TASEKIRJA

Transkriptio

1 TASEKIRJA

2 1. TOIMINTAKERTOMUS YLEISKATSAUS Kirkkoherran katsaus Vuosi 2009 oli jälleen kerran myös väkiluvun vähenemisen vuosi muuttoliikkeen ja kirkosta eroamisen vuoksi. Seurakunnan ulkoisia toimintaedellytyksiä parannettiin kuluneen vuoden aikana, Honkaniemen leirikeskuksen remontti valmistui. Remontti osoittautui käytännön testissä (eli leireillä) onnistuneeksi. Toinen merkittävä rakennushanke oli lasten kirkon eli Samuelin kirkon rakentaminen. Haapajärven seurakunta ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen hankkeellaan. Rakentamiseen osallistui lukuisa joukko vapaaehtoisia ja suurin osa tarvikkeista saatiin lahjoituksina. Piispa Samuel siunasi kirkon käyttöön elokuussa. Seurakuntamme on etsinyt aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia muiden seurakuntien kanssa. Rovastikunnallinen hanke taloushallinnon alalla meni eteenpäin vuonna Yhteistyön tekemistä on syytä edelleen kehittää, koska seurakuntien taloudelliset toimintaedellytykset eivät todennäköisesti parane. Seurakunnan kirkkoherra Kari Tiirola kutsuttiin vuoden ajaksi tuomiokapituliin hiippakuntasihteerin viransijaiseksi. Allekirjoittanut otti vastaan kirkkoherran viranhoidon elokuussa Taloudellinen tilanne kiristyi vuoden mittaan. Siksi on syytä edelleen pohtia seurakunnan perustehtävää ja siihen keskittymistä. Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia työntekijöitä, luottamushenkilöitä, lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä ja kaikkia seurakuntalaisia kuluneesta vuodesta. Saamme olla yhdessä viemässä omassa seurakunnassamme Kristuksen kirkon työtä eteenpäin. Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumin 12. luvussa: "Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. Laurikkalan pappilassa palmusunnuntaina 2010 Mika Katajamäki vs. kirkkoherra

3 Katsaus talouteen Seurakunta teki kertomusvuonna negatiivisen tilinpäätöksen, vuosikate oli ,61 euroa. Poistojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui ,70 euroa. Tilinpäätös vuodelta 2009 osoittaa seurakunnan talouden kääntyneen voimakkaaseen laskuun. Viiden ylijäämäisen talousvuoden jälkeen koko valtakunnassa koettu taantuma vaikeuttaa myös seurakunnan talouden ja toiminnan kehitystyötä. Lisäksi ns. hyvät talousvuodet ovat monipuolistaneet seurakunnan toimintoja siinä määrin, että nyt on aika harkita tulevaisuuden painopistealueita. Pääasia miksi seurakunta on olemassa eli seurakunnan perustehtävien toteutuminen ei saa vaarantua. Talousarvion toteutuminen ei onnistunut suunnitellusti: verotulot 92,6 % ,39 toimintatuotot 140,0 % ,82 toimintakulut 104,5 % ,44 poistot ja arvonalentumiset 140,1 % ,36 Tilikaudella 2009 Honkaniemen peruskorjaukseen otettiin lainaa euroa. Tilivuonna lainaa on lyhennetty suunnitelman mukaisesti ,17 euroa lainaa on jäljellä ,83 euroa. Suunniteltu takaisinmaksuaika on 12 vuotta. Tilinpäätös pitää sisällään metsänmyyntituloja ,57 euroa. Tulevaisuudessa Haapajärven vähenevä ja ikääntyvä väestömäärä aiheuttaa lisää epävarmuustekijöitä mm. tulojen muodostumisessa. Verotuloja kertyi ,39 euroa arvioitua vähemmän (budjetoitu euroa). Taantuma on kääntymässä nousuun, mutta verotulojen odotetaan lisääntyvän Haapajärven seurakunnan osalta vasta vuonna Verotulojen kehitys 2000-luvulla:

4 Yleinen taloudellinen kehitys ennustaa seurakuntien talouden tiukkenevan. Entisiin hyviin aikoihin ei ole paluuta. Tulevaisuuden verotulomuutokset ovat ennusteen mukaan vuosina alenevia, jonka jälkeen tulot kääntyvät lievään nousuun. Seurakunnan talouden kehityksen arvioidaan edelleen olevan kaikki seurakunnan perustehtävään tähtäävät toiminnot takaava. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut aleneva. Elinkeinorakenteessa, työpaikoissa ja asuntotuotannon volyymissa rakenteen muutokset eivät ole olleet merkittäviä, eikä niillä ole ollut vielä suurta vaikutusta seurakunnan tulopohjaan. Olennaisimmat tapahtumat seurakunnan taloudessa tilikaudella Honkaniemen leirikeskuksessa toteutettiin perusteellinen peruskorjaus, joka valmistui vuoden 2009 aikana. Tilivuodella Honkaniemen 2009 peruskorjauskustannukset ovat olleet yhteensä ,35 euroa. Kustannukset on rahoitettu kertyneillä säästöillä ja ,00 euron peruskorjauslainalla. Uusittu leirikeskus otettiin käyttöön toukokuussa Talousarviosuunnitelmaan kuulumattomana jouduttiin seurakuntatalon osalta nopealla päätöksellä toteuttamaan ilmastointiremontti, jonka investointikustannukset olivat yhteensä ,77 euroa. Paljon julkisuutta saaneena investointina rakennettiin lasten kirkko (Samuelin kirkko), jonka investointikustannukset olivat yhteensä 2.658,03 euroa. Kirkon hautausmaalla toteutettiin sankarihautojen muistolaattojen kunnostus. Investoinnin kokonaiskustannukset olivat yhteensä 6.400,00 euroa. Suunnitelman mukaisesti hankittiin kiinteistö- ja metsätyön käyttöön mönkijä, jonka hankintahinta oli ,00 euroa. Talousarvioon suunniteltua kirkon kameravalvontainvestointia ei toteutettu suunnitelman kalleuden johdosta. Ympäristöön ja kestävään kehitykseen vaikuttavana asiana saatiin loppuunviedyksi jätteiden lajitteluun liittyvät suunnitelmat. Merkittävänä ympäristöinvestointeihin vaikuttavana tekijänä oli seurakunnan hakema ja loppuvuodesta myönnetty kirkon ympäristödiplomi. Määrärahojen käyttö perustuu vahvistettuun talousarvioon ja tavoitteisiin. Tilikaudella henkilöstömenot ovat olleet suhteellisen korkeat. Sijaisten osuus on melko suuri. Metsästä saadut puun myyntitulot ylittivät ,57 euroa talousarviosuunnitelman. Metsäsuunnitelman mukaiset hakkuut toteutettiin hieman suunniteltua laajemmin taloustilanteen käännyttyä laskuun. Talousarviosuunnitelmaan merkitty tonttien myyntitulo ei toteutunut suunnitellusti, koska tilivuodella ei tehty maakauppoja. Vakuutukset Seurakunnan vakuutukset on hoidettu If-vahinkovakuutusyhtiössä. Riskienhallintakartoitus on suoritettu vakuutusmaksujen tarkistusten yhteydessä. Vakuutukset koostuvat lakisääteisistä vakuutuksista, vapaaehtoisista vakuutuksista ja liikennevakuutuksista.

5 1.2. HALLINTO Kirkkovaltuuston jäsenet Kokouksia 5, jäseniä 23: Hirviniemi Esko (pj), Niinikoski Kyösti (varapj), Ekman Veikko, Finnilä Anna- Liisa, Huhta Simo, Kantola Marja, Karvonen Timo, Kettunen Pirkko, Laurila Maija, Kumpulainen Mari-Liisa, Lahtinen Sirkka, Lapinoja Esko, Myllylä Teija, Mäkelä Markku, Nivala Sirkka, Olkkonen Tarja, Peltoniemi Esko, Pulkkinen Nina, Rajala Jaana, Ranua Eila, Rönkkö Eija, Syrjäniemi Marja, Vähätiitto Raija Kirkkoneuvoston jäsenet Kokouksia 7, jäsenet: Tiirola Kari (pj), Kantola Marja (varapj), Ekman Veikko, Isoniemi Erkki, Kettunen Pirkko, Lahtinen Sirkka, Lapinoja Esko, Myllylä Teija, Peltoniemi Esko, Pulkkinen Nina, Vähätiitto Raija, Hirviniemi Esko (kirkkov.pj), Niinikoski Kyösti (kirkkov.varapj) Tilintarkastajat Kokouksia 3, jäsenet: Ranta-Korpi Risto HTM (puh.joht), Laulumaa Solmu (Varatilintarkastajat: Toivanen Juhani, Haapala Juhani) Kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset: : Kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta toimikaudeksi Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vaali toimikaudeksi Kirkkoneuvoston jäsenten vaali toimikaudeksi : Hyväksyttiin Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen Hylättiin Haapajärven Eräveikot ry:n maanostotarjous : Hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta : Vahvistettiin tuloveroprosentiksi 1,75 vuodelle : Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2010 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Päätettiin määräalan (Paltaaninkatu 17) myymisestä omakotitontiksi. Hyväksyttiin Keski-Pohjanmaan it-aluekeskuksen yhteistyösopimusmalli, johtokunnan johtosääntö sekä isäntäseurakunnan tehtävänkuvaus. Kirkkoneuvoston tärkeimmät päätökset: : Hyväksyttiin Siiponkosken alueen kunnostushanke. Hyväksyttiin Haapajärven Osuuspankin euron lainatarjous Honkaniemen leirikeskuksen peruskorjaukseen : Hyväksyttiin taloushallinnon yhteistyökokeilu Kalajoen rovastikunnassa : Myönnettiin kirkkoherra Kari Tiirolalle virkavapaus Vahvistettiin Haapajärven seurakunnan rippikoulun paikallissuunnitelma. Hyväksyttiin Keski-Pohjanmaan it-aluekeskuksen aiesopimus. Valittiin seurakunnan edustaja kaupungin lapsiasiainneuvostoon.

6 : Annettiin lausunto kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämishankkeesta (HeTa). Päätettiin, että Haapajärven seurakunta lähtee mukaan Kalajoen rovastikunnan seurakuntien yhteistyöhön. Päätettiin, että sankarihautojen muistokivien järjestystä ei muuteta : Hyväksyttiin aloite hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten sekä kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalijärjestelmän muuttamiseksi. Päätettiin hakea Kirkon ympäristödiplomia ja hyväksyttiin Haapajärven seurakunnan ympäristöohjelma. Hyväksyttiin määräalan vuokraaminen (Puistokatu 48) viideksi vuodeksi : Päätettiin kiinteistötyöntekijän toimen vakinaistamisesta. Päätettiin seurakunnan nimenkirjoitusoikeudesta : Hyväksyttiin talouden tasapainottamissuunnitelmat. Hylättiin anomus vuokrasopimusten vuokrahintojen kohtuullistamisesta (Rantakatu 27). Hyväksyttiin seurakunnan tilojen ja toimintojen hinnasto. Aloitteet: Kj 9:6 :n mukaiset aloitteet ja niiden eteneminen: : Veikko Ekman; selvitetään tonttien myyntiä Honkaniemen leirikeskukseen johtavan Honkaniementien varresta. Asia on vireillä kaupungin teknisessä palvelussa : Esko Hirviniemi; Kirkon Jumalanpalveluksissa aloitetaan rukous seurakuntalaisten puolesta. Asia on vireillä Haapajärven seurakunnassa : Esko Hirviniemi; aloite seurakunnan talouden tasapainottamiseksi. Asia on käsitelty kirkkoneuvostossa ja tiedotettu kirkkovaltuustossa sekä työntekijäkokouksissa. Vastuuryhmät: Johtokuntien tilalla on jo useamman vuoden ajan toimineet vastuuryhmät: Vastuuryhmä: Kirkkoneuvosto edustaja: Diakoniatyön Pirkko Kettunen Lähetystyön Teija Myllylä Varhaisnuoriso- ja nuorisotyön Simo Huhta Pyhäkoulutyön Eija Rönkkö Jumalanpalvelus- ja musiikkityön Marja Kantola Yhteisvastuukeräyksen Erkki Isoniemi Aikuistyön Eija Rönkkö Johtoryhmä Puheenjohtajisto, kirkkoherra, talouspäällikkö 1.3. HENKILÖSTÖ vakinaiset ja sijaisuuksia hoitaneet Ekman Irma emäntä-talonmies Junnikkala Pirjo toimistosihteeri Junnikkala Raimo seurakuntamestari Järvenpää Hannu metsuri Järvenpää Maija toimistosihteeri Järvi Mia vs. seurakuntapastori ( ) Katajamäki Mika kappalainen, vs. kirkkoherra Katajamäki Sirkku lähetyssihteeri Kostet Päivi toimistosihteeri ( ) Kumpumäki Raija hautausmaanhoitaja Laajalahti Pekka talouspäällikkö Mehtälä Suvi hautausmaatyöntekijä ( ) Merioja Maria lastenohjaaja Muilu Pirkko diakonissa

7 Mäntylä Kaija siivooja Niiranen Kaija diakonissa Niskanen Aila keittiöapulainen Paananen Minna nuorisotyönohjaaja Pihlajamäki Irmeli keittiöapulainen Päkkilä Sanelma lastenohjaaja Roimela Timo suntio (sijainen) Salmela Juha-Matti nuorisotyönohjaaja Siekkinen Hannu hautausmaatyöntekijä ( ) Syrjä Sari vs. toimistosihteeri ( ) Syrjäniemi Katri kanttori Takanen Johanna siivooja-keittiöapulainen Tiirola Kaija seurakuntapastori, vs. kappalainen Tiirola Kari kirkkoherra, virkavapaalla Tuomaala Helmi lastenohjaaja Uusitalo Pirjo emäntä Vähäaho Annikki keittiöapulainen 1.4. VÄKILUKU Jäsenet Haapajärven väestö on vähentynyt koko 2000-luvun, eikä viime vuosi valitettavasti olut poikkeus. Seurakuntamme jäsenmäärä väheni yhteensä 63 hengellä tappiollisen muuttoliikkeen sekä kirkosta eroamisten vuoksi. Seurakuntaan muutti 196 henkeä ja seurakunnasta pois 268, joten muuttotappio oli 72 henkeä (edellisenä vuonna 68). Kirkkoon liittyi 19 ja erosi 26 henkeä eli tilanne parani huomattavasti edellisestä vuodesta (edellisenä vuonna 9 ja 47). Seurakunnassa kastettiin 109 lasta (edellisenä vuonna 77). Kuolleita oli 85 (edellisenä vuonna 73), joten tätä kautta jäsenmäärä kasvoi hyvin. Seurakunnan jäsenmäärä oli yhteensä 7183 (edellisenä vuonna 7240). Solmittujen avioliittojen määrä laski, sillä niitä solmittiin 31 (viime vuonna 40), joista siviilivihkimisiä oli 5 (viime vuonna 4). Avioerojen määräkin onneksi laski, niitä oli 13 (viime vuonna 18). Väestömuutokset vuosina Väkiluvun kehitys on ollut toistaiseksi negatiivinen:

8 1.5. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Suuria toiminnallisia muutoksia ei ollut. Seurakunnan toiminnan painopiste oli erittäin monipuolisessa hengellisessä toiminnassa. Tarkemmin toiminnallista arviointia on kunkin työalan yhteydessä. Seurakunta oli velaton. Vuoden 2009 aikana otettiin velkaa ,00 euroa. Kalajoen rovastikunnassa on ollut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta tiivis keskusteluyhteys seurakuntien yhteistyöstä säästöjen aikaansaamiseksi. Asiassa on päästy hieman eteenpäin vuoden 2009 aikana. Yhteistyöstä on tehty alustavat päätökset, joten työ voi alkaa vuoden 2010 alkupuolella. Samalla saadaan talous- ja henkilöstöhallinnon osalta säästöjä aikaiseksi ja toimintoja järkeistettyjä. KÄYTTÖTALOUSOSA 1. PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO KIRKKOVALTUUSTO (120) Kirkkovaltuusto käyttää kirkkolain mukaisesti ylintä päätäntävaltaa seurakunnassa, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Nykyisen kirkkovaltuuston toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun. Vuonna 2009 kirkkovaltuusto kokoontui viisi kertaa. Tärkeimpiä päätöksiä olivat edellisen vuoden talous- ja toimintakertomuksen sekä vuoden 2010 veroprosentin ja talousarvion sekä toimintasuunnitelman hyväksymisen ohessa: - kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja kirkkoneuvoston jäsenten vaali vaalikauden loppujaksolle - Haapajärven seurakunnan strategian hyväksyminen vuoteen 2015 saakka - Keski-Pohjanmaan IT-aluekeskuksen yhteistyösopimuksien hyväksyminen MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut 8.850, ,91 117,9 Toimintakate 8.850, ,91 117,9 KIRKKONEUVOSTO (130) Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Lisäksi se johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanemisesta sekä muista kirkkolain ja muiden säädösten sille asettamista tehtävistä. Vuonna 2009 kirkkoneuvosto kokoontui 7 kertaa. Tärkeimpiä päätöksiä olivat edellisen vuoden talous- ja toimintakertomuksen sekä vuoden 2010 talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelun ohessa: - Haapajärven seurakunnan rippikoulun paikallissuunnitelman hyväksyminen - rovastikunnan seurakuntien yhteistyön kehittämisessä mukana oleminen - kiinteistötyöntekijän toimen vakinaistaminen - ympäristödiplomin hyväksyminen

9 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 0,00 115,64 100,0 Toimintakulut , ,97 75,1 Toimintakate , ,33 74,5 TILINTARKASTUS (140) Tilintarkastajat kokoontuivat 3 kertaa. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut 2.275,00 602,90 26,5 Toimintakate 2.275,00 602,90 26,5 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO (150) Huolehtia seurakunnan laskentatoimesta: kirjanpidosta, palkanlaskennasta, sekä seurakunnan hallintoon liittyvistä tehtävistä. Maksuliikenteen hoitaminen, henkilöstöhallinto, kiinteistöjen kunnossapito ja uudisrakentamisen valmistelu, maa- ja metsätalous, investoinnit, maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden valmistelu sekä niihin liittyvät toimenpiteet, kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit, palkka-asiamiehen tehtävät, sekä taloushallinnon vastuulla olevat kirkkoneuvostolle ja valtuustolle valmisteltavat asiat. Talouden ja hallinnon rutiinitehtävien lisäksi seurakuntien yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstöhallintoon panostaminen ovat työllistäneet vuoden 2009 aikana kasvavassa määrin. Lisäksi maanvuokraus- ja maanmyyntiasioiden hoito sekä kirkkohallituksen ym. tahojen tilitykset ja raportit ovat keskeisiä toimintoja. Kirjanpidon reaaliajassa pitäminen siten, että koko ajan tiedetään seurakunnan talouskehityksen suunta. Talous- ja henkilöstöhallinnon työtehtävien kehittäminen ja nykyaikaistaminen. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Kirjanpidon reaaliajassa pitämistä on saatu kehitettyä. Kaikki vuodenvaihteen toimenpiteet ja tilastot sekä tilitykset on hoidettu niille asetetun aikataulun mukaisesti. Tehtävien edelleen kehittäminen vaatii lisää aikaa ja kehitystyötä, koska lähiseurakuntien yhteistyö on juuri alkamassa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 100, , ,0 Toimintakulut , ,28 118,9 Toimintakate , ,28 118,2 KIRKONKIRJOJEN PITO (170) Niiden tehtävien hoitaminen, jotka seurakunnan julkisoikeudellinen asema väestörekisterin pitäjänä edellyttää alkaen Haapajärven kirkkoherranvirastossa on hoidettu myös Kärsämäen seurakunnan ATK-pohjainen väestökirjanpito. Arkiston ja kirjaston hoito.

10 Seurakunnan jäsenten väestötietoja ylläpidetään Rauhala yhtiöiden Status Papinkirja ohjelmalla. Tietokannat ja ohjelmien päivitykset tapahtuvat Ylivieskan palvelimen kautta. Väestötietojen muutokset tehdään sähköisesti suorasiirtoohjelmalla. Tietojen siirroissa ei ole ollut ongelmia. Perunkirjoituksia, lainhuudatuksia ym. varten tehtävät sukuselvityksen teemme manuaalisesti voimaan tulleen lain mukaan henkilökohtaiset virkatodistukset, jotka saamme tulostettua suoraan väestötietojärjestelmästä, ovat asiakkaille maksuttomia. Sukututkimukset tehdään myös manuaalisesti. 3. TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUONNA 2009 Tietotekniikan ajan tasalla pitäminen. Kirkonkirjojen ja perhelehtien mikrofilmauksen ja digitoinnin loppuunsaattaminen. Perhelehtien ja kirkonkirjojen sitominen. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Väestötietojen ylläpito ja konekielinen tiedonsiirto väestörekisterikeskukseen/ väestörekisterikeskuksesta on toiminut hyvin. Rauhala Yhtiöiden Status Papinkirja on toiminut moitteettomasti. Taloussuunnitelmassa ollut kirkonkirjojen ja perhelehtien mikrofilmaus ja digitointi on tehty. Perhelehdet on sidottu. Kirkonkirjojen sitomista ei ole tehty taloudellisen tilanteen takia. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 4.500, ,66 106,3 Toimintakulut , ,56 99,1 Toimintakate , ,90 98,7 KIRKKOHERRANVIRASTO JA TIEDOTUS (180) Seurakuntalaisten palveleminen. Olemme pyrkineet palvelemaan hyvin kaikki ne henkilöt, jotka ovat asioineet kanssamme. Pyrimme palvelemaan kaikki ihmiset hyvin ja tasapuolisesti. Kirjurijäsentietojärjestelmään siirtymistä varten pyrimme tarkistamaan, korjaamaan ja täydentämään mahdollisia tiedoissa olevia puutteita ja virheitä. Koulutuksiin osallistuminen. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Jäsentietojen tarkistuksia ja korjauksia olemme tehneet ja ne jatkuvat edelleen. Koulutuksissa olemme käyneet suunnitelman mukaisesti. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 0,00 101,30-100,0 Toimintakulut , ,22 79,2 Toimintakate , ,92 78,8 MUU YLEISHALLINTO (190) Tälle tehtäväalueelle on varattu erilaisia menoja, joita ei voida kohdistaa suoraan yleishallinnon muille tehtäväalueille tai seurakuntatyöhön. Toimintatuotot 0, ,94-100,0 Toimintakulut , ,17 131,8 Toimintakate , ,23 124,3

11 MUU YLEINEN SRK.TYÖ (210) Tälle tehtäväalueelle on varattu erilaisia menoja, joita ei voida kohdistaa suoraan muuhun seurakuntatyöhön. Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut 0, ,89-100,0 Toimintakate 0, ,89-100,0 2. PÄÄLUOKKA: SEURAKUNTATYÖ JUMALANPALVELUSELÄMÄ (211) Jumalanpalveluselämässä toteutetaan seurakunnan perustehtävää: sanan ja sakramenttien hoitoa. Päiväjumalanpalvelusten lisäksi toimitettiin muita jumalanpalveluksia tarpeen mukaan. Jumalanpalvelusten kävijämäärät laskivat. Päiväjumalanpalveluksiin osallistui keskimäärin 15 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muissa jumalanpalveluksissa lasku oli vielä suurempi. Ehtoollisella kävijöiden määrä kuitenkin nousi n. sadalla edellisvuodesta. Jumalanpalvelusten osallistujamäärän nostaminen ja Tuomasmessujen ja muiden erityisjumalanpalveluksien lisääminen ja kehittäminen. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Tilastojen valossa vuosi 2009 vaikuttaa huolestuttavalta. Kävijämäärän laskun syitä on pohdittava. Tuomasmessuja järjestettiin muutama vaihtelevalla menestyksellä. Tuomasmessujen kohdalla korostuu kuitenkin messun merkitys toimittajille ja runsaslukuiselle avustajajoukolle, vaikka muuta seurakuntaa ei sankoin joukoin paikalle tulisikaan. Jumalanpalvelukset myös hoidettiin seurakunnassamme hyvin ja arvokkaasti. Haasteena on saada päiväjumalanpalvelusten kävijämäärä nousuun. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN (ulkoinen/sisäinen) Toimintatuotot 0,00 142,76-100,0 Toimintakulut , ,97 110,8 Toimintakate , ,21 110,4 HAUTAJAISET (212) MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (213) Kirkolliset toimitukset ovat olennainen osa seurakunnan perustehtävää eli sanan ja sakramenttien hoitamista. Kasteet, avioliittoon vihkimiset sekä hautaan siunaamiset säilyttivät edelleen vahvan aseman seurakunnassa. Kasteita oli huomattavasti enemmän kuin vuonna Hautajaiset ovat muuttuneet edelleen yksityisempään suuntaan siten, että ns. hiljaiset hautajaiset ovat lisääntyneet. Avioliittoon vihkimisten määrä laski edellisvuodesta. Kirkollisten vihkimisten asema on kuitenkin erittäin vahva. Kirkolliset toimitukset pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin.

12 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Kirkolliset toimitukset hoidetaan seurakunnassamme huolellisesti. Tilanne on hyvä, mutta on edelleen tiedostettava kaikkien kirkollisten toimitusten mahdollisimman hyvän hoitamisen tärkeys. Kirkon jäsenyyden merkityksen kannalta kirkolliset toimitukset ovat avainasemassa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN HAUTAJAISET (212) Toimintatuotot 0,00 285,52-100,0 Toimintakulut , ,08 113,8 Toimintakate , ,56 113,1 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET (213) Toimintatuotot 0,00 142,76-100,0 Toimintakulut , ,34 119,4 Toimintakate , ,58 119,0 AIKUIS- JA PERHETYÖ (214) (Aikaisemmin Muut seurakuntatilaisuudet 215) Seurakunnan kasvatustehtävän hoitaminen aikuisväestön ja perheiden keskuudessa. Aikuis- ja perhetyössä vuosi 2009 oli uuden kokemisen vuosi, sillä erityisesti seurakunnan pienpiiritoiminnassa on haettu uusia ajatuksia useampana vuonna, koska entisenlaiset pienpiirit eivät enää toimi. Uutena aloitettiin seurakunnan oma Aikuisripari matkalla aikuiseen uskoon. Aikuisrippikoulu käynnistyi vuoden 2009 tammikuussa ja sai alusta alkaen suuren suosion. Aikuisripari päättyi syksyllä pidettyyn leiriviikonloppuun ja Mikkelinpäivän messuun. Aikuis- ja perhetyö järjesti myös neljä Pienen Valon iltaa, jotka kokosivat joka kerta yli 100 henkeä kirkkoon. Tuomasmessut aloitettiin keväällä Tuhkakeskiviikkona. Tuomasmessuja pidettiin kolme. Pienen valon iltojen ja Tuomasmessun suunnittelun ympärille kehittyi yksi vuoden suurimmista ilonaiheista, kun ne saivat liikkeelle merkittävän joukon uusia vapaaehtoisia aikuisia mukaan seurakunnan työhön. Pienen Valon lauluryhmä on tuonut paljon uusia seurakuntalaisia- nuoria aikuisia mukaan seurakunnan elämään. Jotain uutta on todella syntymässä. Perinteiset saunaillat jatkoivat toimintaansa Honkaniemen remontista huolimatta. Syksyllä päästiin palaamaan takaisin leirikeskukseen. Perhekerho on edelleen säilyttänyt suosionsa ja tuonut mukaan uusia aikuisia. Perhekerhon kautta on saatu myös uusia lapsia pyhäkouluun. Syksyllä haluttiin vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kerran kuussa järjestettiin koko perheväen ateria perhekerhon päätteeksi. Aterialle on osallistunut kaikenikäisiä. Vanhemmuuden vahvistamisen tielläkin on sarkaa. Kuluneena toimintavuotena tuotiin vahvasti esille aikuisten velvollisuuksia ja lapsen oikeuksia- Yk:n lapsen oikeuksien juhlavuoden merkeissä. Lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula oli mukana Lapsen oikeuksien seminaarissa. Aikuis- ja perhetyön osalta haluttiin tehdä seurakunnassa perustyötä. Vuonna 2009 haluttiin kiinnittää edelleen huomiota seurakunnan pienpiiritoimintaan etsimällä uusia työtapoja. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on suuri haaste tämän päivän kiireisen elämän puristuksessa.

13 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Vuonna 2008 haettiin uutta tietä seurakunnan aikuis- ja perhetyöhön. Uuden tien pää alkoikin selvästi hahmottua 2009, aikuisriparin sekä Pienen valon iltojen ja Tuomasmessujen ympärille. Kokonaisten perheiden saaminen yhdessä mukaan toimintaan on uusi ja tavoiteltava merkkipaalu tällä tiellä. Esimerkiksi Perhemessuissa ja perheille järjestetyissä tilaisuuksissa oli syksyllä selkeästi enemmän lapsia ja perheitä liikkeellä. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET (215) Toimintatuotot 1.000,00 487,32 48,7 Toimintakulut , ,50 91,6 Toimintakate , ,18 92,7 Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut 7.700, ,75 116,6 Toimintakate 7.700, ,75 116,6 MUSIIKKITOIMINTA (220) Seurakunnan musiikkitoimintaan kuuluu Messun sekä kirkollisten toimitusten ja erilaisten seurakunnan tilaisuuksien musiikki, rippikoulun musiikinopetus, eri ikäkaudet kattava musiikkikasvatus ja musiikin käytön edistäminen seurakunnan eri toiminnoissa. Lisäksi siihen kuuluu vastuu seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta. Kaiken pääpaino on seurakunnan yhteinen Messu. Messussa on musiikillisia osia joihin jokaisen seurakuntalaisen tulee halutessaan voida osallistua. Jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan pääpaino oli virsien laulamisessa. Haapajärven kaikki kyläkoulut ja kaksi luokkaa Martinmäeltä osallistuivat valtakunalliseen VirsiVisaan. VirsiVisa järjestettiin kaikilla ala-asteen kyläkouluilla kaikille koululaisille. VirsiVisa-ajatusta käytettiin rippikoululeireillä ja muilla seurakunnan toimialueilla jotka liittyvät musiikkityöhön. Kirkkokuoro toimi edellisvuosien tapaan rikastuttaen seurakunnan jumalanpalveluselämää. Konserttitarjonta on ollut vilkasta ja monipuolista. Virsilaulutapahtumaan oli mahdollista osallistua urkuyössä. Pyhäinpäivän jälkeinen Urkujuhlat-viikko oli merkittävä musiikkitapahtuma. Kalakankaan koululaiset osallistuivat kanttoreiden konserttiin omalla ohjelmanumerollaan. Heidän heleät äänensä toivat juhlan konsertti-iltaan. Pienen valon lauluryhmä rikastutti seurakunnan musiikkielämää monipuolisesti. Lasten lauluryhmä aloitti toimintansa. Pääpaino seurakunnan musiikkielämässä on virsien laulaminen. On tarkoitus rohkaista seurakuntalaisia vuorollaan olemaan Jumalanpalveluksissa kanttorina. Koululaiset osallistuvat tammikuussa alkavaan valtakunnalliseen VirsiVisaan. Tavoitteena on Haapajärven 3. urkujuhlien järjestäminen ja niiden jatkuminen perinteenä. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 VirsiVisa-opetus on jo näkynyt Jumalanpalveluselämässä. Koululaiset ovat olleet avustamassa jumalanpalveluksessa kanttoreina. Heillä on ollut mahdollisuus toimia esilaulajana kirkossa. Kyläläiset ja eri yhteisöt ovat olleet vuorollaan lehterillä laulamassa ja rikastuttamassa seurakunnan jumalanpalveluksen musiikkielämää. Lauluryhmä Pieni valo on tuonut väriä seurakunnan musiikkielämään. Syksyllä alkanut lasten lauluryhmä on värittänyt jumalanpalveluselämää. Lapset ovat olleet virsien esilaulajina. Haapajärven 3. urkujuhlat toteutuivat suunnitelman mukaisesti.

14 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot , ,50 62,1 Toimintakulut , ,84 87,6 Toimintakate , ,34 97,3 LÄHETYSTYÖ (221) Lähetystyön tavoitteena on Kristuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti viedä evankeliumi kaikille kansoille. Osallisuus lähetystehtävään on jokaisella kastetulla Haapajärven seurakunnan jäsenellä. Tämän pitäminen esillä on seurakunnan lähetystyön päätavoitteita. Samalla keräämme varoja lähetystyöhön ensisijaisesti Suomen Lähetysseuran kanssa solmittujen nimikkolähettisopimusten (2) mukaisesti. Perinteisiä lähetysiltoja järjestettiin vain muutama. Työilloista on tullut säännöllinen työmuoto, johon osallistuu viikoittain henkeä. Työiltojen kautta on tullut edelleen uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Suuremmat tempaukset olivat edelleen keskeisessä asemassa varojen hankinnassa: juustokeittomyyjäiset juhannusviikolla ja joulumyyjäiset. Isänpäivälounasta ei järjestetty. Kauneimmat joululaulut järjestettiin kirkkotilaisuuksien ohella lähes jokaisella kylällä ja tilaisuudet keräsivät edelleen hyvin väkeä. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kokeiltu Tapulikahvila oli avoinna muutaman kerran kesällä ja syksyllä urkujuhlien aikaan. Vuonna 2009 vietettiin kirkon lähetystyön ja Suomen lähetysseuran 150- vuotisjuhlaa. Tämä piti näkyä myös vuoden toiminnassa. Osallistuimme eräisiin juhlavuoden yhteisiin tapahtumiin. Omassa seurakunnassa järjestimme yhden lähetysnäyttelyn, toinen siirrettiin keväälle Kalajoen rovastikunnan lähetystoimikunnan kutsumana vieraili syksyllä Namibiasta pastori Paul Muha myös Haapajärvellä. Toiminnan ytimenä olivat työillat sekä eri tapahtumat ja tempaukset. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Lähetystyön juhlavuosi näkyi toiminnassa riittävästi. Eri ryhmille pidettiin tilaisuuksia lähetystyöstä, myös kinkeriaiheena oli lähetystyö. Ainoana miinuksena oli toisen lähetysnäyttelyn siirtyminen keväälle MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 100, , ,3 Toimintakulut , ,19 83,1 Toimintakate , ,92 76,3 PÄIVÄKERHOTYÖ (240) PERHEKERHOTYÖ (241) Päiväkerho tutustuttaa lapsia Raamattuun ja Jeesukseen hartaushetkissä ja perhekirkoissa. Lapset tutustuvat toisiin lapsiin ja oppivat ryhmässä toimimista. Kerhon tehtävä on tukea koteja kristillisessä kasvatuksessa, sekä lasten kautta kutsua nuoria perheitä mukaan seurakunnan eri tilaisuuksiin ja toimintaan. Päiväkerhossa toimitaan pienten lasten ehdoilla. Kerhotoiminta on suunniteltu 3-6 vuotiaille. Ohjelmaan kuuluu paljon leikkiä, leikin lisäksi hartaushetki jossa käydään läpi kirkkovuoden tapahtumia, askartelua, eväiden syönti, satujen kuuntelua, laulua. Kerholapset on vakuutettu seurakunnan puolesta kerhon ajaksi, kerhoon pääsee kun on täyttänyt kolme vuotta. Kerhossa käydään kerran

15 viikossa, kaksi ja puolituntia kerralla. Perhekirkot ja lastentapahtumat olivat yhteisiä, päivähoidon ja esikoulun kanssa. Kerhoja on pidetty kouluilla ja seurakuntatalossa, ryhmiä oli 14 ja lapsia yhteensä 176. Honkaniemi ja Parkkilan koulu olivat remontissa vielä alkuvuodesta, mutta syksyllä alkoivat kerhot näissäkin paikoissa. Lastenohjaajina toimivat Sanelma Päkkilä, Maria Merioja, Helmi Tuomaala, kahteen kerhoon viikossa tarvittiin lisäapua keittiön tuntityöläisiltä. Lastenohjaajat olivat työpanoksellaan mukana seurakunnan järjestämässä joulupolkutapahtumassa. Ohjaajat ovat voineet osallistua koulutukseen. Pyrimme kerhoissamme lapsiläheiseen ja turvalliseen toimintaan, jossa jokainen lapsi tuntee olevansa hyväksytty omana itsenään. Myönteinen kerhokokemus tuo, toivon mukaan nuorempia sisaruksia kerhoon ja lasten vanhempia seurakunnan eri tilaisuuksiin. Ensi vuoden Pyhä-painopiste näkyy vahvasti kerhon toiminnassa. Tarkoituksena on myös saada valmiiksi oman seurakunnan varhaiskasvatuksen asiakirja eli VAKE. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Jokaiselle kerhoon pyrkivälle lapselle löytyi kerhoryhmä. Honkaniemen ja Parkkilan kerhot päästiin aloittamaan syyskuussa uusituissa tiloissa ja lapset pääsivät palaamaan tutulle kerhopaikalle. Lapsimäärä on pysynyt lähes samana remonteista huolimatta. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN PÄIVÄKERHOTYÖ (240) Toimintatuotot 141, ,48 992,5 Toimintakulut , ,94 99,4 Toimintakate , ,46 98,1 PERHEKERHOTYÖ (241) Toimintatuotot 0, ,88-100,00 Toimintakulut 5.750, ,14 98,0 Toimintakate 5.750, ,26 78,4 PYHÄKOULUTYÖ (242) Kasteopetuksen toteuttaminen. Antaa lapselle juhlahetkiä sekä mahdollisuus kokea hiljaisuutta ja pyhyyttä. Olla pyhäkoulunopettajien tukena ja kouluttaa heitä. Tukea perheitä lasten kasvatuksessa. Viikoittaisen toiminnan runkona ovat syyskuun puolestavälistä toukokuun loppuun sunnuntaisin kokoontuvat pyhäkoulut. Pyhäkoulu elää kirkkovuoden mukaan ja keskeisenä sanomana ovat rukous, Taivaan Isän rakastava huolenpito ja anteeksianto. Pyhäkoulu kestää tunnin, on tarkoitettu 4-12 vuotiaille. Kynttiläkirkot (9) on tarkoitettu alle kouluikäisille ja esikoululaisille. Niihin osallistuu kerrallaan keskimäärin 120 lasta ja aikuista. Kynttiläkirkko on pieni lasten jumalanpalvelus arkipäivänä kirkossa. Perhejumalanpalveluksia on vuoden aikana ollut 3. Toukokuussa järjestettiin vauvakirkko johon kutsuttiin kaikki vuoden sisään kastetut lapset perheineen. Kevätretki suuntautui Ylivieskaan, jossa tutustuimme lastenliikennepuistoon ja vietimme hartaushetkeä kirkossa ja lopuksi kävimme uimassa, osallistujia oli 29. Pyhäkoululeiri järjestettiin yhdessä pyhäkoulunopettajien kanssa, osallistujia oli 20. Kouluun lähtevien siunaus oli Perinteisesti kevät- ja joulujuhlassa pyhäkoululaiset ovat esittäneet ohjelmaa. Kesällä Laurikkalan pappilan pihapiiriin rakennettiin lastenkirkko.

16 Talkoopäiviä kertyi 33 ja niissä oli yhteensä 198 talkoolaista. Kirkko siunattiin käyttöön ja se sai nimekseen Samuelin kirkko. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 130 lasta ja varttuneempaa seurakuntalaista. Seurakunnassamme pyhäkoulusihteerin tehtäviä hoitaa Minna Paananen ja Pyhäkouluteologina on Kaija Tiirola. Vapaaehtoisia pyhäkoulunopettajia on 13, joiden kanssa toimintaa suunnitellaan kerran kuussa. Pyhäkoulut, joita kuluneena vuonna on ollut viisi, jotka kokoontuvat kyläkouluilla ja seurakuntatalossa. Tavoitteena on kutsua lapsia (4-v alkaen) viettämään omaa lastenjumalanpalvelusta omaan pyhäkouluun. Pyhäkoulutyö tukee vanhempia heidän kristillisessä kasvatustehtävässään ja luo lapsille pienestä pitäen turvallista jumalakuvaa. Myös jumalanpalveluksen eri elementit tulevat pyhäkoulun kautta lapsille tutuksi. Lasten kautta myös vanhemmat voivat löytää seurakunnan toiminnan. Jeesus itse sanoi: Joka minun nimessäni ottaa luokseen lapsen, se ottaa luokseen minut. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Kaikki neljä vuotta täyttäneet on kutsuttu pyhäkouluun. Lapset, jotka tulevat pyhäkouluun osallistuvat siihen säännöllisesti. Perhekirkoissa lapsiperheiden määrä on ilahduttavasti lisääntynyt. Kuluvan vuoden aikana saatiin kahden vuoden projekti päätökseen ja lastenleikkimökki kirkko valmistui Laurikkalan pappilan pihapiiriin. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 200,00 208,02 104,00 Toimintakulut , ,76 97,5 Toimintakate , ,74 97,5 VARHAISNUORISOTYÖ (243) Varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on antaa kasteopetusta, tarjota toimintaa ja antaa tukea kasvuun 7-14-vuotiaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen, sekä tehdä yhteistyötä kasvatus- ja sosiaalityön tahojen kanssa. Varhaisnuorisotyön pääpaino on edelleen kerho-, leiri- ja koulutyössä. Kerhotyössä on pienoista taantumaa aikaisempiin vuosiin nähtävissä. Kerhoja aloitti syksyllä , mikä on muutamaa vähemmän kuin aiempina vuosina. Erityisesti kokkikerhot ovat pitäneet suosionsa, muissa kerhoissa kävijöitä käy vaihtelevasti. Kerhoja pidetään Pikku Pappilan lisäksi Oksavan, Tiiton ja Kumisevan kouluilla. Koulutyö on säilyttänyt suosionsa ja tavoittaa nyt kaikki Haapajärven alakoulut aamunavausten ja leirikoulujen muodossa. Leirikoulut pystyttiin keväällä järjestämään Honkaniemen remontista huolimatta aikataulun mukaisesti. Koulujen lakkautus vaikuttaa suuresti yhteistyöhön kuluneena vuonna ja tulevaisuudessa. Miten seurakunta pystyy vastaamaan yhä kasvavien koulujen tarpeisiin? Vuonna 2009 järjestettiin kesällä kolme lastenleiriä sekä yksi perheretki Vaasaan. Kaikkiin oli osallistujia riittävästi, joskin retkikohde ei vastannut odotuksia. Uutena toimintana kokeiltiin puuhapäiviä kesällä Pikku Pappilassa. Päivät houkuttelivat muutamia lapsia, joten niitä päätettiin jatkaa myös tulevina vuosina. Lisäksi syksyllä pidettiin Honkaniemessä 7-leiri, joka veti suhteellisen pienen joukon ikäluokasta jo toisena perättäisenä vuotena. Tulevana vuonna tulee miettiä tämän leirin mainostusta ja esilletuontia. Suurimpana seurakunnan omana tapahtumana oli jälleen 10-synttärit, jotka pidettiin seurakuntatalolla. Tapahtumaan osallistui koko ikäluokka koulupäivän yhteydessä, ja se sai hyvää palautetta. Lisäksi yhteistyössä muiden varhaisnuorisotyötä tekevien tahojen kanssa järjestettiin yksi perheen tapahtuma ja kolme lastentapahtumaa. Näissäkin on useampana vuonna kärsitty pienestä osallistujakadosta, joka on johtunut todennäköisesti puutteellisesta tiedotuksesta. Asiaa korjataan Lisäksi järjestettiin

17 seurakuntatalolla 6-seikkailu, eli perinteinen tutustumispäivä tuleville 7- luokkalaisille. Painopisteet olivat vanhan toiminnan säilyttämisessä ja kehittämisessä. Erityispaino oli koulu- ja kerhotyössä jotta seurakunta olisi mukana lasten ja varhaisnuorten elämässä näkyvämmin. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Koulutyön osalta tavoitteet toteutuivat hyvin. Viimeinenkin sivukylän koulu saatiin mukaan yhteistyöhön, samoin leirikoulut saatiin toteutettua Honkaniemen remontista huolimatta. Kerhotyössä suurempaa kehitystä ei tapahtunut. Tulevaisuudessa asioista tiedottaminen tulee olemaan huomattavasti tätä vuotta tehokkaampaa. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 700, ,90 244,7 Toimintakulut , ,74 85,8 Toimintakate , ,84 83,4 RIPPIKOULUTYÖ (245) Rippikoulun järjestäminen on yksi kirkkojärjestyksen määräämistä seurakunnan tehtävistä. Kuluneena vuonna tavoitteena oli antaa jokaiselle halukkaalle rippikouluikään ehtineelle nuorelle tätä seurakunnan kasteopetusta mahdollisimman mielekkäällä ja kiinnostavalla tavalla. Piispainkokouksen hyväksymä rippikoulusuunnitelma määrittelee rippikoulun suuntaviivoiksi elämän, uskon ja rukouksen. Rippikoulun on siis liityttävä nuoren omaan elämään. Sen on selvitettävä keskeistä uskonsisältöä ja liitettävä rippikoulu osaksi seurakunnan yhteistä jumalanpalvelus- ja rukouselämää. Seurakunta järjesti suunnitelman mukaisesti Honkaniemessä kolme leiriä, joille osallistui yhteensä 78 nuorta. Lisäksi muun kuin seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi lisäksi 35 nuorta. Ikäluokka oli siten hieman suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin rippikoulun kävi nuorta. Rippikoulun suhteen ei odotettu suuria muutoksia vuonna Työmuoto saavuttaa edelleen seurakuntamme rippikouluikäiset varsin hyvin, sillä ikäluokasta rippikouluun osallistuu melkein 100 %. Rippikoulu on perinteisesti leirityötä. Vuonna 2009 oli tavoitteena järjestää Honkaniemessä kolme leiriä. Voimassaolevan rippikoulusuunnitelman mukaisesti yhden opetusryhmän koko on korkeintaan 25 henkeä. Lisäksi kolmisenkymmentä haapajärvistä nuorta osallistuu vuosittain jonkin kristillisen järjestön tai toisen seurakunnan järjestämälle leirille. Rippikoulutyössä painotettiin vuonna 2009 edelleen erityisesti jumalanpalveluksen merkitystä seurakunnan elämän keskuksena. Myös seurakunnan sekä rippikoululaisten ja heidän vanhempiensa ja kummiensa keskinäistä yhteyttä pyrittiin vahvistamaan rippikoulusunnuntain ja vanhemmille järjestettävien tilaisuuksien sekä kirjeiden avulla. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Rippikoulut pidettiin suunnitellusti. Jumalanpalvelusopetus sisältyi rippikoulun kokonaisuuteen suunnitellusti, mutta yhteyksissä vanhempiin ei edelleenkään onnistuttu riittävästi. Vanhemmillekin tarkoitetut tilaisuudet, esim. ryhmien omat messusunnuntait eivät saa perheitä liikkeelle. Sen sijaan vuotuiseen rippikoulusunnuntaihin ja yhteiseen rippikouluinfoon sekä leirien vierailupäiviin osallistutaan hyvin.

18 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot ,48 124,6 Toimintakulut , ,62 107,9 Toimintakate , ,14 106,8 NUORISOTYÖ (246) Nuorisotyössä keskitytään tekemään kasvatustyötä rippikoulun käyneiden nuorten parissa järjestämällä sekä säännöllistä viikkotoimintaa että leirejä, kursseja, matkoja jne. Viikoittaisena toimintana on ollut nuortenillat joka perjantai kooten nuorta. Tämän lisäksi matkakerho on kokoontunut keväällä ja matkalle Italiaan lähdettiin elokuussa, mukana oli 30 nuorta. Työntekijät pitävät koulupäivystykset säännöllisesti lukiolla (abi-parkki ja termostaatti) ja yläasteella (kuuloelin), syksystä alkaen myös kauppakoululla (Kaffi-Hetki). Suurimpana yksittäinen tapahtuma oli jälleen Valoa Yössä gospel ja lähetystapahtuma, tänä vuonna tapahtumaan osallistui 294 nuorta. Ryhmänohjaajakoulutuksen suoritti päätökseen 22 nuorta ja koulutuksen syksyllä aloitti 36 nuorta. Nuoret ovat osallistuneet runsaasti retkille ja leireille, niitä tehtiin yhteensä yhdeksän ja osallistuneita oli 164. Nuorille järjestettiin erilaisia tapahtumia yhteistyössä koulujen, kaupungin nuorisotyön, 4H ja työpajan kanssa kolme kertaa ja niihin osallistui yhteensä 422 nuorta. Seurakuntamme nuorisotyön tavoitteena on kohdata nuoria heidän omassa elämäntilanteessa. Lisäksi haluamme tarjota syventävää kristillistä opetusta. Auttaa heitä löytämään oma paikka seurakunnasta, niin että he voivat kokea seurakuntayhteyttä. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Nuorisotyö tavoittaa seurakuntamme nuoret hyvin kattavasti rippikoulun, ryhmänohjaajakoulutuksen ja koulutyön kautta. On ilahduttavaa, että moni nuori on valmis sitoutumaan seurakuntaan osallistumalla isoskoulutukseen sekä matkakerhon toimintaan. Ilahduttavaa on se että kauppakoulu on saatu mukaan säännölliseen yhteistyöhön, toivottavaa on että tulevaisuudessa myös maa- ja metsäkoulun kanssa löydetään toimiva yhteistyömuoto. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 3.200, ,21 104,1 Toimintakulut , ,98 80,8 Toimintakate , ,77 79,5 ERITYISNUORISOTYÖ (247) Erityisnuorisotyön palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella. Erityisnuorisotyön hallinnointi ja kirjanpito siirtyi Ylivieskan seurakunnalle Työalat ovat rovastikunnan yhteisiä, joten niiden toimintakertomukset annetaan tiedoksi erikseen. Seurakunta osallistuu edelleen Kalajoen rovastikunnan yhteiseen erityisnuorisotyön, sairaalasielunhoidon, Palvelevan puhelimen ja perheneuvonnan toimintaan.

19 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Seurakunta osallistui työalaan suunnitellusti. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut 0, ,11-100,0 Toimintakate 0, ,11-100,0 DIAKONIATYÖ ( 251 ) Diakoniatyön periaatteen mukaisesti ihmisiä on pyritty kohtaamaan kokonaisvaltaisesti auttaen, kuunnellen ja välittäen Jumalan sanaa. Diakoniatyö on ollut rinnalla kulkemista elämän eri tilanteissa. Työ on rohkaisua jaksamaan, auttamista ja sielunhoitoa. Vuoden 2009 tilaston mukaan kohdattiin eniten työikäisiä. Työikäisillä oli taloudellisia vaikeuksia ja myös muita ongelmia. Perherakenteen mukaan kohdattiin eniten yksin asuvia ja eläkkeellä olevia asiakkaita. Kotikäynneillä kohdattiin vanhuksia ja vastaanotolla nuoria ja työikäisiä. Työikäisillä oli taloudellisia vaikeuksia ja myös muita ongelmia. Avustuksia annettiin yhteensä 342 kpl. Avustuksista 302 oli ruokaavustuksia. Kerhoja, leirejä, retkiä, juhlia ja tempauksia on järjestetty. Vapaaehtoisena kerhonohjaajana on toiminut Anneli Talasmo. Vanhuksille oli keväällä toimintapäivä seurakuntatalossa, johon osallistui 60 h. Omaishoitajien kerhotoimintaa on tuettu taloudellisesti ja heitä on kustannettu rovastikunnalliselle leirille. Lisäksi järjestettiin jouluruokailu omaishoitajille ja hoidettaville. Seurakunnassa oli diakoniaopiskelija 8 viikkoa keväällä työharjoittelussa. On osallistuttu rovastikunnan järjestämille leireille ja kirkkopyhiin. Rovastikunnallinen yhteistyö on ollut monipuolista ja toimivaa. Petroskoin seurakunnan toimintaa on edelleen tuettu. On tehty yhteistyötä kaupungin ja kansalaisopiston sekä velkaneuvojan kanssa. On osallistuttu Palvelevan Puhelimen ja Perheasiain neuvottelukeskuksen toimintaan, Vastuuryhmän puheenjohtajana on toiminut Pirkko Kettunen. Diakonian vapaaehtoiset ovat olleet ahkerasti toiminnassa mukana. Diakoniatyössä kohdataan ihmisiä heidän erilaisissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on kuunnella, ohjata ja auttaa yksinäisiä ja perheitä heidän vaikeuksissaan. Eri ryhmille järjestetään juhlia ja tilaisuuksia sekä varainhankintaa eri tarkoituksiin. Osallistutaan rovastikunnan toimintaan. Yhteistyötä kaupungin ja velkaneuvojan kanssa jatketaan. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Yhteisvastuukeräys tuotti ,21. Tuloksella olimme kolmantena Kalajoen rovastikunnassa. Suunnitellut tapahtumat toteutuivat ja asiakkaita on kohdattu elämän eri tilanteissa kotona ja vastaanotolla. Avustuksiin käytettiin talousarviovaroja, jotka loppuivat. Lisäksi käytettiin diakoniatilillä ja yhteisvastuutilillä olevia varoja. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot 1.000, ,21 621,6 Toimintakulut , ,43 91,9 Toimintakate , ,22 87,5

20 YHTEISVASTUU (252) Toimintatuotot 0, ,97-100,0 Toimintakulut 0, ,97-100,0 Toimintakate 0,00 0,00 0,0 PERHENEUVONTA (253) SAIRAALASIELUNHOITO (254) PALVELEVA PUHELIN (255) Sairaalasielunhoidon, perheneuvonnan, palvelevan puhelimen sekä erityisnuorisotyön palveluiden järjestäminen Kalajoen rovastikunnan alueella. Työalat ovat rovastikunnan yhteisiä, joten niiden toimintakertomukset annetaan tiedoksi erikseen. Seurakunta osallistuu edelleen Kalajoen rovastikunnan yhteiseen erityisnuorisotyön, sairaalasielunhoidon, Palvelevan puhelimen ja perheneuvonnan toimintaan. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUODELTA 2009 Seurakunta osallistui työalaan suunnitellusti. 5. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN PERHENEUVONTA (253) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut 0,00 0,00 0,0 Toimintakate 0,00 0,00 0,0 SAIRAALASIELUNHOITO (254) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,44 132,9 Toimintakate , ,44 132,9 PALVELEVA PUHELIN (255) Toimintatuotot 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut 0,00 674,32-100,0 Toimintakate 0,00 674,32-100,0 YHTEISKUNNALLINEN TYÖ (256) Yhteistyössä eri yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 4. P Toimintatuotot 0,00 50,00-100,0 Toimintakulut 6.710, ,27 34,3 Toimintakate 6.710, ,27 33,6