Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009"

Transkriptio

1 Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009

2 Sisällysluettelo 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki b. ICOMin eettiset ohjeistukset 3 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma 3 2. Suomen rakennustaiteen museon toiminta-ajatus 3 2.a. Kokoelmien luonne 4 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa ja tulevaisuudessa 4 4. Kokoelmien historia 4 5. Kokoelmien edustavuus 5 5.a. Valokuvakokoelma 5 5.b. Valokuvakokoelman puutteet 5 5.c. Piirustuskokoelma 7 5.d. Piirustuskokoelman puutteet 7 5.e. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali 7 5.f. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaaliin puutteet 8 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 8 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen 8 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen 8 6.c. Kilpailuihin liittyvän materaalin kartuttaminen 10 6.d. Kartuttamisen kehittäminen Poistoperiaatteet Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Kokoelmien säilyvyys 12 9.a. Nykyiset tilat 12 9.b. Tilojen riittävyys ja tilatarpeet tulevaisuudessa 12 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus 12 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservointitarpeet 13 9.e. Kokoelmien inventointi Kokoelmien saavutettavuus a. Asiakaspalvelu b. Luettelot ja tietokannat c. Digitointi d. Tiedon välittäminen e. Maksullisen palvelun periaatteet f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen Resurssitarkastelu a. Henkilöresurssit Luettelointiohjeet 18 Laatija: Elina Standertskjöld Kannen kuva: Uno Ullberg: Koulu ja pensionaatti

3 1. Lait ja asetukset 1.a. Museolaki voimaan tulleessa museolaissa todetaan, että museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Valtionosuuden saamiseksi museoilta edellytetään muun muassa, että: Museon näyttely-, työja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia, museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa ja että museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtioneuvoston asetuksessa museoista määritellään, että museoilla tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma. Museolla on suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Siirtymäkausi lain ja asetuksen määräysten täyttämiseksi on vuoden 2009 alkuun. 1.b. ICOMin eettisessä ohjeistuksessa todetaan, että museoiden kokoelmat muodostavat merkittävän julkisen perinnön, jolla on erityisasema lain edessä ja jota kansainvälinen lainsäädäntö suojaa. Tämä julkinen luottamus edellyttää kokoelmien oikeudenmukaista omistamista, pysyvyyttä, dokumentointia, saavutettavuutta ja poistojen suorittamista vastuullisesti. Jokaisen museon hallintoelimen tulee laatia ja julkistaa kirjallinen toimintaohje, joka koskee kokoelmien hankkimista, hoitamista ja käyttöä. Siinä tulee selvittää kaiken sellaisen aineiston asema, jota ei luetteloida, konservoida tai aseteta näytteille. Ohjeistuksen mukaan kokoelmat ovat pysyviä ja esineen poistamista kokoelmista on vältettävä. Kokoelmista poistamisen periaatteet on määriteltävä ja vastuuhenkilö nimettävä. Museologiset perusteet kokoelmasta poistamiselle ovat: esine on rikkoutunut, kadonnut, varastettu tai loppuunkulutettu. Ohjeissa myös edellytetään, että poistettavaa esinettä tarjotaan ensisijaisesti toiselle museolle. 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määritellään kokoelmien luonne, kartunta- ja poistoperiaatteet, kokoelmien historia, kokoelmien saavutettavuus ja Suomen rakennusataiteen museo lainausperiaatteet. Ohjelma on menettelytapaohjeisto, johon on kirjattu kokoelmaan tulevan aineiston säilytys ja luettelointitavat. Ohjelmaan kirjataan myös pitkäntähtäyksen suunnitelmat. Ohjeisto on museon sisäisessä käytössä, mutta palvelee myös päättäjiä ja asiakkaita. Kokoelmapolitiikkaa tulee päivittää tarpeen mukaan. Kokoelmapoliittisesta ohjelmasta vastaa museon hallitus. Kartunnasta vastaa kokoelmien päällikkö eli arkistotoimen esimies, jonka toimenkuvaan kuuluu kartuntaperiaatteiden määrittely ja noudattaminen. 2. Suomen rakennustaiteen museon toiminta-ajatus Suomen rakennustaiteen museo on valtakunnallinen erikoismuseo. Sen tehtävä on kerätä ja tallentaa rakennustaidetta käsittelevää aineistoa ja tukea arkkitehtuurin tutkimusta. Museon pyrkimyksenä on levittää tietoa arkkitehtuurista ja lisätä arkkitehtuurin ymmärrystä niin suuren yleisön kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa. Museo toimii siltana arkkitehtuurin ja sen käyttäjien välillä ja toisaalta alan ammattilaisten yhdyssiteenä sekä kansallisessa että 3

4 Erkki Huttunen: Sokoksen tavaratalo , pienoismalli museon kokoelmissa. kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on aktiivinen kulttuurilaitos, joka ylläpitää piirustus- ja valokuvakokoelmaa sekä kirjastoa ja tutkimustoimistoa, harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa sekä järjestää arkkitehtuurinäyttelyitä. 2.a. Kokoelmien luonne Suomen rakennustaiteen museon kokoelmat ovat sen perustamisesta lähtien painottuneet vuoden 1900 jälkeiseen suomalaiseen arkkitehtuuriin. Kokoelmiin on tallennettu rakennustaiteen piiriin katsottavien kohteiden kuvia, piirustuksia, pienoismalleja ja dokumentteja. Museon tehtäviin ei kuulu rakennusfragmenttien tallentaminen. näyttelyiden tekemisen sekä tulevaisuudessa myös perusnäyttelyn kokoamisen. Tulevaisuudessa 2007 koekäyttöön otettu uusi kokoelmienhallintajärjestelmä SIPI mahdollistaa tietokantoihin tallennetun tiedon saamisen verkkoympäristöön. Tämä tulee lisäämään ja laajentamaan arkiston asiakaskuntaa. Tieto museon kokoelmista tulee lisäämään maanlaajuista piirustusten ja kuvien käyttöä näyttelyissä, julkaisuissa, kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa sekä toivon mukaan myös rakennussuojelussa ja korjausrakentamisessa. 4. Kokoelmien historia 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa ja tulevaisuudessa Kokoelmat muodostavat museon toiminta-ajatuksen perustan. Kokoelmien hoito ja kartuttaminen sekä materiaalin tunnetuksi tekeminen laajalle yleisölle ovat tärkeä osa museon valtakunnallista erikoistoimintaa. Valokuva-, piirustus- ja pienoismallikokoelmien hyödyntäminen mahdollistaa museon oman tutkimus- ja julkaisutoiminnan, historiallisten Valokuvakokoelma sai alkunsa kun Suomen Arkkitehtiliiton yhteyteen perustettiin 1949 kuva-arkisto. Kokoelman pesämuna oli Arkkitehti-lehdessä julkaistu mustavalkoinen kuvamateriaali. Alkuperäisenä ajatuksena oli kuitenkin kerätä myös historiallisia kohteita esittäviä kuvia. Piirustukset on pääosin saatu lahjoituksina arkkitehtitoimistoilta, yksityisiltä arkkitehdeilta ja heidän omaisiltaan. Kokoelma sai alkunsa Eliel Saarisen omaisten lahjoittaessa vuonna 1953 Arkkitehtiliiton kuva-arkistolle 259 Saarisen piirustusta. 4

5 5. Kokoelmien edustavuus Eliel Saarinen: Memorial Hall Detroitin ranta-alueella Kalannin kirkko, noin Kuva: Asko Salokorpi 5. a. Valokuvakokoelma Museon valokuvakokoelmassa on kuvia pääsääntöisesti vain suomalaisesta arkkitehtuurista. Mvkuvia on noin , mv-negatiiveja on tuntematon määrä ja väridioja noin , joista 8525 on erikokoisia laakadioja. Digitaalisessa muodossa olevia kuvia on Vaikka kokoelma ajallisesti painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin, on arkistossa runsaasti kuvia myös keskiajan kirkoista, linnoista, luvun kirkoista, ruukeista ja talonpoikaisarkkitehtuurista. Ne ovat tulleet museolle erilaisten julkaisujen ja projektien yhteydessä. Arkkitehti-lehdestä saatujen kuvien lisäksi kokoelma on karttunut näyttelyiden ja julkaisujen yhteydessä hankituilla kuvilla. Viime vuosina se on täydentynyt valokuvaajilta hankituilla kokoelmilla. Tällä hetkellä valokuvakokoelmaan tulee pääasiassa digitaalisia, värillisiä kuvia. Uusia haasteita ovat vanhan materiaalin saattaminen sähköiseen muotoon ja muualta tulleen digimateriaalin soveltuvuus museon käyttöön. Erityistä rakennustaiteen museon valokuvakokoelmassa verrattuna esimerkiksi maakuntamuseoiden kokoelmiin on, että sitä on alusta lähtien kartutettu tiukasti valikoiden korkeatasoisilla kuvilla. Kokoelma kuvastaa sen vuoksi myös arkkitehtuurivalokuvauksen historiaa. Museon kuvakokoelmassa on myös erona muihin kokoelmiin runsaasti A4- ja A3-kokoon pienennettyjä kopioita arkkitehtuuripiirustuksista. Nämä teetettiin aikoinaan A4-kokoisista UNIPHOT-negatiiveista, joista saatiin hyvin tarkat, mutta sävyttömät kopiot originaalipiirustuksista. Uno Ullberg: Viipurin taidemuseo ja -koulu Kuva: Aarne Pietinen 5.b. Valokuvakokoelman puutteet Kokoelman suurin puute 1900-luvun osalta on eiarkkitehtien suunnittelemat rakennukset. Rakennusmestarien töistä on tuskin lainkaan kuvia. Myös kartutuksen alkuvaiheessa kaikkia Arkkitehti-lehdessä julkaistuja sisäkuvia ei jostain syystä kelpuutettu kokoelmaan. Valokuvia, jotka eivät ole läpäisseet alkuaikojen tiukkoja kriteerejä, on kokoelmassa kuitenkin säilynyt negatiiveina ja paperikopioina, joita ei ole liimattu korteille. Näitä ei ole järjestelmällisesti luetteloitu luvulta eteenpäin Arkkitehti-lehden toimituskunnan näkemys edustavasta arkkitehtuurista korostui. Tämä heijastui myös valokuvakokoelmaan, johon ei saatu kuvia kohteista, joiden ei katsottu edustaneen oikeaoppista näkemystä suomalaisesta arkkitehtuurista luvulla alkanut rakentamisen määrällinen kasvu ei sekään merkittävästi näy kuvien määrän kasvuna. 5

6 Raili ja Reima Pietilä: Lieksan kirkko 1982 Carl Theodor Höijer: Vuorimiehenkadun vesitorni

7 5.c. Piirustuskokoelma Kokoelmassa on tällä hetkellä noin piirustusta (457:ltä arkkitehdiltä), kirjallisia dokumentteja, esineitä ja rakennusfragmentteja. Olennaista kokoelmassa on, että se sisältää luonnoksia, vaihtoehtoisia suunnitelmia ja muuta vastaavaa aineistoa, jota muualla ei yleensä ole säilynyt. Arkiston vanhimman osan muodostavat Carl Ludvig Engelin piirustukset 1820-luvulta luvun lopun arkkitehtuuria edustavat aikansa keskeisten arkkitehtien Theodor Höijerin ja Gustaf Nyströmin pienet kokoelmat. Vuosisadan vaihteesta lähtien kokoelma alkaa olla runsas ja sisältää enenevässä määrin aineistoa aikakauden tärkeimmiltä arkkitehdeilta kuten Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen yhteiseltä toimistolta, Lars Sonckilta, Selim A. Lindqvistiltä, Wivi Lönniltä jne luku on myös hyvin edustettuna, mutta ajallisesti 1930-luvun arkkitehtuuri muodostaa runsaimman aineiston sisältäen Erik Bryggmanin, P.E. Blomstedtin, Erkki Huttusen ja Yrjö Lindegrenin jäämistöt. Sotien jälkeisen ajan merkittävimmät kokoelmat ovat Aarne Ervin, Viljo Revellin ja Aulis Blomstedtin jäämistöt luvun jälkeistä aikaa täydentävät Aarno Ruusuvuoren ja Reima Pietilän piirustuskokoelmat, jotka saatiin omaisten lahjoituksina 2000-luvun alussa. Viimeisin merkittävä lahjoitus on museolle 2009 saatu W.G. Palmqvistin jäämistö. Museolle on saatu myös joitakin lahjoituksia liikelaitoksilta. SOK ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ovat lahjoittaneet museolle osuuskauppojensa piirustuksia, Asuntosäätiöltä on saatu pienoismalleja ja valokuvia ja Rakennushallitukselta (nyk. Senaatti Kiinteistöt) kilpailujen pienoismalleja ja piirustuksia. Uusi haaste koko arkistoalalla tulee olemaan yksinomaan sähköisessä muodossa olevan aineiston säilyttäminen. 5.d. Piirustuskokoelman puutteet Koska museon varastotilat ovat tällä hetkellä täysin riittämättömät, eikä tulevaisuudessakaan näytä siltä, että ne riittäisivät kaikkien arkkitehdeilta saatavien jäämistöjen säilyttämiseen, on jouduttu tekemään periaatepäätös, että museo ei tallenna rakennusmestareiden jäämistöjä eikä insinöörien tekemiä rakennusteknisiä piirustuksia. Myös maisema-arkkitehtien jäämistöjen tallentamisesta on käyty pitkään keskustelua puolesta ja vastaan. Säätytalon kilpailuehdotus Lycurgos 1881 Uno Ullberg: Kilpailuehdotus monumentaaliaukioksi Viipuriin e. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali Rakennustaiteen museolle on tallennettu Suomessa 1800-luvun puolestavälistä lähtien pidettyihin arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä tieto. Kirjalliset dokumentit, kuvat, kuvakopiot piirustuksista ja liitteet on saatu Suomen Arkkitehtiliitolta ja osin arkkitehtien lahjoittamien jäämistöjen mukana. Liitolta on saatu materiaali niistä kilpailuista, joissa sen jäsen on ollut tuomaristossa. Kilpailuihin liittyviä asiakirjoja ovat: kilpailuohjelma, arvostelupöytäkirja ja liitteet sekä myöhemmältä ajalta myös Arkkitehtuurikilpailuja - julkaisu, joka on ilmestynyt Arkkitehti-lehden liitteenä. Voittaneista ehdotuksista on tallennettu mv-valokuvia ja dioja luvulta lähtien on kilpailuista saatu myös pienoismalleja ja plansseja. Nykyään Arkkitehtiliitto toimittaa kilpailujen kuvamateriaalin museolle CD-levyillä. Arkkitehtien jäämistöjen mukana tulleita, kilpailuihin liittyviä piirustuksia säilytetään arkkitehtien muiden töiden joukossa, näin yleensä silloin, 7

8 Arkkitehti Viljo Myyrinmaan jäämistön lahjoitus. jos kyseessä on palkinnoitta jäänyt ehdotus. Mikäli kilpailun järjestäjältä on saatu palkintosijoille yltäneet ehdotukset, on ne säilytetty kokonaisuutena. Näitä ovat deponaatioina saadut kilpailut. Laajin kokoelma on Helsingin seurakuntien deponoimat kirkkokilpailut, jotka käsittävät yhteensä yli 1400 piirustusta. Muita suuria kokonaisuuksia ovat Stadion-säätiön deponoima vuoden 1933 stadionkilpailu sekä Eduskunnan deponoimat Säätytalon kilpailuehdotukset vuodelta 1881 ja eduskuntatalon kilpailuehdotukset vuodelta f. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin puutteet Kutsukilpailujen osalta aineisto on puutteellista, koska kilpailuehdotuksista otetut jäljenteet ovat jääneet järjestäjille, eikä niistä ole tehty Arkkitehtiliiton toimesta julkaisua. 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen Kokoelma karttuu edelleenkin Arkkitehti-lehden materiaalilla. Se toimitetaan museolle digitaalisessa muodossa CD- tai DVD-levyinä. Kuvat ovat pääasiassa värillisiä. Kokoelmaa on lisäksi kartutettu aktiivisesti ostamalla arkkitehtuurivalokuvaajien kokoelmia. Viime vuosina on ostettu Heikki Havaksen ja Simo Ristan kuvia negatiiveineen. Kartuntaa on myös lisätty erilaisilla yhteistyöprojekteilla eri yhteistyökumppanien kanssa. Suurena puutteena voidaan kuitenkin pitää arkiston budjettiin kirjatun kartutusrahan vähäisyyttä. Summa on pienentynyt vuosi vuodelta ja se on kartutuksen kannalta nykyään enää nimellinen. Nykydokumentointi on kustannussyistä lähes pysähdyksissä, mikä osaltaan vinouttaa kokoelmaa. 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen Alkuperäinen kartutusidea oli kerätä vain yksittäisiä taideteoksiin verrattavia piirustuksia ja ottaa 8

9 Juankosken osuuskauppa 1930-luku Aarne Ervi: Nuojuan voimalaitoksen insinöörin asunto 1948 Erkki Kairamo: Marimekon tekstiilitehtaan laajennus 1981 muusta materiaalista valikoidusti jäljenteet. Valikoiva aspekti todettiin melko pian ongelmalliseksi, sillä arkkitehtuurin vanhentuessa arkkitehtuurin historiaksi myös näkemykset sen merkityksestä ovat muuttuneet. Koska Suomessa arkkitehtuurin perustutkimus on ollut rajallista, on tulevan tutkimuksen takia pyritty ottamaan vastaan mieluummin runsaasti aineistoa kuin liian vähän. Vasta tutkimuksen myötä piirustusten arvo todella selviää, joten liian aikaisia johtopäätöksiä niiden arvosta on syytä välttää. Kokoelmiin on hyväksytty jo vuosia laajoja kokonaisuuksia kuten yhden arkkitehdin koko jäämistö tai esimerkiksi SOK:n osuuskauppojen piirustukset. Piirustuskokoelma on tähän mennessä karttunut pääasiallisesti lahjoitusten kautta. Näyttelyiden yhteydessä tapahtuvaa kartuntaa on jonkin verran. Esimerkiksi pienoismalleja ja joitakin piirustuksia on lahjoitettu museolle näyttelyn päätyttyä (esim. arkkitehti Erkki Kairamon luonnoksia). Tähän asti kokoelmiin hyväksymisen kriteerinä on ollut, että piirustuksen/jäämistön säilyttämistä on voitu harkita, mikäli se täyttää joitakin seuraavista ehdoista: jos tekijä on tunnettu, kohde on tunnettu, piirustus on laadukas, piirustuksella on dokumenttiarvoa (esimerkiksi ainoa säilynyt todistuskappale työstä, tällöin myös kopio voidaan säilyttää), piirustus kuvastaa hyvin omaa aikaansa tai 9

10 piirustuksella on suhde jo olemassa olevaan kokoelmaan. Aktiivinen kartuttaminen eli piirustusten ostaminen on lähes olematonta, sillä piirustusten hinnat ovat kohonneet huutokaupoissa museon tavoittamattomiin. Joitakin hankintoja on kuitenkin tehty. Yleensä niiden ostoon on saatu varat ulkopuoliselta sponsorilta. Tähän mennessä ei kokoelmaa ole ollut tarve aktiivisesti kartuttaakkaan, koska lahjoitusten määrä ylittää henkilökunnan kapasiteetin luetteloida jo saatujakaan jäämistöjä. Myös tilanpuute on ollut aktiivisen kartuttamisen esteenä. Kokoelman kannalta tärkeiden aukkojen paikkaaminen ostoilla voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa esimerkiksi museon ystävien keräämillä varoilla. Museon ei ole kuitenkaan syytä hankinnoillaan nostaa jo korkeaa hintatasoa. Tähän asti on periaatteena ollut, ettei piirustuksista ole maksettu lahjoittajalle nimellistäkään korvausta. 6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin kartuttaminen Kilpailuihn liittyvä materiaali karttuu edelleenkin pääasiassa Arkkitehtiliiton lahjoituksina. Uudeksi ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että kilpailujen järjestäjät ovat halukkaita lahjoittamaan museolle voittaneiden ehdotusten originaalimateriaalia. Kilpailuja järjestetään runsaasti ja vaikka lahjoitukset rajoitettaisiin vain palkinnoille yltäneisiin ehdotuksiin on materiaalia runsaasti, koska lahjoituksiin liittyy usein pienoismallit. Tulevaisuudessa onkin syytä päättää, onko suuren tilan tarvitsevaa materiaalia taloudellisesti mahdollista säilyttää. 6.d. Kartuttamisen kehittäminen Jorma Järvi: Maunulan yhteiskoulu Kuva: Jaana Maijala Museon tekemällä ja tukemalla perustutkimuksella on tärkeä merkitys, kun pyritään vastamaan kysymykseen: Mitä tulisi säilyttää? Mitä perusteellisemmin Suomen arkkitehtuuri on tutkittu, sitä selvempi on myös näkemys yksittäisten töiden arvosta ja merkityksestä, ja sitä varmemmin voidaan tehdä valintoja. Kartuttamisen kehittämisen kannalta onkin välttämätöntä tehdä pitkäntähtäimen suunnitelma museon kokoelmia hyödyntävästä tutkimuspolitiikasta. Valokuvaamalla tehdyn nykydokumentoinnin tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja liittyä myös muuhun museon toimintaan. Projektit voivat olla lyhytkestoisia ja tarkasti rajattuja, jotta niiden läpivienti on realistista. Hankkeet tulee kirjata museon toimintasuunnitelmaan. Lisäresursseja ja yhteistyökumppaneita voi hakea museon ulkopuoleltakin, kuten on jo tehtykin. Tällaiset yhteistyöprojektit tai erillisrahoituksella toteutettavat projektit näyttävät tulevaisuudessa olevan se tapa, jolla kokoelman puutteita parhaiten pystytään paikkaamaan. Tulevaisuudessa on syytä määritellä tarkemmin museon kokoelmat suhteessa muihin kokoelmiin. Eri vastuualueet tulee selkeästi kirjata päällekkäisyyksien välttämiseksi. Esimerkiksi mikä on Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston ja Suomen rakennustaiteen museon kuva-arkiston tehtävänjako? Voisiko osan museon laajasta piirustuskokoelmasta esimerkiksi lahjoittaa sopivaksi katsottuun maakunta-arkistoon tai museoon, ilman että museon kokoelma painottuisi alueellisesti liikaa pääkaupunkiseudulle? Liikelaitosten ja rakennuttajien kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää. Hyvänä esimerkkinä liikelaitosten kanssa tehdystä yhteistyöstä on Nordea Pankin museolle 2008 lahjoittama merkittävä piirustuskokoelma, josta tehtiin kirja ja näyttely. 7. Poistoperiaatteet Suomen rakennustaiteen museolla ei ole mitään virallista poistopolitiikkaa. Lahjoituskirjoihin on kuitenkin alettu lisätä kohta jäämistö lahjoitetaan kaikin omistusoikeuksin ja museolla on oikeus karsia materiaalia. Museoiden poistopolitiikka on yleensä hyvin 10

11 tuuttomat varastointikustannukset? Museolla esimerkkejä tällaisista pohdinnan alaisista tapauksista ovat maisema-arkkitehtien jäämistöt ja Arcitectan arkisto (joka päätettiin sittemmin sijoittaa Kansallisarkistoon). Rakennusmestarien piirustuksia on otettu vastaan jonkin verran, mutta onko museon syytä säilyttää arkkitehtien tekemiä taideteollisuusesineitä, vai lahjoittaa ne esimerkiksi Designmuseolle? Valouvakokoelman osalta poistoperusteena on ollut se, että mikäli valokuva on huonokuntoinen duplikaatti tai ei arkistoon kelpuutettava kohde tai kuva, joka sopii paremmin jonkun muun museon kokoelmiin, on se poistettu. Piirustusten kohdalla kopio, mikäli originaali on olemassa. On myös mahdollista hävittää materiaalia, joka on saatavissa muualla. Esimerkkinä kilpailujen liitemateriaali kuten kartat ja tilastot. Poistoja ovat tietysti myös kadonneet tai varastetut kuvat ja piirustukset. Tälläisia tapauksia on museon historiassa kirjattu muutamia. Loppuunkulutettua materiaalia ei museolla ole. Sigurd Frosterus: Työhuoneen nojatuoli n kirjavaa. Yleinen käsitys tuntuu kuitenkin olevan, että poistot tulee tehdä jo ennen kuin esine/museon tapauksessa jäämistö tai yksittäinen valokuva tai piirustus liitetään kokoelmaan. Tämä tarkoittaa, että materiaali karsitaan ennen kuin se liitetään kokoelmaan. Muita yleisesti hyväksyttyjä poistotapoja ovat: annetaan toiselle museolle, deponoidaan toiselle museolle, otetaan aktiiviseen käyttöön (eli kuluu käytössä), myydään, jos myyminen hyödyttää kokoelmaa. Piirustuskokoelman osalta poistopolitiikka on muuttumassa, koska museon varastot alkavat täyttyä ja lähivuosina on odotettavissa että nk. suurten ikäpolvien arkkitehdit jäävät eläkkeelle ja lahjoittavat jäämistönsä museolle. Jäämistöjä joudutaan tästä syystä yhä enenevässä määrin karsimaan. Arkiston henkilökunta vahvistettuna museon muiden osastojen asiantuntijoilla tekee päätökset siitä, mitä säilytetään. Tarpeen vaatiessa voidaan kuitenkin kutsua kokoon laajempi asintuntijaryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita myös talon ulkopuolelta. Deponaatioista pyritään nykyään eroon. Suomen rakennustaiteen museolla on tavoitteena saada nykyiset deponaatiot pysyvästi kokoelmiin. Avoimia kysymyksiä ovat: voidaanko kokoelmassa oleva esine/piirustus vaihtaa johonkin toiseen esineeseen/piirustukseen? Taloudelliset syyt eli esineen koko, mikäli säilyttäminen aiheuttaa koh- 8. Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Suomen Arkkitehtiliitto on ollut perinteisesti yksi museon tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, perustettiinhan kokoelmat alunperin Safan toimesta. Arkkitehti-lehteen tuleva materiaali sekä kilpailuihin liittyvä materaali saadaan edelleenkin museolle Safan kautta. Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Alvar Aalto Säätiö, jonka kanssa on usean vuoden ajan tehty yhteistyötä kokoelmien luettelointiin liittyen. Vuodesta 2005 ovat Safa, Säätiö ja museo tehneet yhteistyössä suomalaisen nykyarkkitehtuurin katselmusnäyttelyitä (0304, 0506 ja 0607). Näyttelyiden materiaali on saatu CD-levyillä arkistoon. Helsingin kaupunginmuseon kanssa on oltu yhteistyössä kuvantallennusta koskevissa asioissa ja Suomen valokuvataiteen museon kanssa SIPIjärjestelmän sovelluksen kanssa. Museon kokoelmista on myös lahjoitettu valokuvataiteen museolle filmejä, koska niiden säilytys vaatii erityisolosuhteita. Museoviraston historiallisen kuva-arkiston kanssa yhteistyö on ollut vähäisempää, samoin kuin rakennushistorian osaston arkiston kanssa. Voisiko yhteistyötä Museoviraston kanssa tiivistää? Tulevaisuudessa saattaisi olla hyvä esimerkiksi kartoittaa, kuinka suuri osa Museoviraston valokuvakokoelmasta sisältää arkkitehtuurivalokuvia. Kokoelmassa on muun muassa hyvä valikoima arkkitehtien muotokuvia. Voisiko Museoviraston kanssa ryhtyä yhteistyöhön konservointipalvelujen kehittämisessä? Yksi tulevaisuuden yhteistyöprojekti olisi laatia 11

12 Onni Törnqvist ja Lars Sonck: Pohjoisranta 10, 1900 rakennuskulttuuria inventoivien virastojen ja maakuntamuseoiden kanssa internettiin yhteinen arkkitehtuuriportaali, jossa on inventointien yhteydessä esiin tulleet rakennuskulttuurimme keskeiset kohteet. Tähän liittyen eri museoiden ja Museoviraston kokoelmissa olevien inventointien ja taloyhtiöiden historiikkien kokoaminen yhteen tietokantaan ja sen linkitys Rakennustaiteen museon sivuille. Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian laitoksen kanssa on oltu yhteistyössä opinnäytetöiden suunnittelussa. Museon kokoelmia on hyödynnetty useissa opinnäytetöissä, muun muassa monissa suomalaista arkkitehtuuria käsittelevissä väitöskirjoissa. Yliopistojen (Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi) kautta on saatu useana kesänä harjoittelijoita luettelointityöhön. Taideteollisesta korkeakoulusta on saatu valokuvaajaharjoittelijoita dokumentoimaan historiallista arkkitehtuuria. Vantaan muotoiluinstituutin kanssa on oltu yhteistyössä piirustusten konservoinnissa. 9. Kokoelmien säilyvyys 9.a. Nykyiset tilat Kokoelmia säilytetään tällä hetkellä kahdessa eri rakennuksessa. Päätalossa Kasarmikatu 24:ssä ja vanhassa Suomen pankin setelipainon talossa Vantaalla. Valokuvia säilytetään päätalossa 200 m 2 yleisötiloissa ja negatiiveja 20 m 2 tiloissa, joista noin puolet on kylmävarastotilaa. Piirustuksilla on Kasarmikadulla noin 145 m 2 ja Vantaan varastolla noin 1200 m 2. Vantaan tilat on varattu myös pienoismallien säilytykseen. 9.b. Tilojen riittäväyys ja tilatarpeet tulevaisuudessa Suurin ongelma tällä hetkellä on piirustusten säilyttäminen ja käsittely, koska suuria jäämistöjä tarjotaan museolle jatkuvasti. Tulevaisuudessa Designmuseon ja Rakennustaiteen museon laajennukseen on Rakennustaiteen museolle varattu 175m 2 lisää piirustusvarastoa sekä 70 m 2 käsittelytilaa. Museon ulkopuolista varastotilaa tullaan myös tarvitsemaan enemmän kuin nykyään. Lopullista tilantarvetta ei ole vielä määritelty. 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus Vantaan varaston olosuhteet on suunniteltu taideteosten säilyttämiseen soveltuviksi, joten ne ovat paremmat kuin Kasarmikadun tilat. Piirustusten käsittelyä ja saatavuutta häiritsee pitkä matka varaston ja päätalon välillä. Vantaan varastolla on tällä hetkellä noin 4/5 osaa piirustuskokoelmasta. Kaikki pienoismallit, jotka eivät ole esillä Kasarmikadulla, on myös varastoitu Vantaalle. Kasarmikadulla säilytetään nk. A-originaaleja eli kokoelman arvokkaimpia piirustuksia. Valokuvia ja negatiiveja säilytetään Kasarmika- 12

13 Selim A. Lindqvist: Kilpailuehdotus Stockmannin tavarataloksi Piirustus vaatii konservointia. dulla. Tiloja ei ole suunniteltu kokoelmia silmällä pitäen. Negatiiveja säilytetään erilaisissa työtiloissa ja varastoissa, joissa lämmön ja kosteuden vaihtelut ovat suuret. Suurin osa vanhoista negatiiveista on lisäksi tiloissa, joihin tulee suoraa päivänvaloa. Liimamattomat ja luetteloimattomat valokuvat ovat pölyisissä olosuhteissa joko arkiston yleisötilassa tai kellarissa. Näiden tilojen paloturvallisuus ei vastaa arkistotiloilta vaadittavaa tasoa. Ainoastaan diojen säilytysolosuhteiden voidaan katsoa olevan jotakuinkin asialliset. Nk. originaalidiat ovat asianmukaisissa kuorissa Kasarmikadun kellarin kylmähuoneessa, jonka kosteus ja lämpö on säädetty niille sopiviksi. Negatiivikokoelma tarvitsee pikimmiten asianmukaiset säilytystilat, samoin originaalipiirustukset, jotka tällä hetkellä on sijoitettu parven avoimeen yleisötilaan. Nykyisen museorakennuksen tilat ovat riittämättömät, eikä niitä voi muuttaa erikoisolosuhteita tarvitsevan materiaalin säilytykseen sopiviksi. Ihanteena olisi, että kaikkia piirustuksia säilytettäisiin suoristettuina metallisissa piirustuslaatikoissa. Tällä hetkellä suurta osaa säilytetään pahvikansioissa osin taitettuina tai rullilla. Ainoa ratkaisu on uusien tilojen hankkiminen. Tilojen tulee sijaita lähellä päätaloa, koska materiaalia tarvitaan päivittäin. Mikäli museon uutta laajennusosaa ei rakenneta lähivuosina, olisi pikimmiten kartoitettava keskusta-alueella olevia vuokrattavia varastotiloja. Tilojen tulee täyttää arkistomateriaaleille asetetut kriteerit. Ihanteellista olisi, jos voitaisiin olla yhteistyössä muiden tilan puutteesta kärsivien museoiden tai kulttuurilaitosten kanssa. 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservontitarpeet Rakennustaiteen museolla on Vantaan varastolla 100 m 2 ajanmukaiset konservointitilat tarpeellisine laitteineen. Museon tilapäisin sopimuksin organisoitu konservointityö on kuitenkin tyrehtynyt varojen puutteeseen. Museon mittavan piirustuskokoelman konservointi ja materiaalin säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet edellyttävät paperikonservaattorin palkkaamista. Mahdollista olisi myöskin konservaattorin palkkaaminen jonkun muun laitoksen kanssa, jolloin toimipiste olisi Rakennustaiteen museon tiloissa. Piirustuksia on voitu konservoida ainoastaan silloin, kun ne ovat tulleet näyttelykäyttöön, joko museon omiin näyttelyihin tai kun ne on lainattu muille museoille tai kuvautettu. Museon kokoelmasta on konservoitu vain murto-osa. Vantaan ammattikorkeakoulun konservointilaitoksessa on voitu korjauttaa vuosittain muutamia arvokkaita piirustuksia. Pienoismalleja on korjattu näyttelyiden ja lainojen yhteydessä sekä Kulttuurirahaston tätä tarkoitusta varten myöntämällä apurahalla 13

14 vuosina 2006 ja Valokuvia ei ole konservoitu lainkaan. Museon piirustusta käsittävän kokoelman kunnossa pitäminen vaatisi kokopäiväistä konservaattoria. Tällaisen palkkaamiseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut mahdollisuutta, koska konservaattorin toimen perustamiseen ei ole myönnetty varoja. Huomattava parannus tilanteeseen olisi, jos museo voisi palkata yhteisen konservaattorin jonkun toisen museon kanssa. 9.e. Kokoelmien inventointi Piirustusten osalta on luultavasti mahdollista tehdä vain karkea arvio. Lähivuosien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on valokuvien ja negatiivien inventointi. Sen tekeminen olisi tärkeää, jotta pystyttäisiin selvittämään kokoelman kannalta tärkeät puutteet. Näin voitaisiin hankinnat ja projektit kohdistaa oikein. 10. Kokoelmien saavutettavuus Museon kokoelmien hallintaa ja saavutettavuutta on parannettu merkittävästi integroimalla vanhat tietokannat uuteen SIPI-järjestelmään. Integrointityö on tällä hetkellä kesken, mikä hankaloittaa sen täysimittaista hyödyntämistä. Vielä on auki missä laajuudessa kokoelmien tietoja voidaan laittaa verkkoon. Tekijänoikeuskysymykset saattavat olla joissakin tapauksissa esteenä. Amanuenssi Antti Aaltonen piirustusarkistossa. 10.a. Asiakaspalvelu Museon kokoelmia käyttävät asiakkaat ovat opiskelijoita, kirjojen ja näyttelyiden tekijöitä, museolan ammattilaisia, arkkitehteja sekä tavallisia, arkkitehtuurista kiinnostuneita ihmisiä. Arkistossa käy paikan päällä noin 300 asiakasta vuodessa. Puhelimessa ja sähköposteilla vastataan erilaisiin kyselyihin päivittäin. Noin puolet asiakkaista haluavat tutustua piirustuskokoelmaan, loput valokuviin ja dokumentteihin. Henkilökunta avustaa opiskelijoita opinnäytetöiden valinnassa ja materiaalin keruussa, julkaisujen tekijöitä kuvien valinnassa ja taustatutkimuksessa. Näyttelyiden tekijöille tilataan kopioita museon kokoelmissa olevista valokuvista ja piirustuksista. Henkilökunta tekee tiedonhakuja museon tietokannoista sekä ohjaa asiakkaita muihin arkistoihin, mikäli museolta ei löydy tarvittavaa aineistoa. Arkiston henkilökunta avustaa myös ulkomaalaisia ja kotimaisia turisteja kohteiden löytämisessä sekä matkaohjelmien laatimisessa. Kuvien toimittamisesta julkaisuihin kts. maksullisen palvelutoiminnan periaatteet. Arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist

15 10.b. Luettelot ja tietokannat Sekä piirustukset että valokuvat on alunperin viety nk. pääkirjoihin. Piirustukset omaansa ja kuvat omaansa (kts. luettelointiohjeet). Kohteet on viety kirjoihin funktioluokituksen mukaan sitä mukaan kun aineisto on saatu museolle. Tämän manuaalisen luettelon kautta kohteita voi lähestyä sekä rakennustyypin, että suunnittelijan kautta. Arkistoon on myös kerätty tietoja arkkitehdeista nk. arkkitehtimappeihin, joissa on arkkitehteja koskevaa sekalaista materiaalia kuten lehtileikkeitä, kopioita erilaisita listoista, artikkeleista jne. Museo ylläpitää useita eri tietokantoja, jotka nyt on yhdistetty SIPI-järjestelmään. Tietokantoja ylläpidetään arkkitehdeista, kohteista, piirustuksista, arkkitehtuurikilpailuista ja valokuvaajista. Osa jäämistöistä on luetteloitu erikseen lahjoittajan toimesta ja nämä luettelot on tallennettu museon palvelimelle. Omien kokoelmien luetteloinnin lisäksi on museon tietokantoihin kerätty tietoa myös muualla säilytettävistä piirustuksista ja kuvista. Tässä nk. kohdetietokannassa on tiedot 5970 kohteesta. Tiedot on kerätty pääasiassa Arkkitehti-lehdistä sekä muista alan julkaisuista. Näistä kohteista ei museon kokoelmissa yleensä ole mitään muuta materiaalia. Kuvatietokanta kts. digitointi. 10.c. Digitointi Museon kuva-aineistoa ryhdyttiin digitoimaan Maria-tietokantaan vuonna Titetokantaan ehdittiin tallentaa noin kuvaa, näistä suuri määrä opetusministeriön myöntämällä MYYTTIrahalla. Uuteen SIPI-järjestelmään, johon kuvat siirrettiin, on 2008 kevääseen mennessä ehditty tallentaa lisäksi noin 1000 kuvaa. Kuvia digitoidaan pääasiallisesti sitä mukaan kun niitä tilataan talon ulkopuolisiin julkaisuihin tai museon omiin näyttelyihin ja kirjoihin. Erillisillä projektirahoituksilla on myös voitu digitoida tärkeitä kokonaisuuksia. Tällä hetkellä digitoidaan Senaatin kuvakokoelmaa ja Simo Ristan kuvien digitointi on aloitettu erillisavustuksella. Suurikokoiset piirustukset joudutaan digitoimaan talon ulkopuolella ja sen jälkeen tallentamaan kuvatietokantaan. Hyvä esimerkki tästä oli Pietilä-näyttelyn yhteydessä digitoidut piirustukset. 10.d. Tiedon välittäminen Tietoa museon kokoelmista löytyy parhaiten museon kotisivuilta. Siellä on sekä kokoelmien asiakaspalvelusta että eri kokoelmista tietoa. Arkiston osioon on lisätty myös tietopaketteja eri aiheista kuten Tapiolan rakentuminen ja rintamamiestalot. Museon kokoelmissa olevien arkkitehtien esittelyt Insinööritoimisto Paloheimo - Ollila: Talo Kukkapuro Kuva: Simo Rista ovat olleet erityisesti yleisön suosiossa. Tulevaisuudessa arkkitehti-esittelyistä on tarkoitus rakentaa linkkejä rakennuksiin. Arkistossa on vuosien varrella pyritty pitämään pieniä näyttelyitä, jotka esittelevät osia kokoelmista tai uusia hankintoja. Suurien jäämistölahjoitusten yhteydessä on myös pidetty tilaisuuksia ja näyttelyitä. Kokoelmia esittelevien näyttelyiden materiaali pyritään laittamaan verkkoon. Museon nk. kohdetiedosto, johon on kerätty tietoa myös muualla kuin museon kokoelmissa olevista kohteista, on ollut asiakkaiden käytössä kirjastossa olevan päätteen kautta. Tulevaisuudessa, kun SIPI-kokoelmienhallintajärjestelmä on saatu toimimaan, on tarkoitus saada myös kuvatietokanta yleisön käyttöön. Kokoelmiin liittyvien teidostojen selaamisen mahdollistavia yleisöpäätteitä pyritään sijoittamaan myös arkiston tiloihin. 10.e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet Museon valokuvia käytetään maailmanlaajuisesti arkkitehtuurikirjojen ja -lehtien kuvituksissa. Julkaisuoikeuksista perityt maksut muodostavat huomattavan osan museon omista tuotoista. Hinnat määräytyvät käyttötarkoituksen mukaan. Muut museot ja opiskelijat maksavat halvimman hinnan ja tieteelliset julkaisut vähemmän kuin kaupalliset julkaisut. Kuvat toimitetaan nykyään 90% sähköisessä muodossa. Skannausmaksut ovat kahdessa eri luokassa, opiskelijat ja museot sekä muut asiakkaat. Piirustusten kopioinnista ja kuljettamisesta peritään 20 käsittelymaksu. Arkiston henkilökunta ei ole toistaiseksi katsonut tarpeelliseksi hinnoitella asiantuntijapalveluita. Koska museo on valtion ylläpitämä laitos on katsottu, että veronmaksajille tulee edelleenkin antaa neuvoja ja opastusta veloituksetta. 15

16 Viljo Revell ja Keijo Petäjä: Teollisuuskeskus Kuva: Heikki Havas Tämä on myös sopusoinnussa museon toimintaperiaatteen kanssa, jonka mukaan museon tulee lisätä arkkitehtuurin ymmärrystä suuren yleisön keskuudessa. Hakukoneoptimointi ja uusien linkkien luominen muiden museoiden ja arkistojen sivustoilta museon sivuille edistäisi kokoelmien tunnettavuutta. Uusien linkitysmahdollisuuksien kartoittaminen onkin ensisijainen toimenpide kokoelmien tunnetuksi tekemisessä. Linkitysten tulisi tavoittaa esimerkiksi isännöitsijätoimistoja ja kiinteistönvälitystoimistoja sekä korjausrakentajia. Kuvaoikeuksien myynnin edistämiseksi museon kotisivuille tullaan laittamaan myyntikuvia merkittävistä kokonaisuuksista kuten jugend-kauden arkkitehtuurista ja valokuvaajien Simo Ristan ja Heikki Havaksen kokoelmista. Kokoelmia on tähän mennessä esitelty paikan päällä erilaisille ryhmille pyynnöstä. Vuosittain arkistossa käy muun muassa taidehistorian opikelijoita eri oppilaitoksista sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Arkkitehtiopiskelijat pyritään tavoittamaan ottamalla yhteyttä opettajiin ja opintoohjaajiin. 10.f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen 11. Resurssitarkastelu 11.a. Henkilöresurssit Rakennustaiteen museon arkistossa työskentelee tällä hetkellä vakituisesti viisi henkilöä. Neljä amanuenssia ja arkistotoimen päällikkö. Toimistopäällikkö vastaa kokoelmien kartunnasta sekä kehittää arkiston toimintaa ja osallistuu yhteistyöprojekteihin. Amanuensseista yksi hoitaa piirustuskokoelmaa ja kolme kuvakokoelmaa, tietokantojen päivitystä, kuvatilauksia, asiakaspalvelua ja luettelointia. Amanuenssien työhön kuuluu lisäksi museon julkaisujen ja näyttelyiden tekemisessä auttaminen ja näyttelyiden kuratointi sekä kotisivujen tietopakettien laatiminen. Arkiston henkilökunnasta on 16

17 Amanuenssi Petteri Kummala kuva-arkistossa. vuosittain ainakin yksi, usein kaksi, amanuenssia kiinni erilaisissa museon projekteissa. Lisäksi arkiston henkilökunta kokoaa toimistopäällikön kanssa kokoelmista tehdyt pienet näyttelyt ja lahjoitusten yhteydessä järjestettävät näyttelyt. Amanuenssit pitävät luentoja opiskelijoille ja muille sidosryhmille sekä ovat mukana järjestämässä arkkitehtuurikävelyjä. Piirustuskokoelma on kasvanut vuosien mittaan piirustusta käsittäväksi ja tulee lähivuosina karttumaan lisää, kun suurten ikäluokkien arkkitehdit jäävät eläkkeelle. Asiakkaiden palveleminen vie tällä hetkellä jo yli puolet amanuenssin työajasta, mistä syystä luetteloinnille ja piirustusten järjestelylle ja suojaamiselle jää liian vähän aikaa. Tämä on johtanut siihen, että tieto siitä mitä kokoelma sisältää alkaa olla ylimalkaisempaa kuin aiemmin. Piirustuskokoelmaa hoitamaan tarvitaan tulevaisuudessa vähintään kaksi amanuenssia. Edellä mainittuja muita tehtäviä hoitamaan on riittänyt kolme amanuenssia. Uuteen kokoelmienhallintajärjestelmään siirryttäessä työn määrä on kuitenkin lisääntynyt, koska ohjelman koekäyttö ja tietokantojen integrointi vaatii runsaasti manuaalista työtä. Tähän työhön tulisi saada lähivuosina harjoittelijoita. Mikäli museon tuleva uusi tulonhankintaohjelma toteutetaan, vaatii se amanuensseilta osallistumista muun muassa maksullisten arkkitehtuuriekskursioiden järjestämiseen ja mahdollisesti rakennusinventointien tekemiseen ja ohjaukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että perustoimintoihin; luettelointiin ja tietokantojen päivittämiseen, jää yhä vähemmän aikaa. Tämä ei ole suotavaa, sillä museon kokoelmat ovat valtakunnallisesti merkittävät ja perustiedot kokoelmista tulisi olla kaikkien saatavilla ja ajan tasalla. Kokoelmien perustoimintoja hoitamaan tulisi saada amanuenssien lisäksi vähintäin kaksi harjoittelijaa. 17

18 Luettelointiohjeet Valokuvamateriaalin luettelointi Valokuvamateriaalin luetteloinnista ja säilyttämisestä vastasi ennen museon perustamista arkkitehtiliiton palkkaama arkistonhoitaja. Kuvien tullessa museon kokoelmaan ne luetteloitiin aluksi pääkirjaan. Tämän jälkeen ne liimattiin 13 x 18 cm pahvikorteille, joiden taakse kirjoitettiin kohteen tiedot: signum eli kuvan arkistonumero, suunnittelija, kohde, osoite, mitä kuva esittää, valmistumisvuosi, missä Arkkitehti-lehden numerossa kohde on julkaistu, valokuvaajan nimi sekä oliko kuvasta negatiivi. Tiedot täytettiin alkuvaiheessa kuitenkin melko puutteellisesti. Korteista puuttuu usein valokuvaajatiedot, kuvausvuosi sekä lehti, missä kuva on julkaistu. Kuvien luettelointi perustui alusta pitäen nk. funktioluokitukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteet on luokiteltu käyttötarkoituksensa mukaan: kirkko, sairaala, liikerakennus jne. Pääluokkia on kymmenen ja ne on jaettu kymmeneen alaluokkaan. Kullekin yksittäiselle kuvalle annetaan lisäksi juokseva numero oman luokkansa sisällä. Funktioluokitus on käytössä edelleenkin ja se on osoittautunut ilahduttavan käyttökelpoiseksi myös tietokoneohjelmissa tehdyissä hauissa. Mikäli kuvasta on negatiivi, annetaan sille sama numero kuin kuvalle. Arkistokorttien kokoa suurennettiin oletettavasti jo 1950-luvun lopulla (ne ovat nykyään 21 x 30 cm). Niihin kirjoitetut tiedot ovat kuitenkin pysyneet lähes samoina. Nykyisin kortteihin kirjoitetaan lähiosoitteen lisäksi paikkakunta ja kuvausvuosi. Jossain vaiheessa kortteihin lisättiin myös kohta huomautuksia. Fyysisesti valokuvat on järjestetty arkistolaatikoihin arkkitehdin nimen mukaan aakkosjärjestyksessä ja rakennukset aikajärjestyksessä kunkin arkkitehdin kohdalle. Poikkeuksen tästä muodostavat rakennukset, joilla ei ole suunnittelijaa (keskiaikaiset kirkot, korsut jne) tai kokonaisuudet, jotka eivät ole yhden arkkitehdin tai toimiston suunnittelemia (ilmakuvat, katunäkymät jne). Ne on luokiteltu joko paikkakunnan mukaan tai aiheittain (talonpoikaistalot). Nykyään kuvia ei enää viedä pääkirjaan, vaan ne luetteloidaan suoraan osaksi SIPI-kokoelmienhallintajärjestelmää. Värikuville on myös annettu juokseva arkistonumero funktioluokituksen mukaan. Erikokoiset laakadiat ovat nk. originaalidioja, joista on tarvittaessa teetetty kinodioja lainattaviksi. Samoin kuin mustavalkokuvat, vietiin myös laakadiat aiemmin pääkirjaan, mutta vuodesta 1996 lähtien myös niiden tiedot on viety suoraan tietokantaan. Kuvakokoelmaan kuuluu myös runsaasti kinodioja, jotka ovat nk. originaalidioja, koska niistä ei ole laakadiaa. Värikuvia säilytetään Kasarmikadun kellarissa sijaitsevassa kylmähuoneessa Mustavalkokuvista ja negatiiveista on noin 60% luetteloitu ja värikuvista noin 70%. Piirustuskokoelman luettelointi Kun arkkitehdin jäämistö saadaan museolle, tehdään sen sisällöstä ensin karkea yleisluettelo tai kohteittainen luettelo. Seuraava vaihe on, että lasketaan piirustusten lukumäärä per kohde. Kokoelman perustamisen alkuvaiheessa piirustukset jaettiin A- ja B-luokkiin. A-luokan kohteet sisältävät museon merkittävimmät piirustukset ja ne on numeroitu yksittäin. B-luokassa piirustukset on luetteloitu kohteittain, eikä yksittäisten piirustusten lukumäärää tiedetä tarkkaan. Tästä menettelystä luovuttiin Kaikki samaan kohteeseen kuuluvat piirustukset pidetään nykyään yhdessä. Vanhalla tavalla arkistoituja piirustuksia ei kuitenkaan ole palautettu takaisin kohteiden yhteyteen, vaan ne ovat edelleenkin jaoteltuina A- ja B-luokkiin. Mikäli piirustus saa oman numeron, merkitään se myös pääkirjaan (esimerkiksi näyttelyn yhteydessä). Originaalipiirustukset numeroidaan samalla tavalla kuin valokuvatkin, kohteen funktion mukaan. Muuten piirustuksia koskevat tiedot luetteloidaan suoraan tietokoneelle arkkitehdin nimen mukaan. Luetteloon merkitään säilytysmuoto: mappi, kansio, rulla tai rullakotelo. Onko piirustus suora, kehystetty vai onko siinä passe partout. Myös tieto asiakirjoista ja kopioista merkitään. Viimeiseksi merkitään säilytysosoite. Piirustuksia on luetteloitu piirustuskohtaisesti 10% (5213 a-orig), piirustusten lukumäärä per kohde 40% (82.093) ja pelkästään kohteittain 50% (8263 kohdetta). Käytäntö on osoittanut, että jonkin kokoelman järjestelyä ja luettelointia nopeuttaa tekeillä oleva näyttely tai tutkimus. Kilpailuihin liittyvän materiaalin luettelointi Kilpailuihin liittyvät asiakirjat on tallennettu arkistokaappeihin aikajärjestyksessä yhtenä kokonaisuutena. Kilpailuihin liittyvät kuvat liimattiin 1980-luvulle asti korteille ja niitä säilytetään Kasarmikadun parvella, samoin kuin liimaamattomia mustavalkokuvia. Ehdotuksista otetut kinodiat säilytetään kylmähuoneessa. Kilpailujen tiedot on tallennettu vuoteen 2007 asti nk. kilpailutiedostoon, joka nyt on liitetty SIPI-järjestelmään. Lahjoitusten vastaanottoprosessi Jos arkkitehti itse lahjoittaa piirustuksensa museon kokoelmaan, pyydetään häntä itseään valitsemaan säilytettävä kokonaisuus. Arkkitehdilta pyydetään 18

19 Arkkitehti Viljo Myyrinmaan piirustuksia. lahjoituksen yhteydessä myös työluetteloa, jonka perusteella kokoelma on helpompi luetteloida. Lahjoituskirjaan kirjataan aina, että museolle siirtyvät kaikki oikeudet. Silloin kun piirustusten lahjoittaja on arkkitehdin perikunta tai toimisto, joka on lopettamassa toimintaansa, otetaan vastaan kokonaisuus. Tämä siistä syystä, että lahjoittajalla ei välttämättä ole edellytyksiä tehdä vallintaa tai käydä läpi aineistoa. Piirustuslahjoitusten yhteydessä museon henkilökunta käy yleensä ensin paikan päällä tutustumassa aineistoon, ennenkuin se siirretään museolle. Tässä vaiheessa tehdään jo valintoja ja poistoja ja päätetään mihin varastoon piirustukset siirretään. Valokuvien kohdalla erittäin tärkeätä on lahjoituksen yhteydessä selvittää tekijänoikeudet. Onko lahjoittajalla tai myyjällä tekijänoikeudet materiaaliin. Yleensä tekijänoikeuksien tulee siirtyä kokonaan museolle. Jos näin ei tapahdu, niin poikkeukset tulee kirjata lahjoituskirjaan tarkasti. Piirustusten ja pienoismallien lainausperiaatteet Pääperiaatteena on se, ettei piirustuksia tai pienoismalleja tavallisesti lainata ulos arkistosta. Poikkeuksena ovat näyttelylainat, mutta silloinkin kyseeseen tulevat vain luotettavat tahot. Yksityishenkilöt eivät voi saada itselleen materiaalia edes näyttelyitä varten. Arkistonhoitaja päättää viimekädessä näyttelylainoista. Rajoittavina tekijöinä lainaamisessa voi olla myös materiaalin kunto, sillä vaurioitunutta tai helposti vaurioituvaa materiaalia ei voida ilman konservointia tai vastaavaa kunnostusta päästää ulos museolta. Mahdolliset konservointikustannukset suorittaa lainan saaja. Jos lainaajalle riittää kopiot alkuperäisaineistosta, hoitaa rakennustaiteen museo aineiston kopioinnin lainaajan kustannuksella. Lainasta on tehtävä kaksi kappaletta allekirjoitettuja lainaustodistuksia, joista on käytävä ilmi lainattavan materiaalin tunnistustiedot ja lähtöhetken kunto. Kumpikin osapuoli saa oman kappaleensa todistuksesta. Vakuutuksen materiaalille ottaa lainan saaja, joka hoitaa omalla kustannuksellaan myös lainan aikana mahdollisesti tapahtuneet sellaiset aineistovahingot, jotka eivät kuulu kyseisen vakuutuksen piiriin. Lainan saajan tulee myös taata lainatun materiaalin kuljetuksen ja näytteillepanon aikana riittävä turvallisuus. Siten näyttelyssä on oltava kohtuullisesti hoidettuna se, ettei materiaalia sen aikana voida tärvellä tai varastaa. Esimerkiksi pienoismalleja ei voida pitää esillä ilman suojakupuja tai vastaavia suojia. Kuljetuksen voi suorittaa lainaajan kustannuksella joko museo itse tai jokin huolintaliike, mutta jälkimmäisessä vaihtoehdossa on käytettävä vain sellaista liikettä, joka on yleisesti alallaan hyväksi havaittu. Arvokkaissa kuljetuksissa aineiston mukana liikkuu museon valitsema kuriiri, joka määrää sen aikana materiaalin käsittelystä. Kuriirin tarpeen päättää arkistonhoitaja. Kuten lainaa annettaessa, niin myös sen palautuessa materiaalin kunto tarkastetaan ja siitä tehty lainaustodistus laitetaan piirustuslainat, palautetut -kansioon. 19

20 suomen rakennustaiteen museo finlands arkitekturmuseum museum of finnish architecture Suomen rakennustaiteen museo Kasarmikatu 24, Helsinki

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta TUTKIMUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA kulttuurihistorialliset museot, korkeakoulut ja kirjastot; tutkimuksen tulevaisuus 11.11. 2016 Valokuva Espoon kaupunginmuseo

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa. Anne Isomursu Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät

Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa. Anne Isomursu Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa Anne Isomursu 22.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Kokoelmatyön prosessit Esitutkimus ja hankintaraportti Hankintapäätöksen tekeminen Kokoelmaselvitys

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi museolain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi museolakia. Laissa tarkistettaisiin museon valtionosuuden saamisen

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Juhani Kostet Museovirasto 12.11.2016 6.12.2016 Juhani Kostet Museoviraston tutkimustehtävät Laki Museovirastosta Huolehtia kulttuurihistoriallisen

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN 24.1.2017 MAJAOJA-SÄÄTIÖSTÄ Säätiö perustettiin 14.12.2000 rakkaudesta kulttuuriin. Säätiön tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Etusijan

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA

KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA Karjalan tutkimuslaitoksen toimintakäsikirja Liite 6 KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA Sisältö 1. Lainaaminen...2 2. Palauttaminen...3 3. Aineiston paikantaminen...4 Kirjasto...4 Työhuoneet...5

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja

Valokuva ja yksityisyyden suoja Valokuva ja yksityisyyden suoja Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.11.2011 Kansallismuseon auditorio Puheenvuoroja kentältä: intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO Museoviraston

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Arena-koulutus 2013 e-kirjat PIKIssä Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Kolmiyhteys Verkkokirjasto Ellibs Lukuohjelma e-kirjasta E-kirja

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kokoelmakeskus, hyllytys ja suunnittelu

Kokoelmakeskus, hyllytys ja suunnittelu Tilakeskus ja suunnittelu Kalustehankinta, suunnittelu Hankenro 8037228 Tilakeskus Kaupunginmuseo Taidemuseo Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero ja suunnittelu 8037228 Osoite Rakennustunnus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr. Säätiön nimi on ruotsiksi Alfred Kordelins allmänna framstegs- och bildningsfond

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruuseminaari 19.9.2014 Lassi Lager ARTO Kotimainen artikkeliviitetietokanta Yli 1,5 milj. viitettä Yli 1,5 milj. tiedonhakua

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Valmistelu: Marjaana Kivelä, Pirkko Rautaniemi, Jari Väisänen, Marjo Nykänen, Susanna Voutila, Riitta Leviäkangas, Kati Hoffren ja Kimmo Hoikka Lähtökohtana tiedostojen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 3/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 3/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 5 Taidemuseon taideteoslaina, Jyväskylän taidemuseo 6.6.2014-7.9.2014 HEL 2014-000340 T 12 02 03 00 Päätös taidemuseon johtaja päätaidelainasta Jyväskylän taidemuseolle.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (5) 5 n taideteoslaina, Jyväskylän taidemuseo 6.6.2014-7.9.2014 HEL 2014-000340 T 12 02 03 00 Päätös taidemuseon johtaja päätaidelainasta Jyväskylän taidemuseolle.

Lisätiedot

Pelit kansalliskokoelmassa

Pelit kansalliskokoelmassa Pelit kansalliskokoelmassa Lauri Ojanen & Aija Vahtola Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Sarka toimii muita museoita tutkimuksessa konsultoivana tahona, sekä asiantuntijana museoiden julkaisuissa ja seminaareissa.

Sarka toimii muita museoita tutkimuksessa konsultoivana tahona, sekä asiantuntijana museoiden julkaisuissa ja seminaareissa. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Perusnäyttelyn uudistaminen vastaamaan parasta nykytietämystä Suomen maatalouden historiasta 2. Maatalousteemaisten museoiden yhteistyö museotoiminnan

Lisätiedot

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN VIRKAILIJA- JA TOIMIKUNTAOHJESÄÄNTÖ. I luku KURAATTORI

HELSINGIN YLIOPISTON ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN VIRKAILIJA- JA TOIMIKUNTAOHJESÄÄNTÖ. I luku KURAATTORI HELSINGIN YLIOPISTON ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN VIRKAILIJA- JA TOIMIKUNTAOHJESÄÄNTÖ I luku KURAATTORI 1 Kuraattorin tehtävänä on, sen lisäksi mitä osakunnan säännöissä ja muissa ohjesäännöissä on määrätty:

Lisätiedot

MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä

MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Pilotoinnin tilanne Pilotointi päättynyt vuodenvaihteessa 2016-2017 MuseumPlusRIA siirretty

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

Kevyen kutsukilpailun mallit

Kevyen kutsukilpailun mallit Kevyen kutsukilpailun mallit Suomen Taiteilijaseuran mallikokoelmassa on kevyen kutsukilpailun osalta julkaistu seuraavat kolme mallia. Niistä ensimmäistä, kilpailuohjelman mallia kevytkilpailun järjestäjän

Lisätiedot

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI Tietosuojaseloste -yhdistetty rekisteriseloste ja informaatioasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1.7.2014 1.Rekisterinpitäjä Nurmijärven kunta, sosiaalitoimi PL 7, 01901 Nurmijärvi 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

VALAISTUKSEN IDEASUUNNITTELUKILPAILU. Harjun alue. Kilpailuohjelma

VALAISTUKSEN IDEASUUNNITTELUKILPAILU. Harjun alue. Kilpailuohjelma VALAISTUKSEN IDEASUUNNITTELUKILPAILU Kilpailuohjelma Harjun alue 3.2.2010 TAUSTAA Jyväskylän kaupunki järjestää Harjun alueen Valaistussuunnittelun ideakilpailun. Tulos julkistetaan Valon kaupunki tapahtuman

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

1. Säilyttää Arkiston kokoelmiin kertynyt äänite-, valokuva- ja käsikirjoitusmateriaali.

1. Säilyttää Arkiston kokoelmiin kertynyt äänite-, valokuva- ja käsikirjoitusmateriaali. ARKISTONMUODOSTUSSUUNNITELMA 1. Arkistonmuodostussuunnitelman sisältö Tämä arkistonmuodostussuunnitelma toimii Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston kokoelmien hallinnoinnin ylimmän tason ohjeistuksena.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Valtakunnallinen konservointikysely 2008

Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Suomen museoliitto ja Valtion taidemuseo/kehys laativat syksyllä 2008 kyselyn, jossa museoilta tiedusteltiin kokoelmien konservoinnin ja kokoelmien hoidon tilannetta.

Lisätiedot

Museoiden digitointiavustus

Museoiden digitointiavustus Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa.

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. - Kaikki alkaa totta kai kaukosäätimestä. - Source napista pääset valikkoon, mistä voit valita minkä lähteen otat käyttöön - Magic IWB S on piirto-ohjelma (valkotaulu)

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2014 1 (6) 65 n taideteoslaina, EMMA 26.1.-29.5.2015 HEL 2014-012304 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Espoon modernin taiteen museo EMMA:lle. lainaa

Lisätiedot