arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka"

Transkriptio

1 arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka 2012

2 sisällys 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki b. Kansainvälisen museoneuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa 3 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma 3 2. Suomen Arkkitehtuurimuseon toiminta-ajatus 4 2.a. Kokoelmien luonne 4 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa 4 4. Kokoelmien historia 4 5. Kokoelmien edustavuus 5 5. a. Valokuvakokoelma 5 5.b. Valokuvakokoelman puutteet 5 5.c. Piirustuskokoelma 6 5.d. Piirustuskokoelman puutteet 6 5.e. Pienoismallikokoelma 7 5.f. Pienoismallikokoelman puutteet 7 5.g. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali 7 5.h. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin puutteet 7 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 8 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen 8 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen 8 6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin kartuttaminen 9 6.d. Kartuttamisen kehittäminen 9 7. Poistoperiaatteet 9 8. Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Kokoelmien säilyvyys 11 9.a. Nykyiset tilat 11 9.b. Tilatarpeet tulevaisuudessa 11 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus 11 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservointitarpeet 12 9.e. Kokoelmien inventointi Kokoelmien saavutettavuus a. Asiakaspalvelu b. Luettelot ja tietokannat c. Digitointi d. Tiedon välittäminen e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen Resurssitarkastelu a. Henkilöresurssit b. Tilaresurssit 15 Kansi: Pysyvä näyttely Arkkitehtuurimme vuosikymmenet Kuva: Voitto Niemelä.

3 Suomen arkkitehtuurimuseo. Kuva: Voitto Niemelä. 1. Lait ja asetukset 1.a. Museolaki voimaan tulleessa museolaissa todetaan, että museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Valtionosuuden saamiseksi museoilta edellytetään muun muassa, että: Museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia, museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa ja että museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston annetulla asetuksella säädetään. Asetuksessa museoista määritellään, että museoilla tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma. Museolla on suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Samalla asetuksella määriteltiin valtakunnallisten erikoismuseoiden asema. Suomen rakennustaiteen museon nimettiin yhdeksi 17:sta erikoismuseosta, joiden tehtävänä on edistää ja ohjata museotoimintaa erikoisalallaan sekä huolehtia samaa erikoisalaa edustavien museoiden keskinäisestä yhteistyöstä. Erikoismuseot vastaavat myös erikoisalansa museokokoelmiin liittyvän tiedon saatavuudesta. Vuonna 2012 valtakunnallisesta erikoismuseojärjestelmästä tehdyssä selvityksessä todetaan, että samalla alueella Arkkitehtuurimuseon kanssa toimivat lähinnä Alvar Aalto-museo ja Hvitträskin kotimuseo. 1.b. Kansainvälisen museoneuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa todetaan, että museoiden kokoelmat muodostavat merkittävän julkisen perinnön, jolla on erityisasema lain edessä ja jota kansainvälinen lainsäädäntö suojaa. Tämä julkinen luottamus edellyttää kokoelmien oikeudenmukaista omistamista, pysyvyyttä, dokumentointia, saavutettavuutta ja poistojen suorittamista vastuullisesti. Jokaisen museon hallintoelimen tulee laatia ja julkistaa kirjallinen toimintaohje, joka koskee kokoelmien hankkimista, hoitamista ja käyttöä. Siinä tulee selvittää kaiken sellaisen aineiston asema, jota ei luetteloida, konservoida tai aseteta näytteille. Ohjeistuksen mukaan kokoelmat ovat pysyviä ja esineen poistamista kokoelmista on vältettävä. Kokoelmista poistamisen periaatteet on määriteltävä ja vastuuhenkilö nimettävä. Museologiset perusteet kokoelmasta poistamiselle ovat: esine on rikkoutunut, kadonnut, varastettu tai loppuun kulutettu. Ohjeissa myös edellytetään, että poistettavaa esinettä tarjotaan ensisijaisesti toiselle museolle. 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määritellään kokoelmien luonne, kartunta - ja poistoperiaatteet, kokoelmien historia, kokoelmien saavutettavuus ja lainausperiaatteet. Ohjelma on menettelytapaohjeisto, johon on kirjattu kokoelmaan tulevan aineiston säilytys, luettelointitavat sekä siihen liittyvät prosessit. Ohjelmaan kirjataan myös pitkän tähtäyksen suunnitelmat. Ohjeisto on museon sisäisessä käytössä, mutta palvelee myös päättäjiä ja asiakkaita. Kokoelmapolitiikkaa päivitetään tarpeen mukaan. Kokoelmapoliittisesta ohjelmasta vastaa museon hallitus. Kartunnasta vastaa kokoelmien päällikkö eli arkistotoimen esimies, jonka toimenkuvaan kuuluu kartuntaperiaatteiden määrittely ja noudattaminen. 3

4 Pysyvä näyttely Arkkitehtuurimme vuosikymmenet Kuva: Voitto Niemelä. Lastennäyttely Mitta ja järjestys. 2. Suomen Arkkitehtuurimuseon toiminta-ajatus Suomen arkkitehtuurimuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka toiminta painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin. Sen tehtävänä on tallentaa ja levittää tietoa suomalaisesta arkkitehtuurista ja tukea arkkitehtuurin tutkimusta. Museon pyrkimyksensä on lisätä arkkitehtuurin ymmärtämystä niin suuren yleisön kuin asiantuntijoidenkin parissa, samalla se toimii aktiivisesti myös kansainvälisellä kentällä. Toiminnan kehittämisessä painotetaan erityisesti museon tehtävää avata arkkitehtuuriin ja rakentamiseen liittyvää tietoa moninaisille kohderyhmille, kuten lapsille ja koululaisille, perinteisen alan ammattilaisyleisön rinnalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi museo järjestää opastuksia, luentoja, kaupunkikävelyjä ja kohdevierailuja näyttelyihinsä liittyen sekä julkaisee alan kirjallisuutta ja arkkitehtuurikarttoja. Lähitulevaisuudessa pyritään panostamaan entistä voimakkaammin eri kohderyhmille suunnattujen tapahtumien ja työpajojen toteuttamiseen sekä kouluyhteistyön ja arkkitehtuurikasvatuksen kehittämiseen. 2.a. Kokoelmien luonne Suomen arkkitehtuurimuseon kokoelmat ovat jo alusta lähtien painottuneet vuoden 1900 jälkeiseen suomalaiseen arkkitehtuuriin. Kokoelmiin on tallennettu rakennustaiteen piiriin katsottavien kohteiden kuvia, piirustuksia, pienoismalleja ja dokumentteja. Kokoelmat ovat karttuneet pääasiassa arkkitehtien ja heidän omaistensa lahjoituksista. Museon tehtäviin ei kuulu rakennusfragmenttien tallentaminen. 3. Kokoelmien merkitys museon toiminnassa Kokoelmat muodostavat museon toiminta-ajatuksen perustan. Kokoelmien hoito ja kartuttaminen sekä materiaalin tunnetuksi tekeminen laajalle yleisölle ovat tärkeä osa museon valtakunnallista toimintaa. Valokuva-, piirustus- ja pienoismallikokoelmien hyödyntäminen mahdollistaa museon oman tutkimus- ja julkaisutoiminnan, sekä näyttelyiden tekemisen. Museo projektin yhteydessä on tarkoitus siirtyä käyttämään museoiden yhteistä kokoelmienhallintajärjestelmää, joka mahdollistaa tietokantoihin tallennetun tiedon viemisen Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon ja mahdollisiin muihin digitaalisiin arkistoihin. Museon kokoelmien parempi saavutettavuus tulee lisäämään piirustusten ja kuvien käyttöä näyttelyissä, julkaisuissa, verkossa ja kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa. Samalla kun kokoelmayksikkö valmistautuu museoiden yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöönottoon edistää se kokoelmahallinnan harmonisointia Alvar Aalto -museon kanssa. Yhteistyötä tehdään CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) 2012 tekemän esiselvityksen pohjalta. 4. Kokoelmien historia Valokuvakokoelma sai alkunsa kun Suomen Arkkitehtiliiton yhteyteen perustettiin 1949 kuva-arkisto. Kokoelman pesämuna oli Arkkitehti-lehdessä julkaistu mustavalkoinen kuvamateriaali, josta tuli vuonna 1956 toimintansa aloittaneen museon peruskokoelma. Alkuperäisenä ajatuksena oli kuitenkin 4

5 Eliel Saarinen: Memorial Hall, Detroitin ranta-alue kerätä myös historiallisia kohteita esittäviä kuvia. Tästä taustasta johtuen parhaiten edustettuna ovat tunnetuimpien arkkitehtien tunnetut työt, mutta sittemmin valikoima on laajentunut merkittävästi sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Piirustukset on pääosin saatu lahjoituksina arkkitehtitoimistoilta, yksityisiltä arkkitehdeilta ja heidän omaisiltaan. Kokoelma sai alkunsa Eliel Saarisen omaisten lahjoittaessa vuonna 1953 Arkkitehtiliiton kuva-arkistolle 259 Saarisen piirustusta ja 70-lukujen aikana kartunta oli vuosittain vähäistä, mutta vuoden 1978 jälkeen määrä kasvoi kun museolle saatiin Aarne Ervin ja Viljo Revellin jäämistöt. Tämän jälkeen aina 1990-luvulle asti kartunta oli kymmeniätuhansia piirustuksia vuodessa luvun hiljaisen jakson jälkeen kartunta taas kasvoi, kun Raili ja Annukka Pietilä lahjottivat 2002 Pietilöiden piirustuskokoelman museolle. Vuonna 2005 saatiin Ole Gripenbergin kokoelma, joka on tähän asti suurin museolle koskaan lahjoitettu jäämistö. 5. Kokoelmien edustavuus 5. a. Valokuvakokoelma Museon valokuvakokoelmassa on kuvia pääsääntöisesti vain suomalaisesta arkkitehtuurista. Luetteloituja mv- ja värikuvia on noin ja luetteloimattomia mv-kuvia tai -negatiiveja sekä värikuvia useimmat digitaalisia - on useita tuhansia. Väridioja on noin , joista erikokoisia laakadioja, näistä on luetteloitu. Kaiken kaikkiaan kuvia on digitoitu ( ). Vaikka kokoelma ajallisesti painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin, on arkistossa runsaasti kuvia myös keskiajan kirkoista, linnoista, luvun kirkoista, ruukeista ja talonpoikaisarkkitehtuurista. Ne on tallennettu museolle erilaisten julkaisujen ja projektien yhteydessä. Arkkitehti-lehdestä saatujen kuvien lisäksi kokoelma on karttunut näyttelyiden ja julkaisujen yhteydessä hankituilla kuvilla. Viime vuosina se on täydentynyt valokuvaajilta hankituilla kokoelmilla. Tällä hetkellä valokuvakokoelmaan tulee pääasiassa digitaalisia, värillisiä kuvia. Nykyisiä haasteita ovat vanhan materiaalin saattaminen sähköiseen muotoon ja muualta saadun digimateriaalin soveltuvuus museon käyttöön. Arkkitehtuurimuseon valokuvakokoelman erityispiirre on, että sitä on alusta lähtien kartutettu tiukasti valikoiden korkeatasoisilla kuvilla. Kokoelma kuvastaa sen vuoksi myös arkkitehtuurivalokuvauksen historiaa. Museon kuvakokoelmassa on erona muihin kokoelmiin runsaasti A4- ja A3-kokoon pienennettyjä kopioita arkkitehtuuripiirustuksista. Nämä teetettiin aikoinaan A4-kokoisista UNIPHOT -negatiiveista, joista saatiin hyvin tarkat, mutta sävyttömät kopiot originaaleista. Nykyään piirustuksista teetetään digitaalikopiot, jotka tallennetaan kokoelmienhallintajärjestelmään. 5.b. Valokuvakokoelman puutteet Kokoelman suurin puute 1900-luvun osalta on eiarkkitehtien suunnittelemat rakennukset. Rakennusmestarien töistä on tuskin lainkaan kuvia. Myös kartutuksen alkuvaiheessa kaikkia Arkkitehti-lehdessä julkaistuja sisäkuvia ei jostain syystä kelpuutettu kokoelmaan. Valokuvia, jotka eivät ole läpäisseet alkuaikojen tiukkoja kriteerejä, on kokoelmassa kui- 5

6 tenkin säilynyt negatiiveina ja paperikopioina, joita ei ole liimattu korteille. Näitä on harvemmin luetteloitu luvulta eteenpäin Arkkitehti-lehden toimituskunnan näkemys edustavasta arkkitehtuurista korostuu. Tämä heijastui myös valokuvakokoelmaan, johon ei saatu kuvia kohteista, joiden ei katsottu edustaneen oikeaoppista näkemystä suomalaisesta arkkitehtuurista luvulla alkanut rakentamisen määrällinen kasvu ei sekään merkittävästi näy kuvien määrän kasvuna. 5.c. Piirustuskokoelma Kokoelmassa on tällä hetkellä noin piirustusta ja piirustuskopiota (700 suunnittelijanimikettä), kirjallisia dokumentteja, julisteita, taideartefakteja, huonekaluja ja joitakin rakennusfragmentteja. Piirustusten koot vaihtelevat A0:sta alaspäin, mikä aiheuttaa erityisvaatimuksia digitoinnissa ja sähköisen materiaalin säilyttämisessä. Olennaista kokoelmassa on, että se sisältää luonnoksia, vaihtoehtoisia suunnitelmia ja muuta vastaavaa aineistoa, jota muualla ei yleensä ole säilynyt. Arkiston vanhin piirustus on W. Arppen suunnitelma Somerniemen kirkoksi luvun lopun arkkitehtuuria edustavat ensimmäisten joukossa Suomeen oman arkkitehtitoimiston perustaneiden Theodor Höijerin ja Gustaf Nyströmin pienet kokoelmat. Vuosisadan vaihteesta lähtien kokoelma alkaa olla kattavampi. Se sisältää piirustuksia tärkeimmiltä arkkitehdeilta kuten Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen yhteiseltä toimistolta, Lars Sonckilta, Selim A. Lindqvistiltä, Wivi Lönniltä jne luku on myös hyvin edustettuna, mutta ajallisesti 1930-luvun arkkitehtuuri muodostaa runsaimman aineiston sisältäen Erik Bryggmanin, P.E. Blomstedtin, Erkki Huttusen ja Yrjö Lindegrenin jäämistöt. Sotien jälkeisen ajan merkittävimmät kokoelmat ovat Aarne Ervin Viljo Revellin ja Aulis Blomstedtin jäämistöt luvun jälkeistä aikaa täydentävät Aarno Ruusuvuoren ja Reima Pietilän piirustuskokoelmat, jotka saatiin omaisten lahjoituksina 2000-luvun alussa. Museolle on saatu myös joitakin lahjoituksia liikelaitoksilta. SOK ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ovat lahjoittaneet museolle osuuskauppojensa piirustuksia. Nordea pankki lahjoitti 2008 pankin kiinteistöihin liittyvän usean sadan piirustuksen kokoelman ja 2010 saatiin Fortum Oyj:ltä Aarne Ervin piirustuksia. Suurin haaste lähivuosina tulee olemaan nk. suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että museolle tullaan tarjoamaan suuria jäämistöjä, joiden säilytykseen ja luettelointiin tarvitaan lisäresursseja. 5.d. Piirustuskokoelman puutteet Kuvakokoelman perustamisvaiheessa teki museon johto periaatepäätöksen, ettei museo tallenna rakennusmestareiden jäämistöjä eikä insinöörien tekemiä rakennusteknisiä piirustuksia. Koska museon varastotilat ovat rajalliset on 2000-luvulla lahjoituksesta riippuen otettu vain keskeisin materiaali. Karsinta pyritään tekemään ennen kuin piirustukset siirretään museovarastolle. Uno Ullberg: Viipurin taidemuseo- ja koulu Kuva: Aarne Pietinen. Carl Theodor Höijer: Vuorimiehenkadun vesitorni

7 Pauliina Vihinen ja Juha Kronlöf: Kaupunkivisio asukkaalle Lars Sonck: Turun Mikaelinkirkon pienoismalli. Kuva: Jari Jetsonen. 5.e. Pienoismallikokoelma Museon kokoelmassa on arviolta 600 pienoismallia 1800-luvulta nykypäivään. Vanhin niistä on Lars Sonckin suunnitteleman Turun Mikaelin kirkon kipsimalli vuodelta Koska arkkitehdit eivät ole säilyttäneet pienoismalleja niiden suuren koon takia yhtä hyvin kuin piirustuksia, ovat tämänkaltaiset toistasataa vuotta vanhat mallit erityisen arvokkaita. Pienoismallit ovat tulleet hyvin satunnaisesti eri suunnittelijoiden kokoelmien mukana. Suurempia pienoismallikokonaisuuksia ovat Asuntosäätiön usean kymmenen mallin sarja sekä Rakennushallituksesta (nyk. Senaatti Kiinteistöt) saadut kilpailumallit. Viimeisimpänä laajana lahjoituksena on Juha Leiviskältä 2011 saatu kaksikymmentä mallia sisältävä kokonaisuus. Merkittävin tulevista haasteista pienoismallikokoelman suhteen on sen perusteellinen inventointi vuoden 2013 aikana. Inventointi sisältää myös valokuvauksen ja uudelleensijoituksen. Uudelleensijoitus merkitsee useissa paikoissa säilytettävien mallien keskittämisen Vantaan museovaraston luolastoon. 5.f. Pienoismallikokoelman puutteet Pienoismallit tarvitsevat paljon tilaa. Suurimmat mallit ovat parin kuution kokoisia. Useat niistä ovat huonokuntoisia, sillä vain osalle löytyy myös säilytyslaatikko. Ilman säilytyslaatikkoa niitä ei myöskään voida säilyttää päällekkäin. Tulevan inventoinnin aikana joudutaan karsimaan joitakin malleja, jos niiden kontekstitietojen vajavuus ja huono kunto heikentävät olennaisesti niiden arvoa. Tilanpuutteen vuoksi tehtiin 2012 päätös, jonka mukaan kilpailujen mallikokonaisuuksia ei enää oteta vastaan, joitakin poikkeuksellisen tärkeitä kilpailuja lukuun ottamatta. Varsinkin uudemmista kilpailumalleista on mahdollista saada riittävät tiedot SAFA:n kilpailupöytäkirjoista. 5.g. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali Arkkitehtuurimuseoon on tallennettu Suomessa 1800-luvun puolestavälistä lähtien pidettyihin arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä tieto. Kirjalliset dokumentit, kuvat, kuvakopiot piirustuksista ja liitteet on saatu Arkkitehtiliitolta ja osin arkkitehtien lahjoittamien jäämistöjen mukana. Liitolta on saatu materiaali niistä kilpailuista, joissa sen jäsen on ollut tuomaristossa. Kilpailuihin liittyviä asiakirjoja ovat: kilpailuohjelma, arvostelupöytäkirja ja liitteet sekä myöhemmältä ajalta myös Arkkitehtuurikilpailuja julkaisu, joka on ilmestynyt Arkkitehti-lehden liitteenä. Voittaneista ehdotuksista on tallennettu mv-valokuvia ja dioja luvulta lähtien on kilpailuista saatu myös pienoismalleja ja plansseja. Nykyään Arkkitehtiliitto toimittaa kilpailujen digitaalisen kuvamateriaalin museolle CD-levyillä. Arkkitehtien jäämistöjen mukana tulleita, kilpailuihin liittyviä piirustuksia säilytetään arkkitehtien muiden töiden joukossa, näin yleensä silloin, jos kyseessä on palkinnoitta jäänyt ehdotus. Mikäli kilpailun järjestäjältä on saatu palkintosijoille yltäneet ehdotukset, on ne säilytetty kokonaisuutena. Näitä ovat muun muassa deponaatioina saadut kilpailut. Laajin kokoelma on Helsingin seurakuntien deponoimat kirkkokilpailut, jotka käsittävät yhteensä yli 1400 piirustusta. Toinen merkittävä kokonaisuus on Stadion-säätiön deponoima vuoden 1933 stadionkilpailu. 5.h. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin puutteet Kutsukilpailujen osalta aineisto on puutteellista, koska kilpailuehdotuksista otetut jäljenteet ovat jääneet järjestäjille, eikä niistä ole tehty Arkkitehtiliiton toimesta julkaisua. 7

8 6. Kokoelman kartutuskäytännöt 6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen Kokoelma karttuu edelleenkin Arkkitehti-lehden materiaalilla. Se toimitetaan museolle digitaalisessa muodossa kerran vuodessa. Materiaali kostuu pääasiassa värikuvista ja pdf- muodossa olevista piirustuskuvista. Kokoelmaa on lisäksi kartutettu aktiivisesti ostamalla arkkitehtuurivalokuvaajien kokoelmia. Arkistoon on ostettu muun muassa Heikki Havaksen ja Simo Ristan kuvia negatiiveineen ja käyttöoikeuksineen. Kartuntaa on myös lisätty erilaisilla yhteistyöprojekteilla eri toimijoiden kanssa. Suurena puutteena voidaan pitää arkiston budjettiin kirjatun kartutusrahan vähäisyyttä. Summa on pienentynyt vuosi vuodelta ja se on kartutuksen kannalta nykyään enää nimellinen. Arkkitehtuurin nykydokumentointia ovat viimevuosina tehneet Aalto-ylipiston valokuvauksen opiskelijat tuetussa korkeakouluharjoittelussa. Puutteena voidaan pitää sitä, että kuvaukset ovat keskittyneet pelkästään pääkaupunkiseudulle. Kuvakokoelmat karttuvat myös museon yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa toteuttamien näyttelyprojektien yhteydessä. Näyttelysopimuksiin kirjataan, että näyttelyyn ja julkaisuihin tuleva kuvamateriaali tallennetaan museon kokoelmiin. Projektien rahoitussuunnitelmiin lisätään yleensä myös erillinen kuvautusraha. 6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen Alkuperäinen kartutusidea oli kerätä vain yksittäisiä taideteoksiin verrattavia piirustuksia ja ottaa muusta materiaalista valikoidusti jäljenteet. Valikoiva aspekti todettiin melko pian ongelmalliseksi, sillä arkkitehtuurin arvostus ja näkemykset siitä mikä on tärkeää muuttuvat ajan myötä. Tulevan tutkimuksen takia on pyritty ottamaan vastaan mieluummin runsaasti aineistoa kuin liian vähän. Vasta tutkimuksen myötä piirustusten arvo todella selviää, joten liian aikaisia johtopäätöksiä niiden arvosta on syytä välttää. Kokoelmiin on hyväksytty jo vuosia laajoja kokonaisuuksia kuten yhden arkkitehdin koko jäämistö tai esimerkiksi SOK:n osuuskauppojen piirustukset. Piirustuskokoelma on tähän mennessä karttunut pääasiallisesti lahjoitusten kautta. Näyttelyiden yhteydessä tapahtuvaa kartuntaa on jonkin verran. Esimerkiksi pienoismalleja ja joitakin piirustuksia on lahjoitettu museolle näyttelyn päätyttyä (esim. arkkitehti Erkki Kairamon luonnoksia). Tähän asti kokoelmiin hyväksymisen kriteerinä on ollut, että piirustuksen/jäämistön säilyttämistä on voitu harkita, mikäli se täyttää joitakin seuraavista ehdoista: jos tekijä on tunnettu, kohde on tunnettu, piirustus on laadukas, piirustuksella on dokumenttiarvoa (esimerkiksi ainoa säilynyt todistuskappale työstä, tällöin myös kopio voidaan säilyttää), piirustus kuvastaa hyvin omaa aikaansa tai piirustuksella on suhde jo olemassa olevaan kokoelmaan. Vesa Oja, Selina Anttinen: Keskustakampuksen kirjasto, Helsinki Kuva: Katariina Träskelin. Raili ja Reima Pietilä: Lieksan kirkko Erkki Kairamo: Marimekon tekstiilitehtaan laajennus

9 Aktiivinen kartuttaminen eli piirustusten ostaminen on lähes olematonta, sillä piirustusten hinnat ovat kohonneet huutokaupoissa museon tavoittamattomiin. Joitakin hankintoja on kuitenkin tehty. Yleensä niiden ostoon on saatu varat ulkopuoliselta tukijalta. Tähän mennessä ei kokoelmaa ole ollut tarve aktiivisesti kartuttaakaan, koska lahjoituksia on saatu kiitettävästi. Henkilöresurssien ja tilanpuute ovat nekin olleet aktiivisen kartuttamisen esteenä. Kokoelman kannalta tärkeiden aukkojen paikkaaminen ostoilla voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa esimerkiksi DAMY:n (Designmuseon ja Suomen arkkitehtuurimuseon ystävät) keräämillä varoilla. Museon ei ole kuitenkaan syytä hankinnoillaan nostaa jo korkeaa hintatasoa. Tähän asti on periaatteena ollut, ettei piirustuksista ole maksettu lahjoittajalle nimellistäkään korvausta. 6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin kartuttaminen Kilpailuihin liittyvä materiaali karttuu edelleenkin pääasiassa Arkkitehtiliiton lahjoituksina. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että kilpailujen järjestäjät ovat halukkaita lahjoittamaan museolle kaikkien sijoittuneiden ehdotusten originaalimateriaalin. Kilpailuja järjestetään runsaasti ja vaikka lahjoitukset rajoitettaisiin vain palkinnoille yltäneisiin ehdotuksiin on materiaalia runsaasti. Tästä syystä onkin tehty periaatepäätös, ettei museo tallenna kilpailuehdotusten pienoismalleja kuin poikkeustapauksissa. 6.d. Kartuttamisen kehittäminen Museon tekemällä ja tukemalla perustutkimuksella on tärkeä merkitys, kun pyritään vastamaan kysymykseen: Mitä tulisi säilyttää? Mitä enemmän suomalaista arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua tutkitaan, sitä enemmän on käytettävissä tietoa yksittäisten töiden arvosta ja merkityksestä, ja sitä varmemmin voidaan tehdä valintoja. Kartuttamisen kehittämisen kannalta onkin välttämätöntä tehdä pitkätähtäimen suunnitelma museon kokoelmia hyödyntävästä tutkimussuunnitelmasta. Valokuvaamalla tehdyn nykydokumentoinnin tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja liittyä myös muuhun museon toimintaan. Projektit voivat olla lyhytkestoisia ja tarkasti rajattuja, jotta niiden läpivienti on realistista. Hankkeet tulee kirjata museon vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Lisäresursseja ja yhteistyökumppaneita voi hakea museon ulkopuoleltakin, kuten on jo tehtykin. Tällaiset yhteistyöprojektit tai erillisrahoituksella toteutettavat projektit näyttävät tulevaisuudessa olevan se tapa, jolla kokoelman aukkoja parhaiten pystytään paikkaamaan. Tulevaisuudessa on syytä määritellä tarkemmin museon kokoelmat suhteessa muihin kokoelmiin. Eri vastuualueet tulee selkeästi kirjata päällekkäisyyksien välttämiseksi. Esimerkiksi mikä on Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston ja Suomen arkkitehtuurimuseon kuva-arkiston tehtävänjako? Voisiko osan museon laajasta piirustuskokoelmasta esimerkiksi lahjoittaa sopivaksi katsottuun maakuntaarkistoon tai museoon, ilman että museon kokoelma painottuisi alueellisesti liikaa pääkaupunkiseudulle? Liikelaitosten, rakennuttajien ja muden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää. 7. Poistoperiaatteet Lars Sonck: Turun Mikaelinkirkko, kilpailuehdotus, 1.palkinto Arkistokokoelmien valikointi edellyttää asiantuntemusta ja perusteellisen valinnan voi tehdä vain huolellisen aineistoon perehtymisen pohjalta. Arkkitehtuurimuseon näkökulmasta kokoelmien karttumisen hallitseminen ja poistot edellyttävätkin merkittävää resursointia tähän työhön. Tyypillisesti vähänkään suuremmasta rakennuskohteesta syntyy kolminumeroinen määrä piirustuksia. Museoammatillinen henkilökunta ei kykene oman asiantuntemuksensa pohjalta arvioimaan, mitkä piirustukset voivat esimerkiksi olla vuosikymmenten kuluttua ajankohtaisia peruskorjausten kannalta. Näin ollen kokoelmien hätiköidyllä seulonnalla voi olla Arkkitehtuurimuseon tapauksessa huomattavasti pelkkää museaalista arvoa laajemmat vaikutukset. Museolla oli pitkään periaatteena, että jäämistöt/ lahjoitukset otetaan vastaan kokonaisuudessaan. Vasta tarkemmassa luettelointivaiheessa materiaalista saatettiin tehdä poistoja. Piirustusten osalta tilanne on kuitenkin muuttunut 2000-luvulla. Museolle tulevaa materiaalia pyritään karsimaan jo ennen kuin se liitetään kokoelmiin. Arkiston henkilökunta valitsee jäämistöstä/lahjoituksesta merkittävimmät 9

10 Arkkitehtuurimuseon 2012 yksityishenkilöltä saama piirustuslahjoitus. ja aikaansa parhaiten edustavimmat työt. Lahjoittaja/arkkitehti saa näiden lisäksi itse valita 5-10 omasta mielestään tärkeää työtä. Mikäli kyseessä on kansallisesti merkittävä jäämistö, karsintaa ei tehdä. Lahjoituskirjoihin lisätään kuitenkin aina kohta Jäämistö lahjoitetaan kaikin omistusoikeuksin ja museolla on oikeus karsia materiaalia. Arkkitehtuurimuseo pyrkii nykyään eroon deponaatioista. Tavoitteena on saada deponoitu materiaali pysyvästi kokoelmiin. Lahjoitusta ei oteta vastaan, mikäli säilyttäminen aiheuttaa kohtuuttomat varastointikustannukset. Tästä on esimerkkinä edellä mainitut kilpailuehdotusten pienoismallit. Valokuvakokoelman osalta poistoperusteena on ollut se, että mikäli valokuva on huonokuntoinen duplikaatti tai ei arkistoon kelpuutettava kohde tai kuva, joka sopii paremmin jonkun muun museon kokoelmiin, on se poistettu. Digitaalisesta materiaalista karsitaan ne, jotka eivät täytä arkistomateriaalille asetettuja vaatimuksia. Piirustusten kohdalla kopio, mikäli originaali on olemassa. On myös mahdollista hävittää materiaalia, joka on saatavissa muualla. Esimerkkinä kilpailujen liitemateriaali kuten kartat ja tilastot. Poistoja ovat tietysti myös kadonneet tai varastetut kuvat ja piirustukset. Tällaisia tapauksia on museon historiassa kirjattu muutamia. Loppuun kulutettua materiaalia ei arkistolla ole. 8. Yhteistyö museoiden ja muiden tahojen kanssa Suomen Arkkitehtiliitto on ollut perinteisesti yksi museon tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, perustettiinhan kokoelmat alunperin liiton toimesta. Arkkitehti-lehteen tuleva materiaali sekä kilpailuihin liittyvä materiaali saadaan edelleenkin museolle Arkkitehtiliiton kautta. Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Alvar Aalto-museo, jonka kanssa museo kehittää yhteistä asiasanastoa ja standardeja sekä pohtii museoiden yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän vaatimusten määrittelyä. Arkistonhoitaja osallistuu lisäksi Museo hankkeen luettelointityöryhmän työskentelyyn. Sen tehtävänä on kuvata luettelointiprosessi ja laatia museoille ohjelmistoista riippumattomat, standardeja noudattavat luettelointiohjeet. Vuodesta 2005 ovat Arkkitehtiliitto, Säätiö ja museo tehneet yhteistyössä suomalaisen nykyarkkitehtuurin katselmusnäyttelyitä (0304 ja 0506). Näyttelyiden materiaali on saatu arkistoon sähköisessä muodossa. Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian laitoksen kanssa on oltu yhteistyössä opiskelijoiden ohjauksessa. Museon kokoelmia on hyödynnetty useissa opinnäytteissä, muun muassa monissa suomalaista arkkitehtuuria käsittelevissä väitöskirjoissa. Yliopistojen (Helsingin yliopisto, 10

11 Alvar Aalto: Ateljeerakennus, Tiilimäki 20, Helsinki Nyk. Alvar Aalto-museon Helsingin toimipiste. Kuva: Heikki Havas. Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi) kautta on useana kesänä otettu opiskelijoita korkeakouluharjoittelun puitteissa luettelointi- ja dokumentointityöhön. Ammattikorkeakoulu Metropolian konservointilaitoksen kanssa on oltu yhteistyössä piirustusten konservoinnissa. Kansallisarkiston kanssa on tehty yhteistyötä originaalipiirustusten digitoinnissa. Esimerkiksi Art Nouveau -projektin yhteydessä digitoitiin vuonna jugendpiirustusta. Digitointi rahoitettiin OKM:n myöntämällä erityisavustuksella. Designmuseon ja Valtion taidemuseon kanssa on jaettu entisessä Suomen pankin setelipainossa olevan museovaraston vuokra- ja henkilöstökustannukset. 9. Kokoelmien säilyvyys 9.a. Nykyiset tilat Kokoelmia säilytetään tällä hetkellä kahdessa eri rakennuksessa. Päätalossa Kasarmikatu 24:ssä ja Suomen pankin setelipainon talossa Vantaalla. Valokuvia säilytetään päätalossa 200 m 2 yleisötiloissa ja negatiiveja 20 m 2 tiloissa, joista noin puolet on kylmävarastotilaa. Piirustuksilla on Kasarmikadulla noin 145 m 2 ja Vantaan varastolla noin 1000 m 2. Vantaan varaston luolasta on varattu tilat pienoismallien säilytykseen. 9.b. Tilatarpeet tulevaisuudessa Suurin ongelma tällä hetkellä on piirustusten säilyttäminen ja käsittely, koska suuria jäämistöjä tarjotaan museolle jatkuvasti. Tulevaisuudessa tulee varata riittävästi tilaa piirustusten varastointia ja käsittelyä varten oli sitten kyseessä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon lisärakennus tai jokin muu vaihtoehto. Negatiivit ja väridiamateriaali tarvitsevat myös asianmukaisemmat säilytystilat. Ulkopuolista varastotilaa tullaan myös tarvitsemaan enemmän kuin nykyään. Lopullista tilantarvetta ei ole vielä määritelty. Mikäli museon uutta laajennusosaa ei rakenneta lähivuosina, tulisi yhdessä muiden museoiden kanssa kartoittaa arkistomateriaaleille sopivia varastotiloja. 9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus Vantaan varaston olosuhteet on suunniteltu taideteosten säilyttämiseen soveltuviksi, joten ne ovat paremmat kuin Kasarmikadun tilat. Piirustusten käsittelyä ja saatavuutta vaikeuttaa pitkä matka varaston ja päätalon välillä. Vantaan varastolla on tällä hetkellä noin 4/5 osaa piirustuskokoelmasta ja kaikki pienoismallit. Valokuvia ja negatiiveja säilytetään Kasarmikadulla. Tiloja ei ole suunniteltu kokoelmia silmällä pitäen. Negatiiveja säilytetään erilaisissa työtiloissa ja varastoissa, joissa lämmön ja kosteuden vaihtelut ovat suuret. Suurin osa vanhoista negatiiveista 11

12 Selim A. Lindqvist: Kilpailuehdotus Stockmannin tavarataloksi Piirustus vaatii konservointia. on lisäksi tiloissa, joihin tulee suoraa päivänvaloa. Liimaamattomat ja luetteloimattomat valokuvat ovat pölyisissä olosuhteissa joko arkiston yleisötilassa tai kellarissa. Näiden tilojen paloturvallisuus ei vastaa arkistotiloilta vaadittavaa tasoa. Nk. originaalidiat ovat asianmukaisissa kuorissa Kasarmikadun kellarin nk. kylmähuoneessa, jonka kosteus ja lämpö on säädetty niille sopiviksi. Negatiivikokoelma tarvitsee pikimmiten asianmukaiset säilytystilat, samoin originaalipiirustukset, jotka tällä hetkellä on sijoitettu parven yleisötilaan. Nykyisen museorakennuksen tilat ovat riittämättömät, eikä niitä voi muuttaa erikoisolosuhteita tarvitsevan materiaalin säilytykseen sopiviksi. Ihanteena olisi, että kaikkia piirustuksia säilytettäisiin suoristettuina metallisissa piirustuslaatikoissa. Tällä hetkellä suurta osaa säilytetään pahvikansioissa osin taitettuina tai rullilla. 9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservointitarpeet Arkkitehtuurimuseolla on Vantaan varastolla 100 m 2 konservointitilat tarpeellisine laitteineen. Museon tilapäisin sopimuksin organisoitu konservointityö on kuitenkin tyrehtynyt varojen puutteeseen. Museon mittavan piirustuskokoelman konservointi ja materiaalin säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet edellyttävät paperikonservaattorin palkkaamista. Mahdollista olisi myöskin konservaattorin palkkaaminen jonkun muun laitoksen kanssa, jolloin toimipiste olisi Arkkitehtuurimuseon tiloissa. Piirustuksia on voitu konservoida ainoastaan silloin, kun ne ovat tulleet näyttelykäyttöön, joko museon omiin näyttelyihin tai kun ne on lainattu muille museoille tai kuvautettu. Museon kokoelmasta on konservoitu vain murto-osa. Ammattikorkeakoulu Metropolian konservointilaitoksella on voitu korjauttaa vuosittain muutamia arvokkaita piirustuksia. Pienoismalleja on korjattu näyttelyiden ja lainojen yhteydessä sekä Kulttuurirahaston tätä tarkoitusta varten myöntämällä apurahalla vuosina 2006 ja Valokuvia ei ole konservoitu lainkaan. Museon piirustusta käsittävän kokoelman kunnossa pitäminen vaatisi kokopäiväistä konservaattoria. Tällaisen palkkaamiseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut mahdollisuutta, koska konservaattorin toimen perustamiseen ei ole ollut resursseja. Huomattava parannus tilanteeseen olisi, jos museo voisi palkata yhteisen konservaattorin jonkun toisen paperikonservointia tarvitsevan tahon kanssa. 9.e. Kokoelmien inventointi Piirustusten osalta on luultavasti mahdollista tehdä vain karkea arvio niiden määrästä. Lähivuosien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on valokuvien, negatiivien ja pienoismallien inventointi. Se olisi tärkeää, jotta pystyttäisiin selvittämään kokoelman kannalta tärkeät puutteet. Näin voitaisiin hankinnat ja projektit kohdistaa oikein. 10. Kokoelmien saavutettavuus Museon kokoelmien hallinta parani merkittävästi kun vanhat tietokannat integroitiin SIPIjärjestelmään. Sen sijaan kokoelmien selattavuus ja saatavuus verkon kautta on ollut puutteellista. Tämän puutteen toivotaan korjautuvan, kun Museo 2015-hankeen puitteissa siirrytään museoiden yhteisen kokoelmienhallintajärjestelmän käyttöön. Kokoelmien saavutettavuutta lisätään myös laatimalla tietopaketteja verkkoon sekä kartoittamalla yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten kuva-kirjastojen kanssa (esim. ARTstore). 10.a. Asiakaspalvelu Museon kokoelmia käyttävät asiakkaat ovat opiskelijoita, kirjojen ja näyttelyiden tekijöitä, museoalan ammattilaisia, arkkitehteja sekä tavallisia, arkkitehtuurista kiinnostuneita ihmisiä. Arkistossa käy pai- 12

13 Amanuenssi Antti Aaltonen työskentelee museon piirustusarkistossa. Amanuenssi Anna Autio hoitaa kuvatilauksia. kan päällä noin 300 asiakasta vuodessa. Puhelimessa vastataan erilaisiin kyselyihin päivittäin. Noin puolet asiakkaista haluaa tutustua piirustuskokoelmaan, loput valokuviin ja dokumentteihin. Henkilökunta avustaa opiskelijoita opinnäytetöiden valinnassa ja materiaalin keruussa, julkaisujen tekijöitä kuvien valinnassa ja taustatutkimuksessa. Näyttelyiden tekijöille tilataan kopioita museon kokoelmissa olevista valokuvista ja piirustuksista. Henkilökunta tekee tiedonhakuja museon tietokannoista sekä ohjaa asiakkaita eteenpäin, mikäli museolta ei löydy haettavaa aineistoa. 10.b. Luettelot ja tietokannat Sekä piirustukset että valokuvat on alunperin viety manuaalisiin pääkirjoihin. Näin tehdään edelleenkin piirustusten kohdalla, mutta kuvat luetteloidaan vain sähköisesti. Piirustukset omaansa ja kuvat omaansa. Kohteet on viety kirjoihin funktioluokituksen mukaan sitä mukaan kun aineisto on saatu museolle. Tämän manuaalisen luettelon kautta kohteita voi lähestyä sekä rakennustyypin, että suunnittelijan kautta. Arkistoon on myös kerätty tietoja arkkitehdeista nk. arkkitehti-mappeihin, joissa on arkkitehteja koskevaa sekalaista materiaalia kuten lehtileikkeitä, kopioita erilaisista listoista, artikkeleista jne. Museo ylläpitää useita eri tietokantoja, jotka nyt on yhdistetty SIPI-järjestelmään. Tietokantoja ylläpidetään arkkitehdeista, kohteista, arkkitehtuurikilpailuista ja valokuvaajista. Piirustuksia koskevat tiedot ovat erillisessä tietokannassa. Osa jäämistöistä on luetteloitu erikseen lahjoittajan toimesta ja nämä luettelot on tallennettu myös palvelimelle. Omien kokoelmien luetteloinnin lisäksi on museon tietokantoihin kerätty tietoa myös muualla säilytettävistä piirustuksista ja kuvista. Tässä nk. kohdetietokannassa on tiedot 6468 kohteesta. Tiedot on kerätty pääasiassa Arkkitehti-lehdistä sekä muista alan julkaisuista. 10.c. Digitointi Museon kuva-aineistoa ryhdyttiin digitoimaan Mariatietokantaan vuonna Tietotokantaan ehdittiin tallentaa noin kuvaa, näistä suuri määriä opetusministeriön myöntämällä MYYTTI-rahalla. Ne siirrettiin sittemmin SIPI-järjestelmään, johon on mennessä tallennettu kuvaa. Kuvia digitoidaan pääasiallisesti sitä mukaan kun niitä tilataan talon ulkopuolisiin julkaisuihin tai museon omiin näyttelyihin ja kirjoihin. Erillisillä projektirahoituksilla on myös voitu digitoida tärkeitä kokonaisuuksia. Senaatin lahjoittama diakokoelma luetteloitiin ja digitoitiin Senaatin rahoituksella, Simo Ristan kuvia digitointiin MYYTTI- avustuksella ja jugend-materiaalia Kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämällä erillisavustuksella. Suurikokoiset piirustukset digitoidaan talon ulkopuolella kopiolaitoksissa tai Kansallisarkistossa. 10.d. Tiedon välittäminen Tietoa museon kokoelmista löytyy parhaiten museon kotisivuilta. Siellä on sekä kokoelmien asiakaspalvelusta että eri kokoelmista tietoa. Arkiston osioon on lisätty myös tietopaketteja eri aiheista kuten Tapiolan rakentuminen ja rintamamiestalot. Euroopan rakennusperintöpäivien teemoista, kuten esimerkiksi seurantaloista, on koottu tietopaketteja. Museon kokoelmissa olevien arkkitehtien esittelyt ovat olleet erityisesti yleisön suosiossa. Museon kokoelmia esitteleviä ja niihin pohjautuvia pienoisnäyttelyitä on tehty noin yksi vuodessa. Merkittävien jäämistölahjoitusten yhteydessä on myös pidetty tilaisuuksia ja näyttelyitä. Kokoelmia esittelevien näyttelyiden materiaali pyritään laittamaan myös verkkoon. 10.e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet Museon valokuvia käytetään maailmanlaajuisesti arkkitehtuurikirjojen ja -lehtien kuvituksissa. Julkaisuoikeuksista perityt maksut muodostavat 13

14 Raili ja Reima Pietilä: New Delhin suurlähetystö Kuva kuuluu valokuvaaja Simo Ristalta 2006 ostettuun kokoelmaan. huomattavan osan museon omista tuotoista. Hinnat määräytyvät käyttötarkoituksen mukaan. Muut museot ja opiskelijat maksavat halvimman hinnan ja tieteelliset julkaisut vähemmän kuin kaupalliset julkaisut. Kuvat toimitetaan sähköisessä muodossa. Skannausmaksut ovat kahdessa eri luokassa, opiskelijat ja museot sekä muut asiakkaat. Piirustusten kopioinnista ja kuljettamisesta peritään käsittelymaksu sekä näyttelyihin lainattavasta materiaalista lainamaksu. Koska museo on valtakunnallinen erikoismuseo, ei arkiston henkilökunta ole toistaiseksi katsonut tarpeelliseksi hinnoitella asiantuntijapalveluita.. 10.f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen Ensisijainen toimenpide kokoelmien tunnetuksi tekemiseksi on uusien linkitysmahdollisuuksien kartoittaminen. Kuvamyynnin edistämiseksi tutkitaan mahdollisuutta perustaa kotisivuille kevyt verkkokauppasovellus, johon laitetaan kuvia merkittävistä kokonaisuuksista kuten jugend -kauden arkkitehtuurista ja valokuvaaja Simo Ristan kokoelmasta. Kokoelmia on tähän mennessä esitelty paikan päällä erilaisille ryhmille pyynnöstä. Vuosittain arkistossa käy muun muassa taidehistorian opiskelijoita eri oppilaitoksista sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. 11. Resurssitarkastelu 11.a. Henkilöresurssit Arkkitehtuurimuseon arkistossa työskentelee tällä hetkellä vakituisesti neljä henkilöä. Kolme amanuenssia ja arkistonhoitaja, joka vastaa kokoelmien kartunnasta sekä kehittää arkiston toimintaa ja osallistuu yhteistyöprojekteihin. Amanuensseista yksi hoitaa piirustuskokoelman amanuenssin virkaa ja kaksi kuvakokoelmaa, tietokantojen päivitystä, kuvatilauksia asiakaspalvelua ja luettelointia. Amanuenssien työhön kuuluu lisäksi museon julkaisujen ja näyttelyiden tekemisessä auttaminen ja näyttelyiden kokoaminen. Lisäksi arkiston henkilökunta suunnittelee arkistonhoitajan kanssa kokoelmista tehdyt pienet näyttelyt. Amanuenssit pitävät luentoja opiskelijoille ja muille sidosryhmille sekä ovat mukana järjestämässä arkkitehtuurikävelyjä. Piirustuskokoelma on kasvanut vuosien mittaan piirustusta käsittäväksi ja tulee lähivuosina karttumaan lisää, kun suurten ikäluokkien arkkitehdit jäävät eläkkeelle. Asiakkaiden palveleminen vie tällä hetkellä jo yli puolet piirustuskokoelmasta vastaavan amanuenssin työajasta, mistä syystä luetteloinnille ja piirustusten järjestelylle ja suojaamiselle jää liian vähän aikaa. Piirustuskokoelmaa hoitamaan tarvitaan tulevaisuudessa lisää resursseja. 14

15 Suomen arkkitehtuurimuseo. Kuva: Voitto Niemelä. SIPI -kokoelmanhallintajärjestelmään siirryttäessä työn määrä lisääntyi, koska tietokantojen integrointi vaatii runsaasti manuaalista työtä. Arkiston henkilöresurssit eivät enää riitä perustoimintojen ylläpitämiseen: tärkeimpinä piirustusten luettelointi, uusimman kuvamateriaalin vieminen kokoelmahallintajärjestelmään ja kokoelmien hoito (ylläpitävä konservointi, säilytysolosuhteet). Tilanne alkaa olla huolestuttava, sillä museon kokoelmat ovat valtakunnallisesti merkittävät ja perustiedot kokoelmista tulisi olla kaikkien saatavilla ja ajan tasalla. Luettelointiin ja tietokantojen päivitykseen tulisi saada vuosittain vähintään kaksi harjoittelijaa ja heidän ohjaamiseensa riittävät resurssit. 11.b. Tilaresurssit Kuvamateriaalin ja negatiivien tilantarve ei tulevaisuudessa enää kasva merkittävästi, koska kokoelmiin tulevat uudet kuvat ovat jo nyt 90% sähköisessä muodossa. Sen sijaan piirustusten säilytys tulee edelleen vaatimaan runsaasti arkistointiin sopivaa tilaa. Vantaan museovarastolla pystytään tilankäyttöä vielä jonkin verran tehostamaan hävittämällä vanhoja näyttelyrakenteita sekä poistamalla huonokuntoisia pienoismalleja inventoinnin jälkeen. Näille toimenpiteille laaditaan kirjalliset ohjeet loppuvuodesta 2012 ja alkuvuodesta Toimenpiteillä helpotetaan akuuttia tarvetta, mutta ei poisteta tulevaisuuden tilaongelmaa. Siihen tulee löytää ratkaisu lähivuosina. Erilaiset vaihtoehdot kartoitetaan kokoelmapolitiikan seuraavaan päivitykseen Verkkoon ladattavaan kokoelmapolitiikassa ei ole liitetty luettelointiohjeita eikä prosesseja. Ne on määritelty henkilökunnan käyttöön laaditussa versiossa. Arkiston kokoelmapolitiikkaa päivitetään kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran 2015, jolloin tavoitteiden mukaan oltaisiin siirtymässä museoiden yhteisen kokoelmienhallintajärjestelmään. Samana vuonna valmistuvat yleiset luettelointiohjeet ja asiasanastot. Arkkitehtuurimuseon kirjaston kokoelmapolitiikka on työn alla eikä sisälly tähän ohjelmaan. 15

16 ARKKITEHTUURIMUSEO finlands arkitekturmuseum museum of FINNISH architecture mfa.fi ti su ke Kasarmikatu 24 Helsinki puh

Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009

Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009 Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009 Sisällysluettelo 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki 2006 3 1.b. ICOMin eettiset ohjeistukset 3 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Helsinki 21.11.2011 Tiina Tuulasvaara-Kaleva, tutkija, Poliisimuseo Mukailtu lainsäädäntöön liittyvin osin rikostarkastaja

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittäminen

Luetteloinnin kehittäminen Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Vuoden 2013 keskeisiä strategiaohjelmaan liittyviä tavoitteita ja toiminnan painopisteitä ovat: Hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Riihimäen. Kaupunginmuseo

Riihimäen. Kaupunginmuseo Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Hami / Lepaa Näyttötutkintotoiminta Golfkentänhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkinto

Hami / Lepaa Näyttötutkintotoiminta Golfkentänhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkinto Hami / Lepaa Näyttötutkintotoiminta Golfkentänhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkinto Hämeen ammatti-instituutti Lepaa (Hattula) Puutarhaoppilaitos täytti 100 v. 2010 Suomen vanhin puutarha-alan opisto

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET

JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET 1.1.2009 1 (6) JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET SELVITYKSET VIRALLISEEN TARKOITUKSEEN 1. TODISTUS euroa käytettäessä yhden arkistonmuodostajan yhtä tai kahta asiakirjaa...19,00/sivu käytettäessä yhden arkistonmuodostajan

Lisätiedot

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.

Lisätiedot

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015 ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 1 SUUNNITTELUKILPAILUN TAVOITE Jyväskylän Ruusupuiston museot, Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo, ovat akateemikko

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...2 2. Vastuuhenkilöt...2 3. Irtaimistoluettelo ja irtaimistokortti...3

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kansallisarkiston kirjasto

Kansallisarkiston kirjasto Kansallisarkiston kirjasto Valtakunnallinen arkistoalan, asiakirjadiplomatiikan sekä heraldiikan ja sigillografian tieteellinen erikoiskirjasto. Kansallisarkiston kirjasto palvelee kokoelmillaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 KÄYTTÖOHJEEN HYVÄKSYTTÄMINEN... 4 4 KÄYTTÖOHJEEN JAKELU... 4 5 KÄYTTÖOHJEEN ARKISTOIMINEN... 5

1 YLEISTÄ... 3 3 KÄYTTÖOHJEEN HYVÄKSYTTÄMINEN... 4 4 KÄYTTÖOHJEEN JAKELU... 4 5 KÄYTTÖOHJEEN ARKISTOIMINEN... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 UUDEN KÄYTTÖOHJEEN LUOMINEN TAI VANHAN PÄIVITTÄMINEN... 3 2.1 Vaikutus muihin käyttöohjeisiin... 3 2.1.1 Vanhojen dokumenttien poistaminen...

Lisätiedot

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS SISÄLLYS 1 TALOUSHALLINNON OSA-ALUEPROJEKTIN TAVOITE... 1 2 RAPORTOINNIN PERUSTA HAMKISSA... 1 3 TESTIRAPORTTI, OPH KUSTANNUSTIETOJEN RAPORTOINTI...

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

Valokuva-arkisto ristipaineissa

Valokuva-arkisto ristipaineissa Valokuva-arkisto ristipaineissa Sofia Lahti (kokoelma-amanuenssi, Suomen valokuvataiteen museo) & Leena Sipponen (tutkija, Espoon kaupunginmuseo) Kuva-arkistopäivät Helsinki, Kansallismuseo 2015 Mininäytelmä.

Lisätiedot

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot