TASEKIRJA

Transkriptio

1 TASEKIRJA TASEKIRJA

2 TASEKIRJA Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Yleiskatsaus Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarvion toteutumisvertailut Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi. 9 Yleishallinto. 9 Seurakuntatyö.13 Hautaustoimi.. 24 Kiinteistötoimi Käyttötalousosan toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvut Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vastuut ja vakuudet ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

3 1. TOIMINTAKERTOMUS YLEISKATSAUS Kirkkoherran katsaus Rakkaat seurakuntalaiset Kuluneen vuoden alkupuolella jännitimme, miten kirkolliskokous suhtautuu koko kirkkoa koskevaan rakennemuutosesitykseen. Toteutuessaan se olisi merkinnyt sitä, että kaikkien seurakuntien olisi pitänyt aloittaa lähiseurakuntien kanssa neuvottelut seurakuntayhtymien muodostamisesta. Nyt tiedämme, että lakiesitys kaatui kevään kirkolliskokouksessa määräenemmistösäännöksiin. Se sai taakseen tuntuvan enemmistön, mutta ei tarvittavaa määräenemmistöä. Kaatunut esitys jätti kirkkomme aluksi hämmennyksen tilaan, koska rakennemuutoksen valmistelu oli ollut varsin työteliäs urakka. Oma seurakuntamme suhtautui mahdolliseen uuteen seurakuntayhtymään varsin avoimella mielellä. Muutosta jopa suorastaan odotettiin, sillä pitkällä aikavälillä myös omassa seurakunnassamme rakennemuutos on väistämätön. 90-luvulta alkanut väestön väheneminen, jota on lisännyt viime vuosien kirkosta eroaminen, on lisännyt huolta oman seurakuntamme talouden kestävyydestä. Painetta on lisännyt yhteiskunnan yleinen taloudellinen tilanne. Monilla naapureillamme tilanne on vieläkin hankalampi. Kalajoen rovastikunnan seurakunnissa onkin nyt mietittävä ennakkoluulottomasti ja avoimesti uudenlaisen sopimusyhteistyön mahdollisuuksia. Haapajärven seurakunnassa tähän on sekä yhteistä tahtoa että kykyä. Olemme työskennelleet monien vuosien ajan jumalanpalveluselämän kehittämiseksi. Hyvää satoa saamme korjata nyt, sillä jumalanpalveluksesta puhutaan paljon ja messuihin myös osallistutaan. Seurakuntalaiset työskentelevät ja ottavat vastuuta palkattujen työntekijöiden rinnalla. Olen viime aikoina nähnyt merkkejä siitä, että jumalanpalveluksissa koettu hyvä on alkanut säteillä pikkuhiljaa myös muuhun seurakuntatyöhön. Olemme kuitenkin vasta tien alussa, sillä paljon on vielä tekemistä ennen kuin seurakuntalaiset ja palkatut työntekijät tekevät työtä yhdessä. Seurakunta ei nimittäin ole palvelulaitos, vaan yhteisö. Tulevaisuuden seurakunnan on oltava sitä, mistä kirjoitetaan jo Apostolien teoissa: Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat. (Apt. 2:42, 46-47). Vuonna 2016 aloitetaan seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelu. Mielestäni Apostolien tekojen kuvaus ensimmäisten kristittyjen yhteydestä antaa eväitä myös sen miettimiseen, millaisena talo palvelee meitä tulevaisuudessa parhaiten. Rakennus antaa toiminnalle ensisijaisesti raamit, mutta samalla se viestittää jotakin seurakunnan perusolemuksesta. Onko se vain juhlatila ja yksittäisten työhuoneiden kokoelma vai antaako se mahdollisuuden jokapäiväiselle kohtaamiselle, ajatustenvaihdolle, yhteisöllisyyden rakentamiselle ja pyhyyden välittämiselle arkipäivän keskellä? Ei tarvinne arvata, kumpaa vaihtoehtoa kannatan. Kari Tiirola Kirkkoherra

4 Katsaus talouteen Seurakunta teki vuonna 2015 negatiivisen tilinpäätöksen. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tilikauden tulos muodostui alijäämäiseksi ,84 euroa. Vuosikate oli ,75 euroa ja poistot ,29 euroa. Tilinpäätös vuodelta 2015 osoittaa seurakunnan talouden olevan joka tapauksessa vakaata suhteellisen hyvän verotulokertymän jälkeen. Alijäämäiseen tilinpäätökseen on karkeasti kolme pääsyytä: 1. Metsätalouden puun myyntituotot olivat olemattomat 1.399,90 euroa (talousarviossa ,00 ). 2. Metsätalouden metsänhoitokulut ylittyivät metsäautotien peruskorjauskustannusten johdosta 8.781, Kiinteistöjen ja alueiden talousarviota suuremmat huolto- ja korjauskustannukset Epävarmuustekijöitä on koko ajan olemassa ja valtakunnassa koettu taantuma on vaikeuttanut myös seurakunnan talouden ja toiminnan kehitystyötä. Hyvä talousvuosi tuudittaa helposti sinisilmäisyyteen, jolloin talouden realiteetit unohtuvat. Seurakunnan toimintoja on välttämätöntä tarkastella siltä pohjalta, että rahat eivät riitä kaikkeen. Tulevaisuuden rakenteet ja mahdollisuudet täytyy miettiä tarkkaan. Toiminnan perusta, miksi seurakunta on olemassa eli seurakunnan perustehtävien toteutuminen ei kuitenkaan saa vaarantua. Verotulokertymä oli tilinpäätösvuonna yllättävänkin positiivinen. Talousarviossa ennakoidut verotulot ylittyivät noin ,47. Edellisvuodesta (2014) verotulot lisääntyivät noin 4.633,00. Vuosikate oli ,45. Haapajärven seurakunnalle on merkityksellistä vuosittain toistuvat puun myyntitulot sekä vuokratuista tonteista, asuinhuoneiston vuokrista ym. saatavat vuokratulot (vuonna ,45 ). Vuoden 2015 aikana oli seurakunnan tilojen ulkopuolinen käyttö ja pitopalvelutoiminta vilkasta. Hautajaisten ja muistotilaisuuksien määrä oli suurta ja aiheutti huolta henkilöstön jaksamisen osalta. Henkilöstökuluja saatiin vuosina 2010 ja 2011 pienennettyä huomattavasti. Vuonna 2012 henkilöstökulut kääntyivät nousuun. Vuonna 2013 henkilöstökulut taas pienenivät edellisvuodesta noin ,40 euroa. Vuonna 2014 henkilöstökulut lisääntyvät edellisvuodesta noin ,00 euroa ja tilinpäätösvuonna 2015 edellisvuodesta tuli lisäystä noin 9.446,00 euroa. Ilman yhteistä työnäkyä ja sitoutuneisuutta ei kustannussäästöjä saada aikaan. Lähes ainoat säästökohteet seurakunnassa ovat henkilöstö- ja kiinteistömenot, sekä toimintojen suhteuttaminen tuloihin. Taloustoimiston tehtäväalue on selkeytynyt ja tuonut säästöjä Nivalan seurakunnan kanssa tehdyllä yhteistyöllä, jossa rahaa ei liikuteta. Yhteistyö perustuu työtehtävien keskittämiseen työntekijöiden vahvuuksien mukaan. Palvelujen ulkopuolisesta kalliista ostopalveluista on päästy kokonaisuudessaan eroon. Investoinnit vuonna 2015: 1. Kirkon eteläpuolen seinän maalaus (12.185,05 euroa) 2. Honkaniemen leirikeskuksen kylmiön uusiminen (5.369,79 euroa) Talouden tasapainottamiskeinot: 1. Kiinteistöjen vähentäminen. Talouden kehitys pitkällä aikajaksolla on joka tapauksessa heikkoa. Verotulojen ja talouden kehittymisen yllä on olemassa monia kysymysmerkkejä. 2. Henkilöstökulujen pienentäminen

5 Talousarvion toteutuminen: Talousarvio Toteutuma Toimintatuotot , ,75 Henkilöstökulut , ,33 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Vuosikate Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos Tilikaudella 2009 Honkaniemen peruskorjaukseen otettiin lainaa euroa. Vuoden 2015 aikana lainaa on lyhennetty suunnitelman mukaisesti ,99 euroa lainaa on jäljellä ,86 euroa. Suunniteltu takaisinmaksuaika on 12 vuotta (v. 2021). Tulevaisuudessa Haapajärven vähenevä ja ikääntyvä väestömäärä aiheuttaa lisää epävarmuustekijöitä mm. tulojen muodostumisessa. Verotuloja kertyi noin 4.633,00 euroa edellisvuotta enemmän. Osuus yhteisöveron tuotosta lisääntyi noin 8.792,00 euroa. Kirkollisverotulot (joihin seurakunta ei voi paljon vaikuttaa) vähenivät edellisestä vuodesta 4.160,00 euroa. Verotulokertymä oli ,47 euroa ennustettua talousarviolukemaa enemmän (budjetoitu euroa). Onko taantuma vielä jatkumassa pitkään - paljon on epävarmuutta ennusteissa. Verotulojen kehitys , , , , , , , , , , , , Yleinen taloudellinen kehitys ennustaa seurakuntien talouden tiukkenevan. Entisiin hyviin aikoihin ei ole paluuta. Tulevaisuuden verotulomuutokset ovat ennusteen mukaan alenevia. Seurakunnan talouden kehityksen arvioidaan edelleen olevan kaikki seurakunnan perustehtävään tähtäävät toiminnot takaava. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut aleneva. Elinkeinorakenteessa, työpaikoissa ja asuntotuotannon volyymissa rakenteen muutokset saattavat olla merkittäviä. Niillä saattaa olla merkitystä seurakunnan tulopohjaan.

6 Olennaisimmat tapahtumat seurakunnan taloudessa tilikaudella Talouden suunnittelu on tilinpäätöksen 2009 suuren alijäämän jälkeen ollut tarkkaa ja suunnitelmallista. Talousarvion toteutuminen vuoden 2015 aikana onnistui suhteellisen hyvin, vaikka tehtäväkohtaisia talousarvioylityksiä tapahtui. Liikkumavara taloudessa on kuitenkin pieni, joten esim. laitteiden ja koneiden särkymiset tai pieniltä tuntuvat budjetoimattomat kiinteistö- ja toimintakulujen ylitykset näkyvät nopeasti vuoden tuloksessa. Vuonna 2010 aloitettu suunnitelmallinen kuukausittainen säästöohjelma on kuitenkin toteutunut. Kassavarojen riittävyys sekä muut talouden toimintaa ohjaavat tunnusluvut on saatu käännettyä positiiviseen suuntaan vuosien aikana. Tarkka taloudenpito sekä suunnitelmallisuus toiminnallisen puolen ja ns. tukitoimien kesken on elintärkeää. Seurakunnan toimintaa on jouduttu suunnitelmallisesti keskittämään entistä olennaisempiin asioihin ja sopeuttamaan tehtäviä resurssien mukaisesti. Samaa työtä täytyy jatkaa voimallisesti myös tulevina vuosina. Keskeiset seurakunnan tehtävät on hoidettu erittäin korkeatasoisesti. Haapajärven seurakunta on monilla tehtäväalueilla esimerkillinen seurakunta Suomessa. Seurakunnan suuren kiinteistömassan, rakennusten ja maaomaisuuden hoidossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Talous on pitkällä aikavälillä kehittynyt odotuksien mukaisesti. Verotulojen tilitys oli tilinpäätösvuonna suhteellisen hyvä. Metsätalouden toimintatulot jäivät huomattavasti talousarviolaskelmista puun huonon markkinahinnan johdosta, puuta ei yksinkertaisesti kannattanut myydä. Samalla myös toimintamenot metsätaloudessa olivat suuret hoitotoimenpiteiden johdosta. Vakuutukset Seurakunnan vakuutukset on hoidettu If-vahinkovakuutusyhtiössä. Henkilöstöä koskevat lakisääteinen tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Seurakunnan vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat seurakunnan järjestämiin ja valvomiin toimintoihin osallistuvat henkilöt, leiriläiset ja vapaaehtoistyöntekijät. Kiinteistöt on vakuutettu täysarvovakuutuksella ja ajoneuvoilla on omat vakuutuksensa. Riskienhallintakartoitus on suoritettu vakuutusmaksujen tarkistusten yhteydessä. Vakuutukset koostuvat lakisääteisistä vakuutuksista, vapaaehtoisista vakuutuksista ja liikennevakuutuksista. Tilivelvolliset: Tilivelvollisia ovat luottamushenkilö ja viranhaltija: 1) joka päättää menoa tai tuloa koskevasta toimenpiteestä tai ottaa osaa sellaisen päätöksen tekemiseen; 2) joka hyväksyy maksettavaksi menon tai vastaanotettavaksi tulon; 3) jonka hallussa on seurakunnan rahavaroja tai muuta omaisuutta taikka joka ottaa osaa varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen; 4) jonka tehtävänä on valvoa seurakunnan taloudellisia etuja, varojen hoitoa tai tilinpitoa. Tilivelvolliseksi ei kuitenkaan katsota kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä eikä tilintarkastajaa. Sisäinen valvonta: Kirkkoherralla ja talouspäälliköllä on viranhaltijoina keskeinen asema seurakunnan sisäisessä valvonnassa. Kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4. luvun mukaista seurakunnan toimintaa (KJ 6:34,1). Kirkkoherra on seurakunnan hengellisessä työssä ja kirkkoherranvirastossa toimivan henkilöstön esimies. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo lisäksi kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa (KJ 6:34,4). Kirkkoherralla on keskeinen asema erityisesti seurakunnan toiminnan sisäisessä valvonnassa. Talouspäälliköllä on keskeinen asema seurakunnan taloudenhoidon, hautaus- ja kiinteistötoimen sisäisessä valvonnassa.

7 Koko henkilökunta vastaa siitä, että toiminnassa ilmenevistä ongelmista, sopimusten rikkomisesta ja laittomuuksista ilmoitetaan asian vaatimalla tavalla. Jokaisella työntekijällä on vastuu omasta työstään. Seurakunnan kaikki työntekijät hoitavat sisäistä valvontaa tarkkailemalla omaa työympäristöään ja ilmoittamalla esimiehelleen ilmenevistä ongelmista ja riskeistä. Luottamushenkilöt hoitavat sisäistä valvontaa ottamalla kantaa seurakunnan strategioihin ja tavoitteisiin, tarkkailemalla seurakunnan toimintoja, analysoimalla heille annettuja tietoja toiminnasta ja taloudesta sekä arvioimalla seurakunnan päätöksentekotapoja. Tämän työn luottamushenkilöt tekevät mm. hyväksyessään seurakunnan talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman, ottamalla kantaa toiminnan ja talouden raportteihin tilivuoden aikana sekä hyväksyessään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Kirkkoneuvostolle raportoidaan rahavarat ja arvopaperit vähintään tilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastaja tarkastaa seurakunnan rahavarat ja arvopaperit tilintarkastuksen yhteydessä. Kirkkoneuvosto vastaa siitä, että seurakunnan kirjanpitoa ja maksuliikennettä ohjaavat säännökset ja ohjeet ovat ajan tasalla ja että niitä hoitavalla henkilöstöllä on riittävä koulutus tehtävien hoitamiseen. Taloustoimistossa kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanmaksun tehtäviä on jaettu talouspäällikön ja taloussihteerin kesken siten, ettei vaarallisia työketjuja synny. Hautaustoimintojen sisäinen valvonta: Kirkkoneuvosto suorittaa kerran vuodessa hautausmaan katselmuksen. Hautakortiston ja hautakirjan ylläpidosta vastaa seurakuntamestari. Kiinteistöjen sisäinen valvonta: Kirkkoneuvoston valitsemat kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat yhdessä talouspäällikön ja seurakuntamestarin kanssa tekevät kerran vuodessa kiinteistökatselmuksen. Katselmuksesta laaditaan kertomus, joka käsitellään kirkkoneuvoston kokouksessa. Vuosittain talousarvioon varataan määrärahat, joiden puitteissa tarvittavat korjaustyöt tehdään. Hankinnoissa noudatetaan hankintalain säännöksiä HALLINTO Kirkkovaltuuston jäsenet Kokouksia 6, jäseniä 19: Kantola Marja (pj), Peltoniemi Esko (varapj), Isoniemi Esko, Jyrinki Samuel, Koistila Katja, Koskela Merja, Laitinen Katri, Lapinoja Esko, Leppälä Erkki, Mikkola Minna, Mykkänen Raija, Niinikoski Kyösti, Nikula Sirkka, Olkkonen Tarja, Pulkkinen Nina, Rönkkö Eija, Sikala Olli, Tenkula Mauri, Vuolteenaho Lasse Kirkkoneuvoston jäsenet Kokouksia 6, jäsenet: Tiirola Kari (pj), Isoniemi Esko (varapj), Eronen Aino, Jyrinki Samuel, Laitinen Katri, Leppälä Erkki, Mikkola Minna, Mykkänen Raija, Niinikoski Kyösti, Nikula Sirkka, Tenkula Mauri, Kantola Marja (kirkkov.pj), Peltoniemi Esko (kirkkov.varapj) Tilintarkastajat Kokouksia 3, jäsenet: Tilintarkastaja : HTM-tilintarkastaja Ranta-Korpi Risto Haapajärveltä Tilintarkastaja : Tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy / JHTT Asko Vanhatupa

8 Kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset: : Valittiin kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuosiksi Valittiin suhteellisten vaalien vaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet. Valittiin toimikaudeksi kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja hänelle varahenkilö. Valittiin toimikaudeksi kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet : Valittiin tilintarkastaja valtuustokaudelle Valittiin seurakunnan edustaja Kalajoen rovastikunnan yhteistyön johtokuntaan : Päätettiin seurakunnan omistaman määräalan (metsämaan) vuokrauksesta (Kortejärven ja ympäristön metsästysseura ry). Hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta : Vahvistettiin tuloveroprosentiksi 1,75 vuodelle Päätettiin seurakunnan omistaman omakotitontin myymisestä (Liippakuja 3/Ari Markkinen). Päätettiin seurakunnan omistamien määräalojen (yht. 6 kpl) vuokrauksista (Kimmo Isoniemi, Matti Järvikuona, Jani Tiitto, Pekka Hellen, Erkki Estola Oy, Haapajärven kaupunki) : Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2016 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkkoneuvoston tärkeimmät päätökset: : Valittiin kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat toimikaudeksi Valittiin kiinteistökauppojen arviomiehet toimikaudeksi Valittiin seurakunnan edustaja Kalajoen rovastikunnan diakoniatoimikuntaan toimikaudeksi Valittiin seurakunnan edustaja Kalajoen rovastikunnan lähetystoimikuntaan toimikaudeksi Valittiin seurakunnan edustaja Kalajoen rovastikunnan kasvatustoimikuntaan toimikaudeksi Valittiin seurakunnan edustaja kaupungin vanhus- ja vammaisneuvostoon. Valittiin kirkkoneuvoston edustajat seurakunnassa toimiviin vastuuryhmiin sekä toimikuntiin. Vahvistettiin kolehtisuunnitelma Päätettiin pappisasessorin tehtävästä saatavan korvauksen käyttämisestä. Hyväksyttiin tuulivoimaloiden vaikutusalueen korvaussopimus : Päätettiin omakotitonttien uusien sopimusten vuosivuokrasta. Päätettiin kirkon vuokrahinnoista konsertti- ja esiintymistoiminnassa : Hyväksyttiin seurakunnan henkilöstön vuosilomasuunnitelma. Vahvistettiin kolehtisuunnitelma Hyväksyttiin osavuosikatsaus Nimettiin seurakunnan pääemäntä ja päätettiin tehtävästä. Päätettiin seurakunnan ja Suomen Lähetysseuran välisen nimikkosopimuksen uusimisesta : Hyväksyttiin osavuosikatsaus Vakinaistettiin kiinteistötyöntekijän toimi. Vakinaistettiin lastenohjaajan toimi : Hyväksyttiin seurakunnan uusi ympäristöohjelma ja päätettiin hakea kirkon ympäristödiplomin auditointia. Valittiin seurakunnan metsäsuunnitelman tekijä. Merkittiin tiedoksi tarkastuskertomus kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksesta : Vahvistettiin kolehtisuunnitelma Annettiin vastaus lääninrovastin kyselyyn rovastikunnallisesta yhteistyöstä. Hyväksyttiin henkilöstön koulutussuunnitelma vuodelle Päätettiin luottotappioiden poistosta. Aloitteet: Kj 9:6 :n mukaisia aloitteita ei ole tehty.

9 Vastuuryhmät ja toimikunnat: Haapajärven seurakunnan organisaatiossa on kirkkolain mukaiset johtokunnat korvattu kirkkojärjestyksen mukaisilla kirkkoneuvoston asettamilla toimikunnilla sekä työntekijöiden kokoamilla vapaammilla vastuuryhmillä, joihin kirkkoneuvosto valitsee omat edustajansa. Seurakunnassa toimivat seuraavat vastuuryhmät: 1. Diakoniatyön vastuuryhmä: Diakoniakylätoimikuntien puheenjohtajat, Tiina Laajala, kirkkoneuvoston edustaja - Yhteisvastuukeräyksen työryhmä: Timo Karvonen, Raija Mykkänen, Tiina Laajala, Erkki Leppälä, Anja Parttimaa, Rauni Konu, Hilkka Nikula, Aino Eronen - Suurella Sydämellä -työryhmä: Erkki Leppälä, Raija Mykkänen, Rauni Konu, Hellevi Olkkonen, Minna Mikkola, Nina Pulkkinen, Sirkku Katajamäki, Matti Salmela, Tiina Laajala, Kari Tiirola 2. Lähetystyön vastuuryhmä: Aune Laurila, Paula Nikula, Anja Parttimaa, Marianne Pirinen, Terttu Salmela, Mika Katajamäki, Sirkku Katajamäki, kirkkoneuvoston edustaja 3. Jumalanpalveluselämän ja musiikkityön vastuuryhmä: Kari Tiirola, Mika Katajamäki, Kaija Tiirola, Katri Syrjäniemi, Marja Kantola, Eila Ranua, Tarja Olkkonen, Maija Laurila, jumalanpalvelusryhmien yhdyshenkilöt, kirkkoneuvoston edustaja 4. Aikuistyön vastuuryhmä: Mika Katajamäki, Sirkku Katajamäki, Kari Tiirola, Kaija Tiirola, Annika Mäkelä, Markku Mäkelä, Tarja Olkkonen, kirkkoneuvoston edustaja 5. Ympäristödiplomitoimikunta: Sirkka Kumpula, Liisa Leppänen, Aino Eronen, Hannu Järvenpää, Raimo Junnikkala, Pekka Laajalahti 6. Urkujuhlatoimikunta: Kyösti Niinikoski, Marja Kantola, Maija Rönkkö, Saara Howe, Veijo Tikanmäki, Eeva Pohjola, Katri Syrjäniemi, Kari Tiirola 7. Strategiatyöryhmä: Kari Tiirola, kirkkoneuvoston edustajat (2-3), työntekijöiden edustaja Kirkkoneuvosto on merkinnyt tiedoksi vastuuryhmät ja nimennyt niihin edustajansa toimikaudeksi Vastuuryhmä: Kirkkoneuvoston edustaja: Diakoniatyö Minna Mikkola - Yhteisvastuukeräyksen työryhmä - Suurella Sydämellä -työryhmä Lähetystyö Marja Kantola Jumalanpalveluselämä ja musiikkityö Eila Ranua Aikuistyö Kyösti Niinikoski ja Aino Eronen Ympäristödiplomitoimikunta Urkujuhlatoimikunta Esko Peltoniemi Strategiatyöryhmä Marja Kantola, Esko Isoniemi ja Esko Peltoniemi Lisäksi kirkkoherra, talouspäällikkö ja puheenjohtajisto muodostavat johtoryhmän HENKILÖSTÖ vakinaiset ja sijaisuuksia hoitaneet Ampula Kirsi hautausmaanhoitaja, Junnikkala Pirjo toimistosihteeri Junnikkala Raimo seurakuntamestari Järvenpää Hannu metsuri Järvenpää Maija toimistosihteeri Katajamäki Mika kappalainen Katajamäki Sirkku lähetyssihteeri Knuutila Mirva lastenohjaaja, hoitovapaalla saakka. Kumpumäki Raija kiinteistötyöntekijä

10 Laajala Tiina diakonissa Laajalahti Pekka talouspäällikkö Liuska Hanna suntio-opiskelija, Merioja Maria lastenohjaaja Niskanen Aila keittiöapulainen Paananen Minna nuorisotyönohjaaja Pennanen Anna-Liisa keittiöapulainen Pihlajamäki Irmeli keittiöapulainen, eläkkeellä alkaen Pieksämäki Pauliina lastenohjaajan sijainen (Mirva Knuutilan sijaisuus) Salmela Juha-Matti nuorisotyönohjaaja Siekkinen Hannu hautausmaatyöntekijä, Syrjä Sari taloussihteeri Syrjäniemi Katri kanttori Takanen Johanna emäntä Tiirola Kaija seurakuntapastori Tiirola Kari kirkkoherra Tuomaala Helmi lastenohjaaja Uusitalo Pirjo pääemäntä Vitakoski Minna kiinteistötyöntekijä 1.4. VÄKILUKU Jäsenet Seurakuntamme jäsenmäärän kehitys oli valitettavasti jälleen negatiivinen. Seurakunnasta muutti 269 henkeä, kun seurakuntaan muutti 233 henkeä. Lisäksi kirkosta erosi 48 ja kirkkoon liittyi 15. Edelliseen vuoteen verrattuna on kuitenkin myönteistä se, että kirkosta eronneiden määrä väheni (67 vuonna 2014) ja samaan aikaan kirkkoon liittyneiden määrä nousi (9 vuonna 2014). Myös muuttotappio väheni edellisvuoden 96 hengestä 36:een. Seurakunnassa kastettiin 76 lasta. Kuolleita oli 72 seurakunnan jäsentä. Edellisvuonna kuolleita oli 25 enemmän kuin kastettuja. Seurakunnan jäsenmäärä oli yhteensä ja väkiluku joten seurakunnan väkiluku väheni edellisvuodesta 67 hengellä. Kirkkoon kuuluu haapajärvisistä 89,9 % (90,1 % vuonna 2014). Väestökehitys

11 1.5. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Seurakunnat ovat alueellisesti rajattuja, kirkon jäsenistä muodostuvia kuulumisyhteisöjä, joissa on oma kirkko ja kirkkoherra. Niissä järjestetään jumalanpalvelukset säännöllisesti. Seurakunnat päättävät itsenäisesti muun hengellisen työn järjestämisestä alueellaan. Seurakunnan toiminnan painopiste oli erittäin monipuolisessa hengellisessä toiminnassa. Tarkemmin toiminnallista arviointia on kunkin työalan yhteydessä. Seurakunta oli velaton. Vuoden 2009 aikana otettiin velkaa ,00 euroa. Takaisinmaksuaika on 12 vuotta velkaa oli jäljellä ,87 euroa. Kalajoen rovastikunnassa on ollut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta tiivis keskusteluyhteys seurakuntien yhteistyöstä säästöjen aikaansaamiseksi. Asiassa on päästy pienin askelin eteenpäin vuosien aikana. Haapajärven ja Nivalan osalta yhteistyö on syventynyt voimakkaasti. Seurakuntarakenteiden kokonaisuudistus jäi raukeamaan: Turussa toukokuussa kokoontunut kirkolliskokous äänesti seurakuntarakenteen uudistuksesta Lakivaliokunnan mietintö hylättiin äänin Koska kyseessä oli lainsäädäntöön liittyvä muutos, läpi meno olisi tarvinnut toteutuakseen ¾ määräenemmistön tuen eli vähintään 82 ääntä. Seurakuntien pitää jatkossa tehdä paikallisesti omat tarvittavat rakenneratkaisunsa nykylainsäädännön mukaan. Käytännössä tämä merkitsee sopimusyhteistyötä, seurakuntaliitoksia tai nykymuotoisen seurakuntayhtymän perustamista. KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2010 aikana tilikartta on muutettu tehtäväalueineen ja -numeroineen kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaiseksi. 1. PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO KIRKOLLISET VAALIT (10100) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut 0,00 0,00 0,00 Toimintakate 0,00 0,00 0,00 KIRKKOVALTUUSTO (10200) Kirkkovaltuusto käyttää kirkkolain mukaisesti ylintä päätäntävaltaa seurakunnassa, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Syksyllä 2014 valitun kirkkovaltuuston toimikausi kestää vuoden 2018 loppuun. Kaikissa seurakunnan päätöksenteossa on otettava huomioon lapsivaikutuksen arviointi. Vuonna 2015 kirkkovaltuusto kokoontui kuusi kertaa. Tärkeimpiä päätöksiä olivat kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuosiksi , suhteellisten vaalien vaalilautakunnan jäsenten valinta, sekä kirkkoneuvoston jäsenten ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan valinta toimikaudeksi Lisäksi tärkeimpiä päätöksiä olivat edellisen vuoden talous- ja toimintakertomuksen sekä vuoden 2016 veroprosentin ja talousarvion sekä toimintasuunnitelman hyväksyminen.

12 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Vuoden 2015 aikana strategian mukaisina painopisteinä myös kirkkovaltuustossa ovat seurakuntalaisuuden vahvistaminen sekä työikäiset. Kirkkovaltuusto aloittaa kirkkoneuvoston esitysten pohjalta seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelun. Valtuuston työskentelyn pohjana on seurakunnan strategia, jonka toteutumista kirkkovaltuusto seuraa vuosittain. Strategian mukaisia painopisteitä on toteutettu kiitettävästi vuoden 2015 aikana. Kirkkovaltuusto on valmistautunut tekemään tarvittavat päätökset, jos seurakuntien rakenneprosessi etenee. Seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelu on vielä keskusteluvaiheessa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,65 Toimintakate , , ,65 TILINTARKASTUS JA VALVONTA (10300) Tilintarkastaja sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat valvovat, että hallintoa, taloutta ja omaisuutta hoidetaan lakien, asetusten, kirkkohallituksen antamien ohjeiden ja kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastaja kävi 3 tarkastuskertaa. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat kokoontuivat yhden kerran. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kirkkohallitus on lähettänyt yleiskirjeessään seurakunnille ohjeet hyvien johtamis- ja hallintotapojen sekä sisäisen valvonnan kehittämiseksi seurakunnassa. Tarkastusta ja valvontaa on tarkoitus kehittää ohjeistuksen mukaisesti. Tarkastusta ja valvontaa on kehitetty ohjeistuksen suuntaan. Esimerkiksi laskujen sisäinen tarkastus ja valvonta hoidetaan nykyaikaisin menetelmin. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,65 424,65 Toimintakate , ,65 424,65 KIRKKONEUVOSTO (10400) Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Lisäksi se johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanemisesta sekä muista kirkkolain ja muiden säädösten sille asettamista tehtävistä. Vuoden 2015 alussa valittiin uusi kirkkoneuvosto, jonka toimikausi on Vuonna 2015 kirkkoneuvosto kokoontui 6 kertaa. Tärkeimpiä päätöksiä olivat mm. kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajien, sekä kiinteistökauppojen arviomiesten valinta. Valittiin seurakunnan edustaja Kalajoen rovastikunnan diakoniatoimikuntaan, Kalajoen rovastikunnan lähetystoimikuntaan, Kalajoen rovastikunnan kasvatustoimikuntaan, sekä kaupungin vanhus- ja vammaisneuvostoon. Valittiin kirkkoneuvoston edustajat seurakunnassa toimiviin vastuuryhmiin sekä toimikuntiin Päätettiin seurakunnan henkilöstön vuosilomista ja vahvistettiin kolehtisuunnitelmat.

13 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kirkkoneuvosto edistää seurakunnan vuoden 2015 yhteisten painopisteiden toteutumista. Kirkkoneuvosto seuraa tarkasti talousarvion toteutumista ja varautuu tarvittaessa ohjaamaan sitä vuoden aikana. Se edistää Kalajoen rovastikunnan yhteistyötä ja valmistautuu kirkon seurakuntarakenteen muutoksen edellyttämiin päätöksiin, jotka kirkolliskokous tekee keväällä Vuoden aikana aloitetaan seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelu. Kirkkoneuvosto aloittaa seurakuntastrategian jatkon työstämisen. Kirkkoneuvosto on toiminut aktiivisesti ja kehittävästi toimintasuunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Seurakuntastrategian jatkon työstäminen on keskeneräinen. Kirkkoneuvosto ohjaa Haapajärven seurakunnan osalta seurakuntarakenteen muutosprosessia tai yhteistyön kehittämistä. Seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelu on vielä keskusteluvaiheessa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0 0,00 Toimintakulut , ,21 170,21 Toimintakate , ,21 170,21 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO (10500) Kirjanpidon, palkanlaskennan, raha- ja maksuliikenteen hoitaminen, työsuhdeasiat, henkilöstöhallinto, kiinteistöjen kunnossapito, uudisrakentamisen valmistelu sekä niihin liittyvät toimenpiteet. Maa- ja metsätalous, investoinnit, maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden valmistelu sekä niihin liittyvät toimenpiteet, kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit, palkka-asiamiehen tehtävät, sekä taloushallinnon vastuulla olevat kirkkoneuvostolle ja -valtuustolle valmisteltavat asiat. Lisäksi taloustoimiston taloussihteeri hoitaa Kalajoen rovastikunnan kirjanpidon vuosina , jolloin Haapajärven seurakunnan kirkkoherra on lääninrovastina. Talouden ja hallinnon rutiinitehtävien lisäksi seurakuntien yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstöhallintoon panostaminen ovat työllistäneet vuoden 2015 aikana. Lisäksi maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden hoito sekä kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit ovat keskeisiä toimintoja. Haapajärven- ja Nivalan seurakuntien kesken aloitettu kirjanpidon, palkanlaskennan, työsuojelun, kiinteistöasioiden ja metsänhoidon yhteistyö on tuottanut säästöjä niin taloudellisesti kuin tuloksellisestikin. Vuonna 2011 aloitti toimintansa Oulussa kirkkohallituksen erillisyksikkönä Kirkon palvelukeskus Kipa, joka tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan asiantuntijapalveluja seurakuntatalouksille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Haapajärven seurakunta liittyy palvelukeskuksen asiakkaaksi Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan seurakunnissa on syytä olla tietoisia kunnassa ja lähiympäristössä tapahtuvista muutosprosesseista ja varautua jo etukäteen mahdollisiin muutoksiin. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Jatkaa kehittämistyötä talous- ja henkilöstöhallinnon nykyaikaistamiseksi ja rutiinien helpottamiseksi. Kirjanpidon reaaliajassa pitäminen siten, että koko ajan tiedetään seurakunnan talouskehityksen suunta. Vastata talous- ja henkilöstöhallintoon sekä seurakunnan tiedonhallintaan liittyvien toimintojen ja laitteistojen kehittämisestä. Kehittää suunnitelmallisesti oman seurakunnan ja lähiseurakuntien yhteistyötä. Hoitaa vastuullisesti kiinteistöjen kunnossapito. Kirjanpidon reaaliajassa pitäminen on saatu toimivaksi ja ammattimaisemmaksi. Kaikki vuodenvaihteen toimenpiteet ja tilastot sekä tilitykset on hoidettu niille asetetun aikataulun mukaisesti.

14 Yhteistyö Haapajärven- ja Nivalan seurakuntien kesken on syventynyt, kattaen tällä hetkellä kirjanpidon, palkanlaskennan, työsuojelun, metsänhoidon sekä osan kiinteistöasioita. Oman seurakunnan ja lähiseurakuntien yhteistyön kehittämisessä ollaan voimakkaasti mukana. Kiinteistöjen kunnossapitoon on satsattu talouden sallimissa puitteissa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Talous- ja henkilöstöhallintoon on sisällytetty myös työterveyshuolto. Toimintatuotot 900, , ,80 Toimintakulut , , ,51 Toimintakate , , ,29 KIRKONKIRJOJEN PITO (10700) 1. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Haapajärven ja Kärsämäen väestökirjanpito pidetään Kirjuri- jäsentieto järjestelmällä. Sukuselvitykset ja sukututkimukset tehdään edelleen manuaalisesti. Kirjurista ei edelleenkään saa kuin elää-todistuksen, joka koskee yhtä henkilöä. Arkistoon on siirretty vuoden 2014 aineisto. Kaikki uudet kirjat on merkitty kirjastoluetteloon ja järjestetty paikoilleen. Lomitimme Kärsämäen talouspäällikön kirkkoherraviraston töiden osalta hänen loma-aikoinaan. Digiaineiston tarkastukset ja korjaukset ovat lähes tehty. Arvioitu valmistumisaika on maaliskuu Kalajoen rovastikunnan lääninrovastin arkistoluettelon laatiminen ja -järjestäminen on tekemättä. Koulutuksiin olemme osallistuneet. 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 2.900, ,58 58,42 Toimintakulut , , ,98 Toimintakate , , ,56 KIRKKOHERRANVIRASTO JA TIEDOTUS (10800) Kirkkoherranvirasto on seurakunnan palvelupiste, jossa työskentelee kaksi toimistosihteeriä. Asiakaspalvelu on enenevässä määrin sähköistä- ja puhelimitse tapahtuvaa asiointia. Kirkkoherranviraston tiedotus on ollut lähinnä kotisivujen päivitystä kirkollisten ilmoitusten osalta sekä yhteyttä ottavien moninaisiin kysymyksiin vastaamista ja neuvontaa. Sovitaan mm. kasteita, hautauksia, vihkimisiä sekä varataan niihin tilat, papit ja tarvittavan henkilökunta. Myös muille seurakunnan tiloja käyttäville varataan ajat ja tilat. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Tavoitteena on hyvä asiakaspalvelu kaikille kirkkoherranvirastoon yhteyttä ottaville. Pyritään palvelemaan kaikki hyvin ja tasapuolisesti. PPKY Selänne Työterveyshuollon työpaikkaraportin parannusehdotuksia ei ole toteutettu. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 2.900, , ,95 Toimintakulut , , ,33 Toimintakate , , ,28

15 MUU YLEISHALLINTO (11000) Hallinnon alaan kuuluu useita lakisääteisiä menoja, joihin rahoitus on turvattava, pääasiassa lakisääteisten maksujen ja hallinnollisten toimien hoitaminen. Kirkkoherran ja talouspäällikön työnjohdolliset asiat, vakuutukset yms. Suurimmat menoerät ovat ATK-palvelut (esim. kuitu ja it-aluekeskus), vakuutukset, erilaiset ilmoitukset sekä TEOSTO-maksut. Tehtäväalueella on myös osa kirkkoherran palkkakuluista. Kuluja, joita ei voi erikseen osoittaa mihinkään tiettyyn alueeseen on aikaisemmin kirjattu tilikartasta poistuneelle yleinen seurakuntatyö -tehtäväalueelle. 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot , ,90 114,10 Toimintakulut , , ,50 Toimintakate , , ,60 2. PÄÄLUOKKA: SEURAKUNTATYÖ JUMALANPALVELUSELÄMÄ (20103) Jumalanpalvelus on kaikkien seurakunnan työmuotojen ja seurakunnan elämän keskus, josta viikon toiminta lähtee liikkeelle ja johon se jälleen palaa. Seurakunnan raamatullinen kuva on perhe, joka kokoontuu yhteisen ruokapöydän äärelle. Seurakunnan elämässä tämä kokoontuminen toteutuu messussa. Jumalanpalveluselämän kehittäminen on ollut yksi seurakunnan keskeisistä painopisteistä edellisellä kolmen vuoden jaksolla. Vuonna 2015 se ei enää ollut painopisteenä, mutta jumalanpalvelus on seurakunnassamme monivuotisen työskentelyn jälkeen toiminnan keskipiste ja koko seurakunnan elämän lähtökohta. Seurakuntalaisten osallisuus on vakiintunut pysyväksi käytännöksi. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Vuonna 2015 vahvistetaan edelleen perustettujen jumalanpalvelusryhmien toimintaa yhdessä ryhmien jäsenten kanssa. Päiväjumalanpalvelusten kehittämisen lisäksi vuonna 2015 jatketaan vapaamuotoisempien iltamessujen kehittämistä sekä vahvistetaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Seurakunta tuottaa materiaalia koko kirkon käyttöön yhdessä kirkollisten kustantajien kanssa. Seurakunnasta osallistutaan kirkon jumalanpalveluspäiville, jotka pidetään Jyväskylässä. Jumalanpalvelusryhmät ovat toimineet aktiivisesti, joten niiden toiminta on syventynyt ja vakiintunut pysyvästi osaksi seurakunnan jumalanpalveluselämää. Lapset ovat olleet mukana melkein kaikissa päiväjumalanpalveluksissa, mutta toiminnan vakiinnuttua on kiinnitettävä enemmän huomiota uusien innostamiseen mukaan. Nuorten ja kokonaisten perheiden saaminen mukaan messujen suunnitteluun ja toteutukseen vaatii yhä työtä. Erilaisia ilta- ja erikoismessuja toimitettiin muutamia. Iltamessujen kehittäminen jäi ajan ja resurssien puutteessa edelleenkin vähälle huomiolle. Tärkeämpää on kuitenkin keskittyä päiväjumalanpalveluksiin. Haapajärven seurakunta on saanut myös kuluneena vuonna runsaasti paikallista ja valtakunnallista julkisuutta jumalanpalveluselämän kehittämisen vuoksi. Seurakunta teki yhdessä Muuramen seurakunnan kanssa aloitteen Jaetut eväät -nimisen jumalanpalvelusfoorumin järjestämisestä. Foorumi toteutuikin helmikuussa 2015 ja sai innostuneen vastaanoton. Päivien merkityksestä kertoo sekin, että Kirkkohallitus on päättänyt tukea Jaetut eväät -konseptia ja lakkauttaa kirkon jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät. Seuraava Jaetut eväät -foorumi on Oulussa

16 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,49 Toimintakate , , ,49 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (20104) JA HAUTAAN SIUNAAMINEN (20105) Kirkolliset toimitukset ovat olennainen osa seurakunnan perustehtävää eli sanan ja sakramenttien hoitamista. Kasteet, avioliittoon vihkimiset sekä hautaan siunaamiset säilyttivät edelleen vahvan asemansa seurakunnassa. Syntyneistä lapsista kastetaan edelleen yli 90 %. Avioliittoon vihkimisiä oli ainoastaan 12, joista kirkollisia vihkimisiä 10. Avioeroja oli 19. Kyse lienee tilastollisesta poikkeamasta avioerojen suhteen, mutta sekä kirkollisesti solmittujen että siviiliavioliittojen määrä on huolestuttavasti ollut laskusuunnassa. Vainajista siunataan kirkollisesti melkein 100 %. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Toimitukset ovat edelleen yksi keskeisimpiä kirkkoon kuulumisen syitä, joten niiden asema on syytä turvata. Vuoden 2015 aikana keskityttiin toimitusten huolelliseen hoitamiseen. Toimitusten yhteydessä kutsuttiin toimituksiin osallistujat seuraavan sunnuntain messuun. Kirkolliset toimitukset hoidetaan seurakunnassamme huolellisesti. Tilanne on hyvä, mutta on edelleen tiedostettava kaikkien kirkollisten toimitusten mahdollisimman hyvän hoitamisen tärkeys. Kirkon jäsenyyden merkityksen kannalta kirkolliset toimitukset ovat yksi tärkeimmistä seurakunnan toimintamuodoista. Hautaan siunaamisten yhteydessä ihmisiä kutsuttiin aktiivisesti mukaan seuraavan sunnuntain messuun. Kirkon kastepuun käyttö on vakiintunut. Huolta aiheuttaa avioliittoon vihkimisten alhainen määrä. Osittain se kertoo paikkakunnan ikärakenteesta, mutta samalla se kertonee myös avioliiton merkityksen vähenemisestä 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (20104) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,07-682,93 Toimintakate , ,07-682,93 HAUTAAN SIUNAAMINEN (20105) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,77 Toimintakate , , ,77 AIKUIS- JA PERHETYÖ (20108), MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET (20109), PERHEKERHOTYÖ Tehtävänä on perheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen, aikuisväestön hengellisen elämän vahvistaminen, seurakuntalaisten kohtaaminen. Toimintasuunnitelman mukainen aikuisten ja perheiden kohtaaminen ja hengellisen elämän vahvistaminen on haasteellisuudestaan huolimatta pystytty toteuttamaan.

17 Sunnuntai pyhäpäivänä on muuttanut luonnettaan. Lapsille on monia harrastuksia juuri jumalanpalveluksen päättymisen aikaan, joten perheet tekevät valintoja. Vuosi 2015 on ollut kuitenkin edelleen kohtaamiseen ja seurakuntalaisten huomioimisen vuosi. Seurakuntalaisten tarve puhua oman elämänsä kysymyksistä, huolista, peloista, iloista ja haasteista ei ole muuttunut. Tuttuihin työntekijöihin rohjetaan ottaa yhteyttä. Aikuis- ja perhetyön perustoiminnassa kulunut vuosi on ollut monenlaisen ilon vuosi. Perhekerhon kävijämäärä on vakiintunut. Isiä ja isovanhempiakin on ollut mukana. Tavoitteena ollut yhteisöllisyyden vahvistuminen on toiminut käytännössä hyvin. Perheet ovat tulleet perhekerhossa kohdatuksi jo riittävän työntekijäresurssin sekä tietoisen kohtaamisiin paneutumisen vuoksi. Vanhemmat ovat saaneet jakaa kokemuksiaan, vanhemmuuden ja parisuhteen kysymyksiä ja lapset löytäneet seuraa ja uusia kavereita. Kolme aikuista ohjaajaa on ollut ehdoton minimi, jotta aikaa ja huomiota pystyy antamaan ja että käytännön järjestelyt onnistuvat. Jumalanpalveluselämä on näkynyt perhekerhotyössä hartauksissa jumalanpalveluksen keskeisiin teemoihin perehtymällä; armo, ehtoollinen, rakkaus, siunaus ovat olleet keskeisenä sekä luonnollisesti myös virret ja lasten virret. Perheväen ateriat ovat vakiintuneet eri-ikäisten seurakuntalaisten kohtaamispaikaksi. Pienen valon kuoron toiminta on linkittynyt selkeästi myös jumalanpalveluselämään, sekä ollut vahvana tukena aikuistyön toiminnassa. Kuluneena vuonna järjestettiin mm.pieni pihavalo tapahtuma sekä Yhteisvastuuiltamat. Kuoro on myös aktiivisesti palvellut messuissa. Vanhemmuuden vahvistamista jatkettiin mm. materiaalisella tuella jakamalla perhekerhon vanhemmille ja pyhäkoulunopettajille uudet vanhemmuuden teesit, joihin 2016 paneudutaan tarkemmin ja jotka jaetaan 2016 jokaiseen päiväkerholaisen kotiin. Yhteistyö päivähoidon, Lapsiasiainneuvoston sekä mm. Selänteen perhevalmennuksen kautta keskittyi myös olennaisesti perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen. Aikuisille suunnatut pienpiirit mm. naisten ja miesten saunaillat, Pikkupappilan päiväpiiri, kuten mm. kinkerit ovat säilyttäneet suosionsa. Ensimmäinen Iloa elämään, valoa työssä järjestettiin Honkaniemessä, kohderyhmänä Marttatoiminnassa olevat aikuiset. Raamattuluentosarja Pieniä sanoja Raamatusta on otettu hyvin vastaan. Sen merkitys hengellisen elämän vahvistajana on kiistaton. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Aikuis-ja perhetyö muotoutuu seurakunnan perustoiminnan ympärille. Jumalanpalveluselämän vahvistumisen kautta aktiivisia seurakuntalaisia on tullut mukaan monin tavoin. Jumalanpalvelusryhmissä on paljon työikäistä väestöä. Lapset ovat tuoneet mukanaan perheenjäseniään. Heidän tuoma kokemus ja työ ovat myös ensiarvoisen tärkeitä. Joka sunnuntainen jumalanpalvelus on keskeisin hengellisen elämän vahvistajana. Suurella Sydämellä eli Seurakuntalainen.fi - on ollut yksi mahdollisuus kutsua ihmisiä mukaan. Kaiken kaikkiaan tässä aikuisia ja perheitä kohtaavassa perustyössä henkilökohtaisen kohtaamisen keskustelun ja kutsumisen merkitys on ensiarvoisen tärkeä. Tähän myös työntekijöille on osoitettava tulevaisuudessakin aikaa ja resursseja. Iloa elämään valoa työssä illat aloitettiin. Mukana iltoja olivat toteuttamassa Kaija Tiirola ja Minna Mikkola. Raamattuluentosarja Pieniä sanoja Raamatusta aloitettiin. Perhekerhon vakiintunut suuri kävijämäärä on kiitollisuuden aihe. Kokonaisten perheiden saaminen toimintaan mukaan on aina haaste. Sunnuntaille on monenlaista kysyntää. Jumalanpalvelusryhmien toiminta on mahdollistanut sen, että kaikenikäisiä seurakuntalaisia on mukana huolehtimassa, että jumalanpalveluksesta tulee Jumalan perheväen yhteinen juhla. Monet perheet palvelevat myös musiikin kautta. Esimerkiksi perhemessuissa ja perheille järjestetyissä tilaisuuksissa oli kuluneen vuoden aikana mukavasti mutta vaihtelevasti lapsia ja perheitä liikkeellä. Vanhemmuuden tukeminen on ollut keskeisellä sijalla myös päiväkerhon puolella. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 AIKUIS- JA PERHETYÖ (20108) Toimintatuotot 1.450, ,47 206,53 Toimintakulut , ,13-825,87 Toimintakate , ,66-619,34

18 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET (20109) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut ,78 8,78 Toimintakate ,78 8,78 PERHEKERHOTYÖ (20138) Toimintatuotot 1.100, ,67-78,67 Toimintakulut , ,39 220,39 Toimintakate , ,72 141,72 MUSIIKKITYÖ (20120) JA URKUJUHLAT (201201) Seurakunnan musiikkitoimintaan kuuluu messun sekä kirkollisten toimitusten ja erilaisten seurakunnan tilaisuuksien musiikki, rippikoulun musiikinopetus, eri ikäkaudet kattava musiikkikasvatus ja musiikin käytön edistäminen seurakunnan eri toiminnoissa. Lisäksi siihen kuuluu vastuu seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta. Kaiken pääpaino on seurakunnan yhteinen messu. Messussa on musiikillisia osia joihin jokaisen seurakuntalaisen tulee halutessaan voida osallistua. Seurakunnassa on yksi kanttori Virsivisan hiippakuntavaiheeseen Kempeleeseen pääsi toistamiseen Parkkilan koulun joukkue. Jumalanpalveluselämä on saanut valtakunnannallista kiinnostusta niin että Haapajärveltä haluttiin televisioida messu. Messu onnistui loistavasti ja musiikista tuli paljon hyvää palautetta ja kiitosta: Haapajärvellä on hyviä erilaisia kuoroja sekä nuoria musikantteja. Lasten ja nuorten mukana olo televisioinnissa sai huomiota. Väliojan nuoret järjestivät joululauluillan kirkkoon. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Televisiojumalanpalveluksen toteuttaminen Haapajärveltä on musiikillisesti haasteellinen tapahtuma: Kaikki haluavat mukaan. Miten messu saadaan toteutettua että kaikki halukkaat näkyvät ja kuuluvat. Virsilaulamisen ylläpitäminen jumalanpalveluksissa on aikaisempien vuosien tapaan tärkeää. Yhdessä tekemisen ja kokemisen ilo, luovuus, positiivituus musiikissa on tärkeää. Jokaisella saa olla kokemus että minä osaan. Koko seurakunnan kutsuminen työhön mukaan on tärkeää. Parkkilan joukkue suoriutui hienosti virsi-visan hiippakuntavaiheesta. Televisiojumalanpalvelus toteutui parhaalla mahdollisella tavalla. Messu onnistui loistavasti, monipuolinen musiikki sai huomiota. Koko seurakunnan mukana oleminen huomattiin. Yhdessä tekemisen ja kokemisen ilo, luovuus ja positiivisuus on näkynyt musiikkielämässä, mm. televisiojumalanpalvelus on tästä jo valtakunnallisesti näkyvä esimerkkii. Messut ovat värittyneet erilaisista soittimista ja lauluryhmistä. Lapsiurkureita on ollut mukana. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 MUSIIKKITYÖ (20120) Toimintatuotot 0,00 287,00-287,00 Toimintakulut , ,22 774,22 Toimintakate , ,22 487,22 URKUJUHLAT (201201)

19 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut 0, , ,92 Toimintakate 0, , ,92 PÄIVÄKERHOTYÖ (20131) Päiväkerhon tehtävä on tukea kotien kristillistä kasvatusta, sekä luoda lapselle turvallinen ja rakastava kuva kolmiyhteisestä Jumalasta. Kerhohartauksissa ja perhekirkoissa käydään läpi kirkkovuoden tapahtumia, näin lapset tutustuvat Raamattuun ja uskomme ydinasioihin. Ryhmässä opitaan sosiaalisia taitoja, luodaan kaverisuhteita toisiin lapsiin ja aikuisiin ohjaajiin. Kerhopäivässä ehtii olla monenlaista toimintaa, siellä askarrellaan, lauletaan, luetaan satuja, syödään kotoa tuodut eväät, käydään hiljentymässä alttarin äärellä, leikitään leikkikaluilla, pelataan lautapelejä, loruillaan. Seurakunta lähetti jokaiselle kolme vuotta täyttävälle lapselle onnittelukirjeen, jossa onniteltiin synttäreistä, sekä kerrottiin lapsille tarkoitetusta toiminnasta seurakunnassa. Kerhoon pääsee kun on täyttänyt kolme vuotta, lapset oli vakuutettu kerhon ajaksi. Kerhon pituus on kaksi ja puoli tuntia. Kouluilla kerhoja jouduttiin nipistämään viisitoista minuuttia lyhemmäksi koulujen oman luokkatarpeen mukaan. Kerhot kokoontuivat Seurakuntatalossa, Honkaniemessä, Tiiton-, Oksavan-, Parkkilan- ja Väliojan kouluilla. Kerhoryhmiä oli 14 ja lapsia yhteensä 157. Kerholapset osallistuivat perhejumalanpalveluksiin, askartelemalla enkeleitä Mikkelinpäivän kirkkoon koristeeksi, antamalla rukousaiheita, keräämällä kolehtia lastenohjaajien kanssa. Perhekirkot, kevät- ja joulujuhlat sekä lastentapahtumat olivat yhteisiä päivähoidon ja esikoulun kanssa. Lastenohjaajina toimivat Maria Merioja, Helmi Tuomaala; Pauliina Pieksämäki. Mirva Knuutila oli äitiyslomalla ja Pauliina tuuraajana. Lyhemmät tuuraukset hoituivat oman talon tuntilaisten avulla. Lastenohjaajat ovat voineet osallistua koulutukseen. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Päiväkerhon ohjelma on suunniteltu lasta varten. Jokainen lapsi kohdataan omana yksilönä ja tervetulleena kerhoon. Kerhossa harjoitellaan ryhmässä toimimista, koetaan ilon ja pettymysten tunteita. Kerhohartauksissa korostamme Jumalaa, armahtavana ja kaikkia rakastavana Taivaan Isänä. Kuukausittainen kerhotiedote on ollut oiva tiedotuskanava koteihin. Päiväkerhon hartauselämää on pyritty monipuolistamaan uuden hartausmateriaalin avulla. Raamatunkertomuksia on elävöitetty itse tehtyjen raamattunukkien, rakennusten ja muun materiaalien avulla. Näiden havaintomateriaalien käyttö on herättänyt lasten kiinnostuksen ja auttanut keskittymään. Seurakuntatalon kömmänä, pieni hiljentymishuone on otettu myös iloiten vastaan. Vaihtuvat teemat huoneen sisustuksessa rytmittävät myös kirkkovuotta. Kolmivuotiskirje on rohkaissut vanhempia ottamaan yhteyttä lastenohjaajiin ja keskustelemaan lapsen kerhoasioista. Näin yhteydenpito koteihin on entisestään vahvistunut. 5. MÄÄRÄAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,16 Toimintakate , , ,16 PYHÄKOULUTYÖ (20132) Kasteopetuksen toteuttaminen. Antaa lapselle juhlahetkiä sekä mahdollisuus kokea hiljaisuutta ja pyhyyttä. Olla pyhäkoulunopettajien tukena ja kouluttaa heitä, sekä tukea perheitä lasten kristillisessä kasvatuksessa. Viikoittaisen toiminnan runkona ovat syyskuun puolestavälistä toukokuun loppuun sunnuntaisin kokoontuvat pyhäkoulut ja perhekirkot. Pyhäkoulu elää kirkkovuoden

20 mukaan. Pyhäkoulu kestää tunnin ja on tarkoitettu 3-12 vuotiaille. Vuonna 2015 pyhäkoululaisia oli yht. 14 lasta. Pyhäkouluja oli keväällä kaksi ja syksyllä neljä pyhäkoulua yritti aloittaa toiminnan, käytännössä vain yhteen pyhäkouluun tuli lapsia (Kopola 11, Oksava 0 lasta, Srk-talo 1 lapsi ja Kumiseva 2 lasta). Vapaaehtoisia pyhäkoulunopettajia on 9, joiden kanssa toimintaa suunnitellaan noin kerran kuussa. Kynttiläkirkko kokosi esikoululaisia ja alle kouluikäisiä lapsia kirkkoon 9 kertaa. Niihin osallistuu kerrallaan keskimäärin 140 lasta ja aikuista. Perhejumalanpalveluksia on vuoden aikana ollut 6. Kouluun lähtevien siunaus oli elokuussa. Samuelin kirkko oli kesällä lasten käytössä ja leikkijöitä on käynyt runsaasti. Syksyllä aloitettiin kirkkoseikkailukerho joka kokoontuu kerrankuussa arki-iltana, mukana on ollut 13 lasta. Kirjepyhäkoulumateriaalin valmistus saatiin päätökseen. Pyhäkoulunopettajilla on kummilapsiryhmä Senegalissa. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Tavoitteena on kutsua lapsia viettämään omaa lastenjumalanpalvelusta omaan pyhäkouluun. Pyhäkoulutyö tukee vanhempia heidän kristillisessä kasvatustehtävässään ja luo lapsille pienestä pitäen turvallista jumalakuvaa. Myös jumalanpalveluksen eri elementit tulevat pyhäkoulun kautta lapsille tutuksi. Lasten kautta myös vanhemmat voivat löytää seurakunnan toiminnan. Kaikki kolme vuotta täyttäneet on kutsuttu pyhäkouluun. Pyhäkoululaisten määrä on viime vuosia vähentynyt huomattavasti. Syksyllä neljä pyhäkoulua aloitti toiminnan, mutta lapsia löytyi vain yhteen. Pyhäkoulun perinne ohenee entisestään ja näin pyhäkoulu ei tavoita perheitä samalla tavalla kuin ennen. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan mm. kirkkoseikkailukerholla. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 200,00 449,00-249,00 Toimintakulut , , ,98 Toimintakate , , ,98 VARHAISNUORISOTYÖ (20133) Varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on antaa kasteopetusta, tarjota toimintaa ja antaa tukea kasvuun 7-14-vuotiaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen, sekä tehdä yhteistyötä kasvatus- ja sosiaalityön tahojen kanssa. Varhaisnuorisotyön pääpaino on edelleen kerho-, leiri- ja koulutyössä. Kerhotyössä tapahtui lievää virkistymistä. Syyskaudella alkoi pyörimään 4 kerhonohjaajien vetämää kerhoa sekä työntekijöiden vetämä kirkkoseikkailukerho. Muuten vuoden 2015 toiminta on säilynyt ennallaan. Kesän toiminta eli leirit, retket ja kesäkerhot ovat säilyttäneet suosionsa, joskin kesäkerhoissa osallistujamäärä on jäänyt ilmoittautuneita pienemmäksi. Vuoden aikana tehtiin kaksi retkeä, kesällä Power Parkiin ja syyslomalla Angry Bird-puistoon. Molempiin tuli täydet linja-autot. Myöskin koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on säilynyt ja jopa vahvistunut. Kaikilla alakouluilla käydään yhä vähintään kerran kuukaudessa kouluvierailuilla aamunavausten merkeissä ja erilaisia leirikouluja pidettiin yhteensä 8 kpl. Lisäksi koulujen kanssa yhteistyössä järjestettiin perinteiset isot tapahtumat 10-synttärit ja 6-seikkailu. Uudeksi perinteeksi pyritään luomaan 5- luokkalaisten kanssa toteutettava Lapsen oikeuksien kirkkopäivä. Näiden lisäksi seurakunta oli mukana useammassa tapahtumassa jotka järjestettiin yhteistyössä mm Haapajärven kaupungin ja 4H:n kanssa. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Seurakunnan yhteiset tavoitteet olivat vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Suurella Sydämellä-sivuston kautta sekä työikäisten aikuisten huomioiminen. Lisäksi varhaisnuorisotyön oma tavoite oli hiipuneen kerhotyön kehittäminen. Vuonna 2015 ajatuksena oli pyytää työikäisiä vapaaehtoisiksi kerhoja vetämään. Lisäksi kesän leirien vanhempainvierailu osiota koetetaan kehittää enemmän heitä huomioivaksi.

21 Useamman vuoden kestänyt laskusuunta kerhojen suhteen saatiin vihdoin katkaistua ja käännettyä uuteen nousuun. Aika näyttää, pysyykö suunta jatkossakin samana. Sen sijaan työikäisten huomioiminen varhaisnuorisotyössä ei onnistunut Kesäleirien vanhempainvierailun muutos ei tuottanut toivottua tulosta koska kaikilla tuntui olevan liian kiire päästä pois. Tällaiselle ei ilmeisesti ole tilausta. Samoin täysi-ikäisiä kerhonohjaajia ei saatu yhtään mukaan. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 1.250, ,60 243,40 Toimintakulut , , ,71 Toimintakate , , ,31 RIPPIKOULUTYÖ (20135) Rippikoulun järjestäminen on yksi kirkkojärjestyksen määräämistä seurakunnan tehtävistä. Kuluneena vuonna tavoitteena oli antaa jokaiselle halukkaalle rippikouluikään ehtineelle nuorelle tätä seurakunnan kasteopetusta mahdollisimman mielekkäällä ja kiinnostavalla tavalla. Piispainkokouksen hyväksymä rippikoulusuunnitelma määrittelee rippikoulun suuntaviivoiksi elämän, uskon ja rukouksen. Rippikoulun on siis liityttävä nuoren omaan elämään. Sen on selvitettävä keskeistä uskonsisältöä ja liitettävä rippikoulu osaksi seurakunnan yhteistä jumalanpalvelus- ja rukouselämää. Seurakunta järjesti suunnitelman mukaisesti Honkaniemessä kolme leiriä, joille osallistui yhteensä 59 nuorta. Lisäksi muun kuin seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi 27 nuorta. Rippikouluun osallistui siten n. 100 % koko ikäluokasta. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Rippikoulu on perinteisesti leirityötä. Vuonna 2015 järjestetään suunnitelman mukaisesti Honkaniemessä kolme leiriä. Voimassaolevan rippikoulusuunnitelman perusteella yhden opetusryhmän koko on korkeintaan 25 henkeä. Noin kolmekymmentä Haapajärvistä nuorta osallistuu jonkin kristillisen järjestön tai toisen seurakunnan järjestämälle leirille. Vuonna 2015 keskitymme kehittämään rippikoulun sisältöä. Puitteet suunnittelulle luo seurakunnan rippikoulutyön uudistettu paikallissuunnitelma. Seurakunnan toiminnallisen yleistavoitteen mukaisesti vahvistamme rippikoulun jumalanpalveluskeskeisyyttä ja annamme hyviä kokemuksia jumalanpalveluksista. Rippikoulu antaa myönteisiä kokemuksia seurakuntalaisuudesta ja kutsuu mukaan isostoimintaan. Vuonna 2015 seurakunnan kaikki rippikoululeirit osallistuvat Vihreät riparit -hankkeeseen. Rippikoulut pidettiin rippikoulun paikallissuunnitelman mukaisesti. Jumalanpalvelusopetus sisältyi rippikoulun kokonaisuuteen siten, että jokaisella rippikouluryhmällä oli oma nimikkomessu, jota ryhmä sai suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Työntekijät vastasivat nopeasti vanhempien tiedusteluihin ja palautteeseen, jota saapui erityisesti sähköpostilla. Yhteydet kouluun toimivat erinomaisesti. Syksyllä järjestettyyn rippikoulusunnuntaihin sekä sen yhteydessä olevaan rippikouluinfoon osallistuttiin hyvin. Kaikki seurakunnan rippikoulut osallistuivat Vihreät riparit - hankkeeseen. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 5.100, ,00 866,00 Toimintakulut , , ,11 Toimintakate , , ,11 NUORISOTYÖ (20136) Nuorisotyössä keskitytään tekemään kasvatustyötä rippikoulun käyneiden nuorten parissa järjestämällä säännöllistä viikkotoimintaa sekä leirejä, kursseja, matkoja jne.

22 Viikoittaisena toimintana on ollut nuortenillat joka perjantai kooten noin 20 nuorta. Matkakerhossa oli mukana 27 nuorta, matka toteutui Cattolicaan Italiaan elokuussa. Lauantaisin pidettävä nuorten yökahvila avasi ovensa vuoden alussa, kerran kuussa 9 kertaa seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä. Illoissa oli mukana 5-35 nuorta. Kävijämäärä näyttäisi vakiintuvan vuoden aikana noin 20 nuoreen. Ennen joulua kokoontui Missioklubi 6 kertaa askarrellen joululahjoja läheisille ja seurakunnan joulumyyjäisiin. Työntekijät pitivät koulupäivystykset säännöllisesti lukiolla (abi-parkki ja termostaatti), yläasteella (kuuloelin), kauppakoululla ja maa- ja metsäkoulussa (Kaffi-Hetki). Valoa Yössä tapahtumaan osallistui 185 nuorta. Ryhmänohjaajakoulutuksen suoritti päätökseen 13 nuorta ja koulutuksen syksyllä aloitti 17 nuorta. Retkiä vuoden aikana tehtiin kaksi ja osallistujia niille oli yhteensä 37 nuorta. Leirejä oli kuusi ja niille osallistui yhteensä 123 nuorta. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUONNA 2015 Seurakuntamme nuorisotyön tavoitteena on kohdata nuoria heidän omassa elämäntilanteessa. Lisäksi haluamme tarjota syventävää kristillistä opetusta. Auttaa heitä löytämään oma paikka seurakunnasta, niin että he voivat kokea seurakuntayhteyttä. Vuoden aikana on tavoite tutustuttaa nuoria vapaaehtoistyöhön ja rohkaista ilmoittautumaan suurella sydämellä toimintaan. Jatkaa isoskoulutuksen kehittämistä, joka aloitettiin syksyllä Nuorisotyö tavoittaa seurakuntamme nuoret hyvin kattavasti rippikoulun, viikoittaisen toiminnan, koulutusten ja koulutyön kautta. Vuoden 2015 koko kirkon yhteinen vuosiaihe on Vieraanvaraisuuden kirkko. Teemaa pidettiin esillä nuortenilloissa ja eri tilanteissa pidetyissä hartauksissa. Nuoria rohkaistiin myös ilmoittautumaan Suurella Sydämellä toimintaan mukaan, mutta tässä ei onnistuttu. Nuoret varmaan kokevat tämän toimintatavan vieraaksi tai pelkäävät sen kuormittavan heidän vapaa-aikaansa liikaa. Isoskoulutuksen kehittämistä jatkettiin ja ainakin tänä syksynä koulutukseen ilmoittautui mukaan enemmän nuoria kuin aiempana vuonna. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 1.450, , ,53 5Toimintakulut , , ,31 Toimintakate , ,78 604,78 ERITYISNUORISOTYÖ (20137) Tehtävänä on erityisnuorisotyön palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella. Erityisnuorisotyön hallinnointi ja kirjanpito siirtyi Ylivieskan seurakunnalle Erityisnuorisotyö on etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä, jossa toimitaan yhdessä niiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa, jotka tarvitsevat elämässään erityistä tukea. Kirkon erityisnuorisotyön yleistavoite on, että nuori kokee olevansa hyväksytty ja löytää elämälleen mielekkyyden Jumalan luomana. Työala on rovastikunnan yhteinen, toimintakertomus annetaan tiedoksi erikseen. Vuoden 2014 alusta aloitti uusi erityisnuorisotyönohjaaja Kalajoen rovastikunnassa. Hänen kanssaan yhteistyö on jatkunut. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Erityisnuorisotyön herättely seurakunnassamme ja yhteistyö rovastikunnan uuden työntekijän kanssa. Saapaskoulutukseen ei lähtenyt uusia koulutettavia Haapajärveltä. Yhteistyötä rovastikunnan työntekijän kanssa on viritelty mm. yökahvilan tiimoilta. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015

23 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,34 Toimintakate , , ,34 DIAKONIATYÖ (20141) Diakoniatyö on kristillisiin arvoihin perustuvaa ihmisen kokonaisvaltaista auttamistyötä. Diakoniatyö auttaa ja tukee niitä ihmisiä, jotka joutuvat odottamattomiin ja äkillisiin vaikeuksiin. Seurakuntalaisten rinnalla kuljetaan elämän arjessa, surussa ja kriiseissä. Diakoniatyössä tuetaan hädässä olevia, sekä autetaan ihmisiä löytämään voimavaroja elämäänsä. Diakoniatyössä on kohdattu asiakkaita niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa. Erityisesti Jokilaakson Nuorten Tuki ry:n tiloissa järjestetyissä säännöllisissä vastaanotoissa asiakaskontaktit ovat edelleen lisääntyneet. Eri diakonisissa tehtävissä kohdattiin eniten vuotiaita. Kotikäynneillä on kohdattu ikääntynyttä väestöä, lähinnä syntymäpäivätervehdysten muodossa. Avustuksia on annettu yhteensä noin 7408,12 euroa, jotka ovat olleet ruoka-avustuksia sekä maksettuja laskuja. Suurella Sydämellä toimintaa on rahoitettu yhteisvastuuvaroista. Kirkon diakoniarahastolta anottiin avustuksia yhdeksälle kotitaloudelle yhteensä euroa, joista 4078 euroa on tukikummit säätiöltä. Vuonna 2010 aloitettu ruokapankkitoiminta on kasvanut edelleen voimakkaasti. Ruokapankista jaettiin EU- elintarvikkeita 3054 kassia ( kg) 234 eri kotitaloudelle. Ruokakassin arvioitu hinta on noin 15 euroa, joten jaettujen ruokakassien kokonaishinnaksi muodostui euroa. Ruokapankin toimintaa on tuettu diakoniavaroista eurolla. Diakonityötä on tehty yksilö- ja ryhmätyömuotoina, laitosvierailuina, leireillä sekä jumalanpalveluselämässä. Diakoniatyön vastuuryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, puheenjohtajana on toiminut Pirkko Kettunen sekä Anja Parttimaa. Kirkkoneuvoston edustajana kokouksissa on ollut Raija Mykkänen. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Tavoitteena on lisätä seurakuntalaisten osuutta erilaisissa diakonisissa työtehtävissä lisäämällä heidän itsenäistä toimintaa eri tehtävissä viranhaltijan rinnalla myyjäisissä, tempauksissa, yhteisvastuu keräyksessä, suurella sydämellä toiminnassa sekä kotikäyntityössä. Tavoitteena on ruokapankin toiminnan vakiinnuttaminen taloudellisen tukemisen muotona. Erityisryhmistä painopisteet vaihtuvat vuorovuosin. Vuonna 2015 huomioidaan omaishoitajat järjestämällä heille leiri. Seurakuntalaisten osuus erilaisissa diakonisissa tehtävissä oli edellisvuosien tasoa. Suurella Sydämellä toiminta/ vapaaehtoistyö.fi sivusto sai tunnettavuutta ja lisää kirjautumisia. Tavoitteena ollut talkootyöntekijöiden itsenäinen toiminta viranhaltijan rinnalla ei toteutunut toivotulla tavalla. Diakonia- ja lähetystyö järjesti omakustanteisen seurakuntamatkan Valamoon Matkalla oli 22 henkilöä, riittävästi matkan totuttamiseen, mutta linja-auto kyyditys jäi tappiolliseksi diakonialle. Rovastikunnallinen omaishoitajaleiri ei toteutunut liian vähäisen ilmoittautuja määrän vuoksi. Yhteisvastuukeräyksen bruttotuotto oli 6472,53 euroa, josta oman seurakunnan osuus oli 542,53 ). Yhteisvastuun hyväksi järjestettiin iltamat syyskuussa 2015 (1376,57 ). EU-ruoka-avun ja ruokapankin toiminnan kasvu on edelleen suuressa nousussa. Ruoka-apua hakevien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 23,65 % (lisäystä 45 kotitaloutta). Elintarvikkeita jaettiin 86 % edellisvuotta enemmän. Ruokapankin toiminnan tehostaminen onnistui yhteistyössä nuorten tuki ry:n kanssa. Talousarvio vuodelle 2015 on toteutunut. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015

24 Toimintatuotot 4.450, , ,85 Toimintakulut , , ,92 Toimintakate , , ,07 YHTEISVASTUU (20142) Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 % käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20 % kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Haapajärvellä oli lipaskeräys sivukylillä sekä keskustan alueella. Lisäksi kauppojen ovilla oli lipauskeräystempaus. Pankkisiirrot jaettiin joka talouteen. Lisänä olivat myös kolehtituotot, myyjäiset ja lounaat. Syyskuussa pidettiin monitoimitalolla iltamat yhteisvastuun hyväksi. Tapahtuman tuotto tulee yhteisvastuutilille vuodelle TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Osallistutaan evankelis-luterilaisen kirkon kirkkopalveluiden vuosittaiseen suurkeräykseen. Yhteisvastuu tukee Suomessa Suurella Sydämellä - vapaaehtoistoimintaa. Seurakunta osallistui suunnitellusti suurkeräykseen. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Luvut sisältävät läpikäynnillä seurakunnan kirjanpidossa yhteisvastuun kaikki myyjäiset, kinkerit, kolehdit, lista- ja lipaskeräykset. Toimintatuotot 0, , ,49 Toimintakulut 0, , ,49 Toimintakate 0,00 0,00 0,00 PERHENEUVONTA (20143), SAIRAALASIELUNHOITO (20144), PALVELEVA PUHELIN (20145) Perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella Työalat ovat rovastikunnan yhteisiä, toimintakertomukset annetaan tiedoksi erikseen. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Seurakunta osallistuu edelleen Kalajoen rovastikunnan yhteiseen perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen toimintaan. Seurakunta osallistui työalaan suunnitellusti. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 PERHENEUVONTA (20143) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , , ,29 Toimintakate , , ,29

25 SAIRAALASIELUNHOITO (20144) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut 7.000, , ,00 Toimintakate , , ,00 PALVELEVA PUHELIN (20145) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut ,00-904,83-565,17 Toimintakate ,00-904,83-565,17 LÄHETYSTYÖ (20160) Vastaa seurakunnan lähetystyöstä ja nimikkosopimusten velvoitteista ja tekee yhteistyötä seurakunnan eri toimintamuotojen kanssa. Yhteistyötä rovastikunnallisella, hiippakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla tehdään mahdollisuuksien mukaan. Lähetystyön tavoitteena on Kristuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti viedä evankeliumi kaikille kansoille. Osallisuus lähetystehtävään on jokaisella kastetulla Haapajärven seurakunnan jäsenellä. Samalla keräämme varoja lähetystyöhön lähetysjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Työillat olivat säännöllinen työmuoto, johon osallistui viikoittain henkeä. Varojen hankinnassa edelleen keskeisiä tapahtumia olivat juustokeittomyyjäiset juhannusviikolla, isänpäivälounas ja joulumyyjäiset. Joulupuotia pidettiin Pikkupappilassa. Osallistuimme yhdessä nuorisotyön kanssa Puutarha, piha ja mökkimessuille Haapajärven jäähallissa. Tapulikahvilasta kesällä urkuyössä huolehtivat vapaaehtoiset keskenään. Pieni Pihavalo -tapahtumassa pidimme vohvelikahvilaa. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin osallistui hyvin väkeä kirkoissa ja kylillä. Lähetyksen nimikkolähetystyö 2015: Suomen Lähetysseuran kanssa on nimikkosopimus Katri Niiranen-Kilasin työn tukemiseen Tansaniassa sekä Israelin ja Nepalin työalueiden tukeminen. Israelin työn sopimus vaihdettiin Viron kirkon Perhekeskuksen tukemiseen. Suomen Pipliaseuran Raamattu Suomen suvullehankkeesta saatiin syksyllä uutisia, että työ valmistuu ja tuki voidaan vaihtaa toiseen kohteeseen. Kiinan raamattutyön tukemista jatketaan. Medialähetys Sanansaattajien työn tukeminen Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Venäjän työ eli yhteistyö Inkerin kirkon kanssa. Piispan esittämän toiveen mukaisesti pystyimme myös tänä vuonna tukemaan Nyakaton Raamattukoulun rakennustyötä. Valoa yössä -tapahtumassa lähetystyön talkoolaiset huolehtivat afrikkalaisesta kahvilasta. Uutena toimintamuotona alkoi Hanna-rukouspiiri alkuvuodesta. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Lähetystyön tärkeä lähtökohta on jatkuvuus. Vuonna 2015 keskitytään edelleen perustoimintaan eli työiltoihin ja erilaisiin myyjäisiin. Lähetystyön nimikkokohteita tuetaan ja pidetään esillä. Lähetystyö tarjoaa mahdollisuuksia seurakuntalaisille toteuttaa jäsenyyttään käytännössä oli melko normaali toimintavuosi. Muutoksiakin tuli toimintasuunnitelmaan, koska haluttiin olla osallistua seurakunnan muuhun työhön ja myös paikkakunnan elämään. Seurakuntalaisia on pysynyt mukana työssä ja edelleen uusia vastuunkantajia on tullut mukaan. Lähetyskannatuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Lähetystyössä mukana olevista seurakuntalaisista suuri osa kuuluu myös jumalanpalvelusryhmiin.

26 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Esim. isänpäivälounaan maksut, juustokeittomyyjäiset ja joulumyyjäiset Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,05 720,05 Toimintakate , ,05 720,05 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA JA MUU KANSAINVÄLINEN TOIMINTA (20170) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,00 0,00 Toimintakate , ,00 0,00 4. PÄÄLUOKKA: HAUTAUSTOIMI VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI (40800) Hautaustoimi vastaa kaikista hautauksiin liittyvistä käytännön toimenpiteistä, kuten hautakirjanpidosta, hautojen avaamisesta ja peittämisestä, siunaustilaisuuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä hautaustoimen laskutuksesta. Hautaustoimeen kuuluvat myös hautausmaan- ja sankarihauta-alueiden yleishoito. Hautaustoimessa on seurakuntamestari, kiinteistötyöntekijä sekä kesäaikana hautausmaanhoitaja. Kesäaikana hautaustoimessa oli lisäksi määräaikainen työntekijä ja koululaisia. Syksyllä ja keväällä on pidetty siivoustalkoot, joihin seurakuntalaiset ovat osallistuneet kiitettävästi. Hautojen avaaminen on suoritettu urakoitsijan toimesta koneellisesti. Hautausmaita on kolme: Kirkon hautausmaa, Karpalon hautausmaa, sekä Olkkolan hautausmaa. Kirkon hautausmaalla on tilaa sukuhaudoissa ja lisäksi vanhoja (yli 30 v) sukuhautoja voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Sotainvalideille on varattu muutamia paikkoja kirkon hautausmaalle. Karpalon- ja Olkkolan hautausmailla on tilaa uusille hautapaikoille ja -varauksille. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Tehtäviä on hoidettava kirkkolain ja -järjestyksen sekä hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten mukaisesti. Tavoite on hautauksien toimittaminen ihmisarvoa kunnioittaen ja omaisten toiveet huomioiden. Hautausmaat pyritään pitämään siistinä ja puistomaisina, sekä huolehditaan sankarihaudoista erityisen hyvin. Hautausmaita on hoidettu erittäin korkeatasoisesti ympäristön viihtyvyys huomioiden. Kaikki tavoitteet on toteutettu. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot , , ,88 Toimintakulut , , ,41 Toimintakate , , ,53 HAUDANHOITOSOPIMUKSET (49000) (ei haudanhoitorahastoa) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015

27 Toimintatuotot , ,12-966,12 Toimintakulut , ,32-988,68 Toimintakate , , ,80 5. PÄÄLUOKKA: KIINTEISTÖTOIMI KIINTEISTÖHALLINTO (50100) On tukemassa seurakunnan toimintaa rakentamalla, ylläpitämällä ja korjaamalla toiminnassa tarvittavia ja seurakunnan muutoin omistamia ja vuokraamia rakennuksia ja toimitiloja. Tarkoituksena on tuottaa seurakunnalliselle toiminnalle sen tarvitsemat ulkoiset puitteet. Seurakunnan omistuksessa ovat Kirkko, Olkkolan kappeli, Seurakuntatalo, Honkaniemen leirikeskus, Laurikkalan pappila, Pikkupappila ja Ronkaalan pappila. Laurikkalan pappila on toimistokäytössä, Pikkupappila on nuorisotilana ja Ronkaalan pappila asuntona. Muistotilaisuuksista suurin osa on pidetty seurakuntatalolla. Lisäksi siellä on pidetty häitä ja jonkin verran syntymäpäiviä. Seurakuntatalo ja kirkko ovat suosittuja myös konserttien pitopaikkana. Kiinteistöjen talonmies, siivous- ja keittiötoimen tehtävät on hoidettu omalla henkilökunnalla. Isommat korjaus-, kone- ym. palvelut on ostettu ulkopuolisilta toimittajilta. Kesäaika oli varattu leireille. Honkaniemessä on pidetty myös muistotilaisuuksia ja muita juhlia. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Tavoitteena on, että kiinteistöt palvelisivat seurakunnan eri työmuotoja ja seurakuntalaisia. Käytettävissä olevien tilojen kuntoa ja käytännöllisyyttä seurataan. Kiinteistövalvontaohjelman avulla keskitetty valvonta on tehokasta. On pystytty puuttumaan energiankäyttöä ja valvontaa koskeviin säätöihin siltä osin kuin automatiikka ei sitä tee. Kiinteistöissä tehtiin pieniä korjaustöitä. Kiinteistöt ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa ja suhteellisen käytännöllisiä. Kiinteistöjen tulevaisuuden selvitystä on kartoitettu vuonna MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut ,90 861,90 Toimintakate ,90 861,90 KIRKKO (50201) Kirkko on vuonna 2002 päättyneen peruskorjauksen jälkeen erinomaisessa kunnossa. Vuoden aikana kirkon ulkoseinää osaksi maalattiin. Sisätiloissa tehtiin pieniä pintakorjauksia. Toimintatuotot 0,00 927,23-927,23 Toimintakulut , , ,51 Toimintakate , , ,28 OLKKOLAN KIRKKO (50202) Olkkolan kirkko on hyvässä kunnossa. Käyttö on vähäistä. Ulkomaalaus ja räystäskourujen laitto on viimeisin rakennuksen korjaustoimenpide vuonna 2011.

28 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut , ,73 108,73 Toimintakate , ,73 108,73 SEURAKUNTATALO (50301) Seurakuntatalo on tyydyttävässä kunnossa. Vuoden 2015 aikana tehtiin kuntotarkastus ja sen pohjalta jatketaan suunnittelutyötä rakennuksen peruskorjauksesta. Käyttö on ollut vilkasta. Seurakuntatalon käyttö koostui omista kokoontumisista ja ulkopuolisten järjestämistä tilaisuuksista. Seurakuntatalolla järjestetään kaikkia elämänkaaren juhlia; kaste-, rippi-, hääjuhla-, syntymäpäivä- ja muistotilaisuuksia. Erilaisten järjestöjen kokoukset ja koulutustapahtumat ovat myös yleisiä. Tilaisuuksiin valmistetaan tarjottavat seurakuntatalon keittiöllä. Päiväkerhotilat ovat seurakunnan päiväkerhojen käytössä. Lisäksi seurakuntatalolla sijaitsevat taloustoimisto sekä diakoniatoimisto. Pieniä korjaustoimenpiteitä tehtiin vuonna Keittiöön uusittiin kylmiö. Toimintatuotot , , ,39 Toimintakulut , , ,33 Toimintakate , , ,94 LAURIKKALAN PAPPILA JA PIKKUPAPPILA (50401) Laurikkalan pappilassa sijaitsee kirkkoherranvirasto sekä työntekijöiden toimistotiloja. Lisäksi siellä on pidetty mm. erilaisia kerhoja. Yläkerrassa on asuntotila, jossa on vuokralainen. Pikkupappilassa on pidetty mm. kerhoja ja kokouksia. Kesällä siellä on pidetty myös kesäkahviota. Tilat ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta kaipaavat lähivuosina pikaista peruskorjausta, jos rakennus säilytetään seurakunnan toimistotiloina. Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona on rakennuksesta luopuminen ja toimintojen keskittäminen seurakuntatalolle. Toimintatuotot 6.400, ,50 44,50 Toimintakulut , , ,97 Toimintakate , , ,47 RONKAALAN PAPPILA (50402) Ronkaalan pappila on asuinkäytössä. Tilat ovat vuokralla. Isommassa huoneistossa tehtiin pintaremonttia (lattioiden hiominen, tapetointi). Pihan osalta uusittiin likakaivo. Toimintatuotot , ,60 258,40 Toimintakulut , , ,47 Toimintakate 9.574, , ,87 HONKANIEMEN LEIRIKESKUS (50501) Leirikeskus on ollut valmistuneen peruskorjauksen jälkeen kovassa käytössä. Peruskorjauksen on käytössä todettu onnistuneen hyvin. Rippikoululeirit ovat täyttäneet leirikeskuksen. Lisäksi on järjestetty jonkin verran perhejuhlia sekä kokous- ja koulutustapahtumia. Tilaisuuksiin valmistetaan tarjottavat leirikeskuksen keittiöllä. Suunnitelmana on tulevaisuudessa parantaa leirikeskuksen käyttöastetta.

29 Toimintatuotot 5.600, , ,07 Toimintakulut , , ,77 Toimintakate , ,70-435,30 METSÄTALOUS (53002) Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelma on voimassa vuoden 2015 loppuun. Metsäsuunnitelman mukaan seurakunnan metsämaata on yhteensä noin 1138 ha. Metsätalouden maa on yhteensä noin 1287 ha, josta kitu-, jouto- ja muuta metsätalousmaata on noin 149 ha. Nykypuuston vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu m³ vuodessa. Metsä antaa perusturvan suoritettavia investointeja varten. Metsää hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metsänhoitotyöt on tehty yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso ry:n kanssa. Puun myyntitulot eivät toteutuneet talousarviosuunnitelman mukaisesti puun heikon markkinahinnan johdosta. Seurakunnan omistamien tonttien pihapuiden poistamisesta yms. kertyi yhteensä tuloja 1.399,90 euroa (29,60 m³). 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Seurakunta pyrkii hoitamaan metsäomaisuuttaan tavoitteellisesti metsäsuunnitelmaa hyödyntäen, investointitarpeet ja puun hinnan huomioon ottaen. Vuoden 2015 aikana puun myyntituloja kertyi minimaalisen vähän. Talousarvioon varatut puun myyntitulot ( euroa) eivät toteutuneet puun huonon hintakehityksen johdosta. Metsän hoitotöinä suoritettiin taimikonhoitoa 9,9 ha. Metsäojien perkausta oli noin 200 metriä. Lisäksi suoritettiin tienvarsien raivausta, sekä puistohakkuuta. Tulevina vuosina metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Uusi metsäsuunnitelma on valmistumassa mennessä. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot , , ,56 Toimintakulut , , ,40 Toimintakate , , ,96 MUU KIINTEISTÖTOIMI / TONTIT (54001) MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Toimintatuotot , , ,49 Toimintakulut , ,84 424,84 Toimintakate , , ,33 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT

30 PÄÄLUOKKA TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 TOT , , , , , , , , , , , , , , , ,74 YHTEENSÄ , , , ,58 TOIMINTAKULUT PÄÄLUOKKA TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 TOT , , , , , , , , , , , , , , , ,92 YHTEENSÄ , , , ,22

31 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMAN, RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuottojen osuus toimintakuluista % 18,02 20,89 16,78 Vuosikatteen osuus poistoista % 123,98 119,53 78,42 Vuosikate / jäsen 19,25 19,12 13,23 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT