Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma ja muuta ajankohtaista

Transkriptio

1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma ja muuta ajankohtaista Vuokrataloyhtiöiden neuvottelupäivät Kuusamo Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Sipilän hallituksen asuntopolitiikka Hallitusohjelman luvussa TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY kärkihankkeena numero 5 on Asuntorakentamista lisätään Vastuuministeri: maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Kärkihankkeesta todetaan, että hallitus toimeenpanee laajan ohjelman asuntorakentamisen lisäämiseksi Ohjelman tavoitteena on vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntää, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä asumisen valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen Toteutetaan hallituksen asuntopoliittiset linjaukset, jotka kuvattu hallitusohjelman liitteessä 4 1

2 Työllisyys ja kilpailukyky - kärkihanke 5: Asuntorakentamista lisätään (4.9.) KUVAUS: Valtion tukeman asuntotuotannon säännöksiä muutetaan siten, että vuokra asuntorakentaminen lisääntyy TAVOITE: Parannetaan asuntotuotannon käynnistymisen edellytyksiä valtion tuen ehtoja muuttamalla. Tämä edistää työvoiman liikkuvuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä PÄÄTOIMENPITEET: 1. Vuokra asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli (9/2016: HE uusi kymmenen vuoden välimalli) 2. Omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uustuotannon osalta ja rajoitukset muutetaan kohdekohtaisiksi kiristäen vaatimuksia (4/2016: HE yleishyödyllisyys- ja rajoitukset) 3. Olemassa olevan ARA:n asuntokannan käyttö ja luovutusrajoituksista joustetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntorakentamiseen (1/2016: ARA:n päätökset käyttö- ja luovutusrajoituksista) Hallitusohjelma 2015: Asuntojen uustuotanto Omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan. Rajoitukset muutetaan kohdekohdekohtaisiksi kiristäen vaatimuksia alentamalla kohtuullisen tuoton tuloutus enintään 4 %:iin. Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintamuotona, mutta sen lainoitusvaltuuksia vähennetään noin kolmanneksella. 2

3 Hallitusohjelma 2015: Vuokranmääritys Vuokrien alentamiseksi ei enää ylivarauduta korjauksiin, vaan varautumien määritellään ja rajataan selkeästi. Vuokralaisilta perittävä omistajan omarahoitusosuuden korko rajoitetaan 4 %:iin. Rajoitetaan vuokrien tasaamista. Edellytetään kilpailuttamista kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa HE-luonnos lausuntokierroksella Hallitusohjelma 2015: Asukasvalinta Asukasvalinnassa otetaan käyttöön tulorajat (VNA?) Uusien asukkaiden tulot tarkistetaan 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta ARA asuntojen asukasvalintaa muutetaan toimeentulotukija asumistukiasiakkaita suosivaksi ja kannustinloukkujen pienentämiseksi vaikeasti työllistyvät asetetaan etusijalle. 3

4 Hallitusohjelma 2015: Asuntokanta Käyttö- ja luovutusrajoituksista joustetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen Selvitetään, missä määrin ARA-vuokra-asuntotarjontaa voidaan toteuttaa hankkimalla vuokra-asuntoja vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta Hallituskaudella etsitään ratkaisuja väestön vähenemisestä aiheutuvaan tyhjien asuntojen ongelmaan. Hallitusohjelma 2015: Aiesopimukset Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä Vuosien sopimusten neuvottelut käynnistyneet 4

5 Hallitusohjelma 2015: Erityisryhmät Erityisryhmien ARA-investointiavustusta jatketaan uusin rajauksin poistamalla avustusten piiristä tavalliset opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot (HE-luonnos lausunnolla) Rakentamisen esteettömyysvaatimuksia lievennetään nuorisoja opiskelija-asunnoissa Erityisryhmien asumisen investointiavustus pienenee 15 milj. euroa kehyksissä esitettyyn verrattuna Asumispalvelujen tiloja koskevia suosituksia ja ohjeita sekä ARAn investointiohjeita joustavoitetaan Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNEtyöryhmän esitykset huomioiden Hallitusohjelma 2015: Tonttituotannon lisääminen ja rakentamisen kustannusten alentaminen Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi Kuntien asema vahvistuu - YM:n ja ELYjen heikkenee Valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valitusluvan saamista Täysin esteettömiksi asunnoiksi vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista Korjausrakentamiseen alueellisten poikkeuslupien menetelmä Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa Käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan Suojelulla ei estetä esteettömyyden poistamista, esimerkiksi hissien jälkiasentamista Rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueilla lisätään mökit vakituiseen asumiseen helpommin Mahdollisuudet pienimuotoiseen piharakentamiseen Puurakentamisen edistäminen valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi (esim. väestönsuojat ja pysäköintipaikat) 5

6 Hallitusohjelma 2015: Muuta asumiseen liittyvää ASP-sopimuksen ikäraja alennetaan 15 vuoteen (HE-luonnos lausunnolla) Eläkeläisten asumistuki sopeutetaan vastaamaan yleistä asumistukea eli järjestelmät yhdistetään (säästöä noin 25% - budjettiriihessä lievennys) ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut (mikä vaikutus opiskelija-asuntojen tarpeeseen?) Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta leikataan nopeutetusti: vuonna 2019 enää 25% koroista vähennyskelpoisia Asuntobudjetti 2016 (VM-esitys 14.8.): Korkotuki- ja takauslainoja yhteensä 1555 M Korkotukilainavaltuus: M (+0) Uusien vuokra-asuntojen takauslainavaltuus 285 M (+0) As.oy perusparannuksen takauslainavaltuus 100 M (+0) Valtuudet mahdollistavat arviolta seuraavat asuntomäärät: Korkotukilainoitettu uustuotanto asuntoa Korkotukilainoitettu perusparannus asuntoa Korkotukilainoitettu hankinta 500 asuntoa Takauslainat (UT-vuokra) asuntoa Takauslainat (PP-as.oy) asuntoa 6

7 Lainavaltuuksien sitoutumistilanne ( ) Korkotukivaltuus 1170 M 1040 M Valtuutta käytetty 797 M (68,1%) 619M (59,5%) Korkotukilainapäätökset 2015: Normaalit vuokra-asunnot 332,8 M Erityisryhmien vuokra-asunnot 264,4 M Asumisoikeustalolainat 198,2 M As.oy. Pp-lainat (40%) 1,7 M (LTA I/2015: 5 M ) Takauslainavaltuuden sitoutumistilanne: Valtuus 285 M käytetty 89,9 M =31,5% Hallitusohjelma leikkaa ASO-rakentamista ja lupaa kokonaisuudistuksen Hallitusohjelman asuntopolitiikkaa koskevassa liitteessä todetaan, että asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintomuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Asumisoikeusasuntojen korkotukilainoituksen valtuuksia eli rahoitusta vähennetään noin kolmanneksella (2016) Toimenpiteellä hidastetaan valtion takauslainakannan ja korkotukimenojen kasvua. 7

8 Miksi asumisoikeusasunnoista paikoin ylitarjontaa? Uusia ASO-asuntoja ja vuokra-asuntoja on valmistunut kasvukeskuksiin enemmän kuin muutama vuosi sitten. Erityisesti vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on tullut runsaasti. Ruokakuntien koko pienenee, isot ASO-asunnot ongelmallisia monessa kunnassa => kilpailu asiakkaista on kiristynyt => vanhemmat ja huonommalla sijainnilla olevat ASO-kohteet menettävät asiakkaita myös uusissa ASO-kohteissa käyttövastikkeen on oltava kilpailukykyinen, jotta asiakkaat pysyvät jopa pääkaupunkiseudulla on joihinkin uusiin kohteisiin ollut vaikeaa löytää ASO-asukkkaita Asuntosijoitusrahastot kahmivat asuntoja (ja ehkä voittojakin ) 8

9 ARA-avustukset (VM) Erityisryhmien investointiavustukset 120,0 M 120,0 M 125,0 M Käynnistysavustukset (Hgin MAL) 12,5 M 13,0 M 10,0 M Infra-avustukset (aiesopimuskunnat) 15,0 M 15,0 M 15,0 M Perusparannuksen käynnistysavustus 140,0 M Korjaus- ja energia-avustukset 53,0 M 40,0 M 25,0 M Asuinalueiden kehittämiseen 4,0 M 8,0 M ---- Purkuavustukset 2,0 M 2,0 M 2,0 M Käyttötarkoituksen muutosavustus (PKS) ,0 M ---- Asumisneuvojatoimintaan 0,6 M 0,9 M 0,9 M Tutkimus- ja kehittämistoimintaan 0,7 M 0,7 M 0,7 M YHTEENSÄ 347,8 M 201,6 M 178,6 M Siirto VAR =>valtion talousarvio 90 M 66 M 47 M Asumisen tukien kehitys

10 ARA-asuntojen uustuotanto vuoden 2015 ennuste Vuosi 2015 edennyt ARA-tuotannossa hyvin: UT +40% verrattuna tilanne

11 Alkava tuotanto 2015 hanketyypeittäin: normaalivuokra 2½-kertaistunut ja siitä 1158 asuntoa (72%) Hgin seudulla Normaalit vuokra-asunnot : Helsingin seudun osuus jo 72% vuonna 2014 suunta jatkuu

12 Normaalien vuokra-asuntojen rakennuttajat Helsingin seudulla Helsingin kaupungin asunnot Oy Espoon Asunnot Oy VAV Asunnot Oy Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy Järvenpään Mestariasunnot Oy Nurmijärven vuokra-asunnot Oy Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy TA-yhtymä Oy Asuntosäätiön vuokra-asunnot Oy Rinnekoti-säätiö A-Kruunu Oy Y-Säätiö 12

13 Alkava tuotanto 2015 alueittain: - Helsingin seudun osuus 42 % - kasvukeskukset yhteensä 81% Vuokra-asuntojen perusparannus vähäistä - ASO-perusparantamisen aika alkamassa (As.oy. 40% kt poistui 2015 alussa - LTA 1/2015:ssa 5 M oikaisuihin) 13

14 KEA-asiat Uusi sähköinen palvelu, joka kattaa kuntien ja ARAn välisen prosessin, otettiin käyttöön (SADE-hanke) 2015 käytössä 40 M määrärahavaltuus: Kevään haussa kuntien määrärahatarve: 6,9 M vanhusten korjausavustuksiin ja 1,7 M pientalojen energia-avustuksiin eli yhteensä 8,7 M (varattu 18 M ) Hissiavustuksiin varattu 20 M : Hissipäätöksiä tehty 205 hissiä = 21,6 M + varauksia (2015 annetut) 59 hissiä = 7,1M (+2014 varauksia selvitetään), uusia hakemuksia noin 3,5 M (ei uusia varauksia toistaiseksi) Liikuntaestehankkeisiin varattu 2 M : 181 päätöstä = KEA-määrärahaa vuonna 2016 vain 25 M = -38% - samat avustuskohteet - pitäisikö keskittää ARAan? Osana kuntien tehtävien karsimista Tähän mennessä yli 3200 hissiä jälkiasennettu ARAn tuella avustusvaraukset ja avustuspäätökset 14

15 Valmisteilla Ikä-ASKEn jatkokausi Väliarviointi menossa asti => suositukset jatkotoimenpiteistä Jatkokauden yhteydet STM:n kärkihankkeeseen (kotihoidon tukeminen, palvelualueet ja korttelit, kuntien suunnitelmien tukeminen) Ohjelman liityntä YM:n / ARAn toimialaan (KEA, UT, esteettömyys) Kehittämishankkeiden ja kokeilujen tulokset ja niiden levittäminen Linjaukset vuosille Miljoona esteetöntä asuntoa 2030? asuntojen määrä Erja Väyrynen

16 asuntojen määrä Miljoona Esteettömien esteetöntä asuntojen asuntoa osuus % 10% Erja Väyrynen Kunnan oma tuki sosiaaliseen asuntotuotantoon ARA-tuet täyttävät SGEI-vaatimukset, mutta se ei vielä tee kunnan sosiaaliseen asuntotuotantoon myöntämistä tuista EU-oikeudellisesti hyväksyttäviä Muut kuin ARA-tuet kunnan periaatteessa kliirattava itse! Kunnan takausta ARA-asuntoja omistavalle yhteisölle voidaan pitää SGEItukena, jos rajoitukset yhä voimassa Takauspäätökseen maininta SGEI-tuesta ja komission SGEIpäätöksestä, tieto takauksesta ARAlle raportointia varten Jos takauksen saavat asunnot eivät ole rajoitusten alaisia, eivät SGEI-tuen ehdot täyty Sellainen takaus, jota ei pidetä valtiontukena (takaustiedonanto) 32 16

17 Tontinluovutus ARA-asunnoille Tontinluovutus tai -vuokraaminen alle markkinahinnan ARA-asuntojen rakentamista varten on valtiontukea Markkinahinnan ja ns. ARA-hinnan välinen erotus voidaan lukea ARA-tukeen liittyväksi SGEI-tueksi, jossa tuen myöntäjänä on ARAn sijasta kunta Tontinluovutussopimukseen ehto, että rakennuttajan maksattava kunnalle käyvän hinnan ja ARA-hinnan välinen erotus, jos tontille ei rakennetakaan ARA-asuntoja Kunnan ilmoitettava markkinahinnan ja ARA-hinnan välinen erotus ARAlle, joka välittää sen YM:lle ja TEM:lle Ks. uuden kuntalain HE 268/2014 Lisätietoja: Hallitussihteeri Ville Koponen (YM) ARA MUKANA SOTE-SOPASSA ARA Y M HALLITUS HALLITUSOHJELMA Valtion TA soveltuvuus laatu hinta KIINTEISTÖN OMISTAJA / RAKENNUTTAJAT sijainti seinät laatu S O T E KUNTA ASUKAS T A R V E Tieto = tarve Valvira AVIT kilpailutu s Asunto-, sosiaali- ja hyvinvointipoliittiset linjaukset hoiva tukipalvelut PALVELUTUOTTAJA T 17

18 Yksitoista vuotta investointitukea = miljardilla eurolla avustettu erityisryhmäasumista (+ n. 2 mrd kt-lainaa) ARAn investointiavustukset erityisryhmille kohderyhmä 18

19 Asiakkaiden lukumäärä Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat yhteensä vuosina Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Tavallinen palveluasuminen Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut ARAn investointiavustukset erityisryhmille toimijoittain Alue Asunnot Osuus (%) Avustus, milj. Osuus (%) Pääkaupunkiseutu % % 10 % PKS:n lähialue % 61 7 % Turun seutu % 52 6 % Tampereen seutu % 75 8 % Jyväskylän seutu % kunnat 42 5 % 3. sektori Oulun seutu % 38 % 52 % yritykset Kuopion seutu % 18 2 % Lahden seutu % 58 7 % Seinäjoen seutu % 14 2 % Muu maa % % yhteensä % % 19

20 Investointiavustusten tilanne 30.7: vertailu 2015 ja 2014 Kuluva vuosi: Hankelaji Hakuvaihe Varausvaihe Osapäätösvaihe Lainapäätösvaihe as. as. as. as. Avustus UT PP Hankinta Yhteensä Edellinen vuosi: UT PP Hankinta Yhteensä Vuoden 2016 HANKEHAKU päättyy : Hakutilanne? KEHAS: Kehitysvammaisille tarkoitetut asunnot asuntotyypeittäin ryhmäkoti kerrostalo + ryhmäkoti kerrostalo rivitalo + ryhmäkoti rivitalo 20

21 Hoivamarkkinoiden kova kilpailu - ARA-kohteiden tarpeen varmistaminen ARA-kohteista osa vaikeuksissa, kun kunnat kilpailuttavat puitesopimuksilla palveluasunnot ja hoivaoperaattorin yhdessä Hoivakiinteistörahastot tarjoavat kunnille helppoja ratkaisuja ei maksa mitään tyyliin Hoivakiinteistörahastojen karvalakkikohteissa 20 m2 (ARA: 25 m2)huoneet ja matalammat laatuvaatimukset Vapaarahoitteiset nopeasti liikkeelle (ARA hakuaika) Arviolta noin 1000 vapaarahoitteista palveluasuntoa liikkeellä (ARA noin 1200) vanhuksille 2015 ARA Jarmo Lindén

22 Lopuksi pakolaiskriisi: edessä suuri asuttamissavotta Ruotsin kokemukset vaarana on, että käy samoin: oleskeluluvan saaneiden määrä kasvaa paljon nopeammin kuin kuntien kyky asuttaa Ruotsissa jo oleskeluluvan saanutta jämähtänyt vastaanottokeskuksiin omaehtoinen asuminen siellä, missä jo muutenkin paljon pakolaisia Mikä on kuntien / vuokrataloyhtiöiden valmius asuttaa oleskeluluvan saaneita? 80% turvapaikan saaneista hankkii asuntoa omaehtoisesti HE-luonnos (erityisryhmät): mahdollistetaan myös alle vuoden mittaisen oleskeluluvan saaneiden asukasvalintakelpoisuus ARA-asuntoihin Lopuksi yhteenvetoa 3 x HE lausuntokierroksella Uusien MAL-sopimusten valmistelu (Hki, Tre, Tku, Oulu) ARA: käynnistysavustus, infra-avustukset, ASOjen suuntaaminen Asunnottomuustyön jatko AUNE-ohjelma (+ESR-hakemus tekeillä) Ikä-ASKEn arviointi ja jatkotyö - Miljoona esteetöntä asuntoa 2030 Korjaus- ja energia-avustukset: hissiprojekti, päätösten keskittäminen? Omavastuukorkojen nykyiset alennukset voimassa asti ARAn sähköistäminen: Vuokravalvonnan sähköistäminen VALPAS hanke toteutusvaiheessa Hankekäsittelyn sähköistäminen ARKKI-hanke syksyyn 2016 mennessä 22

23 Eteenpäin kohti uusia rakennustyömaita! Kiitos 23