VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2/2011 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki Laiho sanoo. sivulla Kaupungin tilapalvelut uudistuvat Mika Savolaisen urakka loppusuoralla VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN sivu 6 KUNTA- TEKNIIKKA 65 VUOTTA Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40

2 2011 Vesihuollon osto-oppaan 2011 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen versio lehti.kuntatekniikka.fi NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa syksyllä sekä muun muassa Kuntamarkkinoilla Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden tärkeä työkalu. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, Helsinki

3 SISÄLTÖ 2/ maaliskuuta 40 Ensi elokuussa valmistuvan Musiikkitalon ympäristötyöt ovat yksi Helsingin kuntatekniikan kärkihankkeista tänä vuonna. Kaupungin osuus niistä on parisen miljoonaa. 22 Lehti on tärkeä SKTY:n jäseniä yhdistävä tekijä, Kunnallistekniikan päätoimittajana 1980-luvulla toiminut Raimo K. Saarinen sanoo. 30 Tampereelle junaradan päälle noussee 95 miljoonan euron monitoimihalli kevään 2013 jääkiekon MM-kilpailuihin mennessä. 36 Uimahallien allasveden on oltava turvallista. STM:ssä harkitaan allasvesiasetuksen päivittämistä valvontatutkimusten osalta. KIINTEISTÖT Vantaa yhtiöittää tilapalvelunsa vuoden loppuun mennessä 6 Oulu sai 40 miljoonan euron Avohoitotalon 12 Suomen sairaalat miljardikorjausten edessä 14 Kumppanuusmallia testataan Espoon ja Oulun hankkeissa 15 VESIHUOLTO Hajajätevesiasetusta ja ympäristönsuojelulakia uusittiin 18 Valtio tukee jätevesineuvontaa kolmella pilottialueella 20 Varsinais-Suomi teki vesiosuuskuntaoppaan 21 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTA Alan ammattilaisten valistaja on kestänyt ja muuttunut ajassa 22 Kaupungininsinööri teki lehtimiesuran Kunnallistekniikka-lehdessä 22 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 25 UKTY 29 LIIKUNTAPAIKAT Tampere saa monitoimihallin radan päälle 30 Kansi yhdistää raiteiden jakaman kaupungin 33 Nettiopas neuvoo jäähallien rakentamisessa 34 Uimahallien hygienia vaatii ammattitaitoa 36 Allasvesiasetus uudistuu? 37 TEKNISET PALVELUT Teknisen sektorin investoinneissa ei suuria leikkauksia 40 Suurin osa kunnista käännetyn alv-velvollisuuden piiriin 45 ROTI huolissaan kuntainfran korjausvelasta 46 Rakennusluvan alhainen hinta ei ole kunnan vetovoimatekijä 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kaupunkien rytmit 17 Uutisia 51 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 2/2011 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kaupungin tilapalvelut uudistuvat Mika Savolaisen urakka loppusuoralla VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN sivu 6 2/2011 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki Laiho sanoo. sivulla KUNTA- TEKNIIKKA 65 VUOTTA Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40 Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kuntatekniikkaa vaali-ilmassa Huhtikuussa käytäviin eduskuntavaaleihin on liittynyt poikkeuksellista värähtelyä viimeisen vuoden ajan. Poliittiseen kenttään on saanut liikettä iso mies nimeltä Timo Soini, jonka edustaman puolueen kannatus on mielipidetiedusteluissa noussut uusiin ennätyksiin. Ainakin yhdessä asiassa Soinin puolue on kovin samanmielinen muiden kanssa: maamme perusinfrastruktuurista liikenneväylistä sekä energia- ja vesihuollon verkostoista on huolehdittava aiempaa paremmin. Tätä asiaa ovat erityisesti rakennusalan eri etujärjestöt pitäneet näkyvästi esillä viime kuukausina. Rakennetun omaisuuden rapistuvaa tilaa luotaava ROTI-raporttikin valmistui sopivasti vaalien alla. On yhdestoista hetki lisätä perusväylänpidon rahoitusta ja etenkin vesihuoltoverkostojen saneerausinvestointeja. Tähän kuoroon on helppo liittyä ja todeta samalla, että ongelma on yleismaailmallinen. Mutta mistä lisärahoitus löytyy? Elinkaarihankkeissakin pää voi pian tulla vetävän käteen, jos vuotuisiksi palvelumaksuiksi muutetut investoinnit nielevät yhä suuremman osan budjettivaroista. Vesihuolto on asiakasmaksurahoitteista palvelua, joten sen hinnoittelussa on otettava lusikka kauniiseen käteen ja lopetettava VVY:n vuotuisen taksavertailun keskiarvomaksujen ja naapurikunnan taksojen käyttäminen maksukattoina. Samalla pitää huolehtia laitosten kustannustehokkuuden parantamisesta rakenteellisilla uudistuksilla, uudella teknologialla ja työtapojen kehittämisellä. Väylien kunnossapidossa tilanne on hankalampi sekä valtiolla että kunnissa. Liikkumisen vapautta ei ole helppo heikentää, eli väylämaksujen poliittinen tie on kivinen. Verovaroille taas löytyy runsaasti muita ottajia kuntatekniikan ulkopuolelta. Missä rahat piileskelevät, kun maamme on vauraampi kuin koskaan? Keväthuumaa energiamarkkinoilla Ruotsalainen Vattenfall on aikeissa luopua liiketoiminnastaan Suomessa. Yhtiö etsii ostajaa voimalaitoksilleen ja energiaverkoilleen useissa kaupungeissa ja laajoilla maaseutualueilla. Runsaassa vuosikymmenessä strateginen kelkka kääntyi ja yhtiö päätti vetäytyä Suomesta. Ostajia riittänee. Saksalainen E.ON on jo ilmoittanut ostohaluistaan. Asiakkaan kannalta harvainvalta sähkömarkkinoilla jatkunee ellei peräti vahvistu, jos E.ON saa haluamansa. Onneksi meillä on vielä myös kuntien energiayhtiöitä. Eräät niistä saattavat innostua kaupantekoon, jos Vattenfallin omistuksia myydään pienemmissä erissä. Huutokaupassa pää on syytä pitää kylmänä, ettei kauppahinta ylitä ostajan kestokykyä. Asiakkaat kun lopulta aina maksavat kauppahinnan kuplat tuotteiden hinnoissa. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista muodostuva osake VANTAA YHTIÖITTÄÄ Vantaa järjestää toimitilapalvelunsa uuteen uskoon. Tavoitteena on asiakkuuslähtöisyys. Uusi organisaatio koostuu tilakeskuksesta ja kahdesta liiketoimintayksiköstä: teknisistä palveluista ja käyttäjäpalveluista. Liiketoimintayksiköistä muodostetaan osakeyhtiö, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Muutos koskee noin työntekijää. He siirtyvät uusiin yksikköihin vanhoina työntekijöinä. TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen KUVAT Seppo Haavisto Vantaan toimitilapalvelujen uudelleenjärjestelyt eivät tule yllätyksenä, sillä niitä on pohjustettu jo vuosia. Vantaalla laadittiin vuonna 2006 kaupunkikonsernin toimitilastrategia. Siinä määriteltiin jo konkreettisia tavoitteita siitä, mitä kaupungissa tulee tehdä toimitilahallinnon ja tilapalveluiden osalta, tilakeskuksen toimialajohtaja Mika Savo- Nyt meillä on suunnitelmat siitä, miten muutamme konsernirakennetta, miten yhtiöitämme tilapalvelut ja miten ulkoistamme korjausrakentamisen. Tänä vuonna toteutamme nämä operaatiot, Vantaan tilakeskuksen toimialajohtaja Mika Savolainen vakuuttaa. 6 Kuntatekniikka 2/2011

7 yhtiö aloittaa ensi vuoden alussa TILAPALVELUNSA KIINTEISTÖT Kuntatekniikka 2/2011 7

8 Yritämme saada aikaan tehokkuutta siten, että meille tulee vain yksi yhtiö, yksi hallitus ja yksi toimitusjohtaja, mutta kuitenkin kaksi liiketoimintayksikköä, Mika Savolainen sanoo. lainen kertoo. Tärkein tavoite oli organisaation selkiyttäminen, päätöksenteon yksinkertaistaminen. Toisin sanoen kaikki, mikä liittyy toimitilojen omistamiseen, hallinnointiin tai tilapalveluihin, haluttiin keskittää yhteen paikkaan. Tällä tavalla päätöksenteosta saadaan mahdollisimman johdonmukaista ja yksiselitteistä koko kaupunkikonsernissa. Perustana asiakkuuslähtöisyys Kaupunkikonsernin antamien suuntaviivojen mukaan strategiaa alettiin laatia luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyönä. Vuonna 2007 valmistui esite Asiakkuuslähtöinen tilakeskus, jossa asetettiin tavoitteet vuosille Koska Vantaalla tilakeskuksen tavoitteeksi on asetettu asiakkuuslähtöisyys, kuvasimme esitteessä tähän tavoitteeseen soveltuvaa toimintamallia. Siinä on keskeistä se, mitä käyttäjät haluavat ja mitä palveluita toimitiloille pitäisi tuottaa, Savolainen kertoo. Perusajatuksena oli, että kunkin alan ammattilaiset voisivat keskittyä omaan työhönsä. Vastuuta toimintaympäristöstä haluttiin siirtää enemmän tilakeskukselle. Tilakeskuksessa puolestaan katsottiin, että olisi järkevää, jos esimerkiksi vahtimestarit, siivoojat ja huoltomiehet voisivat toimia yhtenä porukkana. Jos esimerkiksi lamppu on palanut, niin siivooja huomaa sen ensimmäisenä. Kun hän ilmoittaa siitä heti huoltomiehelle, tämän ei tarvitse tehdä turhia lenkkejä. Tavoitteissa tuotiin esiin myös organisoituminen, keskittäminen ja se, että tulosalueista tulisi tehdä itsenäisiä toimintayksikköjä myös taloudellisesti. Vantaa-sopimus toi uusia tavoitteita Poliittiset ryhmät allekirjoittivat Vantaa-sopimuksen syksyllä Sopimuksessa asetettiin tilakeskukselle vuoden 2010 talousarviokirjaan neljä sitovaa ta- VANTAAN KAUPUNGIN TOIMITILAPALVELUT Nykytilanne Tilakeskus KIINTEISTÖJOHTO HANKEPALVELUT KIINTEISTÖPALVELUT ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Tilanne Tilakeskus Tilapalvelut Oy TEKNISET PALVELUT KÄYTTÄJÄPALVELUT 8 Kuntatekniikka 2/2011

9 KIINTEISTÖT Tilakeskuksen korjausrakentaminen on tarkoitus ulkoistaa kevään aikana. Se on erillinen päätös eikä liity muun toiminnan yhtiöittämiseen. voitetta, jotka koskivat toiminnan uudistamista. Valtuusto hyväksyi tavoitteet. Viime vuoden aikana oli katsottava, miten konsernirakenne toteutetaan toimitilojen osalta. Toiseksi tuli selvittää, miten tilapalvelut yhtiöitetään. Kolmantena haasteena oli ratkaista, toteutetaanko kiinteistöjen rahastoiminen. Edelleen oli tutkittava, miten korjausrakentamisesta luovutaan. Perustimme näistä jokaisesta oman projektin, Savolainen kertoo. Pormestaripohdinnat venyttivät aikataulua Savolaisen mukaan alun perin tavoitteena oli, että selvitykset valmistuvat 2010 huhtikuun loppuun mennessä. Aikatauluun tuli kuitenkin muutos. Poliitikkojen muodostama johtotoimikunta alkoi miettiä Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmää. Alettiin kinastella, tarvitaanko tänne pormestari vai kaupunginjohtaja. Lopulta Vantaalle päätettiin valita kaupunginjohtaja. Johtamisjärjestelmän muutoskaavailuun upposi päättäjien aikaa, joten muita hankkeita lykättiin. Valmista tulee vuoden loppuun mennessä Toimitilapalveluiden organisaatiojärjestelyjen määräaika siirrettiin 2010 loppuun. Nyt meillä on suunnitelmat siitä, miten muutamme konsernirakennetta, miten yhtiöitämme tilapalvelut ja miten ulkoistamme korjausrakentamisen. Tänä vuonna toteutamme nämä operaatiot, Savolainen vakuuttaa. Ensimmäiset askeleet otettiin jo helmikuussa. Yhteistoimintaneuvottelut järjestettiin 9.2. Ensimmäinen henkilöstöinfo pidettiin Kaupunginhallitus hyväksyi esitetyt organisaatiomuutokset kokouksessaan 7.3. Kaupunginhallitus teki periaatepäätöksen yhtiöittämisestä. Se on ennakkopäätös, jonka perusteella voimme ryhtyä perustamaan yhtiötä. Yhtiön liiketoimintasuunnitelma, taloudelliset laskelmat sekä yhtiön perustamisasiakirjat käsitellään vielä kaupunginhallituksessa syyskuun loppuun mennessä. Myös muut tarvittavat päätökset tehdään ajoissa, jotta kaikki on valmista Yksi osakeyhtiö, kaksi liiketoimintayksikköä Ensi vuoden alussa Vantaalla tilapalvelut tuotetaan osakeyhtiössä, jonka työnimenä on Tilapalvelut Oy. Yhtiössä on kaksi liiketoimintayksikköä: Tekniset palvelut (kiinteistöpalvelut) ja Käyttäjäpalvelut (ateria-, siivous- ja vahtimestaripalvelut). Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös tilakeskus, mutta se on osakeyhtiön ulkopuolinen toimiala. Ei ole järkevää perustaa useita eri yhtiöitä, sillä se lisäisi hallintoa. Yritämme saada aikaan tehokkuutta siten, että meille tulee vain yksi yhtiö, yksi hallitus ja yksi toimitusjohtaja, mutta kuitenkin kaksi liiketoimintayksikköä, Savolainen selvittää. Tilakeskus vastaa kiinteistöjen omistamisesta ja hallinnoinnista, tilapalvelujen strategisesta johtamisesta ja palvelujen tilaamisesta. Se myös toimii tilapalveluissa kaupunkitasoisena asiantuntijana. Tilakeskus tekee sopimukset sekä tilapalveluyhtiön Tek- Kuntatekniikka 2/2011 9

10 KIINTEISTÖT Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy Kehäradan varteen rakennettavaan Marja-Vantaan kaupunginosaan tulee noin asuntoa ja työpaikkaa. Marja-Vantaan palvelurakentaminen viekin leijonanosan kaupungin tänä vuonna toimitilainvestointeihin varatuista 82 miljoonasta eurosta. nisten palveluiden että ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa. Tilakeskus tulee toimimaan Käyttäjäpalveluiden managerina ja laatii myös sen sopimukset. Tilapalvelut Oy on in-house -yhtiö Tilakeskus ei peri palveluksistaan managerointipalkkiota. Se toimii oman määrärahan ja budjetin puitteissa. Esimerkiksi kun tilataan koulun ateriapalvelu joko Käyttäjäpalveluilta tai ulkopuoliselta yhtiöltä, lasku menee myyjältä suoraan palvelua tarvitsevalle toimialalle eli sivistystoimelle, joka maksaa laskun sellaisenaan. Teemme kuitenkin erilliset sopimukset teknisistä ja käyttäjäpalveluista. Meillä on tälläkin hetkellä sisäiset sopimukset, mutta ne ovat lähinnä yhteistoimintasopimuksia. Savolainen korostaa, että uusi osakeyhtiö on in-house -yhtiö. Se ei toimi markkinoilla eikä siis tarjoa palveluita ulkopuolisille. Henkilökunnan edut säilyvät Nykyisessä tilakeskuksessa on noin työntekijää. Heistä valtaosa eli liki henkilöä siirtyy uuteen osakeyhtiöön. Loput sata jäävät tilakeskukseen. Tällä hetkellä toimitilapalvelujen ateriapalvelut työllistää 400 henkilöä, siivouspalvelut 500 ja kiinteistöpalvelut 200 työntekijää. He kaikki siirtyvät uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Vantaan kaupunki omistaa osakeyhtiön 100-prosenttisesti. Tämä takaa sen, että pääosin kaikki työsuhde-edut säilyvät. Lomiin, palkkoihin tai eläkkeisiin ei tule mitään merkittäviä muutoksia. Työehtosopimukseksi tulee KVTES:n sijaan jokin muu sopimus. Yksi mahdollisuus on PTYTES, joka on lähellä kunnallista työehtosopimusta, Savolainen täsmentää. Työpaikkojen säilymistä tukee se, että tilakeskus tulee ostamaan uudelta yhtiöltä käyttäjäpalveluita vuosittain noin 55 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä teemme itse 80 prosenttia näistä töistä ja ostamme ulkoa 20 prosenttia. Korjausrakentaminen ulkoistetaan Tilakeskuksen korjausrakentaminen on tarkoitus ulkoistaa kevään aikana. Se on erillinen päätös eikä liity millään tavoin muun toiminnan yhtiöittämiseen, Savolainen korostaa. Olemme jakaneet korjaustoimintamme tehtävät rakennus-, LVI-, sähkö- ja maalaustöihin. Näiden töiden hankinta toteutetaan kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Kilpailuun osallistuvat 15 urakoitsijaa valittiin kaikista ilmoittautuneista. Kilpailun perusteella valitaan neljä yritystä, yksi kultakin alalta. Korjausrakentamistoiminnan noin 60 henkilöä siirtyvät voittaneiden liikkeiden palvelukseen. Kaupunginhallitus on määritellyt, että siirtyvillä työntekijöillä on kahden vuoden irtisanomissuoja. Savolaisen mukaan kaupunki aikoo ostaa ulkoistettavia korjauspalveluja kesäkuun alusta alkaen noin kuudella msiljoonalla per vuosi, joten töitä korjausrakentamisen ammattilaisille riittänee jatkossakin. Kiinteistöjen myynti nappikauppaa Vantaan kaupungin omistuksessa on Savolaisen mukaan vain vähän tyhjiä ja vapaita kiinteistöjä. Olemme kuitenkin myyneet yksittäisiä kiinteistöjä. Teemme niistä kymmenen kiinteistön myyntisalkkuja, jotka viemme kaupunginhallituksen päätettäviksi. Viime vuoden aikana teimme kolme myyntisalkkua. Tänä vuonna toimintaa jatketaan. Viime Tilakeskus tulee ostamaan uudelta yhtiöltä käyttäjäpalveluita vuosittain noin 55 miljoonalla eurolla. vuonna Vantaa myi kiinteistöjä reilulla miljoonalla eurolla. Se on tässä rahoitusmassassa pienimuotoista toimintaa. Myytävät kiinteistöt ovat pääasiassa yksittäisiä omakotitaloja, asuntoosakkeita tai sitten purkukuntoisia kiinteistöjä, joissa kaupungilla ei ole mitään toimintaa. Emme haali kiinteistöjä ulkopuolisille vuokrattaviksi. Kaikki kiinteistömme palvelevat omaa toimintaamme. Elinkaarihankkeita tulossa Sen sijaan Vantaa rakentaa ja investoi koko ajan. Tänä vuonna kaupunki käyttää 82 miljoonaa euroa toimitilainvestointeihin ja alkaa toteuttaa kiinteistöjen elinkaarihankkeita. Vantaalla uudisrakennukset keskittyvät kaupungin palveluiden osalta Marja-Vantaalle, Kivistön alueelle. Kehäradan varteen rakennetaan kokonainen kaupunginosa, jonne tulee asuntoa ja työpaikkaa. Sinne tulevat päiväkodit ja koulut ovat kaupungin isoimpia investointeja. Vantaalla on harkittu sitäkin, että myytäisiin koulukiinteistöt ja vuokrattaisiin ne takaisin opetuskäyttöön. Tarkoituksena on selvittää se vaihtoehto tämän vuoden aikana. Alunperin tavoitteena oli, että selvitystyö olisi tehty viime vuonna, mutta asiaa on lykätty. Käymme ensin läpi organisoitumisen muutokset. Sen jälkeen katsomme kiinteistöjen omistukseen ja rahastointiin liittyvät asiat. Niitä ei kannata nyt ottaa samaan rytäkkään, Mika Savolainen perustelee. 10 Kuntatekniikka 2/2011

11 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

12 Sairaanhoitopiirin suurin investointi tällä vuosi Oulu sai 40 miljoonan euron AVOHOITOTALON Oulussa otettiin käyttöön Avohoitotalo maaliskuun alussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sitten Oulun yliopistollisen keskussairaalan. Uuden kiinteistön valmistuminen käynnisti ketjureaktion, kun myös vanhan sairaalan tiloja järjestellään uudelleen. TEKSTI Martti Ahlstén Avohoitotalo on rakennetun Oulun yliopistollisen keskussairaalan taakse, Medipoliksen viereen rakennettu uusi sairaalarakennus, johon keskitetään valtaosa sairaanhoitopiirin lyhytjälkihoitoisesta kirurgiasta (Lyhki). Uusia leikkaussaleja tulee kahdeksan. Vanhojen leikkaussalien uudelleenjärjestelyjen jälkeen leikkaussalien nettolisäys on kolme. Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiirin leikkauskapasiteetti kasvaa. Johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukan mukaan leikkausjonot saadaan hoidettua pois. Tähän asti jonoja on ollut vaikea purkaa tilarajoitteiden takia edes ylitöinä. Uusien tilojen myötä pystymme järjestämään myös vuodeosastotoiminnan nykypäivän vaatimusten mukaisesti. Kun Lyhki siirtyy uuteen taloon, pystymme varaamaan vanhalle puolelle yhden salin päivystysleikkauksille ja yhden salin infektiopotilaiden leikkauksille, Ouka kertoo. Yksi OYS:n ongelma on ollut sisääntulorampin ruuhkaisuus. Sairaanhoitopiirillä on nykyisellään noin avohoitokäyntiä. Kaikki kävijät ovat tulleet sisään samaa väylää. Nyt näistä käynneistä siirtyy Avohoitotalon puolelle eli nykyiseen sisäänkäyntiin verrattuna toiselle puolelle vanhaa kiinteistömassaa. Muunneltavissa tuleviin tarpeisiin OYS:n vanhoja rakennuksia on vuosien varrella pitänyt saneerata muuttuvien hoitotekniikoiden takia useaan kertaan. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kertoo, että saneeraaminen on käynyt koko ajan vaikeammaksi, kun tilaa ei ole ollut riittävästi. Avohoitotalo on voitu rakentaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Kun osa toiminnoista siirtyy sinne, vanhojen rakennusten tilajärjestelyihin ja saneerauksiin saadaan uutta pelivaraa. Sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on erittäin merkittävä. Avohoitotalon hankkeeseen sisältyi jonkin verran vanhojen tilojen saneeraamista uuteen käyttöön, mutta laajamittaisemmasta saneeraamisesta päätetään valmisteilla olevassa kiinteistöstrategiassa, Leskinen sanoo. Avohoitotalon suunnittelun lähtökohta on ollut muunnelta- Juha Sarkkinen 12 Kuntatekniikka 2/2011

13 sadalla Juha Sarkkinen Oulun Avohoitotalo sijaitsee aivan Oulun yliopistollisen keskussairaalan takana ja Medipoliksen vieressä. Taloon tullaan Kiviharjuntien pääovista, mutta myös vanhan OYS:n puolelta on kulkuyhteys sinne kahdelta tasolta. vuus. Kukaan ei pysty ennustamaan, miten ja millaisella tekniikalla ihmisiä hoidetaan vuoden päästä. Avohoitotalon muunneltavuus uudenlaisiin tarpeisiin on kuitenkin paljon parempi kuin vanhojen sairaalarakennusten. Hoitokäytännöt ovat perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteena kaikkialla. Yleinen tavoite on, että potilaiden sairaalassaoloaikoja pitäisi pystyä lyhentämään. Avohoitotalo on suunniteltu tätä tavoitetta palvelemaan. Myös vanhan puolen tiloja aletaan saneerata tämä tavoite ohjenuorana. Uusinta tekniikkaa Avohoitotalo tulee olemaan paitsi muunneltava, myös hyvin tekninen rakennus. Tekniikka ei tällöin tarkoita pelkästään hoidon välineitä vaan myös automatiikkaa, turvallisuutta ja energian käyttöä. Esimerkiksi leikkaussalien ilmanvaihto on uusinta teknologiaa. Tietyt tekniset hankinnat jätettiin aivan loppuvaiheeseen, jotta saataisiin mahdollisimman uusia laitteita ja järjestelmiä. Esimerkiksi valaisimien kohdalla tämä osoittautui kannattavaksi ratkaisuksi. Avohoitotalon rakentaminen kesti noin kaksi vuotta ja työllisti noin sata rakentajaa. Edessä runsaasti rakentamista Myös uudisrakentamisen tarve on jatkossa huomattava. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin teknisen johtajan virasta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Heikki Salumäki kertoo, että sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on noin 250 miljoonaa euroa ja uudisrakentamisen tarve Avohoitotalon jälkeen noin 200 miljoonaa euroa. Kaikki se tulee tapahtumaan Kontinkankaalle seuraavien runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkempi aikataulu tehdään 2 4 vuoden sisällä, kun ensin valmistuu työn alla oleva sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategia, Salumäki sanoo. KIINTEISTÖT AVOHOITOTALO Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2008, talo otettiin käyttöön Rakennustöiden kokonaiskustannusarvio on noin 40 milj. euroa. Sairaalalaite-, irtokaluste- ym. irtaimistohankinnat noin 10 milj. euroa. Pinta-ala br. m 2, huoneistoala m 2, vanhojen tilojen muutostöiden pinta-ala 933 br. m 2. Viisi maanpäällistä ja kaksi maanalaista kerrosta. Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Pääsuunnittelija arkkitehti Pekka Lukkaroinen. TILAT Kahdeksan leikkaussalia Kirurgian ja neurokirurgian poliklinikka 21-paikkainen heräämö Reumakeskus, johon on keskitetty aikuisten reumahoito kokonaisuudessaan Radiologian osaston tilat, myös Oulun kaupungin perusterveydenhuollon radiologia Pieni ravintola Pysäköintitiloja 150 autolle, alempaa parkkialuetta voidaan käyttää väestönsuojana Juha Sarkkinen Avohoitotalossa on kahdeksan leikkaussalia. Uuden sairaalan suunnittelussa on vältetty pintakoreutta ja panostettu sen sijaan tilojen käytännöllisyyteen ja toimivuuteen. Kuntatekniikka 2/

14 Suomen sairaalat miljardikorjausten edessä Avohoitotalon valmistuminen Ouluun on osa jättiläismäistä Suomen sairaaloiden peruskorjaus- ja uudelleenrakennusurakkaa, joka valtaosiltaan on vielä edessä. Teknillisen korkeakoulun HE- MA-tutkimusyksikkö (Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture) raportoi 2007, että maamme sairaaloilla on edessään vuotta kestävä korjausvaihe. Sairaalarakennuksen runko kestää vuotta, putkistot vuotta, ikkunat, ovet ja pinnoitteet vuotta. Prosessit ja toimintamallit muuttuvat siten, että ne tarvitsevat uutta tilaa 8 10 vuoden välein. Suomen sairaalat on pääosin rakennettu vuotta sitten, joten merkittävä osa niiden rakennuksista on tullut teknisen elinkaarensa päähän. Ne ovat toiminnallisesti ahtaita, ja niissä on pikaista korjaamista vaativia Oulun Avohoitotalo on erittäin tekninen rakennus. Esimerkiksi sähköön liittyviä erilaisia järjestelmiä on 30. Sähköjohtoakin taloon on vedetty noin 500 kilometriä. kosteus- ja homevaurioita. Pelkkä vaurioiden korjaaminen maksaa arviolta 400 miljoonaa euroa. Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula muistuttaa, että 400 miljoonaa euroa tarkoittaa välitöntä korjaustarvetta. Hän arvioi, että puhutaan noin kolmesta miljardista eurosta, kun mukaan lasketaan kaikki tarpeelliset korjaus-, muutos- ja rakentamistyöt. Reijula johti toteutettua Valsai-hanketta (Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojekti), jonka laskelmista myös HEMA-yksikön tiedot ovat peräisin. Pirjo Pyhäluoto Rakennettava tulevaisuutta varten Sairaaloiden korjausrakentamisen arviointi sai alkunsa jo ennen Valsai-hanketta, sosiaali- ja terveysministeriön sairaaloiden sisäilmakartoituksesta, jonka selvitysmiehenä Reijula toimi. Jo silloin todettiin, ettei sairaaloita millään pystytä korjaamaan ajanmukaiselle tasolle kertarysäyksellä. Ei mistään löydy sellaista rahaa. Onneksi ei löytynyt, sillä sen aikaisen tietämyksen perusteella rakentamista ei olisi osattu tehdä oikein. Olisi alettu rakentaa tätä päivää varten, kun pitäisi rakentaa tulevaisuutta varten. Reijulan mukaan sairaalarakentamisen perustana pitäisi olla visio siitä, millainen Suomen terveydenhuolto on vuoden kuluttua. Korjaus- ja uudelleenrakentamishankkeet pitäisi toteuttaa niin, että tiloissa eri puolilla Suomea voitaisiin toimia kansallisen mallin määritelemällä tavalla. Martti Ahlstén Kaksi yhdellä iskulla eristys ja patolevy yhdellä asennuksella Finnfoamin uudella kellarin seinän eristeratkaisulla CW-300/100 mm saadaan aikaiseksi vesitiivis lämmöneristys, joka toimii myös kellarin seinän vedeneristeenä. Rakenna viisaasti ja eristä Finnfoamilla! FINNFOAM OY Satamakatu Salo puh. (02) fax (02) Kuntatekniikka 2/2011

15 KIINTEISTÖT Ohjelman kohteet ovat Espoossa ja Oulussa Käytännön ratkaisuja KUMPPANUUSHANKKEISIIN Arkkitehtitoimisto K2S Oy Espoon sairaala on uudenlainen, muuntuva ja toimiva sairaalakampus, jonka laaja tila on jaettu ihmisen mittakaavaisiin yksiköihin. Kampusta on käsitelty kuten kaupunkia, joka jakautuu aukioihin, katuihin, puistoihin ja kortteleihin. Rakennus- ja kiinteistöalan toimijat ovat ryhtyneet ratkomaan kumppanuusmalleihin liittyviä haasteita käytännön investointikohteiden ympärille rakennetulla kehitysohjelmalla. Tarkoituksena on tehostaa kumppanuusmallien käyttöä julkissektorilla ja mahdollistaa yksityissektorin innovaatiot osana julkisia hankintoja. Ohjelman rakennushankkeet ovat Espoon sairaala ja seniorikeskus sekä Oulun Kastellin monitoimitalo. Espoon sairaala ja seniorikeskus Espoon sairaala vastaa ikääntyvän väestö hoivatarpeisiin, joita nykyinen peruskorjaustarpeessa oleva Puolarmetsän sairaala ei pysty täyttämään. Kaupunki selvittää kumppanuusmalleja johtuen taloudellisesta tilanteesta, jossa kaupungin tulot pienenevät ja tase heikkenee. Hankkeen monet palvelutuottajat ja useat toimintamuodot mahdollistavat innovaatiot myös tuki- ja terveyspalveluiden tuotannossa. Toteutus elinkaarimallilla yhtenä kokonaisuutena Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen toteutus on tarkoitus hankkia yhtenä kokonaispalveluna elinkaarimallilla. Kilpailutettavaan palvelupakettiin sisältyy rakennussuunnittelu tilaajan teettämä arkkitehtikilpailun tuloksen pohjalta, rakentaminen, omistus- ja rahoitusratkaisu sekä kiinteistön ylläpitovastuu vuoden ajan ja kiin- Sairaalan kuntoutusosastojen pyöreä muoto edistää yhteisöllisyyttä ja tukee aktiivista kuntoutumista. teistöpalvelut. Varsinainen hoitotyö on rajattu palvelupaketin ulkopuolelle. Hankkeen laajuus on noin m 2. Hankkeen tarkoituksena on kehittää palveluprosesseja ja hyödyntää modernia arkkitehtuuria ja teknologiaa terveydenhuollossa. Kokonaisuus sisältää potilasosastoja, avoterveydenhuollon tiloja, hoiva-asumisen tiloja ja julkisia palvelutiloja. Hankkeen rakennuskustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Kumppanuusmallin hankintaprosessi on käynnistetty joulukuussa Arkkitehtitoimisto K2S Oy Pekka Vaara, toimialapäällikkö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Käytännön kumppanuusmallit -kehitysprojektin tavoitteena on kehittää vakiintunut toimintatapa kumppanuusmallien (elinkaarimallit, PPP-mallit) toteutukseen ja saada hankintaprosessi nopeammaksi ja edullisemmaksi. Näin alennetaan julkisten tilaajien kynnystä kump- Kuntatekniikka 2/

16 KIINTEISTÖT Kastellin monitoimitalo rakennetaan Oulun Kontinkankaan kaupunginosaan. Uuteen taloon tulee tilat yhtenäiselle peruskoululle, lukiolle, päiväkodille, nuorisotoiminnalle sekä kirjastolle. Sinne tulevat myös auditorio- ja liikuntatilat ja talon läheisyyteen ulkoliikuntakenttiä. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Oulun Kastellissa on kolme suhteellisen lähellä olevaa koulukiinteistöä mittavan peruskorjauksentarpeessa. Peruskorjauksiin liittyvien ongelmien takia syntyi ajatus korvata koulutilat uudisrakennuksella. Suunnitellussa kokonaisuudessa Kontinkankaan Sairaalarinteelle sijoitetaan Kastellin yhtenäinen peruskoulu, päiväkoti, lukio, kirjasto sekä nuorisotoimintaa ja liikuntapalvelutiloja. Oulun kaupungin tavoitteena on yksi palvelusopimus, jonka perusteella sopimuskumppani suunnittelee ja rakentaa sekä rahoittaa rakennuksen ja tuottaa kiinteistön ylläpitopalvelut. Kaupunki maksaa sopimuskumppanille palvelumaksua, jonka suuruuteen vaikutpanuusmallien käyttöön osoittamalla käytännön hankkeilla mallin hyödyt ja luomalla onnistuneita malliratkaisuja toimitilaja infrahankkeista. Kehitystavoite saavutetaan toteuttamalla käytännössä muutamasta rakennushankkeesta koostuva hankeohjelma, jossa laaditaan eri osapuolten (tilaaja, palveluntuottaja, sijoittaja, rahoittaja) näkemyksiin perustuvat hankeprosessin kuvaukset, tarjouspyyntöasiakirjat, palvelukuvaukset ja sopimusdokumentaatiot. Hankeohjelman puitteissa toteutettavia rakennushankkeita ovat Espoon Puolarmetsän sairaala ja Oulun Kastellin monitoimitalo. Hankeohjelmaan otetaan mukaan myös muita soveltuvia julkisten tilaajien hankkeita. Käytännön kumppanuusmallit -kehitysprojektissa ovat em. rakennuskohteiden tilaajien lisäksi Rakli, Kuntaliitto, Tekes, Inspira Oy, Pöyry CM Oy, Ernst & Young Oy ja Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy. Malliasiakirjoja saa vapaasti verkosta Käytännön kumppanuusmallit Oulun Kastellin monitoimitalo -hankkeen tuloksena on jo syntynyt seuraavat malliasiakirjat ja palvelukuvaukset: Elinkaarihankeen kilpailuttamisprosessi Maksumekanismiluonnos Suunnittelukilpailun voittanut Hyrrä on neljästä rakennusosasta muodostuva kokonaisuus. tavat tilojen käytettävyysperusteet. Kastellin monitoimitalon tilojen pinta-alat ovat yhteensä noin nelimetriä. Hankkeen tavoitehinta-arvio on noin Palvelu- ja vuokrasopimusrunkoluonnos Palvelutasokuvaus Tarjouspyyntöluonnos Toteutusmallien vertailu Vastuurajataulukko 43 miljoonaa euroa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa vuosina Kumppanuusmallin kilpailutus on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Dokumentit ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät Raklin sivuilta osoitteesta linkit/kehitysjaprojektit/kumppanuusmallit. 16 Kuntatekniikka 2/2011

17 Kaupunkien rytmit Yhdyskunta rakentaa itsensä joka päivä uudelleen. Itse asiassa kaupunkimainen yhdyskunta on sisimmältään prosessien toistoa samoina ja silti aina uusina. Rytmejä on vuorokauden, viikon, kuukauden ja vuoden tasolla. KAUPUNKILAISTEN PÄIVÄRYTMI NÄKYY ENERGIANKULUTUKSESSA Helsinkiläisten vuorokausikulutus lämpö Kellon ympäri Syksyllä 2010 Dodo ry piti Megapolis päivät Vanhalla ylioppilastalolla ja kirjoitti mm: Aamulla sytytämme valon ja laitamme kahvin tippumaan ennen suihkuun menoa. Päivällä tietokoneessa riittää virtaa. Työpäivän jälkeen valmistetaan ruokaa ja surffataan netissä. Rytmi kuvastuu energiankulutuksessa. Valaistuksen kuoppa on aamuyöllä, lämmityksen iltapäivällä, huiput molemmissa heti aamusella. Aamuyö klo 00 04, jota Itämeren piirissä kutsutaan koiravahdiksi, ei suinkaan ole toimetonta aikaa. Yölaivat kyntävät merta, rahtijumbot kiitävät mannerten välejä, junat puskevat maalla kaukaisiin kohteisiinsa, rekkakuskit siirtävät edellispäivän keräilyt kohdepaikkakunnille, postinjakajat parveilevat. Leipurit virittelevät tuliaan saadakseen lämmintä leipää aamiaispöytiin. Torikauppiaat asettuvat asemiin. Päivässä on kolme puoliskoa, aamu, keskipäivä ja ilta. Tiukempi työ tehdään aamuvoimilla. Iltapäivällä täydennellään. Lounasaika käytetään tapaamisiin. Pitkä ilta on tärkeätä joustoaikaa. Tages Arbeit, Abends Gäste, sanoo saksalainen. Naapurin presidentti Dmitri Medvedev on jo päättänyt antaa kansalleen ikuisen kesän hävittämällä hölmön kellonsiirron, jonka tarkoituksena on antaa lisää luonnonvaloa ranskalaisten maanviljelijöiden kesäiltoihin. Viikot vierivät Viikkorytmissä pidetään eri kulttuureissa yksi lepopäivä, joka on juutalaisilla lauantai, kristityillä sunnuntai ja muslimeilla perjantai. Hyvä, hyvä huutavat maailman lapset, jotka saavat kolme peräkkäistä vapaapäivää. Ihminen on hyvin kekseliäs sen suhteen, mitä niillä voi tehdä. Älyhommissa on alkuviikko otollista. Mikä ei ole tehty keskiviikkoon puoleenpäivään mennessä, niin kyllä sähkö Helsingin Energia tietää kertoa, että päivällä kuluu paljon sähköä, jolla koneet ja laitteet pyörivät. Yöllä ja aamulla tarvitaan lämpöä, kun nukutaan ja lotrataan aamusuihkuissa. se siltä viikolta tekemättä jää. Perjantaina ovat ihmiset ja jopa eläintarhojen eläimet jo väsyneitä viikon työstä. Espoon kaupunginjohtaja Ilppo Aarnio kertoi olevansa TTGIF-puolueen miehiä (Thanks to God it s Friday). Kaupungeille on haasteena se, että niin monet pakenevat viikonvaihteeksi maalle, merelle tai tunturiin. Auton yhtenä nimenä on Pakokone (Escape machine). Meidän pitäisi laittaa pystyyn kokoaikaisia kaupunkeja. Alvar Aalto neuvoi: Mystillinen käsite kulttuuri syntyy akkumulaatioprosessin kautta, ei ole erillinen elämästä irrotettava ilmiö vaan kudelanka, joka kulkee kaikkien ilmiöiden läpi. Pieninkin arkipäiväinen tehtävä on sellainen, että sen tulos voidaan humanisoida ja saattaa siihen harmoniaa. Kuukausista hirvein T.S. Eliot ( ) kirjoitti 1922 The Waste Land teoksessaan huhtikuusta: APRIL is the cruellest month, breeding Lilacs out of the dead land, mixing Memory and desire, stirring Dull roots with spring rain. Suomennapa tuo itse, arvoisa lukija. Huhtikuu kilpailee marraskuun kanssa vuoden epäsuosituimman kuukauden asemasta. Kaikkialla on rumaa rospuuttoa. Vanhempi väki kuolee talven rasituksiin. Mutta kuten runosta huomaamme, kukkasia nousee kuolleesta maasta ja elottomista juurista. Synkkä muisto vaihtuu toiveikkaaksi kaipaukseksi. Yksi julmuus on siinäkin, että kesää odottavalle huhtikuu tuottaa runsaasti pettymyksiä takatalvien muodossa. Suosittuja kuukausia ovat heinäkuu ja joulukuu. Niissä on paljon lomapäiviäkin. Vuoden kuukausien kieriessä planeetta Maa kiertää kertaalleen Aurinkonsa ympäri. Maa on ihme kyllä lähimpänä aurinkoa silloin, kun meillä on pimeintä ja kylmintä. Sieltä takaa se ponkaisee uusille kierroksille, joita jatkuu niin kauan kuin maailma seisoo nykyisessä muodossaan. Onneksi sitä ei tiedä kukaan, joten avaruusaluksen väki voi ottaa leppoisan asenteen kanssamatkustajiaan kohtaan, kestävän kehityksen hengessä. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Kuntatekniikka 2/

18 Asetusta paikkailtiin ja osa säädöksistä siirrettiin Jätevesisoppa kypsyi Uuden hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset ovat pääsääntöisesti aiempaa lievemmät. Vanhojen kiinteistöjen tulee täyttää asetuksen vaatimukset vuoden 2016 alkuun mennessä. Säädösten voimaantulohetkellä yli 68-vuotiaat kiinteistöllä vakinaisesti asuvat kiinteistönhaltijat vapautetaan uusista vaatimuksista. Vesa Valpasvuo ympäristöasiantuntija Suomen Kuntaliitto Koneyrittäjien liitto ry Vanha hajajätevesiasetus tuli voimaan vuonna Hajajätevesiasiat oli tarkoitus saattaa kuntoon kymmenessä vuodessa. Mutta kun lähes puolet ajasta oli kulunut, joidenkin mielestä aikataulu oli jäänyt pahasti jälkeen. Havaittiin, että tarttis tehrä jotain! Koottiin jätevesityöryhmä tehostamaan hajajätevesiasioiden toimeenpanoa. Asetettiin selvitysmies selvittelemään ongelmia. Tehtiin asiasta välikysymyksiä eduskunnassa. Lopulta ongelmia korjattiin lisäämällä osa asioista lakiin, kumoamalla vanha asetus ja antamalla sen tilalle uusi samanniminen asetus, jatkamalla toimeenpanoaikaa parilla vuodella sekä vapauttamalla yli 68-vuotiaat kiinteistöhaltijat uusista käsittelyvaatimuksista. Vaikka asetus on uusittu, kaikki vanhat tekniset keinot ja tietolähteet säilyvät ennallaan. 18 Kuntatekniikka 2/2011

19 VESIHUOLTO ympäristönsuojelulakiin vihdoin Uusi luku ympäristönsuojelulakiin Ympäristönsuojelulakiin lisättiin uusi luku Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, johon siirrettiin lain vanhat jätevesien käsittelyä koskevat pykälät. Uuteen lukuun koottiin tarvittavat lakitasoiset säännökset, kuten talousjätevesien käyttöön liittyvät määritelmät, jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus, vaatimukset jätevesien käsittelyjärjestelmästä sekä siihen liittyen asetuksenantovaltuudet jätevesien puhdistustason vähimmäisvaatimuksista ja ohjeellisesta puhdistustasosta pilaantumiselle herkillä alueilla. Lukuun siirrettyä vanhaa säännöstä, jonka mukaan hakemuksella voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan vapautus asetuksen vaatimuksista, täydennettiin kiinteistön haltijoiden erityisen vaikean elämäntilanteen arvioinnin osalta. Lisäksi lain voimaanpanosäännöksessä todettiin, että jos kiinteistön jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, ei uusia käsittelyvaatimuksia sovelleta sellaisen kiinteistön käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, joilla vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta (automaattivapautus). Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaaajan asuntoja. Ympäristönsuojelumääräysten tarkistamistarve arvioitava Kunnan tulee viipymättä tarkistaa ja tarvittavilta osin päivittää ympäristönsuojelumääräyksensä vastaamaan uusien säädösten perusteita ja säädettyjä vaatimuksia. Erityisen tärkeää tämä on, mikäli määräykset ovat ristiriidassa uusien säädösten kanssa ja/tai on ympäristönsuojelullisia perusteita antaa normaalia tiukempia puhdistustasomääräyksiä pilaantumiselle herkille alueille kuten tärkeille pohjavesialueille sekä erityisen herkille ranta-alueille. Uusi hajajätevesiasetus Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettiin uusi valtioneuvoston asetus (uusi hajajätevesiasetus). Sen voimaantulon yhteydessä kumottiin vanha samanniminen asetus. Uusi hajajätevesiasetus on jätevesijärjestelmää koskevan selvityksen, suunnitelman ja rakentamisen, käytön ja huollon, tiedon seurannan ja saatavuuden sekä liitteiden osalta hyvin samanlainen vanhan asetuksen kanssa. Uudessa asetuksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle ja ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla ovat sinänsä prosentti- ja pitoisuusarvoiltaan samanlaiset kuin vanhankin asetuksen käsittelyvaatimukset, mutta toisin päin. Nykyinen vähimmäisvaatimus on entinen lievempi vaatimustaso ja nykyinen ohjeellinen, ankarampi puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla on entinen tiukempi vaatimustaso (ks. taulukko). Vähimmäisvaatimustaso koskee kaikkia alueita, ja ohjeellista, ankarampaa puhdistustasoa kunnat käyttävät arvioidessaan tarvetta määrätä ympäristönsuojelumääräyksillään vähimmäisvaatimusta tiukempaa puhdistustasoa esimerkiksi tärkeille pohjavesialueille. Nyt kyseessä olevan ympäristönsuojelulain uuden luvun yleisja yksityiskohtaiset perustelut on Talousjätevesien puhdistuksen vaatimustasot verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen prosentteina (%) sekä grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/p d) Kuormitus Orgaaninen aine (BHK/) Haja-asutuksen kuormitusluku kirjattu ympäristövaliokunnan mietintöön (18/2010) ja uuden hajajätevesiasetuksen osalta sitä koskevaan muistioon. Uudet säädökset voimaan välittömästi Ympäristönsuojelulain muutos ja uusi hajajätevesiasetus tulivat voimaan maaliskuussa Uudisrakentamista muutokset koskevat heti säädösten voimaantultua. Olemassa olevissa kiinteistöissä uudet vaatimukset tulee täyttää 2016 alkuun mennessä. Normaalia tiukempaa puhdistustasoa koskevien määräyksien tarvetta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon eduskunnan ympäristövaliokunnan asiaa koskeva yksityiskohtainen perustelu: Valiokunta katsoo, että kunnan tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsuojelumääräysten antamista harkitessaan sellaisiin vesistöalueisiin tai niiden osiin, joilla haja-asutuksen jätevesien aiheuttama kuormitus on arvioitu merkittäväksi vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttamisen kannalta. Koska Vähimmäisvaatimustaso vesienhoitosuunnitelmat kattavat laajoja vesistöalueita eikä niistä uudessa sääntelytilanteessa muutoinkaan ole kaikilta osin johdettavissa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, tulisi ympäristönsuojelumääräysten tarvetta arvioida kunkin konkreettisen, rajatun alueen osalta erikseen. Säännösten täytäntöönpanon osalta kuntien tulee varautua osallistumaan tiedotukseen ja neuvontaan. Tässä yhteydessä tulee muistaa, että kunnat ovat haja-asutuksen jätevesihuollon lupa- ja valvontaviranomaisia eivätkä voi antaa yksittäistapauksissa kiinteistökohtaista neuvontaa mm. esteellisyyssyistä. Kuntien neuvontatyöhön kuuluu lähinnä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuvista vaatimuksista sekä vesihuollon toiminta-alueiden määrittämistä koskevista asioista tiedottaminen ja neuvonta. Kunnan viranomaiset voivat näin osaltaan tukea järjestöjen ja muiden tahojen kiinteistökohtaista neuvontaa. Vanhat hyvät keinot edelleen käyttökelpoisia Kaikki vanhat tekniset keinot ja tietolähteet säilyvät ennallaan. Jos on kuivakäymälä ja kantovesi, ei nyt kuten ei aiemminkaan tarvitse tehdä mitään tehostuksia tai muutoksia. Jos taas on vesikäymälä, niin on syytä selvittää asiantuntevan jätevesineuvojan kanssa, riittääkö nykyinen puhdistusjärjestelmä kyseiselle kiin- Ohjeellinen ankarampi vaatimustaso herkillä alueilla 50 g/p d 80 % 10,00 g/p d 90 % 5,00 g/p d Kokonaisfosfori 2,2 g/p d 70 % 0,66 g/p d 85 % 0,33 g/p d Kokonaistyppi 14 g/p d 30 % 9,80 g/p d 40 % 8,40 g/p d Kuntatekniikka 2/

20 VESIHUOLTO Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala ja Pohjois-Po Valtio tukee jätevesineuvontaa kol teistölle jatkossakin. Uudisrakentajien tulee käyttää asiantuntevaa suunnittelijaa ja työjohtoa, aivan kuten aiemminkin rakennushankkeen yhteydessä on pitänyt käyttää. Ns. automaattivapautus koskee ainoastaan lain voimaan tullessa yli 68-vuotiaita kiinteistöllä vakituisesti asuvia haltijoita. Muilla on mahdollisuus saada kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta (yleensä ympäristönsuojeluviranomainen) hakemuksesta poikkeus käsittelyvaatimuksista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. > haja-asutuksen jätevedet Valtion tukema jätevesineuvonta käynnistyy kolmella pilottialueella huhti-toukokuussa. Tehostamalla jätevesineuvontaa pyritään varmistamaan, että kiinteistöjen omistajat saavat luotettavan tiedon siitä, tarvitseeko oman kiinteistön jätevesien käsittelyä parantaa. Ympäristöministeriö on myöntänyt avustukset jätevesineuvonnan järjestämiseksi viidelle järjestölle. Pilottivaiheen tavoite on kerätä kokemusta erilaisista toimintamalleista ja kehittää yhtenäinen, valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli jätevesineuvontaan. Avustuspäätöksissä painotettiinkin hakijoiden neuvontakokemuksen lisäksi sitä, että pilottihankkeeseen saatiin keskenään erilaisia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja. Myös pilottialueet on valittu niin, että ne poikkeavat olosuhteiltaan toisistaan. Paikallinen jätevesineuvonta on tehokas tapa tavoittaa kiinteistönomistajat ja auttaa heitä välttämään virheinvestointeja. Nyt käynnistyvä pilotti tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden, ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä painottaa. Avustusta saavat alueet Jätevesineuvonnan pilottialueet ja avustuksia saaneet järjestöt: Varsinais-Suomi (Salo, Sauvo, Somero ja Kemiönsaari): Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian ja Natur och Miljön yhteishanke sekä Länsi- Someron vesiosuuskunta. Etelä-Karjala (Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari): Omakotiliiton, Vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen Kylät ry:n yhteishanke sekä Etelä-Karjalan Martat ry. Pohjois-Pohjanmaa (Oulainen, Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä): Oulun ProAgria ry. Avustukset jätevesineuvonnan järjestämiseksi pilottialueilla olivat haettavana loka-marraskuussa Määräaikaan mennessä avustushakemuksia tuli 11. Kaikkiaan avustuksia jaettiin järjestöille lähes euroa. Jätevesineuvojille koulutusta Kaikki avustuksia saaneiden järjestöjen neuvojat tai neuvonnan vastuuhenkilöt osallistuvat Suomen ympäristökeskuksen järjes- Fusamatic lujia liitoksia Suomessa jo yli 20 vuotta Fusamatic-sähköhitsausjärjestelmä on kevyt, varma ja nopea liitosmenetelmä polyeteeniputkille. Fusamatic on todistanut luotettavuutensa: sillä on aikaansaatu itse putkea lujempia liitoksia jo yli 20 vuotta. Fusamatic on helppokäyttöinen: Fusamatic Q-Box - sähköhitsausautomaatti ohjaa hitsaajaa alusta loppuun ja tallentaa sähköisesti hitsaustapahtuman keskeiset tiedot. Q-Box on saatavana kolmena eri versiona, joista kerromme mielellämme lisää. Fusamatic tarjoaa pitkäikäisen, luotettavan tekniikan ja markkinoiden laajimman osavalikoiman. Toimiva huoltopalvelu huolehtii, että työ jatkuu. Fusamatic-sähköhitsaustuotteet toimittaa KWH Pipe putkiasiantuntija, jolla on jo 50 vuoden kokemus muoviputkien liittämisestä hitsaamalla. Saatavana myös hyvin varustetuista LVI-tukkuliikkeistä Oy KWH Pipe Ab Puhelin PL 21, Vaasa Telefax Member of the KWH Group 20 Kuntatekniikka 2/2011

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Tekninen lautakunta

Siilinjärven kunta. Tekninen lautakunta Siilinjärven kunta Tekninen lautakunta Talouden ja toiminnan seurantaraportti ajalta 1.1. 30.4.2016 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Arvio mahdollisista

Lisätiedot

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ Oulu 02.11.2016 CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio 1 Autamme kasvun haasteissa ja luomme tiloja hyvälle hoivalle. Teemme sen yhdessä kasvukuntien ja hoiva-alan yritysten kanssa. SADAS HANKKEEMME on käynnistetty

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Esitys Etelä-Pohjanmaan maakunnan SOTEMAKU-seminaarissa 18.11.2016 Esitys perustuu hallituksen 29.6.2016 antamiin Sote- ja maakuntalakiehdotuksiin

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA ry Rakentajanaukio 4 A, 02150 Esp0o JÄSENTIEDOTE Puh. 09-451 2264, http://rmseura.tkk.fi 6.11.2006 RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä EXKURSIO

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00 Kokouspaikka Teknologiakylän auditorio Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1 SYKE/VK/VVA 23.9.2010 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta neuvontaan ja ohjaukseen.

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Edulliset vaalipaketit

Edulliset vaalipaketit Edulliset vaalipaketit Hyödyntämällä kampanjassasi Kalevan kaikkia medioita tavoitat äänestäjät kattavammin ja kampanjasi jää paremmin mieleen. Valitse valmiista esimerkkipaketeista tarpeisiisi ja budjettiisi

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa. Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

KESKENERÄISTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN LISÄMÄÄRÄRAHAESITYKSET VUO- DELLE 2017

KESKENERÄISTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN LISÄMÄÄRÄRAHAESITYKSET VUO- DELLE 2017 1 KESKENERÄISTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN LISÄMÄÄRÄRAHAESITYKSET VUO- DELLE 2017 TALONRAKENNUS/YLEISHALLINTO Villa Breda, palvelukeskus Menot - Utgifte 710,6 9 000,0 0,0 9 000,0 2 463,3 6 536,7 3 536,7 Netto

Lisätiedot