SANKARIEN AJASTA IHMISTEN AIKAAN

Transkriptio

1 SANKARIEN AJASTA IHMISTEN AIKAAN Luolamiehestä maailmankansalaiseksi ihmisen eettisen sosiaalistumisen lyhyt historia 3. luento Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

2 LUENTOSARJAN LUENNOT JA RATIONAALISUUDEN IDEAALITYYPIT HARRY REDNERIN MUKAAN 1. Primitiivinen rationaalisuus (pääosin tämän luentosarjan 2. luento ) 2. Traditionaalinen rationaalisuus (pääosin 3. luento (4.11.) 3. Klassinen länsimainen rationaalisuus (pääosin 4. luento ) 4. Moderni eurooppalainen rationaalisuus (pääosin 5. luento ) 5. Vallitseva globaali rationaalisuus tai rationalismi (pääosin 6. luento ) 6. Tulevaisuuden post- tai transhumaani rationaalisuus?? (pääosin 7. luento 2.12.)

3 YLEISKATSAUS LUENNON TEEMOIHIN Miksi kysymyksiä: 1. Miksi evoluutio johti ihmiseen? 2. Miksi ihmislajeja on vain yksi? 3. Miksi nykyihminen kehittyi Afrikassa eikä jossain muualla? 4. Miksi korkeakulttuurit lähtivät kehittymään ensin Lähi-idässä eikä jossain muualla? 5. Miksi kehityksen kärki siirtyi sittemmin Eurooppaan eikä jonnekin muualle?

4 IHMISEN KEHITYKSEN NELJÄ HYPPÄYSTÄ Evoluutiossa usein eritahtisuutta; sekä hyppäyksiä että suvantovaiheita Ihmisen kehityshaarassa ainakin neljä nopean kehityksen vaihetta Kussakin hyppäyksessä vähintään yksi tekijä, joka antoi olennaisesti uutta valintaetua ja ohjasi siten kehitystä tiettyyn suuntaan

5 1. HYPPÄYS Alkoi n. 7 milj. vuotta sitten Ilmasto muuttui Afrikassa; metsät kutistuivat ja savannit levisivät Siirtyminen metsistä avoimille savanneille => johti vähitellen pystykäynnin kehittymiseen Pystykäynnistä välittömiä etuja avoimella savannilla, mutta joka samalla johti myös moniin kauaskantoisiin muutoksiin mm. paritteluasennon sekä nielun ja äänielinten kehityksen suhteen ym. Pysty liikkumistapa säästää myös energiaa ja vapauttaa kädet muuhun käyttöön, taakkojen kantamiseen, aseiden ja työkalujen käyttöön ym.

6 2. HYPPÄYS Alkoi n. 2,5 milj. v. sitten, jolloin käynnistyi uusi merkittävä ilmastonmuutos ja sopivan kasvisravinnon vähennyttyä liharuoan käyttö lisääntyi Lihan saaminen edellytti metsästystekniikoiden ja yhteistyön kehittämistä ja proteiinipitoinen ravinto auttoi aivojen kehittymisessä Näihin aikoihin ihmisten kantamuodot alkoivat valmistaa apuvälineitä, työkaluja ja aseita Käsien motoriikan kehitys mahdollisti työkalujen käytön ja toisaalta niiden suoma valintaetu edesauttoi käsien rakenteen kehitystä

7 3. HYPPÄYS Kolmas hyppäys vajaat 2 milj. v. sitten, kun esiihmisille alkoi kehittyä nykyihmisillekin tyypillinen ruumiinrakenne Pystyihmiset olivat ensimmäinen ihmislaji, joka pystyi levittäytymään vesiesteiden yli uusiin elinympäristöihin => maailman valloitus

8 4. HYPPÄYS Neljättä hyppäys eli suuri harppaus alkoi n v. sitten Afrikassa Nopeasti uutta luovaksi ja kulttuuria kehittäväksi nykyihmiset muuttuivat v. sitten Tähän ennen kaikkea kulttuuriseen hyppäykseen ei liity niinkään rakenteellisia fysiologisia muutoksia, vaan kyseessä on enemmänkin aivojen sisäisen organisaation ja hermoston kehittyminen, näin ihmisten kyky keksiä uutta parani huomattavasti

9 JARED DIAMOND (S. 1937) Yhdysvaltalainen evoluutiobiologi, fysiologi, eliömaantieteilijä ja tietokirjailija, toimii maantieteen ja fysiologian professorina Kalifornian yliopistossa, Los Angelesissa Teoksia (mm.): Kolmas simpanssi: Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus. (The third chimpanzee: The evolution and future of the human animal, 1992.) Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. (Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä. (Collapse: How societies choose to fail or succeed, 2005)

10 SUURI HARPPAUS Äänielinten kehitys => kieli ja kommunikaatio Aivojen koko ei muuttunut, mutta niiden organisaatio muuttui ja mahdollisti symbolisen ajattelun kehittymisen (vrt. Deacon) Yhdessä vai useammassa paikassa? Kysymys jossain määrin avoin, mutta fossiililöydöt, molekyylitutkimukset (erityisesti äitilinjaa periytyvä mitokondriaalinen DNA) ja yleiset lajiutumisperiaatteet viittaisivat paremmin yhteen syntypaikkaan Afrikassa Maantieteellinen leviäminen kun vesi- ja muiden esteiden ylityskyky parani

11 MIKSI SIIS AFRIKKA? Kädellisiä suosivat metsät Ilmaston muutos => valintapaine Muutos riittävän merkittävä, mutta ei liian äkillinen => lajilla aikaa reagoida ja sopeutua siihen Kehityksen kumuloituminen => pienet samansuuntaiset kehityserot johtavat lopulta suuriin eroihin, elleivät olosuhteet radikaalisti muutu Muut pedot tarjosivat haasteita, mutta eivät olleet tuhoisia Muiden suurten nisäkkäiden lähettyvillä olo tarjosi ehkä suojaa ja immuniteettia tauteja vastaan

12 MITÄ MUILLE HAAROILLE TAPAHTUI? Ei varmaa tietoa, lähinnä arvauksia Lähilajit maantieteellisesti ja ekologisesti läheisiä => kilpailu ravinnosta ja muista resursseista Kaikki eivät yhtä sopeutuvia ilmaston- ja ympäristönmuutoksiin Joillain alueilla muiden lajien kilpailu kovempaa kuin muualla Todennäköiset pullonkaulat, kaikki ihmislajit lähellä sukupuuttoa ja meihin johtava haarakin säilyi vain täpärästi (ehkä vain muutama tuhat yksilöä) Mahdolliset tulivuorenpurkaukset ja muut mullistukset Muut sattumat

13 KILPAILU JA LAJIMURHAT Sillä välin kuin muut ihmislajit levisivät hiljakseen ympäri maailmaa eivätkä kehittyneet niin nopeasti, jonkin verran kehittyneempi nykyihminen lähti leviämään Afrikasta ja kehittyneempien kognitiivisten, kielellisten ja sosiaalisten kykyjensä sekä työkalujen ja aseiden käsittelytaitojensa ansiosta syrjäytti muut kilpailevat lajit enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti Sinänsä loogista ja vastaa myöhempiäkin kokemuksia eritasoisten kulttuurien kohtaamisesta (löytöretket ja siirtomaiden valtaus), mutta suoranainen näyttö puuttuu

14 EURAASIA ENSIN SYYT (DIAMONDIN MUKAAN) Mantereen suuruus ja itä-länsi akseli 1. => Lajien leviämisen helppous horisontaalisten ilmastovyöhykkeiden alueella 2. => Monia soveliaita luonnonvaraisia lajeja 3. => Monia kesytettyjä kasvi- ja eläinlajeja 4. => Ruokaylijäämät, ruoan varastointi 5. => Suuret, tiheät, paikoillaan pysyvät ja kerrostuneet yhteiskunnat 6. => Kulkutaudit ja immuniteetti niille 7. => Poliittinen järjestelmä, kirjoitustaito 8. => Tiedon ja taidon keskittyminen 9. => Teknologia 10. => Aseet, merikelpoiset alukset

15 METSÄSTYS JA KERÄILY VAI VILJELY JA KARJANHOITO Ei jyrkkää rajaa, vaiheittainen muutos Kehittyi eri alueilla eri aikoihin Suhteellinen etu, vaihtoehtoiset strategiat Luonnonvaraisen ravinnon vähentyminen => paine keinotekoisiin muotoihin kun mahdollisuus ensin huomattu Teknologiset innovaatiot; sirppi, survin, jauhinkivet jne. Viljelyn ja väestönkasvun molemminsuuntainen vuorovaikutus

16 LÄHI-ITÄ ELI HEDELMÄLLINEN PUOLIKUU Maanviljelys alkoi hedelmällisen puolikuun alueella ensimmäisenä ihmisen historiassa noin eaa. Jääkauden lopun rajut ilmastonmuutokset välillä kuivattivat, välillä kostuttivat alueen ilmastoa Kehittyi suuritähkäisiä lajikkeita. Ilmastonmuutokset luultavasti vähensivät riistaa. Tällöin viljan viljelystä tuli kannattavaa Pian viljelyn keksimisen jälkeen alettiin kasvattaa karjaa, alussa vuohia ja lampaita, myöhemmin myös sikoja ja nautoja

17 HEDELMÄLLISEN PUOLIKUUN ETUJA Välimeren ilmasto; kuivat ja kuumat kesät sekä kosteat talvet => Runsaasti yksivuotisia kasveja, joilla suhteellisen suuret runsasravinteiset siemenet => sopivat hyvin ihmisravinnoksi Monet kasvit tuottavia jo luonnonvaraisina Useat myös kaksineuvoisia ja sekä ristiin että itsepölyttäviä, joten pärjäävät omillaan, mutta voidaan myös jalostaa

18 LÄHI-IDÄN VILJELYN LISÄETUJA Suurin ja sekä kasvistoltaan että eläimistöltään monimuotoisin välimerellisistä ilmastoalueista Suurimmat ilmaston vuodenaikavaihtelut => suosii yksivuotisten kasvien kehitystä ja vaihtelua Suuret korkeus- ja maaperäerot => kasvu- ja korjuukausien eriaikaisuus => ravinto monipuolisempaa ja sen saanti jakautuu tasaisemmin vuoden sisällä Suuri ja leveä manner lähellä => runsaasti suuria nisäkkäitä, joista monet kesytettävissä kotieläimiksi Ei kovin hyviä edellytyksiä metsästykselle, joten valintaetu alkoi suosia viljelyä ja karjanhoitoa suhteellisen varhain

19 ELÄINTEN DOMESTIKAATIO Linnuilla ja pienilläkin nisäkkäillä (esim. koira) oma merkityksensä, mutta ratkaisevia isot nisäkkäät, jotka tarjoavat lihaa, maitoa, lannoitteita, vetoapua, kulkuneuvoja sekä bakteriologista vastustuskykyä Vain viisi maailmanlaajuisesti merkittävää lajia: lammas, vuohi, nauta, sika ja hevonen, jotka kaikki esiintyivät luonnonvaraisina Euraasiassa ja hedelmällisen puolikuun alueella tai lähettyvillä Yhdeksän vähemmän merkittävää (esim. kamelit, aasi, laama, poro, puhveli), joista niistäkin suuri osa nimenomaan Euraasian lajeja

20 SOPIVA LUONNE Vain osa suurista nisäkkäistä kesytettävissä Laumaeläimiä, sietävät toinen toisiaan ja fyysisesti hyvinkin lähellä toisiaan elämistä Keskimäärin rauhallisia ja ei-väkivaltaisia Laumat hierarkisia; nokkimisjärjestys selvä eikä jatkuvia taisteluja reviiristä tai johtoasemasta Yleensä ihminen ottaa lauman johtajan roolin, leimautuminen johtajaan Vain kasvissyöjillä riittävän tehokas energiasuhde Lisääntyvät myös vankeudessa Esim. seeprat, gasellit, karhut, norsut, kirahvit, suuret kissapedot, virtahevot ja sarvikuonot eivät monista ilmeisistä eduistaan huolimatta ole olleet kesytettävissä

21 KARJA JA TAUDIT Taudit mikrobien leviämisstrategioita Tiheä kantajaeliöiden kanta eduksi mikrobeille, lisäksi lanta ja ulosteet edistävät niiden leviämistä Useat mikrobit viihtyvät ihmisten ohella muissakin suurissa nisäkkäissä kuten karjassa ja muissa kotieläimissä Kaupungeissa vielä enemmän leviämismahdollisuuksia ja nopeampi mikrobien evoluutio Kauan sitten kasvaneet ja eläimiä pitäneet yhteisöt ehtineet sairastaa useimmat mikrobitaudit ja kehittäneet niitä vastaan immuniteetin Kun nämä ja eristyneemmät ja pienemmät yhteisöt kohtaavat, yleensä jälkimmäiset kärsivät selvästi enemmän (vrt. löytöretket ja alkuperäisväestöjen populaatioiden romahdukset)

22 KAUPPA, KAUPUNKI JA KIRJOITUSTAITO Vanhimmat säilyneet kirjoitukset liittyvät kauppaan ja vaihtoon, tarve määritellä hinnat ja arvot ja kirjata tehdyt kaupat ja sopimukset Kirjoitustaito liittyy aina suhteellisen suuriin ja paikalleen asettuneisiin yhteisöihin Kirjoitus- ja osin lukutaitokin aluksi vain harvojen käsissä => toisaalta edellyttää tiettyjä hierarkioita, mutta osaltaan vahvistaa niitä myös merkittävästi => liittyy vahvasti, joskaan ei välttämättömästi eliittie muodostumiseen Tiedon ja kokemusten ylisukupolvinen kumuloituminen => tieteen ja teknologian kehitys =>merkittävä kilpailuvaltti

23 INNOVAATIOIDEN KUMULOITUMINEN Innovaatioiden synty ja käyttöönotto luovat yleensä uusia käytäntöjä ja sitä kautta uusia tarpeita ja edelleen uusia paineita innovaatioita => itseään ruokkiva innovaatiokehä Monet innovaatiot tuottavat oheiskäyttöjä ja ne mahdollistavat muita innovaatioita, joten tästäkin syntyy itseään ruokkivia kehiä Kun joku yhteisö alkaa kehittää innovaatioita, sitä on usein vaikea saada kiinni, ellei jokin ulkopuolinen tekijä vaikuta sen kehitykseen, esim. ulkopuolisen vielä kehittyneemmän kulttuurin invaasio, ekokatastrofi tai muu vastaava Lähi-idällä suhteellinen etu pitkään, mutta ei enää; miksi?

24 TASA-ARVOSTA KLEPTOKRATIAAN (DIAMOND) Järjestäytynyt yhteisö perimmältään kleptokratiaa; jotkut yksilöt verottavat toisia ja keräämillään varoilla elävät itse paremmin ja jakavat osan yhteiseen hyvään tarjoten fyysistä turvaa, ravintoa ja vähitellen muitakin yhteiskunnan palveluita Yleensä yhteisöillä samantyyppinen kehityshistoria, jossa neljä (tai viisi?) kehitysvaihetta: 1. Ryhmä 2. Heimo 3. Päällikkökunta (valtakunta, chiefdom) 4. Valtio 5. Ylikansallinen yhteisö, maailmankylä?

25 RYHMÄ Ryhmä on kansatieteessä noin 30 50:n, enintään alle sadan samansukuisen ihmisen joukko. Se on yleensä klaani tai laajennettu perhe Joskus pygmien ja bushmannien kaltaisilla kiertelevillä metsästäjä-keräilijöillä on ryhmiin perustuva yhteiskunta Ryhmän jäsenet ovat yleensä tasa-arvoisia, mutta ryhmässä saattaa olla erikoistunut shamaani ja suurmies big man. Ryhmän käsitteen esitteli kulttuuriantropologi Elman Service ( ), jonka mielestä ryhmä on pienin ihmisyhteisö.

26 HEIMO Heimo on muutaman sadan tai muutaman tuhannen ihmisen yhteisö, jolla on löyhä yhteinen identiteetti, mutta ei poliittista hierarkiaa tai keskitettyä valtajärjestelmää Identiteetti syntyy usein oletetusta yhteisestä esiisästä Monesti heimoa johtaa osa-aikaisesti mahtimies Laumojen muodostuminen oli ja on edelleenkin tahdosta riippumatonta eli vaistonvaraista. Keräilijämetsästäjä yhteisöt alkoivat muodostua kaksi miljoonaa vuotta sitten

27 PÄÄLLIKKÖKUNTA Perinnöllisen päällikön johtama yhteisö Päälliköllä on erityinen rituaalinen tai poliittinen asema Heimoa mutkikkaampi, mutta valtiota yksinkertaisempi Monesti päällikkökunnassa on ylipäällikkö, joka johtaa keskuskylästä käsin ympäröiviä kyliä, joita johtavat pienpäälliköt Päällikkökuntia pidetään valtiotyyppisten yhteiskuntien esimuotoina tai rinnakkaismuotoina. Euroopan kupari- ja pronssikautisia yhteisöjä pidetään tyypillisesti päällikkökuntina

28 VALTIO Yhteisö, jolla on tietyllä alueella muista yhteisöistä riippumaton valta erityisesti yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseksi Max Weberin määritelmän mukaan valtio on "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella" Valtio syntyi ihmisyhteisön valtarakenteista. Valtio mahdollisti hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämään kohdistuvan verotuksen turvin

29 NELJÄN YHTEISÖMUODON VERTAILUA I Jäsenyys Ryhmä Heimo Pääll.kunta Valtio Ihmisten määrä Asumisen muoto Suhteiden perusta Etnisyydet ja kielet Kymmeniä Satoja Tuhansia Kymmeniä tuhansia > Nomadeja Kylä Yksi tai useampia kyliä Sukulaisuus Sukupohjaiset klaanit Luokka ja asuinpaikka Kyliä ja kaupunkeja Luokka ja asuinpaikka tai useampia

30 NELJÄN YHTEISÖMUODON VERTAILUA II Hallinto Ryhmä Heimo Pääll.kunta Valtio Päätöksente ko ja johtajuus Tasaarvoinen Tasaarvoinen tai mahtimies Keskitetty, perinnöllinen Byrokratia Ei Ei Ei tai yksinkertain en Voiman ja tiedon monopoli Kiistojen sovittelu Asutuksen hierarkia Keskitetty -> systematisoi tu Useita tasoja Ei Ei Kyllä Kyllä Epämuodolli nen Epämuodolli nen Keskitetty Ei Ei Ei -> keskuskylä Laki, tuomarit Kyllä ->ei

31 NELJÄN YHTEISÖMUODON VERTAILUA III Talous Ryhmä Heimo Pääll.kunta Valtio Ruoan tuotanto Ei Ei -> kyllä Kyllä -> intensiivinen Työnjako Ei Ei Ei -> kyllä Kyllä Vaihto Maan hallinta Vastavuoroi nen Vastavuoroi nen Uudelleen jakava, pakkovero Intensiivinen ja eriytetty Uudelleen jakava, (pakko)vero Ryhmä Heimo Päällikkö Vaihteleva

32 NELJÄN YHTEISÖMUODON VERTAILUA IV Yhteiskunta Ryhmä Heimo Pääll.kunta Valtio Kerrostunut Ei Ei Kyllä, suvun mukaan Kyllä, ei suvun mukaan Orjuus Ei Ei Vähän Paljon Ylellisyystav aroita eliitille Julkisia rakennuksia Laaja lukutaito Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Ei -> kyllä Kyllä Ei Ei Ei Usein

33 NELJÄN YHTEISÖMUODON VERTAILUA V Uskonto Ryhmä Heimo Pääll.kunta Valtio Jumaluuskäsi tys Uskonnolline n hierarkia Uskonnolliset tarinat Riitit ja rituaalit Hallinnon oikeuttavaa Animistinen Fetisistinen Totemistinen Poly- tai monoteistine n Ei Ei -> kyllä Kyllä, yksinkertaine n Tarinoita ja kertomuksia Pääosin yksityisiä Myyttejä ja tarinoita Julkisia ja osin organisoituja Mytologiaa Organisoituja ja eriytettyjä Kyllä, monitasoinen Mytologiaa ja teologiaa Organisoituja ja hierarkisia Ei Ei Kyllä Kyllä -> ei

34 ANIMISMI Edward B. Tylor ( ) esitti teoksessaan Primitive Culture vuonna 1871, että uskonnon alkumuoto on animismi (anima = sielu, henki) Animismin pääperiaate on, että kaikilla yksilöllisillä olioilla on toinen minä, sielu, joka jää henkiin kuoleman jälkeen Animismi ei edellytä uskonnollista hierarkiaa, mutta voi vallita sellaisenkin alla eräänlaisena pohjavireenä

35 FETISISMI Charles de Brosses ( ) julkaisi v teoksen Du Culte des dieux Fetiches (Fetissijumalien palvonnasta), jossa esitti, että polyteismiä on edeltänyt eläinten, kasvien ja luonnonesineiden palvonta eli fetisismi Monet alkukantaiset kansat palvovat eläimiä, kasveja ja elottomia esineitä, joilla katsotaan olevan inhimillinen ymmärrys, tunne ja tahtoelämä Fetisismiä voidaan pitää hieman animismia monimuotoisempana, sillä siihen liittyy usein se, että fetississä katsotaan olevan em. piirteet vain tietyissä usein rituaaleilla sovituissa tai ilmaistuissa tapauksissa, ei jatkuvasti

36 TOTEMISMI James Frazerin ( ) mukaan totemismi on läheinen suhde, jonka oletetaan vallitsevan ihmisryhmän ja jonkin luonnon lajin tai muun luonnonesineen välillä Totemistinen yhteiskunta jakaantuu sukupohjaisiin klaaneihin. Jokaisella klaanilla on jonkin eläimen, kasvin tai elottoman olion nimi Toteemi ei ole jumala, mutta se sisältää aineksia, joista jumala voidaan tehdä Totemismi on animismia ja fetisismiä strukturoidumpi ja eriytyneempi uskomusjärjestelmä, ja sen kytkentä tiettyihin rituaaleihin ja menoihin on voimakkaampi

37 EURAASIA VS. MUUT MAANOSAT Euraasian kehitysetuja: 1. Aiempi aloittamisajankohta Amerikkoihin ja Oseaniaan verrattuna 2. Runsaammin kesytettäviksi sopivia eläimiä ja kasveja 3. Vähemmän asutuksen ja eläimistön leviämistä haittaavia luonnonesteitä 4. Afrikka yhteydessä Euraasiaan ja sillä oli aloitusetu, mutta pohjois-etelä akseli ja monet voimakkaasti poikkeavat horisontaaliset ilmastovyöhykkeet haittasivat ihmisten ja näille hyödyllisten eläinten ja kasvien leviämistä

38 MIKSI LÄHI-ITÄ MENETTI ETULYÖNTIASEMANSA? 1. Ilmaston kuivuminen ja viljelyalan supistuminen 2. Metsien hakkaaminen ja eroosio 3. Kulttuurin siirtyminen asteittain lähialueille, jolloin suhteellinen kehitysetu väheni 4. Asteittainen siirtymä Mesopotamiasta ensin Egyptiin ja Välimeren itäpäähän (Kreikka), sitten sen länsiosiin ja pohjoispuolelle (Rooma ja Keski- Eurooppa), sittemmin edelleen siirtymä Atlantin ympärille Anglosaksiseen maailmaan

39 MIKSI KIINA MENETTI ETULYÖNTIASEMANSA (AINAKIN TOISTAISEKSI)? 1. Suuruus ja keskittyminen ovat joskus eduksi, mutta ei aina 2. Jos tehdään vääriä valintoja, ei ole vaihtoehtoja eikä ideologista kilpailua. Kiina luopui laajamittaisesta merenkulustaan keisarin päätöksellä, jota kukaan ei uskaltanut uhmata, eikä traditio syntynyt enää uudestaan 3. Monissa innovaatiovaiheissa pienuus ja samantasoisten yksikköjen kilpailu eduksi (esim. antiikin Kreikan kaupunkivaltiot, Italian renessanssivaltiot, saksalaiset ruhtinaskunnat) 4. Tietyn teknologisen tason jälkeen suuruusedut jälleen ilmeisiä (esim. Yhdysvaltain yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä nobelistien määrä, kansainvälisen yhteistyön tarve nykyaikana)