoontui 8 kertaa. Tärkeimpiä päätöksiä olivat mm. marraskuun seurakuntavaaleihin liittyvien kuulutusten ja ilmoitusten sekä ehdokaslistojen yhdistelmien julkaisemisesta, seurakuntavaalien äänestysalueista, varhaisen tuen mallin käyttöön ottamisesta seurakunnassa, päätös haudanhoitomaksuista, tilavuokrista, seurakunnan henkilöstön vuosilomista, päätös kirkon ympäristödiplomin uusimisesta, päätös seurakunnan kulukorvauksista ja palkkioista, päätös ylimmän johdon palkkausjärjestelmästä ja taloussihteerin ja diakonian viran vaativuusryhmästä. Lisäksi vahvistettiin kolehtisuunnitelmat. Kirkkoneuvosto edistää seurakunnan vuoden 2014 yhteisten painopisteiden, jumalanpalveluselämän kehittämisen sekä seurakuntalaisuuden vahvistaminen, toteutumista. Kirkkoneuvosto seuraa tarkasti vuoden 2014 talousarvion toteutumista ja varautuu tarvittaessa ohjaamaan sitä vuoden aikana. Kirkkoneuvosto edistää Kalajoen rovastikunnan yhteistyötä ja valmistautuu kirkon seurakuntarakenteen muutoksen edellyttämiin päätöksiin. Vuoden aikana aloitetaan seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelu. Kirkkoneuvosto aloittaa seurakuntastrategian jatkon työstämisen sekä tekee tarvittavat päätökset syksyn seurakuntavaaleja varten. Kirkkoneuvosto on toiminut aktiivisesti ja kehittävästi toimintasuunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Seurakuntarakenteen murros muodostaa erityisen haasteen kirkkoneuvoston toiminnalle. Kirkkoneuvosto ohjaa Haapajärven seurakunnan osalta seurakuntarakenteen muutosprosessia. Seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelu on vielä keskusteluvaiheessa. Toimintatuotot 0,00 0 0,00 Toimintakulut , ,51 476,51 Toimintakate , ,51 476,51

12 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO (10500) Kirjanpidon, palkanlaskennan, raha- ja maksuliikenteen hoitaminen, työsuhdeasiat, henkilöstöhallinto, kiinteistöjen kunnossapito, uudisrakentamisen valmistelu sekä niihin liittyvät toimenpiteet. Maa- ja metsätalous, investoinnit, maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden valmistelu sekä niihin liittyvät toimenpiteet, kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit, palkka-asiamiehen tehtävät, sekä taloushallinnon vastuulla olevat kirkkoneuvostolle ja -valtuustolle valmisteltavat asiat. Lisäksi taloustoimiston taloussihteeri hoitaa Kalajoen rovastikunnan kirjanpidon vuosina , jolloin Haapajärven seurakunnan kirkkoherra on lääninrovastina. Talouden ja hallinnon rutiinitehtävien lisäksi seurakuntien yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstöhallintoon panostaminen ovat työllistäneet vuoden 2014 aikana. Lisäksi maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden hoito sekä kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit ovat keskeisiä toimintoja. Haapajärven- ja Nivalan seurakuntien kesken aloitettu kirjanpidon, palkanlaskennan, työsuojelun, kiinteistöasioiden ja metsänhoidon yhteistyö on tuottanut säästöjä niin taloudellisesti kuin tuloksellisestikin. Vuonna 2011 aloitti toimintansa Oulussa kirkkohallituksen erillisyksikkönä Kirkon palvelukeskus Kipa, joka tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan asiantuntijapalveluja seurakuntatalouksille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Haapajärven seurakunta on päättänyt liittyä palvelukeskuksen asiakkaaksi vuonna Kirkkohallitus on ohjeistanut, että seurakunnissa on syytä olla tietoisia kunnassa ja lähiympäristössä tapahtuvista muutosprosesseista ja varautua jo etukäteen mahdollisiin muutoksiin. Jatkaa kehittämistyötä talous- ja henkilöstöhallinnon nykyaikaistamiseksi ja rutiinien helpottamiseksi. Kirjanpidon reaaliajassa pitäminen siten, että koko ajan tiedetään seurakunnan talouskehityksen suunta. Vastata talous- ja henkilöstöhallintoon sekä seurakunnan tiedonhallintaan liittyvien toimintojen ja laitteistojen kehittämisestä. Kehittää suunnitelmallisesti oman seurakunnan ja lähiseurakuntien yhteistyötä. Hoitaa vastuullisesti kiinteistöjen kunnossapito. Kirjanpidon reaaliajassa pitäminen on saatu toimivaksi ja ammattimaisemmaksi. Kaikki vuodenvaihteen toimenpiteet ja tilastot sekä tilitykset on hoidettu niille asetetun aikataulun mukaisesti. Yhteistyö Haapajärven- ja Nivalan seurakuntien kesken on syventynyt, kattaen tällä hetkellä kirjanpidon, palkanlaskennan, työsuojelun, metsänhoidon sekä osan kiinteistöasioita. Oman seurakunnan ja lähiseurakuntien yhteistyön kehittämisessä ollaan voimakkaasti mukana. Kiinteistöjen kunnossapitoon on satsattu talouden sallimissa puitteissa. Talous- ja henkilöstöhallintoon on sisällytetty myös työterveyshuolto. Toimintatuotot 930, , ,42 Toimintakulut , , ,17 Toimintakate , , ,25 KIRKONKIRJOJEN PITO (10700) Tehtävänä on Haapajärven ja Kärsämäen väestökirjanpito Kirjurijäsentietojärjestelmällä. Manuaalisesti tehtävät sukuselvitykset ja sukututkimukset, arkiston ja kirjaston hoito. Kaksi toimistosihteeriä. Lisätyövoimaa digitarkastusten tekemiseen ei ole palkattu. Tehtävänä on myös Kärsämäen talouspäällikön lomitus kirkkoherranviraston töiden osalta.

13 Seurakuntalaisten palvelu, väestökirjanpito, arkistot, kirjasto, Digi. Haapajärven ja Kärsämäen seurakunnissa on käytössä Kirjuri-jäsentietojärjestelmä. Haapajärven seurakunnassa se otettiin virallisesti käyttöön Olemme tarkastaneet Kirjurin tietoja ja tarkastamme edelleen. Kirjuri aiheutti paljon lisätyötä jo ennen käyttöönottoa ja aiheuttaa edelleen. Määräysten mukaan kaikki tiedot, mitä Kirjurista luovutetaan pitää tarkistaa ja virheet korjata. Tällä hetkellä sieltä voi tulostaa asiakkaalle ainoastaan ns. elää -todistuksen, joka koskee yhtä henkilöä. Sukuselvitykset, jossa on useampia henkilöitä teimme edelleen manuaalisesti kuten sukututkimuksetkin. Lomitimme Kärsämäen talouspäällikköä kirkkoherranviraston töiden osalta. Vuoden 2014 tapahtumat olemme arkistoineet muilta osin, mutta virallisia tilastoja ei vielä ollut käytettävissä. Kirjasto on järjestetty. Kirjuri- ja kirkonkirjojen digiaineiston tarkistaminen ja korjaaminen. Digipuoli on osittain tarkastettu, eikä ole käytössä. Tavoitteena on Kalajoen rovastikunnan lääninrovastin arkistoluettelon laatiminen ja -järjestäminen, sekä koulutuksiin osallistuminen. Olemme tarkastaneet Kirjurin ja Digin tietoja ja tarkastamme edelleen. Kalajoen rovastikunnan lääninrovastin arkistoluetteloa emme ehtineet laatia ja järjestää. Kirjuri koulutuksiin osallistuimme. Toimintatuotot 2.900, ,86 85,14 Toimintakulut , , ,18 Toimintakate , , ,04 KIRKKOHERRANVIRASTO JA TIEDOTUS (10800) Kirkkoherranvirasto on seurakunnan palvelupiste, jossa työskentelee kaksi toimistosihteeriä. Tehtävänä on asiakaspalvelu, tiedotus, tilaisuuksista sopimiset, tilojen varaukset. Seurakuntalaisten henkilökohtaiset käynnit ovat vähentyneet, mutta sähköinen asiointi ja puhelimitse otetut yhteydet ovat sitä vastoin lisääntyneet. Kirkkoherranviraston tiedotus on ollut lähinnä kotisivujen päivitystä kirkollisten ilmoitusten osalta sekä meihin yhteyttä ottavien moninaisiin kysymyksiin vastaamiset ja neuvonta. Tilaisuuksia, etenkin hautajaisten sopimisia oli viime vuonna paljon. 104 oman seurakunnan ja 15 toisen seurakunnan jäsentä haudattiin Haapajärven seurakunnan hautausmaihin. Vihkimisten ja kasteiden sopimisia oli noin 100. Seurakunnan tiloista varasimme eniten kirkkoa, seurakuntataloa sekä saattokappelia. Teimme tilavarauksia myös Olkkolan kirkkoon, seurakuntatalon kappeliin, Laurikkalan pappilaan, Pikkupappilaan sekä Honkaniemen leirikeskukseen. Tavoitteena on hyvä asiakaspalvelu kaikille kirkkoherranvirastoon yhteyttä ottaville. Olemme pyrkineet palvelemaan hyvin kaikki meidän kanssamme asioineet henkilöt. Toimintatuotot 1.600, , ,50 Toimintakulut , , ,20 Toimintakate , , ,70

14 MUU YLEISHALLINTO (11000) Hallinnon alaan kuuluu useita lakisääteisiä menoja, joihin rahoitus on turvattava, pääasiassa lakisääteisten maksujen ja hallinnollisten toimien hoitaminen. Kirkkoherran ja talouspäällikön työnjohdolliset asiat, vakuutukset yms. Suurimmat menoerät ovat ATK-palvelut (esim. kuitu ja it-aluekeskus), vakuutukset, erilaiset ilmoitukset sekä TEOSTO-maksut. Tehtäväalueella on myös osa kirkkoherran palkkakuluista. Kuluja, joita ei voi erikseen osoittaa mihinkään tiettyyn alueeseen on aikaisemmin kirjattu tilikartasta poistuneelle yleinen seurakuntatyö -tehtäväalueelle. 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2014 Toimintatuotot 0, , ,70 Toimintakulut , , ,11 Toimintakate , , ,41 2. PÄÄLUOKKA: SEURAKUNTATYÖ JUMALANPALVELUSELÄMÄ (20103) Jumalanpalvelus on kaikkien seurakunnan työmuotojen ja seurakunnan elämän keskus, josta viikon toiminta lähtee liikkeelle ja johon se jälleen palaa. Seurakunnan raamatullinen kuva on perhe, joka kokoontuu yhteisen ruokapöydän äärelle. Seurakunnan elämässä tämä kokoontuminen toteutuu messussa. Jumalanpalveluselämän kehittäminen oli edelleen yksi seurakunnan keskeisistä painopisteistä kuluneena vuonna. Erityisesti on keskitytty tuomaan pääjumalanpalvelukseen inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä seurakuntalaisten osallisuuden kautta. Seurakunta kehittää aktiivisesti omaa jumalanpalveluselämäänsä Tiellä - på väg - hankkeessa saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Työtä koordinoi jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä. Vuonna 2014 vahvistetaan edelleen perustettujen jumalanpalvelusryhmien toimintaa yhdessä ryhmien jäsenten kanssa. Päiväjumalanpalvelusten kehittämisen lisäksi vuonna 2014 jatketaan vapaamuotoisempien iltamessujen kehittämistä sekä vahvistetaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Seurakunta tuottaa materiaalia koko kirkon käyttöön yhdessä kirkollisten kustantajien kanssa. Seurakunnasta osallistutaan kirkon jumalanpalveluspäiville, jotka pidetään Seinäjoella. Jumalanpalvelusryhmät ovat toimineet aktiivisesti, joten niiden toiminta on syventynyt ja vakiintunut pysyvästi osaksi seurakunnan jumalanpalveluselämää. Vuoden 2014 aikana erityisesti lasten mukanaolo ja joka sunnuntai järjestetyt kirkkokahvit ovat tuoneet myönteistä palautetta. Nuorten ja kokonaisten perheiden saaminen mukaan messujen suunnitteluun ja toteutukseen vaatii yhä työtä. Erilaisia ilta- ja erikoismessuja toimitettiin muutamia. Iltamessujen kehittäminen jäi ajan ja resurssien puutteessa vähälle huomiolle. Tärkeämpää on kuitenkin keskittyä päiväjumalanpalveluksiin. Haapajärven seurakunta on saanut myös kuluneena vuonna runsaasti paikallista ja valtakunnallista julkisuutta jumalanpalveluselämän kehittämisen vuoksi esim. Seinäjoella pidettyjen kirkon jumalanpalveluspäivien yhteydessä. Lisäksi kirkkohallitus myönsi seurakunnalle jumalanpalveluselämän kehittämisestä 5000 euron tunnustuspalkinnon. Seurakunta teki yhdessä Muuramen seurakunnan kanssa aloitteen Jaetut eväät nimisen jumalanpalvelusfoorumin järjestämisestä. Foorumi toteutuu helmikuussa 2015.

15 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,90 Toimintakate , , ,90 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (20104) JA HAUTAAN SIUNAAMINEN (20105) Kirkolliset toimitukset ovat olennainen osa seurakunnan perustehtävää eli sanan ja sakramenttien hoitamista. Kasteet, avioliittoon vihkimiset sekä hautaan siunaamiset säilyttivät edelleen vahvan asemansa seurakunnassa. Syntyneistä lapsista kastetaan edelleen yli 90 %. Avioliittoon vihkimisiä oli ainoastaan 22, joista kirkollisia vihkimisiä 18. Kirkollisten vihkimisten määrä oli siten 82 % kaikista vihkimisistä. Vainajista siunataan kirkollisesti melkein 100 %. Vuonna 2014 hautaan siunaamisia oli peräti 104. Toimitukset ovat edelleen yksi keskeisimpiä kirkkoon kuulumisen syitä, joten niiden asema on syytä turvata. Vuoden 2014 aikana keskityttiin toimitusten huolelliseen hoitamiseen. Toimitusten yhteydessä kutsuttiin toimituksiin osallistujat seuraavan sunnuntain messuun. Kirkolliset toimitukset hoidetaan seurakunnassamme huolellisesti. Tilanne on hyvä, mutta on edelleen tiedostettava kaikkien kirkollisten toimitusten mahdollisimman hyvän hoitamisen tärkeys. Kirkon jäsenyyden merkityksen kannalta kirkolliset toimitukset ovat yksi tärkeimmistä seurakunnan toimintamuodoista. Hautaan siunaamisten yhteydessä ihmisiä kutsuttiin aktiivisemmin mukaan seuraavan sunnuntain messuun. Kirkon kastepuun käyttö on vakiintunut. Jonkin verran huolta aiheuttaa avioliittoon vihkimisten alhainen määrä. Osittain se kertoo paikkakunnan ikärakenteesta, mutta samalla se kertonee myös avioliiton merkityksen vähenemisestä. Suunnitelman mukaisesti seurakunta järjesti vihkimisten illan, jonka aikana vihittiin avioliittoon kolme paria. Hautaan siunaamisten poikkeuksellisen suuri määrä aiheutti myös merkittäviä työpaineita seurakunnan työntekijöille. Kaikkia toivottuja muistotilaisuuksia ei ollut mahdollista järjestää seurakunnan tiloissa. MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (20104) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,70 Toimintakate , , ,70 HAUTAAN SIUNAAMINEN (20105) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,66 Toimintakate , , ,66

16 AIKUIS- JA PERHETYÖ (20108), MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET (20109), PERHEKERHOTYÖ Perheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen, aikuisväestön hengellisen elämän vahvistaminen, seurakuntalaisten kohtaaminen Vuosi 2014 on ollut tietoisesti kohtaamiseen ja seurakuntalaisten huomioimiseen keskittymisen vuosi. Seurakuntalaisten tarve puhua oman elämänsä kysymyksistä, huolista, peloista, iloista ja haasteista on selkeästi lisääntynyt. Tuttuihin työntekijöihin rohjetaan ottaa yhteyttä. Sielunhoidon tarve on siis selkeästi kasvanut, tai sitten vain ihmiset uskaltavat rohkeammin ottaa yhteyttä ja kasvu johtuu siitä. Aikuis- ja perhetyön perustoiminnassa kulunut vuosi on ollut monenlaisen ilon vuosi. Perhekerhon kävijämäärä lisääntyi toimintavuonna jälleen. Isiä ja isovanhempiakin on ollut mukana. Tavoitteena ollut yhteisöllisyyden vahvistuminen on toiminut käytännössä hyvin. Perheet ovat tulleet perhekerhossa kohdatuksi riittävän työntekijäresurssin sekä tietoisen kohtaamisiin paneutumisen vuoksi. Vanhemmat ovat saaneet jakaa kokemuksiaan ja lapset löytäneet seuraa ja uusia kavereita. Kolme aikuista ohjaajaa on ollut ehdoton minimi, jotta aikaa ja huomiota pystyy antamaan ja että käytännön järjestelyt onnistuvat. Jumalanpalveluselämä on näkynyt perhekerhotyössä hartauksissa jumalanpalveluksen keskeisiin teemoihin perehtymällä; armo, ehtoollinen, rakkaus, siunaus ovat olleet keskeisenä sekä luonnollisesti myös virret ja lasten virret. Perheväen ateriat ovat vakiintuneet eri-ikäisten seurakuntalaisten kohtaamispaikaksi. Pienen valon kuoron toiminta on linkittynyt selkeästi myös jumalanpalveluselämään, sekä ollut vahvana tukena aikuistyön toiminnassa. Kuluneena vuonnna järjestettiin mm. Kynttiläillallinen. Kuoro on myös aktiivisesti palvellut messuissa. Vanhemmuuden vahvistamisen satsattiin yhdessä Lapsiasianneuvoston kanssa järjestämällä kaksi vanhempainiltaa Lapsen hyvä elämä, joiden aikana seurakunnan toimesta oli lastenhoitopalvelu. Yhteistyö perhekeskuksen, Lapsiasiainneuvoston sekä mm. Selänteen perhevalmennuksen kautta keskittyi myös olennaisesti perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen. Aikuisille suunnatut pienpiirit mm. naisten ja miesten saunaillat, Pikkupappilan päiväpiiri, kuten mm. kinkerit ovat säilyttäneet suosionsa. Aikuis- ja perhetyö muotoutuu seurakunnan perustoiminnan ympärille. Jumalanpalveluselämän vahvistumisen kautta aktiivisia seurakuntalaisia on tullut mukaan monin tavoin. Jumalanpalvelusryhmissä on paljon työikäistä väestöä. Heidän tuoma kokemus ja työ ovat myös ensiarvoisen tärkeitä. Joka sunnuntainen jumalanpalvelus on keskeisin hengellisen elämän vahvistajana. Suurella Sydämellä - on ollut yksi mahdollisuus kutsua ihmisiä mukaan. Kaiken kaikkiaan tässä aikuisia ja perheitä kohtaavassa perustyössä henkilökohtaisen kohtaamisen keskustelun ja kutsumisen merkitys on ensiarvoisen tärkeä. Tähän myös työntekijöille on osoitettava tulevaisuudessakin aikaa ja resursseja. Varsinaisia uusia toimintamuotoja aikuistyössä ei resurssien vuoksi syksyllä 2014 pystytty aloittamaan. Perhekerhon vakiintunut suuri kävijämäärä on kiitollisuuden aihe. Kokonaisten perheiden saaminen toimintaan mukaan on aina haaste. Jumalanpalvelusryhmien toiminta on mahdollistanut sen, että kaikenikäisiä seurakuntalaisia on mukana huolehtimassa, että jumalanpalveluksesta tulee Jumalan perheväen yhteinen juhla. Monet perheet palvelevat myös musiikin kautta. Esimerkiksi perhemessuissa ja perheille järjestetyissä tilaisuuksissa oli kuluneen vuoden aikana mukavasti mutta vaihtelevasti lapsia ja perheitä liikkeellä. Olemme kiitollisia, että tuojia on kuitenkin riittänyt. Jeesuksen kehotus Sallikaa lasten tulla on tärkeä nähdä kutsuksi koko perheelle sekä myös lapsettomille tai yksin asuville, nuorille tai vanhoille. Sillä jokainen aikuinen on saman yhteisen armollisen Jumalan lapsi.

17 AIKUIS- JA PERHETYÖ (20108) Toimintatuotot 450, ,43-801,43 Toimintakulut , ,35 196,35 Toimintakate , ,92 605,08 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET (20109) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,56 Toimintakate , , ,11 PERHEKERHOTYÖ (20138) Toimintatuotot 1.200, ,35-22,35 Toimintakulut , ,53 32,53 Toimintakate , ,18 10,18 MUSIIKKITYÖ (20120) JA URKUJUHLAT (201201) Seurakunnan musiikkitoimintaan kuuluu messun sekä kirkollisten toimitusten ja erilaisten seurakunnan tilaisuuksien musiikki, rippikoulun musiikinopetus, eri ikäkaudet kattava musiikkikasvatus ja musiikin käytön edistäminen seurakunnan eri toiminnoissa. Lisäksi siihen kuuluu vastuu seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta. Kaiken pääpaino on seurakunnan yhteinen messu. Messussa on musiikillisia osia joihin jokaisen seurakuntalaisen tulee halutessaan voida osallistua. Seurakunnassa on yksi kanttori. Musiikkielämän pääpaino oli jumalanpalveluksessa. Seurakuntalaiset värittivät jumalanpalveluselämää musiikillaan. Väliojan nuoret kokosivat oman kuoron jouluaamun kirkkoon. Urkujuhlat alkoivat kodikkaasti omien kuorojen konsertilla. Huomattiin että seurakunnassamme on kuoroja. Urkujuhlat päättyi juhlavasti adventtisunnuntaina Bachin juluoratorioon. Virsivisa alkoi ja lapset aloittivat virsien harjoittelun. Urkuyö, Urkujuhlat sekä aikuisten virsivisan toteuttaminen ovat tulevia projekteja. Virsilaulamisen ylläpitäminen jumalanpalveluksissa. Yhdessä tekemisen ja kokemisen ilo, luovuus, positiivituus siinä mielessä että jokainen osaa sekä koko seurakunnan kutsuminen työhön mukaan. Tähän tähtäävä virsipiiri aloitti toimintansa syksyllä Sinne on kutsuttu mukaan kaikki jotka kokevat itsensä laulutaidottomiksi tai laulutaitoisiksi. Urkujuhlat alkoivat kodikkaasti omien kuorojen konsertilla. Huomattiin että seurakunnassamme on monta kuoroa. Urkujuhlat päättyi juhlavasti adventtisunnuntaina Bachin juluoratorioon. Koululaisten virsivisa alkoi ja lapset aloittivat innolla virsien harjoittelun. Yhdessä tekemisen ja kokemisen ilo, luovuus ja positiivisuus on näkynyt musiikkielämässä. Messut ovat värittyneet erilaisista soittimista ja lauluryhmistä. Virsisäestyksessä on ollut mukana mm. haitari ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Virsipiiri aloitti toimintansa mutta hiipui ja sammui lopulta ja aikuisten virsivisaan ei ilmaantunut yhtään osallistujaa. MUSIIKKITYÖ (20120) Toimintatuotot 0,00 693,30-693,30 Toimintakulut , , ,89 Toimintakate , , ,19

18 URKUJUHLAT (201201) Urkujuhlien esiintymispalkkiokuluja sivukuluineen on siirtynyt maksettavaksi vuoden 2015 tammikuulle 2.437,92 euroa. Toimintatuotot 6.900, , ,25 Toimintakulut 6.900, , ,76 Toimintakate 0, , ,51 PÄIVÄKERHOTYÖ (20131) Päiväkerhon tehtävä on olla rinnalla kulkija lasten ja kotien kristillisessä kasvatuksessa. Opetellaan hiljentymään alttarin äärelle, tutustutaan Raamattuun ja Jeesukseen, pyritään luomaan turvallinen ja rakastava kuva Jumalasta. Kerhohartaudet suunnitellaan kirkkovuoden ja vuosiaiheen mukaan. Kerhon päiväohjelmassa on tietty peruskaava, johon kuuluu askartelua, hartaushetki, laululeikkiä, satuhetki, välipalan syönti, palapelien tekoa, leikitään leikkikaluilla tai pelataan lautapelejä. Kerho kestää kaksi ja puolituntia, kouluilla kaksi tuntia ja viisitoista minuuttia, koulujen luokkatarpeita noudattaen. Lapset ovat vakuutettu seurakunnan puolesta kerhon ajaksi. Kerhot kokoontuivat Srk-talossa, Oksavalla, Parkkilassa, Väliojalla, Tiitonrannalla ja Honkaniemessä. Kerhoryhmiä oli 14 ja lapsia yhteensä 166. Vakinaistettuja lastenohjaajia oli kolme Maria Merioja, Mirva Knuutila ja Helmi Tuomaala. Mirvan äitiysloman tuuraajana oli Pauliina Pieksämäki, pitempiaikaisen sairasloman tuuraajana oli Krista Kahilainen, lyhyet tuuraamiset hoituivat oman talon tuntilaisten avulla. Perhekirkot ja lasten tapahtumat olivat yhteisiä seurakunnan kaikkien työalojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päiväkerholasten pienet tehtävät perhemessuissa ovat tulleet jo tavaksi, lapset askartelevat enkeleitä koristeeksi Mikkelinpäivän messuun, keräävät kolehtia lastenohjaajien kanssa ja antavat rukousaiheita. Päiväkerhon toiminta on suunniteltu lasta varten, myös niitä lapsia ajatellen jotka ottavat ensiaskeleita, että pystyisivät hetkeksi irrottautumaan vanhemmistaan. Pyrimme kannustamaan, rohkaisemaan, kuuntelemaan lasta sekä rohkaisemaan häntä luottamaan omiin taitoihinsa. Hartaushetkissä pyrimme kertomaan Raamatunkertomukset lapsentajuisesti, erilaisia havaintomateriaaleja apuna käyttäen. Lasten lukumäärässä on tapahtunut pieni notkahdus. Lapsimäärää säätelee perheiden sen hetkinen elämäntilanne, ovatko vanhemmat töissä vai kotona. Kolme lastenohjaajaa on ollut meille riittävä ja kaikille kerhoon pyrkiville on paikka löytynyt. Seurakunnan järjestämissä perhetapahtumissa kevät- ja joulujuhlassa sekä kirkkovuosivaelluksella ja joulupolulla kävi lapsia perheineen ja isovanhempineen kiitettävän paljon. Toimintatuotot 0,00 300,00 300,00 Toimintakulut , ,23 387,23 Toimintakate , ,23 87,23 PYHÄKOULUTYÖ (20132) Kasteopetuksen toteuttaminen. Antaa lapselle juhlahetkiä sekä mahdollisuus kokea hiljaisuutta ja pyhyyttä. Olla pyhäkoulunopettajien tukena, kouluttaa heitä sekä tukea perheitä lasten kristillisessä kasvatuksessa. Viikoittaisen toiminnan runkona ovat syyskuun puolestavälistä toukokuun loppuun sunnuntaisin kokoontuvat pyhäkoulut ja perhekirkot. Pyhäkoulu elää kirkkovuoden mukaan. Pyhäkoulu kestää tunnin ja on tarkoitettu 4-12 vuotiaille. Vuonna 2014 pyhäkoululaisia oli yht. 21 lasta.

19 Pyhäkouluja oli keväällä kolme ja syksyllä jatkoi kaksi pyhäkoulua (Koposperä ja Kumiseva) seurakuntatalon pyhäkoulun lopettaessa. Keväällä aloitettiin seurakuntatalolla pyhäparkki joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Vapaaehtoisia pyhäkoulunopettajia on 9, joiden kanssa toimintaa suunnitellaan noin kerran kuussa. Kynttiläkirkko kokosi esikoululaisia ja alle kouluikäisiä lapsia kirkkoon 9 kertaa. Niihin osallistuu kerrallaan keskimäärin 140 lasta ja aikuista. Perhejumalanpalveluksia on vuoden aikana ollut 4. Jokainen jumalanpalvelus on kuitenkin nykyisin pyritty valmistamaan lapsilähtöisesti ja jumalanpalvelusryhmissä on jäseninä myös lapsia. Kouluun lähtevien siunaus oli elokuussa. Samuelin kirkko oli kesällä lasten käytössä ja leikkijöitä on käynyt runsaasti. Kirjepyhäkoulun valmistamista on jatkettu yhteistyössä rovastikunnan työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on kutsua lapsia viettämään omaa lastenjumalanpalvelusta omaan pyhäkouluun. Pyhäkoulutyö tukee vanhempia heidän kristillisessä kasvatustehtävässään ja luo lapsille pienestä pitäen turvallista jumalakuvaa. Myös jumalanpalveluksen eri elementit tulevat pyhäkoulun kautta lapsille tutuksi. Lasten kautta myös vanhemmat voivat löytää seurakunnan toiminnan. Kaikki neljä vuotta täyttäneet on kutsuttu pyhäkouluun. Pyhäkoululaisten määrä on viime vuosia vähentynyt huomattavasti. Oksava ja seurakuntatalon pyhäkoulut loppuivat viime vuoden aikana, koska lapsia ei tullut näihin. Pyhäpäivän täyttyminen myös muilla harrastustoiminnoilla näkyy selkeästi pyhäkoululaisten määrässä. Vanhemmat joutuvat tekemään valintoja ja toisinaan urheilu vie voiton. Toimintatuotot 200,00 0,00 200,00 Toimintakulut , , ,55 Toimintakate , , ,55 VARHAISNUORISOTYÖ (20133) Varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on antaa kasteopetusta, tarjota toimintaa ja antaa tukea kasvuun 7-14-vuotiaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen, sekä tehdä yhteistyötä kasvatus- ja sosiaalityön tahojen kanssa. Varhaisnuorisotyön pääpaino on edelleen kerho-, leiri- ja koulutyössä. Kerhotyöstä on tullut hiukan huolenaihe. Syksyllä 2014 aloitti vain kaksi kerhoa, joista toinen lopetettiin pian, koska kerholaisia ei tullut paikalle. Pulaa on siis kerhonohjaajista sekä kerholaisista. Samoin laskeva trendi on näkynyt myös ryhmänohjaajakoulutukseen osallistuvien määrässä. Muuten vuoden 2014 toiminta on säilynyt ennallaan. Kesän toiminta eli leirit, retket ja kesäkerhot ovat säilyttäneet suosionsa, joskin kesäkerhoissa on ollut osallistumisaktiivisuudessa pientä laskua. Kesälle lisättiin yksi leiri lisää, joka myös tuli lähes täyteen. Lisäksi syyslomalla tehty retki Seinäjoen Duudson Activity Parkiin oli täyden linja-auton menestys. Myös koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on säilynyt ja jopa vahvistunut. Kaikilla alakouluilla käydään yhä vähintään kerran kuukaudessa kouluvierailuilla aamunavausten merkeissä ja erilaisia leirikouluja pidettiin yhteensä 7 kpl. Lisäksi koulujen kanssa yhteistyössä järjestettiin perinteiset isot tapahtumat 10-synttärit, 6-seikkailu, kirkkovuosiseikkailu ja joulupolku. Näiden lisäksi seurakunta oli mukana useammassa tapahtumassa jotka järjestettiin yhteistyössä mm Haapajärven kaupungin ja 4H:n kanssa. Varhaisnuorisotyössä kiinnitettiin huomio seurakunnan yhteisiin painopisteisiin eli talkoolaisuuteen ja jumalanpalveluselämään. Pääpaino laitettiin kerhonohjaaja- ja isoskoulutuksen kehittämiseen yhdessä nuorisotyön kanssa. Tavoitteena oli saada nuoret kiinnostumaan enemmän ryhmänohjauksesta ja saada laskeva trendi katkeamaan. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin jo toimivien ryhmänohjaajien jaksamisen tukemiseen. Jumalanpalvelusopetusta pidettiin näkyvillä leireillä ja kouluvierailuiden aikana.

20 Kuten alussa mainittiin, kerhojen laskevaa trendiä ei saatu katkaistua. Tämä voi johtua lasten ja nuorten kiireellisyydestä ja koulujen ym. tahojen kerhotarjonnasta. Koulujen kanssa on jo pohdittu alustavasti yhteistyötä kerhojen suhteen. Samoin ryhmänohjaajakoulutuksen osalta osallistujamäärä pysyi pienenä. Koulutusta on koetettu keventää ja sitä kautta saada houkuttelevammaksi. Aika näyttää tuleeko tämä toimimaan. Toimintatuotot 1.200, ,76-990,76 Toimintakulut , , ,75 Toimintakate , , ,99 RIPPIKOULUTYÖ (20135) Rippikoulun järjestäminen on yksi kirkkojärjestyksen määräämistä seurakunnan tehtävistä. Kuluneena vuonna tavoitteena oli antaa jokaiselle halukkaalle rippikouluikään ehtineelle nuorelle tätä seurakunnan kasteopetusta mahdollisimman mielekkäällä ja kiinnostavalla tavalla. Piispainkokouksen hyväksymä rippikoulusuunnitelma määrittelee rippikoulun suuntaviivoiksi elämän, uskon ja rukouksen. Rippikoulun on siis liityttävä nuoren omaan elämään. Sen on selvitettävä keskeistä uskonsisältöä ja liitettävä rippikoulu osaksi seurakunnan yhteistä jumalanpalvelus- ja rukouselämää. Seurakunta järjesti suunnitelman mukaisesti Honkaniemessä neljä leiriä, joille osallistui yhteensä 81 nuorta. Lisäksi muun kuin seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi 33 nuorta. Rippikouluun osallistui siten n. 100 % koko ikäluokasta. Rippikoulu on perinteisesti leirityötä. Vuonna 2014 järjestetään suunnitelman mukaisesti Honkaniemessä neljä leiriä. Voimassaolevan rippikoulusuunnitelman perusteella yhden opetusryhmän koko on korkeintaan 25 henkeä. Kolmisenkymmentä haapajärvistä nuorta osallistuu jonkin kristillisen järjestön tai toisen seurakunnan järjestämälle leirille. Vuonna 2014 keskitymme kehittämään rippikoulun sisältöä. Puitteet suunnittelulle luo seurakunnan rippikoulutyön uudistettu paikallissuunnitelma. Seurakunnan toiminnallisen yleistavoitteen mukaisesti vahvistamme rippikoulun jumalanpalveluskeskeisyyttä ja annamme hyviä kokemuksia jumalanpalveluksista. Rippikoulu antaa myönteisiä kokemuksia seurakuntalaisuudesta ja kutsuu mukaan isostoimintaan. Vuonna 2014 seurakunnan kaikki rippikoululeirit osallistuvat Vihreät riparit -hankkeeseen. Rippikoulut pidettiin rippikoulun paikallissuunnitelman mukaisesti. Jumalanpalvelusopetus sisältyi rippikoulun kokonaisuuteen siten, että jokaisella rippikouluryhmällä oli oma nimikkomessu, jota ryhmä sai suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Työntekijät vastasivat nopeasti vanhempien tiedusteluihin ja palautteeseen, jota saapui erityisesti sähköpostilla. Yhteydet kouluun toimivat erinomaisesti. Syksyllä järjestettyyn rippikoulusunnuntaihin sekä sen yhteydessä olevaan rippikouluinfoon osallistuttiin hyvin. Kaikki seurakunnan rippikoulut osallistuivat Vihreät riparit - hankkeeseen. Toimintatuotot 4.900, ,96 58,04 Toimintakulut , , ,32 Toimintakate , , ,28

21 NUORISOTYÖ (20136) Nuorisotyössä keskitytään tekemään kasvatustyötä rippikoulun käyneiden nuorten parissa järjestämällä säännöllistä viikkotoimintaa sekä leirejä, kursseja, matkoja jne. Viikoittaisena toimintana on ollut nuortenillat joka perjantai kooten nuorta. Matkakerhossa oli mukana 30 nuorta. Työntekijät pitivät koulupäivystykset säännöllisesti lukiolla (abi-parkki ja termostaatti), yläasteella (kuuloelin), kauppakoululla ja maa- ja metsäkoulussa (Kaffi-Hetki). Rovastikunnallinen isostapaaminen Jokigospel oli Haapajärvellä kooten 295 nuorta. Ryhmänohjaajakoulutuksen suoritti päätökseen 13 nuorta ja koulutuksen syksyllä aloitti 14 nuorta. Retkiä vuoden aikana tehtiin kaksi, niille osallistujia oli yhteensä 27 nuorta. Leirejä oli kolme, niihin osallistui yhteensä 40 nuorta. Seurakuntamme nuorisotyön tavoitteena on kohdata nuoria heidän omassa elämäntilanteessa. Lisäksi haluamme tarjota syventävää kristillistä opetusta. Auttaa heitä löytämään oma paikka seurakunnasta, niin että he voivat kokea seurakuntayhteyttä. Erityisesti vuonna 2014 pyrittiin löytämään nuorille tapoja osallistua jumalanpalvelusten toteuttajina. Vuoden aikana oli tavoitteena myös uudistaa isoskoulutusta niin että se vastaisi paremmin tämän päivän tarpeita. Nuorisotyö tavoittaa seurakuntamme nuoret hyvin kattavasti rippikoulun, matkakerhon, koulutusten ja koulutyön kautta. Vuoden 2014 koko kirkon yhteinen vuosiaihe on Vieraanvaraisuuden kirkko. Teemaa pidettiin esillä nuortenilloissa ja eritilanteissa pidetyissä hartauksissa. Rovastikunnan kasvatus järjesti musiikkileirin Petroskoin ystävyysseurakuntaan. Haapajärveltä mukana oli kolme nuorta. Leirillä saimme kokea lämmintä vieraanvaraisuutta ihan käytännössä, sillä nuoret olivat majoittautuneina perheisiin. Seurakunnan painopisteenä oli jumalanpalvelus. Ryhmänohjaajakoulutuksessa nuoret valmistelivat jumalanpalveluksiin teemapyötiä, heitä kutsuttiin myös kyseiseen jumalanpalvelukseen itse rakentamaan teemapöytää, kukaan kuitenkaan ei tullut itse jumalanpalvelukseen mukaan. Ennen joulua pidimme nuortenillan jossa valmistelimme jumalanpalvelusta, kutsuimme nuoria mukaan esilaulajiksi ja säestäjiksi, lupauksista huolimatta kukaan nuorista ei saapunut tuohon jumalanpalvelukseen. Ryhmänohjaajakoulutusta kevennettiin ja uudistettiin niin että jatkoisoskoulutuksen leiriosa totutetaan yhtä aikaa peruskurssin leiriosan kanssa. Näin uudet ja vanhat isoset tutustuvat toisiinsa jo koulutusaikana. Samalla myös säästetään seurakunnan voimavaroja. Toimintatuotot 3.050, ,04-421,04 Toimintakulut , , ,91 Toimintakate , , ,95 ERITYISNUORISOTYÖ (20137) Tehtävänä on erityisnuorisotyön palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella. Erityisnuorisotyön hallinnointi ja kirjanpito siirtyi Ylivieskan seurakunnalle Erityisnuorisotyö on etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä, jossa toimitaan yhdessä niiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa, jotka tarvitsevat elämässään erityistä tukea. Kirkon erityisnuorisotyön yleistavoite on, että nuori kokee olevansa hyväksytty ja löytää elämälleen mielekkyyden Jumalan luomana. Vuoden 2014 alusta aloitti uusi erityisnuorisotyönohjaaja Kalajoen rovastikunnassa. Hänen kanssaan aloiteltiin yhteistyötä. Seurakunnan työntekijä osallistui erityisnuorisotyön neuvottelupäiville Ivalossa. Lisäksi seurakunnasta oli vapaaehtoisia päivystämässä Kalajoen juhannusfestareiden saapasoperaatiossa. Myös saapaskoulutus aloitettiin uudestaan parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Yksi koulutusviikonloppu pidettiin Honkaniemessä marraskuussa.

22 Erityisnuorisotyön herättely seurakunnassamme ja yhteistyön rovastikunnan uuden työntekijän kanssa. Saapaskoulutukseen ei lähtenyt uusia koulutettavia Haapajärveltä. Muutamia kiinnostuneita kuitenkin on ollut, joten tulevana vuonna odotamme myös meiltä tulevan osallistuneita. Yhteistyötä rovastikunnan työntekijän kanssa on viritelty mm. vuonna 2015 alkavan yökahvilan tiimoilta. Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,85-528,85 Toimintakate , ,85-528,85 DIAKONIATYÖ (20141) Diakoniatyö on kristillisiin arvoihin perustuvaa ihmisen kokonaisvaltaista auttamistyötä. Diakoniatyö auttaa ja tukee niitä ihmisiä, jotka joutuvat odottamattomiin ja äkillisiin vaikeuksiin. Seurakuntalaisten rinnalla kuljetaan elämän arjessa, surussa ja kriiseissä. Diakoniatyössä tuetaan hädässä olevia, sekä autetaan ihmisiä löytämään voimavaroja elämäänsä. Vastaanotolla tapahtuneet yksittäiset asiakaskontaktit vähenivät 52,5 %. Vastaavasti Jokilaakson nuorten ry:n tiloissa järjestetyissä säännöllisissä vastaanotoissa asiakaskontaktit ovat lisääntyneet 40 %. Eri diakonisissa tehtävissä kohdattiin eniten vuotiaita. Diakonisiin tilaisuuksiin on osallistuttu aktiivisesti. Kotikäynneillä on kohdattu ikääntynyttä väestöä, lähinnä syntymäpäivätervehdysten muodossa. Avustuksia on annettu yhteensä noin ,08 euroa, jotka ovat olleet ruokaavustuksia sekä maksettuja laskuja. Suurella sydämellä toimintaa on rahoitettu yhteisvastuuvaroista. Hiippakunnasta anottiin avustuksia viidelle kotitaloudelle yhteensä euroa, joista 800 euroa on tuki-kummit säätiöltä. Vuonna 2010 aloitettu ruokapankkitoiminta on kasvanut edelleen voimakkaasti. Ruokapankista jaettiin EUelintarvikkeita 2989 pakettia (9119,96 kg) 190 eri kotitaloudelle. Ruokapankin toimintaa on tuettu diakoniavaroista eurolla. Diakonityötä on tehty yksilö- ja ryhmätyömuotoina, laitosvierailuina, leireillä sekä jumalanpalveluselämässä. Diakoniatyön vastuuryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, puheenjohtajana on toiminut Pirkko Kettunen. Kirkkoneuvoston edustajana kokouksissa on ollut Raija Mykkänen. Tavoitteena on talkootyöntekijöiden itsenäinen toiminta erillisissä diakonisissa tehtävissä viranhaltijan rinnalla. Eu-ruoka-apu toimintaa tehostetaan lisäämällä aineellisia resursseja ruokapankin käyttöön. Taloudellinen avustustoiminta hoidetaan diakoniaviranhaltijan toimesta ruokapankin tiloissa. Painopistealueena on talkootyön organisointi niihin tehtäviin ja toimiin, mitkä ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Erityisryhmistä huomioidaan vuonna 2014 erityisesti mielenterveyskuntoutujat ja päihdetyö. Molemmille erityisryhmille järjestetään Haapajärvellä kolme lisäleiripäivää. Sielunhoidollisissa kohtaamisissa em. erityisryhmät nousevat voimakkaasti esille. Tavoitteena ollut talkootyöntekijöiden itsenäinen toiminta viranhaltijan rinnalla toteutui tarjottujen tehtäviä mukaisesti mm. keittiötyössä, kyyditysavussa sekä erilaisissa palvelutehtävissä. Vapaaehtoisten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli 7374,07 euroa (1.05 /henkilö). Diakoniatyön painopistealueista diakoninen mielenterveystyö toteutui suunnitellusti, päihdetyö jäi puutteelliseksi. Päihdetyön leiri ei toteutunut vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Al-anon -ryhmä päätti toimintansa toukokuussa 2014 vähäisen osallistujamäärän vuoksi. EU-ruoka-avun ja ruokapankin toiminnan kasvu on edelleen suuressa nousussa. Ruoka-apua hakevien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 59,5 % (lisäystä 77 kotitaloutta), jaettavien ruokakassien määrä lisääntyi noin 20,4 %. Ruokapankin toiminnan tehostaminen onnistui yhteistyössä Nuorten tuki ry:n kanssa. Talousarvio vuodelle 2014 on toteutunut erittäin hyvin ja määrärahat ovat olleet riittävät.

23 Toimintatuotot 3.950, , ,64 Toimintakulut , , ,97 Toimintakate , , ,67 YHTEISVASTUU (20142) Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 % käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20 % kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Haapajärvellä oli lipaskeräys sivukylillä sekä keskustan alueella. Lisäksi kauppojen ovilla oli lipauskeräystempaus. Pankkisiirrot jaettiin joka talouteen. Lisänä olivat myös kolehtituotot, myyjäiset ja lounaat. Osallistutaan evankelis-luterilaisen kirkon kirkkopalveluiden vuosittaiseen suurkeräykseen. Yhteisvastuu tukee Suomessa Suurella Sydämellä - vapaaehtoistoimintaa. Tarkoitus on järjestää myös ohjelmallinen iltatilaisuus. Seurakunta osallistui suunnitellusti suurkeräykseen. Ohjelmallinen iltatilaisuus ei toteutunut resurssien puutteen vuoksi. Luvut sisältävät läpikäynnillä seurakunnan kirjanpidossa yhteisvastuun kaikki myyjäiset, kinkerit, kolehdit, lista- ja lipaskeräykset. Toimintatuotot 0, , ,41 Toimintakulut 0, , ,41 Toimintakate 0,00 0,00 0,00 PERHENEUVONTA (20143), SAIRAALASIELUNHOITO (20144), PALVELEVA PUHELIN (20145) Perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella Työalat ovat rovastikunnan yhteisiä, toimintakertomukset annetaan tiedoksi erikseen. Seurakunta osallistuu edelleen Kalajoen rovastikunnan yhteiseen perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen toimintaan. Seurakunta osallistui työalaan suunnitellusti. PERHENEUVONTA (20143) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,41 Toimintakate , , ,41 SAIRAALASIELUNHOITO (20144) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut 5.500, , ,00 Toimintakate , , ,00

24 PALVELEVA PUHELIN (20145) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut -720,00-753,42 33,42 Toimintakate -720,00-753,42 33,42 LÄHETYSTYÖ (20160) Vastaa seurakunnan lähetystyöstä ja nimikkosopimusten velvoitteista ja tekee yhteistyötä seurakunnan eri toimintamuotojen kanssa. Yhteistyötä rovastikunnallisella, hiippakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla tehdään mahdollisuuksien mukaan. Lähetystyön tavoitteena on Kristuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti viedä evankeliumi kaikille kansoille. Osallisuus lähetystehtävään on jokaisella kastetulla Haapajärven seurakunnan jäsenellä. Samalla keräämme varoja lähetystyöhön lähetysjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Työillat olivat säännöllinen työmuoto, johon osallistui viikoittain henkeä. Varojen hankinnassa keskeisiä tapahtumia olivat juustokeittomyyjäiset juhannusviikolla, isänpäivälounas ja joulumyyjäiset. Kevätmyyjäiset, syysmyyjäiset ja joulupuoti ovat vakiintuneet toimintaamme. Syysmyyjäiset järjestettiin yhdessä nuorisotyön kanssa. Kauneimmat joululaulut järjestettiin kirkkotilaisuuksien ohella monella kylällä ja tilaisuudet keräsivät edelleen hyvin väkeä. Tapulikahvila oli avoinna kesällä urkuyössä. Lähetyksen nimikkolähetystyö 2014: Suomen Lähetysseuran kanssa on nimikkosopimus Katri Niiranen-Kilasin työn tukemiseen Tansaniassa sekä Israelin ja Nepalin työalueiden tukeminen. Suomen Pipliaseuran Raamattu Suomen suvulle -hankkeen ja Kiinan raamattutyön tukeminen. Medialähetys Sanansaattajien työn tukeminen. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Venäjän työ eli yhteistyö Inkerin kirkon kanssa. Valoa yössä -tapahtumassa lähetystyön talkoolaisia oli mukana järjestelyissä. Jonkin verran haapajärvisiä osallistui Oulun hiippakunnan lähetysjuhlille syyskuussa Haapavedellä. Vuonna 2014 oli tarkoitus keskittyä perustoimintaan eli lähetysiltoihin ja myyjäisiin. Tähän liittyi vapaaehtoisten innostaminen ja sitouttaminen sekä lähetystyön nimikkokohteiden esilläpito. Jumalanpalveluksen huomioiminen erityisesti jumalanpalvelusryhmien kautta oli melko normaali toimintavuosi. Seurakuntalaisia on pysynyt mukana työssä ja edelleen uusia vastuunkantajia on tullut mukaan. Lähetyskannatuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Lähetystyössä mukana olevista seurakuntalaisista suuri osa kuuluu myös jumalanpalvelusryhmiin. Esim. isänpäivälounaan maksut, juustokeittomyyjäiset ja joulumyyjäiset Toimintatuotot 0, , ,00 Toimintakulut , , ,87 Toimintakate , ,87 40,87 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA JA MUU KANSAINVÄLINEN TOIMINTA (20170) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2014 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,01 0,01 Toimintakate , ,01 0,01

25 4. PÄÄLUOKKA: HAUTAUSTOIMI VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI (40800) Hautaustoimi vastaa kaikista hautauksiin liittyvistä käytännön toimenpiteistä, kuten hautakirjanpidosta, hautojen avaamisesta ja peittämisestä, siunaustilaisuuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä hautaustoimen laskutuksesta. Hautaustoimeen kuuluvat myös hautausmaan- ja sankarihauta-alueiden yleishoito. Hautaustoimessa on seurakuntamestari, kiinteistötyöntekijä sekä kesäaikana hautausmaanhoitaja. Kesäaikana hautaustoimessa oli lisäksi määräaikainen työntekijä ja koululaisia. Syksyllä ja keväällä on pidetty siivoustalkoot, joihin seurakuntalaiset ovat osallistuneet kiitettävästi. Hautojen avaaminen on suoritettu urakoitsijan toimesta koneellisesti. Hautausmaita on kolme: Kirkon hautausmaa, Karpalon hautausmaa, sekä Olkkolan hautausmaa. Kirkon hautausmaalla on tilaa sukuhaudoissa ja lisäksi vanhoja (yli 30 v) sukuhautoja voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Sotainvalideille on varattu muutamia paikkoja kirkon hautausmaalle. Karpalon- ja Olkkolan hautausmailla on tilaa uusille hautapaikoille ja -varauksille. Tehtäviä on hoidettava kirkkolain ja -järjestyksen sekä hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten mukaisesti. Tavoite on hautauksien toimittaminen ihmisarvoa kunnioittaen ja omaisten toiveet huomioiden. Hautausmaat pyritään pitämään siistinä ja puistomaisina, sekä huolehditaan sankarihaudoista erityisen hyvin. Hautausmaita on hoidettu erittäin korkeatasoisesti ympäristön viihtyvyys huomioiden. Kaikki tavoitteet on toteutettu. Toimintatuotot , , ,48 Toimintakulut , ,63 606,63 Toimintakate , ,15-527,85 HAUDANHOITOSOPIMUKSET (49000) (ei haudanhoitorahastoa) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2014 Toimintatuotot , , ,82 Toimintakulut , ,49-285,51 Toimintakate , , ,33

26 5. PÄÄLUOKKA: KIINTEISTÖTOIMI KIINTEISTÖHALLINTO (50100) On tukemassa seurakunnan toimintaa rakentamalla, ylläpitämällä ja korjaamalla toiminnassa tarvittavia ja seurakunnan muutoin omistamia ja vuokraamia rakennuksia ja toimitiloja. Tarkoituksena on tuottaa seurakunnalliselle toiminnalle sen tarvitsemat ulkoiset puitteet. Seurakunnan omistuksessa ovat Kirkko, Olkkolan kappeli, Seurakuntatalo, Honkaniemen leirikeskus, Laurikkalan pappila, Pikkupappila ja Ronkaalan pappila. Laurikkalan pappila on toimistokäytössä, Pikkupappila on nuorisotilana ja Ronkaalan pappila asuntona. Muistotilaisuuksista suurin osa on pidetty seurakuntatalolla. Lisäksi siellä on pidetty häitä ja jonkin verran syntymäpäiviä. Seurakuntatalo ja kirkko ovat suosittuja myös konserttien pitopaikkana. Kiinteistöjen talonmies, siivous- ja keittiötoimen tehtävät on hoidettu omalla henkilökunnalla. Isommat korjaus-, kone- ym. palvelut on ostettu ulkopuolisilta toimittajilta. Kesäaika oli varattu leireille. Honkaniemessä on pidetty myös muistotilaisuuksia ja muita juhlia. Tavoitteena on, että kiinteistöt palvelisivat seurakunnan eri työmuotoja ja seurakuntalaisia. Käytettävissä olevien tilojen kuntoa ja käytännöllisyyttä seurataan. Kiinteistövalvontaohjelman avulla keskitetty valvonta on tehokasta. On pystytty puuttumaan energiankäyttöä ja valvontaa koskeviin säätöihin siltä osin kuin automatiikka ei sitä tee. Kiinteistöissä tehtiin pieniä korjaustöitä. Kiinteistöt ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa ja suhteellisen käytännöllisiä. Kiinteistöjen tulevaisuuden selvitystä on kartoitettu vuonna Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut ,89 696,89 Toimintakate ,89 696,89 KIRKKO (50201) Kirkko on vuonna 2002 päättyneen peruskorjauksen jälkeen erinomaisessa kunnossa. Vuoden aikana kellotapuli peruskorjattiin ja maalattiin. Sisätiloissa tehtiin pieniä pintakorjauksia. Toimintatuotot 0,00 247,05-247,05 Toimintakulut , , ,71 Toimintakate , , ,66 OLKKOLAN KIRKKO (50202) Olkkolan kirkko on hyvässä kunnossa. Käyttö on vähäistä. Ulkomaalaus ja räystäskourujen laitto on viimeisin rakennuksen korjaustoimenpide vuonna Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,40 Toimintakate , , ,40

27 SEURAKUNTATALO (50301) Seurakuntatalo on tyydyttävässä kunnossa. Suunnitelmissa on vuoden 2015 aikana tehdä kuntotarkastus ja sen pohjalta lähivuosina täydellinen peruskorjaus tai rakentaa uusi seurakuntatalo/toimistorakennus. Käyttö on ollut vilkasta. Seurakuntatalon käyttö koostui omista kokoontumisista ja ulkopuolisten järjestämistä tilaisuuksista. Seurakuntatalolla järjestetään kaikkia elämänkaaren juhlia; kaste-, rippi-, hääjuhla-, syntymäpäivä- ja muistotilaisuuksia. Erilaisten järjestöjen kokoukset ja koulutustapahtumat ovat myös yleisiä. Tilaisuuksiin valmistetaan tarjottavat seurakuntatalon keittiöllä. Päiväkerhotilat ovat seurakunnan päiväkerhojen käytössä. Lisäksi seurakuntatalolla sijaitsevat taloustoimisto sekä diakoniatoimisto. Pieniä korjaustoimenpiteitä tehtiin vuonna Toimintatuotot , , ,85 Toimintakulut , , ,85 Toimintakate , , ,00 LAURIKKALAN PAPPILA JA PIKKUPAPPILA (50401) Laurikkalan pappilassa sijaitsee kirkkoherranvirasto sekä työntekijöiden toimistotiloja. Lisäksi siellä on pidetty mm. erilaisia kerhoja. Yläkerrassa on asuntotila, jossa on vuokralainen. Pikkupappilassa on pidetty mm. kerhoja ja kokouksia. Kesällä siellä on pidetty myös kesäkahviota. Tilat ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta kaipaavat lähivuosina pikaista peruskorjausta, jos rakennus säilytetään seurakunnan toimistotiloina. Toimintatuotot 6.300, ,90-76,90 Toimintakulut , , ,94 Toimintakate , ,04 RONKAALAN PAPPILA (50402) Ronkaalan pappila on asuinkäytössä. Tilat ovat vuokralla. Pienemmässä huoneistossa vaihtui vuokralainen, jolloin huoneiston alakerrassa tehtiin pintaremontti. Toimintatuotot , ,55 295,45 Toimintakulut , , ,90 Toimintakate 6.730, , ,35 HONKANIEMEN LEIRIKESKUS (50501) Leirikeskus on ollut valmistuneen peruskorjauksen jälkeen kovassa käytössä. Peruskorjauksen on käytössä todettu onnistuneen hyvin. Rippikoululeirit ovat täyttäneet leirikeskuksen. Lisäksi on järjestetty jonkin verran perhejuhlia sekä kokous- ja koulutustapahtumia. Tilaisuuksiin valmistetaan tarjottavat leirikeskuksen keittiöllä. Suunnitelmana on tulevaisuudessa parantaa leirikeskuksen käyttöastetta. Toimintatuotot 2.400,00 647, ,74 Toimintakulut , , ,37 Toimintakate , , ,63 METSÄTALOUS (53002) Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelma on voimassa vuoden 2015 loppuun. Metsäsuunnitelman mukaan seurakunnan metsämaata on yhteensä noin 1138 ha. Metsätalouden maa on yhteensä noin 1287 ha, josta kitu-, jouto- ja muuta metsätalousmaata on noin 149 ha. Nykypuuston vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu m³ vuodessa. Metsä antaa perusturvan suoritettavia investointeja varten. Metsää hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

28 Metsänhoitotyöt on tehty yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso ry:n kanssa. Puun myyntitulot ylittivät talousarviosuunnitelman toukokuussa tapahtuneen myrskyvahingon johdosta. Tuulenkaatopuista kertyi yhteensä tuloja ,76 +alv (515,8 m³). Lisäksi vakuutuskorvaus myrskytuhosta oli ,84. Seurakunta pyrkii hoitamaan metsäomaisuuttaan tavoitteellisesti metsäsuunnitelmaa hyödyntäen, investointitarpeet ja puun hinnan huomioon ottaen. Vuoden 2014 aikana puun myyntituloja on maksettu seurakunnalle ,12 +alv (3467,9 m³). Valtaosa puukaupasta tehtiin vuonna 2013, jolloin puun myynti oli ajankohtaista metsän hoitotarpeiden sekä raakapuun suhteellisen hyvän myyntihinnan johdosta. Hakkuut (harvennushakkuu 26,0 ha ja avohakkuu 4,5 ha) suoritettiin vuoden 2013 aikana, mutta puun myyntitulot kohdistuvat vuosille 2013 ja Metsänhoitotöinä suoritettiin maanmuokkausta 7,3 ha, metsänviljelyä 9,5 ha, sekä taimikonhoitoa 30,6 ha. Nuoren metsän kunnostusta tehtiin 9,5 ha. Lisäksi suoritettiin tienvarsien raivausta, sekä puistohakkuuta noin 1,0 ha alalla. Metsäojien perkausta ja lannoitusta ei suoritettu vuoden 2014 aikana. Tulevina vuosina metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsien hoitotöihin on panostettu voimakkaasti. Toimintatuotot , , ,98 Toimintakulut , , ,15 Toimintakate , , ,13 MUU KIINTEISTÖTOIMI / TONTIT (54001) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2014 Toimintatuotot , , ,29 Toimintakulut , , ,03 Toimintakate , , ,32 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT PÄÄLUOKKA TOT 2011 TOT 2012 TOT 2013 TOT , , , , , , , , , , , , , , , ,30 YHTEENSÄ , , , ,22 TOIMINTAKULUT PÄÄLUOKKA TOT 2011 TOT 2012 TOT 2013 TOT , , , , , , , , , , , , , , , ,20 YHTEENSÄ , , , ,05

29