Poikkeamisvalta siirtyy kunnille kun kysymys on:

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisvaltaa koskeviin säännöksiin Teknltk ELY-keskuksille kuulunut MRL:n mukainen poikkeamisvalta siirtyy kunnille alkaen (HE 148/2015, Ympäristövaliokunnan mietintö 3/2016, Täysistunto ään , TP:n vahvistus ) joten: Jatkossa poikkeamisvalta kuuluu kokonaisuudessaan kunnille. ELY-keskukset ratkaisevat vireillä olleet hakemukset Laajasti lainsääntömuutoksen yhteydessä oli tarve varmistaa yhdenmukaiset käytännöt jatkossa kuntien välillä Poikkeamisvalta siirtyy kunnille kun kysymys on: * Uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; * Vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremmasta rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ollut osoitettu rakennusoikeutta; * poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai * poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. soveltaa Poikkeamisen edellytyksiin ei tule muutoksia: * HE:n mukaan "Poikkeamisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat joustavia, mutta niiden soveltamista ohjaa vakiintunut 15 vuoden aikana muodostunut oikeuskäytäntö". * Ts. toimivallan siirto kuntiin ei muodosta perustetta tulkita ja säännöksiä jatkossa aikaisemmasta eroavalla tavalla Muutoksen pääkohdat: - Poikkeamisen käsite ja poikkeamiseen liittyvän harkintavallan luonne - Poikkeamisen edellytykset ja erityinen syy - Ranta-alueiden suunnittelutarve (MRL 72 1 ja 2 mom.) ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistaminen ranta-alueen poikkeamisessa - Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden vähäistä suurempi ylittäminen - Poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä - Poikkeaminen MRL 53.3 :n mukaisesta rakennuskiellosta Poikkeamiseen liittyvän harkintavallan luonne: Lupa-asioissa viranomaisten harkintavalta jaetaan laillisuus- ja tarkoituksen mukaisuusharkintaan MRL momentin mukaisten poikkeamisen edellytysten täyttyminen ja 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn olemassaolo ratkaistaan laillisuusharkinnalla.

2 Jos poikkeamisen edellytykset täyttyvät ja on olemassa erityinen syy poikkeuksen myöntämiseen, kunta MRL 171 :n 1 momentin mukaan " voi " myöntää poikkeuksen. Pakkoa siihen kuitenkaan ei ole. Tarkoituksenmukaisuusharkinta ei tarkoita mielivaltaa, vaan sen käyttöä rajoittavat mm. hallintolain 6 :n mukaiset oikeusperiaatteet (esim. tarkoitusidonnaisuuden, suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaate). Poikkeamisen edellytykset (MRL mom): Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa: 1) kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia Tarkoituksenmukaista on selvittää ensin, täyttyvätkö poikkeamisen edellytykset ja jos vastaus on myöntävä, vasta sen jälkeen ottaa kantaa siihen, onko asiassa olemassa erityinen syy poikkeuksen myöntämiseen. Poikkeamispäätöksin ei voida sallia sellaista rakentamista, joka ei olisi mahdollista kaavallakaan (esim. emätilan rakentamista niin tehokkaasti, että alueelle ei jäisi riittävää yhtenäistä rakentamatonta aluetta). Haitta kaavan toteuttamiselle: - Tulee esille tilanteissa, joissa alue on kaavoitettu (kaikki kaavamuodot) - Koskee tavallisesti poikkeamista kaavan määräyksistä - Kytkeytyy ranta-alueilla tyypillisesti maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukseen - Poikkeaminen kaavasta yhden kohdalla edellyttää vastaavaa menettelyä kaikkien muidenkin samassa asemassa olevien kohdalla, josta voi seurata, että kaava-alueen rakentamisen sisältö muodostuu poikkeamisluvin kaavaratkaisun perusperiaatteita vastaamattomaksi Erityiset syyt: - Henkilöön liittyvät seikat (perinnönjako, avioero ja muut sukulaistenväliset sopimukset) eivät ole erityisiä syitä, koska niitä ei voi ottaa huomioon kaavaratkaisuissakaan - Myöskään kiinteistön muodostaminen ei ole erityinen syy, koska rakentamisen edellytykset ratkaistaan pelkästään MRL:n säännösten nojalla (lohkominen ja halkominen) - Rauennut poikkeamis- tai rakennuslupa ei muodosta erityistä syytä, vaan

3 asia ratkaistaan kulloistenkin olosuhteiden ja voimassa olevien säännösten ja määräysten nojalla Erityisiä syitä ovat esim: - Hanke toteuttaa tai edistää esim. aluetta koskevan kaavan päämääriä - Kaavan hyväksymisen jälkeen muuttuneet olosuhteet; rajoituksen tai määräyksen yleisluontoisuus tai vanhentuneisuus - Hankkeen vähäisyys - Hankkeen kohteen ja laadun erityiset ominaisuudet - Myös korvaava ja täydennysrakentaminen määrätyin edellytyksin Erityinen syy vakinainen/pysyvä rakentaminen - Lähialueen asuinrakennusten käyttötarkoitus - Alueen yhdyskuntatekninen huolto - Rakennuspaikan koko - Rakennusten sijoittuminen riittävälle etäisyydelle rantaviivasta Rantavyöhyke (MRL 72.1 ) - Rannan välitön lähialue - Ulottuu yleensä 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta - Rakennuspaikan mahdolliseen sijaintiin rantavyöhykkeellä ei vaikuta se, onko rakennuspaikka omarantainen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu: MRL:n yhteydessä säännös tarkoittaa, että tasapuolisuuden sivuttaminen on kielletty, jos siihen ei ole MRL:sta johdettavissa olevaa maankäytöllistä perustetta Rantarakentaminen: - Emätilatarkastelu on lupakäytännössä ja oikeuskäytännössä vakiintunut tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tarkoitettu menettely - Tasapuolisuuden toteutumista arvioidaan sekä eri emätilojen välillä ja emätilojen sisällä - Tasapuolisuutta toteutetaan selvittämällä kuinka monta itsenäistä tilaa emätilasta on erotettu ja kuinka monta rakennusoikeutta emätilalle kuuluneella ranta-alueella on jo käytetty tilalle kuulunutta ns. muunnettua rantaviivakilometriä kohti Emätilatarkastelu ja rantaviivan muuntaminen ovat siinä määrin poikkeamiseen vakiintuneita menettelyjä, että niiden tekemättä jättäminen ainakin silloin, kun kaavoittamattomalle alueelle on muodostumassa uusi rakennuspaikka, merkitsee riittämätöntä ja puutteellista selvittämistä, koska menettelyjen nojalla saadaan oikeudellisesti ratkaisevia perusteita sille, voidaanko poikkeamiseen suostua vai onko hakemus hylättävä. Jos nämä selvitykset ovat puutteellisia, voidaan päätös valituksen johdosta kumota.

4 Poikkeamispäätöksen valmistelu: Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä, hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset Selvittämiskeinoja: - Naapureiden kuuleminen ym. kuuleminen - Lausunnot viranomaisilta - Katselmus - Asian katkaisemiseen vaikuttavat taustaselvitykset (esim. kaavat, strategiset suunnitelmat, ohjelmat, investoinnit yms.) - Tehtävät selvitykset (esim. emätilatarkastelu, rantaviivan muuntaminen, luontoselvitykset ym.) MRL :n mukaan kunnan on tarvittaessa pyydettävä ELY-keskuksen lausunto, muun valtion viranomaisen lausunto tai maakunnan liiton lausunto, jos poikkeaminen koskee merkittävästi niiden toimialaa, samoin on pyydettävä naapurikunnan lausunto, jos poikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapurikunnan maankäyttöön. MRL :n mukaan ELY-keskuksen lausunto on kuitenkin pyydettävä aina silloin, kun poikkeaminen koskee 1. luonnonsuojelun kannalta merkittävää aluetta; 2. rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai aluetta; tai 3. maakuntakaavassa virkistys-, suojelu tai liikennealueeksi varattua aluetta Poikkeamispäätös annetaan julkipanon jälkeen (MRL ja MRA 97 ). MRL :n mukaan poikkeamispäätös on toimitettava hakijalle, samoin kuin niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai päätöstä erikseen pyytäneet. Lisäksi MRL :n mukaan poikkeamispäätös on viivytyksettä toimitettava tiedoksi ELY-keskukselle. Poikkeamispäätöksen valmisteluaikataulu, kun rakennusvalvontaan jätetyt hakemukset ovat täydelliset tarvitaan noin 1-1,5 kk valmisteluun (selvitysten tekemiseen), jonka jälkeen asia saadaan kunnanhallituksen listoille ja julkipanon ja valitusajan jälkeen menee noin 1 kk, että poikkeamislupa on lainvoimainen, ellei siitä valiteta. Kokonaisaikaa kuluu poikkeamispäätöksen lainvoimaisuuteen noin 1,5-3 kk - Poikkeamispäätös jätetään rakennusvalvontaviranomaiselle, joka katsoo asiakirjat ja pyytää täydennykset (esim. naapurien suostumukset ja jätevesi ym. tarvittavat selvitykset) - Kun asiakirjat on täydennetty ja ovat valmiita poikkeamiskäsittelyä valmistelua varten, pyytää tekninen johtaja tarvittavat muiden viranomaisten lausunnot (ELY, naapurikunnat yms.)

5 - Tarvittavien MTL:n sisältövaatimusten mukaisten muiden selvitysten tekeminen - Poikkeamispäätösten valmistelu kunnanhallitukselle - ELY-keskuksesta poikkeamispäätöksen saaminen kesti 2-3 kk Tekninen johtaja tarvitsee MRL:n mukaisiin selvityksiin ja valmisteluun päätösehdotusta varten kunnanhallituksen esityslistalle keskimäärin 1-1,5 kk. Työläitä selvitettäviä ovat esim: rantapoikkeamat, joiden taustaselvityksissä on enemmän selvitettävää, emätilaselvitykset, tulva-asiat, tuleva kaavoitus, luonto-asiat yms. sekä sellaiset poikkeamat, joissa pitää pyytää ohjaavien viranomaisten lausuntoja esim. suojeluasiat ja luontoarvoihin liittyvissä asioissa. Sovittu työnjako kuntapoikkeamissa Pyhäjoen rakennusvalvonnan kanssa on sama kuin ELY-keskuksen kuntapoikkeamissa käytettiin. Tämä valmisteluaika lasketaan siitä, kun rakennusvalvonta on tarkastanut kuntaan jätetyt poikkeamislupa-asiakirjat ja todennut ne täydellisiksi kaikkine liitteineen. Rakennusvalvonta lähettää asiakirjat eteenpäin teknisen johtajan poikkeamislupa valmisteluun. Puutteellisia asiakirjoja ei laiteta eteenpäin poikkeamisvalmisteluun. Poikkeamislupa hakemus katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, kun hakemukset on rakennustarkastaja todennut täydellisiksi kaikkine liitteineen ja tehnyt asiasta merkinnän hakemuksiin. - Liitteenä: Kuntaliiton yleiskirje /2016 Ehdotus: Tekninen lautakunta tottunut päätökset eivät päätöksenteossa 1) merkitsee saadun selonteon tiedoksi pöytäkirjaan ja toteaa, että tekninen lautakunta viranomaislautakuntana tuntee ja on laillisuusperusteiseen päätöksentekoon, jossa perustu tarveharkintaan, kuten poliittisessa 2) ennen MRL:n / MRA:n muutosta kuntien tekemät poikkeamiset ovat olleet luonteeltaan lähinnä ns. kaavamääräyksistä poikkeamisia tai muita vähäisiä poikkeamisia. Kunta on ollut ELY-keskuksen tekemissä poikkeamisissa lausunnon antajana 3) lähettää selonteon tiedoksi kunnanhallitukselle, joka aloittaa MRL:n /MRA:n mukaisena uutena viranomaisena tekemään poikkeamispäätöksiä ja joutuu päätöksen teossaan (vähäisiä kaavamääräyksestä poikkeamisia lukuunottamatta) tarkastelemaan, täyttyvätkö MRL:n ym. lakien sisältövaatimukset poikkeamisasioissa vaiko eivät ja tekemään poikkeamispäätökset virkavastuulla laillisuusperustein.

6 Päätös: Lautakunta hyväksyi ehdotuksen.