Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijat, hyvät yliopiston omat työntekijät

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Lukuvuoden avajaiset , Joensuun kampus Rehtori Jukka Mönkkönen Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijat, hyvät yliopiston omat työntekijät Dear International students and members of the staff. Ihminen on historiansa aikana läpikäynyt useita eri vallankumouksia, jotka ovat ratkaisevasti vaikuttaneet kehitykseemme ja elämänmuotoomme. Olemme läpikäyneet kognitiivisen vallankumouksen n vuotta sitten ja maanviljelyn vallankumouksen n vuotta sitten. Niitä seurasi sarja teollisia ja tieteellisiä vallankumouksia. 250 vuotta sitten ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa koneet korvasivat lihasvoiman, toisen teollisen vallankumouksen aloitti sähkö ja kolmas vallankumous sai alkunsa puolijohteista ja tietokoneista 50 vuotta sitten. Kaikilla kumouksilla on ollut moninaisia ja ennalta arvaamattomia vaikutuksia ihmiskuntaan. Maatalouden vallankumous mahdollisti ihmisten paikalleen jäämisen seurauksena modernin järjestäytyneen yhteiskunnan ja mm. tieteen synnyn. Samalla se kuitenkin vaikutti negatiivisesti terveyteemme ja tarkoitti huonoa elämää ja kärsimystä tuhansien vuosien ajan suurelle joukolle ihmisiä. Teollinen vallankumous puolestaan mahdollisti ennen näkemättömän teknisen kehityksen, mutta samalla loi perustan ihmiskuntaa nyt uhkaavalle ilmaston muutokselle. Nyt olemme keskellä globaalia digitaalista vallankumousta, jonka seurauksia ja vaikutuksia voimme vain arvailla. Mutta joka tapauksessa se on käynnissä ja on jo merkittävästi muuttanut elämän eri osa-alueita, kuten tavaroiden tuottamista, työntekoa, kaupankäyntiä, liikennettä ja viihdettä. Internet ja älylaitteet ovat tuoneet tiedon rajattomasti kaikkien saataville ja tarjoavat julkaisualustan käytännössä kenelle tahansa ja mille asialle tahansa. Tämän pitäisi johtaa tiedon ja tietämisen demokratisoitumiseen ja mahdollistaa kaiken toiminnan pohjaamiseen rationaaliseen tietoon. Silti juuri nyt suhteestamme tutkittuun tietoon on muodostumassa uusi yhteiskunnallinen jakolinja. Yleinen ilmapiiri on muuttunut huolestuttavalla tieteen ja tiedon vastaiseksi, tai ainakin niitä vahvasti epäileväksi. Elämme tarinayhteiskunnassa ja tiede sijoitetaan tarinaksi muiden tarinoiden joukkoon. Kaikelle tutkitulle tiedolle on olemassa vaihtoehtototuuksia, jotka asettavat vaikkapa ilmastoon tai terveyteen liittyvän tutkimustiedon kyseenalaiseksi.

2 Tieteen edistäminen ja tietoon perustuvan koulutuksen kehittäminen ovat kiistatta hyvinvoinnin ja demokratian edellytyksiä. Valmiiden helppojen vastausten tilalta avoimiin kysymyksiin pohjaava tiede tarjoaa tutkimuksella perusteltuja totuuksia, joita se myös itse korjaa uusien tutkimustulosten myötä. Hyvin koulutetut ja kriittiseen ajatteluun kykenevät kansalaiset ovat vastustuskykyisempiä helppoihin vastauksiin tai joko-tai-totuuksiin tukeutuvalle populismille. Jos tutkitun tiedon ja siihen pohjaavan koulutuksen arvostus rapautuu, murentaa se hyvinvoinnin pohjaa ja on suoranainen uhka kansanvallalle. Tämä olisi myös poliitikkojen hyvä muistaa näinä vaikeinakin taloudellisina aikoina Globalisaatio ja digitalisaatio siis muuttavat elämäämme kiihtyvällä vauhdilla. Meistä valtaosa hoitaa sosiaalisia suhteitaan ja työskentelee erilaisien sosiaalisen median sovellusten kautta. Viime vuonna AirBnB n ja Uberin kaltaisten jakamistalouden sovellusten arvoksi Euroopassa arvioitiin jo 28 miljardia euroa ja kasvu jatkuu. Myös kaupankäynti siirtyy vauhdilla internetiin ja viihteen tuottaminen ja kuluttaminen ovat mullistuneet avoimissa digitaalisissa ympäristöissä. Myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä on siis aika siirtyä vastaavanlaisiin avoimiin ympäristöihin. Koulutuksessa erilaiset avoimet oppimisympäristöt ja alustat valtaavat alaa perinteisiltä opettamisen ja oppimisen tavoilta. Uutta teknologiaa ja oppimisympäristöjä otetaan käyttöön yliopistoissa laajasti, mutta valitettavasti opettajat ja opiskelijat kokevat niiden käyttöönoton vielä usein ulkokohtaiseksi. Opetusta toteutetaan uusilla teknisillä välineillä, mutta entisillä menetelmillä ja asenteilla. Ilman samanaikaista pedagogista muutosta uudet oppimisympäristöt eivät johda toivottuun lopputulokseen. Jotta tavoiteltua muutosta tapahtuisi, opetuksen kehittämistä on määrätietoisesti johdettava kaikilla tasoilla yliopiston ylimmästä johdosta tiedekunta-, laitos- ja oppiainetasolle saakka. Opetuksen kehittämiselle on luotava aikaa ja annettava sen vaatimat henkiset ja aineelliset edellytykset. Opetuksen laatua on arvioitava, se on tehtävä näkyväksi ja huippuopetusta on myös arvostettava samalla lailla kuin arvostamme huipputiedettä. Uusi oppiminen avoimissa ympäristöissä edellyttää muutosta myös opettajien ja opiskelijoiden rooleissa. Opiskelijoiden tulee entistä enemmän vastata omasta oppimisprosessistaan ja

3 oppiminen tapahtuu yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa opettajan toimiessa ohjaajana ja oppimisedellytysten luojana. Uudessa oppimisessa ei myöskään enää riitä yksin opettaminen, vaan tarvitaan tiimejä, joissa oppimiskokonaisuudet rakentuvat useiden opettajien eriytyneestä osaamisesta. Tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ei kannata valmentaa entisillä resepteillä. Akateeminen vapaus on yliopistossa tärkeä arvo, mutta se ei saa tarkoittaa juuttumista entisiin menetelmiin opettaa juuri niin kuin on aina ennenkin tehnyt. Avoin opetus vaatii siis perinteisen opettamisen rinnalle hyvinkin erilaisia uusia muotoja ja teknologioita. Se haastaa meidän kaikkien totutut ajattelutavat, mutta avaa myös mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia. Onneksi näitä toimintamalleja ja oppimisympäristöjä on meillä Itä-Suomen yliopistossa ryhdytty pontevasti kehittämään ja opettajat ovat laajalla rintamalla lähteneet innostuneesti mukaan tähän työhön. Näin olemmekin hyvässä vauhdissa menossa kohti avoimia oppimisen ja opettamisen alustoja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat myös laadukkaan ja tehokkaan koulutusyhteistyön muiden yliopistojen kanssa Tutkimuksessa avoin tiede vaatii niin ikään toimintakulttuurin muutoksen, joka johtaa aiempaa avoimempaan tiedon tuottamiseen ja kuluttamiseen. Tavoitteena on tieteen kehityksen nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen laadun ja läpinäkyvyyden parantuminen sekä tutkimuksen lisääntyvä yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Parhaimmillaan avoin tiede ja tutkimus innostavat tutkijoita, kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä tuottavat uusia oivalluksia ja arvokasta ymmärrystä. Tieteellisen julkaisemisen osalta muutos on jo käynnissä ja myös suurimmat tutkimusrahoittajat vaativat tutkimusraporttien avointa saatavuutta. Sitä varten on olemassa useita erilaisia kansainvälisiä, kansallisia ja organisaatiokohtaisia julkaisuarkistoja, joihin kaikki tutkimusraportit tulee jatkossa laittaa saataville. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden lisäksi myös tutkimusaineistojen ja käytettyjen menetelmien on jatkossa oltava avoimesti jaettuja. Tämä vaatii avointen aineistoarkistojen käyttöönottoa, johon tutkijat laittavat tutkimusaineistonsa huomattavasti nykyistä aiemmassa

4 vaiheessa tutkimusta ja laajemmin kuin tämän hetkisessä julkaisukulttuurissa tapahtuu. Näin aineistoja voidaan hyödyntää paremmin, niistä voidaan käydä reaaliaikaista kriittistä keskustelua ja johtopäätösten tekoon osallistuu suurempi ja monitieteisempi joukko tutkijoita. Kolmas avoimen tieteen komponentti on erilaisten näyte- ja rekisteriaineistojen saattaminen tutkijoiden käyttöön. Esimerkiksi terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa Suomella olisi merkittävä mahdollisuus hyödyntää meillä vuosikymmenten saatossa huolellisesti kerättyä rekisteriaineistoa, jos se olisi lainsäädännön puolesta mahdollista. Onneksi tätä lainsäädäntöä ollaan jo tarkastelemassa ja toivottavasti hyödynnämme näyte- ja rekisteriaineistomme jatkossa paljon nykyistä tehokkaammin. Avoin tiede muuttaa siis ratkaisevasti viimeiset viisikymmentä vuotta vallalla ollutta perinnettä pitää tausta-aineistot itsellä ja julkaista tulokset vain tieteellisissä lehdissä, joissa ne saavuttavat lähinnä toiset saman alan tutkijat. Myös tieteen meritoitumiskäytäntöjen on sen mukana muututtava yksittäisten julkaisujen laskemisen sijasta avoimen tieteen teon arvostamiseen Avoin tiede ei kuitenkaan rajoitu vain tutkijoihin ja tutkimusorganisaatioihin, vaan siitä hyötyvät myös julkinen hallinto, poliitikot, yritykset ja elinkeinoelämä sekä ns. tavalliset kansalaiset. Hallinnolliselle ja poliittiselle päätöksen teolle avoin tieto tarjoaa hyvän pohjan. Esimerkiksi väestön terveystietojen laaja käyttö vaikkapa alueellisten terveyserojen tunnistamisessa auttaisi kohdentamaan terveydenhuollon resursseja ja palvelujen kehittämistä tarkoituksen mukaisella tavalla. Siitä olisi oiva apu sote-uudistuksen toteuttamiseen ja saattaisipa se synnyttää myös uutta yritystoimintaa. Kansalaisten osallisuus avoimeen tieteeseen, eli ns. kansalaistiede on mielenkiintoinen ja vielä suhteellisen uusi näkökulma tieteeseen ja sen vaikuttavuuteen. Kansalaistieteen ajatus on, että kansalaiset eivät ole vain tutkimusten kohteita, vaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua tieteen tekoon havainnoimalla, oivaltamalla ja osallistumalla tieteellisen keskusteluun. Aivan kuten ihmiset jakavat ylimääräisiä huoneita matkailijoiden käyttöön AirBnB:n avulla, he voisivat jakaa tietojaan ja ajatteluaan tieteen hyväksi avoimilla tieteen alustoilla, mikä samalla lisäisi kansalaisten luottamusta tieteeseen. Saattaa kuulostaa hurjalta, mutta kuka olisi kymmenen

5 vuotta sitten kuvitellut, miten paljon vaikkapa viihteen tuottaminen ja kuluttaminen ovat muuttuneet avoimissa ympäristöissä. Yritysten ja elinkeinoelämän osalta avoin tiede yhdistyy avoimen innovaation käsitteeseen. Siinä innovaatiotoiminta on avointa kaikille halukkaille yrityksille ja yhteisöille, jolloin tieto ja osaaminen kiertävät vapaammin ja muuttuvat tuotteiksi ja palveluiksi tehokkaammin. Näin synnytetään uusia markkinoita ja uutta yrittäjyyttä. Avoimessa innovaatiossa siirrytään kohtuullisen tehottomaksi osoittautuneesta lineaarisesta teknologian siirrosta innovaatioekosysteemeihin, joissa tutkijat, yritykset ja julkiset toimijat jakavat osaamista ja ideoita keskenään. Avoin innovaatiotoiminta edellyttää myös innovaatiokäsitteen laajentamista. Innovaatiot eivät enää ole pelkkiä keksintöjä, jotka muutetaan tuotteiksi erillisissä teknologian siirtoketjuissa, vaan ne ovat myös palveluita ja prosesseja, jotka syntyvät monitieteellisissä ja monialaisissa yhteiskehittämisen alustoissa ja läpäisevät niin taloudelliset kuin sosiaaliset toimintaympäristöt. Avoin tiede ja avoin innovaatioekosysteemi ovat suuria ja vielä vaikeasti hahmottuvia kokonaisuuksia. Niihin liittyy myös paljon ratkaisemattomia teknisiä, oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Esimerkkejä alustoista ja arvoketjuista on kuitenkin jo olemassa niin meillä kuin muuallakin ja niiden kehittämistä tulee ennakkoluulottomasti jatkaa Niille, jotka pelkäävät, että avoin opetus, tiede ja innovaatio tarkoittavat jälleen jotain täysin uutta strategiaa ja toimintamallia meillä UEFissa, haluan sanoa muutaman lohdutuksen sanan. Nykyinen tutkimusstrategiamme pohjaa avoimiin, monitieteisiin tutkimusalueisiin, julkaisu- ja dataarkistojen osalta työ on käynnissä ja oppimisympäristötyössä etenemme niin ikään kohti avointa toimintakulttuuria. Näitä asioita ratkotaan myös yhdessä kumppaniyliopistojen kanssa. Ehkä eniten kyntämätöntä sarkaa on avoimen innovaatiotoiminnan osalta, jossa vetovastuun haluaisin kyllä sälyttää yrityksille ja kampuskaupungeillemme osana niiden elinkeinopolitiikkaa. Myös kansalaistieteen edistäminen vaatii vielä kaikilta osapuolilta pohdintaa ja ponnisteluja.

6 Hyvät kuulijat, digitaalinen vallankumous muuttaa suljetut, siiloutuneet toimintamallit avoimiksi ympäristöiksi. Muutos on suuri, mutta myös välttämätön ja tarjoaa oivan mahdollisuuden vahvistaa yliopistomme tutkimusta, opetusta ja vaikuttavuutta laaja-alaisesti. Arvoisat kuulijat, Times Higher Education tuoreen arvion mukaan menestyvillä yliopistoilla on hyvä tasapaino pitkän tähtäimen vision ja lyhyen tähtäimen strategisten toimien välillä, selkeä näkemys omasta roolistaan muuttuvassa toimintaympäristössä, selvä suunnitelma rakenteidensa, toimintakulttuurin, resurssien ja henkilöstön osalta sekä selkeä näkemys oman vaikuttavuutensa kasvattamisesta. Meillä Itä-Suomen yliopistossa nämä elementit ovat hyvässä kunnossa, vaikka ne ovat vaatineet joskus raskaitakin ratkaisuja. Niitä olemme tänäkin vuonna joutuneet kampuksien ja muiden rakenteiden osalta tekemään. Koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuuden ja erilaisten rankingien valossa Itä-Suomen yliopistolla menee varsin hyvin. Olemme kansallisesti erittäin vahva toimija ja kansainvälisissä vertailuissakin pärjäämme erinomaisesti. Tuoreella Shanghain listalla, joka perustuu huippututkimuksen tunnuslukuihin, olemme maailman 400 parhaan yliopiston joukossa ja Suomen toiseksi paras yliopisto. Tästä voimme kaikki olla ylpeitä. Kiitos menestyksestämme kuuluu koko henkilökunnalle ja opiskelijoille. Yhdessä luomme sen henkisen, toiminnallisen ja rakenteellisen pohjan, jonka päälle menestys rakentuu. Näillä tuloksilla on merkitystä myös käynnissä olevassa keskustelussa Suomen korkeakoulumallin tulevaisuudesta ja esimerkiksi yliopistojen mahdollisesta jaosta tutkimus- ja koulutusyliopistoihin. Oli malli jatkossa mikä hyvänsä, Itä-Suomen yliopisto on, ja tulee olemaan jatkossakin yksi maamme johtavista monialaisista tutkimusyliopistoista.. Ladies and gentlemen, according to the THE report Class of 2030: Which Universities Will Rise And How Will They Do It?, successful institutions are characterized by their balance of long-term vision with short-term execution of strategy; clear view of the changing world and their role in it; robust plan to generate the resources, people and culture needed to be successful; focus on innovation including harnessing new partnerships and institutional models; and outward-looking and impact-focused nature.

7 These elements are pretty sound in our university. In different rankings of performance and quality, UEF is one of the national leaders and, by international comparison, too, we are ranked very high. In the recent Shanghai ranking, we were among the 400 best universities globally, and the second best in Finland. This would not have been possible without all of you - staff members and students alike - believing in yourselves and in our university, and being committed to its development. I thank you all for this. To keep these positions, and further develop the quality of our research, education, and societal impact, constant efforts are needed. Digital revolution is changing the world rapidly, and open science, open education, and open innovation will be the foundations for future success. We are in the right way towards to it, but a lot of work still needs to be done in legislation, technical platforms, ethical issues, and especially in our operational culture. However, I am convinced that we will be able to do it together. Toivotan kaikille opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja koko henkilökunnalle innostavaa alkavaa akateemista lukuvuotta. Kiitän kaikkia yliopiston sidosryhmiä ja ystäviä arvokkaasta tuestanne ja uskon hedelmällisen yhteistyömme Itä-Suomen ja koko maamme menestyksen eteen vain vahvistuvan jatkossa.