Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009"

Transkriptio

1 Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009

2 Sisällysluettelo 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki b. ICOMin eettiset ohjeistukset 3 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma 3 2. Suomen rakennustaiteen museon toiminta-ajatus 3 2.a. Kokoelmien luonne 4 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa ja tulevaisuudessa 4 4. Kokoelmien historia 4 5. Kokoelmien edustavuus 5 5.a. Valokuvakokoelma 5 5.b. Valokuvakokoelman puutteet 5 5.c. Piirustuskokoelma 7 5.d. Piirustuskokoelman puutteet 7 5.e. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali 7 5.f. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaaliin puutteet 8 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 8 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen 8 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen 8 6.c. Kilpailuihin liittyvän materaalin kartuttaminen 10 6.d. Kartuttamisen kehittäminen Poistoperiaatteet Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Kokoelmien säilyvyys 12 9.a. Nykyiset tilat 12 9.b. Tilojen riittävyys ja tilatarpeet tulevaisuudessa 12 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus 12 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservointitarpeet 13 9.e. Kokoelmien inventointi Kokoelmien saavutettavuus a. Asiakaspalvelu b. Luettelot ja tietokannat c. Digitointi d. Tiedon välittäminen e. Maksullisen palvelun periaatteet f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen Resurssitarkastelu a. Henkilöresurssit Luettelointiohjeet 18 Laatija: Elina Standertskjöld Kannen kuva: Uno Ullberg: Koulu ja pensionaatti

3 1. Lait ja asetukset 1.a. Museolaki voimaan tulleessa museolaissa todetaan, että museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Valtionosuuden saamiseksi museoilta edellytetään muun muassa, että: Museon näyttely-, työja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia, museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa ja että museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtioneuvoston asetuksessa museoista määritellään, että museoilla tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma. Museolla on suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Siirtymäkausi lain ja asetuksen määräysten täyttämiseksi on vuoden 2009 alkuun. 1.b. ICOMin eettisessä ohjeistuksessa todetaan, että museoiden kokoelmat muodostavat merkittävän julkisen perinnön, jolla on erityisasema lain edessä ja jota kansainvälinen lainsäädäntö suojaa. Tämä julkinen luottamus edellyttää kokoelmien oikeudenmukaista omistamista, pysyvyyttä, dokumentointia, saavutettavuutta ja poistojen suorittamista vastuullisesti. Jokaisen museon hallintoelimen tulee laatia ja julkistaa kirjallinen toimintaohje, joka koskee kokoelmien hankkimista, hoitamista ja käyttöä. Siinä tulee selvittää kaiken sellaisen aineiston asema, jota ei luetteloida, konservoida tai aseteta näytteille. Ohjeistuksen mukaan kokoelmat ovat pysyviä ja esineen poistamista kokoelmista on vältettävä. Kokoelmista poistamisen periaatteet on määriteltävä ja vastuuhenkilö nimettävä. Museologiset perusteet kokoelmasta poistamiselle ovat: esine on rikkoutunut, kadonnut, varastettu tai loppuunkulutettu. Ohjeissa myös edellytetään, että poistettavaa esinettä tarjotaan ensisijaisesti toiselle museolle. 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määritellään kokoelmien luonne, kartunta- ja poistoperiaatteet, kokoelmien historia, kokoelmien saavutettavuus ja Suomen rakennusataiteen museo lainausperiaatteet. Ohjelma on menettelytapaohjeisto, johon on kirjattu kokoelmaan tulevan aineiston säilytys ja luettelointitavat. Ohjelmaan kirjataan myös pitkäntähtäyksen suunnitelmat. Ohjeisto on museon sisäisessä käytössä, mutta palvelee myös päättäjiä ja asiakkaita. Kokoelmapolitiikkaa tulee päivittää tarpeen mukaan. Kokoelmapoliittisesta ohjelmasta vastaa museon hallitus. Kartunnasta vastaa kokoelmien päällikkö eli arkistotoimen esimies, jonka toimenkuvaan kuuluu kartuntaperiaatteiden määrittely ja noudattaminen. 2. Suomen rakennustaiteen museon toiminta-ajatus Suomen rakennustaiteen museo on valtakunnallinen erikoismuseo. Sen tehtävä on kerätä ja tallentaa rakennustaidetta käsittelevää aineistoa ja tukea arkkitehtuurin tutkimusta. Museon pyrkimyksenä on levittää tietoa arkkitehtuurista ja lisätä arkkitehtuurin ymmärrystä niin suuren yleisön kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa. Museo toimii siltana arkkitehtuurin ja sen käyttäjien välillä ja toisaalta alan ammattilaisten yhdyssiteenä sekä kansallisessa että 3

4 Erkki Huttunen: Sokoksen tavaratalo , pienoismalli museon kokoelmissa. kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on aktiivinen kulttuurilaitos, joka ylläpitää piirustus- ja valokuvakokoelmaa sekä kirjastoa ja tutkimustoimistoa, harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa sekä järjestää arkkitehtuurinäyttelyitä. 2.a. Kokoelmien luonne Suomen rakennustaiteen museon kokoelmat ovat sen perustamisesta lähtien painottuneet vuoden 1900 jälkeiseen suomalaiseen arkkitehtuuriin. Kokoelmiin on tallennettu rakennustaiteen piiriin katsottavien kohteiden kuvia, piirustuksia, pienoismalleja ja dokumentteja. Museon tehtäviin ei kuulu rakennusfragmenttien tallentaminen. näyttelyiden tekemisen sekä tulevaisuudessa myös perusnäyttelyn kokoamisen. Tulevaisuudessa 2007 koekäyttöön otettu uusi kokoelmienhallintajärjestelmä SIPI mahdollistaa tietokantoihin tallennetun tiedon saamisen verkkoympäristöön. Tämä tulee lisäämään ja laajentamaan arkiston asiakaskuntaa. Tieto museon kokoelmista tulee lisäämään maanlaajuista piirustusten ja kuvien käyttöä näyttelyissä, julkaisuissa, kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa sekä toivon mukaan myös rakennussuojelussa ja korjausrakentamisessa. 4. Kokoelmien historia 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa ja tulevaisuudessa Kokoelmat muodostavat museon toiminta-ajatuksen perustan. Kokoelmien hoito ja kartuttaminen sekä materiaalin tunnetuksi tekeminen laajalle yleisölle ovat tärkeä osa museon valtakunnallista erikoistoimintaa. Valokuva-, piirustus- ja pienoismallikokoelmien hyödyntäminen mahdollistaa museon oman tutkimus- ja julkaisutoiminnan, historiallisten Valokuvakokoelma sai alkunsa kun Suomen Arkkitehtiliiton yhteyteen perustettiin 1949 kuva-arkisto. Kokoelman pesämuna oli Arkkitehti-lehdessä julkaistu mustavalkoinen kuvamateriaali. Alkuperäisenä ajatuksena oli kuitenkin kerätä myös historiallisia kohteita esittäviä kuvia. Piirustukset on pääosin saatu lahjoituksina arkkitehtitoimistoilta, yksityisiltä arkkitehdeilta ja heidän omaisiltaan. Kokoelma sai alkunsa Eliel Saarisen omaisten lahjoittaessa vuonna 1953 Arkkitehtiliiton kuva-arkistolle 259 Saarisen piirustusta. 4

5 5. Kokoelmien edustavuus Eliel Saarinen: Memorial Hall Detroitin ranta-alueella Kalannin kirkko, noin Kuva: Asko Salokorpi 5. a. Valokuvakokoelma Museon valokuvakokoelmassa on kuvia pääsääntöisesti vain suomalaisesta arkkitehtuurista. Mvkuvia on noin , mv-negatiiveja on tuntematon määrä ja väridioja noin , joista 8525 on erikokoisia laakadioja. Digitaalisessa muodossa olevia kuvia on Vaikka kokoelma ajallisesti painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin, on arkistossa runsaasti kuvia myös keskiajan kirkoista, linnoista, luvun kirkoista, ruukeista ja talonpoikaisarkkitehtuurista. Ne ovat tulleet museolle erilaisten julkaisujen ja projektien yhteydessä. Arkkitehti-lehdestä saatujen kuvien lisäksi kokoelma on karttunut näyttelyiden ja julkaisujen yhteydessä hankituilla kuvilla. Viime vuosina se on täydentynyt valokuvaajilta hankituilla kokoelmilla. Tällä hetkellä valokuvakokoelmaan tulee pääasiassa digitaalisia, värillisiä kuvia. Uusia haasteita ovat vanhan materiaalin saattaminen sähköiseen muotoon ja muualta tulleen digimateriaalin soveltuvuus museon käyttöön. Erityistä rakennustaiteen museon valokuvakokoelmassa verrattuna esimerkiksi maakuntamuseoiden kokoelmiin on, että sitä on alusta lähtien kartutettu tiukasti valikoiden korkeatasoisilla kuvilla. Kokoelma kuvastaa sen vuoksi myös arkkitehtuurivalokuvauksen historiaa. Museon kuvakokoelmassa on myös erona muihin kokoelmiin runsaasti A4- ja A3-kokoon pienennettyjä kopioita arkkitehtuuripiirustuksista. Nämä teetettiin aikoinaan A4-kokoisista UNIPHOT-negatiiveista, joista saatiin hyvin tarkat, mutta sävyttömät kopiot originaalipiirustuksista. Uno Ullberg: Viipurin taidemuseo ja -koulu Kuva: Aarne Pietinen 5.b. Valokuvakokoelman puutteet Kokoelman suurin puute 1900-luvun osalta on eiarkkitehtien suunnittelemat rakennukset. Rakennusmestarien töistä on tuskin lainkaan kuvia. Myös kartutuksen alkuvaiheessa kaikkia Arkkitehti-lehdessä julkaistuja sisäkuvia ei jostain syystä kelpuutettu kokoelmaan. Valokuvia, jotka eivät ole läpäisseet alkuaikojen tiukkoja kriteerejä, on kokoelmassa kuitenkin säilynyt negatiiveina ja paperikopioina, joita ei ole liimattu korteille. Näitä ei ole järjestelmällisesti luetteloitu luvulta eteenpäin Arkkitehti-lehden toimituskunnan näkemys edustavasta arkkitehtuurista korostui. Tämä heijastui myös valokuvakokoelmaan, johon ei saatu kuvia kohteista, joiden ei katsottu edustaneen oikeaoppista näkemystä suomalaisesta arkkitehtuurista luvulla alkanut rakentamisen määrällinen kasvu ei sekään merkittävästi näy kuvien määrän kasvuna. 5

6 Raili ja Reima Pietilä: Lieksan kirkko 1982 Carl Theodor Höijer: Vuorimiehenkadun vesitorni

7 5.c. Piirustuskokoelma Kokoelmassa on tällä hetkellä noin piirustusta (457:ltä arkkitehdiltä), kirjallisia dokumentteja, esineitä ja rakennusfragmentteja. Olennaista kokoelmassa on, että se sisältää luonnoksia, vaihtoehtoisia suunnitelmia ja muuta vastaavaa aineistoa, jota muualla ei yleensä ole säilynyt. Arkiston vanhimman osan muodostavat Carl Ludvig Engelin piirustukset 1820-luvulta luvun lopun arkkitehtuuria edustavat aikansa keskeisten arkkitehtien Theodor Höijerin ja Gustaf Nyströmin pienet kokoelmat. Vuosisadan vaihteesta lähtien kokoelma alkaa olla runsas ja sisältää enenevässä määrin aineistoa aikakauden tärkeimmiltä arkkitehdeilta kuten Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen yhteiseltä toimistolta, Lars Sonckilta, Selim A. Lindqvistiltä, Wivi Lönniltä jne luku on myös hyvin edustettuna, mutta ajallisesti 1930-luvun arkkitehtuuri muodostaa runsaimman aineiston sisältäen Erik Bryggmanin, P.E. Blomstedtin, Erkki Huttusen ja Yrjö Lindegrenin jäämistöt. Sotien jälkeisen ajan merkittävimmät kokoelmat ovat Aarne Ervin, Viljo Revellin ja Aulis Blomstedtin jäämistöt luvun jälkeistä aikaa täydentävät Aarno Ruusuvuoren ja Reima Pietilän piirustuskokoelmat, jotka saatiin omaisten lahjoituksina 2000-luvun alussa. Viimeisin merkittävä lahjoitus on museolle 2009 saatu W.G. Palmqvistin jäämistö. Museolle on saatu myös joitakin lahjoituksia liikelaitoksilta. SOK ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ovat lahjoittaneet museolle osuuskauppojensa piirustuksia, Asuntosäätiöltä on saatu pienoismalleja ja valokuvia ja Rakennushallitukselta (nyk. Senaatti Kiinteistöt) kilpailujen pienoismalleja ja piirustuksia. Uusi haaste koko arkistoalalla tulee olemaan yksinomaan sähköisessä muodossa olevan aineiston säilyttäminen. 5.d. Piirustuskokoelman puutteet Koska museon varastotilat ovat tällä hetkellä täysin riittämättömät, eikä tulevaisuudessakaan näytä siltä, että ne riittäisivät kaikkien arkkitehdeilta saatavien jäämistöjen säilyttämiseen, on jouduttu tekemään periaatepäätös, että museo ei tallenna rakennusmestareiden jäämistöjä eikä insinöörien tekemiä rakennusteknisiä piirustuksia. Myös maisema-arkkitehtien jäämistöjen tallentamisesta on käyty pitkään keskustelua puolesta ja vastaan. Säätytalon kilpailuehdotus Lycurgos 1881 Uno Ullberg: Kilpailuehdotus monumentaaliaukioksi Viipuriin e. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali Rakennustaiteen museolle on tallennettu Suomessa 1800-luvun puolestavälistä lähtien pidettyihin arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä tieto. Kirjalliset dokumentit, kuvat, kuvakopiot piirustuksista ja liitteet on saatu Suomen Arkkitehtiliitolta ja osin arkkitehtien lahjoittamien jäämistöjen mukana. Liitolta on saatu materiaali niistä kilpailuista, joissa sen jäsen on ollut tuomaristossa. Kilpailuihin liittyviä asiakirjoja ovat: kilpailuohjelma, arvostelupöytäkirja ja liitteet sekä myöhemmältä ajalta myös Arkkitehtuurikilpailuja - julkaisu, joka on ilmestynyt Arkkitehti-lehden liitteenä. Voittaneista ehdotuksista on tallennettu mv-valokuvia ja dioja luvulta lähtien on kilpailuista saatu myös pienoismalleja ja plansseja. Nykyään Arkkitehtiliitto toimittaa kilpailujen kuvamateriaalin museolle CD-levyillä. Arkkitehtien jäämistöjen mukana tulleita, kilpailuihin liittyviä piirustuksia säilytetään arkkitehtien muiden töiden joukossa, näin yleensä silloin, 7

8 Arkkitehti Viljo Myyrinmaan jäämistön lahjoitus. jos kyseessä on palkinnoitta jäänyt ehdotus. Mikäli kilpailun järjestäjältä on saatu palkintosijoille yltäneet ehdotukset, on ne säilytetty kokonaisuutena. Näitä ovat deponaatioina saadut kilpailut. Laajin kokoelma on Helsingin seurakuntien deponoimat kirkkokilpailut, jotka käsittävät yhteensä yli 1400 piirustusta. Muita suuria kokonaisuuksia ovat Stadion-säätiön deponoima vuoden 1933 stadionkilpailu sekä Eduskunnan deponoimat Säätytalon kilpailuehdotukset vuodelta 1881 ja eduskuntatalon kilpailuehdotukset vuodelta f. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin puutteet Kutsukilpailujen osalta aineisto on puutteellista, koska kilpailuehdotuksista otetut jäljenteet ovat jääneet järjestäjille, eikä niistä ole tehty Arkkitehtiliiton toimesta julkaisua. 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen Kokoelma karttuu edelleenkin Arkkitehti-lehden materiaalilla. Se toimitetaan museolle digitaalisessa muodossa CD- tai DVD-levyinä. Kuvat ovat pääasiassa värillisiä. Kokoelmaa on lisäksi kartutettu aktiivisesti ostamalla arkkitehtuurivalokuvaajien kokoelmia. Viime vuosina on ostettu Heikki Havaksen ja Simo Ristan kuvia negatiiveineen. Kartuntaa on myös lisätty erilaisilla yhteistyöprojekteilla eri yhteistyökumppanien kanssa. Suurena puutteena voidaan kuitenkin pitää arkiston budjettiin kirjatun kartutusrahan vähäisyyttä. Summa on pienentynyt vuosi vuodelta ja se on kartutuksen kannalta nykyään enää nimellinen. Nykydokumentointi on kustannussyistä lähes pysähdyksissä, mikä osaltaan vinouttaa kokoelmaa. 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen Alkuperäinen kartutusidea oli kerätä vain yksittäisiä taideteoksiin verrattavia piirustuksia ja ottaa 8

9 Juankosken osuuskauppa 1930-luku Aarne Ervi: Nuojuan voimalaitoksen insinöörin asunto 1948 Erkki Kairamo: Marimekon tekstiilitehtaan laajennus 1981 muusta materiaalista valikoidusti jäljenteet. Valikoiva aspekti todettiin melko pian ongelmalliseksi, sillä arkkitehtuurin vanhentuessa arkkitehtuurin historiaksi myös näkemykset sen merkityksestä ovat muuttuneet. Koska Suomessa arkkitehtuurin perustutkimus on ollut rajallista, on tulevan tutkimuksen takia pyritty ottamaan vastaan mieluummin runsaasti aineistoa kuin liian vähän. Vasta tutkimuksen myötä piirustusten arvo todella selviää, joten liian aikaisia johtopäätöksiä niiden arvosta on syytä välttää. Kokoelmiin on hyväksytty jo vuosia laajoja kokonaisuuksia kuten yhden arkkitehdin koko jäämistö tai esimerkiksi SOK:n osuuskauppojen piirustukset. Piirustuskokoelma on tähän mennessä karttunut pääasiallisesti lahjoitusten kautta. Näyttelyiden yhteydessä tapahtuvaa kartuntaa on jonkin verran. Esimerkiksi pienoismalleja ja joitakin piirustuksia on lahjoitettu museolle näyttelyn päätyttyä (esim. arkkitehti Erkki Kairamon luonnoksia). Tähän asti kokoelmiin hyväksymisen kriteerinä on ollut, että piirustuksen/jäämistön säilyttämistä on voitu harkita, mikäli se täyttää joitakin seuraavista ehdoista: jos tekijä on tunnettu, kohde on tunnettu, piirustus on laadukas, piirustuksella on dokumenttiarvoa (esimerkiksi ainoa säilynyt todistuskappale työstä, tällöin myös kopio voidaan säilyttää), piirustus kuvastaa hyvin omaa aikaansa tai 9

10 piirustuksella on suhde jo olemassa olevaan kokoelmaan. Aktiivinen kartuttaminen eli piirustusten ostaminen on lähes olematonta, sillä piirustusten hinnat ovat kohonneet huutokaupoissa museon tavoittamattomiin. Joitakin hankintoja on kuitenkin tehty. Yleensä niiden ostoon on saatu varat ulkopuoliselta sponsorilta. Tähän mennessä ei kokoelmaa ole ollut tarve aktiivisesti kartuttaakkaan, koska lahjoitusten määrä ylittää henkilökunnan kapasiteetin luetteloida jo saatujakaan jäämistöjä. Myös tilanpuute on ollut aktiivisen kartuttamisen esteenä. Kokoelman kannalta tärkeiden aukkojen paikkaaminen ostoilla voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa esimerkiksi museon ystävien keräämillä varoilla. Museon ei ole kuitenkaan syytä hankinnoillaan nostaa jo korkeaa hintatasoa. Tähän asti on periaatteena ollut, ettei piirustuksista ole maksettu lahjoittajalle nimellistäkään korvausta. 6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin kartuttaminen Kilpailuihn liittyvä materiaali karttuu edelleenkin pääasiassa Arkkitehtiliiton lahjoituksina. Uudeksi ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että kilpailujen järjestäjät ovat halukkaita lahjoittamaan museolle voittaneiden ehdotusten originaalimateriaalia. Kilpailuja järjestetään runsaasti ja vaikka lahjoitukset rajoitettaisiin vain palkinnoille yltäneisiin ehdotuksiin on materiaalia runsaasti, koska lahjoituksiin liittyy usein pienoismallit. Tulevaisuudessa onkin syytä päättää, onko suuren tilan tarvitsevaa materiaalia taloudellisesti mahdollista säilyttää. 6.d. Kartuttamisen kehittäminen Jorma Järvi: Maunulan yhteiskoulu Kuva: Jaana Maijala Museon tekemällä ja tukemalla perustutkimuksella on tärkeä merkitys, kun pyritään vastamaan kysymykseen: Mitä tulisi säilyttää? Mitä perusteellisemmin Suomen arkkitehtuuri on tutkittu, sitä selvempi on myös näkemys yksittäisten töiden arvosta ja merkityksestä, ja sitä varmemmin voidaan tehdä valintoja. Kartuttamisen kehittämisen kannalta onkin välttämätöntä tehdä pitkäntähtäimen suunnitelma museon kokoelmia hyödyntävästä tutkimuspolitiikasta. Valokuvaamalla tehdyn nykydokumentoinnin tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja liittyä myös muuhun museon toimintaan. Projektit voivat olla lyhytkestoisia ja tarkasti rajattuja, jotta niiden läpivienti on realistista. Hankkeet tulee kirjata museon toimintasuunnitelmaan. Lisäresursseja ja yhteistyökumppaneita voi hakea museon ulkopuoleltakin, kuten on jo tehtykin. Tällaiset yhteistyöprojektit tai erillisrahoituksella toteutettavat projektit näyttävät tulevaisuudessa olevan se tapa, jolla kokoelman puutteita parhaiten pystytään paikkaamaan. Tulevaisuudessa on syytä määritellä tarkemmin museon kokoelmat suhteessa muihin kokoelmiin. Eri vastuualueet tulee selkeästi kirjata päällekkäisyyksien välttämiseksi. Esimerkiksi mikä on Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston ja Suomen rakennustaiteen museon kuva-arkiston tehtävänjako? Voisiko osan museon laajasta piirustuskokoelmasta esimerkiksi lahjoittaa sopivaksi katsottuun maakunta-arkistoon tai museoon, ilman että museon kokoelma painottuisi alueellisesti liikaa pääkaupunkiseudulle? Liikelaitosten ja rakennuttajien kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää. Hyvänä esimerkkinä liikelaitosten kanssa tehdystä yhteistyöstä on Nordea Pankin museolle 2008 lahjoittama merkittävä piirustuskokoelma, josta tehtiin kirja ja näyttely. 7. Poistoperiaatteet Suomen rakennustaiteen museolla ei ole mitään virallista poistopolitiikkaa. Lahjoituskirjoihin on kuitenkin alettu lisätä kohta jäämistö lahjoitetaan kaikin omistusoikeuksin ja museolla on oikeus karsia materiaalia. Museoiden poistopolitiikka on yleensä hyvin 10

11 tuuttomat varastointikustannukset? Museolla esimerkkejä tällaisista pohdinnan alaisista tapauksista ovat maisema-arkkitehtien jäämistöt ja Arcitectan arkisto (joka päätettiin sittemmin sijoittaa Kansallisarkistoon). Rakennusmestarien piirustuksia on otettu vastaan jonkin verran, mutta onko museon syytä säilyttää arkkitehtien tekemiä taideteollisuusesineitä, vai lahjoittaa ne esimerkiksi Designmuseolle? Valouvakokoelman osalta poistoperusteena on ollut se, että mikäli valokuva on huonokuntoinen duplikaatti tai ei arkistoon kelpuutettava kohde tai kuva, joka sopii paremmin jonkun muun museon kokoelmiin, on se poistettu. Piirustusten kohdalla kopio, mikäli originaali on olemassa. On myös mahdollista hävittää materiaalia, joka on saatavissa muualla. Esimerkkinä kilpailujen liitemateriaali kuten kartat ja tilastot. Poistoja ovat tietysti myös kadonneet tai varastetut kuvat ja piirustukset. Tälläisia tapauksia on museon historiassa kirjattu muutamia. Loppuunkulutettua materiaalia ei museolla ole. Sigurd Frosterus: Työhuoneen nojatuoli n kirjavaa. Yleinen käsitys tuntuu kuitenkin olevan, että poistot tulee tehdä jo ennen kuin esine/museon tapauksessa jäämistö tai yksittäinen valokuva tai piirustus liitetään kokoelmaan. Tämä tarkoittaa, että materiaali karsitaan ennen kuin se liitetään kokoelmaan. Muita yleisesti hyväksyttyjä poistotapoja ovat: annetaan toiselle museolle, deponoidaan toiselle museolle, otetaan aktiiviseen käyttöön (eli kuluu käytössä), myydään, jos myyminen hyödyttää kokoelmaa. Piirustuskokoelman osalta poistopolitiikka on muuttumassa, koska museon varastot alkavat täyttyä ja lähivuosina on odotettavissa että nk. suurten ikäpolvien arkkitehdit jäävät eläkkeelle ja lahjoittavat jäämistönsä museolle. Jäämistöjä joudutaan tästä syystä yhä enenevässä määrin karsimaan. Arkiston henkilökunta vahvistettuna museon muiden osastojen asiantuntijoilla tekee päätökset siitä, mitä säilytetään. Tarpeen vaatiessa voidaan kuitenkin kutsua kokoon laajempi asintuntijaryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita myös talon ulkopuolelta. Deponaatioista pyritään nykyään eroon. Suomen rakennustaiteen museolla on tavoitteena saada nykyiset deponaatiot pysyvästi kokoelmiin. Avoimia kysymyksiä ovat: voidaanko kokoelmassa oleva esine/piirustus vaihtaa johonkin toiseen esineeseen/piirustukseen? Taloudelliset syyt eli esineen koko, mikäli säilyttäminen aiheuttaa koh- 8. Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Suomen Arkkitehtiliitto on ollut perinteisesti yksi museon tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, perustettiinhan kokoelmat alunperin Safan toimesta. Arkkitehti-lehteen tuleva materiaali sekä kilpailuihin liittyvä materaali saadaan edelleenkin museolle Safan kautta. Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Alvar Aalto Säätiö, jonka kanssa on usean vuoden ajan tehty yhteistyötä kokoelmien luettelointiin liittyen. Vuodesta 2005 ovat Safa, Säätiö ja museo tehneet yhteistyössä suomalaisen nykyarkkitehtuurin katselmusnäyttelyitä (0304, 0506 ja 0607). Näyttelyiden materiaali on saatu CD-levyillä arkistoon. Helsingin kaupunginmuseon kanssa on oltu yhteistyössä kuvantallennusta koskevissa asioissa ja Suomen valokuvataiteen museon kanssa SIPIjärjestelmän sovelluksen kanssa. Museon kokoelmista on myös lahjoitettu valokuvataiteen museolle filmejä, koska niiden säilytys vaatii erityisolosuhteita. Museoviraston historiallisen kuva-arkiston kanssa yhteistyö on ollut vähäisempää, samoin kuin rakennushistorian osaston arkiston kanssa. Voisiko yhteistyötä Museoviraston kanssa tiivistää? Tulevaisuudessa saattaisi olla hyvä esimerkiksi kartoittaa, kuinka suuri osa Museoviraston valokuvakokoelmasta sisältää arkkitehtuurivalokuvia. Kokoelmassa on muun muassa hyvä valikoima arkkitehtien muotokuvia. Voisiko Museoviraston kanssa ryhtyä yhteistyöhön konservointipalvelujen kehittämisessä? Yksi tulevaisuuden yhteistyöprojekti olisi laatia 11

12 Onni Törnqvist ja Lars Sonck: Pohjoisranta 10, 1900 rakennuskulttuuria inventoivien virastojen ja maakuntamuseoiden kanssa internettiin yhteinen arkkitehtuuriportaali, jossa on inventointien yhteydessä esiin tulleet rakennuskulttuurimme keskeiset kohteet. Tähän liittyen eri museoiden ja Museoviraston kokoelmissa olevien inventointien ja taloyhtiöiden historiikkien kokoaminen yhteen tietokantaan ja sen linkitys Rakennustaiteen museon sivuille. Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian laitoksen kanssa on oltu yhteistyössä opinnäytetöiden suunnittelussa. Museon kokoelmia on hyödynnetty useissa opinnäytetöissä, muun muassa monissa suomalaista arkkitehtuuria käsittelevissä väitöskirjoissa. Yliopistojen (Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi) kautta on saatu useana kesänä harjoittelijoita luettelointityöhön. Taideteollisesta korkeakoulusta on saatu valokuvaajaharjoittelijoita dokumentoimaan historiallista arkkitehtuuria. Vantaan muotoiluinstituutin kanssa on oltu yhteistyössä piirustusten konservoinnissa. 9. Kokoelmien säilyvyys 9.a. Nykyiset tilat Kokoelmia säilytetään tällä hetkellä kahdessa eri rakennuksessa. Päätalossa Kasarmikatu 24:ssä ja vanhassa Suomen pankin setelipainon talossa Vantaalla. Valokuvia säilytetään päätalossa 200 m 2 yleisötiloissa ja negatiiveja 20 m 2 tiloissa, joista noin puolet on kylmävarastotilaa. Piirustuksilla on Kasarmikadulla noin 145 m 2 ja Vantaan varastolla noin 1200 m 2. Vantaan tilat on varattu myös pienoismallien säilytykseen. 9.b. Tilojen riittäväyys ja tilatarpeet tulevaisuudessa Suurin ongelma tällä hetkellä on piirustusten säilyttäminen ja käsittely, koska suuria jäämistöjä tarjotaan museolle jatkuvasti. Tulevaisuudessa Designmuseon ja Rakennustaiteen museon laajennukseen on Rakennustaiteen museolle varattu 175m 2 lisää piirustusvarastoa sekä 70 m 2 käsittelytilaa. Museon ulkopuolista varastotilaa tullaan myös tarvitsemaan enemmän kuin nykyään. Lopullista tilantarvetta ei ole vielä määritelty. 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus Vantaan varaston olosuhteet on suunniteltu taideteosten säilyttämiseen soveltuviksi, joten ne ovat paremmat kuin Kasarmikadun tilat. Piirustusten käsittelyä ja saatavuutta häiritsee pitkä matka varaston ja päätalon välillä. Vantaan varastolla on tällä hetkellä noin 4/5 osaa piirustuskokoelmasta. Kaikki pienoismallit, jotka eivät ole esillä Kasarmikadulla, on myös varastoitu Vantaalle. Kasarmikadulla säilytetään nk. A-originaaleja eli kokoelman arvokkaimpia piirustuksia. Valokuvia ja negatiiveja säilytetään Kasarmika- 12

13 Selim A. Lindqvist: Kilpailuehdotus Stockmannin tavarataloksi Piirustus vaatii konservointia. dulla. Tiloja ei ole suunniteltu kokoelmia silmällä pitäen. Negatiiveja säilytetään erilaisissa työtiloissa ja varastoissa, joissa lämmön ja kosteuden vaihtelut ovat suuret. Suurin osa vanhoista negatiiveista on lisäksi tiloissa, joihin tulee suoraa päivänvaloa. Liimamattomat ja luetteloimattomat valokuvat ovat pölyisissä olosuhteissa joko arkiston yleisötilassa tai kellarissa. Näiden tilojen paloturvallisuus ei vastaa arkistotiloilta vaadittavaa tasoa. Ainoastaan diojen säilytysolosuhteiden voidaan katsoa olevan jotakuinkin asialliset. Nk. originaalidiat ovat asianmukaisissa kuorissa Kasarmikadun kellarin kylmähuoneessa, jonka kosteus ja lämpö on säädetty niille sopiviksi. Negatiivikokoelma tarvitsee pikimmiten asianmukaiset säilytystilat, samoin originaalipiirustukset, jotka tällä hetkellä on sijoitettu parven avoimeen yleisötilaan. Nykyisen museorakennuksen tilat ovat riittämättömät, eikä niitä voi muuttaa erikoisolosuhteita tarvitsevan materiaalin säilytykseen sopiviksi. Ihanteena olisi, että kaikkia piirustuksia säilytettäisiin suoristettuina metallisissa piirustuslaatikoissa. Tällä hetkellä suurta osaa säilytetään pahvikansioissa osin taitettuina tai rullilla. Ainoa ratkaisu on uusien tilojen hankkiminen. Tilojen tulee sijaita lähellä päätaloa, koska materiaalia tarvitaan päivittäin. Mikäli museon uutta laajennusosaa ei rakenneta lähivuosina, olisi pikimmiten kartoitettava keskusta-alueella olevia vuokrattavia varastotiloja. Tilojen tulee täyttää arkistomateriaaleille asetetut kriteerit. Ihanteellista olisi, jos voitaisiin olla yhteistyössä muiden tilan puutteesta kärsivien museoiden tai kulttuurilaitosten kanssa. 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservontitarpeet Rakennustaiteen museolla on Vantaan varastolla 100 m 2 ajanmukaiset konservointitilat tarpeellisine laitteineen. Museon tilapäisin sopimuksin organisoitu konservointityö on kuitenkin tyrehtynyt varojen puutteeseen. Museon mittavan piirustuskokoelman konservointi ja materiaalin säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet edellyttävät paperikonservaattorin palkkaamista. Mahdollista olisi myöskin konservaattorin palkkaaminen jonkun muun laitoksen kanssa, jolloin toimipiste olisi Rakennustaiteen museon tiloissa. Piirustuksia on voitu konservoida ainoastaan silloin, kun ne ovat tulleet näyttelykäyttöön, joko museon omiin näyttelyihin tai kun ne on lainattu muille museoille tai kuvautettu. Museon kokoelmasta on konservoitu vain murto-osa. Vantaan ammattikorkeakoulun konservointilaitoksessa on voitu korjauttaa vuosittain muutamia arvokkaita piirustuksia. Pienoismalleja on korjattu näyttelyiden ja lainojen yhteydessä sekä Kulttuurirahaston tätä tarkoitusta varten myöntämällä apurahalla 13

14 vuosina 2006 ja Valokuvia ei ole konservoitu lainkaan. Museon piirustusta käsittävän kokoelman kunnossa pitäminen vaatisi kokopäiväistä konservaattoria. Tällaisen palkkaamiseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut mahdollisuutta, koska konservaattorin toimen perustamiseen ei ole myönnetty varoja. Huomattava parannus tilanteeseen olisi, jos museo voisi palkata yhteisen konservaattorin jonkun toisen museon kanssa. 9.e. Kokoelmien inventointi Piirustusten osalta on luultavasti mahdollista tehdä vain karkea arvio. Lähivuosien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on valokuvien ja negatiivien inventointi. Sen tekeminen olisi tärkeää, jotta pystyttäisiin selvittämään kokoelman kannalta tärkeät puutteet. Näin voitaisiin hankinnat ja projektit kohdistaa oikein. 10. Kokoelmien saavutettavuus Museon kokoelmien hallintaa ja saavutettavuutta on parannettu merkittävästi integroimalla vanhat tietokannat uuteen SIPI-järjestelmään. Integrointityö on tällä hetkellä kesken, mikä hankaloittaa sen täysimittaista hyödyntämistä. Vielä on auki missä laajuudessa kokoelmien tietoja voidaan laittaa verkkoon. Tekijänoikeuskysymykset saattavat olla joissakin tapauksissa esteenä. Amanuenssi Antti Aaltonen piirustusarkistossa. 10.a. Asiakaspalvelu Museon kokoelmia käyttävät asiakkaat ovat opiskelijoita, kirjojen ja näyttelyiden tekijöitä, museolan ammattilaisia, arkkitehteja sekä tavallisia, arkkitehtuurista kiinnostuneita ihmisiä. Arkistossa käy paikan päällä noin 300 asiakasta vuodessa. Puhelimessa ja sähköposteilla vastataan erilaisiin kyselyihin päivittäin. Noin puolet asiakkaista haluavat tutustua piirustuskokoelmaan, loput valokuviin ja dokumentteihin. Henkilökunta avustaa opiskelijoita opinnäytetöiden valinnassa ja materiaalin keruussa, julkaisujen tekijöitä kuvien valinnassa ja taustatutkimuksessa. Näyttelyiden tekijöille tilataan kopioita museon kokoelmissa olevista valokuvista ja piirustuksista. Henkilökunta tekee tiedonhakuja museon tietokannoista sekä ohjaa asiakkaita muihin arkistoihin, mikäli museolta ei löydy tarvittavaa aineistoa. Arkiston henkilökunta avustaa myös ulkomaalaisia ja kotimaisia turisteja kohteiden löytämisessä sekä matkaohjelmien laatimisessa. Kuvien toimittamisesta julkaisuihin kts. maksullisen palvelutoiminnan periaatteet. Arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist

15 10.b. Luettelot ja tietokannat Sekä piirustukset että valokuvat on alunperin viety nk. pääkirjoihin. Piirustukset omaansa ja kuvat omaansa (kts. luettelointiohjeet). Kohteet on viety kirjoihin funktioluokituksen mukaan sitä mukaan kun aineisto on saatu museolle. Tämän manuaalisen luettelon kautta kohteita voi lähestyä sekä rakennustyypin, että suunnittelijan kautta. Arkistoon on myös kerätty tietoja arkkitehdeista nk. arkkitehtimappeihin, joissa on arkkitehteja koskevaa sekalaista materiaalia kuten lehtileikkeitä, kopioita erilaisita listoista, artikkeleista jne. Museo ylläpitää useita eri tietokantoja, jotka nyt on yhdistetty SIPI-järjestelmään. Tietokantoja ylläpidetään arkkitehdeista, kohteista, piirustuksista, arkkitehtuurikilpailuista ja valokuvaajista. Osa jäämistöistä on luetteloitu erikseen lahjoittajan toimesta ja nämä luettelot on tallennettu museon palvelimelle. Omien kokoelmien luetteloinnin lisäksi on museon tietokantoihin kerätty tietoa myös muualla säilytettävistä piirustuksista ja kuvista. Tässä nk. kohdetietokannassa on tiedot 5970 kohteesta. Tiedot on kerätty pääasiassa Arkkitehti-lehdistä sekä muista alan julkaisuista. Näistä kohteista ei museon kokoelmissa yleensä ole mitään muuta materiaalia. Kuvatietokanta kts. digitointi. 10.c. Digitointi Museon kuva-aineistoa ryhdyttiin digitoimaan Maria-tietokantaan vuonna Titetokantaan ehdittiin tallentaa noin kuvaa, näistä suuri määrä opetusministeriön myöntämällä MYYTTIrahalla. Uuteen SIPI-järjestelmään, johon kuvat siirrettiin, on 2008 kevääseen mennessä ehditty tallentaa lisäksi noin 1000 kuvaa. Kuvia digitoidaan pääasiallisesti sitä mukaan kun niitä tilataan talon ulkopuolisiin julkaisuihin tai museon omiin näyttelyihin ja kirjoihin. Erillisillä projektirahoituksilla on myös voitu digitoida tärkeitä kokonaisuuksia. Tällä hetkellä digitoidaan Senaatin kuvakokoelmaa ja Simo Ristan kuvien digitointi on aloitettu erillisavustuksella. Suurikokoiset piirustukset joudutaan digitoimaan talon ulkopuolella ja sen jälkeen tallentamaan kuvatietokantaan. Hyvä esimerkki tästä oli Pietilä-näyttelyn yhteydessä digitoidut piirustukset. 10.d. Tiedon välittäminen Tietoa museon kokoelmista löytyy parhaiten museon kotisivuilta. Siellä on sekä kokoelmien asiakaspalvelusta että eri kokoelmista tietoa. Arkiston osioon on lisätty myös tietopaketteja eri aiheista kuten Tapiolan rakentuminen ja rintamamiestalot. Museon kokoelmissa olevien arkkitehtien esittelyt Insinööritoimisto Paloheimo - Ollila: Talo Kukkapuro Kuva: Simo Rista ovat olleet erityisesti yleisön suosiossa. Tulevaisuudessa arkkitehti-esittelyistä on tarkoitus rakentaa linkkejä rakennuksiin. Arkistossa on vuosien varrella pyritty pitämään pieniä näyttelyitä, jotka esittelevät osia kokoelmista tai uusia hankintoja. Suurien jäämistölahjoitusten yhteydessä on myös pidetty tilaisuuksia ja näyttelyitä. Kokoelmia esittelevien näyttelyiden materiaali pyritään laittamaan verkkoon. Museon nk. kohdetiedosto, johon on kerätty tietoa myös muualla kuin museon kokoelmissa olevista kohteista, on ollut asiakkaiden käytössä kirjastossa olevan päätteen kautta. Tulevaisuudessa, kun SIPI-kokoelmienhallintajärjestelmä on saatu toimimaan, on tarkoitus saada myös kuvatietokanta yleisön käyttöön. Kokoelmiin liittyvien teidostojen selaamisen mahdollistavia yleisöpäätteitä pyritään sijoittamaan myös arkiston tiloihin. 10.e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet Museon valokuvia käytetään maailmanlaajuisesti arkkitehtuurikirjojen ja -lehtien kuvituksissa. Julkaisuoikeuksista perityt maksut muodostavat huomattavan osan museon omista tuotoista. Hinnat määräytyvät käyttötarkoituksen mukaan. Muut museot ja opiskelijat maksavat halvimman hinnan ja tieteelliset julkaisut vähemmän kuin kaupalliset julkaisut. Kuvat toimitetaan nykyään 90% sähköisessä muodossa. Skannausmaksut ovat kahdessa eri luokassa, opiskelijat ja museot sekä muut asiakkaat. Piirustusten kopioinnista ja kuljettamisesta peritään 20 käsittelymaksu. Arkiston henkilökunta ei ole toistaiseksi katsonut tarpeelliseksi hinnoitella asiantuntijapalveluita. Koska museo on valtion ylläpitämä laitos on katsottu, että veronmaksajille tulee edelleenkin antaa neuvoja ja opastusta veloituksetta. 15

16 Viljo Revell ja Keijo Petäjä: Teollisuuskeskus Kuva: Heikki Havas Tämä on myös sopusoinnussa museon toimintaperiaatteen kanssa, jonka mukaan museon tulee lisätä arkkitehtuurin ymmärrystä suuren yleisön keskuudessa. Hakukoneoptimointi ja uusien linkkien luominen muiden museoiden ja arkistojen sivustoilta museon sivuille edistäisi kokoelmien tunnettavuutta. Uusien linkitysmahdollisuuksien kartoittaminen onkin ensisijainen toimenpide kokoelmien tunnetuksi tekemisessä. Linkitysten tulisi tavoittaa esimerkiksi isännöitsijätoimistoja ja kiinteistönvälitystoimistoja sekä korjausrakentajia. Kuvaoikeuksien myynnin edistämiseksi museon kotisivuille tullaan laittamaan myyntikuvia merkittävistä kokonaisuuksista kuten jugend-kauden arkkitehtuurista ja valokuvaajien Simo Ristan ja Heikki Havaksen kokoelmista. Kokoelmia on tähän mennessä esitelty paikan päällä erilaisille ryhmille pyynnöstä. Vuosittain arkistossa käy muun muassa taidehistorian opikelijoita eri oppilaitoksista sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Arkkitehtiopiskelijat pyritään tavoittamaan ottamalla yhteyttä opettajiin ja opintoohjaajiin. 10.f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen 11. Resurssitarkastelu 11.a. Henkilöresurssit Rakennustaiteen museon arkistossa työskentelee tällä hetkellä vakituisesti viisi henkilöä. Neljä amanuenssia ja arkistotoimen päällikkö. Toimistopäällikkö vastaa kokoelmien kartunnasta sekä kehittää arkiston toimintaa ja osallistuu yhteistyöprojekteihin. Amanuensseista yksi hoitaa piirustuskokoelmaa ja kolme kuvakokoelmaa, tietokantojen päivitystä, kuvatilauksia, asiakaspalvelua ja luettelointia. Amanuenssien työhön kuuluu lisäksi museon julkaisujen ja näyttelyiden tekemisessä auttaminen ja näyttelyiden kuratointi sekä kotisivujen tietopakettien laatiminen. Arkiston henkilökunnasta on 16

17 Amanuenssi Petteri Kummala kuva-arkistossa. vuosittain ainakin yksi, usein kaksi, amanuenssia kiinni erilaisissa museon projekteissa. Lisäksi arkiston henkilökunta kokoaa toimistopäällikön kanssa kokoelmista tehdyt pienet näyttelyt ja lahjoitusten yhteydessä järjestettävät näyttelyt. Amanuenssit pitävät luentoja opiskelijoille ja muille sidosryhmille sekä ovat mukana järjestämässä arkkitehtuurikävelyjä. Piirustuskokoelma on kasvanut vuosien mittaan piirustusta käsittäväksi ja tulee lähivuosina karttumaan lisää, kun suurten ikäluokkien arkkitehdit jäävät eläkkeelle. Asiakkaiden palveleminen vie tällä hetkellä jo yli puolet amanuenssin työajasta, mistä syystä luetteloinnille ja piirustusten järjestelylle ja suojaamiselle jää liian vähän aikaa. Tämä on johtanut siihen, että tieto siitä mitä kokoelma sisältää alkaa olla ylimalkaisempaa kuin aiemmin. Piirustuskokoelmaa hoitamaan tarvitaan tulevaisuudessa vähintään kaksi amanuenssia. Edellä mainittuja muita tehtäviä hoitamaan on riittänyt kolme amanuenssia. Uuteen kokoelmienhallintajärjestelmään siirryttäessä työn määrä on kuitenkin lisääntynyt, koska ohjelman koekäyttö ja tietokantojen integrointi vaatii runsaasti manuaalista työtä. Tähän työhön tulisi saada lähivuosina harjoittelijoita. Mikäli museon tuleva uusi tulonhankintaohjelma toteutetaan, vaatii se amanuensseilta osallistumista muun muassa maksullisten arkkitehtuuriekskursioiden järjestämiseen ja mahdollisesti rakennusinventointien tekemiseen ja ohjaukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että perustoimintoihin; luettelointiin ja tietokantojen päivittämiseen, jää yhä vähemmän aikaa. Tämä ei ole suotavaa, sillä museon kokoelmat ovat valtakunnallisesti merkittävät ja perustiedot kokoelmista tulisi olla kaikkien saatavilla ja ajan tasalla. Kokoelmien perustoimintoja hoitamaan tulisi saada amanuenssien lisäksi vähintäin kaksi harjoittelijaa. 17

18 Luettelointiohjeet Valokuvamateriaalin luettelointi Valokuvamateriaalin luetteloinnista ja säilyttämisestä vastasi ennen museon perustamista arkkitehtiliiton palkkaama arkistonhoitaja. Kuvien tullessa museon kokoelmaan ne luetteloitiin aluksi pääkirjaan. Tämän jälkeen ne liimattiin 13 x 18 cm pahvikorteille, joiden taakse kirjoitettiin kohteen tiedot: signum eli kuvan arkistonumero, suunnittelija, kohde, osoite, mitä kuva esittää, valmistumisvuosi, missä Arkkitehti-lehden numerossa kohde on julkaistu, valokuvaajan nimi sekä oliko kuvasta negatiivi. Tiedot täytettiin alkuvaiheessa kuitenkin melko puutteellisesti. Korteista puuttuu usein valokuvaajatiedot, kuvausvuosi sekä lehti, missä kuva on julkaistu. Kuvien luettelointi perustui alusta pitäen nk. funktioluokitukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteet on luokiteltu käyttötarkoituksensa mukaan: kirkko, sairaala, liikerakennus jne. Pääluokkia on kymmenen ja ne on jaettu kymmeneen alaluokkaan. Kullekin yksittäiselle kuvalle annetaan lisäksi juokseva numero oman luokkansa sisällä. Funktioluokitus on käytössä edelleenkin ja se on osoittautunut ilahduttavan käyttökelpoiseksi myös tietokoneohjelmissa tehdyissä hauissa. Mikäli kuvasta on negatiivi, annetaan sille sama numero kuin kuvalle. Arkistokorttien kokoa suurennettiin oletettavasti jo 1950-luvun lopulla (ne ovat nykyään 21 x 30 cm). Niihin kirjoitetut tiedot ovat kuitenkin pysyneet lähes samoina. Nykyisin kortteihin kirjoitetaan lähiosoitteen lisäksi paikkakunta ja kuvausvuosi. Jossain vaiheessa kortteihin lisättiin myös kohta huomautuksia. Fyysisesti valokuvat on järjestetty arkistolaatikoihin arkkitehdin nimen mukaan aakkosjärjestyksessä ja rakennukset aikajärjestyksessä kunkin arkkitehdin kohdalle. Poikkeuksen tästä muodostavat rakennukset, joilla ei ole suunnittelijaa (keskiaikaiset kirkot, korsut jne) tai kokonaisuudet, jotka eivät ole yhden arkkitehdin tai toimiston suunnittelemia (ilmakuvat, katunäkymät jne). Ne on luokiteltu joko paikkakunnan mukaan tai aiheittain (talonpoikaistalot). Nykyään kuvia ei enää viedä pääkirjaan, vaan ne luetteloidaan suoraan osaksi SIPI-kokoelmienhallintajärjestelmää. Värikuville on myös annettu juokseva arkistonumero funktioluokituksen mukaan. Erikokoiset laakadiat ovat nk. originaalidioja, joista on tarvittaessa teetetty kinodioja lainattaviksi. Samoin kuin mustavalkokuvat, vietiin myös laakadiat aiemmin pääkirjaan, mutta vuodesta 1996 lähtien myös niiden tiedot on viety suoraan tietokantaan. Kuvakokoelmaan kuuluu myös runsaasti kinodioja, jotka ovat nk. originaalidioja, koska niistä ei ole laakadiaa. Värikuvia säilytetään Kasarmikadun kellarissa sijaitsevassa kylmähuoneessa Mustavalkokuvista ja negatiiveista on noin 60% luetteloitu ja värikuvista noin 70%. Piirustuskokoelman luettelointi Kun arkkitehdin jäämistö saadaan museolle, tehdään sen sisällöstä ensin karkea yleisluettelo tai kohteittainen luettelo. Seuraava vaihe on, että lasketaan piirustusten lukumäärä per kohde. Kokoelman perustamisen alkuvaiheessa piirustukset jaettiin A- ja B-luokkiin. A-luokan kohteet sisältävät museon merkittävimmät piirustukset ja ne on numeroitu yksittäin. B-luokassa piirustukset on luetteloitu kohteittain, eikä yksittäisten piirustusten lukumäärää tiedetä tarkkaan. Tästä menettelystä luovuttiin Kaikki samaan kohteeseen kuuluvat piirustukset pidetään nykyään yhdessä. Vanhalla tavalla arkistoituja piirustuksia ei kuitenkaan ole palautettu takaisin kohteiden yhteyteen, vaan ne ovat edelleenkin jaoteltuina A- ja B-luokkiin. Mikäli piirustus saa oman numeron, merkitään se myös pääkirjaan (esimerkiksi näyttelyn yhteydessä). Originaalipiirustukset numeroidaan samalla tavalla kuin valokuvatkin, kohteen funktion mukaan. Muuten piirustuksia koskevat tiedot luetteloidaan suoraan tietokoneelle arkkitehdin nimen mukaan. Luetteloon merkitään säilytysmuoto: mappi, kansio, rulla tai rullakotelo. Onko piirustus suora, kehystetty vai onko siinä passe partout. Myös tieto asiakirjoista ja kopioista merkitään. Viimeiseksi merkitään säilytysosoite. Piirustuksia on luetteloitu piirustuskohtaisesti 10% (5213 a-orig), piirustusten lukumäärä per kohde 40% (82.093) ja pelkästään kohteittain 50% (8263 kohdetta). Käytäntö on osoittanut, että jonkin kokoelman järjestelyä ja luettelointia nopeuttaa tekeillä oleva näyttely tai tutkimus. Kilpailuihin liittyvän materiaalin luettelointi Kilpailuihin liittyvät asiakirjat on tallennettu arkistokaappeihin aikajärjestyksessä yhtenä kokonaisuutena. Kilpailuihin liittyvät kuvat liimattiin 1980-luvulle asti korteille ja niitä säilytetään Kasarmikadun parvella, samoin kuin liimaamattomia mustavalkokuvia. Ehdotuksista otetut kinodiat säilytetään kylmähuoneessa. Kilpailujen tiedot on tallennettu vuoteen 2007 asti nk. kilpailutiedostoon, joka nyt on liitetty SIPI-järjestelmään. Lahjoitusten vastaanottoprosessi Jos arkkitehti itse lahjoittaa piirustuksensa museon kokoelmaan, pyydetään häntä itseään valitsemaan säilytettävä kokonaisuus. Arkkitehdilta pyydetään 18

19 Arkkitehti Viljo Myyrinmaan piirustuksia. lahjoituksen yhteydessä myös työluetteloa, jonka perusteella kokoelma on helpompi luetteloida. Lahjoituskirjaan kirjataan aina, että museolle siirtyvät kaikki oikeudet. Silloin kun piirustusten lahjoittaja on arkkitehdin perikunta tai toimisto, joka on lopettamassa toimintaansa, otetaan vastaan kokonaisuus. Tämä siistä syystä, että lahjoittajalla ei välttämättä ole edellytyksiä tehdä vallintaa tai käydä läpi aineistoa. Piirustuslahjoitusten yhteydessä museon henkilökunta käy yleensä ensin paikan päällä tutustumassa aineistoon, ennenkuin se siirretään museolle. Tässä vaiheessa tehdään jo valintoja ja poistoja ja päätetään mihin varastoon piirustukset siirretään. Valokuvien kohdalla erittäin tärkeätä on lahjoituksen yhteydessä selvittää tekijänoikeudet. Onko lahjoittajalla tai myyjällä tekijänoikeudet materiaaliin. Yleensä tekijänoikeuksien tulee siirtyä kokonaan museolle. Jos näin ei tapahdu, niin poikkeukset tulee kirjata lahjoituskirjaan tarkasti. Piirustusten ja pienoismallien lainausperiaatteet Pääperiaatteena on se, ettei piirustuksia tai pienoismalleja tavallisesti lainata ulos arkistosta. Poikkeuksena ovat näyttelylainat, mutta silloinkin kyseeseen tulevat vain luotettavat tahot. Yksityishenkilöt eivät voi saada itselleen materiaalia edes näyttelyitä varten. Arkistonhoitaja päättää viimekädessä näyttelylainoista. Rajoittavina tekijöinä lainaamisessa voi olla myös materiaalin kunto, sillä vaurioitunutta tai helposti vaurioituvaa materiaalia ei voida ilman konservointia tai vastaavaa kunnostusta päästää ulos museolta. Mahdolliset konservointikustannukset suorittaa lainan saaja. Jos lainaajalle riittää kopiot alkuperäisaineistosta, hoitaa rakennustaiteen museo aineiston kopioinnin lainaajan kustannuksella. Lainasta on tehtävä kaksi kappaletta allekirjoitettuja lainaustodistuksia, joista on käytävä ilmi lainattavan materiaalin tunnistustiedot ja lähtöhetken kunto. Kumpikin osapuoli saa oman kappaleensa todistuksesta. Vakuutuksen materiaalille ottaa lainan saaja, joka hoitaa omalla kustannuksellaan myös lainan aikana mahdollisesti tapahtuneet sellaiset aineistovahingot, jotka eivät kuulu kyseisen vakuutuksen piiriin. Lainan saajan tulee myös taata lainatun materiaalin kuljetuksen ja näytteillepanon aikana riittävä turvallisuus. Siten näyttelyssä on oltava kohtuullisesti hoidettuna se, ettei materiaalia sen aikana voida tärvellä tai varastaa. Esimerkiksi pienoismalleja ei voida pitää esillä ilman suojakupuja tai vastaavia suojia. Kuljetuksen voi suorittaa lainaajan kustannuksella joko museo itse tai jokin huolintaliike, mutta jälkimmäisessä vaihtoehdossa on käytettävä vain sellaista liikettä, joka on yleisesti alallaan hyväksi havaittu. Arvokkaissa kuljetuksissa aineiston mukana liikkuu museon valitsema kuriiri, joka määrää sen aikana materiaalin käsittelystä. Kuriirin tarpeen päättää arkistonhoitaja. Kuten lainaa annettaessa, niin myös sen palautuessa materiaalin kunto tarkastetaan ja siitä tehty lainaustodistus laitetaan piirustuslainat, palautetut -kansioon. 19

20 suomen rakennustaiteen museo finlands arkitekturmuseum museum of finnish architecture Suomen rakennustaiteen museo Kasarmikatu 24, Helsinki

arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka

arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka 2012 sisällys 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki 1992 3 1.b. Kansainvälisen museoneuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa 3 1.c. Kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Helsinki 21.11.2011 Tiina Tuulasvaara-Kaleva, tutkija, Poliisimuseo Mukailtu lainsäädäntöön liittyvin osin rikostarkastaja

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...2 2. Vastuuhenkilöt...2 3. Irtaimistoluettelo ja irtaimistokortti...3

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET

JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET 1.1.2009 1 (6) JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET SELVITYKSET VIRALLISEEN TARKOITUKSEEN 1. TODISTUS euroa käytettäessä yhden arkistonmuodostajan yhtä tai kahta asiakirjaa...19,00/sivu käytettäessä yhden arkistonmuodostajan

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Juhani Kostet Museovirasto 12.11.2016 6.12.2016 Juhani Kostet Museoviraston tutkimustehtävät Laki Museovirastosta Huolehtia kulttuurihistoriallisen

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja

Valokuva ja yksityisyyden suoja Valokuva ja yksityisyyden suoja Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.11.2011 Kansallismuseon auditorio Puheenvuoroja kentältä: intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO Museoviraston

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Valtiontakuu ja jaettu vastuu -alatyöryhmän raportti Eri maiden valtiontakuujärjestelmien vertailu Maat, joilla ei ole valtiontakuujärjestelmää

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Suomen Voimisteluliitto NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Nepton perusversio on seuran yhteyshenkilörekisteri ja jäsenrekisteri. Perusversiota käyttää seurassa henkilö/t, jolle on annettu

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 KÄYTTÖOHJEEN HYVÄKSYTTÄMINEN... 4 4 KÄYTTÖOHJEEN JAKELU... 4 5 KÄYTTÖOHJEEN ARKISTOIMINEN... 5

1 YLEISTÄ... 3 3 KÄYTTÖOHJEEN HYVÄKSYTTÄMINEN... 4 4 KÄYTTÖOHJEEN JAKELU... 4 5 KÄYTTÖOHJEEN ARKISTOIMINEN... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 UUDEN KÄYTTÖOHJEEN LUOMINEN TAI VANHAN PÄIVITTÄMINEN... 3 2.1 Vaikutus muihin käyttöohjeisiin... 3 2.1.1 Vanhojen dokumenttien poistaminen...

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän

Lisätiedot

IfL. IfLLeibniz-Institut für Länderkunde (IfL) Hyvää paivää! - Maantieteellisen keskuskirjaston (GZB) julkaisuvaihto - Folie 1

IfL. IfLLeibniz-Institut für Länderkunde (IfL) Hyvää paivää! - Maantieteellisen keskuskirjaston (GZB) julkaisuvaihto - Folie 1 IfL Hyvää paivää! Folie 1 IfLLeibniz-Institut für Länderkunde (IfL) - Maantieteellisen keskuskirjaston (GZB) julkaisuvaihto - 1 Leipzigin kaupunki Kaupungilla on 800-vuotinen historia, yliopistolla 500-vuotinen

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

Kansallisarkiston kirjasto

Kansallisarkiston kirjasto Kansallisarkiston kirjasto Valtakunnallinen arkistoalan, asiakirjadiplomatiikan sekä heraldiikan ja sigillografian tieteellinen erikoiskirjasto. Kansallisarkiston kirjasto palvelee kokoelmillaan ensisijaisesti

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA Valtionavustukset museoiden tietoyhteiskuntahankkeisiin Opetusministeriö on myöntänyt museoille tietoyhteiskuntarahaa vuonna 2001 yhteensä 4 590 000 mk, josta

Lisätiedot

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala ESKO-muItimediakertomus miten edellä

Lisätiedot

2.3.2011. PalloVerkko

2.3.2011. PalloVerkko PalloVerkko Nippupassi SISÄÄNKIRJAUTUMINEN n sisään kirjautuminen kohdasta Kirjaudu PalloVerkkoon Nippupassi SEURAKÄYTTÄJÄN VALIKKO n valikossa näkyy seurakäyttäjän omat perustiedot / edustusoikeudet /

Lisätiedot

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA Asta Sipola & Merja Mattila Rahastonhoitajan valinta Kevätkokouksessa päätetään paliskunnan varojen

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE 2 Sisältö 1. OHJEEN TARKOITUS... 3 2. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAN IRTAIMISTON MÄÄRITTELY... 3 3. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAT TIEDOT... 4 4. POISTETTAVAN TAI

Lisätiedot

Kuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta

Kuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta Kuvakokoelmat.fi Kokemuksia digitointihankkeesta Taustaa Kuva-arkiston tilanne kuvapalveluihin on kulunut paljon työaikaa kokoelmien digitointiaste on pieni ei ole ollut mahdollisuuksia hakea digitointiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (5) 5 n taideteoslaina, Jyväskylän taidemuseo 6.6.2014-7.9.2014 HEL 2014-000340 T 12 02 03 00 Päätös taidemuseon johtaja päätaidelainasta Jyväskylän taidemuseolle.

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa

Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa Eeva Savolainen, Kymenlaakson amk (31.12.2010 saakka) Olipa kerran Idea v. 2001 KyAMK:n kirjaston

Lisätiedot