TIIVISTELMÄ KESKUSTAN HUOLTOTUNNELIN RISKIKARTOITUKSESTA (FORTUM)

Transkriptio

1 1 (5) TIIVISTELMÄ KESKUSTAN HUOLTOTUNNELIN RISKIKARTOITUKSESTA (FORTUM) Tiivistelmän laatinut Ksv/Teknistaloudellinen toimisto/ps Kartoituksen tavoitteena oli tunnistaa tärkeimmät turvallisuus-, ympäristö-, terveys- ja käyttövarmuusriskit sekä valmistella oikein kohdistettu toimenpidesuunnitelma riskien hallinnan parantamiseksi. Riskikartoitus tehtiin maaliskuussa 2004 Seqhaz -menetelmällä. Seqhaz on suhteellisen nopea riskien analysointitekniikka, jota on toistaiseksi käytetty n. 300 kohteessa. Se soveltuu kaikentyyppisiin teollisuuskohteisiin ja on helposti räätälöitävissä myös muunlaisiin kohteisiin. Seqhaz toimii parhaiten esisuunnittelun yhteydessä tehtävässä riskien kartoituksessa. Lisäksi se karkean tarkkuuden menetelmänä soveltuu yleisesti keskikorkean tai matalan riskitason kohteisiin ja myös korkean riskitason kohteille, kun tavoitellaan yleisnäkemystä riskeistä. Seqhaz -riskikartoituksessa tunnistetaan vaaratilanteita hiljaisessa aivoriihessä, jossa työryhmän jäsenet erityisten avainsanojen (kohteen osat, vaaratilanteiden syyluokat, vaaratilanteiden seurausluokat) avulla järjestelmällisesti edeten kirjoittavat kuvauksia sattuneista ja läheltä piti -tapauksista sekä tapauksista, joiden arvelevat olevan mahdollisia. Kullekin vaaratilanteelle arvioidaan kriittisyys (s.o. riski/tärkeys) toimenpidetarpeiden priorisoimiseksi. Riskikartoitus käsittää myös toimenpidekeskustelut tärkeimmiksi arvioiduista riskeistä. Tässä kartoituksessa vaaratilanteiden seuraus- ja riskiluokat ovat kunkin osallistujan omia näkemyksiä, niitä ei yhteismitallistettu suuren lukumäärän ja rajallisen ajan takia. Kukin henkilö esitteli itse kirjaamistaan riskeistä sellaiset mielestään merkittävimmät, joita siihen mennessä ei ollut vielä käsitelty. Tunnelia tarkasteltiin kokonaisuutena ja vaiheittaista käyttöönottoa, eli esimerkiksi vain länsipään käyttöönottoa aluksi, ei voida tämän tarkastelun ja suunnitelmien pohjalta suositella. Työryhmä käsitteli tarkemmin 36 tärkeimmäksi katsomaansa riskiä. Nämä 36 kattoivat myös 65 muuta samankaltaista tapahtumaa havaituista 245 riskistä. Seurauksiltaan vakavimmiksi vaaratilanteiksi todettiin eri syistä syttyneet tulipalot ja liikenneonnettomuudet. Työryhmän on esittänyt varautumisehdotukset näihin ja muihin tärkeimmiksi katsottuihin riskeihin. Toimenpide-ehdotuksia tehtiin teknisiin yksityiskohtiin ja kokonaisiin järjestelmiin sekä toimintatapoihin, joilla pyritään saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n alueiden käytön suunnittelun tavoitteet

2 LIITE 6 Vp:n asiaan nro 4/Kslk (5) edistää turvallisen ja terveellisen toimintaympäristön luomista sekä maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa suunnitelman toteuttamisen vaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Seurauksiltaan erääksi vakavimmista vaaratilanteista todettiin tulipalo. Tulipalon seurauksena järjestelmään saattaa levitä myrkyllisiä palokaasuja ja savu voi estää tai vähentää näkyvyyttä vaikeuttaen pelastustoimia ja henkilöiden poistumista. Mahdolliset lämpövaikutukset saattavat henkilö- ja omaisuusvahinkojen lisäksi aiheuttaa rakenteiden ja järjestelmien eriasteisia vaurioitumisia, joiden seurauksena on tunnelijärjestelmän käyttökatkoksia. Tulipalon todennäköinen aiheuttaja on ajoneuvo esimerkiksi kolarissa, erilaiset puhaltimet, pumput, moottorit ym. sähkölaitteet, kaapelit ja niiden kytkennät sekä huoltotyöt ja avotulenkäsittely yleensä. Toimenpide-ehdotuksena työryhmä ehdottaa tunneliin maanalaisiin liikennetiloihin soveltuvaa osoitteellista palontunnistusjärjestelmää, joka aloittaa tarvittavat palonhallinta-, liikenteenohjaus- ja henkilöopastustoimet oikea aikaisesti ja ennalta sovitusti. Lisäksi tarvitaan maanalaisiin liikennetiloihin soveltuva palonhallintajärjestelmä, joka pitää sisällään mm.: osoitteellisen paloilmoitinjärjestelmän A-luokan sprinklerijärjestelmän tehokkaan, varmennetun ja ohjattavissa olevan savunpoistojärjestelmän osastoinnin, jonka palo-oviratkaisujen on oltava toimivia Poistumistiejärjestelyjen ja -järjestelmien pitää olla varmatoimiset ja selkeästi opastetut. Merkki- ja turvavalo-ohjeen taso poistumistieopastuksessa ei ole näkyvyyden ja selkeyden osalta riittävä. Muu turvallisuusopastus täydentää poistumistieopastusta ja auttaa ihmisten maanalaisen tilan hahmottamista, sekä opastaa hätätilanteessa lyhyintä mahdollista reittiä turvaan. Hissien sekä poistumisteiden ylipaineistuksen ja ilmanvaihtopuhaltimien pitää olla varmennettuja tai niillä pitää olla varajärjestelmät. Opastuksen, selkeän osoitetiedon ja valaistuksen tulee toimia myös poikkeustilanteissa ja riittävän pitkään. Kluuvin tunnelin järjestelmät pitää saattaa samalle tekniselle ja turvallisuustasolle kuin uudenkin tunnelin järjestelmät ennen liikennöinnin aloittamista. Kaikki sähkö, tele ym. kaapelit sekä eristetyt vesiputket on vedettävä palolta suojatuissa kanavissa lattiarakenteen alla tai palolta suojatuissa

3 LIITE 6 Vp:n asiaan nro 4/Kslk (5) kouruissa tai urissa seinillä tai katossa. Vain suorat vedot valaisimille, opasteille, yms. saavat olla pinta-asennuksia. Varsinkin ne tunneliosuudet, joissa kalliopeite on ohut tai erityisen heikkorakenteinen, tulee suunnitella huomioiden mahdollinen palo tai räjähdys sekä maanpäälliset rakenteet. Mitoituspaloksi ehdotettiin 100 MW paloa ilman paloa hillitsevien suojausjärjestelmien toimintaa. Erilaiset kolarit, rikkoutuneet ajoneuvot, täydet pysäköintitilat tai huoltopihat aiheuttavat toimintahäiriötä joista seuraa ruuhkautumista ja palvelutason laskua. Näiden toimintahäiriöiden seurauksena vakavampien seurannaisvaikutusten mahdollisuus kasvaa merkittävästi. Toimenpide-ehdotuksena henkilöliikenteen estämiseksi huoltotunneliosuudella sekä läpiajon estäminen välillä Ruoholahti Kluuvi ja sovitun maksimissaan 30 km/h nopeusrajoituksen noudattaminen todettiin välttämättömiksi turvallisuustasoa ylläpitäviksi asioiksi. Erilaisia keinoja mainittujen asioiden varmistamiseksi löydettiin useita. Henkilöliikenteen estäminen huoltotunneliosuudella: kameravalvonta ja välitön puuttuminen rikkeisiin ajolupakäytäntö huoltotunneliin huoltotunnelin tulisi olla erilainen visuaalisestikin liityntöjen oikea sijoitus ja merkitseminen virhevalintojen estämiseksi -selkeät opasteet 30 km/h nopeusrajoituksen noudattaminen ja muu liikenne turvallisuus: kameravalvonta ja välitön puuttuminen rikkeisiin ajoluvan epääminen toistuvista rikkeistä (huoltoliikenne) mekaaniset hidasteet ajorataan visuaaliset merkinnät tunnelirakenteissa jonon muodostuksen välttäminen liityntöjen oikea tyyppi, sijoitus ja merkitseminen -selkeät opasteet Tunneliin tarvitaan automaattinen liikenteen / ruuhkan tunnistusjärjestelmä, jonka avulla toimenpiteet voidaan joko automaattisesti tai valvomosta käsin aloittaa nopeasti ja oikein. Vaihtuvatekstiset opasteet helpottavat tiedon jakamista erilaisissa tilanteissa. Työryhmän sisällä oli erilaisia näkemyksiä maanalaisiin tiloihin sopivasta liittymätyypistä ja niiden turvallisuudesta. Liittymien tyyppi tulee määritellä asiantuntijoiden toimesta tarkemman analyysin perusteella.

4 LIITE 6 Vp:n asiaan nro 4/Kslk (5) Ryhmä jätti tarkempien toimenpide-ehdotusten tekemisen liikennesuunnittelulle ja liikennesuunnitteluriskianalyysille. Erilaisten vesien tulviminen esimerkiksi kulkuaukkojen ulkopuolisten tai tunnelissa olevien putkijohtojen rikkoutuessa tai erityisen rankalla sateella saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Näiden vaaratilanteiden riskien vähentämiseksi Ruoholahdenkadun liittymän läheisyydessä olevat kaukolämpöputket tulisi uusia ja ne tulee varustaa kosteushälytyksellä. Sisääntulorampin ajoluiska tulee suunnitella korkeammaksi niin, että vesi ei helposti pääse tunneliin. Alueen sadevesikaivojen määrää tulee lisätä. Sadevesien tulvimisen estämiseksi tulisi olla kynnys ennen ajoluiskaa asiallisesti viemäröitynä (Ruoholahdenkatu). Tunnelissa olevat kaukokylmäputket tulee varustaa kosteushälytyksellä ja tunnelista lähtevät ja tulevat putket tulee varustaa suluilla, joissa on painevartiointi. Alenevan paineen tulee sulkea venttiilit. Tunneliin tuleva veden keräilyallas tulee mitoittaa noin 300 m 3 tilavuudelle, jolloin mahdollisessa putkivuodossa tuleva vesimäärä mahtuu altaaseen. Allas tulee pitää mahdollisimman tyhjänä jotta tilavuus olisi käytettävissä. 300 m 3 on riittävä myös palotilanteessa. Toiminnallisuuteen ja yleiseen turvallisuustasoon tunnelijärjestelmässä liittyy suuri joukko erilaisia toimintoja ja toimijoita, minkä seurauksena asioiden yhteensovittaminen ja yhtenäinen toimintamalli on erittäin tärkeää. Työryhmä ehdottaa tämän johdosta hankkeelle turvallisuusvastaavaa jo hankkeen alkuvaiheessa, jotta asiat tulisivat järjestelmällisesti sovittua ja ylläpidettyä koko tunnelin elinjakson ajan. Tunnelilla tulee olla keskusvalvomo, jossa on jatkuva miehitys. Valvomohenkilökunnalla tulee olla käytettävissään tarvittavat resurssit normaalin operoinnin ja poikkeustilanteiden välittömään hoitamiseen. Pelastuslaitokselle tulee varata johtopaikka tai -paikkoja sisäänmenon/ -menojen välittömästä läheisyydestä. Tunnelin ja siihen liittyvien erillisten tilojen palontunnistus-, hälytys- ja ohjausjärjestelmien tulee kyetä välittämään toisilleen ennalta sovittavaa tietoa ja toimimaan keskitetysti valvomosta käsin. Tämä tarkoittaa vanhojen järjestelmien saattamista uusien järjestelmien tasolle ja tiedon siirron sopimista eri osaprojektien kesken. Viranomaisverkon riittävän toiminnallisen ja teknillisen tason saavuttamiseksi tulee viranomaisverkon rakentamisesta neuvotella pelastusviranomaisten kanssa jo ennen suunnittelua. Tunnelin tai sen osan sulkemisen varalta tulee laatia varasuunnitelma yhdessä asiakkaiden kanssa ja ne tulee huomioida myös maanpäällisiä tilankäyttöratkaisuja suunniteltaessa.

5 LIITE 6 Vp:n asiaan nro 4/Kslk (5) Tunnelin käyttöönoton jälkeisiä laajennuksia varten on varattava riittävän pitkät lähdöt, joihin palontunnistus- ja hallintajärjestelmät ulottuvat. Louhintaräjäytysten painevaikutukset on huomioitava tunnelia mitoitettaessa. Louheen ajo sallitaan vain tunnelin ollessa suljettuna. Jatkotoimenpiteenä tunneliprojektin tehtävät riskikartoituksen täydentämiseksi ja hyödyntämiseksi asianmukaisella tavalla ovat seuraavat: käsittelemättä jääneiden riskien toimenpidekeskustelujen järjestäminen päätöksenteko ehdotetuista toimenpiteistä; mikäli työryhmän suosituksista poiketaan, tulee poikkeaminen perustella projektin myöhempien vaiheiden riskianalyyseista päättäminen päätösten toteuttaminen ja toteutuman seuranta; tarkistettava, miten päätökset toteutuvat suunnitteluasiakirjoissa ja myöhemmin toteutuksessa, siis työmaalla ja käyttöönoton valmisteluissa. Edellä kuvattujen jatkotoimien varmistamiseksi suositellaan, että projektissa perustettaisiin erityinen seurantaryhmä. Ryhmän kokoonkutsujana toimisi projektipäällikkö.