VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2/2011 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki Laiho sanoo. sivulla Kaupungin tilapalvelut uudistuvat Mika Savolaisen urakka loppusuoralla VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN sivu 6 KUNTA- TEKNIIKKA 65 VUOTTA Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40

2 2011 Vesihuollon osto-oppaan 2011 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen versio lehti.kuntatekniikka.fi NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa syksyllä sekä muun muassa Kuntamarkkinoilla Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden tärkeä työkalu. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, Helsinki

3 SISÄLTÖ 2/ maaliskuuta 40 Ensi elokuussa valmistuvan Musiikkitalon ympäristötyöt ovat yksi Helsingin kuntatekniikan kärkihankkeista tänä vuonna. Kaupungin osuus niistä on parisen miljoonaa. 22 Lehti on tärkeä SKTY:n jäseniä yhdistävä tekijä, Kunnallistekniikan päätoimittajana 1980-luvulla toiminut Raimo K. Saarinen sanoo. 30 Tampereelle junaradan päälle noussee 95 miljoonan euron monitoimihalli kevään 2013 jääkiekon MM-kilpailuihin mennessä. 36 Uimahallien allasveden on oltava turvallista. STM:ssä harkitaan allasvesiasetuksen päivittämistä valvontatutkimusten osalta. KIINTEISTÖT Vantaa yhtiöittää tilapalvelunsa vuoden loppuun mennessä 6 Oulu sai 40 miljoonan euron Avohoitotalon 12 Suomen sairaalat miljardikorjausten edessä 14 Kumppanuusmallia testataan Espoon ja Oulun hankkeissa 15 VESIHUOLTO Hajajätevesiasetusta ja ympäristönsuojelulakia uusittiin 18 Valtio tukee jätevesineuvontaa kolmella pilottialueella 20 Varsinais-Suomi teki vesiosuuskuntaoppaan 21 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTA Alan ammattilaisten valistaja on kestänyt ja muuttunut ajassa 22 Kaupungininsinööri teki lehtimiesuran Kunnallistekniikka-lehdessä 22 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 25 UKTY 29 LIIKUNTAPAIKAT Tampere saa monitoimihallin radan päälle 30 Kansi yhdistää raiteiden jakaman kaupungin 33 Nettiopas neuvoo jäähallien rakentamisessa 34 Uimahallien hygienia vaatii ammattitaitoa 36 Allasvesiasetus uudistuu? 37 TEKNISET PALVELUT Teknisen sektorin investoinneissa ei suuria leikkauksia 40 Suurin osa kunnista käännetyn alv-velvollisuuden piiriin 45 ROTI huolissaan kuntainfran korjausvelasta 46 Rakennusluvan alhainen hinta ei ole kunnan vetovoimatekijä 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kaupunkien rytmit 17 Uutisia 51 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 2/2011 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kaupungin tilapalvelut uudistuvat Mika Savolaisen urakka loppusuoralla VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN sivu 6 2/2011 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki Laiho sanoo. sivulla KUNTA- TEKNIIKKA 65 VUOTTA Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40 Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Kuntatekniikkaa vaali-ilmassa Huhtikuussa käytäviin eduskuntavaaleihin on liittynyt poikkeuksellista värähtelyä viimeisen vuoden ajan. Poliittiseen kenttään on saanut liikettä iso mies nimeltä Timo Soini, jonka edustaman puolueen kannatus on mielipidetiedusteluissa noussut uusiin ennätyksiin. Ainakin yhdessä asiassa Soinin puolue on kovin samanmielinen muiden kanssa: maamme perusinfrastruktuurista liikenneväylistä sekä energia- ja vesihuollon verkostoista on huolehdittava aiempaa paremmin. Tätä asiaa ovat erityisesti rakennusalan eri etujärjestöt pitäneet näkyvästi esillä viime kuukausina. Rakennetun omaisuuden rapistuvaa tilaa luotaava ROTI-raporttikin valmistui sopivasti vaalien alla. On yhdestoista hetki lisätä perusväylänpidon rahoitusta ja etenkin vesihuoltoverkostojen saneerausinvestointeja. Tähän kuoroon on helppo liittyä ja todeta samalla, että ongelma on yleismaailmallinen. Mutta mistä lisärahoitus löytyy? Elinkaarihankkeissakin pää voi pian tulla vetävän käteen, jos vuotuisiksi palvelumaksuiksi muutetut investoinnit nielevät yhä suuremman osan budjettivaroista. Vesihuolto on asiakasmaksurahoitteista palvelua, joten sen hinnoittelussa on otettava lusikka kauniiseen käteen ja lopetettava VVY:n vuotuisen taksavertailun keskiarvomaksujen ja naapurikunnan taksojen käyttäminen maksukattoina. Samalla pitää huolehtia laitosten kustannustehokkuuden parantamisesta rakenteellisilla uudistuksilla, uudella teknologialla ja työtapojen kehittämisellä. Väylien kunnossapidossa tilanne on hankalampi sekä valtiolla että kunnissa. Liikkumisen vapautta ei ole helppo heikentää, eli väylämaksujen poliittinen tie on kivinen. Verovaroille taas löytyy runsaasti muita ottajia kuntatekniikan ulkopuolelta. Missä rahat piileskelevät, kun maamme on vauraampi kuin koskaan? Keväthuumaa energiamarkkinoilla Ruotsalainen Vattenfall on aikeissa luopua liiketoiminnastaan Suomessa. Yhtiö etsii ostajaa voimalaitoksilleen ja energiaverkoilleen useissa kaupungeissa ja laajoilla maaseutualueilla. Runsaassa vuosikymmenessä strateginen kelkka kääntyi ja yhtiö päätti vetäytyä Suomesta. Ostajia riittänee. Saksalainen E.ON on jo ilmoittanut ostohaluistaan. Asiakkaan kannalta harvainvalta sähkömarkkinoilla jatkunee ellei peräti vahvistu, jos E.ON saa haluamansa. Onneksi meillä on vielä myös kuntien energiayhtiöitä. Eräät niistä saattavat innostua kaupantekoon, jos Vattenfallin omistuksia myydään pienemmissä erissä. Huutokaupassa pää on syytä pitää kylmänä, ettei kauppahinta ylitä ostajan kestokykyä. Asiakkaat kun lopulta aina maksavat kauppahinnan kuplat tuotteiden hinnoissa. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista muodostuva osake VANTAA YHTIÖITTÄÄ Vantaa järjestää toimitilapalvelunsa uuteen uskoon. Tavoitteena on asiakkuuslähtöisyys. Uusi organisaatio koostuu tilakeskuksesta ja kahdesta liiketoimintayksiköstä: teknisistä palveluista ja käyttäjäpalveluista. Liiketoimintayksiköistä muodostetaan osakeyhtiö, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Muutos koskee noin työntekijää. He siirtyvät uusiin yksikköihin vanhoina työntekijöinä. TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen KUVAT Seppo Haavisto Vantaan toimitilapalvelujen uudelleenjärjestelyt eivät tule yllätyksenä, sillä niitä on pohjustettu jo vuosia. Vantaalla laadittiin vuonna 2006 kaupunkikonsernin toimitilastrategia. Siinä määriteltiin jo konkreettisia tavoitteita siitä, mitä kaupungissa tulee tehdä toimitilahallinnon ja tilapalveluiden osalta, tilakeskuksen toimialajohtaja Mika Savo- Nyt meillä on suunnitelmat siitä, miten muutamme konsernirakennetta, miten yhtiöitämme tilapalvelut ja miten ulkoistamme korjausrakentamisen. Tänä vuonna toteutamme nämä operaatiot, Vantaan tilakeskuksen toimialajohtaja Mika Savolainen vakuuttaa. 6 Kuntatekniikka 2/2011

7 yhtiö aloittaa ensi vuoden alussa TILAPALVELUNSA KIINTEISTÖT Kuntatekniikka 2/2011 7

8 Yritämme saada aikaan tehokkuutta siten, että meille tulee vain yksi yhtiö, yksi hallitus ja yksi toimitusjohtaja, mutta kuitenkin kaksi liiketoimintayksikköä, Mika Savolainen sanoo. lainen kertoo. Tärkein tavoite oli organisaation selkiyttäminen, päätöksenteon yksinkertaistaminen. Toisin sanoen kaikki, mikä liittyy toimitilojen omistamiseen, hallinnointiin tai tilapalveluihin, haluttiin keskittää yhteen paikkaan. Tällä tavalla päätöksenteosta saadaan mahdollisimman johdonmukaista ja yksiselitteistä koko kaupunkikonsernissa. Perustana asiakkuuslähtöisyys Kaupunkikonsernin antamien suuntaviivojen mukaan strategiaa alettiin laatia luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyönä. Vuonna 2007 valmistui esite Asiakkuuslähtöinen tilakeskus, jossa asetettiin tavoitteet vuosille Koska Vantaalla tilakeskuksen tavoitteeksi on asetettu asiakkuuslähtöisyys, kuvasimme esitteessä tähän tavoitteeseen soveltuvaa toimintamallia. Siinä on keskeistä se, mitä käyttäjät haluavat ja mitä palveluita toimitiloille pitäisi tuottaa, Savolainen kertoo. Perusajatuksena oli, että kunkin alan ammattilaiset voisivat keskittyä omaan työhönsä. Vastuuta toimintaympäristöstä haluttiin siirtää enemmän tilakeskukselle. Tilakeskuksessa puolestaan katsottiin, että olisi järkevää, jos esimerkiksi vahtimestarit, siivoojat ja huoltomiehet voisivat toimia yhtenä porukkana. Jos esimerkiksi lamppu on palanut, niin siivooja huomaa sen ensimmäisenä. Kun hän ilmoittaa siitä heti huoltomiehelle, tämän ei tarvitse tehdä turhia lenkkejä. Tavoitteissa tuotiin esiin myös organisoituminen, keskittäminen ja se, että tulosalueista tulisi tehdä itsenäisiä toimintayksikköjä myös taloudellisesti. Vantaa-sopimus toi uusia tavoitteita Poliittiset ryhmät allekirjoittivat Vantaa-sopimuksen syksyllä Sopimuksessa asetettiin tilakeskukselle vuoden 2010 talousarviokirjaan neljä sitovaa ta- VANTAAN KAUPUNGIN TOIMITILAPALVELUT Nykytilanne Tilakeskus KIINTEISTÖJOHTO HANKEPALVELUT KIINTEISTÖPALVELUT ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Tilanne Tilakeskus Tilapalvelut Oy TEKNISET PALVELUT KÄYTTÄJÄPALVELUT 8 Kuntatekniikka 2/2011

9 KIINTEISTÖT Tilakeskuksen korjausrakentaminen on tarkoitus ulkoistaa kevään aikana. Se on erillinen päätös eikä liity muun toiminnan yhtiöittämiseen. voitetta, jotka koskivat toiminnan uudistamista. Valtuusto hyväksyi tavoitteet. Viime vuoden aikana oli katsottava, miten konsernirakenne toteutetaan toimitilojen osalta. Toiseksi tuli selvittää, miten tilapalvelut yhtiöitetään. Kolmantena haasteena oli ratkaista, toteutetaanko kiinteistöjen rahastoiminen. Edelleen oli tutkittava, miten korjausrakentamisesta luovutaan. Perustimme näistä jokaisesta oman projektin, Savolainen kertoo. Pormestaripohdinnat venyttivät aikataulua Savolaisen mukaan alun perin tavoitteena oli, että selvitykset valmistuvat 2010 huhtikuun loppuun mennessä. Aikatauluun tuli kuitenkin muutos. Poliitikkojen muodostama johtotoimikunta alkoi miettiä Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmää. Alettiin kinastella, tarvitaanko tänne pormestari vai kaupunginjohtaja. Lopulta Vantaalle päätettiin valita kaupunginjohtaja. Johtamisjärjestelmän muutoskaavailuun upposi päättäjien aikaa, joten muita hankkeita lykättiin. Valmista tulee vuoden loppuun mennessä Toimitilapalveluiden organisaatiojärjestelyjen määräaika siirrettiin 2010 loppuun. Nyt meillä on suunnitelmat siitä, miten muutamme konsernirakennetta, miten yhtiöitämme tilapalvelut ja miten ulkoistamme korjausrakentamisen. Tänä vuonna toteutamme nämä operaatiot, Savolainen vakuuttaa. Ensimmäiset askeleet otettiin jo helmikuussa. Yhteistoimintaneuvottelut järjestettiin 9.2. Ensimmäinen henkilöstöinfo pidettiin Kaupunginhallitus hyväksyi esitetyt organisaatiomuutokset kokouksessaan 7.3. Kaupunginhallitus teki periaatepäätöksen yhtiöittämisestä. Se on ennakkopäätös, jonka perusteella voimme ryhtyä perustamaan yhtiötä. Yhtiön liiketoimintasuunnitelma, taloudelliset laskelmat sekä yhtiön perustamisasiakirjat käsitellään vielä kaupunginhallituksessa syyskuun loppuun mennessä. Myös muut tarvittavat päätökset tehdään ajoissa, jotta kaikki on valmista Yksi osakeyhtiö, kaksi liiketoimintayksikköä Ensi vuoden alussa Vantaalla tilapalvelut tuotetaan osakeyhtiössä, jonka työnimenä on Tilapalvelut Oy. Yhtiössä on kaksi liiketoimintayksikköä: Tekniset palvelut (kiinteistöpalvelut) ja Käyttäjäpalvelut (ateria-, siivous- ja vahtimestaripalvelut). Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös tilakeskus, mutta se on osakeyhtiön ulkopuolinen toimiala. Ei ole järkevää perustaa useita eri yhtiöitä, sillä se lisäisi hallintoa. Yritämme saada aikaan tehokkuutta siten, että meille tulee vain yksi yhtiö, yksi hallitus ja yksi toimitusjohtaja, mutta kuitenkin kaksi liiketoimintayksikköä, Savolainen selvittää. Tilakeskus vastaa kiinteistöjen omistamisesta ja hallinnoinnista, tilapalvelujen strategisesta johtamisesta ja palvelujen tilaamisesta. Se myös toimii tilapalveluissa kaupunkitasoisena asiantuntijana. Tilakeskus tekee sopimukset sekä tilapalveluyhtiön Tek- Kuntatekniikka 2/2011 9

10 KIINTEISTÖT Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy Kehäradan varteen rakennettavaan Marja-Vantaan kaupunginosaan tulee noin asuntoa ja työpaikkaa. Marja-Vantaan palvelurakentaminen viekin leijonanosan kaupungin tänä vuonna toimitilainvestointeihin varatuista 82 miljoonasta eurosta. nisten palveluiden että ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa. Tilakeskus tulee toimimaan Käyttäjäpalveluiden managerina ja laatii myös sen sopimukset. Tilapalvelut Oy on in-house -yhtiö Tilakeskus ei peri palveluksistaan managerointipalkkiota. Se toimii oman määrärahan ja budjetin puitteissa. Esimerkiksi kun tilataan koulun ateriapalvelu joko Käyttäjäpalveluilta tai ulkopuoliselta yhtiöltä, lasku menee myyjältä suoraan palvelua tarvitsevalle toimialalle eli sivistystoimelle, joka maksaa laskun sellaisenaan. Teemme kuitenkin erilliset sopimukset teknisistä ja käyttäjäpalveluista. Meillä on tälläkin hetkellä sisäiset sopimukset, mutta ne ovat lähinnä yhteistoimintasopimuksia. Savolainen korostaa, että uusi osakeyhtiö on in-house -yhtiö. Se ei toimi markkinoilla eikä siis tarjoa palveluita ulkopuolisille. Henkilökunnan edut säilyvät Nykyisessä tilakeskuksessa on noin työntekijää. Heistä valtaosa eli liki henkilöä siirtyy uuteen osakeyhtiöön. Loput sata jäävät tilakeskukseen. Tällä hetkellä toimitilapalvelujen ateriapalvelut työllistää 400 henkilöä, siivouspalvelut 500 ja kiinteistöpalvelut 200 työntekijää. He kaikki siirtyvät uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Vantaan kaupunki omistaa osakeyhtiön 100-prosenttisesti. Tämä takaa sen, että pääosin kaikki työsuhde-edut säilyvät. Lomiin, palkkoihin tai eläkkeisiin ei tule mitään merkittäviä muutoksia. Työehtosopimukseksi tulee KVTES:n sijaan jokin muu sopimus. Yksi mahdollisuus on PTYTES, joka on lähellä kunnallista työehtosopimusta, Savolainen täsmentää. Työpaikkojen säilymistä tukee se, että tilakeskus tulee ostamaan uudelta yhtiöltä käyttäjäpalveluita vuosittain noin 55 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä teemme itse 80 prosenttia näistä töistä ja ostamme ulkoa 20 prosenttia. Korjausrakentaminen ulkoistetaan Tilakeskuksen korjausrakentaminen on tarkoitus ulkoistaa kevään aikana. Se on erillinen päätös eikä liity millään tavoin muun toiminnan yhtiöittämiseen, Savolainen korostaa. Olemme jakaneet korjaustoimintamme tehtävät rakennus-, LVI-, sähkö- ja maalaustöihin. Näiden töiden hankinta toteutetaan kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Kilpailuun osallistuvat 15 urakoitsijaa valittiin kaikista ilmoittautuneista. Kilpailun perusteella valitaan neljä yritystä, yksi kultakin alalta. Korjausrakentamistoiminnan noin 60 henkilöä siirtyvät voittaneiden liikkeiden palvelukseen. Kaupunginhallitus on määritellyt, että siirtyvillä työntekijöillä on kahden vuoden irtisanomissuoja. Savolaisen mukaan kaupunki aikoo ostaa ulkoistettavia korjauspalveluja kesäkuun alusta alkaen noin kuudella msiljoonalla per vuosi, joten töitä korjausrakentamisen ammattilaisille riittänee jatkossakin. Kiinteistöjen myynti nappikauppaa Vantaan kaupungin omistuksessa on Savolaisen mukaan vain vähän tyhjiä ja vapaita kiinteistöjä. Olemme kuitenkin myyneet yksittäisiä kiinteistöjä. Teemme niistä kymmenen kiinteistön myyntisalkkuja, jotka viemme kaupunginhallituksen päätettäviksi. Viime vuoden aikana teimme kolme myyntisalkkua. Tänä vuonna toimintaa jatketaan. Viime Tilakeskus tulee ostamaan uudelta yhtiöltä käyttäjäpalveluita vuosittain noin 55 miljoonalla eurolla. vuonna Vantaa myi kiinteistöjä reilulla miljoonalla eurolla. Se on tässä rahoitusmassassa pienimuotoista toimintaa. Myytävät kiinteistöt ovat pääasiassa yksittäisiä omakotitaloja, asuntoosakkeita tai sitten purkukuntoisia kiinteistöjä, joissa kaupungilla ei ole mitään toimintaa. Emme haali kiinteistöjä ulkopuolisille vuokrattaviksi. Kaikki kiinteistömme palvelevat omaa toimintaamme. Elinkaarihankkeita tulossa Sen sijaan Vantaa rakentaa ja investoi koko ajan. Tänä vuonna kaupunki käyttää 82 miljoonaa euroa toimitilainvestointeihin ja alkaa toteuttaa kiinteistöjen elinkaarihankkeita. Vantaalla uudisrakennukset keskittyvät kaupungin palveluiden osalta Marja-Vantaalle, Kivistön alueelle. Kehäradan varteen rakennetaan kokonainen kaupunginosa, jonne tulee asuntoa ja työpaikkaa. Sinne tulevat päiväkodit ja koulut ovat kaupungin isoimpia investointeja. Vantaalla on harkittu sitäkin, että myytäisiin koulukiinteistöt ja vuokrattaisiin ne takaisin opetuskäyttöön. Tarkoituksena on selvittää se vaihtoehto tämän vuoden aikana. Alunperin tavoitteena oli, että selvitystyö olisi tehty viime vuonna, mutta asiaa on lykätty. Käymme ensin läpi organisoitumisen muutokset. Sen jälkeen katsomme kiinteistöjen omistukseen ja rahastointiin liittyvät asiat. Niitä ei kannata nyt ottaa samaan rytäkkään, Mika Savolainen perustelee. 10 Kuntatekniikka 2/2011

11 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

12 Sairaanhoitopiirin suurin investointi tällä vuosi Oulu sai 40 miljoonan euron AVOHOITOTALON Oulussa otettiin käyttöön Avohoitotalo maaliskuun alussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sitten Oulun yliopistollisen keskussairaalan. Uuden kiinteistön valmistuminen käynnisti ketjureaktion, kun myös vanhan sairaalan tiloja järjestellään uudelleen. TEKSTI Martti Ahlstén Avohoitotalo on rakennetun Oulun yliopistollisen keskussairaalan taakse, Medipoliksen viereen rakennettu uusi sairaalarakennus, johon keskitetään valtaosa sairaanhoitopiirin lyhytjälkihoitoisesta kirurgiasta (Lyhki). Uusia leikkaussaleja tulee kahdeksan. Vanhojen leikkaussalien uudelleenjärjestelyjen jälkeen leikkaussalien nettolisäys on kolme. Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiirin leikkauskapasiteetti kasvaa. Johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukan mukaan leikkausjonot saadaan hoidettua pois. Tähän asti jonoja on ollut vaikea purkaa tilarajoitteiden takia edes ylitöinä. Uusien tilojen myötä pystymme järjestämään myös vuodeosastotoiminnan nykypäivän vaatimusten mukaisesti. Kun Lyhki siirtyy uuteen taloon, pystymme varaamaan vanhalle puolelle yhden salin päivystysleikkauksille ja yhden salin infektiopotilaiden leikkauksille, Ouka kertoo. Yksi OYS:n ongelma on ollut sisääntulorampin ruuhkaisuus. Sairaanhoitopiirillä on nykyisellään noin avohoitokäyntiä. Kaikki kävijät ovat tulleet sisään samaa väylää. Nyt näistä käynneistä siirtyy Avohoitotalon puolelle eli nykyiseen sisäänkäyntiin verrattuna toiselle puolelle vanhaa kiinteistömassaa. Muunneltavissa tuleviin tarpeisiin OYS:n vanhoja rakennuksia on vuosien varrella pitänyt saneerata muuttuvien hoitotekniikoiden takia useaan kertaan. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kertoo, että saneeraaminen on käynyt koko ajan vaikeammaksi, kun tilaa ei ole ollut riittävästi. Avohoitotalo on voitu rakentaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Kun osa toiminnoista siirtyy sinne, vanhojen rakennusten tilajärjestelyihin ja saneerauksiin saadaan uutta pelivaraa. Sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on erittäin merkittävä. Avohoitotalon hankkeeseen sisältyi jonkin verran vanhojen tilojen saneeraamista uuteen käyttöön, mutta laajamittaisemmasta saneeraamisesta päätetään valmisteilla olevassa kiinteistöstrategiassa, Leskinen sanoo. Avohoitotalon suunnittelun lähtökohta on ollut muunnelta- Juha Sarkkinen 12 Kuntatekniikka 2/2011

13 sadalla Juha Sarkkinen Oulun Avohoitotalo sijaitsee aivan Oulun yliopistollisen keskussairaalan takana ja Medipoliksen vieressä. Taloon tullaan Kiviharjuntien pääovista, mutta myös vanhan OYS:n puolelta on kulkuyhteys sinne kahdelta tasolta. vuus. Kukaan ei pysty ennustamaan, miten ja millaisella tekniikalla ihmisiä hoidetaan vuoden päästä. Avohoitotalon muunneltavuus uudenlaisiin tarpeisiin on kuitenkin paljon parempi kuin vanhojen sairaalarakennusten. Hoitokäytännöt ovat perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteena kaikkialla. Yleinen tavoite on, että potilaiden sairaalassaoloaikoja pitäisi pystyä lyhentämään. Avohoitotalo on suunniteltu tätä tavoitetta palvelemaan. Myös vanhan puolen tiloja aletaan saneerata tämä tavoite ohjenuorana. Uusinta tekniikkaa Avohoitotalo tulee olemaan paitsi muunneltava, myös hyvin tekninen rakennus. Tekniikka ei tällöin tarkoita pelkästään hoidon välineitä vaan myös automatiikkaa, turvallisuutta ja energian käyttöä. Esimerkiksi leikkaussalien ilmanvaihto on uusinta teknologiaa. Tietyt tekniset hankinnat jätettiin aivan loppuvaiheeseen, jotta saataisiin mahdollisimman uusia laitteita ja järjestelmiä. Esimerkiksi valaisimien kohdalla tämä osoittautui kannattavaksi ratkaisuksi. Avohoitotalon rakentaminen kesti noin kaksi vuotta ja työllisti noin sata rakentajaa. Edessä runsaasti rakentamista Myös uudisrakentamisen tarve on jatkossa huomattava. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin teknisen johtajan virasta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Heikki Salumäki kertoo, että sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on noin 250 miljoonaa euroa ja uudisrakentamisen tarve Avohoitotalon jälkeen noin 200 miljoonaa euroa. Kaikki se tulee tapahtumaan Kontinkankaalle seuraavien runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkempi aikataulu tehdään 2 4 vuoden sisällä, kun ensin valmistuu työn alla oleva sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategia, Salumäki sanoo. KIINTEISTÖT AVOHOITOTALO Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2008, talo otettiin käyttöön Rakennustöiden kokonaiskustannusarvio on noin 40 milj. euroa. Sairaalalaite-, irtokaluste- ym. irtaimistohankinnat noin 10 milj. euroa. Pinta-ala br. m 2, huoneistoala m 2, vanhojen tilojen muutostöiden pinta-ala 933 br. m 2. Viisi maanpäällistä ja kaksi maanalaista kerrosta. Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Pääsuunnittelija arkkitehti Pekka Lukkaroinen. TILAT Kahdeksan leikkaussalia Kirurgian ja neurokirurgian poliklinikka 21-paikkainen heräämö Reumakeskus, johon on keskitetty aikuisten reumahoito kokonaisuudessaan Radiologian osaston tilat, myös Oulun kaupungin perusterveydenhuollon radiologia Pieni ravintola Pysäköintitiloja 150 autolle, alempaa parkkialuetta voidaan käyttää väestönsuojana Juha Sarkkinen Avohoitotalossa on kahdeksan leikkaussalia. Uuden sairaalan suunnittelussa on vältetty pintakoreutta ja panostettu sen sijaan tilojen käytännöllisyyteen ja toimivuuteen. Kuntatekniikka 2/

14 Suomen sairaalat miljardikorjausten edessä Avohoitotalon valmistuminen Ouluun on osa jättiläismäistä Suomen sairaaloiden peruskorjaus- ja uudelleenrakennusurakkaa, joka valtaosiltaan on vielä edessä. Teknillisen korkeakoulun HE- MA-tutkimusyksikkö (Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture) raportoi 2007, että maamme sairaaloilla on edessään vuotta kestävä korjausvaihe. Sairaalarakennuksen runko kestää vuotta, putkistot vuotta, ikkunat, ovet ja pinnoitteet vuotta. Prosessit ja toimintamallit muuttuvat siten, että ne tarvitsevat uutta tilaa 8 10 vuoden välein. Suomen sairaalat on pääosin rakennettu vuotta sitten, joten merkittävä osa niiden rakennuksista on tullut teknisen elinkaarensa päähän. Ne ovat toiminnallisesti ahtaita, ja niissä on pikaista korjaamista vaativia Oulun Avohoitotalo on erittäin tekninen rakennus. Esimerkiksi sähköön liittyviä erilaisia järjestelmiä on 30. Sähköjohtoakin taloon on vedetty noin 500 kilometriä. kosteus- ja homevaurioita. Pelkkä vaurioiden korjaaminen maksaa arviolta 400 miljoonaa euroa. Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula muistuttaa, että 400 miljoonaa euroa tarkoittaa välitöntä korjaustarvetta. Hän arvioi, että puhutaan noin kolmesta miljardista eurosta, kun mukaan lasketaan kaikki tarpeelliset korjaus-, muutos- ja rakentamistyöt. Reijula johti toteutettua Valsai-hanketta (Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojekti), jonka laskelmista myös HEMA-yksikön tiedot ovat peräisin. Pirjo Pyhäluoto Rakennettava tulevaisuutta varten Sairaaloiden korjausrakentamisen arviointi sai alkunsa jo ennen Valsai-hanketta, sosiaali- ja terveysministeriön sairaaloiden sisäilmakartoituksesta, jonka selvitysmiehenä Reijula toimi. Jo silloin todettiin, ettei sairaaloita millään pystytä korjaamaan ajanmukaiselle tasolle kertarysäyksellä. Ei mistään löydy sellaista rahaa. Onneksi ei löytynyt, sillä sen aikaisen tietämyksen perusteella rakentamista ei olisi osattu tehdä oikein. Olisi alettu rakentaa tätä päivää varten, kun pitäisi rakentaa tulevaisuutta varten. Reijulan mukaan sairaalarakentamisen perustana pitäisi olla visio siitä, millainen Suomen terveydenhuolto on vuoden kuluttua. Korjaus- ja uudelleenrakentamishankkeet pitäisi toteuttaa niin, että tiloissa eri puolilla Suomea voitaisiin toimia kansallisen mallin määritelemällä tavalla. Martti Ahlstén Kaksi yhdellä iskulla eristys ja patolevy yhdellä asennuksella Finnfoamin uudella kellarin seinän eristeratkaisulla CW-300/100 mm saadaan aikaiseksi vesitiivis lämmöneristys, joka toimii myös kellarin seinän vedeneristeenä. Rakenna viisaasti ja eristä Finnfoamilla! FINNFOAM OY Satamakatu Salo puh. (02) fax (02) Kuntatekniikka 2/2011

15 KIINTEISTÖT Ohjelman kohteet ovat Espoossa ja Oulussa Käytännön ratkaisuja KUMPPANUUSHANKKEISIIN Arkkitehtitoimisto K2S Oy Espoon sairaala on uudenlainen, muuntuva ja toimiva sairaalakampus, jonka laaja tila on jaettu ihmisen mittakaavaisiin yksiköihin. Kampusta on käsitelty kuten kaupunkia, joka jakautuu aukioihin, katuihin, puistoihin ja kortteleihin. Rakennus- ja kiinteistöalan toimijat ovat ryhtyneet ratkomaan kumppanuusmalleihin liittyviä haasteita käytännön investointikohteiden ympärille rakennetulla kehitysohjelmalla. Tarkoituksena on tehostaa kumppanuusmallien käyttöä julkissektorilla ja mahdollistaa yksityissektorin innovaatiot osana julkisia hankintoja. Ohjelman rakennushankkeet ovat Espoon sairaala ja seniorikeskus sekä Oulun Kastellin monitoimitalo. Espoon sairaala ja seniorikeskus Espoon sairaala vastaa ikääntyvän väestö hoivatarpeisiin, joita nykyinen peruskorjaustarpeessa oleva Puolarmetsän sairaala ei pysty täyttämään. Kaupunki selvittää kumppanuusmalleja johtuen taloudellisesta tilanteesta, jossa kaupungin tulot pienenevät ja tase heikkenee. Hankkeen monet palvelutuottajat ja useat toimintamuodot mahdollistavat innovaatiot myös tuki- ja terveyspalveluiden tuotannossa. Toteutus elinkaarimallilla yhtenä kokonaisuutena Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen toteutus on tarkoitus hankkia yhtenä kokonaispalveluna elinkaarimallilla. Kilpailutettavaan palvelupakettiin sisältyy rakennussuunnittelu tilaajan teettämä arkkitehtikilpailun tuloksen pohjalta, rakentaminen, omistus- ja rahoitusratkaisu sekä kiinteistön ylläpitovastuu vuoden ajan ja kiin- Sairaalan kuntoutusosastojen pyöreä muoto edistää yhteisöllisyyttä ja tukee aktiivista kuntoutumista. teistöpalvelut. Varsinainen hoitotyö on rajattu palvelupaketin ulkopuolelle. Hankkeen laajuus on noin m 2. Hankkeen tarkoituksena on kehittää palveluprosesseja ja hyödyntää modernia arkkitehtuuria ja teknologiaa terveydenhuollossa. Kokonaisuus sisältää potilasosastoja, avoterveydenhuollon tiloja, hoiva-asumisen tiloja ja julkisia palvelutiloja. Hankkeen rakennuskustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Kumppanuusmallin hankintaprosessi on käynnistetty joulukuussa Arkkitehtitoimisto K2S Oy Pekka Vaara, toimialapäällikkö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Käytännön kumppanuusmallit -kehitysprojektin tavoitteena on kehittää vakiintunut toimintatapa kumppanuusmallien (elinkaarimallit, PPP-mallit) toteutukseen ja saada hankintaprosessi nopeammaksi ja edullisemmaksi. Näin alennetaan julkisten tilaajien kynnystä kump- Kuntatekniikka 2/

16 KIINTEISTÖT Kastellin monitoimitalo rakennetaan Oulun Kontinkankaan kaupunginosaan. Uuteen taloon tulee tilat yhtenäiselle peruskoululle, lukiolle, päiväkodille, nuorisotoiminnalle sekä kirjastolle. Sinne tulevat myös auditorio- ja liikuntatilat ja talon läheisyyteen ulkoliikuntakenttiä. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Oulun Kastellissa on kolme suhteellisen lähellä olevaa koulukiinteistöä mittavan peruskorjauksentarpeessa. Peruskorjauksiin liittyvien ongelmien takia syntyi ajatus korvata koulutilat uudisrakennuksella. Suunnitellussa kokonaisuudessa Kontinkankaan Sairaalarinteelle sijoitetaan Kastellin yhtenäinen peruskoulu, päiväkoti, lukio, kirjasto sekä nuorisotoimintaa ja liikuntapalvelutiloja. Oulun kaupungin tavoitteena on yksi palvelusopimus, jonka perusteella sopimuskumppani suunnittelee ja rakentaa sekä rahoittaa rakennuksen ja tuottaa kiinteistön ylläpitopalvelut. Kaupunki maksaa sopimuskumppanille palvelumaksua, jonka suuruuteen vaikutpanuusmallien käyttöön osoittamalla käytännön hankkeilla mallin hyödyt ja luomalla onnistuneita malliratkaisuja toimitilaja infrahankkeista. Kehitystavoite saavutetaan toteuttamalla käytännössä muutamasta rakennushankkeesta koostuva hankeohjelma, jossa laaditaan eri osapuolten (tilaaja, palveluntuottaja, sijoittaja, rahoittaja) näkemyksiin perustuvat hankeprosessin kuvaukset, tarjouspyyntöasiakirjat, palvelukuvaukset ja sopimusdokumentaatiot. Hankeohjelman puitteissa toteutettavia rakennushankkeita ovat Espoon Puolarmetsän sairaala ja Oulun Kastellin monitoimitalo. Hankeohjelmaan otetaan mukaan myös muita soveltuvia julkisten tilaajien hankkeita. Käytännön kumppanuusmallit -kehitysprojektissa ovat em. rakennuskohteiden tilaajien lisäksi Rakli, Kuntaliitto, Tekes, Inspira Oy, Pöyry CM Oy, Ernst & Young Oy ja Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy. Malliasiakirjoja saa vapaasti verkosta Käytännön kumppanuusmallit Oulun Kastellin monitoimitalo -hankkeen tuloksena on jo syntynyt seuraavat malliasiakirjat ja palvelukuvaukset: Elinkaarihankeen kilpailuttamisprosessi Maksumekanismiluonnos Suunnittelukilpailun voittanut Hyrrä on neljästä rakennusosasta muodostuva kokonaisuus. tavat tilojen käytettävyysperusteet. Kastellin monitoimitalon tilojen pinta-alat ovat yhteensä noin nelimetriä. Hankkeen tavoitehinta-arvio on noin Palvelu- ja vuokrasopimusrunkoluonnos Palvelutasokuvaus Tarjouspyyntöluonnos Toteutusmallien vertailu Vastuurajataulukko 43 miljoonaa euroa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa vuosina Kumppanuusmallin kilpailutus on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Dokumentit ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät Raklin sivuilta osoitteesta linkit/kehitysjaprojektit/kumppanuusmallit. 16 Kuntatekniikka 2/2011

17 Kaupunkien rytmit Yhdyskunta rakentaa itsensä joka päivä uudelleen. Itse asiassa kaupunkimainen yhdyskunta on sisimmältään prosessien toistoa samoina ja silti aina uusina. Rytmejä on vuorokauden, viikon, kuukauden ja vuoden tasolla. KAUPUNKILAISTEN PÄIVÄRYTMI NÄKYY ENERGIANKULUTUKSESSA Helsinkiläisten vuorokausikulutus lämpö Kellon ympäri Syksyllä 2010 Dodo ry piti Megapolis päivät Vanhalla ylioppilastalolla ja kirjoitti mm: Aamulla sytytämme valon ja laitamme kahvin tippumaan ennen suihkuun menoa. Päivällä tietokoneessa riittää virtaa. Työpäivän jälkeen valmistetaan ruokaa ja surffataan netissä. Rytmi kuvastuu energiankulutuksessa. Valaistuksen kuoppa on aamuyöllä, lämmityksen iltapäivällä, huiput molemmissa heti aamusella. Aamuyö klo 00 04, jota Itämeren piirissä kutsutaan koiravahdiksi, ei suinkaan ole toimetonta aikaa. Yölaivat kyntävät merta, rahtijumbot kiitävät mannerten välejä, junat puskevat maalla kaukaisiin kohteisiinsa, rekkakuskit siirtävät edellispäivän keräilyt kohdepaikkakunnille, postinjakajat parveilevat. Leipurit virittelevät tuliaan saadakseen lämmintä leipää aamiaispöytiin. Torikauppiaat asettuvat asemiin. Päivässä on kolme puoliskoa, aamu, keskipäivä ja ilta. Tiukempi työ tehdään aamuvoimilla. Iltapäivällä täydennellään. Lounasaika käytetään tapaamisiin. Pitkä ilta on tärkeätä joustoaikaa. Tages Arbeit, Abends Gäste, sanoo saksalainen. Naapurin presidentti Dmitri Medvedev on jo päättänyt antaa kansalleen ikuisen kesän hävittämällä hölmön kellonsiirron, jonka tarkoituksena on antaa lisää luonnonvaloa ranskalaisten maanviljelijöiden kesäiltoihin. Viikot vierivät Viikkorytmissä pidetään eri kulttuureissa yksi lepopäivä, joka on juutalaisilla lauantai, kristityillä sunnuntai ja muslimeilla perjantai. Hyvä, hyvä huutavat maailman lapset, jotka saavat kolme peräkkäistä vapaapäivää. Ihminen on hyvin kekseliäs sen suhteen, mitä niillä voi tehdä. Älyhommissa on alkuviikko otollista. Mikä ei ole tehty keskiviikkoon puoleenpäivään mennessä, niin kyllä sähkö Helsingin Energia tietää kertoa, että päivällä kuluu paljon sähköä, jolla koneet ja laitteet pyörivät. Yöllä ja aamulla tarvitaan lämpöä, kun nukutaan ja lotrataan aamusuihkuissa. se siltä viikolta tekemättä jää. Perjantaina ovat ihmiset ja jopa eläintarhojen eläimet jo väsyneitä viikon työstä. Espoon kaupunginjohtaja Ilppo Aarnio kertoi olevansa TTGIF-puolueen miehiä (Thanks to God it s Friday). Kaupungeille on haasteena se, että niin monet pakenevat viikonvaihteeksi maalle, merelle tai tunturiin. Auton yhtenä nimenä on Pakokone (Escape machine). Meidän pitäisi laittaa pystyyn kokoaikaisia kaupunkeja. Alvar Aalto neuvoi: Mystillinen käsite kulttuuri syntyy akkumulaatioprosessin kautta, ei ole erillinen elämästä irrotettava ilmiö vaan kudelanka, joka kulkee kaikkien ilmiöiden läpi. Pieninkin arkipäiväinen tehtävä on sellainen, että sen tulos voidaan humanisoida ja saattaa siihen harmoniaa. Kuukausista hirvein T.S. Eliot ( ) kirjoitti 1922 The Waste Land teoksessaan huhtikuusta: APRIL is the cruellest month, breeding Lilacs out of the dead land, mixing Memory and desire, stirring Dull roots with spring rain. Suomennapa tuo itse, arvoisa lukija. Huhtikuu kilpailee marraskuun kanssa vuoden epäsuosituimman kuukauden asemasta. Kaikkialla on rumaa rospuuttoa. Vanhempi väki kuolee talven rasituksiin. Mutta kuten runosta huomaamme, kukkasia nousee kuolleesta maasta ja elottomista juurista. Synkkä muisto vaihtuu toiveikkaaksi kaipaukseksi. Yksi julmuus on siinäkin, että kesää odottavalle huhtikuu tuottaa runsaasti pettymyksiä takatalvien muodossa. Suosittuja kuukausia ovat heinäkuu ja joulukuu. Niissä on paljon lomapäiviäkin. Vuoden kuukausien kieriessä planeetta Maa kiertää kertaalleen Aurinkonsa ympäri. Maa on ihme kyllä lähimpänä aurinkoa silloin, kun meillä on pimeintä ja kylmintä. Sieltä takaa se ponkaisee uusille kierroksille, joita jatkuu niin kauan kuin maailma seisoo nykyisessä muodossaan. Onneksi sitä ei tiedä kukaan, joten avaruusaluksen väki voi ottaa leppoisan asenteen kanssamatkustajiaan kohtaan, kestävän kehityksen hengessä. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Kuntatekniikka 2/

18 Asetusta paikkailtiin ja osa säädöksistä siirrettiin Jätevesisoppa kypsyi Uuden hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset ovat pääsääntöisesti aiempaa lievemmät. Vanhojen kiinteistöjen tulee täyttää asetuksen vaatimukset vuoden 2016 alkuun mennessä. Säädösten voimaantulohetkellä yli 68-vuotiaat kiinteistöllä vakinaisesti asuvat kiinteistönhaltijat vapautetaan uusista vaatimuksista. Vesa Valpasvuo ympäristöasiantuntija Suomen Kuntaliitto Koneyrittäjien liitto ry Vanha hajajätevesiasetus tuli voimaan vuonna Hajajätevesiasiat oli tarkoitus saattaa kuntoon kymmenessä vuodessa. Mutta kun lähes puolet ajasta oli kulunut, joidenkin mielestä aikataulu oli jäänyt pahasti jälkeen. Havaittiin, että tarttis tehrä jotain! Koottiin jätevesityöryhmä tehostamaan hajajätevesiasioiden toimeenpanoa. Asetettiin selvitysmies selvittelemään ongelmia. Tehtiin asiasta välikysymyksiä eduskunnassa. Lopulta ongelmia korjattiin lisäämällä osa asioista lakiin, kumoamalla vanha asetus ja antamalla sen tilalle uusi samanniminen asetus, jatkamalla toimeenpanoaikaa parilla vuodella sekä vapauttamalla yli 68-vuotiaat kiinteistöhaltijat uusista käsittelyvaatimuksista. Vaikka asetus on uusittu, kaikki vanhat tekniset keinot ja tietolähteet säilyvät ennallaan. 18 Kuntatekniikka 2/2011

19 VESIHUOLTO ympäristönsuojelulakiin vihdoin Uusi luku ympäristönsuojelulakiin Ympäristönsuojelulakiin lisättiin uusi luku Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, johon siirrettiin lain vanhat jätevesien käsittelyä koskevat pykälät. Uuteen lukuun koottiin tarvittavat lakitasoiset säännökset, kuten talousjätevesien käyttöön liittyvät määritelmät, jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus, vaatimukset jätevesien käsittelyjärjestelmästä sekä siihen liittyen asetuksenantovaltuudet jätevesien puhdistustason vähimmäisvaatimuksista ja ohjeellisesta puhdistustasosta pilaantumiselle herkillä alueilla. Lukuun siirrettyä vanhaa säännöstä, jonka mukaan hakemuksella voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan vapautus asetuksen vaatimuksista, täydennettiin kiinteistön haltijoiden erityisen vaikean elämäntilanteen arvioinnin osalta. Lisäksi lain voimaanpanosäännöksessä todettiin, että jos kiinteistön jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, ei uusia käsittelyvaatimuksia sovelleta sellaisen kiinteistön käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, joilla vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta (automaattivapautus). Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaaajan asuntoja. Ympäristönsuojelumääräysten tarkistamistarve arvioitava Kunnan tulee viipymättä tarkistaa ja tarvittavilta osin päivittää ympäristönsuojelumääräyksensä vastaamaan uusien säädösten perusteita ja säädettyjä vaatimuksia. Erityisen tärkeää tämä on, mikäli määräykset ovat ristiriidassa uusien säädösten kanssa ja/tai on ympäristönsuojelullisia perusteita antaa normaalia tiukempia puhdistustasomääräyksiä pilaantumiselle herkille alueille kuten tärkeille pohjavesialueille sekä erityisen herkille ranta-alueille. Uusi hajajätevesiasetus Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettiin uusi valtioneuvoston asetus (uusi hajajätevesiasetus). Sen voimaantulon yhteydessä kumottiin vanha samanniminen asetus. Uusi hajajätevesiasetus on jätevesijärjestelmää koskevan selvityksen, suunnitelman ja rakentamisen, käytön ja huollon, tiedon seurannan ja saatavuuden sekä liitteiden osalta hyvin samanlainen vanhan asetuksen kanssa. Uudessa asetuksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle ja ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla ovat sinänsä prosentti- ja pitoisuusarvoiltaan samanlaiset kuin vanhankin asetuksen käsittelyvaatimukset, mutta toisin päin. Nykyinen vähimmäisvaatimus on entinen lievempi vaatimustaso ja nykyinen ohjeellinen, ankarampi puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla on entinen tiukempi vaatimustaso (ks. taulukko). Vähimmäisvaatimustaso koskee kaikkia alueita, ja ohjeellista, ankarampaa puhdistustasoa kunnat käyttävät arvioidessaan tarvetta määrätä ympäristönsuojelumääräyksillään vähimmäisvaatimusta tiukempaa puhdistustasoa esimerkiksi tärkeille pohjavesialueille. Nyt kyseessä olevan ympäristönsuojelulain uuden luvun yleisja yksityiskohtaiset perustelut on Talousjätevesien puhdistuksen vaatimustasot verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen prosentteina (%) sekä grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/p d) Kuormitus Orgaaninen aine (BHK/) Haja-asutuksen kuormitusluku kirjattu ympäristövaliokunnan mietintöön (18/2010) ja uuden hajajätevesiasetuksen osalta sitä koskevaan muistioon. Uudet säädökset voimaan välittömästi Ympäristönsuojelulain muutos ja uusi hajajätevesiasetus tulivat voimaan maaliskuussa Uudisrakentamista muutokset koskevat heti säädösten voimaantultua. Olemassa olevissa kiinteistöissä uudet vaatimukset tulee täyttää 2016 alkuun mennessä. Normaalia tiukempaa puhdistustasoa koskevien määräyksien tarvetta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon eduskunnan ympäristövaliokunnan asiaa koskeva yksityiskohtainen perustelu: Valiokunta katsoo, että kunnan tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsuojelumääräysten antamista harkitessaan sellaisiin vesistöalueisiin tai niiden osiin, joilla haja-asutuksen jätevesien aiheuttama kuormitus on arvioitu merkittäväksi vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttamisen kannalta. Koska Vähimmäisvaatimustaso vesienhoitosuunnitelmat kattavat laajoja vesistöalueita eikä niistä uudessa sääntelytilanteessa muutoinkaan ole kaikilta osin johdettavissa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, tulisi ympäristönsuojelumääräysten tarvetta arvioida kunkin konkreettisen, rajatun alueen osalta erikseen. Säännösten täytäntöönpanon osalta kuntien tulee varautua osallistumaan tiedotukseen ja neuvontaan. Tässä yhteydessä tulee muistaa, että kunnat ovat haja-asutuksen jätevesihuollon lupa- ja valvontaviranomaisia eivätkä voi antaa yksittäistapauksissa kiinteistökohtaista neuvontaa mm. esteellisyyssyistä. Kuntien neuvontatyöhön kuuluu lähinnä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuvista vaatimuksista sekä vesihuollon toiminta-alueiden määrittämistä koskevista asioista tiedottaminen ja neuvonta. Kunnan viranomaiset voivat näin osaltaan tukea järjestöjen ja muiden tahojen kiinteistökohtaista neuvontaa. Vanhat hyvät keinot edelleen käyttökelpoisia Kaikki vanhat tekniset keinot ja tietolähteet säilyvät ennallaan. Jos on kuivakäymälä ja kantovesi, ei nyt kuten ei aiemminkaan tarvitse tehdä mitään tehostuksia tai muutoksia. Jos taas on vesikäymälä, niin on syytä selvittää asiantuntevan jätevesineuvojan kanssa, riittääkö nykyinen puhdistusjärjestelmä kyseiselle kiin- Ohjeellinen ankarampi vaatimustaso herkillä alueilla 50 g/p d 80 % 10,00 g/p d 90 % 5,00 g/p d Kokonaisfosfori 2,2 g/p d 70 % 0,66 g/p d 85 % 0,33 g/p d Kokonaistyppi 14 g/p d 30 % 9,80 g/p d 40 % 8,40 g/p d Kuntatekniikka 2/

20 VESIHUOLTO Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala ja Pohjois-Po Valtio tukee jätevesineuvontaa kol teistölle jatkossakin. Uudisrakentajien tulee käyttää asiantuntevaa suunnittelijaa ja työjohtoa, aivan kuten aiemminkin rakennushankkeen yhteydessä on pitänyt käyttää. Ns. automaattivapautus koskee ainoastaan lain voimaan tullessa yli 68-vuotiaita kiinteistöllä vakituisesti asuvia haltijoita. Muilla on mahdollisuus saada kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta (yleensä ympäristönsuojeluviranomainen) hakemuksesta poikkeus käsittelyvaatimuksista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. > haja-asutuksen jätevedet Valtion tukema jätevesineuvonta käynnistyy kolmella pilottialueella huhti-toukokuussa. Tehostamalla jätevesineuvontaa pyritään varmistamaan, että kiinteistöjen omistajat saavat luotettavan tiedon siitä, tarvitseeko oman kiinteistön jätevesien käsittelyä parantaa. Ympäristöministeriö on myöntänyt avustukset jätevesineuvonnan järjestämiseksi viidelle järjestölle. Pilottivaiheen tavoite on kerätä kokemusta erilaisista toimintamalleista ja kehittää yhtenäinen, valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli jätevesineuvontaan. Avustuspäätöksissä painotettiinkin hakijoiden neuvontakokemuksen lisäksi sitä, että pilottihankkeeseen saatiin keskenään erilaisia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja. Myös pilottialueet on valittu niin, että ne poikkeavat olosuhteiltaan toisistaan. Paikallinen jätevesineuvonta on tehokas tapa tavoittaa kiinteistönomistajat ja auttaa heitä välttämään virheinvestointeja. Nyt käynnistyvä pilotti tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden, ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä painottaa. Avustusta saavat alueet Jätevesineuvonnan pilottialueet ja avustuksia saaneet järjestöt: Varsinais-Suomi (Salo, Sauvo, Somero ja Kemiönsaari): Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian ja Natur och Miljön yhteishanke sekä Länsi- Someron vesiosuuskunta. Etelä-Karjala (Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari): Omakotiliiton, Vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen Kylät ry:n yhteishanke sekä Etelä-Karjalan Martat ry. Pohjois-Pohjanmaa (Oulainen, Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä): Oulun ProAgria ry. Avustukset jätevesineuvonnan järjestämiseksi pilottialueilla olivat haettavana loka-marraskuussa Määräaikaan mennessä avustushakemuksia tuli 11. Kaikkiaan avustuksia jaettiin järjestöille lähes euroa. Jätevesineuvojille koulutusta Kaikki avustuksia saaneiden järjestöjen neuvojat tai neuvonnan vastuuhenkilöt osallistuvat Suomen ympäristökeskuksen järjes- Fusamatic lujia liitoksia Suomessa jo yli 20 vuotta Fusamatic-sähköhitsausjärjestelmä on kevyt, varma ja nopea liitosmenetelmä polyeteeniputkille. Fusamatic on todistanut luotettavuutensa: sillä on aikaansaatu itse putkea lujempia liitoksia jo yli 20 vuotta. Fusamatic on helppokäyttöinen: Fusamatic Q-Box - sähköhitsausautomaatti ohjaa hitsaajaa alusta loppuun ja tallentaa sähköisesti hitsaustapahtuman keskeiset tiedot. Q-Box on saatavana kolmena eri versiona, joista kerromme mielellämme lisää. Fusamatic tarjoaa pitkäikäisen, luotettavan tekniikan ja markkinoiden laajimman osavalikoiman. Toimiva huoltopalvelu huolehtii, että työ jatkuu. Fusamatic-sähköhitsaustuotteet toimittaa KWH Pipe putkiasiantuntija, jolla on jo 50 vuoden kokemus muoviputkien liittämisestä hitsaamalla. Saatavana myös hyvin varustetuista LVI-tukkuliikkeistä Oy KWH Pipe Ab Puhelin PL 21, Vaasa Telefax Member of the KWH Group 20 Kuntatekniikka 2/2011