OPINTO-OPAS. Sodankylän lukio

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS

2 1 SISÄLLYSLUETTELO LUKION TEHTÄVÄ... 2 MITEN LUKIOSSA OPISKELLAAN?... 3 OPETUSSUUNNITELMA... 4 TOIMINTA-AJATUS... 5 ARVOPAINOTUKSET... 5 TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET... 5 OPINTOJEN RAKENNE JA AIHEKOKONAISUUDET... 7 OPPIMINEN, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN OPPILASKUNTA OPISKELUHUOLTO OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Kurssin suorittaminen Kurssisuoritusten arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suorittaminen OPISKELU JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY KOEKÄYTTÄYTYMINEN TAPATURMAT JA HÄIRIÖT JUHLATILAISUUDET JA TAPAHTUMAT MUUT MÄÄRÄYKSET YLIOPPILASTUTKINTO YLIOPPILASTUTKINTOASETUS OHJEET YLIOPPILAKIRJOITUKSIIN OSALLISTUVILLE YLIOPPILASTUTKINNON SUUNNITTELU JA ERITYISJÄRJESELYT TODISTUKSET MÄÄRÄAJAT LUKUVUONNA Jaksojen, koeviikkojen, arvostelun ja todistusten jakamisen ajankohdat Uusintakuulustelujen ajankohdat SYKSYN 2015 YLIOPPILASKIRJOITUKSET KEVÄÄN 2016 YLIOPPILASKIRJOITUKSET LUKUVUODEN TYÖJÄRJESTYS Valintakortti OPPIKIRJAT HENKILÖKUNTA YHTEYSTIEDOT TIETOJA SODANKYLÄN LUKIOSTA... 58

3 2 LUKION TEHTÄVÄ Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa (lukiolaki 629/1998, 1 ). Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 2 ). Lukiota on kehitetty yleissivistäväksi, ylioppilastutkintoon johtavaksi ja jatkoopintoihin valmentavaksi oppilaitokseksi, joka tukee nuoren yksilöllistä kasvua ja kypsymistä aikuisuuteen sekä sukupuolten tasa-arvoa. Lukion opetussuunnitelma lisää valinnaisuutta ja yksilöllistä opiskelua. Yhteistyö muiden lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja Oulun yliopiston kanssa antaa mahdollisuuden yhdistellä eri oppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Jatko-opinnot ja työelämä vaativat yksilöltä koko ajan enemmän kykyä ottaa vastuuta itsestään sekä halua opiskella jatkuvasti uusia tietoja ja taitoja. Samoin odotetaan luovaa ajattelua, ongelmanratkaisutaitoa ja pitkäjänteisyyttä, ryhmässä työskentelyn taitoja ja kykyä ilmaista ajatuksensa selkeästi. Lukiossa harjoitellaan myös työelämän edellyttämiä verkostomaisia työtapoja ja harjaannutaan työskentelemään myös sähköisissä verkoissa. Oppilaan vastuuta ulotetaan yhä enemmän koskemaan myös työtapojen valintaa. Pyrkimyksenä on, että oppilas voisi työskennellä parhaalla tavalla omien edellytystensä mukaisesti.

4 3 MITEN LUKIOSSA OPISKELLAAN? Luokattoman lukion opiskelussa korostuvat: Työrauhan ja viihtyisän ympäristön arvostaminen Määrätietoisuus Omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus Älyllinen uteliaisuus, halu tietää ja osata. Lukio-opiskelussa käsitellään laajoja asiakokonaisuuksia. Läksyjä on paljon ja kokeisiin pitää valmistautua koko kurssin ajan opiskelemalla huolellisesti. Itsenäisen työskentelyn ja oman vastuun osuus kasvaa koko ajan. Kurssit ovat tiiviitä, ja opinnoissa edetään ripeästi. Lukio-opiskelu voi ajoittain tuntua raskaalta. Opiskelijasta voi tuntua, ettei hän ehdi tehdä kaikkea kunnolla, että kokeiden arvosanat eivät näytä hänen todellisia kykyjään tai että hän pystyisi parempaan, jos aika riittäisi ja hän jaksaisi enemmän. Hyviin tuloksiin pääsee, kun noudattaa esimerkiksi seuraavia ohjeita: Vältä myöhästymistä ja poissaoloja. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, väitä vastaan ja kysy. Oppikirja on opiskelun runko: lue sitä. Käytä muitakin tietolähteitä. Tee kotitehtävät joka päivä. Pyri ymmärtämään lukemasi. Opettele itsellesi sopivin mieleenpainamismenetelmä lukemista varten. Kotitehtävien päivittäinen tekeminen on parasta koeviikkoon valmistautumista. Suunnittele myös kotityöskentelyllesi, muille tehtävillesi ja harrastuksillesi aikataulu. Noudata sitä! Pyydä tarvittaessa tukiopetusta.

5 4 Huolehdi terveydestäsi! Terveellinen ja monipuolinen ravinto, liikunta ja lepo luovat terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan. Luokattomassa lukiossa voi laatia itselleen oman opinto-ohjelman eli käyttää opiskeluun 2-4 vuotta, jopa 5 lukuvuotta. Itse suunniteltu opinto-ohjelma antaa mahdollisuuden opiskella joustavasti ja laajasti omien kiinnostusten mukaan. Laatimalla oman opinto-ohjelman voi myös vähentää opiskelun rasittavuutta ja parantaa tuloksiaan. Jatko-opintoihin pyrittäessä ei kysytä lukiovuosien määrää. Tärkeää on lukiomenestys ja ylioppilastutkinnossa saavutetut arvosanat. Ota yhteys ryhmänohjaajaan, opettajaan, opinto-ohjaajaan tai rehtoriin aina, kun ilmenee epäselvyyksiä ja vaikeuksia. He auttavat ja opastavat mielellään. Kun kehittää opiskelutaitojaan ja ajan käyttöään, ehtii myös virkistäytyä, levätä, harrastaa, ulkoilla ja seurustella. Myönteinen ja aktiivinen ryhmähenki, opiskelijajoukon meidän koulun henki merkitsee lukio-opinnoille paljon. Sopu, toisen auttaminen, työrauha ja toisen mielipiteen kunnioittaminen, mutta myös hauskanpito luovat kouluun ja ryhmään hyvän hengen. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma on eräänlainen toimintasuunnitelma. Siinä on määritelty koulun opetuksen ja toiminnan tavoitteet, opintojen rakenne, tuntijako, eri oppiaineiden kurssien sisällöt ja tavoitteet, kurssien suoritusohjeet, arvosteluohjeet sekä opetusjärjestelyt. Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy koulun kehittämissuunnitelma, koulun itsearviointi ja yhteistyö muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa. Keskeisimmät opetussuunnitelman asiat esitellään tässä oppaassa. Opetussuunnitelmaa säilytetään kirjastossa, jossa se on opiskelijoiden käytettävissä. Tiiviissä muodossa opetussuunnitelma näkyy myös Wilmassa.

6 5 TOIMINTA-AJATUS Sodankylän lukion perustehtävänä on vahvistua hyvänä yleislukiona. Lukio antaa opiskelijalle valmiuksia kehittää itseään ja kartuttaa tieto- ja taitopääomaansa sekä tukee kasvua aikuisuuteen. Lukio auttaa opiskelijoita itsenäiseen työntekoon, kannustaa heitä asettamaan omien edellytystensä mukaisia opiskelutavoitteita ja pyrkimään aktiivisesti jatko-opintoihin. ARVOPAINOTUKSET Sodankylän lukion arvoperustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opetus- ja kasvatustyön yleistavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia, vastuuntuntoisia, itsenäisiä, luovia, yhteistyökykyisiä, terveitä elämäntapoja noudattavia ja hyvin käyttäytyviä ihmisiä ja yhteiskunnan jäseniä. TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET Kaikki Sodankylän lukiossa tukevat toisiaan ja ottavat toisensa huomioon, jotta työskentely olisi sujuvaa. Kannustava ilmapiiri mahdollistaa kaikkien yhteisön jäsenten parhaan työpanoksen. Lukiossa arvostetaan omaa ja toisten työtä. Tuloksena on rauhallinen työympäristö ja toimiva koulu. Jokainen yhteisön jäsen tekee koulun hyvin toimivaksi ja ilmapiirin myönteiseksi: pitää tilat siisteinä ja ehjinä sekä työympäristön rauhallisena, noudattaa määräaikoja ja sopimuksia sekä hyviä tapoja. Jokainen toimii esimerkkinä. Opettajat, henkilökunta ja opiskelijat sopivat selkeistä säännöistä, joita noudatetaan johdonmukaisesti. Tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti toisiaan kohtelevat työyhteisön jäsenet tekevät ilmapiiristä vapautuneen ja mielekkään. Positiivinen ja arvostava asenne omaa ja

7 6 toisten työtä kohtaan parantaa koko yhteisön työskentelyedellytyksiä ja motivoi kaikkia. Toimintakulttuurin pääpiirteet konkretisoituvat tässä oppaassa näkyvissä järjestyssäännöissä. Opetussuunnitelman liitteenä ovat lisäksi Sodankylän lukion laboratorion työturvallisuussuunnitelma ja Sodankylän lukion jätehuoltosuunnitelma, joiden tavoitteena on ohjata koulun toimintaa turvallisen ja terveellisen ympäristön säilyttämiseen, terveyden ylläpitämiseen ja kestävän kehityksen sisäistämiseen. Kurssitarjonta tukee lukion perustehtävää ja tavoitteellista opiskelua. Monipuoliset valinnat ja vaihtelevat, kiinnostavat ja tehokkaat työtavat tekevät opiskelusta mielekästä. Opiskelijoita ohjataan myös lukion jälkeisiin työtapoihin, kuten tenttimään kursseja itsenäisesti. Luennointi yhtenä opetusmenetelmänä tuo vaihtelua sekä harjoituttaa opiskelijat jatko-opinnoissa tarvittavaan muistiinpanotekniikkaan. Ainerajat ylittävä yhteistyö avaa oppilaan näkemään todellisia kokonaisuuksia. Ryhmätöitä käytetään etenkin oppimisen kannalta hyödyllisissä laajojen kokonaisuuksien opiskelussa. Ryhmä opettaa vastuuta toisista. Yksilötyöskentelyä ohjataan lukiossa aktiiviseen ja tutkivaan suuntaan. Pyritään tehtäväsuuntautuneeseen opiskeluun ja siihen, että opiskelija harjaantuu käyttämään älyään, päättely- ja yhdistelykykyään sekä tekemään omia valintoja. Lukiossa harjoitutetaan oma-aloitteista tiedonhankintakykyä, tiedon valikoimista, lähdekritiikkiä ja tiedon soveltamista. Opiskelijaa ohjataan myös itse arvioimaan työtapojaan ja kehittämään niitä. Työskentely sähköisissä verkoissa kuuluu lukion jokapäiväiseen arkeen. Uudet lukiolaiset saavat käyttöönsä henkilökohtaiset tabletit. Perinteisten oppikirjojen lisäksi/sijasta opiskelijat voivat valita sähköisiä oppikirjoja. Myös ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät asteittain vuodesta 2016 lähtien.

8 7 Lukiolainen sitoutuu kouluun tullessaan opiskelemaan ja noudattamaan koulun sääntöjä. Lukiossa pyritään yhdessä huolehtimaan siitä, että oppilas kurssi kerrallaan lähestyy tavoitettaan. Opiskelijaa kannustetaan käyttämään opinnoissaan hyväkseen kaikki koulun tarjoama tuki. Lukiota koskevat asiat valmistellaan ja päätetään mahdollisimman usein lukion tasolla: näin työyhteisön jäsenten yhteistyö korostuu ja demokratia toteutuu. Mahdollisuuksien mukaan otetaan koko kouluyhteisö mukaan päätöksentekoon. Oppilaskuntatoimintaa tuetaan. Yhteiset tapahtumat lujittavat yhteishenkeä. Lukion paikallinen leima syntyy ottamalla huomioon ympäristö ja ympärillä olevat yhteistyökumppanit. Mahdollisuuksien mukaan otetaan vastaan vierailijoita ja tehdään vierailuja koulun ulkopuolelle. Näin koulutyöhön saadaan vaihtelua, ajattelun näkökulmat avartuvat ja erikoisalojen tietämys syvenee. Lukion toimintakulttuuri elää koko ajan: sitä ajantasaistetaan ja muutetaan tarpeen mukaan. Lukio on oppiva organisaatio. OPINTOJEN RAKENNE JA AIHEKOKONAISUUDET Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt määritellään ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen

9 8 järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit määritellään opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudet ovat koko elämäntapaa koskevia, ainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Aihekokonaisuudet näkyvät mahdollisuuksien mukaan erikoiskursseina (turvakurssi, ensiapukurssi), integroivina soveltavina kursseina (tutkielmakurssi), tiettyjen kurssien suorittaminen samassa jaksossa sekä oppiaineiden kursseissa painotettavina sisältöinä. Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa havainnoida nykyajan ilmiöitä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Aihekokonaisuudet tulevat esiin aineenopetuksessa useissa eri kursseissa läpäisyperiaatteella ja esimerkiksi painotuksina, oppisisältöinä tai työtapoina, mitä on tarkemmin selitetty opetussuunnitelmassa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opiskelijoita kasvatetaan osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee tutustumista, osallistumista ja vaikuttamista paikallisesti, valtakunnallisesti, eurooppalaisesti, globaalisti yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukiossa luodaan osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksia, jotka ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Opiskelija

10 9 ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Opiskelijoita kannustetaan toimintaan hyvinvoinnin edistämiseksi perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Lukio pyrkii osaltaan vakiinnuttamaan hyvinvointia ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa. Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kaikkien ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia perustarpeitaan. Tavoitteena on koko maapallon luonnon ja ihmisten hyvinvointi nykyistä oikeudenmukaisemmin. Kestävä kehitys edellyttää luonnonvaroja kuluttavan elämäntavan hylkäämistä ja luontoa säästävän ja tervehdyttävän elämäntavan omaksumista. Kaikilla on vastuu tiedon ja teknologian soveltamisesta luonnonvaroja säilyttäen: ihmisen toiminnan on sopeuduttava maapallon kantokykyyn. Koulu luo perustan vastuun sisäistämiselle, ja koulun jokapäiväinen toiminta on sopusoinnussa luonnon arvostamiseen tähtäävän kasvatustyön kanssa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteispohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Opiskelija alkaa hahmottaa, mikä on hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian perustana on luonnon lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia on tietoa ja taitoa suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Teknologian kehittämisen perustana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua.

11 10 Viestintä- ja mediaosaaminen Mediakasvatus on tietojen ja taitojen oppimista; media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen kehittämistä. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.

12 11 TUNTIJAKO Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako OPPIAINE TAI AINERYHMÄ PAKOLLISET- KURSSIT VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT SODANKYLÄN LUKION KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Äidinkieli ja kirjallisuus KIELET perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) muut kielet 17 MATEMATIIKKA lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi TAITO- JA TAIDEAINEET 5 Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus PAKOLLISET KURSSIT SYVENTÄVÄT KURSSIT VÄHINTÄÄN 10 SOVELTAVAT KURSSIT KURSSIT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75

13 12 OPPIMINEN, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT Lukion opetus kehittää opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään itselleen parhaiten sopivia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä kannustetaan tekemään jatkoopintosuunnitelmia. Opetus luo valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. Oppiminen on seurausta aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa opiskelija vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa otetaan huomioon, että se, mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, missä se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Opetuksen aihekokonaisuusajattelu avaa asioita niin, että opiskelija oppii näkemään yhteyksiä. Opiskelijalle annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Osa opiskelusta voidaan järjestää verkkokursseina, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä opiskeluna. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon, jonka aikana järjestetään kurssikokeet. Koeviikolla on oma työjärjestyksensä, eikä koepäivinä ole oppitunteja kello 14:n jälkeen.

14 13 Koeviikko on tiivis, eikä sen aikana ole mahdollista omaksua kurssin aikana opiskelematta jäänyttä. Ensimmäisestä lukiovuodesta alkaen painotetaan pitkäjänteisen opiskelutavan merkitystä, jottei koeviikosta tulisi liian stressaava. Kaikki kokeet suoritetaan koeviikolla tai uusintakuulustelussa. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjauksen tavoite ja sisältö Opiskelijan ohjaukseen kuuluu opiskeluun liittyvä ohjaus sekä jatko-opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvä ohjaus. Opiskelijan ohjauksen tavoite on tukea opiskelijaa lukio-opintojen kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, opiskelutekniikan kehittämisessä, opintojen seuraamisessa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Lisäksi opiskelijaa tuetaan tarvittaessa elämän ongelmatilanteissa. Koko työyhteisö tukee opiskelijaa lukion jokapäiväisessä arjessa. Opiskelijaa ohjataan säännölliseen opiskeluun ja hyvään työmoraaliin. Ohjaus edistää opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kypsymistä, kehittää ura- ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia. Ohjaus kehittää opiskelijan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opiskelijaa tuetaan valinta- ja päätöksentekotilanteissa. Ohjauksen avulla opiskelija oppii muodostamaan käsityksen siitä, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun sekä tulevaisuudensuunnitelmiin yleensä. Ohjauksen työnjako Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaissuunnittelusta ja -toteutuksesta sekä käytännön järjestämisestä. Ohjauksen suunnittelussa opinto-ohjaajan apuna ovat rehtori ja ryhmänohjaajat. Opinto-ohjaaja informoi lukio-opinnoista peruskoulun yläluokkalaisia. Opinto-ohjaaja perehdyttää lukioon tulevat opiskelijat lukioopintoihin ja vastaa opinto-ohjauksen kursseista. Opinto-ohjaaja antaa opiskelijoille yksilöllistä ohjausta ja auttaa jokaista henkilökohtaisen suunnitelman tekemisessä ja

15 14 opintojen kartoituksessa. Yksilöllisessä ohjauksessa keskustellaan tulevaisuudensuunnitelmista ja usein elämäntilannekin nousee esiin. Opinto-ohjaaja keskusteluttaa ja ohjaa lukion lopettamista harkitsevia. Opinto-ohjaaja huolehtii, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Rehtorin tehtävä on onnistuneen ohjauksen toimintaedellytysten luominen: hän järjestää aikaa ohjaukselle lukujärjestyksestä. Rehtori luo olosuhteet, joissa ohjauksen työnjako onnistuu. Rehtorin tehtävä on tiedottaa opiskelijoille ja vanhemmille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opiskelua ja yo-tutkinnon suorittamista. Ryhmänohjaaja perehdyttää lukioon tulevat lukio-opiskeluun yhdessä opintoohjaajan kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä: poissaoloja, kurssisuorituksia, keskeytyksiä ja etenemisesteitä. Ryhmänohjaaja seuraa myös oman ryhmänsä opiskelijoiden kaikkinaista hyvinvointia ja puuttuu ajoissa opiskelijan käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja ohjaa oman aineensa opiskelua ja seuraa opiskelijan menestymistä omassa aineessaan. Aineenopettaja panostaa omassa aineessaan opiskelutekniikkojen opettamiseen ja ohjaa opiskelijaa tarpeen vaatiessa myös yksilöllisesti. Aineenopettaja valmentaa opiskelijaa ylioppilastutkintoon ja jatko-opinnoissa tarvittaviin opiskelumenetelmiin: lukion edetessä kypsytään koko ajan yliopistomaisempiin opiskelutapoihin. Opiskelija suunnittelee lukion alkuvaiheessa omat lukio-opintonsa, seuraa säännöllisesti opintojensa etenemistä ja tarkistaa suunnitelmansa toteutumisen. Opiskelija pohtii suunnitelmaa laatiessaan opiskeluvalmiuksiaan, voimavarojaan ja motivaatiotaan, arvioi itseään opiskelijana. Opiskelijan laatiman opiskelusuunnitelman täytyy olla aikataulultaan ja tavoitteiltaan realistinen - ryhdikäs

16 15 mutta ei ylivoimainen. Omat voimavarat on punnittava. Opiskelija päivittää opiskelusuunnitelmaansa aina koeviikon jälkeen. Ohjauksen toteutus Opinto-ohjaaja informoi peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaita lukio-opiskelusta ja sen erikoispiirteistä sekä merkityksestä tulevaisuuden kannalta. Sodankylän lukion ensisijaiseksi opiskelupaikakseen valinneet yhdeksäsluokkalaiset tekevät kurssivalinnat jo opintoja edeltävänä keväänä. Myös toisen asteen oppilaitoksiin tiedotetaan lukion kurssitarjonnasta yhteistyön toimintamallien mukaisesti. Lukio-opintojen alkuvaiheessa opiskelijoille järjestetään perehdyttämisjakso, jonka tarkoitus on ohjata opiskelijat lukion työskentely-ympäristöön, toimintatapoihin ja työskentelymuotoihin. Perehdyttämisjakso sisältää opiskeluun ja opiskelumenetelmiin liittyviä aiheita, ja se järjestetään yhteistoiminnallisesti kaikkien ohjaukseen osallistuvien kesken. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja kantavat päävastuun perehdyttämisjaksosta. Sodankylän lukiossa on käytössä Wilma-ohjelma, johon opiskelijat ovat kirjanneet kurssivalintansa jo uutta lukuvuotta edeltävänä keväänä. Perehdyttämisjakson aikana palautetaan mieleen nämä valinnat, jotta opiskelija hahmottaa oman opintoreittinsä. Lukio-opiskelu vaatii pitkäjänteistä sitoutumista omiin valintoihin. Siitä syystä opiskelija voi muuttaa keväällä tekemiään kurssivalintoja vain yhdessä opintoohjaajan ja rehtorin kanssa. Ainereaalikoe vaatii myös aineenopettajan ohjausta jo ensimmäisestä lukiovuodesta alkaen toisella tavalla kuin aikaisemmin. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa valitsemaan mahdollisimman paljon syventäviä ja soveltavia kursseja niistä reaaliaineista, jotka tämä aikoo kirjoittaa. Jo ensimmäisen lukiovuoden helmikuussa tehdään ryhmänohjaajien kanssa ensimmäinen ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Toisen vuoden opiskelijat käyvät läpi

17 16 ohjausryhmissään ryhmänohjaajan kanssa ylioppilastutkinnon suorittamisen ja tekevät toisen vuoden marraskuussa uudelleen ylioppilaskirjoitussuunnitelman. Ylioppilaskirjoitussuunnitelma otetaan huomioon opintosuunnitelmassa alusta pitäen: kurssien määrä ja sijoittelu valitaan ylioppilaskirjoitusaikatauluun sopivaksi. Kolmantena ja neljäntenä lukiovuotena kontrolloidaan tehostetusti opiskelijan kurssikertymän karttumista ja pidetään huoli siitä, että opintojen aikataulu säilyy realistisena. Opiskelijaa valmennetaan psyykkisesti kirjoituksiin ja pidetään huoli opiskelijan yleisestä jaksamisesta ja motivaation säilymisestä. Lisäksi opiskelijaa ohjataan jatkosuunnitelmiin liittyvässä päätöksenteossa ja kannustetaan ammatti- ja tiedekorkeakouluopintoihin. OPPILASKUNTA Lukiolain mukaan opiskelijoita on kuultava heitä koskevissa asioissa ja heillä on oltava mahdollisuus opetuksen kehittämiseen yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Sodankylän lukion oppilaskunta valitsee keskuudestaan lukuvuoden alussa oppilaskunnan hallituksen, johon valitaan äänestämällä neljä edustajaa sekä lukion ensimmäisen että toisen vuoden opiskelijoista ja lisäksi kaksi abiturienttia. Oppilaskunnan hallituksen tehtävä on edustaa oppilaskuntaa: se toimii oppilaskunnan äänitorvena ja opiskelijoiden edunvalvojana heitä koskevissa asioissa, esimerkiksi tapaa päättäjiä oppilaskunnan puolesta. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti ja sen johdolla järjestetään tapahtumia, teemapäiviä ja juhlia. Oppilaskunnalla on keskeinen asema lukion yhteishengen luojana ja ylläpitäjänä. OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lisäksi tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskeluhuolto on opiskeluympäristön hyvin-

18 17 voinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan. Vastuu opiskeluhuollosta kuuluu osaltaan kaikille yhteisössä työskenteleville voimaan tulleen oppilas- ja opiskeluhuoltolain (HE 67/2013) mukaisesti lukion on taattava opiskelijoille kuraattori- ja psykologipalvelut. Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Yhteisöllisten tapaamisten lisäksi se kokoontuu mahdollisesti monialaisissa kokoonpanoissa käsittelemään yksittäisiä opiskelijoita koskevia asioita. Alaikäisen opiskelijan huoltaja antaa kutakin kertaa varten erikseen suostumuksen käsitellä opiskelijan asioita tässä ryhmässä. Lukion on hyvä saada tietää ajoissa, millaista erityistä tukea opiskelija tarvitsee. Erityisopiskelijoille ja vieraasta kulttuurista tuleville suunnitellaan tapauskohtaisesti mahdollisuuksien rajoissa oleva tuki. Tukea suunniteltaessa huomioidaan koulun voimavarat ja kunnassa olemassa olevat palvelut. Opiskelijaa tuetaan sairastamisesta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien pitkien poissaolojen jälkeen tehostetusti. Opiskelun järkevä eteneminen suunnitellaan tapauskohtaisesti. Opiskeluongelmista, kuten runsaista poissaoloista, tiedotetaan alaikäisen opiskelijan kotiin. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja keskustelevat opiskelijan kanssa yhteisessä palaverissa, johon tarpeen vaatiessa kutsutaan myös vanhemmat. Muualta tulleita ja yksin asuvia opiskelijoita pyritään erityisesti seuraamaan ja tukemaan. Lukiolaisten käytössä on terveydenhoitaja, jonka vastaanottotilat ovat viereisessä Aleksanteri Kenan koulussa. Terveydenhoitaja työskentelee koulupäivinä, ja hänen vastaanotolleen voi mennä myös aikaa varaamatta. Terveydenhoitajan kautta voi varata ajan koululääkärille tai psykologin vastaanotolle. Terveydenhoitaja voi

19 18 lähettää opiskelijan myös fysioterapeutin ohjaukseen ja hän toimii usein neuvojana ja ajan varaajana myös ehkäisyasioissa. Jokaiselle lukiolaiselle tehdään terveystarkastus toisen opiskeluvuoden aikana. Silloin hänet tutkii terveydenhoitaja ja tarvittaessa lääkäri. Hammashoidon ajanvaraukset voi tehdä suoraan hammashoitolaan tai kanslistin kautta. Hammashoito on alle 18-vuotiaalle maksutonta. Jos ei käytä varaamaansa aikaa eikä ole sitä peruuttanut, peritään sakkomaksu. Lukiolaisten käytössä on myös kuraattori, joka vastaanottaa opiskelijoita Aleksanteri Kenan koulussa. Kuraattori ja terveydenhoitaja ohjaavat opiskelijan tarpeen mukaan esimerkiksi perheneuvolaan tai mielenterveystoimistoon. Myös lastensuojelutyön asiantuntija konsultoi toimialaansa kuuluvissa asioissa. Lukiolaista auttavat tarvittaessa myös Sodankylän kunnan sosiaalipalvelut, Kelan, työvoimatoimiston, seurakunnan ja erilaisten järjestöjen tarjoamat palvelut. Sodankylän lukiossa ei sallita kiusaamista. Kiusaamistilanteisiin puututaan ja ne selvitetään heti. Väkivaltatilanteissa pyritään säilyttämään turvallisuus ja hälytetään apua.

20 rehtori vararehtori opinto-ohjaaja ryhmän-ohjaaja aineenopettaja koulusihteeri terveydenhoitaja psykologi kuraattori erityisopettaja 19 Keneltä kysyn? Kurssivalintojen tekeminen x! x Opinto-ohjelman muutokset! x x Opintomenestyksen seuranta x! x Aineen oppimäärän suorittaminen x x! Kokonaiskurssimäärä x x! Itsenäinen opiskelu x x! Uusintakuulustelut x! Etenemisesteet x! x Muualla suoritetut kurssit! x x Yhteistarjottimen kurssit! x Opiskeluvaikeudet!!!!!!!!! Kurssin keskeyttäminen x! Henkilökohtaiset ongelmat!!!!!!!!! Kiusaaminen, häirintä!!!!!!!!!! Opintojen keskeyttäminen! x YO-tutkinto! x! x Terveyspalvelut! Äkillinen sairastuminen x x! poissaoloilmoitus kokeesta x! x Poissaoloselvitys! x Loma-anomus/poissaololupa B A Jatkokoulutus, ammatinvalinta! Vaihto-oppilasasiat! x! Opintotuki! Opiskelijaliput ja todistukset! Käänny ensisijaisesti!-merkityn henkilön puoleen ja toissijaisesti x-merkityn B= yli 5 työpäivää A= 5 työpäivää

21 20 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom) Opiskelija-arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojensa edistymisestä ja oppimistuloksista sekä ohjata häntä oikeaan suuntaan hänen valitessaan jatko-opiskelupaikkaa. Samalla arviointi kannustaa opiskelijaa suunnittelemaan opintonsa huolellisesti ja vastuullisesti. Arviointi toimii myös tiedonvälittäjänä opiskelijan huoltajalle ja antaa tarvittavaa tietoa jatko-oppilaitoksille. Lisäksi se auttaa opettajaa oman työnsä arvioinnissa ja suunnittelussa. Kurssin suorittaminen Kurssi voidaan suorittaa joko opetukseen osallistuen (= oppitunneilla käyden) tai itsenäisesti, opetukseen osallistumatta. Ilmoittautuessaan kurssille opiskelija sitoutuu osallistumaan opetukseen säännöllisesti, selvittämään poissaolojensa syyt ja tekemään annetut tehtävät siinä laajuudessa kuin kurssin hyväksyttävä suoritus edellyttää. Opiskelija voi opettajan suostumuksella ilmoittautua suorittamaan kurssia vain osaan opetuksesta osallistuen. Menettelyn täytyy olla hyväksyttävä syy ja opiskelijan on esitettävä opiskelusuunnitelma, jota hän sitoutuu noudattamaan. Tenttimällä suoritettava kurssi lasketaan kurssimäärään vain, jos siitä saa hyväksytyn arvosanan. Kurssien suorittamisesta itsenäisesti opetukseen osallistumatta on sovittava etukäteen aineen opettajan kanssa. Opettaja päättää, hyväksyykö hän opiskelijan tenttimisaikeet. Kurssin itsenäiseen suorittamiseen kuuluu kurssikokeen lisäksi opettajan määräämiä tehtäviä. Opiskelijan on palautettava nämä tehtävät opettajalle ennen kokeeseen osallistumistaan.