TASEKIRJA

Transkriptio

1 TASEKIRJA TASEKIRJA

2 1. TOIMINTAKERTOMUS YLEISKATSAUS Kirkkoherran katsaus Seurakuntalaisten vuosi Kulunut vuosi oli seurakunnassamme erityisesti jumalanpalveluselämän kehittämisen vuosi. Jumalanpalvelus näkyi ja kuului, sillä seurakuntamme jumalanpalveluselämän kehittämisprojekti oli näyttävästi esillä niin paikallis- kuin maakuntalehdissäkin. Keskipohjanmaa ja Kaleva uutisoivat näyttävästi jumalanpalvelusryhmien toimintaa. Valtakunnallista huomiota hanke sai kirkkohallituksen ohjausryhmässä sekä Kotimaalehdessä, joka julkaisi laajan reportaasin Haapajärven seurakunnan jumalanpalveluselämästä. Julkisuuden taustalla oli seurakuntamme sitoutuminen oman jumalanpalveluselämänsä kehittämiseen yhtenä kirkkomme pilottiseurakunnista. Oman hankkeemme tärkeimpänä tavoitteena on lasten huomioiminen sekä seurakuntalaisten osallisuuden vahvistaminen, mikä näkyi konkreettisesti seurakuntalaisista muodostetuissa jumalanpalvelusryhmissä. Ryhmiin kuuluu tällä hetkellä 85 seurakuntalaista. Vaikka jumalanpalveluksiin osallistuvien seurakuntalaisten lukumäärän kasvattaminen ei olekaan hankkeen ensisijaisena tavoitteena, näyttää siltä, että kävijämäärät kääntyivät nousuun syksyn 2011 aikana jumalanpalvelusryhmien toiminnan myötä. Seurakuntalaisten oman toiminnan ja vapaaehtoisen auttamisen mahdollistaminen oli toimintavuoden toinen yhteinen painopiste. Seurakunta järjesti syksyllä Seurakuntalaisten viikko nimellä tapahtuman, jossa seurakuntalaisia kutsuttiin mukaan tekemään työtä yhdessä palkattujen työntekijöiden kanssa. Vaikka viikko ei merkinnytkään varsinaista ihmisryntäystä, se toi kuitenkin toimintaan mukaan uusia seurakuntalaisia ja teki auttamistoimintaa tunnetuksi. Myöhemmin syksyllä julkaistiin seurakunnan omat Suurella sydämellä internetsivut valtakunnallisten sivujen yhteydessä. Suurella sydämellä toiminnasta on vähitellen tarkoitus kehittää tärkein vapaaehtoisen auttamistoiminnan työkalu Haapajärvellä. Haapajärven seurakunta on ankkuroitunut lujasti kirkon ydinsanomaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta, mutta samalla se elää jatkuvan muutoksen keskellä. Meidän on rauhassa neuvotellen löydettävä yhdessä naapuriseurakuntien kanssa ne rakenteet, jotka palvelevat vielä 2020-luvun seurakuntaakin ja samalla on etsittävä sellaisia toiminnan muotoja, joiden kautta usko, toivo ja rakkaus välittyvät edelleen niin seurakuntaan kuin koko paikkakunnallekin. Ajattelen niin, että usko antaa pohjan, rakkaus löytää keinot ja toivo sellaisen työnäyn, joka vie eteenpäin. Laurikkalan pappilassa paastonajan alkaessa Kari Tiirola kirkkoherra

3 Katsaus talouteen Seurakunta teki kertomusvuonna positiivisen tilinpäätöksen, vuosikate oli ,76 euroa ylijäämäinen. Poistojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui ylijäämää ,48 euroa. Tilinpäätös vuodelta 2011 osoittaa seurakunnan talouden hitaasti normalisoituneen 2009 koetun voimakkaan laskun jälkeen. Koko valtakunnassa koettu taantuma on vaikeuttanut myös seurakunnan talouden ja toiminnan kehitystyötä. Lisäksi aikaisemmat ns. hyvät talousvuodet ovat monipuolistaneet seurakunnan toimintoja siinä määrin, että nyt on ollut välttämätöntä miettiä tulevaisuuden painopistealueita. Toiminnan perusta, miksi seurakunta on olemassa eli seurakunnan perustehtävien toteutuminen, ei kuitenkaan saa vaarantua. Verotulokertymä oli tilinpäätösvuonna ennakoitua parempi. Talousarviovertailun kertymä ylittyi ,55 euroa. Kokonaisuutena seurakunnan toiminta oli hyvin lähellä talousarvion mukaista toteutumaa. Esimerkiksi toimintakate eli toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteenlaskettu ero hyväksyttyyn talousarvioon oli ,17 euroa. Haapajärven seurakunnalle on merkityksellistä lähes vuosittain toistuvat puun myyntitulot (vuonna ,39 euroa) sekä vuokratuista tonteista saatavat vuokratulot (vuonna ,56 euroa). Seurakunnan toimintoja on onnistuttu tilinpäätösvuonna jonkin verran linjaamaan säästävämpään suuntaan. Työntekijät ovat omalla sitoutuneella panoksellaan vaikuttaneet positiiviseen tulokseen. Ilman yhteistä työnäkyä ja sitoutuneisuutta ei toteutuneita kustannussäästöjä olisi aikaansaatu. Henkilöstökuluja on saatu vuodesta 2009 alkaen pienennettyä huomattavasti. Vuodesta 2010 henkilöstökulut pienenivät edelleen ,09 euroa. Taloustoimiston tehtäväaluetta on saatu selkeytettyä. Samalla on saatu säästöjä aikaiseksi Nivalan seurakunnan kanssa tehdyllä yhteistyöllä, jossa rahaa ei liikuteta. Yhteistyö perustuu työtehtävien keskittämiseen työntekijöiden vahvuuksien mukaan. Palvelujen ulkopuolisesta kalliista ostopalveluista on päästy kokonaisuudessaan eroon. Tilinpäätösvuonna toteutettiin investointimenona talousarviosuunnitelman mukaisesti seurakuntatalon ikkunaremontti. Tulevina vuosina on välttämätöntä panostaa seurakunnan suuren rakennuskannan vuosittaisiin korjauksiin tai miettiä mahdollisuuksia rakennuskannan vähentämiseksi. Talouden kehitys pitkällä aikajaksolla on joka tapauksessa heikkoa. Verotulojen ja talouden kehittymisen yllä on olemassa monia kysymysmerkkejä. Talousarvion toteutuminen: Talousarvio Toteutuma Toimintatuotot , ,59 Henkilöstökulut , ,04 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Vuosikate Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , , , , , , , , , , , ,48 Tilikaudella 2009 Honkaniemen peruskorjaukseen otettiin lainaa euroa. Tilivuonna lainaa on lyhennetty suunnitelman mukaisesti lainaa on jäljellä ,90 euroa. Suunniteltu takaisinmaksuaika on 12 vuotta (2009). Tilinpäätös pitää sisällään metsänmyyntituloja ,39 euroa. Talousarvioon sisältyvä ,00 euroa toteutui suunnitellusti. Tulevaisuudessa Haapajärven vähenevä ja ikääntyvä väestömäärä aiheuttaa lisää epävarmuustekijöitä mm. tulojen muodostumisessa.

4 Verotuloja kertyi ,26 euroa edellisvuotta enemmän. Osuus yhteisöveron tuotosta on kääntynyt nousuun ,01 euroa, samoin kirkollisverotulot (joihin seurakunta ei voi paljon vaikuttaa) lisääntyivät edellisestä vuodesta ,25 euroa. Verotulokertymä oli ,55 euroa budjetoitua enemmän (budjetoitu euroa). Onko taantuma kääntymässä nousuun paljon on epävarmuutta ennusteissa. Verotulojen kehitys 2000-luvulla: Yleinen taloudellinen kehitys ennustaa seurakuntien talouden tiukkenevan. Entisiin hyviin aikoihin ei ole paluuta. Tulevaisuuden verotulomuutokset ovat ennusteen mukaan alenevia vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen tulot kääntyvät lievään nousuun. Seurakunnan talouden kehityksen arvioidaan edelleen olevan kaikki seurakunnan perustehtävään tähtäävät toiminnot takaava. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut aleneva. Elinkeinorakenteessa, työpaikoissa ja asuntotuotannon volyymissa rakenteen muutokset eivät ole olleet merkittäviä, eikä niillä ole ollut vielä suurta vaikutusta seurakunnan tulopohjaan. Olennaisimmat tapahtumat seurakunnan taloudessa tilikaudella Talouden suunnittelu on edellisen vuoden taantuman ja tilinpäätöksen 2009 suuren alijäämän jälkeen ollut tarkkaa ja suunnitelmallista. Liikkumavara taloudessa on ollut todella pieni. Luottamushenkilöiden, esimiesten ja työntekijöiden välinen yhteinen päämäärä onnistui. Alkuvuodesta 2010 suunnitelmallinen kuukausittainen säästöohjelma on toteutunut lähes täydellisesti ja pelätty kassavaje on saatu vältettyä. Kassavarojen riittävyys sekä muut talouden toimintaa ohjaavat tunnusluvut on saatu käännettyä positiiviseen suuntaan vuosien 2010 ja 2011 aikana. Seurakunnan toimintaa jouduttiin suunnitelmallisesti keskittämään entistä olennaisempiin asioihin ja sopeuttamaan tehtäviä resurssien mukaisesti. Tarkka taloudenpito sekä suunnitelmallisuus toiminnallisen puolen ja ns. tukitoimien kesken onnistui hyvin. Esimerkiksi henkilöstömenoja saatiin karsittua merkittävästi. Samalla seurakunnan keskeiset tehtävät eivät vakavasti kärsineet.

5 Seurakunnan suuren kiinteistömassan, rakennusten ja maaomaisuuden hoidossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Talous kehittyi suotuisasti, erikoisesti verotulojen kehitys oli suurempaa kuin ennakoitiin eli noin euroa edellisvuotta enemmän. Puun myyntitulot säilyivät edellisen vuoden tasolla, Muutamia yllättäviä koneiden tai laitteiden rikkoutumisia sattui, mutta ne eivät vaikuttaneet talouden kehittymiseen ratkaisevasti. Määrärahojen käyttö perustuu vahvistettuun talousarvioon ja tavoitteisiin. Tilikaudella henkilöstömenot ovat olleet huomattavasti vuoden 2009 menoja alhaisemmat. Vakuutukset Seurakunnan vakuutukset on hoidettu If-vahinkovakuutusyhtiössä. Riskienhallintakartoitus on suoritettu vakuutusmaksujen tarkistusten yhteydessä. Vakuutukset koostuvat lakisääteisistä vakuutuksista, vapaaehtoisista vakuutuksista ja liikennevakuutuksista HALLINTO Kirkkovaltuuston jäsenet Kokouksia 6, jäseniä 23: Niinikoski Kyösti (pj), Hirviniemi Esko (varapj), Ekman Veikko, Eronen Aino, Kamula Juho, Karvonen Timo, Koistila Katja, Koskela Timo, Kumpulainen Mari-Liisa, Laitila Osmo, Laitinen Katri, Leppälä Erkki, Mykkänen Raija, Myllylä Teija, Mäkelä Markku, Olkkonen Tarja, Peltoniemi Esko, Pietilä Eija, Ranua Eila, Rönkkö Eija, Rönkkö Maija, Tenkula Mauri, Välikangas Matti Kirkkoneuvoston jäsenet Kokouksia 7, jäsenet: Tiirola Kari (pj), Kantola Marja (varapj), Ekman Veikko, Kumpulainen Mari-Liisa, Mykkänen Raija, Myllylä Teija, Mäkelä Markku, Leppälä Erkki, Peltoniemi Esko, Ranua Eila, Välikangas Matti, Niinikoski Kyösti (kirkkov.pj), Hirviniemi Esko (kirkkov.varapj) Tilintarkastajat Kokouksia 3, jäsenet: Tilintarkastaja: HTM-tilintarkastaja Ranta-Korpi Risto Haapajärveltä Varatilintarkastaja: HTM-tilintarkastaja Kangas Hannu Reisjärveltä Kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset: : Valittiin kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi vuosiksi Kyösti Niinikoski sekä kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi Esko Hirviniemi. Valittiin suhteellisten vaalien vaalilautakunnan jäsenet. Valittiin kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi toimikaudeksi Marja Kantola sekä varahenkilöksi Maija Rönkkö. Valittiin kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet : Valittiin tilitarkastajaksi HTM-tilintarkastaja Risto Rantakorpi sekä varatilintarkastajaksi HTM-tilintarkastaja Hannu Kangas. Valittiin seurakunnan edustajaksi Kalajoen rovastikunnan yhteistyön johtokuntaan kirkkoherra Kari Tiirola sekä varajäseneksi kappalainen Mika Katajamäki toimikaudeksi : Hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta : Päätettiin, että seurakunta osallistuu vuoden 2011 luontohaastekilpailuun esittämällä Oulun ELY-keskukselle seurakunnan omistaman Lamminrämeen suojelua. Vahvistettiin muuttuneen kirkkolainsäädännön mukainen kirkkovaltuuston työjärjestys.

6 Päätettiin Honkaniemen omakotitalotonttien hinnoittelusta. Päätettiin Haapajärven seurakunnan ja Haapajärven kaupungin välisestä tilusvaihdosta : Vahvistettiin tuloveroprosentiksi 1,75 vuodelle Hyväksyttiin Periaatteista käytäntöön, versio 2011 niminen strategian toteuttamisohjelma. Päätettiin seurakunnan omakotitontin (Puistokatu 9) myymisestä. Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2012 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkkoneuvoston tärkeimmät päätökset: : Valittiin kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajiksi toimikaudeksi Tuomo Eilola ja Markku Leppänen. Valittiin kiinteistökauppojen arviomiehiksi toimikaudeksi Pentti Heikkinen ja Pauli Laitinen. Valittiin Kalajoen rovastikunnan diakoniatoimikuntaan Haapajärven seurakunnan edustajaksi toimikaudeksi diakonissa Tiina Laajala sekä varaedustajaksi Raija Mykkänen. Valittiin Kalajoen rovastikunnan lähetystyön johtokuntaan Haapajärven seurakunnan edustajaksi toimikaudeksi lähetyssihteeri Sirkku Katajamäki. Valittiin Kalajoen rovastikunnan kasvatusjohtokuntaan Haapajärven seurakunnan edustajaksi toimikaudeksi nuorisotyönohjaaja Minna Paananen ja varalle nuorisotyönohjaaja Matti Salmela. Valittiin kaupungin vanhus- ja vammaisneuvostoon Haapajärven seurakunnan edustajaksi Kyösti Niinikoski ja diakonissa Tiina Laajala. Valittiin kirkkoneuvoston edustajat vastuuryhmiin sekä nimettiin kirkkoneuvoston asettamat toimikunnat. Nimettiin vuoden 2013 herättäjäjuhlien juhlatoimikunta : Päätettiin Seurakuntatalon, Pikkupappilan sekä Honkaniemen leirikeskuksen tilavuokrat. Päätettiin seurakunnan kulukorvauksista ja palkkioista : Valittiin Haapajärven nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon seurakunnan edustajiksi Kaija Tiirola, Minna Paananen ja Matti Salmela. Hyväksyttiin osavuosikatsaus : Hyväksyttiin seurakunnan henkilöstön vuosilomasuunnitelma : Hyväksyttiin osavuosikatsaus. Vahvistettiin kolehtisuunnitelma : Hyväksyttiin koulutussuunnitelma vuodelle Annettiin vastaukset Kalajoen rovastikunnan seurakuntien tulevaisuuskyselyyn. Annettiin vastaus Heikki Karjalaisen selvityspyyntöön tonttirajasta : Hyväksyttiin Haapajärven seurakunnan valmiussuunnitelma. Käsiteltiin Heikki ja Ritva Karjalaisen oikaisuvaatimus kirkkoneuvoston päätökseen Päätettiin suhtautumisesta puukauppakartelliin Hyväksyttiin osavuosikatsaus. Aloitteet: Kj 9:6 :n mukaiset aloitteet ja niiden eteneminen: : Kyösti Niinikoski; aloite osallistumisesta Elämäntaito Luontohaaste kilpailuun. Asia on käsitelty kirkkoneuvostossa sekä kirkkovaltuustossa Aloitteen kautta Lamminräme on saanut suojelupäätöksen sekä voittanut seurakuntien sarjassa ensimmäisen palkinnon valtakunnallisessa 2011 Luontohaaste-kilpailussa. Vastuuryhmät ja toimikunnat: Johtokuntien tilalla on jo useamman vuoden ajan toimineet vastuuryhmät: Vastuuryhmä: Kirkkoneuvosto edustaja: Diakoniatyö Raija Mykkänen - Yhteisvastuukeräyksen työryhmä Erkki Leppälä Lähetystyö Mari-Liisa Kumpulainen

7 Jumalanpalvelus- ja musiikkityö Tuomasmessu ja Pienen Valon illat (Aikuistyö) Johtoryhmä Eila Ranua Matti Välikangas Puheenjohtajisto, kirkkoherra, talouspäällikkö Kirkkoneuvosto on asettanut seuraavat toimikunnat toimikaudeksi : Ympäristödiplomitoimikunta, Strategiatyöryhmä, Urkujuhlatoimikunta, Valmiussuunnitelmatyöryhmä, Vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmä Vuoden 2013 herättäjäjuhlien juhlatoimikunta ( ): Puheenjohtaja: Kari Tiirola Haapajärven seurakunta Pääsihteeri: Esko Muilu Jäsenet: Maija-Liisa Veteläinen Haapajärven kaupunki Osmo Kangas Herättäjä-Yhdistys Harry Lehtinen Turvallisuustoimikunta pj. Marja Kantola Kansliatoimikunta pj. Vesa Savolainen Kenttätoimikunta pj. Veli Suhonen Liikennetoimikunta pj. Seppo Mustonen Majoitustoimikunta pj. Juha Uusivirta Talous- ja markkinointitoimik.pj. Matti Nuorala Ohjelmatoimikunta pj. Minna Paananen Nuorisotoimikunta pj. Riitta Heittokangas Ravintolatoimikunta pj. Erkki Leppälä Talkootoimikunta pj. Jouko Lassila Tiedotustoimikunta pj HENKILÖSTÖ vakinaiset ja sijaisuuksia hoitaneet Ekman Irma emäntä-talonmies Junnikkala Pirjo toimistosihteeri Junnikkala Raimo seurakuntamestari Järvenpää Hannu metsuri Järvenpää Maija toimistosihteeri Kananen Sanna lastenohjaaja (sijainen) ja Katajamäki Mika kappalainen Katajamäki Sirkku lähetyssihteeri Kumpumäki Raija hautausmaanhoitaja Laajala Tiina diakonissa Laajalahti Pekka talouspäällikkö Mehtälä Suvi hautausmaatyöntekijä ( ) Merioja Maria lastenohjaaja Muilu Pirkko diakonissa, eläkkeellä alkaen Mäntylä Kaija siivooja, eläkkeellä alkaen Niskanen Aila keittiöapulainen Paananen Minna nuorisotyönohjaaja Paaso Eija kanttorin sijainen Pihlajamäki Irmeli keittiöapulainen Päkkilä Sanelma lastenohjaaja, eläkkeellä alkaen Salmela Juha-Matti nuorisotyönohjaaja Siekkinen Hannu hautausmaatyöntekijä ( ) Syrjä Sari taloussihteeri Syrjäniemi Katri kanttori, vuorotteluvapaalla Takanen Johanna kiinteistötyöntekijä Tiirola Kaija seurakuntapastori Tiirola Kari kirkkoherra Tuomaala Helmi lastenohjaaja Uusitalo Pirjo emäntä

8 1.4. VÄKILUKU Jäsenet Seurakuntamme jäsenmäärän kehitykselle kulunut vuosi oli viimevuotista tuntuvasti valoisampi, vaikka väkimäärä vähenikin 33 hengellä tappiollisen muuttoliikkeen ja kirkosta eroamisen vuoksi. Vuoden 2010 eroaalto taittui selvästi, sillä kirkon ja samalla seurakunnan jätti 28 henkeä, kun heitä oli edellisenä vuonna 55 henkeä. Lisäksi seurakuntaan liittyi yhteensä 18 henkeä, mikä sivuaa 2000-luvun ennätystä. Seurakuntaan muutti 235 henkeä (231 vuonna 2010) ja seurakunnasta pois 273 henkeä (307, joten muuttotappio oli 38 henkeä (76 henkeä vuonna 2010). Seurakunnassa kastettiin 89 lasta. Kuolleita oli 71, joten viime vuoden kolmen hengen negatiivinen väestönlisäys kääntyi 18 henkeä positiiviseksi. Seurakunnan jäsenmäärä oli yhteensä Kirkkoon kuuluu haapajärvisistä siten 92,4 %, mikä on täsmälleen sama prosentti kuin vuosi sitten. Avioliittoja solmittiin 41, joista siviilivihkimisiä oli 10. Avioeroja oli 18. Väestömuutokset vuosina Väkiluvun kehitys on ollut toistaiseksi negatiivinen: TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Suuria toiminnallisia muutoksia ei ollut. Seurakunnan toiminnan painopiste oli erittäin monipuolisessa hengellisessä toiminnassa. Tarkemmin toiminnallista arviointia on kunkin työalan yhteydessä. Seurakunta oli velaton. Vuoden 2009 aikana otettiin velkaa ,00 euroa. Takaisinmaksuaika on 12 vuotta velkaa oli jäljellä ,90 euroa. Kalajoen rovastikunnassa on ollut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta tiivis keskusteluyhteys seurakuntien yhteistyöstä säästöjen aikaansaamiseksi. Asiassa on päästy eteenpäin vuosien 2010 ja 2011 aikana. Yhteistyötä on tehty lähinnä Haapajärven, Nivalan, Oulaisten ja Sievin seurakuntien osalta. Haapajärven ja Nivalan osalta yhteistyö on syventynyt voimakkaasti. Samalla on saatu talous- ja henkilöstöhallinnon osalta säästöjä aikaiseksi ja toimintoja järkeistettyjä.

9 KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2010 aikana tilikartta on muutettu tehtäväalueineen ja -numeroineen kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaiseksi. 1. PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO KIRKOLLISET VAALIT (10100) Vuonna 2011 ei ollut kirkollisia vaaleja. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut 0,00 0,00 0,00 Toimintakate 0,00 0,00 0,00 KIRKKOVALTUUSTO (10200) Kirkkovaltuusto käyttää kirkkolain mukaisesti ylintä päätäntävaltaa seurakunnassa, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Nykyisen kirkkovaltuuston toimikausi kestää vuoden 2014 loppuun. Vuonna 2011 kirkkovaltuusto kokoontui kuusi kertaa. Tärkeimpiä päätöksiä olivat edellisen vuoden talous- ja toimintakertomuksen sekä vuoden 2012 veroprosentin ja talousarvion sekä toimintasuunnitelman hyväksyminen. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut 7.260, , ,61 Toimintakate 7.260, , ,61 TILINTARKASTUS JA VALVONTA (10300) Tilintarkastajat sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat valvovat, että hallintoa, taloutta ja omaisuutta hoidetaan lakien, asetusten, kirkkohallituksen antamien ohjeiden ja kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastajat kokoontuivat 3 kertaa. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat kokoontuivat yhden kerran. Kirkkohallitus on lähettänyt yleiskirjeessään seurakunnille ohjeet hyvien johtamis- ja hallintotapojen sekä sisäisen valvonnan kehittämiseksi seurakunnassa. Tarkastusta ja valvontaa on tarkoitus kehittää ohjeistuksen mukaisesti. Tarkastusta ja valvontaa on kehitetty ohjeistuksen suuntaan. Esimerkiksi laskujen sisäinen tarkastus ja valvonta hoidetaan nykyaikaisin menetelmin. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut 1.650, ,29 643,29 Toimintakate 1.650, ,29 643,29 KIRKKONEUVOSTO (10400) Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Lisäksi se johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanemisesta sekä muista kirkkolain ja muiden säädösten sille asettamista tehtävistä. Vuonna 2011 kirkkoneuvosto kokoontui 7 kertaa.

10 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 0,00 0 0,00 Toimintakulut , , ,70 Toimintakate , , ,70 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO (10500) Kirjanpidon, palkanlaskennan, raha- ja maksuliikenteen hoitaminen. Työsuhdeasiat, henkilöstöhallinto, kiinteistöjen kunnossapito ja uudisrakentamisen valmistelu sekä niihin liittyvät toimenpiteet. Maa- ja metsätalous, investoinnit, maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden valmistelu sekä niihin liittyvät toimenpiteet. Kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit, palkka-asiamiehen tehtävät, sekä taloushallinnon vastuulla olevat kirkkoneuvostolle ja -valtuustolle valmisteltavat asiat. Talouden ja hallinnon rutiinitehtävien lisäksi seurakuntien yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstöhallintoon panostaminen ovat työllistäneet vuoden 2011 aikana kasvavassa määrin. Lisäksi maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden hoito sekä kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit ovat keskeisiä toimintoja. Haapajärven- ja Nivalan seurakuntien kesken aloitettu kirjanpidon, palkanlaskennan, työsuojelun, kiinteistöasioiden ja metsänhoidon yhteistyö on tuottanut säästöjä niin taloudellisesti kuin tuloksellisestikin. Vuonna 2011 aloitti toimintansa Oulussa kirkkohallituksen erillisyksikkönä Kirkon palvelukeskus Kipa, joka tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan asiantuntijapalveluja seurakuntatalouksille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Haapajärven seurakunta päätti liittyä palvelukeskuksen asiakkaaksi vuonna Kirjanpidon reaaliajassa pitäminen siten, että koko ajan tiedetään seurakunnan talouskehityksen suunta. Jatkaa kehittämistyötä talous- ja henkilöstöhallinnon nykyaikaistamiseksi ja rutiinien helpottamiseksi. Kehittää suunnitelmallisesti alulla olevaa oman seurakunnan ja lähiseurakuntien yhteistyötä. Vuoden 2011 aikana taloustoimistossa työskentelevät päätoimisesti talouspäällikkö ja taloussihteeri. Kirjanpidon reaaliajassa pitäminen on saatu toimivaksi. Kaikki vuodenvaihteen toimenpiteet ja tilastot sekä tilitykset on hoidettu niille asetetun aikataulun mukaisesti. Yhteistyö Haapajärven- ja Nivalan seurakuntien kesken on syventynyt, kattaen tällä hetkellä kirjanpidon, palkanlaskennan, työsuojelun, metsänhoidon sekä osan kiinteistöasioita Vuoden 2011 aikana taloustoimistossa työskentelivät talouspäällikkö ja taloussihteeri. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 900, , ,73 Toimintakulut , , ,60 Toimintakate , , ,87 KIRKONKIRJOJEN PITO (10700) Niiden tehtävien hoitaminen, jotka seurakunnan julkisoikeudellinen asema väestörekisterin pitäjänä edellyttää alkaen Haapajärven kirkkoherranvirastossa on hoidettu myös Kärsämäen seurakunnan väestökirjanpito. Arkiston ja kirjaston hoito. Seurakunnan jäsenten väestötietoja ylläpidetään Rauhala yhtiöiden Status Papinkirja ohjelmalla. Tietokannat ja ohjelmien päivitykset tapahtuvat Ylivieskan palvelimen kautta. Väestötietojen muutokset tehdään sähköisesti suorasiirto-ohjelmalla. Sukuselvitykset ja sukututkimukset tehdään manuaalisesti voimaan tulleen lain mukaan henkilökohtaiset virkatodistukset, jotka saadaan tulostettua suoraan väestötietojärjestelmästä, ovat asiakkaille maksuttomia.

11 Kirjuri jäsentietojärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvät tarkistukset ja korjaukset jatkuvat edelleen. Tähän mennessä saapuneet tarkistus- ja korjausvelvoitteet on tehty. Kirjuri jäsentietojärjestelmää ei ole otettu käyttöön, sillä Kirkkohallituksen tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäinen käyttöjakso on MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 4.500, , ,45 Toimintakulut , , ,27 Toimintakate , , ,82 KIRKKOHERRANVIRASTO (10800) Seurakuntalaisten ja kaikkien kirkkoherranvirastoon yhteyttä ottavien palveleminen. Olemme pyrkineet palvelemaan hyvin kaikki ne henkilöt, jotka ovat asioineet kanssamme. Pyrimme palvelemaan kaikki ihmiset hyvin ja tasapuolisesti.koulutuksiin osallistuminen. Jäsentietojen tarkistuksia ja korjauksia olemme tehneet ja ne jatkuvat edelleen. Koulutuksissa olemme käyneet suunnitelman mukaisesti. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 0, , ,50 Toimintakulut , , ,79 Toimintakate , , ,29 MUUYLEISHALLINTO (11000) Hallinnon alaan kuuluu useita lakisääteisiä menoja, joihin rahoitus on turvattava, pääasiassa lakisääteisten maksujen ja hallinnollisten toimien hoitaminen. Kirkkoherran ja talouspäällikön työnjohdolliset asiat, vakuutukset yms. Suurimmat menoerät ovat ATK-palvelut (esim. kuitu ja it-aluekeskus), työterveyshuolto, vakuutukset, erilaiset ilmoitukset sekä TEOSTO-maksut. Tehtäväalueella on myös osa kirkkoherran palkkakuluista. Kuluja, joita ei voi erikseen osoittaa mihinkään tiettyyn alueeseen on aikaisemmin kirjattu tilikartasta poistuneelle yleinen seurakuntatyö -tehtäväalueelle. 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 0, , ,15 Toimintakulut , , ,26 Toimintakate , , ,11 2. PÄÄLUOKKA: SEURAKUNTATYÖ JUMALANPALVELUSELÄMÄ (20103) Jumalanpalveluselämässä toteutetaan seurakunnan perustehtävää: sanan ja sakramenttien hoitoa. Seurakunta oli vuoden alusta lähtien mukana yhtenä pilottiseurakuntana kirkkohallituksen johtamassa Tiellä - på vägen -jumalanpalveluselämän

12 kehittämishankkeessa. Hankkeen myötä seurakunnan jumalanpalveluselämän kehittäminen sai vahvan tavoiteohjelman. Jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä asetti Haapajärven seurakunnan tavoitteeksi: - Seurakuntalainen voi kokea Pyhän kosketuksen messussa - Kaikenikäiset seurakuntalaiset kokevat osallisuutta ja vapauden olla läsnä omana itsenään - Seurakuntalaiset rohkaistuvat osallistumaan jumalanpalveluksiin - Seurakuntalaiset löytävät paikkansa jumalanpalveluksen toimittamisessa Käytännössä tavoitteisiin pyrittiin muodostamalla 10 seurakuntalaisista koostuvaa jumalanpalvelusryhmää, joille määriteltiin tehtävät jokaista jumalanpalvelusta ajatellen. Seurakunnan työskentely jumalanpalvelusryhmien kanssa on jopa ylittänyt kaikki odotukset. Vuoden loppuun mennessä ryhmiin kuului jo 80 jäsentä ja toiminta oli vakiintunutta. Haapajärven seurakunta sai runsaasti paikallista ja valtakunnallista julkisuutta hankkeen myötä. Esim. Kotimaa-lehti julkaisi jumalanpalvelusryhmien toiminnasta laajan reportaasin. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut , , ,93 Toimintakate , , ,93 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (20104) JA HAUTAAN SIUNAAMINEN (20105) Kirkolliset toimitukset ovat olennainen osa seurakunnan perustehtävää eli sanan ja sakramenttien hoitamista. Kasteet, avioliittoon vihkimiset sekä hautaan siunaamiset säilyttivät edelleen vahvan aseman seurakunnassa. Edellisvuodesta poiketen vuonna 2011 kasteiden määrä (89) oli suurempi kuin hautaan siunattujen määrä (71). Avioliittoon vihkimisten määrä nousi tuntuvasti edellisvuodesta. Kirkollisten vihkimisten asema on lisäksi erittäin vahva, 76 % kaikista vihkimisistä. Siviilivihkimisten määrä nousi kuitenkin jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Toistaiseksi tässä ei kuitenkaan ole havaittavissa selvää trendiä. Vainajista siunataan kirkollisesti 100 tai lähes 100%. Tavoitteena vuonna 2011 oli nykyisen hyvän tilanteen säilyminen. Kirkolliset toimitukset hoidetaan seurakunnassamme huolellisesti. Tilanne on hyvä, mutta on edelleen tiedostettava kaikkien kirkollisten toimitusten mahdollisimman hyvän hoitamisen tärkeys. Kirkon jäsenyyden merkityksen kannalta kirkolliset toimitukset ovat avainasemassa. Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää, joten myös ne kuuluvat meneillään olevan jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen piiriin. Erityisesti on tuotava esille mahdollisuutta vihkiä kirkollisesti avioliittoon myös ns. hiljaisesti esim. vihki-iltojen tyyppisissä tapahtumissa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2010 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (20104) Toimintakulut , ,74 268,26 Toimintakate , ,74 268,26

13 HAUTAAN SIUNAAMINEN (20105) Toimintakulut , , ,89 Toimintakate , , ,89 AIKUISTYÖ (20108) JA MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET (20109) Kristillisen kasvatuksen tukeminen aikuisväestön ja perheiden keskuudessa. Aikuis- ja perhetyö järjesti edelleen Pienen Valon iltoja (vuoden aikana 3 sekä 1 Pieni valo ekstra). Pienen valon iltojen ja aikuistyön suunnittelun ympärillä jatkui yksi aikuistyön ilonaiheista, kun ne edelleenkin saavat liikkeelle merkittävän joukon vapaaehtoisia aikuisia mukaan seurakunnan työhön. Pienen Valon lauluyhtye (n. 30 laulajaa) on tuonut paljon uusia seurakuntalaisia, nuoria aikuisia mukaan seurakunnan elämään. Keväällä julkaistiin levynjulkistamiskonsertissa Pienen Valon lauluyhtyeen ensimmäinen cd Pieni valo. Perinteiset saunaillat jatkoivat toimintaansa Honkaniemessä. Perhekerho on edelleen säilyttänyt suosionsa ja tuonut mukaan uusia aikuisia ja lapsia. Perhekerhon sisältöön ja toteuttamiseen on myös kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota. Koko perheväen ateriat jatkuivat kerran kuussa. Vanhemmuuden vahvistamisen tielläkin on oltu mukana mm. päivähoidon vanhempainilloissa, Lapsen hyvä arki hankkeessa sekä Lapsiasiainneuvoston toiminnassa. Aikuis- ja perhetyön osalta haluttiin tehdä seurakunnassa perustyötä. Vuonna 2011 haluttiin kiinnittää edelleen huomiota seurakunnan pienpiiritoimintaan miettimällä uusia työtapoja. Vapaaehtoistyön viikko avasi joitakin näkymiä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on suuri haaste tämän päivän kiireisen elämän puristuksessa. Suurella Sydämellä -projekti on yksi mahdollisuus kutsua ihmisiä mukaan. Useamman vuoden aikana on haettu uutta tietä seurakunnan aikuis- ja perhetyöhön. Kokonaisten perheiden saaminen yhdessä mukaan toimintaan on uusi ja tavoiteltava merkkipaalu tällä tiellä. Seurakunnan mahdollisuus tässä on vahvistunut myös jumalanpalvelusprojektin myötä. Kaikenikäisiä on mukana vapaehtoisina huolehtimassa, että jumalanpalveluksesta tulee Jumalan perheväen yhteinen juhla. Esimerkiksi Perhemessuissa ja perheille järjestetyissä tilaisuuksissa oli kuluneen vuoden aikana taas enemmän lapsia ja perheitä liikkeellä. Seurakuntalaisten keskuudessa on löytynyt rohkeutta tulla mukaan koko perheellä. Jeesuksen kehotus Sallikaa lasten tulla on tärkeä nähdä kutsuksi koko perheelle sekä myös lapsettomille tai yksin asuville 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 AIKUISTYÖ (20108) Toimintatuotot 0,00 671,50 671,50 Toimintakulut , , ,38 Toimintakate , , ,88 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET (20109) Toimintakulut 5.780, ,37 333,37 Toimintakate 5.780, ,37 333,37

14 MUSIIKKITYÖ (20120) JA URKUJUHLAT (201201) Seurakunnan musiikkitoimintaan kuuluu messun sekä kirkollisen toimitusten ja erilaisten seurakunnan tilaisuuksien musiikki, rippikoulun musiikinopetus, eri ikäkaudet kattava musiikkikasvatus ja musiikin käytön edistäminen seurakunnan eri toiminnoissa. Lisäksi työalaan kuuluu vastuu seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta. Kaiken toiminnan pääpaino on seurakunnan yhteinen messu, jossa jokaisen seurakuntalaisen tulee saada kokemus osallistumisesta musiikillisiin osiin. Musiikkityössä jatkettiin vuonna 2011 entistä toimintaa. Kirkkokuoro jäi tauolle syksyllä ja tilalla aloitti Nuorten lauluryhmä. Konserttien tarkoitus on tarjota seurakuntalaisille mahdollisimman monipuolista henkistä ravintoa. Urkujuhlat on seurakunnan laajin konserttisarja. Ne suunnitellaan pidettäväksi Nivalan kanssa vuorovuosin yhteistyössä. Musiikkityö on keskeisessä osassa jumalanpalveluselämän kehittämisessä, joten monipuolinen musiikkielämä on seurakunnalle tärkeää. VirsiVisan hiippakuntavaihe järjestettiin keväällä 2011, jolloin myös Haapajärvi oli edustettuna. Koululaiset opettelivat virsiä ja suorittivat virsimerkkejä. Vuoden 2011 aikana aloitettiin Urkujuhlien 2012 suunnittelutyö. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 MUSIIKKITYÖ (20120) Toimintatuotot 500,00 919,05 419,05 Toimintakulut , , ,34 Toimintakate , , ,29 URKUJUHLAT (201201) Toimintatuotot 9.000,00 0, ,00 Toimintakulut 9.150,00 0, ,00 Toimintakate 150,00 0,00 150,00 PÄIVÄKERHOTYÖ (20131) Päiväkerhon perustehtävä on tukea lapsen kristillistä kasvatusta sekä edistää lapsen sosiaalisia taitoja. Päiväkerhossa lapset saavat tutustua toisiin lapsiin, oppivat ryhmässä kokemaan tekemisen riemua ja joskus pettymyksiäkin. Kerhohartauksissa ja perhekirkoissa käydään läpi kirkkovuoden tapahtumia, näin lapset tutustuvat Raamattuun ja Jeesukseen, sekä kodit saavat tukea kristilliseen kasvatukseen. Päiväkerhon ohjelmaan kuuluu, satutuokio, askartelua, hartaushetki, kerhoeväiden syönti, laulua, vapaata leikkiä, pelejä. Lapsia otetaan kerhoon pitkin vuotta, sitä mukaan kun he täyttävät kolme vuotta, toiminta on suunniteltu 3-6vuotiaille. Seurakunta on vakuuttanut lapset kerhon ajaksi. Kerho kestää kaksi ja puoli tuntia, joillakin kouluilla kaksi tuntia ja viisitoista minuuttia, kerhossa käydään kerran viikossa. Perhekirkot ja lastentapahtumat ovat yhteisiä päivähoidon ja esikoulun kanssa. Kerhot kokoontuvat kouluilla, seurakuntatalossa ja leirikeskuksessa, kerhoryhmiä oli 14 ja lapsimäärä yhteensä 176. Kalakankaan koulun lakkautus lisäsi seurakuntatalolle syksyllä yhden ryhmän lisää, Kalakankaan kerholapset jakaantuivat Tiitonrannalle ja seurakuntatalolle. Lastenohjaajina toimivat Maria Merioja, Sanna Kananen, Helmi Tuomaala, sekä sairasloman tuuraajana Minna Vitakoski, Sanelma Päkkilä jäi eläkkeelle vuoden 2011 aikana. Lastenohjaajat ovat voineet osallistua koulutukseen. Päiväkerhossa opitaan arkielämän kristillisyyttä, leikkien ja yhdessä tehden.

15 Pyrimme kerhotilanteessa huomioimaan jokaisen lapsen omana itsenään ja tuomaan turvallisen ja myönteisen ilmapiirin yhdessä oloon. Tavoitteena on, että lapset viihtyvät kerhossa ja tätä kautta myös nuorempia sisaruksia saadaan myöhemmin kerhoon, sekä lasten vanhempia seurakunnan eri tilaisuuksiin. Pyhä-teema jatkui kerho-ohjelmassa koko vuoden. Lapsimyönteinen työskentelytapa on tuottanut tulosta, kun seuraa miten vanhemmat ovat valmiita kuljettamaan lapsensa uuteen, ehkä kauempanakin olevaan kerhopaikkaan, kerhopaikan lakkautuksen vuoksi. kerholaisten määrä on pysynyt korkeana. Myös seurakunnan järjestämät perhetapahtumat, kevät- ja joulujuhla keräsi kerholasten perheitä runsaasti mukaan. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut , , ,43 Toimintakate , , ,43 PYHÄKOULUTYÖ (20132) Kasteopetuksen toteuttaminen. Antaa lapselle juhlahetkiä sekä mahdollisuus kokea hiljaisuutta ja pyhyyttä. Olla pyhäkoulunopettajien tukena ja kouluttaa heitä, tukea perheitä lasten kasvatuksessa. Viikoittaisen toiminnan runkona ovat syyskuun puolestavälistä toukokuun loppuun sunnuntaisin kokoontuvat pyhäkoulut. Pyhäkoulu elää kirkkovuoden mukaan ja keskeisenä sanomana ovat rukous, Taivaan Isän rakastava huolenpito ja anteeksianto. Pyhäkoulu kestää tunnin, on tarkoitettu 4-12 vuotiaille. Kynttiläkirkot (9) on tarkoitettu alle kouluikäisille ja esikoululaisille. Niihin osallistuu kerrallaan keskimäärin 120 lasta ja aikuista. Kynttiläkirkko on pieni lasten jumalanpalvelus arkipäivänä kirkossa. Perhejumalanpalveluksia on vuoden aikana ollut 6. Huhtikuussa järjestettiin vauvakirkko johon kutsuttiin kaikki vuoden sisään kastetut lapset perheineen. Kevätretki suuntautui Kempeleeseen Zimmariin ja peluumatkalla vietimme hartaushetkeä Pulkkilan kirkossa, osallistujia oli 34. Pyhäkoululeiri järjestettiin yhdessä pyhäkoulunopettajien kanssa, osallistujia oli 22. Kouluun lähtevien siunaus oli elokuussa. Perinteisesti kevät- ja joulujuhlassa pyhäkoululaiset ovat esittäneet ohjelmaa. Samuelin kirkko oli kesällä lasten käytössä ja leikkijöitä on käynyt runsaasti. Seurakunnassamme pyhäkoulusihteerin tehtäviä hoitaa Minna Paananen ja Pyhäkouluteologina on Kaija Tiirola. Vapaaehtoisia pyhäkoulunopettajia on 12, joiden kanssa toimintaa suunnitellaan kerran kuussa. Pyhäkoulut, joita kuluneena vuonna on ollut viisi, jotka kokoontuvat kyläkouluilla ja seurakuntatalossa. Tavoitteena on kutsua lapsia (4-v alkaen) viettämään omaa lastenjumalanpalvelusta omaan pyhäkouluun. Pyhäkoulutyö tukee vanhempia heidän kristillisessä kasvatustehtävässään ja luo lapsille pienestä pitäen turvallista jumalakuvaa. Myös jumalanpalveluksen eri elementit tulevat pyhäkoulun kautta lapsille tutuksi. Lasten kautta myös vanhemmat voivat löytää seurakunnan toiminnan. Vuoden 2011 koko kirkon yhteinen vuosiaihe on Pyhä Kaikki neljä vuotta täyttäneet on kutsuttu pyhäkouluun. Lapset, jotka tulevat pyhäkouluun osallistuvat siihen säännöllisesti. Vuoden aikana olemme saaneet yhden uuden pyhäkoulun. Seurakuntatalon pyhäkoulu on saanut uusia pyhäkoululaisia, mutta Oksavalle kaivattaisiin lisää lapsia. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 100,00 416,20 316,20 Toimintakulut , , ,20 Toimintakate , , ,40

16 VARHAISNUORISOTYÖ (20133) Varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on antaa kasteopetusta, tarjota toimintaa ja antaa tukea kasvuun 7-14-vuotiaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen, sekä tehdä yhteistyötä kasvatus- ja sosiaalityön tahojen kanssa. Varhaisnuorisotyön pääpaino on edelleen kerho-, leiri- ja koulutyössä. Kerhotyössä kerhoja aloitti 6 ja kerhonohjaajia 15. Kerhoja pidettiin Pikkupappilan lisäksi kulttuuritalolla sekä Martinmäen ja Oksavan kouluilla. Kerhojen lisäksi viikoittaiseen toimintaan kuului edelleen varhaisnuorten peli-illat eli Varpit. Nämä ovat löytäneet paikkansa ja tavoittavat n 15 lasta joka kerta. Lisäksi kesäkuussa pidettiin Pikkupappilassa toimintapäiviä, jotka osoittautuivat niin suosituiksi että v 2012 tullaan lisäämään yksi ryhmä. Koulutyö on säilyttänyt suosionsa ja tavoittaa edelleen kaikki Haapajärven alakoulut aamunavausten ja leirikoulujen muodossa. Leirikouluihin osallistui v 2011 Martinmäen ja Tiiton koulut. Kouluvierailuiden määrä laski Kalakankaan koulun lopettamisen myötä, mutta yhteistyö jäljellä olevien koulujen kanssa tiivistyi. Myös laskiaisen aikaan pidettiin jo perinteiseksi muodostunut keskustan esikoululaisten laskiaistapahtuma Honkaniemessä. Kesän 2011 lastenleirit täyttyivät jälleen ja pysyivät suosittuina. Sen sijaan syksyn 7-leiri jouduttiin perumaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Osallistujamäärään vaikutti todennäköisesti myöhempi ajankohta. Tulevaisuudessa pyritään pitämään kiinni vanhasta ajankohdasta. Myöskään kesälle suunniteltu retki Willipuistoon ja syyslomalle suunniteltu kylpyläretki eivät toteutuneet osallistujapulan vuoksi. Kyseisen kaltaiset retket lienevät tulleet tiensä päähän. Vuonna 2011 järjestetyistä tapahtumista suurimpana pysyi yhä 10-synttärit. Tapahtuma pidettiin seurakuntatalolla ja esiintyjänä oli Popo Salami. Synttäreille osallistui koko ikäluokka koulupäivän yhteydessä. Toiseksi suurimpana tuli 6-seikkailu, jolloin tulevat seiskaluokkalaiset kävivät tutustumassa toisiinsa Honkaniemessä. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin yhteistyössä muiden tahojen kanssa kolme lastentapahtumaa joista kahteen osallistui kiitettävästi väkeä. Ainoastaan Haapajärvi-viikon yhteydessä järjestetyn tapahtuman osallistujamäärä jäi pienehköksi. Lisäksi syksyllä järjestetyn vapaaehtoisten viikon yhteydessä pidettyyn perhetapahtumaan ei tullut osallistujia. Syynä luultavasti päällekkäin ollut taikurin esitys. Painopisteet olivat vanhan toiminnan säilyttämisessä ja kehittämisessä. Erityispaino oli uusien työmuotojen kuten Varpien ja kesän toimintapäivien kehittämisessä. Uudet työmuodot ovat vakiinnuttaneet paikkansa joten niiden osalta tavoitteisiin päästiin. Osa perinteisestä toiminnasta ei vetänyt väkeä edellä mainituista syistä. ja niiden kehittämiseen ja tarpeellisuuteen tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Kirkkovuoden Pyhä-teemaa pidettiin yllä mm lastenleirien teemana sekä kerhoissa. Kerhonohjaajille pidettiin kokouksen yhteydessä koulutusta aiheesta. Jumalanpalveluselämän kehitykseen etsitään vielä sopivaa tapaa mutta syksyllä suunniteltiin yhtä jumalanpalvelusta martinmäen 3-luokkalaisten leirikoulussa. Teemaa aiotaan pitää yllä myös 2012 leirikouluissa mahdollisuuksien mukaan. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 650, ,91 652,91 Toimintakulut , , ,22 Toimintakate , , ,13 RIPPIKOULUTYÖ (20135) Rippikoulun järjestäminen on yksi kirkkojärjestyksen määräämistä seurakunnan tehtävistä. Kuluneena vuonna tavoitteena oli antaa jokaiselle halukkaalle rippikouluikään ehtineelle nuorelle tätä seurakunnan kasteopetusta mahdollisimman mielekkäällä ja kiinnostavalla tavalla. Piispainkokouksen hyväksymä rippikoulusuunnitelma määrittelee rippikoulun suuntaviivoiksi elämän, uskon ja rukouksen. Rippikoulun on siis liityttävä nuoren omaan elämään. Sen on selvitettävä

17 keskeistä uskonsisältöä ja liitettävä rippikoulu osaksi seurakunnan yhteistä jumalanpalvelus- ja rukouselämää. Seurakunta järjesti suunnitelman mukaisesti Honkaniemessä kolme leiriä, joille osallistui yhteensä 66 nuorta. Lisäksi muun kuin seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi 34 nuorta. Ikäluokka oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Rippikoulun suhteen ei odotettu suuria muutoksia vuonna Työmuoto saavuttaa edelleen seurakuntamme rippikouluikäiset varsin hyvin, sillä ikäluokasta rippikouluun osallistuu melkein 100 %. Rippikoulu on perinteisesti leirityötä. Vuonna 2011 oli tavoitteena järjestää Honkaniemessä kolme leiriä. Voimassaolevan rippikoulusuunnitelman mukaisesti yhden opetusryhmän koko on korkeintaan 25 henkeä. Lisäksi haapajärvistä nuorta osallistuu vuosittain jonkin kristillisen järjestön tai toisen seurakunnan järjestämälle leirille. Rippikoulutyössä painotettiin vuonna 2011 edelleen erityisesti jumalanpalveluksen merkitystä seurakunnan elämän keskuksena. Myös seurakunnan sekä rippikoululaisten ja heidän vanhempiensa ja kummiensa keskinäistä yhteyttä pyrittiin vahvistamaan rippikoulusunnuntain ja vanhemmille järjestettävien tilaisuuksien sekä kirjeiden avulla. Rippikoulut pidettiin suunnitellusti. Jumalanpalvelusopetus sisältyi rippikoulun kokonaisuuteen suunnitellusti. Seurakunnan puolelta yhteyttä koteihin yritettiin pitää, mutta yhteydet toteutuivat vaihtelevasti. Työntekijät pyrkivät vastaamaan nopeasti vanhempien tiedusteluihin ja palautteeseen, jota saapuu erityisesti sähköpostilla. Vuotuinen rippikoulusunnuntai sekä sen yhteydessä oleva rippikouluinfo ja leirien vierailupäivät saivat hyvin osallistujia. Seurakunnan yhteisen Pyhä-painopisteen ulottuvuudet tulivat luonnollisella tavalla esille rippikoulun kuluessa. Rippikoulu myös ohjaa nuoria runsaasti isoskoulutukseen, joten nuoret ovat näkyvästi esillä seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2010 Toimintatuotot 4.000, ,45 315,55 Toimintakulut , , ,42 Toimintakate , , ,87 NUORISOTYÖ (20136) Nuorisotyössä keskitytään tekemään kasvatustyötä rippikoulun käyneiden nuorten parissa järjestämällä sekä säännöllistä viikkotoimintaa että leirejä, kursseja, matkoja jne. Viikoittaisena toimintana on ollut nuortenillat joka perjantai kooten nuorta. Syksyn 2011 aikana järjestettiin vielä nuorten pelikinkerit, mutta ne lopetettiin osallistujien vähyyden vuoksi. Nuorten matkakerhossa on vuodenaikana ollut mukana 24 nuorta. Työntekijät pitävät koulupäivystykset säännöllisesti lukiolla (abi-parkki ja termostaatti), yläasteella (kuuloelin), kauppakoululla ja maa- ja metsäkoulussa (Kaffi-Hetki). Vuonna 2012 Haapajärven seurakunnan vuoro oli järjestää rovastikunnallinen isostapaaminen Jokigospel, Tapahtumaan osallistui 449 nuorta. Ryhmänohjaajakoulutuksen suoritti päätökseen 26 nuorta ja koulutuksen syksyllä aloitti 24 nuorta. Nuoret ovat osallistuneet runsaasti retkille ja leireille, niitä tehtiin yhteensä kuusi ja osallistuneita oli 177. Seurakuntamme nuorisotyön tavoitteena on kohdata nuoria heidän omassa elämäntilanteessa. Lisäksi haluamme tarjota syventävää kristillistä opetusta. Auttaa heitä löytämään oma paikka seurakunnasta, niin että he voivat kokea seurakuntayhteyttä. Nuorisotyö tavoittaa seurakuntamme nuoret hyvin kattavasti rippikoulun, ryhmänohjaajakoulutuksen ja koulutyön kautta. On ilahduttavaa, että moni nuori on valmis sitoutumaan seurakuntaan osallistumalla isoskoulutukseen sekä matkakerhon toimintaan. Vuoden 2011 koko kirkon yhteinen vuosiaihe on Pyhä. Teemaa pidettiin

18 esillä nuortenilloiss ja eritilanteissa pidetyissä hartauksissa. Seurakunnan painopisteenä oli jumalanpalvelus. Alku vuodesta ryhdyttiin järjestämään Nuorten Messuja seurakuntatalon kappelissa. Niitä pidettiin viisi kertaa, osallistuja määrä vaihteli suuresti eri-iltoina. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 5.000, ,30 75,30 Toimintakulut , , ,12 Toimintakate , , ,82 ERITYISNUORISOTYÖ (20137) Erityisnuorisotyön palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella. Erityisnuorisotyön hallinnointi ja kirjanpito siirtyi Ylivieskan seurakunnalle Työalat ovat rovastikunnan yhteisiä, joten niiden toimintakertomukset annetaan tiedoksi erikseen. Seurakunta osallistuu edelleen Kalajoen rovastikunnan yhteiseen erityisnuorisotyön, sairaalasielunhoidon, Palvelevan puhelimen ja perheneuvonnan toimintaan. Seurakunta osallistui työalaan suunnitellusti. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut 700, , ,08 Toimintakate 700, , ,08 PERHEKERHOTYÖ (20138) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 0,00 738,35 738,35 Toimintakulut 5.540, ,14 392,86 Toimintakate 5.540, , ,21 DIAKONIATYÖ (20141) Diakoniatyössä on kohdattu ihmisiä kokonaisvaltaisesti, toivon ja armon sanomaa välittäen sekä aktivoiden ihmisiä oman elämänhallinnan suhteen. Diakoniatyö on ollut rinnalla kulkemista elämän eri tilanteissa. Kotikäynneillä kohdattiin etupäässä vanhuksia ja vastaanotolla nuoria ja työikäisiä. Vuoden 2011 tilaston mukaan kohdattiin eniten vuotiaita. Perherakenteen mukaan kohdattiin lähes yhtä paljon yksinasuvia eläkeläisiä, kuin kahden huoltajan lapsiperheitä. Avustuksia on annettu yhteensä n , joista ruoka-avustuksia oli n ja muita avustuksia n Lisäksi saatiin Akordi rahastosta Avustuksiin on käytetty talousarvio-, diakonia- ja yhteisvastuuvaroja. Vuonna 2010 aloitettu ruokapankkitoiminta on kasvanut voimakkaasti. Ruokapankista jaettiin EU- elintarvikkeita 1250 pakettia, 83 eri taloudelle. Lisäksi yhteisvastuu varoista on tuettu ruokapankin vuotuista toimintaa 2400e. Diakonityössä on toteutettu seuraavia tehtäviä: kerhoja, leirejä, hartauksia, laitosvieriluja, retkiä, juhlia ja tempauksia on järjestetty ja pidetty. Diakoniatyötä on totutettu jumalanpalveluselämässä sekä kinkereillä. Vapaaehtoistoimintaan on panostettu. On osallistuttu rovastikunnan järjestämille leireille ja kirkkopyhiin. Petroskoin seurakunnan toimintaa on edelleen tuettu. Yhteistyötä on tehty kaupungin, Peruspalvelu Kuntayhtymä Selänteen, kansalaisopiston, sosiaalitoimen, Jokilaakson nuorten tuki ry:n, järjestöjen ja yhteisöjen sekä velkaneuvojan kanssa. Diakoniatyön

19 vastuuryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja puheenjohtajana on toiminut Pirkko Kettunen. Kirkkoneuvostonedustajana kokouksissa on ollut Raija Mykkänen. Diakoniatyössä on kohdattu ihmisiä heidän erilaisissa elämäntilanteissa. Eri ryhmille on järjestetty tilaisuuksia, ohjelmaa ja varainhankintaa. Yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa ja sitä jatketaan. Diakonia- sekä lähetystyön vapaaehtoiset tekivät päiväreissun Jyväskylään. Diakoniatyön kehittämiseen, näkyvyyteen ja työmuotoihin panostettiin. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen panostettiin tuloksellisesti. Pyhä on ollut läsnä ihmisten arjen kohtaamisissa sekä yhteisissä kokoontumisissa. Jumalanpalveluselämässä ja sen toteuttamisessa diakoniatyö on ollut aktiivisesti mukana. Yhteisvastuukeräyksellä saatiin ,87 ja se on 1,56 / henkilö. Talousarviovarat eivät riitä avustuksiin, vaan on käytetty myös diakonia- ja yhteisvastuutileillä olevia varoja. Suunnitelmassa olleet iltamat yhteisvastuun hyväksi sekä syksyn lipaskeräys jäivät toteutumatta. Muuten vuoden 2011 suunnitelmat ja tavoitteet toteutuivat. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 0, , ,27 Toimintakulut , , ,89 Toimintakate , , ,16 YHTEISVASTUU (20142) Perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella Työalat ovat rovastikunnan yhteisiä, joten niiden toimintakertomukset annetaan tiedoksi erikseen Seurakunta osallistuu edelleen Kalajoen rovastikunnan yhteiseen perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen toimintaan Seurakunta osallistui työalaan suunnitellusti 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Luvut sisältävät yhteisvastuun kaikki myyjäiset, kinkerit, kolehdit, lista- ja lipaskeräykset läpikäynnillä seurakunnan kirjanpidossa. Toimintatuotot 0, , ,87 Toimintakulut 0, , ,87 Toimintakate 0,00 0,00 0,00 PERHENEUVONTA (20143), SAIRAALASIELUNHOITO (20144), PALVELEVA PUHELIN (20145) Perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella Työalat ovat rovastikunnan yhteisiä, joten niiden toimintakertomukset annetaan tiedoksi erikseen Seurakunta osallistuu edelleen Kalajoen rovastikunnan yhteiseen perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen toimintaan Seurakunta osallistui työalaan suunnitellusti

20 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 PERHENEUVONTA (20143) Toimintakulut , , ,81 Toimintakate , , ,81 SAIRAALASIELUNHOITO (20144) Toimintakulut 5.000, , ,00 Toimintakate 5.000, , ,00 PALVELEVA PUHELIN (20145) Toimintakulut 720,00 482,14 237,86 Toimintakate 720,00 482,14 237,86 YHTEISKUNNALLINEN TYÖ (20150) Yhteistyössä eri yhteisöjen ja järjestöjen kanssa 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut 0,00 150,00 150,00 Toimintakate 0,00 150,00 150,00 LÄHETYSTYÖ (20160) Vastaa seurakunnan lähetystyöstä ja nimikkosopimusten velvoitteista ja tekee yhteistyötä seurakunnan eri toimintamuotojen kanssa. Yhteistyötä rovastikunnallisella, hiippakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla tehdään mahdollisuuksien mukaan. Lähetystyön tavoitteena on Kristuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti viedä evankeliumi kaikille kansoille. Osallisuus lähetystehtävään on jokaisella kastetulla Haapajärven seurakunnan jäsenellä. Samalla keräämme varoja lähetystyöhön lähetysjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Työillat ovat säännöllinen työmuoto, johon osallistuu viikoittain henkeä. Työiltojen kautta tuli edelleen joitakin uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Suuremmat tempaukset olivat edelleen keskeisessä asemassa varojen hankinnassa: juustokeittomyyjäiset juhannusviikolla, isänpäivälounas ja joulumyyjäiset. Kauneimmat joululaulut järjestettiin kirkkotilaisuuksien ohella monella kylällä ja tilaisuudet keräsivät edelleen varsin hyvin väkeä. Tapulikahvila oli avoinna kesällä parina sunnuntaina. Joulupuotia pidettiin muutaman päivänä pikkupappilassa. Pitkäaikainen Etiopiassa työskennellyt nimikkolähettimme Pirjo Lehtiniemi jäi eläkkeelle. Hän vieraili seurakunnassa keväällä. Keväällä järjestettiin konsertti ja lähetyspäivä Namibiassa olevan Onandjokwe-sairaalan hyväksi yhdessä Care ry:n ja rovastikunnan lähetystyön kanssa. Vuonna 2011 oli tarkoitus keskittyä perustoimintaan ja vapaaehtoisten sitouttamiseen Kirkon Pyhä-teemaa piti huomioida. Toiminnan ytimenä säilyivät työillat sekä eri tapahtumat ja tempaukset. Työntekijöinä olivat lähetyssihteeri, lähetyksestä vastaava teologi sekä lukuisa vapaaehtoisten joukko.

21 Perustoiminta oli vakaata, väki on pysynyt mukana työssä. Pyhä-teema ei ole erityisemmin näkynyt toiminnassa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Tehtäväalueella ovat mm. isänpäivälounaan maksut, juustokeittomyyjäiset ja joulumyyjäiset, sekä alkuvuodesta ollut Onandjokwen konserttituotot ja avustus. Toimintatuotot 0, , ,53 Toimintakulut , , ,28 Toimintakate , , ,25 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA JA MUU KANSAINVÄLINEN TOIMINTA (20170) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut 2.000, ,00 300,00 Toimintakate 2.000, ,00 300,00 4. PÄÄLUOKKA: HAUTAUSTOIMI KARPALON HAUTAUSMAA (40403) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2010 Toimintakulut 0,00 91,24 91,24 Toimintakate 0,00 91,24 91,24 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI (40800) Hautaustoimi vastaa kaikista hautauksiin liittyvistä käytännön toimenpiteistä, kuten hautakirjanpidosta, hautojen avaamisesta ja peittämisestä, siunaustilaisuuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä hautaustoimen laskutuksesta. Hautaustoimeen kuuluvat myös hautausmaan- ja sankarihauta-alueiden yleishoito. Hautaustoimessa on kaksi seurakuntamestaria ja kesäaikana hautausmaanhoitaja. Kesäaikana hautaustoimessa oli lisäksi määräaikainen työntekijä ja koululaisia. Syksyllä ja keväällä on pidetty siivoustalkoot, joihin seurakuntalaiset ovat osallistuneet kiitettävästi. Hautojen avaaminen on suoritettu urakoitsijan toimesta koneellisesti. Hautausmaita on kolme: Kirkon hautausmaa, Karpalon hautausmaa, sekä Olkkolan hautausmaa. Kirkon hautausmaalla on tilaa sukuhaudoissa ja lisäksi vanhoja (yli 30 v) sukuhautoja voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Sotainvalideille on varattu muutamia paikkoja kirkon hautausmaalle. Karpalon- ja Olkkolan hautausmailla on tilaa uusille hautapaikoille ja -varauksille. Tehtäviä on hoidettava kirkkolain ja -järjestyksen sekä hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten mukaisesti. Tavoitteena on hautauksien toimittaminen ihmisarvoa kunnioittaen ja omaisten toiveet huomioiden. Hautausmaat on pyrittävä pitämään siistinä ja puistomaisina. Tavoitteena on huolehtia sankarihaudoista erityisen hyvin. Hautausmaita on hoidettu erittäin korkeatasoisesti ympäristön viihtyvyys huomioiden. Kaikki tavoitteet on toteutettu.

22 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot , ,50 8,967,50 Toimintakulut , , ,69 Toimintakate , , ,19 HAUDANHOITOSOPIMUKSET (49000) (ei haudanhoitorahastoa) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot 0, , ,81 Toimintakulut 0, , ,66 Toimintakate 0, , ,15 5. PÄÄLUOKKA: KIINTEISTÖTOIMI KIINTEISTÖHALLINTO (50100) Tukea seurakunnan toimintaa rakentamalla, ylläpitämällä ja korjaamalla toiminnassa tarvittavia ja seurakunnan muutoin omistamia ja vuokraamia rakennuksia ja toimitiloja. Tarkoituksena on tuottaa seurakunnalliselle toiminnalle sen tarvitsemat ulkoiset puitteet. Seurakunnan omistuksessa ovat Kirkko, Olkkolan kappeli, Seurakuntatalo, Honkaniemen leirikeskus, Laurikkalan pappila, Pikkupappila ja Ronkaalan pappila. Laurikkalan pappila on toimistokäytössä, Pikkupappila on nuorisotilana ja Ronkaalan pappila asuntona. Muistotilaisuuksista suurin osa on pidetty seurakuntatalolla. Lisäksi siellä on pidetty häitä ja jonkin verran syntymäpäiviä. Seurakuntatalo on suosittu myös konserttien pitopaikkana. Kiinteistöjen talonmies, siivous- ja keittiötoimen tehtävät on hoidettu omalla henkilökunnalla. Isommat korjaus-, kone- ym. palvelut on ostettu ulkopuolisilta toimittajilta. Kesäaika oli varattu leireille. Honkaniemessä on pidetty myös muistotilaisuuksia ja muita juhlia. Tavoitteena on, että kiinteistöt palvelisivat seurakunnan eri työmuotoja ja seurakuntalaisia. Käytettävissä olevien tilojen kuntoa ja käytännöllisyyttä tarkastellaan. Suunnitelmakaudella on tarkoitus parantaa hoito- ja käyttöohjeistusta. Kiinteistövalvontaohjelman avulla keskitetty valvonta on tehokasta. On pystytty puuttumaan energiankäyttöä ja valvontaa koskeviin säätöihin siltä osin kuin automatiikka ei sitä tee. Kiinteistöissä tehtiin pieniä korjaustöitä. Kiinteistöt ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa ja suhteellisen käytännöllisiä. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut , ,72 Toimintakate , ,72 KIRKKO (50201) Kirkko on vuonna 2002 päättyneen peruskorjauksen jälkeen erinomaisessa kunnossa. Kirkkoon uusittiin osa hälytysjärjestelmää vuoden 2011 aikana. Muutamia pintakorjauksia tarvitaan lähivuosina.

23 Toimintatuotot 0,00 315,80 315,80 Toimintakulut , , ,99 Toimintakate , , ,19 OLKKOLAN KIRKKO (50202) Olkkolan kirkko on hyvässä kunnossa. Käyttö on vähäistä. Ulkomaalaus ja räystäskourujen laitto toteutettiin tilinpäätösvuonna. Toimintakulut 9.495, , ,29 Toimintakate 9.495, , ,29 SEURAKUNTATALO (50301) Seurakuntatalo on pääosiltaan hyvässä kunnossa. Käyttö on ollut vilkasta. Seurakuntatalon käyttö koostui omista kokoontumisista ja ulkopuolisten järjestämistä tilaisuuksista. Seurakuntatalolla järjestetään kaikkia elämänkaaren juhlia; kaste-, rippi-, hääjuhla-, syntymäpäivä- ja muistotilaisuuksia. Erilaisten järjestöjen kokoukset ja koulutustapahtumat ovat myös yleisiä. Tilaisuuksiin valmistetaan tarjottavat seurakuntatalon keittiöllä. Päiväkerhotilat ovat seurakunnan päiväkerhojen käytössä. Lisäksi seurakuntatalolla sijaitsevat taloustoimisto sekä diakoniatoimisto. Keittiössä on uusittu vuonna 2011 muutamia keittiölaitteita. Samoin seurakuntasalin yläikkunat uusittiin tilinpäätösvuonna. Toimintatuotot , , ,69 Toimintakulut , , ,53 Toimintakate , , ,84 LAURIKKALAN PAPPILA JA PIKKUPAPPILA (50401) Laurikkalan pappilassa sijaitsee kirkkoherranvirasto sekä työntekijöiden toimistotiloja. Lisäksi siellä on pidetty mm. erilaisia kerhoja. Yläkerrassa on asuntotila, jossa on vuokralainen. Pikkupappilassa on pidetty mm. kerhoja ja kokouksia. Kesällä siellä on pidetty myös kesäkahviota. Tilat ovat kohtuullisessa kunnossa. Toimintatuotot 5.650, ,00 276,00 Toimintakulut , , ,00 Toimintakate , , ,00 RONKAALAN PAPPILA (50402) Ronkaalan pappila on asuinkäytössä. Tilat ovat vuokralla. Asuintilat kaipaavat pientä pintaremonttia mm. pesutilojen ja keittiön osalta. Toimintatuotot , , ,40 Toimintakulut , , ,25 Toimintakate 7.190, , ,65 HONKANIEMEN LEIRIKESKUS (50501) Leirikeskus on ollut valmistuneen peruskorjauksen jälkeen kovassa käytössä. Rippikoululeirit ovat täyttäneet leirikeskuksen. Lisäksi on järjestetty jonkin verran perhejuhlia sekä kokous- ja koulutustapahtumia. Tilaisuuksiin valmistetaan tarjottavat leirikeskuksen keittiöllä. Toimintatuotot , , ,84 Toimintakulut , , ,65 Toimintakate , , ,19

24 KUSTAA VAASA (51001) Kustaa Vaasan asunto-osake on vuokralla. Huoneistoon tehtiin vuoden 2010 aikana pieni pesuhuonekorjaus sekä tapetoitiin makuuhuone, joten huoneisto on nyt asianmukaisessa kunnossa. Toimintatuotot 5.300, ,00 645,00 Toimintakulut 1.700, ,60 121,60 Toimintakate 3.600, ,40 766,60 METSÄTALOUS (53002) Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelma on voimassa vuoden 2015 loppuun. Metsäsuunnitelman mukaan seurakunnan metsämaata on yhteensä noin 1138 ha. Metsätalouden maa on yhteensä noin 1287 ha, josta kitu-, jouto- ja muuta metsätalousmaata on noin 149 ha. Nykypuuston vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu m³ vuodessa. Metsä antaa perusturvan suoritettavia investointeja varten. Metsää hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Töissä on yksi metsätyöntekijä, joka on osan vuodesta tehnyt taimikonhoitotöitä, nuoren metsän raivauksia sekä metsänviljelytöitä. Lisäksi metsätyöntekijä on osallistunut työajastaan noin puolet muihin seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen töihin. Seurakunta pyrkii hoitamaan metsäomaisuuttaan tavoitteellisesti metsäsuunnitelmaa hyödyntäen, investointitarpeet ja puun hinnan huomioon ottaen. Vuoden 2011 aikana puuta myytiin 3057,1 m³ (tukkipuuta 751,5 m³ ja kuitupuuta 2305,6 m³). Puun myynti on ollut ajankohtaista metsän hoitotarpeiden sekä raakapuun korkean myyntihinnan johdosta. Harvennushakkuuta suoritettiin 44,9 ha ja avohakkuuta 16,5 ha. Metsänhoitotöinä suoritettiin uudistusalojen valmistamista 6,7 ha, maanmuokkausta 6,7 ha, metsänviljelyä 6,7 ha (täydennysistutusta + heinimistä 3,0 ha) sekä taimikonhoitoa 14,1 ha. Nuoren metsän kunnostusta tehtiin 1,5 ha sekä metsäojien perkausta 6,4 ha. Lannoitusta ei suoritettu vuoden 2011 aikana. Tulevina vuosina metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsien hoitotöihin on panostettu voimakkaasti. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot , , ,89 Toimintakulut , , ,92 Toimintakate , , ,97 MUU KIINTEISTÖTOIMI (54000) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintakulut 00,0 0,00 0,00 Toimintakate 00,0 0,00 0,00 MUU KIINTEISTÖTOIMI / TONTIT (54001) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Toimintatuotot , , ,16 Toimintakulut , , ,69 Toimintakate , , ,85

25 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT PÄÄLUOKKA TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 TOT , , , , , , , , , , , , , , , ,92 YHTEENSÄ , , , ,59 TOIMINTAKULUT PÄÄLUOKKA TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 TOT , , , , , , , , , , , , , , , ,46 YHTEENSÄ , , , ,76