arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka"

Transkriptio

1 arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka 2012

2 sisällys 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki b. Kansainvälisen museoneuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa 3 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma 3 2. Suomen Arkkitehtuurimuseon toiminta-ajatus 4 2.a. Kokoelmien luonne 4 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa 4 4. Kokoelmien historia 4 5. Kokoelmien edustavuus 5 5. a. Valokuvakokoelma 5 5.b. Valokuvakokoelman puutteet 5 5.c. Piirustuskokoelma 6 5.d. Piirustuskokoelman puutteet 6 5.e. Pienoismallikokoelma 7 5.f. Pienoismallikokoelman puutteet 7 5.g. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali 7 5.h. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin puutteet 7 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 8 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen 8 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen 8 6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin kartuttaminen 9 6.d. Kartuttamisen kehittäminen 9 7. Poistoperiaatteet 9 8. Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Kokoelmien säilyvyys 11 9.a. Nykyiset tilat 11 9.b. Tilatarpeet tulevaisuudessa 11 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus 11 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservointitarpeet 12 9.e. Kokoelmien inventointi Kokoelmien saavutettavuus a. Asiakaspalvelu b. Luettelot ja tietokannat c. Digitointi d. Tiedon välittäminen e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen Resurssitarkastelu a. Henkilöresurssit b. Tilaresurssit 15 Kansi: Pysyvä näyttely Arkkitehtuurimme vuosikymmenet Kuva: Voitto Niemelä.

3 Suomen arkkitehtuurimuseo. Kuva: Voitto Niemelä. 1. Lait ja asetukset 1.a. Museolaki voimaan tulleessa museolaissa todetaan, että museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Valtionosuuden saamiseksi museoilta edellytetään muun muassa, että: Museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia, museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa ja että museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston annetulla asetuksella säädetään. Asetuksessa museoista määritellään, että museoilla tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma. Museolla on suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Samalla asetuksella määriteltiin valtakunnallisten erikoismuseoiden asema. Suomen rakennustaiteen museon nimettiin yhdeksi 17:sta erikoismuseosta, joiden tehtävänä on edistää ja ohjata museotoimintaa erikoisalallaan sekä huolehtia samaa erikoisalaa edustavien museoiden keskinäisestä yhteistyöstä. Erikoismuseot vastaavat myös erikoisalansa museokokoelmiin liittyvän tiedon saatavuudesta. Vuonna 2012 valtakunnallisesta erikoismuseojärjestelmästä tehdyssä selvityksessä todetaan, että samalla alueella Arkkitehtuurimuseon kanssa toimivat lähinnä Alvar Aalto-museo ja Hvitträskin kotimuseo. 1.b. Kansainvälisen museoneuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa todetaan, että museoiden kokoelmat muodostavat merkittävän julkisen perinnön, jolla on erityisasema lain edessä ja jota kansainvälinen lainsäädäntö suojaa. Tämä julkinen luottamus edellyttää kokoelmien oikeudenmukaista omistamista, pysyvyyttä, dokumentointia, saavutettavuutta ja poistojen suorittamista vastuullisesti. Jokaisen museon hallintoelimen tulee laatia ja julkistaa kirjallinen toimintaohje, joka koskee kokoelmien hankkimista, hoitamista ja käyttöä. Siinä tulee selvittää kaiken sellaisen aineiston asema, jota ei luetteloida, konservoida tai aseteta näytteille. Ohjeistuksen mukaan kokoelmat ovat pysyviä ja esineen poistamista kokoelmista on vältettävä. Kokoelmista poistamisen periaatteet on määriteltävä ja vastuuhenkilö nimettävä. Museologiset perusteet kokoelmasta poistamiselle ovat: esine on rikkoutunut, kadonnut, varastettu tai loppuun kulutettu. Ohjeissa myös edellytetään, että poistettavaa esinettä tarjotaan ensisijaisesti toiselle museolle. 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määritellään kokoelmien luonne, kartunta - ja poistoperiaatteet, kokoelmien historia, kokoelmien saavutettavuus ja lainausperiaatteet. Ohjelma on menettelytapaohjeisto, johon on kirjattu kokoelmaan tulevan aineiston säilytys, luettelointitavat sekä siihen liittyvät prosessit. Ohjelmaan kirjataan myös pitkän tähtäyksen suunnitelmat. Ohjeisto on museon sisäisessä käytössä, mutta palvelee myös päättäjiä ja asiakkaita. Kokoelmapolitiikkaa päivitetään tarpeen mukaan. Kokoelmapoliittisesta ohjelmasta vastaa museon hallitus. Kartunnasta vastaa kokoelmien päällikkö eli arkistotoimen esimies, jonka toimenkuvaan kuuluu kartuntaperiaatteiden määrittely ja noudattaminen. 3

4 Pysyvä näyttely Arkkitehtuurimme vuosikymmenet Kuva: Voitto Niemelä. Lastennäyttely Mitta ja järjestys. 2. Suomen Arkkitehtuurimuseon toiminta-ajatus Suomen arkkitehtuurimuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka toiminta painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin. Sen tehtävänä on tallentaa ja levittää tietoa suomalaisesta arkkitehtuurista ja tukea arkkitehtuurin tutkimusta. Museon pyrkimyksensä on lisätä arkkitehtuurin ymmärtämystä niin suuren yleisön kuin asiantuntijoidenkin parissa, samalla se toimii aktiivisesti myös kansainvälisellä kentällä. Toiminnan kehittämisessä painotetaan erityisesti museon tehtävää avata arkkitehtuuriin ja rakentamiseen liittyvää tietoa moninaisille kohderyhmille, kuten lapsille ja koululaisille, perinteisen alan ammattilaisyleisön rinnalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi museo järjestää opastuksia, luentoja, kaupunkikävelyjä ja kohdevierailuja näyttelyihinsä liittyen sekä julkaisee alan kirjallisuutta ja arkkitehtuurikarttoja. Lähitulevaisuudessa pyritään panostamaan entistä voimakkaammin eri kohderyhmille suunnattujen tapahtumien ja työpajojen toteuttamiseen sekä kouluyhteistyön ja arkkitehtuurikasvatuksen kehittämiseen. 2.a. Kokoelmien luonne Suomen arkkitehtuurimuseon kokoelmat ovat jo alusta lähtien painottuneet vuoden 1900 jälkeiseen suomalaiseen arkkitehtuuriin. Kokoelmiin on tallennettu rakennustaiteen piiriin katsottavien kohteiden kuvia, piirustuksia, pienoismalleja ja dokumentteja. Kokoelmat ovat karttuneet pääasiassa arkkitehtien ja heidän omaistensa lahjoituksista. Museon tehtäviin ei kuulu rakennusfragmenttien tallentaminen. 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa Kokoelmat muodostavat museon toiminta-ajatuksen perustan. Kokoelmien hoito ja kartuttaminen sekä materiaalin tunnetuksi tekeminen laajalle yleisölle ovat tärkeä osa museon valtakunnallista toimintaa. Valokuva-, piirustus- ja pienoismallikokoelmien hyödyntäminen mahdollistaa museon oman tutkimus- ja julkaisutoiminnan, sekä näyttelyiden tekemisen. Museo projektin yhteydessä on tarkoitus siirtyä käyttämään museoiden yhteistä kokoelmienhallintajärjestelmää, joka mahdollistaa tietokantoihin tallennetun tiedon viemisen Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon ja mahdollisiin muihin digitaalisiin arkistoihin. Museon kokoelmien parempi saavutettavuus tulee lisäämään piirustusten ja kuvien käyttöä näyttelyissä, julkaisuissa, verkossa ja kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa. Samalla kun kokoelmayksikkö valmistautuu museoiden yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöönottoon edistää se kokoelmahallinnan harmonisointia Alvar Aalto -museon kanssa. Yhteistyötä tehdään CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) 2012 tekemän esiselvityksen pohjalta. 4. Kokoelmien historia Valokuvakokoelma sai alkunsa kun Suomen Arkkitehtiliiton yhteyteen perustettiin 1949 kuva-arkisto. Kokoelman pesämuna oli Arkkitehti-lehdessä julkaistu mustavalkoinen kuvamateriaali, josta tuli vuonna 1956 toimintansa aloittaneen museon peruskokoelma. Alkuperäisenä ajatuksena oli kuitenkin 4

5 Eliel Saarinen: Memorial Hall, Detroitin ranta-alue kerätä myös historiallisia kohteita esittäviä kuvia. Tästä taustasta johtuen parhaiten edustettuna ovat tunnetuimpien arkkitehtien tunnetut työt, mutta sittemmin valikoima on laajentunut merkittävästi sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Piirustukset on pääosin saatu lahjoituksina arkkitehtitoimistoilta, yksityisiltä arkkitehdeilta ja heidän omaisiltaan. Kokoelma sai alkunsa Eliel Saarisen omaisten lahjoittaessa vuonna 1953 Arkkitehtiliiton kuva-arkistolle 259 Saarisen piirustusta ja 70-lukujen aikana kartunta oli vuosittain vähäistä, mutta vuoden 1978 jälkeen määrä kasvoi kun museolle saatiin Aarne Ervin ja Viljo Revellin jäämistöt. Tämän jälkeen aina 1990-luvulle asti kartunta oli kymmeniätuhansia piirustuksia vuodessa luvun hiljaisen jakson jälkeen kartunta taas kasvoi, kun Raili ja Annukka Pietilä lahjottivat 2002 Pietilöiden piirustuskokoelman museolle. Vuonna 2005 saatiin Ole Gripenbergin kokoelma, joka on tähän asti suurin museolle koskaan lahjoitettu jäämistö. 5. Kokoelmien edustavuus 5. a. Valokuvakokoelma Museon valokuvakokoelmassa on kuvia pääsääntöisesti vain suomalaisesta arkkitehtuurista. Luetteloituja mv- ja värikuvia on noin ja luetteloimattomia mv-kuvia tai -negatiiveja sekä värikuvia useimmat digitaalisia - on useita tuhansia. Väridioja on noin , joista erikokoisia laakadioja, näistä on luetteloitu. Kaiken kaikkiaan kuvia on digitoitu ( ). Vaikka kokoelma ajallisesti painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin, on arkistossa runsaasti kuvia myös keskiajan kirkoista, linnoista, luvun kirkoista, ruukeista ja talonpoikaisarkkitehtuurista. Ne on tallennettu museolle erilaisten julkaisujen ja projektien yhteydessä. Arkkitehti-lehdestä saatujen kuvien lisäksi kokoelma on karttunut näyttelyiden ja julkaisujen yhteydessä hankituilla kuvilla. Viime vuosina se on täydentynyt valokuvaajilta hankituilla kokoelmilla. Tällä hetkellä valokuvakokoelmaan tulee pääasiassa digitaalisia, värillisiä kuvia. Nykyisiä haasteita ovat vanhan materiaalin saattaminen sähköiseen muotoon ja muualta saadun digimateriaalin soveltuvuus museon käyttöön. Arkkitehtuurimuseon valokuvakokoelman erityispiirre on, että sitä on alusta lähtien kartutettu tiukasti valikoiden korkeatasoisilla kuvilla. Kokoelma kuvastaa sen vuoksi myös arkkitehtuurivalokuvauksen historiaa. Museon kuvakokoelmassa on erona muihin kokoelmiin runsaasti A4- ja A3-kokoon pienennettyjä kopioita arkkitehtuuripiirustuksista. Nämä teetettiin aikoinaan A4-kokoisista UNIPHOT -negatiiveista, joista saatiin hyvin tarkat, mutta sävyttömät kopiot originaaleista. Nykyään piirustuksista teetetään digitaalikopiot, jotka tallennetaan kokoelmienhallintajärjestelmään. 5.b. Valokuvakokoelman puutteet Kokoelman suurin puute 1900-luvun osalta on eiarkkitehtien suunnittelemat rakennukset. Rakennusmestarien töistä on tuskin lainkaan kuvia. Myös kartutuksen alkuvaiheessa kaikkia Arkkitehti-lehdessä julkaistuja sisäkuvia ei jostain syystä kelpuutettu kokoelmaan. Valokuvia, jotka eivät ole läpäisseet alkuaikojen tiukkoja kriteerejä, on kokoelmassa kui- 5

6 tenkin säilynyt negatiiveina ja paperikopioina, joita ei ole liimattu korteille. Näitä on harvemmin luetteloitu luvulta eteenpäin Arkkitehti-lehden toimituskunnan näkemys edustavasta arkkitehtuurista korostuu. Tämä heijastui myös valokuvakokoelmaan, johon ei saatu kuvia kohteista, joiden ei katsottu edustaneen oikeaoppista näkemystä suomalaisesta arkkitehtuurista luvulla alkanut rakentamisen määrällinen kasvu ei sekään merkittävästi näy kuvien määrän kasvuna. 5.c. Piirustuskokoelma Kokoelmassa on tällä hetkellä noin piirustusta ja piirustuskopiota (700 suunnittelijanimikettä), kirjallisia dokumentteja, julisteita, taideartefakteja, huonekaluja ja joitakin rakennusfragmentteja. Piirustusten koot vaihtelevat A0:sta alaspäin, mikä aiheuttaa erityisvaatimuksia digitoinnissa ja sähköisen materiaalin säilyttämisessä. Olennaista kokoelmassa on, että se sisältää luonnoksia, vaihtoehtoisia suunnitelmia ja muuta vastaavaa aineistoa, jota muualla ei yleensä ole säilynyt. Arkiston vanhin piirustus on W. Arppen suunnitelma Somerniemen kirkoksi luvun lopun arkkitehtuuria edustavat ensimmäisten joukossa Suomeen oman arkkitehtitoimiston perustaneiden Theodor Höijerin ja Gustaf Nyströmin pienet kokoelmat. Vuosisadan vaihteesta lähtien kokoelma alkaa olla kattavampi. Se sisältää piirustuksia tärkeimmiltä arkkitehdeilta kuten Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen yhteiseltä toimistolta, Lars Sonckilta, Selim A. Lindqvistiltä, Wivi Lönniltä jne luku on myös hyvin edustettuna, mutta ajallisesti 1930-luvun arkkitehtuuri muodostaa runsaimman aineiston sisältäen Erik Bryggmanin, P.E. Blomstedtin, Erkki Huttusen ja Yrjö Lindegrenin jäämistöt. Sotien jälkeisen ajan merkittävimmät kokoelmat ovat Aarne Ervin Viljo Revellin ja Aulis Blomstedtin jäämistöt luvun jälkeistä aikaa täydentävät Aarno Ruusuvuoren ja Reima Pietilän piirustuskokoelmat, jotka saatiin omaisten lahjoituksina 2000-luvun alussa. Museolle on saatu myös joitakin lahjoituksia liikelaitoksilta. SOK ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ovat lahjoittaneet museolle osuuskauppojensa piirustuksia. Nordea pankki lahjoitti 2008 pankin kiinteistöihin liittyvän usean sadan piirustuksen kokoelman ja 2010 saatiin Fortum Oyj:ltä Aarne Ervin piirustuksia. Suurin haaste lähivuosina tulee olemaan nk. suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että museolle tullaan tarjoamaan suuria jäämistöjä, joiden säilytykseen ja luettelointiin tarvitaan lisäresursseja. 5.d. Piirustuskokoelman puutteet Kuvakokoelman perustamisvaiheessa teki museon johto periaatepäätöksen, ettei museo tallenna rakennusmestareiden jäämistöjä eikä insinöörien tekemiä rakennusteknisiä piirustuksia. Koska museon varastotilat ovat rajalliset on 2000-luvulla lahjoituksesta riippuen otettu vain keskeisin materiaali. Karsinta pyritään tekemään ennen kuin piirustukset siirretään museovarastolle. Uno Ullberg: Viipurin taidemuseo- ja koulu Kuva: Aarne Pietinen. Carl Theodor Höijer: Vuorimiehenkadun vesitorni

7 Pauliina Vihinen ja Juha Kronlöf: Kaupunkivisio asukkaalle Lars Sonck: Turun Mikaelinkirkon pienoismalli. Kuva: Jari Jetsonen. 5.e. Pienoismallikokoelma Museon kokoelmassa on arviolta 600 pienoismallia 1800-luvulta nykypäivään. Vanhin niistä on Lars Sonckin suunnitteleman Turun Mikaelin kirkon kipsimalli vuodelta Koska arkkitehdit eivät ole säilyttäneet pienoismalleja niiden suuren koon takia yhtä hyvin kuin piirustuksia, ovat tämänkaltaiset toistasataa vuotta vanhat mallit erityisen arvokkaita. Pienoismallit ovat tulleet hyvin satunnaisesti eri suunnittelijoiden kokoelmien mukana. Suurempia pienoismallikokonaisuuksia ovat Asuntosäätiön usean kymmenen mallin sarja sekä Rakennushallituksesta (nyk. Senaatti Kiinteistöt) saadut kilpailumallit. Viimeisimpänä laajana lahjoituksena on Juha Leiviskältä 2011 saatu kaksikymmentä mallia sisältävä kokonaisuus. Merkittävin tulevista haasteista pienoismallikokoelman suhteen on sen perusteellinen inventointi vuoden 2013 aikana. Inventointi sisältää myös valokuvauksen ja uudelleensijoituksen. Uudelleensijoitus merkitsee useissa paikoissa säilytettävien mallien keskittämisen Vantaan museovaraston luolastoon. 5.f. Pienoismallikokoelman puutteet Pienoismallit tarvitsevat paljon tilaa. Suurimmat mallit ovat parin kuution kokoisia. Useat niistä ovat huonokuntoisia, sillä vain osalle löytyy myös säilytyslaatikko. Ilman säilytyslaatikkoa niitä ei myöskään voida säilyttää päällekkäin. Tulevan inventoinnin aikana joudutaan karsimaan joitakin malleja, jos niiden kontekstitietojen vajavuus ja huono kunto heikentävät olennaisesti niiden arvoa. Tilanpuutteen vuoksi tehtiin 2012 päätös, jonka mukaan kilpailujen mallikokonaisuuksia ei enää oteta vastaan, joitakin poikkeuksellisen tärkeitä kilpailuja lukuun ottamatta. Varsinkin uudemmista kilpailumalleista on mahdollista saada riittävät tiedot SAFA:n kilpailupöytäkirjoista. 5.g. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali Arkkitehtuurimuseoon on tallennettu Suomessa 1800-luvun puolestavälistä lähtien pidettyihin arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä tieto. Kirjalliset dokumentit, kuvat, kuvakopiot piirustuksista ja liitteet on saatu Arkkitehtiliitolta ja osin arkkitehtien lahjoittamien jäämistöjen mukana. Liitolta on saatu materiaali niistä kilpailuista, joissa sen jäsen on ollut tuomaristossa. Kilpailuihin liittyviä asiakirjoja ovat: kilpailuohjelma, arvostelupöytäkirja ja liitteet sekä myöhemmältä ajalta myös Arkkitehtuurikilpailuja julkaisu, joka on ilmestynyt Arkkitehti-lehden liitteenä. Voittaneista ehdotuksista on tallennettu mv-valokuvia ja dioja luvulta lähtien on kilpailuista saatu myös pienoismalleja ja plansseja. Nykyään Arkkitehtiliitto toimittaa kilpailujen digitaalisen kuvamateriaalin museolle CD-levyillä. Arkkitehtien jäämistöjen mukana tulleita, kilpailuihin liittyviä piirustuksia säilytetään arkkitehtien muiden töiden joukossa, näin yleensä silloin, jos kyseessä on palkinnoitta jäänyt ehdotus. Mikäli kilpailun järjestäjältä on saatu palkintosijoille yltäneet ehdotukset, on ne säilytetty kokonaisuutena. Näitä ovat muun muassa deponaatioina saadut kilpailut. Laajin kokoelma on Helsingin seurakuntien deponoimat kirkkokilpailut, jotka käsittävät yhteensä yli 1400 piirustusta. Toinen merkittävä kokonaisuus on Stadion-säätiön deponoima vuoden 1933 stadionkilpailu. 5.h. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin puutteet Kutsukilpailujen osalta aineisto on puutteellista, koska kilpailuehdotuksista otetut jäljenteet ovat jääneet järjestäjille, eikä niistä ole tehty Arkkitehtiliiton toimesta julkaisua. 7

8 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen Kokoelma karttuu edelleenkin Arkkitehti-lehden materiaalilla. Se toimitetaan museolle digitaalisessa muodossa kerran vuodessa. Materiaali kostuu pääasiassa värikuvista ja pdf- muodossa olevista piirustuskuvista. Kokoelmaa on lisäksi kartutettu aktiivisesti ostamalla arkkitehtuurivalokuvaajien kokoelmia. Arkistoon on ostettu muun muassa Heikki Havaksen ja Simo Ristan kuvia negatiiveineen ja käyttöoikeuksineen. Kartuntaa on myös lisätty erilaisilla yhteistyöprojekteilla eri toimijoiden kanssa. Suurena puutteena voidaan pitää arkiston budjettiin kirjatun kartutusrahan vähäisyyttä. Summa on pienentynyt vuosi vuodelta ja se on kartutuksen kannalta nykyään enää nimellinen. Arkkitehtuurin nykydokumentointia ovat viimevuosina tehneet Aalto-ylipiston valokuvauksen opiskelijat tuetussa korkeakouluharjoittelussa. Puutteena voidaan pitää sitä, että kuvaukset ovat keskittyneet pelkästään pääkaupunkiseudulle. Kuvakokoelmat karttuvat myös museon yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa toteuttamien näyttelyprojektien yhteydessä. Näyttelysopimuksiin kirjataan, että näyttelyyn ja julkaisuihin tuleva kuvamateriaali tallennetaan museon kokoelmiin. Projektien rahoitussuunnitelmiin lisätään yleensä myös erillinen kuvautusraha. 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen Alkuperäinen kartutusidea oli kerätä vain yksittäisiä taideteoksiin verrattavia piirustuksia ja ottaa muusta materiaalista valikoidusti jäljenteet. Valikoiva aspekti todettiin melko pian ongelmalliseksi, sillä arkkitehtuurin arvostus ja näkemykset siitä mikä on tärkeää muuttuvat ajan myötä. Tulevan tutkimuksen takia on pyritty ottamaan vastaan mieluummin runsaasti aineistoa kuin liian vähän. Vasta tutkimuksen myötä piirustusten arvo todella selviää, joten liian aikaisia johtopäätöksiä niiden arvosta on syytä välttää. Kokoelmiin on hyväksytty jo vuosia laajoja kokonaisuuksia kuten yhden arkkitehdin koko jäämistö tai esimerkiksi SOK:n osuuskauppojen piirustukset. Piirustuskokoelma on tähän mennessä karttunut pääasiallisesti lahjoitusten kautta. Näyttelyiden yhteydessä tapahtuvaa kartuntaa on jonkin verran. Esimerkiksi pienoismalleja ja joitakin piirustuksia on lahjoitettu museolle näyttelyn päätyttyä (esim. arkkitehti Erkki Kairamon luonnoksia). Tähän asti kokoelmiin hyväksymisen kriteerinä on ollut, että piirustuksen/jäämistön säilyttämistä on voitu harkita, mikäli se täyttää joitakin seuraavista ehdoista: jos tekijä on tunnettu, kohde on tunnettu, piirustus on laadukas, piirustuksella on dokumenttiarvoa (esimerkiksi ainoa säilynyt todistuskappale työstä, tällöin myös kopio voidaan säilyttää), piirustus kuvastaa hyvin omaa aikaansa tai piirustuksella on suhde jo olemassa olevaan kokoelmaan. Vesa Oja, Selina Anttinen: Keskustakampuksen kirjasto, Helsinki Kuva: Katariina Träskelin. Raili ja Reima Pietilä: Lieksan kirkko Erkki Kairamo: Marimekon tekstiilitehtaan laajennus

9 Aktiivinen kartuttaminen eli piirustusten ostaminen on lähes olematonta, sillä piirustusten hinnat ovat kohonneet huutokaupoissa museon tavoittamattomiin. Joitakin hankintoja on kuitenkin tehty. Yleensä niiden ostoon on saatu varat ulkopuoliselta tukijalta. Tähän mennessä ei kokoelmaa ole ollut tarve aktiivisesti kartuttaakaan, koska lahjoituksia on saatu kiitettävästi. Henkilöresurssien ja tilanpuute ovat nekin olleet aktiivisen kartuttamisen esteenä. Kokoelman kannalta tärkeiden aukkojen paikkaaminen ostoilla voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa esimerkiksi DAMY:n (Designmuseon ja Suomen arkkitehtuurimuseon ystävät) keräämillä varoilla. Museon ei ole kuitenkaan syytä hankinnoillaan nostaa jo korkeaa hintatasoa. Tähän asti on periaatteena ollut, ettei piirustuksista ole maksettu lahjoittajalle nimellistäkään korvausta. 6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin kartuttaminen Kilpailuihin liittyvä materiaali karttuu edelleenkin pääasiassa Arkkitehtiliiton lahjoituksina. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että kilpailujen järjestäjät ovat halukkaita lahjoittamaan museolle kaikkien sijoittuneiden ehdotusten originaalimateriaalin. Kilpailuja järjestetään runsaasti ja vaikka lahjoitukset rajoitettaisiin vain palkinnoille yltäneisiin ehdotuksiin on materiaalia runsaasti. Tästä syystä onkin tehty periaatepäätös, ettei museo tallenna kilpailuehdotusten pienoismalleja kuin poikkeustapauksissa. 6.d. Kartuttamisen kehittäminen Museon tekemällä ja tukemalla perustutkimuksella on tärkeä merkitys, kun pyritään vastamaan kysymykseen: Mitä tulisi säilyttää? Mitä enemmän suomalaista arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua tutkitaan, sitä enemmän on käytettävissä tietoa yksittäisten töiden arvosta ja merkityksestä, ja sitä varmemmin voidaan tehdä valintoja. Kartuttamisen kehittämisen kannalta onkin välttämätöntä tehdä pitkätähtäimen suunnitelma museon kokoelmia hyödyntävästä tutkimussuunnitelmasta. Valokuvaamalla tehdyn nykydokumentoinnin tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja liittyä myös muuhun museon toimintaan. Projektit voivat olla lyhytkestoisia ja tarkasti rajattuja, jotta niiden läpivienti on realistista. Hankkeet tulee kirjata museon vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Lisäresursseja ja yhteistyökumppaneita voi hakea museon ulkopuoleltakin, kuten on jo tehtykin. Tällaiset yhteistyöprojektit tai erillisrahoituksella toteutettavat projektit näyttävät tulevaisuudessa olevan se tapa, jolla kokoelman aukkoja parhaiten pystytään paikkaamaan. Tulevaisuudessa on syytä määritellä tarkemmin museon kokoelmat suhteessa muihin kokoelmiin. Eri vastuualueet tulee selkeästi kirjata päällekkäisyyksien välttämiseksi. Esimerkiksi mikä on Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston ja Suomen arkkitehtuurimuseon kuva-arkiston tehtävänjako? Voisiko osan museon laajasta piirustuskokoelmasta esimerkiksi lahjoittaa sopivaksi katsottuun maakuntaarkistoon tai museoon, ilman että museon kokoelma painottuisi alueellisesti liikaa pääkaupunkiseudulle? Liikelaitosten, rakennuttajien ja muden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää. 7. Poistoperiaatteet Lars Sonck: Turun Mikaelinkirkko, kilpailuehdotus, 1.palkinto Arkistokokoelmien valikointi edellyttää asiantuntemusta ja perusteellisen valinnan voi tehdä vain huolellisen aineistoon perehtymisen pohjalta. Arkkitehtuurimuseon näkökulmasta kokoelmien karttumisen hallitseminen ja poistot edellyttävätkin merkittävää resursointia tähän työhön. Tyypillisesti vähänkään suuremmasta rakennuskohteesta syntyy kolminumeroinen määrä piirustuksia. Museoammatillinen henkilökunta ei kykene oman asiantuntemuksensa pohjalta arvioimaan, mitkä piirustukset voivat esimerkiksi olla vuosikymmenten kuluttua ajankohtaisia peruskorjausten kannalta. Näin ollen kokoelmien hätiköidyllä seulonnalla voi olla Arkkitehtuurimuseon tapauksessa huomattavasti pelkkää museaalista arvoa laajemmat vaikutukset. Museolla oli pitkään periaatteena, että jäämistöt/ lahjoitukset otetaan vastaan kokonaisuudessaan. Vasta tarkemmassa luettelointivaiheessa materiaalista saatettiin tehdä poistoja. Piirustusten osalta tilanne on kuitenkin muuttunut 2000-luvulla. Museolle tulevaa materiaalia pyritään karsimaan jo ennen kuin se liitetään kokoelmiin. Arkiston henkilökunta valitsee jäämistöstä/lahjoituksesta merkittävimmät 9

10 Arkkitehtuurimuseon 2012 yksityishenkilöltä saama piirustuslahjoitus. ja aikaansa parhaiten edustavimmat työt. Lahjoittaja/arkkitehti saa näiden lisäksi itse valita 5-10 omasta mielestään tärkeää työtä. Mikäli kyseessä on kansallisesti merkittävä jäämistö, karsintaa ei tehdä. Lahjoituskirjoihin lisätään kuitenkin aina kohta Jäämistö lahjoitetaan kaikin omistusoikeuksin ja museolla on oikeus karsia materiaalia. Arkkitehtuurimuseo pyrkii nykyään eroon deponaatioista. Tavoitteena on saada deponoitu materiaali pysyvästi kokoelmiin. Lahjoitusta ei oteta vastaan, mikäli säilyttäminen aiheuttaa kohtuuttomat varastointikustannukset. Tästä on esimerkkinä edellä mainitut kilpailuehdotusten pienoismallit. Valokuvakokoelman osalta poistoperusteena on ollut se, että mikäli valokuva on huonokuntoinen duplikaatti tai ei arkistoon kelpuutettava kohde tai kuva, joka sopii paremmin jonkun muun museon kokoelmiin, on se poistettu. Digitaalisesta materiaalista karsitaan ne, jotka eivät täytä arkistomateriaalille asetettuja vaatimuksia. Piirustusten kohdalla kopio, mikäli originaali on olemassa. On myös mahdollista hävittää materiaalia, joka on saatavissa muualla. Esimerkkinä kilpailujen liitemateriaali kuten kartat ja tilastot. Poistoja ovat tietysti myös kadonneet tai varastetut kuvat ja piirustukset. Tällaisia tapauksia on museon historiassa kirjattu muutamia. Loppuun kulutettua materiaalia ei arkistolla ole. 8. Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Suomen Arkkitehtiliitto on ollut perinteisesti yksi museon tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, perustettiinhan kokoelmat alunperin liiton toimesta. Arkkitehti-lehteen tuleva materiaali sekä kilpailuihin liittyvä materiaali saadaan edelleenkin museolle Arkkitehtiliiton kautta. Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Alvar Aalto-museo, jonka kanssa museo kehittää yhteistä asiasanastoa ja standardeja sekä pohtii museoiden yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän vaatimusten määrittelyä. Arkistonhoitaja osallistuu lisäksi Museo hankkeen luettelointityöryhmän työskentelyyn. Sen tehtävänä on kuvata luettelointiprosessi ja laatia museoille ohjelmistoista riippumattomat, standardeja noudattavat luettelointiohjeet. Vuodesta 2005 ovat Arkkitehtiliitto, Säätiö ja museo tehneet yhteistyössä suomalaisen nykyarkkitehtuurin katselmusnäyttelyitä (0304 ja 0506). Näyttelyiden materiaali on saatu arkistoon sähköisessä muodossa. Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian laitoksen kanssa on oltu yhteistyössä opiskelijoiden ohjauksessa. Museon kokoelmia on hyödynnetty useissa opinnäytteissä, muun muassa monissa suomalaista arkkitehtuuria käsittelevissä väitöskirjoissa. Yliopistojen (Helsingin yliopisto, 10

11 Alvar Aalto: Ateljeerakennus, Tiilimäki 20, Helsinki Nyk. Alvar Aalto-museon Helsingin toimipiste. Kuva: Heikki Havas. Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi) kautta on useana kesänä otettu opiskelijoita korkeakouluharjoittelun puitteissa luettelointi- ja dokumentointityöhön. Ammattikorkeakoulu Metropolian konservointilaitoksen kanssa on oltu yhteistyössä piirustusten konservoinnissa. Kansallisarkiston kanssa on tehty yhteistyötä originaalipiirustusten digitoinnissa. Esimerkiksi Art Nouveau -projektin yhteydessä digitoitiin vuonna jugendpiirustusta. Digitointi rahoitettiin OKM:n myöntämällä erityisavustuksella. Designmuseon ja Valtion taidemuseon kanssa on jaettu entisessä Suomen pankin setelipainossa olevan museovaraston vuokra- ja henkilöstökustannukset. 9. Kokoelmien säilyvyys 9.a. Nykyiset tilat Kokoelmia säilytetään tällä hetkellä kahdessa eri rakennuksessa. Päätalossa Kasarmikatu 24:ssä ja Suomen pankin setelipainon talossa Vantaalla. Valokuvia säilytetään päätalossa 200 m 2 yleisötiloissa ja negatiiveja 20 m 2 tiloissa, joista noin puolet on kylmävarastotilaa. Piirustuksilla on Kasarmikadulla noin 145 m 2 ja Vantaan varastolla noin 1000 m 2. Vantaan varaston luolasta on varattu tilat pienoismallien säilytykseen. 9.b. Tilatarpeet tulevaisuudessa Suurin ongelma tällä hetkellä on piirustusten säilyttäminen ja käsittely, koska suuria jäämistöjä tarjotaan museolle jatkuvasti. Tulevaisuudessa tulee varata riittävästi tilaa piirustusten varastointia ja käsittelyä varten oli sitten kyseessä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon lisärakennus tai jokin muu vaihtoehto. Negatiivit ja väridiamateriaali tarvitsevat myös asianmukaisemmat säilytystilat. Ulkopuolista varastotilaa tullaan myös tarvitsemaan enemmän kuin nykyään. Lopullista tilantarvetta ei ole vielä määritelty. Mikäli museon uutta laajennusosaa ei rakenneta lähivuosina, tulisi yhdessä muiden museoiden kanssa kartoittaa arkistomateriaaleille sopivia varastotiloja. 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus Vantaan varaston olosuhteet on suunniteltu taideteosten säilyttämiseen soveltuviksi, joten ne ovat paremmat kuin Kasarmikadun tilat. Piirustusten käsittelyä ja saatavuutta vaikeuttaa pitkä matka varaston ja päätalon välillä. Vantaan varastolla on tällä hetkellä noin 4/5 osaa piirustuskokoelmasta ja kaikki pienoismallit. Valokuvia ja negatiiveja säilytetään Kasarmikadulla. Tiloja ei ole suunniteltu kokoelmia silmällä pitäen. Negatiiveja säilytetään erilaisissa työtiloissa ja varastoissa, joissa lämmön ja kosteuden vaihtelut ovat suuret. Suurin osa vanhoista negatiiveista 11

12 Selim A. Lindqvist: Kilpailuehdotus Stockmannin tavarataloksi Piirustus vaatii konservointia. on lisäksi tiloissa, joihin tulee suoraa päivänvaloa. Liimaamattomat ja luetteloimattomat valokuvat ovat pölyisissä olosuhteissa joko arkiston yleisötilassa tai kellarissa. Näiden tilojen paloturvallisuus ei vastaa arkistotiloilta vaadittavaa tasoa. Nk. originaalidiat ovat asianmukaisissa kuorissa Kasarmikadun kellarin nk. kylmähuoneessa, jonka kosteus ja lämpö on säädetty niille sopiviksi. Negatiivikokoelma tarvitsee pikimmiten asianmukaiset säilytystilat, samoin originaalipiirustukset, jotka tällä hetkellä on sijoitettu parven yleisötilaan. Nykyisen museorakennuksen tilat ovat riittämättömät, eikä niitä voi muuttaa erikoisolosuhteita tarvitsevan materiaalin säilytykseen sopiviksi. Ihanteena olisi, että kaikkia piirustuksia säilytettäisiin suoristettuina metallisissa piirustuslaatikoissa. Tällä hetkellä suurta osaa säilytetään pahvikansioissa osin taitettuina tai rullilla. 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservointitarpeet Arkkitehtuurimuseolla on Vantaan varastolla 100 m 2 konservointitilat tarpeellisine laitteineen. Museon tilapäisin sopimuksin organisoitu konservointityö on kuitenkin tyrehtynyt varojen puutteeseen. Museon mittavan piirustuskokoelman konservointi ja materiaalin säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet edellyttävät paperikonservaattorin palkkaamista. Mahdollista olisi myöskin konservaattorin palkkaaminen jonkun muun laitoksen kanssa, jolloin toimipiste olisi Arkkitehtuurimuseon tiloissa. Piirustuksia on voitu konservoida ainoastaan silloin, kun ne ovat tulleet näyttelykäyttöön, joko museon omiin näyttelyihin tai kun ne on lainattu muille museoille tai kuvautettu. Museon kokoelmasta on konservoitu vain murto-osa. Ammattikorkeakoulu Metropolian konservointilaitoksella on voitu korjauttaa vuosittain muutamia arvokkaita piirustuksia. Pienoismalleja on korjattu näyttelyiden ja lainojen yhteydessä sekä Kulttuurirahaston tätä tarkoitusta varten myöntämällä apurahalla vuosina 2006 ja Valokuvia ei ole konservoitu lainkaan. Museon piirustusta käsittävän kokoelman kunnossa pitäminen vaatisi kokopäiväistä konservaattoria. Tällaisen palkkaamiseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut mahdollisuutta, koska konservaattorin toimen perustamiseen ei ole ollut resursseja. Huomattava parannus tilanteeseen olisi, jos museo voisi palkata yhteisen konservaattorin jonkun toisen paperikonservointia tarvitsevan tahon kanssa. 9.e. Kokoelmien inventointi Piirustusten osalta on luultavasti mahdollista tehdä vain karkea arvio niiden määrästä. Lähivuosien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on valokuvien, negatiivien ja pienoismallien inventointi. Se olisi tärkeää, jotta pystyttäisiin selvittämään kokoelman kannalta tärkeät puutteet. Näin voitaisiin hankinnat ja projektit kohdistaa oikein. 10. Kokoelmien saavutettavuus Museon kokoelmien hallinta parani merkittävästi kun vanhat tietokannat integroitiin SIPIjärjestelmään. Sen sijaan kokoelmien selattavuus ja saatavuus verkon kautta on ollut puutteellista. Tämän puutteen toivotaan korjautuvan, kun Museo 2015-hankeen puitteissa siirrytään museoiden yhteisen kokoelmienhallintajärjestelmän käyttöön. Kokoelmien saavutettavuutta lisätään myös laatimalla tietopaketteja verkkoon sekä kartoittamalla yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten kuva-kirjastojen kanssa (esim. ARTstore). 10.a. Asiakaspalvelu Museon kokoelmia käyttävät asiakkaat ovat opiskelijoita, kirjojen ja näyttelyiden tekijöitä, museoalan ammattilaisia, arkkitehteja sekä tavallisia, arkkitehtuurista kiinnostuneita ihmisiä. Arkistossa käy pai- 12

13 Amanuenssi Antti Aaltonen työskentelee museon piirustusarkistossa. Amanuenssi Anna Autio hoitaa kuvatilauksia. kan päällä noin 300 asiakasta vuodessa. Puhelimessa vastataan erilaisiin kyselyihin päivittäin. Noin puolet asiakkaista haluaa tutustua piirustuskokoelmaan, loput valokuviin ja dokumentteihin. Henkilökunta avustaa opiskelijoita opinnäytetöiden valinnassa ja materiaalin keruussa, julkaisujen tekijöitä kuvien valinnassa ja taustatutkimuksessa. Näyttelyiden tekijöille tilataan kopioita museon kokoelmissa olevista valokuvista ja piirustuksista. Henkilökunta tekee tiedonhakuja museon tietokannoista sekä ohjaa asiakkaita eteenpäin, mikäli museolta ei löydy haettavaa aineistoa. 10.b. Luettelot ja tietokannat Sekä piirustukset että valokuvat on alunperin viety manuaalisiin pääkirjoihin. Näin tehdään edelleenkin piirustusten kohdalla, mutta kuvat luetteloidaan vain sähköisesti. Piirustukset omaansa ja kuvat omaansa. Kohteet on viety kirjoihin funktioluokituksen mukaan sitä mukaan kun aineisto on saatu museolle. Tämän manuaalisen luettelon kautta kohteita voi lähestyä sekä rakennustyypin, että suunnittelijan kautta. Arkistoon on myös kerätty tietoja arkkitehdeista nk. arkkitehti-mappeihin, joissa on arkkitehteja koskevaa sekalaista materiaalia kuten lehtileikkeitä, kopioita erilaisista listoista, artikkeleista jne. Museo ylläpitää useita eri tietokantoja, jotka nyt on yhdistetty SIPI-järjestelmään. Tietokantoja ylläpidetään arkkitehdeista, kohteista, arkkitehtuurikilpailuista ja valokuvaajista. Piirustuksia koskevat tiedot ovat erillisessä tietokannassa. Osa jäämistöistä on luetteloitu erikseen lahjoittajan toimesta ja nämä luettelot on tallennettu myös palvelimelle. Omien kokoelmien luetteloinnin lisäksi on museon tietokantoihin kerätty tietoa myös muualla säilytettävistä piirustuksista ja kuvista. Tässä nk. kohdetietokannassa on tiedot 6468 kohteesta. Tiedot on kerätty pääasiassa Arkkitehti-lehdistä sekä muista alan julkaisuista. 10.c. Digitointi Museon kuva-aineistoa ryhdyttiin digitoimaan Mariatietokantaan vuonna Tietotokantaan ehdittiin tallentaa noin kuvaa, näistä suuri määriä opetusministeriön myöntämällä MYYTTI-rahalla. Ne siirrettiin sittemmin SIPI-järjestelmään, johon on mennessä tallennettu kuvaa. Kuvia digitoidaan pääasiallisesti sitä mukaan kun niitä tilataan talon ulkopuolisiin julkaisuihin tai museon omiin näyttelyihin ja kirjoihin. Erillisillä projektirahoituksilla on myös voitu digitoida tärkeitä kokonaisuuksia. Senaatin lahjoittama diakokoelma luetteloitiin ja digitoitiin Senaatin rahoituksella, Simo Ristan kuvia digitointiin MYYTTI- avustuksella ja jugend-materiaalia Kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämällä erillisavustuksella. Suurikokoiset piirustukset digitoidaan talon ulkopuolella kopiolaitoksissa tai Kansallisarkistossa. 10.d. Tiedon välittäminen Tietoa museon kokoelmista löytyy parhaiten museon kotisivuilta. Siellä on sekä kokoelmien asiakaspalvelusta että eri kokoelmista tietoa. Arkiston osioon on lisätty myös tietopaketteja eri aiheista kuten Tapiolan rakentuminen ja rintamamiestalot. Euroopan rakennusperintöpäivien teemoista, kuten esimerkiksi seurantaloista, on koottu tietopaketteja. Museon kokoelmissa olevien arkkitehtien esittelyt ovat olleet erityisesti yleisön suosiossa. Museon kokoelmia esitteleviä ja niihin pohjautuvia pienoisnäyttelyitä on tehty noin yksi vuodessa. Merkittävien jäämistölahjoitusten yhteydessä on myös pidetty tilaisuuksia ja näyttelyitä. Kokoelmia esittelevien näyttelyiden materiaali pyritään laittamaan myös verkkoon. 10.e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet Museon valokuvia käytetään maailmanlaajuisesti arkkitehtuurikirjojen ja -lehtien kuvituksissa. Julkaisuoikeuksista perityt maksut muodostavat 13

14 Raili ja Reima Pietilä: New Delhin suurlähetystö Kuva kuuluu valokuvaaja Simo Ristalta 2006 ostettuun kokoelmaan. huomattavan osan museon omista tuotoista. Hinnat määräytyvät käyttötarkoituksen mukaan. Muut museot ja opiskelijat maksavat halvimman hinnan ja tieteelliset julkaisut vähemmän kuin kaupalliset julkaisut. Kuvat toimitetaan sähköisessä muodossa. Skannausmaksut ovat kahdessa eri luokassa, opiskelijat ja museot sekä muut asiakkaat. Piirustusten kopioinnista ja kuljettamisesta peritään käsittelymaksu sekä näyttelyihin lainattavasta materiaalista lainamaksu. Koska museo on valtakunnallinen erikoismuseo, ei arkiston henkilökunta ole toistaiseksi katsonut tarpeelliseksi hinnoitella asiantuntijapalveluita.. 10.f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen Ensisijainen toimenpide kokoelmien tunnetuksi tekemiseksi on uusien linkitysmahdollisuuksien kartoittaminen. Kuvamyynnin edistämiseksi tutkitaan mahdollisuutta perustaa kotisivuille kevyt verkkokauppasovellus, johon laitetaan kuvia merkittävistä kokonaisuuksista kuten jugend -kauden arkkitehtuurista ja valokuvaaja Simo Ristan kokoelmasta. Kokoelmia on tähän mennessä esitelty paikan päällä erilaisille ryhmille pyynnöstä. Vuosittain arkistossa käy muun muassa taidehistorian opiskelijoita eri oppilaitoksista sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. 11. Resurssitarkastelu 11.a. Henkilöresurssit Arkkitehtuurimuseon arkistossa työskentelee tällä hetkellä vakituisesti neljä henkilöä. Kolme amanuenssia ja arkistonhoitaja, joka vastaa kokoelmien kartunnasta sekä kehittää arkiston toimintaa ja osallistuu yhteistyöprojekteihin. Amanuensseista yksi hoitaa piirustuskokoelman amanuenssin virkaa ja kaksi kuvakokoelmaa, tietokantojen päivitystä, kuvatilauksia asiakaspalvelua ja luettelointia. Amanuenssien työhön kuuluu lisäksi museon julkaisujen ja näyttelyiden tekemisessä auttaminen ja näyttelyiden kokoaminen. Lisäksi arkiston henkilökunta suunnittelee arkistonhoitajan kanssa kokoelmista tehdyt pienet näyttelyt. Amanuenssit pitävät luentoja opiskelijoille ja muille sidosryhmille sekä ovat mukana järjestämässä arkkitehtuurikävelyjä. Piirustuskokoelma on kasvanut vuosien mittaan piirustusta käsittäväksi ja tulee lähivuosina karttumaan lisää, kun suurten ikäluokkien arkkitehdit jäävät eläkkeelle. Asiakkaiden palveleminen vie tällä hetkellä jo yli puolet piirustuskokoelmasta vastaavan amanuenssin työajasta, mistä syystä luetteloinnille ja piirustusten järjestelylle ja suojaamiselle jää liian vähän aikaa. Piirustuskokoelmaa hoitamaan tarvitaan tulevaisuudessa lisää resursseja. 14

15 Suomen arkkitehtuurimuseo. Kuva: Voitto Niemelä. SIPI -kokoelmanhallintajärjestelmään siirryttäessä työn määrä lisääntyi, koska tietokantojen integrointi vaatii runsaasti manuaalista työtä. Arkiston henkilöresurssit eivät enää riitä perustoimintojen ylläpitämiseen: tärkeimpinä piirustusten luettelointi, uusimman kuvamateriaalin vieminen kokoelmahallintajärjestelmään ja kokoelmien hoito (ylläpitävä konservointi, säilytysolosuhteet). Tilanne alkaa olla huolestuttava, sillä museon kokoelmat ovat valtakunnallisesti merkittävät ja perustiedot kokoelmista tulisi olla kaikkien saatavilla ja ajan tasalla. Luettelointiin ja tietokantojen päivitykseen tulisi saada vuosittain vähintään kaksi harjoittelijaa ja heidän ohjaamiseensa riittävät resurssit. 11.b. Tilaresurssit Kuvamateriaalin ja negatiivien tilantarve ei tulevaisuudessa enää kasva merkittävästi, koska kokoelmiin tulevat uudet kuvat ovat jo nyt 90% sähköisessä muodossa. Sen sijaan piirustusten säilytys tulee edelleen vaatimaan runsaasti arkistointiin sopivaa tilaa. Vantaan museovarastolla pystytään tilankäyttöä vielä jonkin verran tehostamaan hävittämällä vanhoja näyttelyrakenteita sekä poistamalla huonokuntoisia pienoismalleja inventoinnin jälkeen. Näille toimenpiteille laaditaan kirjalliset ohjeet loppuvuodesta 2012 ja alkuvuodesta Toimenpiteillä helpotetaan akuuttia tarvetta, mutta ei poisteta tulevaisuuden tilaongelmaa. Siihen tulee löytää ratkaisu lähivuosina. Erilaiset vaihtoehdot kartoitetaan kokoelmapolitiikan seuraavaan päivitykseen Verkkoon ladattavaan kokoelmapolitiikassa ei ole liitetty luettelointiohjeita eikä prosesseja. Ne on määritelty henkilökunnan käyttöön laaditussa versiossa. Arkiston kokoelmapolitiikkaa päivitetään kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran 2015, jolloin tavoitteiden mukaan oltaisiin siirtymässä museoiden yhteisen kokoelmienhallintajärjestelmään. Samana vuonna valmistuvat yleiset luettelointiohjeet ja asiasanastot. Arkkitehtuurimuseon kirjaston kokoelmapolitiikka on työn alla eikä sisälly tähän ohjelmaan. 15

16 ARKKITEHTUURIMUSEO finlands arkitekturmuseum museum of FINNISH architecture mfa.fi ti su ke Kasarmikatu 24 Helsinki puh

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi museolain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi museolakia. Laissa tarkistettaisiin museon valtionosuuden saamisen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta TUTKIMUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA kulttuurihistorialliset museot, korkeakoulut ja kirjastot; tutkimuksen tulevaisuus 11.11. 2016 Valokuva Espoon kaupunginmuseo

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruuseminaari 19.9.2014 Lassi Lager ARTO Kotimainen artikkeliviitetietokanta Yli 1,5 milj. viitettä Yli 1,5 milj. tiedonhakua

Lisätiedot

Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa. Anne Isomursu Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät

Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa. Anne Isomursu Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa Anne Isomursu 22.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Kokoelmatyön prosessit Esitutkimus ja hankintaraportti Hankintapäätöksen tekeminen Kokoelmaselvitys

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Juhani Kostet Museovirasto 12.11.2016 6.12.2016 Juhani Kostet Museoviraston tutkimustehtävät Laki Museovirastosta Huolehtia kulttuurihistoriallisen

Lisätiedot

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Valmistelu: Marjaana Kivelä, Pirkko Rautaniemi, Jari Väisänen, Marjo Nykänen, Susanna Voutila, Riitta Leviäkangas, Kati Hoffren ja Kimmo Hoikka Lähtökohtana tiedostojen

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN 24.1.2017 MAJAOJA-SÄÄTIÖSTÄ Säätiö perustettiin 14.12.2000 rakkaudesta kulttuuriin. Säätiön tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Etusijan

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittäminen

Luetteloinnin kehittäminen Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,

Lisätiedot

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti 25-26.1.2017 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Toimeentulotuen Kelasiirron vaikutukset Paljon

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Kokoelmakeskus, hyllytys ja suunnittelu

Kokoelmakeskus, hyllytys ja suunnittelu Tilakeskus ja suunnittelu Kalustehankinta, suunnittelu Hankenro 8037228 Tilakeskus Kaupunginmuseo Taidemuseo Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero ja suunnittelu 8037228 Osoite Rakennustunnus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Museoiden digitointiavustus

Museoiden digitointiavustus Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä

MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Pilotoinnin tilanne Pilotointi päättynyt vuodenvaihteessa 2016-2017 MuseumPlusRIA siirretty

Lisätiedot

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Sarka toimii muita museoita tutkimuksessa konsultoivana tahona, sekä asiantuntijana museoiden julkaisuissa ja seminaareissa.

Sarka toimii muita museoita tutkimuksessa konsultoivana tahona, sekä asiantuntijana museoiden julkaisuissa ja seminaareissa. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Perusnäyttelyn uudistaminen vastaamaan parasta nykytietämystä Suomen maatalouden historiasta 2. Maatalousteemaisten museoiden yhteistyö museotoiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Valtakunnallinen konservointikysely 2008

Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Suomen museoliitto ja Valtion taidemuseo/kehys laativat syksyllä 2008 kyselyn, jossa museoilta tiedusteltiin kokoelmien konservoinnin ja kokoelmien hoidon tilannetta.

Lisätiedot

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 10.4.2013 Päivitetty 5.11.2014 Sisältö Kirjaston tehtävä... 1 Kokoelmatyön periaatteet... 1 Aineiston valinta ja hankinta...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 87 Asianro 3521/10.03.07/2013 Taksa Kuopion kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden vuokrauksesta perittävistä maksuista, muutokset tapahtumilta perittäviin

Lisätiedot

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Arena-koulutus 2013 e-kirjat PIKIssä Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Kolmiyhteys Verkkokirjasto Ellibs Lukuohjelma e-kirjasta E-kirja

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

VALAISTUKSEN IDEASUUNNITTELUKILPAILU. Harjun alue. Kilpailuohjelma

VALAISTUKSEN IDEASUUNNITTELUKILPAILU. Harjun alue. Kilpailuohjelma VALAISTUKSEN IDEASUUNNITTELUKILPAILU Kilpailuohjelma Harjun alue 3.2.2010 TAUSTAA Jyväskylän kaupunki järjestää Harjun alueen Valaistussuunnittelun ideakilpailun. Tulos julkistetaan Valon kaupunki tapahtuman

Lisätiedot

Kokoelmahallintajärjestelmän

Kokoelmahallintajärjestelmän Kokoelmahallintajärjestelmän hankinta 11.4.2013 Vesa Hongisto Hankkeen tilanne Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Versio 1.0, 2012 Yhtenäiset luettelointisäännöt, formaatit ja standardit

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä

Ajankohtaista ministeriöstä Ajankohtaista ministeriöstä Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen 18.3.2015 Mirva Mattila Esityksen sisältö Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

L A T S I I N U E S N E E T I A T S U N N E K A R J Ä S E N T I E D O T E

L A T S I I N U E S N E E T I A T S U N N E K A R J Ä S E N T I E D O T E S E U R A R A K E N N U S TA I T E E N RTS_3_12.indd 3 K utsu SYYSKOKOUKSEEN JA v ierailu marmori p alatsiin J Ä S E N T I E D O T E 3 : 2 0 1 2 19.11.2012 13.14 R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin T E E M U A H O L A T A K O - S E M I N A A R I 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Haasteellinen kokonaisuus Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4)

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) KILPAILUOHJELMA SUOMEN PANKKI 200 VUOTTA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Suomen Pankki 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

Miksi arkisto järjestetään?

Miksi arkisto järjestetään? Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot