Liikennejärjestelmät ja asumisen haasteet. Merja Vikman-Kanerva

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmät ja asumisen haasteet Merja Vikman-Kanerva

2 Uudellamaalla on lukuisia liikenneinvestointitarpeita HLJ 2015 investointitarpeet, 10 v ohjelma (HLJ toimikunnan päätös) 1. Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) ja kantakaupungin raitiotieverkko 420 M 2. Keravantien Mt 148 parantaminen (lisäbudjetti 2014) 20 M 3. Pasilan läntinen lisäraide (budjetti 2015) 40 M 4. Pasila-Riihimäki -rataosuus 1. vaihe (budjetti 2015) 150 M 5. Metro Matinkylä-Kivenlahti + tie ja katujärjestelyt 816 M 6. Pisararata 956 M 7. Klaukkalan ohikulkutie mt M 8. Hyrylän ohikulkutie, 1. vaihe 50 M 9. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen HELRA 61 M 10. Päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen 20 M 11. Keskisuuret tiepaketit 130 M 12. Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1. vaihe Ei tietoa 13. Espoon kaupunkirata (Leppävaara-Espoon keskus) 224 M 14. Raidejokeri 280 M 15. Ruskeasannan asema 50 M 16. Kehä I, 2. vaihe 114 M Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaiset suuret investointitarpeet Hanko-Hyvinkää -radan sähköistys 70 M Valtatien 25 (kehä V) parantaminen 15 M Itä-Uudenmaan liikennestrategian mukaiset suuret investointitarpeet Porvoon itäinen ohikulkutie 40 M

3 Uusimaa saa niukasti valtion liikenneinvestointeja Uudenmaan alueelle kohdistuva valtion rahoitus liikenneinvestointeihin on pitkällä aikavälillä parhaimmillaankin yltänyt vain väestöosuutta vastaavaan määrään: - Liikennepoliittinen selonteko Uusien hankkeiden rahoituksesta n 425 M eli 32 % kohdistui Uudellemaalle (väestö 30 %) - Liikennepoliittinen selonteko Uusien hankkeiden rahoituksesta n 200 M eli 18 % kohdistui Uudellemaalle (väestö 29 %) - Useimmiten Uudenmaan liikennehankkeissa kuntien rahoitusosuus on suurempi kuin muualle maahan sijoittuvissa hankkeissa (pois lukien Turku ja Tampere)

4 Liikenne hallitusohjelmassa Väylien korjausvelan kasvu pysäytetään v alkaen. Määräraha ei kuitenkaan riitä korjausvelan mainittavaan alentamiseen. Lisäksi summa alenee vaalikauden lopussa Ylläpidon rahat siirretään liikenneinvestoinneista, joten käytännössä tällä hallituskaudella voidaan käynnistää liikenneinvestointeja n. 700 M edestä aiemman 1 mrd sijasta. Lisäksi käytettävissä oleva raha painottuu hallituskauden loppupuolelle Tämä tietää huonoa pääkaupunkiseudun suurille hankkeille, joiden rahoitukseen valtiolla on enää heikot mahdollisuudet kehyksensä puitteissa

5 Liikenne hallitusohjelmassa Joukkoliikennetukea alennetaan 15 M. Todennäköisesti säästöjä kohdentuu HSL:lle myönnettävään suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen ja ELY-keksuksen kehyskunnille myöstämiin joukkoliikenneavustuksiin Lisäksi mahdollinen säästöjen kohde on lähijunaliikenne, jolloin todennäköisimmät käytännön toimenpiteet ovat Karjaan Y-junien lakkauttaminen ja Oikoradan Z-junien viimeisimpien iltayön vuorojen lakkauttaminen

6 Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Yleiskaava Asemakaava

7 Maankäytön suunnittelujärjestelmä VALTAKUNNALLISET ALUIEIDENKÄYTTÖ- TAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT (eivät MRL:n mukaisia) MAAKUNTAKAAVAN TULEE OHJATA KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMIA NIIDEN TEHTÄVÄNÄ ON TOTEUTTAA MAAKUNTAKAAVAA (MAL- AIESOPIMUKSET)

8 Valtion ja kuntien yhteistyö hallitusohjelmassa Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvat kilpailukyvyn parantamista mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Suuret infrahankkeet sidotaan jatkossakin tontti- ja asuntotuotannon olennaiseen lisäämiseen.

9 Maakuntakaavan merkitys kasvaa Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistamismenettelystä YM:ssä luovutaan VAT:ien ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja - vastuun lisäämiseksi ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakennusasioissa konsultoivaksi, ELYjen valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan

10 Asuntojen tonttituotannon lisääminen ja rakentamisen kustannusten alentaminen MRL uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi: lyhennetään päätösprosessia muun ohella valitusmenettelyjä muuttamalla, helpotetaan haja-asutusalueiden rakentamista muun muassa suunnittelutarvealuesäännöstöä lieventämällä, siirretään päätösvaltaa poikkeamistilanteissa ELYkeskuksilta kunnille ja yhdistetään hankekaavoitus ja YVA-menettely. ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan.

11 Asuntojen tonttituotannon lisääminen ja rakentamisen kustannusten alentaminen Rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa, mukaan lukien YVA, sitovat käsittelyajat Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus KHOn edellyttää ensin valitusluvan saamista Valituslupapäätöksen saamiselle asetetaan sitova määräaika.

12 Asuntojen tonttituotannon lisääminen ja rakentamisen kustannusten alentaminen Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja korotetaan Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen Kuntien tulee kaavoituksella ja tonttien luovutuksella edistää tehokasta kilpailua asuntorakentamisessa kaavoittamalla tontteja riittävästi erilaisille rakennustyypeille Asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa perus-korjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa.

13 Asuntojen tonttituotannon lisääminen ja rakentamisen kustannusten alentaminen Vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan Maankäyttö- ja rakennuslakiin luodaan edellytykset nykyistä selvästi laajemmille mahdollisuuksille pienimuotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä Erityisesti puurakentamisen edistämiseksi luodaan valtakunnallisesti samat rakentamisen standardit ja koko maassa rakennuslupakäsittelyssä yleisesti yhteisesti hyväksyttävät tekniset ratkaisut Rakennuslupa-asioissa toteutetaan asiakkaan kannalta yhden luukun periaate sekä viranomaistoimipisteissä että sähköisessä asioinnissa Käynnistetään kärkihankkeena valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi, esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen osalta

14 Asuntopolitiikka Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta Yleishyödyllisen asuntorakentamisen säädöksiä uudistetaan muuttamalla rajoitusehdot hankekohtaisiksi yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristäen Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi 10 vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi: Asukasvalintaan tulorajat Tulot tarkistetaan 5 vuoden välein Siirtymäaika asunnosta 2 vuotta

15 Asuntopolitiikka Olemassa olevan ARA-asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksia joustavoitetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen Asp-säästösopimuksen solmimisen ikäraja alennetaan 15 vuoteen Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta Työeläkeyhtiölle vieraan pääoman käytön salliminen asuntosijoituksissa jatketaan vuoteen 2019 Selvitetään miten ARA-vuokra-asuntotarjontaa voidaan toteuttaa hankkimalla vuokra-asuntoja vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta

16 Täydennysrakentamisen esteitä purettava (Uudenmaan kunnanjohtajien kannanotto) Kunnat edistävät täydennysrakentamista: Tarkistamalla pysäköintipaikkavaatimuksia Laatimalla yhdessä helposti ymmärrettävät täydennysrakentamisen prosessikuvaukset

17 Täydennysrakentamisen esteitä purettava (Uudenmaan kunnanjohtajien kannanotto) Valtiolta toivotaan: Infra-avustuksia myös täydennysrakentamisen kynnysinvestointeihin Asunto-osakeyhtiölain tarkistamista lisärakentamisen vauhdittamiseksi Valitusten ripeämpää käsittelyä ja rajaamista

18 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta erillinen päätös. Yksinkertaisetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtion, alueet ja kunnat) Ensijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille Maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmäsuunnittelu tulee olla samassa organisaatiosssa

19 Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI