Tietohallintostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietohallintostrategia 2005-2008"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2005 Tietohallintostrategia Helsinki 2005 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2005 Tietohallintostrategia Helsinki 2005 ISBN ISSN

4 ISSN Merenkulkulaitos, Helsinki 2005

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Projektin ohjausryhmä: Jukka-Pekka Suonikko, puheenjohtaja Rolf Bäckström Anna Jokela Pasi Mäkinen, Capgemini Ritva Punta Harri Toivonen Tiina Tuurnala Ari Vanninen, Capgemini, sihteeri Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Tietohallintostrategia Tiivistelmä Merenkulkulaitos on asettanut tavoitteeksi laitosyhtenäisen toimintatavan ja eräänä sen toimenpiteenä on laitostasoisen tietohallintostrategian laatiminen. Tämä tietohallintostrategia vastaa sekä Merenkulkulaitoksen ulkoisiin että sisäisiin toimintaympäristön muutoksiin. Ulkoisia muutospaineita syntyy merenkulun kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöelimien työstä sekä valtion tietohallinnon ohjauksen kehittämisestä. Merenkulkulaitoksen rakennemuutos useine lähiajan organisaatiomuutoksineen aiheuttaa myös muutoksia tietohallinnon palveluille. Tässä tietohallintostrategiassa kehitetään tietohallinnon ohjaukseen ja hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Tällä pyritään yhtenäiseen toimintamalliin, parempaan tietohallinnon hankkeiden hallintaan, kustannustietoisuuteen ja asiakastyytyväisyyden kasvuun. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio määriteltiin seuraavasti: Merenkulkulaitoksen tietohallinto tukee Merenkulkulaitosta ylläpitämään ja kehittämään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen perustoimintaedellytyksiä tiedon hallinnan, teknologian ja yhteentoimivien tietojärjestelmien avulla. Asiakaslähtöisten tavoitteiden toteutumisen kansainvälistyvässä ympäristössä turvaavat tehokas toiminta ja henkilöstön osaaminen. Työssä määritettiin seitsemän Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategista tavoitetta: 1) Tietohallinnon palvelut tukevat ja tehostavat toiminnan prosesseja 2) Yhteisesti sovitut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat 3) Tuorein tieto on kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä 4) Yhteensopivat tietojärjestelmät 5) Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen 6) Sähköinen asiointi 7) Tietoturva otetaan huomioon kaikessa toiminnassa Kullekin näistä tavoitteista esitettiin kuvaus, vaikuttavuus, toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ja toimenpiteiden mittarit. Tietohallintostrategiassa määriteltiin Merenkulkulaitokselle tietohallintotyön ohjaamiseksi tietohallinnon hallintomalli. Lisäksi laadittiin ehdotus strategian toteutumista tukeviksi toimenpiteiksi ja projekteiksi vuosille Avainsanat (asiasanat) Tietohallinto, strategia, toiminnan ohjaus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2005 Kokonaissivumäärä Kieli 53 suomi Jakaja Merenkulkulaitos ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6

7 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 3 (38) Sisältö 1. Tiivistelmä Tausta tietohallinnon strategiatyölle Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit Merenkulkulaitoksen palvelukorit Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikatauluksi Yhteenveto Johdanto Tausta tietohallinnon strategiatyölle Strategiatyön organisointi ja työn läpivienti Keskeiset käsitteet Tietohallinnon määritelmä tässä työssä Tietohallinnon viitekehys Meriliikenteen telematiikka ja tietohallinto Merenkulkulaitoksen toiminnan vaatimukset tietohallinnolle Meriliikenteen kasvu ja meriliikenteessä vaadittavat seurantajärjestelmät Logistiset kuljetusketjut ja turvatoimien hallinta Navigointitarpeet, merikarttatuotanto ja merikartoitusaineiston turvaaminen Valtion tietohallinnon ohjaus Merenkulkulaitoksen sisäiset organisaatiomuutokset Tietohallinnon nykyinen palvelevuus Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategiset tavoitteet Tietoturvan merkitys Strategisia tavoitteita tukevat toimenpiteet Tietohallinnon strategisten tavoitteiden mittarit Merenkulkulaitoksen palvelut tietohallinnolliset korit Tietohallinnon hallintomalli Seurantakokous Tietohallinnon ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä Arkkitehtuuriryhmä... 37

8 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 4 (38) 11.5 Laitosjohtoryhmä Toimenpiteiden aikataulutus Ehdotus strategiatyössä suunniteltujen toimenpiteiden aikataulusta Kuvat Kuva 1. Merenkulkulaitoksen palvelukorit Kuva 2. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli Kuva 3. Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikataulusta Kuva 4. Tietohallinnon viitekehys Kuva 5. Merenkulkulaitoksen palvelukorit ja niiden keskeinen ominaisuus Kuva 6. Cobit-kypsyysmallin kehitysportaat Kuva 7. Operatiiviset liikenteen hallintapalvelut - ja logistiikka- ja liikennetietopalvelut korit Kuva 8. Tuotannolliset palvelut ja hallinnolliset palvelut -korit Kuva 9. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli Kuva 10. Ehdotus toimenpiteiden aikataulusta Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Arvio nykytilasta Merenkulkulaitoksen tietojärjestelmät (ei tässä raportissa) Strategisia tavoitteita tukevien toimenpiteiden kuvaukset Toimenpiteiden riippuvuus toisistaan Strategisia tavoitteita tukevat toimenpiteet Cobit-kypsyysmalli

9 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 5 (38) 1. Tiivistelmä 1.1 Tausta tietohallinnon strategiatyölle Merenkulkulaitos on asettanut tavoitteeksi laitosyhtenäisen toimintatavan ja eräänä sen toimenpiteenä on laitostasoisen tietohallintostrategian laatiminen. Tietohallintotyötä tehdään keskitetyn tietohallintoyksikön lisäksi monessa toimintayksikössä, kuten telematiikkayksikössä, merikartoituksessa ja väylänpidossa. Tietohallintotyö on siis Merenkulkulaitoksessa hajautunut. Tämä strategiatyö koskee koko laitoksen tietohallintoa. Tämä tietohallintostrategia vastaa sekä Merenkulkulaitoksen ulkoisiin että sisäisiin toimintaympäristön muutoksiin. Ulkoisia muutospaineita syntyy merenkulun kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöelimien työstä sekä valtion tietohallinnon ohjauksen kehittämisestä. Merenkulkulaitoksen rakennemuutos useine lähiajan organisaatiomuutoksineen aiheuttaa myös muutoksia tietohallinnon palveluille. Tässä tietohallintostrategiassa kehitetään tietohallinnon ohjaukseen ja hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Tällä pyritään yhtenäiseen toimintamalliin, parempaan tietohallinnon hankkeiden hallintaan, kustannustietoisuuteen ja asiakastyytyväisyyden kasvuun. 1.2 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio Merenkulkulaitoksen tietohallinto tukee Merenkulkulaitosta ylläpitämään ja kehittämään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen perustoimintaedellytyksiä tiedon hallinnan, teknologian ja yhteentoimivien tietojärjestelmien avulla. Asiakaslähtöisten tavoitteiden toteutumisen kansainvälistyvässä ympäristössä turvaavat tehokas toiminta ja henkilöstön osaaminen. 1.3 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit Työssä määritettiin seitsemän Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategista tavoitetta. Seuraavissa nelikentissä on esitetty kunkin tavoitteen kuvaus, vaikuttavuus, toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ja toimenpiteiden mittarit. 1) Tietohallinnon palvelut tukevat ja tehostavat toiminnan prosesseja

10 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 6 (38) Tavoitteen kuvaus Toiminnan prosessit on kuvattu ja toiminnan tarpeet tietohallinnolle on määritelty. Tietohallinnon palveluita kehitetään yhteistyössä toiminnan kehittämisen kanssa. Tietohallinto vastaa osaltaan toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteen vaikuttavuus Kun toiminnan prosessit on kuvattu, ne antavat lähtökohdan prosessien jatkuvalle kehittämiselle toimintaympäristön muutoksien mukaan. Toimintojen ja tietohallinnon yhteistyöllä pystytään määrittämään ne prosessin kohdat, joissa tietohallinnon tuki mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Tietohallinnon hallintomalli varmistaa toimintojen ja tietohallinnon panostukset toiminnalle tärkeisiin kohteisiin. Tavoitetta tukevat toimenpiteet Toiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellä tavalla Tietohallinnon toimintamallin sopiminen Nykyisten palvelutasojen selvitys Palvelutasojen sopiminen kattavasti Asiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönotto Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen Omistajuuden määrittely Poikkeamien kirjaaminen ja käsittely Tavoitteen seurantamittarit Toiminnan prosessit on kuvattu yhtenäisellä tavalla Tietohallinnon palvelutasot on määritelty Vuoden aikana käytyjen seurantakokousten määrä Nykytilan arkkitehtuuri on koottu mm. tietomalli ja järjestelmäkartta on kuvattu Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset

11 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 7 (38) 2) Yhteisesti sovitut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat Tavoitteen kuvaus Tietohallinnon hankkeita kehitetään, seurataan ja priorisoidaan Merenkulkulaitoksen ja yhteistyöalueiden toiminnan lähtökohdista yhteisillä toimintamalleilla. Tietohallintoa johdetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä Merenkulkulaitoksen henkilöstöstrategian mukaisesti Tavoitetta tukevat toimenpiteet Tietohallinnon toimintamallin sopiminen ja käyttöönotto Omistajuuden määrittely Tietohallinnon kustannusten nykytilan selvittäminen Tietohallinnon kustannusten seurantajärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto Yhteisen projektityömallin laatiminen ja käyttöönotto Keskitetyn sopimusten ja lisenssien hallinnan käyttöönotto Tavoitteen vaikuttavuus Tietohallinnon hallintomalli varmistaa toiminnan ja tietohallinnon resursoinnin Merenkulkulaitoksen toiminnalle tärkeisiin kohteisiin. Toiminnan prosesseilla on omistajat, jotka vastaavat prosesseja tukevien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta koko järjestelmän elinkaaren ajan. Tietohallinnon palveluita kehitetään laitoksessa yhtenäisellä tavalla kustannustietoisesti ja kokonaisuutta koordinoimalla. Toimintaympäristöön kohdistuvia muutoksia voidaan hallita paremmin. Tavoitteen seurantamittarit Ohjausmallin mukaisten kokousten lukumäärä Jokaiselle järjestelmälle on määritelty omistaja Kustannuksia seurataan laitostasolla Laitostasoinen projektityömalli on kuvattu ja otettu käyttöön Projektien aikataulujen pitävyys Tietohallintohenkilöstön työtyytyväisyys Tietohallintopalvelusopimukset ja lisenssit ovat keskitetysti hallinnassa 3) Tuorein tieto on kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä Tavoitteen kuvaus Tiedon tarvitsijat tietävät mitä tietoa on olemassa, käytettävissä ja mistä tieto on saatavissa - tiedon löytäminen on helppoa. Tavoitetta tukevat toimenpiteet Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Merenkulkulaitoksen tietohakemiston laatiminen Omistajuuden määrittely Keskitetyn sopimusten ja lisenssien hallinnan käyttöönotto Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Asiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönotto Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen Tavoitteen vaikuttavuus Merenkulkulaitoksella on käytössä koko laitoksen tietomalli, joka kuvaa keskeiset tietojoukot. Tiedoille on määritelty omistajat, joilla on tietojen ylläpitovastuut. Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrittävät tietojen käytön ja saatavuuden. Organisaation toimintaan vaikuttavat tiedot ovat saatavissa ja helposti löydettävissä. Asiakastyytyväisyyttä mittaamalla voidaan tietoon liittyviä palveluita seurata ja kehittää. Tavoitteen seurantamittarit Laitostasoinen tietomalli on laadittu tiedon arkkitehtuuri Tiedoille (tietovarastoille, organisaatiotieto) on määritelty omistajat Esim. puhelinluettelolla on vastuuhenkilö Tietohallinnon yhteyshenkilöiden tiedot on helposti löydettävissä esim. tiedot intranetissa Asiakastyytyväisyys Intranet-hakujen kehittäminen ja tiedon löytäminen Tietohallintopalvelusopimukset ja lisenssit ovat keskitetysti hallinnassa

12 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 8 (38) 4) Yhteensopivat tietojärjestelmät Tavoitteen kuvaus Tietohallinnon toimintamalli ja tiedon hallinnan rakenteet mahdollistavat yhteistoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti. Järjestelmät on integroitu toimintojen tarpeiden mukaan. Tavoitteen vaikuttavuus Laitostason tietohallinnon arkkitehtuurit on kuvattu ja niiden pohjalta on mahdollista suunnitella kansallisten ja kansainvälisten järjestelmäpalvelujen toteutuksia. Arkkitehtuuria voidaan kehittää valtion tietohallinnon ohjauksen suuntaan valtionhallinnon yhteisten prosessien (taloushallinto jne.) osalta sekä kauppamerenkulun logistista ketjua tukevaksi. Tavoitetta tukevat toimenpiteet Toiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellä tavalla Tietohallinnon toimintamallin sopiminen ja käyttöönotto Väylävirastojen yhteistyömuotojen selvittäminen METO-yhteistyö Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Yhteisen projektityömallin laatiminen ja käyttöönotto Tavoitteen seurantamittarit Projektityömalli on laadittu ja sitä sovelletaan laitoksen projektityössä kokonaisohjaus toimii Tietomalli ja järjestelmäkartta on kuvattu Tavoitetilan arkkitehtuuri on kuvattu Työasemien lukumäärä / käyttäjä Mitä vähemmän työasemia, sitä vähemmän on erilaisia teknisiä ratkaisuja Sovellusten lukumäärä Erityisesti päällekkäiset sovellukset Tiedonsiirto tapahtuu automaattisesti rajapintojen hoito Yhteistyömuodot väylävirastojen kanssa on selvitetty 5) Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen Tavoitteen kuvaus Osaaminen keskittyy määriteltyihin Merenkulkulaitoksen tietohallinnon ydintoimintoihin. Käyttäjien ja tietohallinnon henkilöstön osaaminen on johdettua ja toiminnan tavoitteiden mukaista. Tavoitteen vaikuttavuus Merenkulkulaitoksessa tunnetaan tietohallinnon osaamistarpeet ja nykyinen osaamistaso. Osaamista kehitetään suunnitelmallisesti toimintojen tavoitteista lähtien. Toimintamalli tukee myös käyttäjien osaamista, jota voidaan seurata järjestelmien käytön palautteista. Osaamisen kehittyminen lisää tietohallintohenkilöstön työmotivaatiota ja parantaa osaltaan työilmapiiriä. Tavoitetta tukevat toimenpiteet Määritellään Merenkulkulaitoksen tietohallinnon ydintoiminta Tietohallintohenkilöstön tunnistaminen Tietohallinnon osaamistarpeiden kartoitus Tietohallinto-osaamisen kartoitus Asiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönotto Poikkeamien kirjaaminen ja käsittely Tietohallinnon toimintamallin sopiminen Vaihtoehtoisten tuotantomallien soveltaminen Tavoitteen seurantamittarit Tietohallinnon henkilötyöpäivien määrä Konsultoitavan / ostettavan työn määrä Koulutettujen lukumäärä vuodessa Asiakastyytyväisyys Tietohallintohenkilöstön ilmapiiri Tietohallintoresurssin kohdistuminen määriteltyihin ydintehtäviin

13 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 9 (38) 6) Sähköinen asiointi Tavoitteen kuvaus Lisätään tarpeellisten sähköisten asiointipalvelujen määrää eri sidosryhmille. Kehitetään sähköisen asioinnin prosesseja niin, että palveluilla tehostetaan sekä palvelujen käyttäjien että Merenkulkulaitoksen työtä ja nopeutetaan palvelua. Tuetaan voimakkaasti asiakkaan itsepalvelua. Sähköisen asioinnin palvelut ovat helppokäyttöisiä ja ne parantavat osaltaan Merenkulkulaitoksen julkisuuskuvaa. Tavoitetta tukevat toimenpiteet Toiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellä tavalla Kehitetään itsepalvelua tukevia prosesseja ja ratkaisuja Tietohallinnon toimintamallin sopiminen ja käyttöönotto Väylävirastojen yhteistyömuotojen selvittäminen Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen Yhteisen projektityömallin laatiminen ja käyttöönotto Kustannus- / hyötymallin laatiminen Tavoitteen vaikuttavuus Merenkulkulaitoksen sähköisen asioinnin (ulkoiset ja sisäiset) tarpeet ja kehittämisen painopisteet ovat selvillä. Sähköisten palveluiden toteutuksessa käytettävä arkkitehtuuri ja ratkaisut (esim. tunnistaminen) perustuvat valtion tietohallinnon tai väylävirastojen / hallinnonalan yhteisesti kehitettyihin standardiratkaisuihin. Sähköiset asiointipalvelut on kytketty tietoturvallisesti toiminnan prosesseihin. Palvelut muuttuvat tehokkaiksi sekä ympärivuorokautisiksi ja kustannukset alenevat. Tavoitteen seurantamittarit Asiakastyytyväisyys Markkinatutkimus tarpeista ja palvelujen toteutusten jälkeen käytöstä Sähköisten asiointipalvelujen (ulkoiset ja sisäiset) tarpeet on määritelty Sähköisten asiointipalvelujen käytön ja käyttäjien lukumäärä Manuaalisten ja sähköisten itsepalvelujen välinen suhde Sähköisten asiointipalvelujen lukumäärä Sähköisiin asiointipalveluihin kohdistuneet kustannukset Löydetyt yhteistyökohteet väylävirastojen kanssa Kustannus- / hyötymalli on käytössä 7) Tietoturva otetaan huomioon kaikessa toiminnassa Tavoitteen kuvaus Merenkulkulaitoksella on toimintaa tukeva tietoturvapolitiikka, jonka mukaan toimitaan. Toimintojen ja teknisten ratkaisujen tietoturvatasot on määritelty ja tekninen tietoturva on toteutettu vaatimuksien mukaisena. Tavoitteen vaikuttavuus Laitostasolla noudatetaan yhteistä kaikille viestittyä ja ymmärrettyä tietoturvapolitiikkaa. Tietoturvapolitiikka on jalkautettu toiminnan prosessien käytännön toimenpiteiksi (esim. HRtoiminto, tietoturvan huomiointi henkilövaihtuvuudessa). Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrittävät tietojen käytön ja saatavuuden. Tavoitetta tukevat toimenpiteet Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen Omistajuuden määrittely Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Poikkeamien kirjaaminen ja käsittely Väylävirastojen (hallinnonalan) yhteistyömuotojen selvittäminen Tavoitteen seurantamittarit Havaittujen tietoturvaongelmien määrä ja niistä seuranneet toimenpiteet Tietoturvakoulutuksen saaneiden määrä politiikka-asiat sekä muu koulutus Tietoturvayhteistyön määrä väylävirastojen kesken Tietoturvayhteistyömuodot on selvitetty väylävirastojen ja hallinnonalan osalta

14 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 10 (38) 1.4 Merenkulkulaitoksen palvelukorit Merenkulkulaitoksen tietohallinnon palvelut on mallinnettu tietohallinnon vaatimuksien sekä erilaisten ominaisuuksien (esim. omistajuus) mukaan koreiksi, joille on määritelty tietohallinnon palvelujen kehittämistasot. Korit auttavat kehittämään tietohallinnon palveluja kokonaisuutena. Operatiiviset liikenteen hallintapalvelut Koriin kuuluu: VTS-toiminta (Pohjanlahti, Saaristomeri, Suomenlahti ja Saimaa, kanava-automaatio) ja talvimerenk. avustaminen, merivaroitusjärj. Tälle ympäristölle tyypillistä on ympärivuorokautinen toiminta ja näin ollen tietohallinnon palvelujen jatkuva saatavuus (järjestelmien toimintavarmuus 24/7 ja palvelujen päivystykset). IT-hallinnan asiat ja ratkaisut ymmärretään syvällisesti ja kauaskantoisesti. Koulutusta ja viestintää tuetaan johtavin konseptein ja tekniikoin Kaikki ongelmat ja poikkeamat tutkitaan syy-seuraus analyysein ja niille laaditaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet Riskit ja hyödyt on määritetty Ulkopuolisia asiantuntijoita hyödynnetään ja vertailuja käytetään ohjauksessa. Seuranta, itsearviointi ja viestintä hallinnan tavoitteista on jatkuvaa toimintaa. Logistiikka- ja liikennetietopalvelut Koriin kuuluu: Kauppamerenkulun alus-, tavara- ja henkilövirrat Palvelujen tavoitteena on kauppamerenkulun logistiikkaketjun tukeminen ja kehittäminen yhteistyössä yhteisöjen ja toimijoiden kesken. Tavoitteellinen palveluaika tämän korin tietohallintopalveluille on IT-hallinta-asiat ymmärretään kaikilla tasoilla ja niitä tuetaan koulutuksella IT-prosessit ovat linjassa toiminnan prosessien ja IT-strategian kanssa Syy-seuraus analyysi on käytössä. Prosesseja kehitetään jatkuvasti; parhaat sisäiset käytännöt on ohjeistettu

15 Tuotannolliset palvelut TIETOHALLINTOSTRATEGIA 11 (38) Koriin kuuluu tuotannolliset palvelut + seur. yksiköiden palveluita: Väylänpito, Merikartoitus, Yhteysalusliikenne, Meriturvallisuus, Alusrekisteripalvelut, Tilastopalvelut ja eri viranomaisjärjestelmät Tässä korissa olevien järjestelmien ja palveluiden palveluaika on virka-aika ja leimaa-antavana on kerättyjen tietojen turvallinen säilytys varmistukset, toiminnan jatkuvuus ja tiedon jalostaminen informaatioksi. IT-hallinta-asiat ymmärretään kaikilla tasoilla ja niitä tuetaan koulutuksella IT-prosessit ovat linjassa toiminnan prosessien ja IT-strategian kanssa Syy-seuraus analyysi on käytössä. Prosesseja kehitetään jatkuvasti; parhaat sisäiset käytännöt on ohjeistettu i Hallinnolliset palvelut Koriin kuuluvat mm: Ohjaus- ja tukitoiminnot + seur. yksiköiden palveluita: Taloushallinto, Henkilöstöhallinto, Tietohallinto, Yleishallinto, Viestintä, Sisäinen valvonta ja tarkastus, T&K-toiminta, Hankintatoimi Palvelujen kehittämistä ohjaa kustannustehokkuus sekä valtion ja hallinnonalan tietohallinnon ohjaus. IT-hallinnan tarve ja sen käyttö on ymmärretty ja hyväksytty Kaikki prosessit on kuvattu (nykyinen toiminta) Mittarit on määritelty ja niitä seurataan IT-BSC ajatukset on omaksuttu, soveltaminen jätetty yksilöille Poikkeamia korjataan yksilötasolla, syy-seuraus analyysia sovelletaan joskus. Kuva 1. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon palvelukorit

16 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 12 (38) 1.5 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli Eräs työn keskeisiä tuotoksia on Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomallin kuvaus. Hallintomallin tavoitteena on jäntevöittää nykyistä toimintaa ja sen toimintaedellytyksenä on toimijoiden selkeät roolit ja vastuut sekä kehitettävät laitostason ohjausvälineet (arkkitehtuurit, projektityömalli). LVM TIME Tekniset muutokset Kansalliset ja kansainväliset muutokset Hankkeita Hankeehdotuksia Tietohallinnon ohjausryhmä Periaatteellisten asioiden valmistelu, lausunnot MKL laitosjohtoryhmä Hankkeet, toimeksiannot, linjauspäätökset Koordinointi Yksikkö B Yksikkö A Koordinointi Seuranta Projekti B Projekti A Seurantakokous TH TO Toimeksianto Suunnitelmat, lausunnot, määrittelyt Projektin ohjausryhmä*) TH TO TH Uusi ryhmä Olemassa oleva ryhmä (ainakin osittain) Tietohallinnon edustus Muu työryhmä Arkkitehtuuriryhmä TO Toimittajan edustus *) Projektit voivat olla yhden tai useamman toiminnon kattavia Kuva 2. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli

17 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 13 (38) 1.6 Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikatauluksi Strategiatyön toimenpiteet keskittyvät vuosille Strategian päivitys tulee tehdä viimeistään elo-syyskuussa 2006, jotta uudet toimenpiteet tietohallinnon suunnalle voidaan määrittää. Kuvassa 3 olevassa aikataulussa joitakin hankkeita on kytketty yhteen vuoden 2005 toiminnan strategisten hankkeiden (kuvassa keltaisella) kanssa. Näillä hankkeilla voi olla synergiaa keskenään. Toiminnan hanke 2005 Johtaminen ja organisointi Merenkulun turvallisuuden hallinnan selvittäminen Tietohalinnon toimintamallin sopiminen Johtamisen välineet 2006 Omistajuuden määrittely Meriliikenteen ohjauksen uuden operatiivisen mallin suunnittelu ja toteutus MKL:n halintomallin määrittely 2005 Kustannusten nykytilan selvitys Kustannusten seurantajärjestelmä Sisäisen laskennan uudistaminen Tietohalintohenkilöstön tunnistaminen Tietohallinnon ydintoiminnan määrittely Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen Tietohallintoosaamistarpeen ja -osaamisen kartoitus Yhteisen projektityömallin laatiminen Laitostason projektityömalli Vaihtoehtoisten tuotantomallien soveltaminen Tietohalinnon toimintamallin toteuttaminen Yhteisen projektityömallin käyttöönotto Kustannus- / hyötymallin laadinta Nykyisten palvelutasojen selvitys Keskitetty sopimusten ja lisenssien hallinta käyttöön 2007 Palvelutasojen sopiminen kattavasti Poikkeamien kirjaaminen ja käsittely Seurantamittariston laatiminen Strategian päivitys 09/2006 Seurantamittariston käyttöönotto Asiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönotto Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen Arkkitehtuuri Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu 2008 Tietohakemiston laatiminen Toiminnan prosessien kuvaaminen Visio Kuva 3. Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikataulusta 1.7 Yhteenveto Strategiatyö käynnistää muutoksen ja antaa suunnan, jota kohti jatkotoimenpiteiden avulla pyritään. Toimenpiteiden arviointi ja niiden koostaminen projekteiksi vaativat päätöksiä. Muutosvoiman jatkuva ylläpitäminen edellyttää onnistumisia ja positiivista viestintää. Edellytykset tietohallinnon jatkuvalle kehittämiselle ovat olemassa.

18 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 14 (38) 2. Johdanto 2.1 Tausta tietohallinnon strategiatyölle Merenkulkulaitos on asettanut tavoitteeksi laitosyhtenäisen toimintatavan ja eräänä sen toimenpiteenä on laitostasoisen tietohallintostrategian laatiminen. Muita tunnistettuja tarpeita ja vaatimuksia työlle olivat: Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutokset Merenkulkulaitoksen laitostasoinen strategiatyö Tietohallintoyksikön rooli muuttunut valtakunnalliseksi tukipalveluksi Tiedon hallinnan kasvava merkitys Merenkulkulaitoksen muuttuessa Kasvava tarve tietohallintoyksikön ja Merenkulkulaitoksen muiden yksiköiden ja toimintojen tietohallinnon yhteistyön linjaamiseksi, laajentamiseksi ja syventämiseksi Eri yksiköillä on runsaasti järjestelmiä ja niiden kehittämishankkeita, mutta kokonaistilanteen koordinointi puuttuu Projekti- ja hankehallinnan periaatteet vaihtelevat tapauskohtaisesti Uudet haasteet, esim. verkkopalveluiden ja sähköisen asioinnin kehittäminen, asettavat uusia osaamisvaatimuksia Tarpeet tietohallintoyksikön toiminnan tehostamiseksi Kansallisen paikkatietostrategian huomiointi väyläkartoituksen tietohallintotyössä 2.2 Strategiatyön organisointi ja työn läpivienti Strategiatyön lähtökohtana oli toimintalähtöisyys. Tästä syystä työn alussa tehtiin laaja johdon haastattelukierros, millä haettiin toiminnan tarpeita ja vaatimuksia tietohallintotoiminnolle sekä sitoutumista itse työhön. Laitoksen lukuisten samaan aikaan käynnissä olleiden hankkeiden takia jälkimmäinen tavoite jäi osaltaan saavuttamatta. Laitosjohtoryhmässä pyydettiin yksiköitä osoittamaan työhön osallistuvat ja kaikki sellaisen osoittaneet ovat olleet työssä mukana. Työn tekivät ohjausryhmä, työryhmä sekä Capgeminin konsultit Ari Vanninen ja Aki Siponen. Ohjausryhmän kokouksia pidettiin kolme kappaletta ja niihin osallistuivat: Matti Aaltonen, Meriliikenteen ohjaus, Rolf Bäckström, Meriliikenteen ohjaus, Aimo Heiskanen, Tuotanto, Anna Jokela, Viestintä, Pentti Junni, Merikartoitus (Tiina Tuurnalan sijalla), Ritva Punta, Henkilöstön edustaja, Jukka-Pekka Suonikko, Tietohallinto, Harri Toivonen, Väylänpito (Keijo Kostiaisen sijalla), Tiina Tuurnala, Merikartoitus ja Pasi Mäkinen, Capgemini.

19 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 15 (38) Työryhmän kokouksia pidettiin kahdeksan ja niihin osallistuivat: Anne Ilola, Keskushallinto, Mika Imponen, Meriliikenteen ohjaus, Ismo Kohonen, Järvi-Suomen merenkulkupiiri, Maarit Mikkelsson, Merikartoitus, Rainer Mustaniemi, Merikartoitus, Seppo Mäkinen, Henkilöstön edustaja, Jouni Patrakka, Saaristomeren merenkulkupiiri, Jouko Roppola, Suomenlahden merenkulkupiiri, Jukka-Pekka Suonikko, Tietohallinto, Simo Teirilä, Tietohallinto, Harri Toivonen, Väylänpito, Jouko Vuoristo, T&K toiminta ja Timo Vähämaa, Saaristomeren merenkulkupiiri. Työpajoja pidettiin neljä ja niihin osallistuivat ohjaus- ja työryhmän henkilöiden lisäksi: Bo Fagerholm, Meriturvallisuus, Juha Korhonen, Merikartoitus, Pekka Sinkkilä, Liikenne- ja viestintäministeriö, Åke Tötterström, Talvimerenkulku. Laitosjohtoryhmässä on esitelty projektin tilannekatsauksia työn edetessä. Intranetiin on tehty myös katsauksia aika ajoin. Viestintää koordinoi Anna Jokela ja toteutuksesta vastasivat Tomi Lehtola ja Henri Hakkarainen. Työn tuloksena syntynyt raportti käsitellään YT-neuvottelukunnassa ennen laitosjohtoryhmän hyväksymistä.

20 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 16 (38) 3. Keskeiset käsitteet 3.1 Tietohallinnon määritelmä tässä työssä Tässä projektissa tukeudutaan Valtioneuvoston periaatepäätökseen valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisestä VM0087:00/02/02/1999. Tietohallinnolla tarkoitetaan toimintoja, joilla kehitetään ja ylläpidetään organisaation tietovarantoja, tietotekniikkapalveluja ja tietoprosesseja. Tietohallintotehtäviä ovat: Tietotekniikkapalvelujen, tietovarantojen ja tietoprosessien kehittäminen ja ylläpito. Tietojenkäsittelytehtävien suorittamisen sekä niissä käytettävien tietojärjestelmien, verkkojen ja palvelujen hankinnan, kehittämisen, käytön ja ylläpidon taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja -sopivuuden varmistaminen ja kehittäminen. Tietovarantojen ja -prosessien yhteiskäyttöisyyden varmistaminen. Tietoturvallisuuden ohjaus ja kehittäminen. Vaikuttaminen hallinnon toimintatapojen ja työmenetelmien kehittämiseen. Teknologian sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan markkinoiden kehityksen seuranta ja analysointi.

21 TIETOHALLINTOSTRATEGIA 17 (38) 3.2 Tietohallinnon viitekehys Prosessi Johtaminen Hankehallinta Kehitys ja ja tuotteistus Toteutus Käyttöönotto Asiakaspalvelut Tuotantopalvelut Tietopalvelut Hankinta Sisältää Strategian ja ja arkkitehtuurin määrittäminen Teknologian seuranta, hankesalkun hallinta Riskien, muutosten ja ja laadun hallinta, Toiminnan ja ja resurssien suunnittelu Tietohallinnon toiminnan kehitys Hankkeiden suunnittelu- ja ja toteutusmenetelmien kehittäminen, Hankkeiden johtaminen ja ja tukeminen Tietojärjestelmien määrittely, suunnittelu, ylläpito (mahd. tuotteistus) Infrastruktuurin ja ja tietojärjestelmien toteutus ja ja testaus sisältäen integroinnin Käyttöönoton suunnittelu, käyttöönotto, koulutus ja ja ohjeistus Asiakassuhteiden hallinta (mm. palvelutarpeet, palvelusopimukset), Käyttäjätuki, ongelmien selvitys, koulutus Infrastruktuurin suunnittelu ja ja ylläpito, Käyttöpalvelut Muutosten, konfiguraation, lisenssien, kapasiteetin, käyttöoikeuksien ja ja teknisen tietoturvan hallinta Tiedon hyväksikäyttöön liittyvät palvelut ja ja tiedon hallinta (mm. määrittely ja ja eheys) Infrastruktuuriin (verkot, työasemat, palvelimet ja ja alustat) liittyvät hankinnat Sovelluksiin ja ja tietoon liittyvät hankinnat Toimittajasuhteiden hallinta Asiakkaat Toiminnot Toiminnan prosessit Mahdollinen Tarpeet, palvelutasosopimus rahoitus (SLA) TH- Asia- Tuokehitys- Tietokastantoohjelmpalvelupalvelupalvelut Johtaminen Hanke- Henkihallinta Tieto löstö Tietojärjestelmät Kehitys ja tuotteistus Toteutus Hallinto Käyttöönotto Infrastruktuuri palvelut Tunnusluvut, Rekrytointi, Tietohallinnon prosessi Viestintä Työssä on käytetty tietohallinnon viitekehyksenä Capgeminin kehittämää tietohallintomallia, joka sisältää tietohallinnon prosessit yleisellä tasolla. Tällä on pyritty saamaan keskustelun pohjaksi yhteinen näkemys siitä alueesta, jonka tietohallinto kattaa. Mallissa on tukeuduttu alan parhaisiin käytäntöihin, joita ovat mm. ITIL 1 ja Cobitmallit. Materiaali Tieto Hankinta Tietohallinnon tuotannontekijä Kuva 4. Tietohallinnon viitekehys 1 ITIL (Information Technology Infrastructure Library) on best practice-viitekehys, joka sisältää kokoelman parhaita käytäntöjä tietohallintopalveluiden tuottamiseen. Ensimmäinen versio ITIL:stä kehitettiin 1980-luvun loppupuolella Ison-Britannian julkisen sektorin käyttöön. Tätä nykyä ITIL koostuu laajasta materiaalista, jota käytetään ympäri maailmaa. CobiT (Control Objectives for Information and related Technology) on tietohallinnon prosessien hallinto-, kontrolli-, tarkastus- ja maturiteettimalli. CobiT:n tavoitteena on varmistaa, että tietohallinnon resurssit ovat linjassa (liike)toiminnan tavoitteiden kanssa niin, että tietohallinnon palvelut ja informaatio vastaavat laadullisia, taloudellisia ja turvallisuusvaatimuksia. CobiT on ISACA:n (Information Systems Audit and Control Association) ja IT Governance Institute:n kehittämä.

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? 5.12.2006 Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Tavoitteena yhtenäinen toiminnan ja

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Muutoksesta tavoitteisiin

Muutoksesta tavoitteisiin Tieto- ja asiakirjahallinnon palvelut Uusi kunta Luonnos 1.4.2014 1 Muutoksesta tavoitteisiin Kuntamuutoksen toiminnallisten muutosten tunnistaminen ja kuvaaminen: muutostarpeiden asettamat haasteet tieto-

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli Terveydenhuollon ATK-päivät Avauspuheenvuoro Tampere 25.5.2010 Timo Valli Terveyspalvelujen toimialalla on väliä Kuulumisia ja asiakokonaisuuksia Kirjaamisesta tietovarastoon Tietotekniikkakeskuksen kilpailuttaminen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

Tietoturvavastuut Tampereen yliopistossa

Tietoturvavastuut Tampereen yliopistossa Tietoturvavastuut Tampereen yliopistossa Hyväksytty Tampereen yliopiston Yliopistopalvelujen johtoryhmässä 10.5.2016 Korvaa 18.10.2002 hyväksytyn vastaavan dokumentin. Tulee voimaan hyväksymispäivänä.

Lisätiedot

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin

Lisätiedot

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot