OPISKELU LUKIOSSA. 1. Yleistä

Transkriptio

1 OPISKELU LUKIOSSA 1. Yleistä Lukio-opiskelulle tunnusomaisia piirteitä ovat yksilöllinen opintoohjelma, mahdollisuus hajauttaa ylioppilastutkinnon kokeet kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle sekä pienoistutkimusten, tutkielmien, esitelmien, referaattien ja projektitöiden tekeminen. Lukion oppimäärä suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa, mutta myös lyhempi tai pitempi suoritusaika on mahdollinen. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää pidennystä lukion suoritusaikaan. Kurssi tarjotaan yleensä kerran lukuvuodessa. Joitakin valinnaisia kursseja saatetaan tarjota joka toinen vuosi tai kerran kolmessa vuodessa. Kurssi voidaan myös toteuttaa yhteistyössä Haapaveden tai Siikalatvan lukion kanssa. elukion kurssitarjontaa voi tietyin ehdoin käyttää hyödyksi lukion oppimäärän suorittamisessa. elukio-opiskelu vaatii opiskelijalta omaaloitteisuutta ja itsekuria. Sen avulla oppii korkeakoulumaista työntekoa, mikä auttaa jatko-opinnoissa. Lukion kirjaston Kirjalliset työt -kansiosta löydät ohjeita kirjallisiin töihin, esim. tutkielmien tekemiseen. Tutustu niihin hyvin, kun aloitat työskentelyn ja käytä niitä apuna työn kuluessa. Kopioi niistä itsellesi omat kappaleet. 2. Opinto-ohjelman suunnittelu ja sen toteutumisen seuranta 2.1. Suunnittelu Omaa opinto-ohjelmaa suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: 1. Kursseja on valittava riittävästi Lukion suorittamiseen vaaditaan vähintään 75 kurssia. Pakollisten kurssien määrä on 47 tai 51 matematiikan laajuudesta riippuen. Jos sinulla on lyhyt matematiikka eikä yhtään ylimääräistä kieltä, valitse riittävästi reaaliaineiden syventäviä kursseja ja koulukohtaisia

2 soveltavia kursseja täydentämään opinto-ohjelmaa. Valitse syventäviä ja soveltavia kursseja mielellään jo ensimmäisenä vuonna. Muista kurssien määrää laskettaessa, että osa valintakortin kursseista on puolen kurssin laajuisia. Tällaisia kursseja ovat kielten 0so-kurssit, englannin ja ruotsin kuuntelukurssit, Oleskelu kielialueella -kurssit sekä luonnontieteiden työkurssit. 2. Opinto-ohjelman tasapainottaminen Jos sinulla on laaja ja monipuolinen opinto-ohjelma, mieti tarkkaan, kuinka paljon kursseja jaksat suorittaa. Liian löysästä ohjelmasta voi myös tulla haittaa. Opiskelutehon kannalta on eduksi, jos jaksossa on vähintään neljä kurssia. Laske, kuinka monta kurssia/jakso lukujärjestykseen keskimäärin tulee. Laske myös, kuinka monta kurssia/lukuvuosi olet valinnut. Kuusi kurssia/jakso merkitsee seitsemän tunnin koulupäiviä kautta lukuvuoden. Kurssien määrä lukuvuotta kohden kertoo samalla viikkotuntimäärän. Jos sinulla on 30 kurssia/lukuvuosi, sinulla on keskimäärin 30 oppituntia viikossa eli kuuden tunnin koulupäiviä. Työjärjestykseen mahtuu 35 viikkotuntia ja lisää voit ottaa elukiosta. Osa kursseista opiskellaan työjärjestyksen ulkopuolella, ainakin EN ja RU 0so-kurssit, Harrastuskurssi, Liikennekasvatus, Oleskelu kielialueella, ÄI 10so Kirjallisuusdiplomi ja muut lukiodiplomit. Parhaiten jaksaa opiskella aineita, joista on kiinnostunut. Teoriaaineiden ja taide- ja taitoaineiden opiskelu rinnakkain auttaa myös jaksamaan. 3. Toisiaan tukevat aineet Jos valitset paljon fysiikkaa, sinulle on eduksi valita pitkä matematiikka. Reaaliaineiden osalta katso seuraavaa lukua. Laajasta reaaliaineiden osaamisesta on etua kielten opiskelussa ja päinvastoin. 4. Ylioppilastutkinto Abiturientin kannattaa valita kirjoitusaineista mahdollisimman paljon kursseja. Reaaliaineen kokeeseen osallistujan on syytä vahvistaa vähintään kahden reaaliaineen osaamista mahdollisimman pitkälle.

3 Kustakin reaaliaineesta on oma kokeensa, ja yhdellä tutkintokerralla on kaksi reaaliaineiden koepäivää. Toisena koepäivänä voi kirjoittaa yhden seuraavista: - psykologia PS, filosofia FI, historia HI, fysiikka FY, biologia BI ja toisena koepäivänä yhden seuraavista: - uskonto UE/UO, elämänkatsomustieto ET, yhteis- - kuntaoppi YH, kemia KE, maantiede GE, terveystieto TE. Kunkin reaaliaineen kokeessa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiaineet integroituvat toisiinsa seuraavasti: Evankelisluterilainen uskonto: HI, YH, ET, FI, PS, BI, GE Ortodoksinen uskonto: UE, ET, FI, HI, YH Psykologia: BI, HI, YH, FI, ET, UE Historia: YH, GE, FI, UE, ET, TE Yhteiskuntaoppi: HI, GE (kulttuurimaantiede), PS (sosiaalipsykologia), FI, ET, TE Fysiikka: muut luonnontieteet (erityisesti KE), myös HI, YH, TE Kemia: muut luonnontieteet (erityisesti BI ja FY), myös GE, TE, YH Biologia: TE, KE, GE Maantiede: HI, YH, BI, KE, FY, UE Terveystieto on monitieteinen aine, joka liittyy erityisesti biologiaan, psykologiaan, liikuntaan, yhteiskuntaoppiin ja etiikkaan (FI). Myös osa historian ja maantieteen kursseista on terveystietoa tukevia. 5. Jatko-opintosuunnitelmat Hanki tietoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valintaperusteista, jotta voit ottaa ne huomioon ainevalinnoissa. Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet löytyvät esim. Opintopolun kautta: Ammattikorkeakoulu Miten opiskelijat valitaan. Tietoa yliopistojen valintaperusteista kannattaa

4 etsiä yliopistojen nettisivuilta. Linkkejä niihin löytyy Opintopolusta: Yliopisto Yliopistojen hakijapalvelut. Huomaa kuitenkin, että valintaperusteista päätetään vain vuodeksi kerrallaan. Kunkin vuoden valintaperusteista päätetään valintoja edeltävänä vuonna. Ammattikorkeakoulujen valintaperusteissa otetaan useimmilla aloilla ja useimmissa kouluissa huomioon ylioppilastutkintotodistuksesta äidinkielen ja parhaan muun kielen sekä matematiikan tai parhaan reaaliaineen kokeen arvosanat. Jos pyrit yliopistoon, sinun kannattaa kirjoittaa mahdollisimman monipuolinen ylioppilastutkinto. Opinto-ohjelma on silloin suunniteltava kunnianhimoisesti. Pitkän oppimäärän kokeen (A-kieli, MAA) arvosanasta annetaan useimmiten enemmän valintapisteitä kuin keskipitkän (B-kieli) tai lyhyen oppimäärän (C-kielet, MAB) arvosanasta. Kielten opiskelu on tärkeää kaikkien yliopisto-opintojen kannalta. Englannin hallinta on tärkeintä, ja monipuolisia kieliopintoja tarvitaan ennen muuta humanistisilla ja kaupallisilla aloilla. Ruotsista kannattaa opiskella niin paljon kursseja että voi suorittaa ruotsin yokokeen, koska yliopistossa ruotsi on pakollinen kieli kaikilla koulutusaloilla ja yliopiston kieliopintoihin on hankittava lukiosta riittävä pohja. 2.2 Opinto-ohjelman toteutumisen seuranta Merkitse valitsemasi kurssit valintakorttiin lyijykynällä ympyröimällä. Jos muutat opinto-ohjelmaasi, korjaa muutokset valintakorttiin. Kun kurssi on suoritettu hyväksytysti, vedä vinoviiva ympyrän yli Ø. Merkitse nelosella suoritetut kurssit esim. toisin päin vedetyllä vinoviivalla. Kurssisuoritukset näkyvät jaksoarviointilomakkeissa, jotka jaetaan jokaisen jakson päätteeksi. Kurssivalintoja ja suorituksia voi seurata myös netin kautta Wilmasta (lukion hallinto-ohjelman käyttöliittymästä). Wilman osoite on ja Wilmaan on linkki Kärsämäen kunnan kotisivulta. Tunnuksen (etunimi.sukunimi) Wilmaan pääsemiseksi saa rehtorilta. Uuden salasanan saa Wilmaan kirjautumissivulta, jos se on unohtunut.

5 3. Opinto-ohjelman muuttaminen Opiskelijalla on oikeus tietyin ehdoin tarkistaa opinto-ohjelmaansa. Jos haluat kesken lukuvuoden ottaa opinto-ohjelmaasi uusia aineita tai kursseja tai jättää jotakin pois, täytä opinto-ohjelman tarkistusanomus. Opinto-ohjelman tarkistusanomuksia saa luokan ilmoitustaululta, auditorion oven vieressä olevasta lokerikosta ja opintoohjaajalta. Anomus on jätettävä rehtorille viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkamista. Jos olet aikeissa muuttaa opinto-ohjelmaasi, keskustele asiasta ensiksi opinto-ohjaajan, aineen opettajan ja huoltajasi kanssa. Valmistaudu perustelemaan, miksi haluat muuttaa valintojasi. Pidä huoli siitä, että lukion minimikurssimäärä täyttyy. Opinto-ohjelman tarkistus seuraavaksi lukuvuodeksi tehdään opinto-ohjelman valintakortille rehtorin ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Suunnittele opintojasi pitkällä tähtäimellä. Mitä aikaisemmin koulussa tiedetään lopullisista valinnoista, sitä helpommin valinnat toteutuvat ja sitä helpompi ne on sovittaa työjärjestykseen. Pidä myös itsesi ajan tasalla suoritetuista kursseista ja valinnoistasi. 4. Kurssien suorittaminen itsenäisesti tai elukiossa Kurssien suorittaminen elukiossa voi tulla kyseeseen, esimerkiksi jos haluaa suorittaa lukion nopeammin kuin kolmessa vuodessa, tai jos opinto-ohjelmaan valitut kurssit sattuvat työjärjestyksessä päällekkäin. elukiossa on myös mahdollista käydä jokin päivälukiossa opiskeltu kurssi uudestaan tai opiskella joitakin aineita ja kursseja, joita päivälukio ei tarjoa. elukion kurssien numerointi ei vastaa esim. historian kurssien osalta oman koulumme kurssinumerointia, koska elukiossa noudatetaan aikuislukion opetussuunnitelmaa. elukion kurssitarjottimella on myös sekaisin vanhan ja uuden opetussuunnitelman mukaisia kursseja. Muista siksi aina tarkistaa kurssien vastaavuus silloin, kun valitset kursseja elukiosta, Kurssin nimi kertoo sisällöstä tarkemmin ja vastaavuuden voi tarkistaa kurssien vastaavuustaulukosta, oman koulun aineenopettajalta tai opinto-ohjaajalta.

6 Jos kurssille osallistuminen päivälukiossa tai elukio-suoritus on jostakin syystä hankalaa tai mahdotonta, sovi aineenopettajan kanssa itsenäisestä suorituksesta