Hannu Virokannas ja Veli-Pekka Raatikka Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Virokannas ja Veli-Pekka Raatikka Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos"

Transkriptio

1 6. TAPATURMAT Hannu Virokannas ja Veli-Pekka Raatikka Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 6.1 Johdanto Tapaturmat muodostavat meillä huomattavan kansanterveysongelman. Suomessa sattuu vuosittain arviolta yli miljoona tapaturmaa, joista 70 % on kotitai vapaa-ajan tapaturmia (Tapaturmatilanne 2002). Tapaturmiin kuolee vuosittain n henkilöä. Yleisimpiä tapaturmaisen kuoleman syitä ovat kaatumiset, myrkytykset ja liikennevahingot. Parhaiten selvitettyjä ja tilastoituja ovat työtapaturmat ja liikennetapaturmat. Työtapaturmia korvataan vuosittain n tapausta ja liikennetapaturmia vajaa tapausta (Tapaturmatilanne 2002). Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista tietoja on vähemmän ja ne perustuvat väestökyselyihin ja -haastatteluihin. Tässä luvussa kuvataan pääasiassa palkansaajien ja maatalousyrittäjien työtapaturmia (työpaikkatapaturmat ja työmatkatapaturmat) sekä henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia Lapin ssä vuosina Lisäksi esitetään suuntaa-antavaa tietoa muista tapaturmista. Tarkoituksena on alueellisen tiedon kokoamisella Lapin stä sattuneista tapaturmista tarjota päättäjille ja turvallisuuden parissa työskenteleville näköaloja entistä turvallisemman ympäristön edistämiseen. Tapaturmien kehitystä tarkastellaan vuodesta 1993 lähtien. Silloin elettiin kansantalouden lama-aikaa, kunnes seuraavana vuonna tuotanto kääntyi useilla aloilla nousuun ja työllisyys kohentui. Tuotannon määrän kasvaessa myös työtapaturmien määrä lisääntyi (Seppälä 2000). Pohjois-Suomessa työllisyys kuitenkin kohentui viiveellä ja Lapin ssä työttömyys jäi suurimpia keskuksia lukuun ottamatta korkeaksi. Talouden elpyminen on Lapissa näkynyt rakentamisen sekä konepaja- ja asennustöiden lisääntymisenä keskuksissa (Ympäristö ja toiminta-analyysi 2002). Lapin ssä työpaikat ja palkansaajat ovat keskittyneet Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduille. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut sekä teollisuus työllistävät Lapissa runsaasti palkansaajia. Myös koulutus, tukku- ja vähittäiskauppa, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä kiinteistö ja muut palvelut ovat merkittäviä työllistäjiä (Työssäkäyntitilasto 2003/6). Yhteensä julkisten palveluiden osuus on Lapissa suurempi kuin muualla maassa. Myös yrittäjien osuus on suuri, yli kymmenes työllisistä. Valtaosa yrittäjistä toimii maataloudessa. Lisäksi majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä liikenne ovat lukuisia yrittäjiä työllistäviä toimialoja. Yrittäjistä ainoastaan maatalousyrittäjien tapaturmista on saatavissa kootusti tietoja. Työpaikat Lapissa ovat valtaosin pieniä, sillä alle kymmenen työntekijän työpaikkoja on lähes yhdeksän kymmenestä (Ympäristö- ja toiminta-analyysi 2002). Yleisimpiä ovat yhdestä neljään työntekijää työllistävät työpaikat.

2 Lapissa työympäristön erityispiirteitä ovat voimakkaasti vaihtelevat valaistusolosuhteet, kylmyys ja pitkät välimatkat, jotka voivat lisätä tapaturmia (Ympäristö ja toiminta-analyysi 2002). Elinkeinoista poronhoito tunnetaan erityisen tapaturma-alttiina (Pekkarinen 1994). 6.2 Työpaikkatapaturmat Palkansaajien työpaikkatapaturmat sisältävät yksityisten työnantajien ja kuntien palkansaajille korvatut työpaikkatapaturmat. Tiedot perustuvat SAMMIO - tapaturmatilastotietokantaan, jonka tässä tarkastelussa esitetyt tapausmäärät tulevat vuoden 2001 osalta uusien korvaus- Taulukko 6.1 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: SAMMIO 2003/5) Lapin Oulun Koko maa Taulukko 6.2 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat Lapin n seutukunnissa (lähde: SAMMIO 2003/5) Rovaniemi Kemi-Tornio Itä-Lappi Torniolaakso Tunturi- Lappi Pohjois- Lappi Yhteensä

3 Taulukko 6.3 Palkansaajien työpaikkatapaturmat tuhatta alueella työssäkäyvää palkansaajaa kohden Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: SAMMIO 2003/5, Työssäkäyntitilasto 2003/6) Lapin Oulun 45,0 47,7 51,5 48,1 47,5 46,6 46,7 45,3 48,0 48,6 51,7 49,1 50,0 49,3 48,6 48,7 Koko maa 62,4 57,2 59,2 56,3 56,6 55,6 54,0 52,5 päätösten myötä tulevaisuudessa jonkin verran kasvamaan. Vuonna 2000 palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien lukumäärä Lapin ssä oli 2699 (Taulukko 6.1). Työpaikkatapaturmasuhde (tapaturmia / 1000 palkansaajaa) on viimeiset viisi vuotta pienentynyt (Taulukko 6.3). Vuonna 2000 työpaikkatapaturmasuhde oli Lapissa 45. Vastaavasti työpaikkatapaturmia kirjattiin Oulun ssä vuonna 2000 enemmän kuin koskaan aiemmin (Taulukko 6.1). Tapaturmasuhde laski Lapissa nopeammin kuin Oulun ssä ja lasku oli lähes samaa luokkaa kuin koko maassa (Taulukko 6.3). Lapissa työpaikkatapaturmasuhde on pitkällä aikavälillä ollut vähän pienempi kuin Oulun ssä ja huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Lapissa kuten koko maassa noin kolme neljännestä työpaikkatapaturmista sattuu miehille. Lapissa noin 60 % ko. turmista sattuu vuotiaille henkilöille melko tasaisesti eri viisivuotisikäluokissa. Koko maassa työpaikkatapaturmasuhde kuitenkin alenee miehillä tasaisesti iän myötä. Naisilla puolestaan sattuu työpaikkatapaturmia suhteellisesti eniten vanhimmassa ikäluokassa. Vaikka työpaikkatapaturman sattumisella näyttää olevan yhteys ikään ja sukupuoleen, on esitetty, että sukupuolten väliset erot häviäisivät samanlaista työtä tehtäessä (Pekkarinen ja Anttonen 2000). Edellisen mukaan kyse olisi kokemuksesta eikä iästä, vaikka nämä yleensä liittyvät toisiinsa. Palkansaajille sattui eniten korvattuja työpaikkatapaturmia Kemi-Tornion ja toiseksi eniten Rovaniemen seutukunnassa (Taulukko 6.2). Näissä seutukunnissa sattui 80 % kaikista Lapin työpaikkatapaturmista. Myös työpaikkatapaturmasuhde on Lapissa ollut korkein Kemi- Tornion seudulla (Kuvio 6.1), mikä pitkälti selittyy tapaturma-alttiiden toimialojen suurella osuudella. Vuonna 2000 teollisuudessa työskenteli noin neljännes, rakentamisessa vajaa kymmenes ja kuljetusalalla noin viisi prosenttia kaikista alueella työssäkäyvistä henkilöistä. Kemi-Tornion seudulla työpaikkatapaturmien määrä kasvoi 1990-luvun puolivälissä huippuunsa vajaan 1400:n tapauksen tasolle vuodessa. Sen jälkeen tapaturmien määrä väheni 1200:n tapauksen tasolle vuoteen 2000 (Taulukko 6.2). Vuoden 2001 alustavien tietojen perusteella tapaturmat ovat lisääntyneet siten,

4 Kemi-Tornio Rovaniemi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Torniolaakso Pohjois-Lappi Kuvio 6.1 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat tuhatta alueella työssäkäyvää palkansaajaa kohden Lapin n seutukunnissa (lähde: SAMMIO 2003/5, Työssäkäyntitilasto 2003/6). että 1990-luvun korkeimmat vuosittaiset tapausmäärät tulevat ylittymään. Rovaniemen seutukunnassa työpaikkatapaturmien lukumäärä on vaihdellut viime vuosina 780:n ja 890:n tapauksen välillä (Taulukko 6.2). Muissa neljässä Lapin seutukunnassa työpaikkatapaturmien määrä on ollut yhteensä tapausta vuodessa. Työpaikkatapaturmasuhde on monissa Lapin seutukunnissa säilynyt lähes samana vuodesta 1993 lähtien (Kuvio 6.1). Poikkeuksena on Kemi-Tornion seutu, missä suhde on vähitellen pienentynyt ja Torniolaakson seutu, missä suhde on heilahdellut muita voimakkaammin. Vuonna 2001 Lapissa sattui korvattuja työpaikkatapaturmia yksittäisistä palkansaaja-ammateista yleisimmin talonrakentajille (7 %) ja lähes yhtä usein kuormaauton kuljettajille (6 %) ja koneenkorjaajille (5 %). Suomessa tapaturmaaltteimmat ammattiryhmät ovat olleet levysepät sekä koneistajat ja työstäjät. Vakavia tapaturmia sattuu yleisimmin tehtyjä työtunteja kohden rakentajille (Seppälä 2000). Palkansaajille sattui Lapissa vuonna 2000 lukumääräisesti eniten työpaikkatapaturmia teollisuudessa, runsaat 700. Kunta-alalla palkansaajille sattui yli 500, rakentamisessa noin 400 sekä kuljetus-, varastointi ja tietoliikennealalla 300 työpaikkatapaturmaa. Teollisuuden osuus työpaikkatapaturmista on Lapissa pienempi (30 %) kuin koko maassa (40 %) ja yhteiskunnallisten palveluiden osuus puolestaan vähän suurempi, ollen Lapissa noin 25 % ja koko maassa noin 20 % (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Työpaikkatapaturmataajuus (tapaturma / 1 milj. työtuntia) on ollut Lapissa suurin rakentamisen toimialalla. Taajuudet ovat kuitenkin olleet koko 1990-luvun pienempiä kuin vertailualueilla (Kuvio 6.2).

5 Maa-, riista- ja metsätalous Teollisuus Lapin Koko maa Oulun Lapin Koko maa Oulun Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Lapin Koko maa Oulun Lapin Koko maa Oulun Kuvio 6.2 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat miljoonaa työtuntia kohden toimialoittain Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: SAMMIO 2003/5). Teollisuuden työpaikkatapaturmataajuus oli Lapissa 1990-luvun alussa vertailualueita korkeammalla tasolla, mutta ero tasoittui sen jälkeen (Kuvio 6.2). Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työpaikkatapaturmataajuus oli huipussaan Lapissa vuonna 1995, minkä jälkeen kehitys on kääntynyt suotuisammaksi. Kuitenkin tapaturmataajuus on ko. toimialalla Lapissa korkeampi kuin Oulun ssä ja huomattavasti korkeampi kuin koko maassa (Kuvio 6.2). Maa-, riista- ja metsätalouden palkansaajien työpaikkatapaturmatiheys oli Lapissa koko maata hieman alempi (Kuvio 6.2).

6 Vaikka kunta-alalla sattui Lapissa vuonna 2000 palkansaajille toimialoista määrällisesti toiseksi eniten työpaikkatapaturmia, niin suhteutettuna miljoonaa työtuntia kohden tapaturmia sattui harvoin, ainoastaan 14. Vertailualueilla tapaturmataajuus on ollut hieman suurempi. Runsas neljännes vuonna 2001 palkansaajille Lapissa sattuneista työpaikkatapaturmista oli esineisiin tai esineiden satuttamista, runsas viidennes kaatumisia, liukastumisia tai kompastumisia sekä runsas kymmenes liittyi ylikuormittumiseen tai ylirasittumiseen. Esineisiin tai esineiden satuttamisia oli Lapin ssä suhteellisesti hieman vähemmän ja kaatumisia, liukastumisia tai kompastumisia hieman enemmän kuin vertailualueilla, mutta muuten Lappi ei poikkea vertailualueista. Jakauma on myös pitemmällä aikavälillä, vuosina , pysynyt samanlaisena. Lapissa työpaikkatapaturman yleisimmät aiheuttajat olivat kappaleet ja esineet sekä työympäristö ja rakenteet, kumpikin yli neljäsosassa työpaikkatapaturmia. Kolmannes vammoista oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä, yli neljännes pintavammoja, naarmuja, haavoja ja tulehduksia. Ruhjevammat ja musertumat muodostivat viidenneksen aiheutuneista vammoista. Neljännes vammoista oli aiheutunut kämmeniin ja sormiin, viidennes alaraajoihin ja runsas kymmenes yläraajoihin sekä selkään. Myöskään näiden tekijöiden suhteen Lappi ei sanottavasti poikkea vertailualueista, lähinnä pintavammoja, naarmuja, haavoja ja tulehduksia aiheutui hieman vähemmän kuin vertailualueilla. Vamman kohteet jonkin verran vaihtelivat ammattialoittain. Suurin osa työpaikkatapaturmista aiheuttaa alle kolmen päivän poissaolon työstä. Näistä vain osa ilmoitetaan vakuutusyhtiöön, joten todellisuudessa alle kolmen päivän tapauksia on huomattavasti tilastoitua enemmän. Koko maassa alle kolmen päivän tapauksia on korvatuista tapauksista runsas 40 %, kun Lapissa vastaava osuus on jonkin verran pienempi (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Vakavia, yli 30:n päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia korvattiin palkansaajille Lapissa vuosina keskimäärin 278, vuosittaisen vaihtelun ollessa vähäistä. Vuonna 1999 vakavia työpaikkatapaturmia korvattiin 307. Työkyvyttömyysaika työpaikkatapaturmissa on Lapissa ollut keskimäärin hieman pitempi kuin koko maassa (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat vuosien aikana vähentyneet. Vielä 1980-luvulla niitä sattui koko maassa vuosittain vajaa 100. Vuonna 2000 työtapaturmissa kuoli 47 työntekijää. Aikaisempina vuosina osa kuolemista on sattunut työliikenteessä, mutta vuonna 2000 kaikki kuolemat tapahtuivat työpaikalla. Lapissa on viime vuosien aikana korvattu työtapaturmaisia kuolemia 2-6 tapausta vuosittain (SAMMIO 2003/5). Valtion palveluksessa, ennen muuta julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa, rakentamisessa ja metsätaloudessa, työskentelevien henkilöiden osuus on Lapissa kymmenes työllisistä. Valtiokonttorin heille korvaamat työpaikkatapaturmat ovat 1990-luvun puolivälistä vähentyneet neljänneksellä (Taulukko 6.4). Oulun ssä kehitys on ollut samansuuntainen. Tapaukset ovat vähentyneet ennen muuta metsätaloudesta samalla kun metsätaloudessa työskentelevien valtion työntekijöiden määräkin on vähentynyt. Työpaikkatapaturmasuhde oli vuonna 1995 Lapissa valtion työn-

7 Taulukko 6.4 Valtiokonttorin valtion työntekijöille korvaamat työpaikkatapaturmat Lapin ssä (Ympäristö- ja toiminta-analyysi 2002) Julkinen hallinto Rakentaminen Metsätalous Yhteensä tekijöillä 34,5, kun vuonna 2000 vastaavasti korvattuja tapaturmia oli vähän alle 30 tuhatta työntekijää kohti. Työssä esim. autonkuljettajille sattuneet liikennetapaturmat sisältyvät tarkastelussa työpaikkatapaturmiin. Lapissa tällaisten liikenteessä sattuvien työpaikkatapaturmien osuus 1990-luvun alkuvuosina oli prosentin luokkaa ja vuosikymmenen loppupuolella kahden prosentin luokkaa kaikista työpaikkatapaturmista, eli vajaa 60 tapausta vuodessa. Oulun ssä osuus on pitkällä aikavälillä ollut prosentin luokkaa, mutta vuoden 2001 tietojen perusteella osuus näyttää olevan kasvamassa. 6.3 Työmatkatapaturmat Suomessa työmatkatapaturmista (tapaturma, joka sattuu työmatkalla kodin ja työpaikan välillä) valtaosa sattuu liikuttaessa jalkaisin tai polkupyörällä, ja naisille useammin kuin miehille. Lapissa vuosina palkansaajille sattuneista työmatkatapaturmista runsas puolet sattui jalkaisin, hieman yli neljäsosa polkupyörällä ja noin kuudesosa henkilöautolla liikuttaessa (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Koko maahan verrattuna jalan sattuneet työmatkatapaturmat olivat Lapissa jonkin verran harvinaisempia ja henkilöautolla liikuttaessa sattuneet puolestaan hieman yleisempiä. Lapissa palkansaajille korvattujen työmatkatapaturmien lukumäärä on vuodesta 1993 vaihdellut vuosittain välillä ja tapaturmasuhde välillä 3,9 5,1. Oulun ssä kehitys on ollut yhtä lailla vaihtelevaa ja erot tapaturmasuhteissa ovat olleet Lappiin verrattuna pieniä. 6.4 Liikennetapaturmat Sattumispaikkakunnan mukaan tilastoituja vahinkoja, joista liikenteessä käytettävälle moottoriajoneuvolle pakollinen liikennevakuutus on maksanut henkilökorvausta, sattui vuosina Lapissa vuosittain keskimäärin 483. Määrä on ollut vuosittain % kaikista korvatuista liikennevahingoista. Vuonna 2001 henkilövahinkoja aiheuttaneita liikenneonnettomuuksia näyttää alustavien tietojen mukaan sattuneen Lapissa aiempaa hieman vähemmän. Kaiken kaikkiaan vammaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat koko maassa 1980-luvulta lähtien vähentyneet (Tapaturmatilanne 2002). Kuitenkin niiden määrä on 1990-luvun puolivälin jälkeen pysynyt koko maassa samoin kuin Lapissa vuosittain melko samana. Poikke-

8 Taulukko 6.5 Vaikeasti vammautuneet tai kuolleet (suluissa) liikennetapaturmien uhrit Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2003/6) Lapin 72 (24) 58 (17) 65 (25) 42 (16) 41 (18) 55 (20) 48 (18) 45 (11) 36 (17) Oulun 86 (36) 72 (45) 72 (33) 83 (34) 71 (36) 76 (30) 53 (31) 53 (25) 64 (29) Koko maa 954 (388) 944 (376) 909 (317) 778 (310) 739 (347) 707 (321) 678 (333) 610 (268) 622 (324) uksena edellisistä korvattiin Oulun ssä henkilövahinkoja aiheuttaneita liikenneonnettomuuksia vuonna 2000 huomattavasti edellisvuotta enemmän. Liikennevahinkoja, joista on maksettu henkilökorvausta, sattui vuonna 2001 eniten Rovaniemellä (63 tapausta) ja Kemissä, Rovaniemen maalaiskunnassa sekä Torniossa (vajaat 50 tapausta). Väkilukuun suhteutettuna henkilövahinkoja korvattiin eniten Enontekiöllä, vajaat seitsemän vahinkoa tuhatta asukasta kohden. Moottoriajoneuvojen määrään suhteutettuna henkilövahinkoja korvattiin eniten Ylitorniolla, Simossa ja Torniossa. Lapissa ilmoitettuja liikennetapaturman uhreja oli vuonna 2000 runsaat 600, Oulun ssä runsaat 1200 ja koko maassa noin Lapin ssä uhrien lukumäärä on vuoden 1993 tasosta laskenut merkittävästi, Oulun ssä uhrien lukumäärä on etenkin viime vuosina noussut ja koko maassa kehitys on ollut varsin tasaista. Henkilövahinkoon johtaneista liikenneonnettomuuksista eivät kaikki tule yleiseen tietoon, sillä ainoastaan vakavat loukkaantumiset on ilmoitettava poliisille. Vastaavasti liikennevakuutuksesta ei korvata vähäistä kipua ja särkyä. Siksi vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat luotettavin lähtökohta henkilövahinkojen alueiden välisessä vertailussa. Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat koko maassa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vähentyneet ja sama kehitys näkyy myös Lapissa ja Oulun ssä (Taulukko 6.5). Kuitenkin vuosi 2001 näyttää alustavasti edellisvuotta synkemmältä. Lapissa moottoriliikenteeseen liittyvä erityispiirre on moottorikelkan käyttö niin työtehtävissä, esim. poronhoidossa, kuin vapaa-aikana, erityisesti matkailussa. Lapissa moottorikelkkavahinkojen kehitys on pitkällä aikavälillä ollut Oulun ä ja koko maata suotuisampaa. Vuonna 2000 Lapissa korvattiin 185 moottorikelkkavahinkoa.

9 Taulukko 6.6 Vakuutettujen maatalousyrittäjien korvatut työtapaturmat Lapin ssä ja vertailualueilla tuhatta vakuutettua kohden (lähde: Maatalousyrittäjien tapaturmarekisteri 2003/6, MYEL-vakuutetut kunnittain 2003/6) Lapin Oulun Koko maa Maatalousyrittäjien työpaikkatapaturmat Maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvien ja samalla pakollisesti tapaturmavakuutettujen maatalousyrittäjien, perheyrityksen jäsenet mukaan luettuna, lukumäärä väheni Lapissa vuosien aikana 6806:sta henkilöstä 3660:een. Maatilatalousyritykseksi määritettiin laskennassa tilat, joilla oli maatalousmaata vähintään viisi hehtaaria. Vapaaehtoisen työajan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen ottaneet eivät ole mukana tarkastelussa. Maatalousyrittäminen on Lapissa yleisin yrittämismuoto. Se sisältää myös poronhoidon. Maatalousyrittäminen on Lapissa luonteeltaan lähes yksinomaan kotieläintuotantoa ja koko maan tavoin yksityishenkilöiden, perikuntien ja perheyritysten harjoittamaa toimintaa. Rovaniemen maalaiskunnassa, Sodankylässä ja Posiolla maatalousyrittäjiä oli enemmän kuin n muissa kunnissa. Työlliseen työvoimaan suhteutettuna maatalousyrittäminen oli vuonna 2002 yleisintä Savukoskella (25 %), Posiolla (23 %) ja Ranualla (20 %). Poronhoitajia oli eniten Inarissa, missä myös heidän suhteellinen osuutensa maatalousyrittäjistä oli suurin, sillä kahdeksan kymmenestä maatalousyrittäjästä oli poronhoitajia. Lukumääräisesti poronhoitajia oli toiseksi eniten Sodankylässä. Lapissa oli vuonna 2002 yhteensä 1046 vakuutettua poronhoitajaa. Suomessa maatalousyrittäjien työpaikkatapaturmasuhde on liki kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna (Työtapaturmat Suomessa vuonna 2000). Lapissa maatalousyrittäjille sattui vuosien aikana 3326 työpaikkatapaturmaa ja tapaturmasuhde vaihteli 60 76:n välillä. Lukumääräisesti eniten työpaikkatapaturmia sattui ajanjakson alussa, 490 tapaturmaa vuodessa, ja vähiten jakson lopussa, 265 tapaturmaa vuodessa. Suhteutettuna vakuutettujen lukumäärään kuitenkin havaitaan, että kehitys on viimeksi kuluneiden vuosien aikana mennyt huonompaan suuntaan (Taulukko 6.6). Sekä koko maassa että Oulun ssä maatalousyrittäjien tapaturmakehitys on ollut suotuisampaa kuin Lapissa ja vertailualueiden tapaturmasuhteet ovat selvästi Lapin suhdetta pienempiä. Myös Pekkarinen ja Anttonen (2000) toteavat Pohjois-Suomessa syntyneillä

10 nuorilla yrittäjillä ja omaa työtään tekevillä henkilöillä olevan moninkertaisen riskin joutua tapaturmaan verrattuna muihin nuoriin aikuisiin. Edellistä selittää toimiminen vaarallisilla aloilla kuten maa- ja metsätaloudessa sekä kuljetusalalla. Eläimet aiheuttivat neljäsosan työpaikkatapaturmista, ulkoinen ympäristö oli aiheuttajana jonkin verran harvinaisempi ja rakennukset, rakenteet ja rakennelmat olivat syynä joka kahdeksannessa työpaikkatapaturmassa. Työliikkeet ja - asennot, kuljetusajoneuvot sekä käsityökalut olivat seuraavaksi yleisimpiä työtapaturman aiheuttajia. Yli kolmannes vammoista oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä, venähdyksiä, ja runsas neljännes tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja. Haavoja ja pinnallisia vammoja sekä luunmurtumia aiheutui selvästi vähemmän, kuitenkin keskimäärin vuosittain noin 50, muiden vaurioiden ollessa harvinaisempia. Kymmenen vuoden aikana aiheutui yhteensä 50 palovammaa, syöpymistä tai paleltumaa ja 10 amputoitumista ja raajan irtirepeämistä. Yritysten tuotantorakenteen vuoksi eläimet aiheuttavat Lapissa ja myös Oulun ssä jonkin verran yleisemmin työpaikkatapaturmia kuin keskimäärin koko maassa, missä ulkoinen ympäristö on yleisin tapaturman aiheuttaja. Eri vammojen yleisyydessä Lappi ei merkittävästi poikkea vertailualueista. Pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluville poronhoitajille on Lapissa sattunut vuosittain vajaa 100 työpaikkatapaturmaa, kun kymmenen vuotta sitten työtapaturmia sattui kolmannes enemmän (Pekkarinen 1994). Tapaturmasuhde on viimevuosina vaihdellut 75 95:n välillä. Yleisimmät työpaikkatapaturmien aiheuttajat ovat olleet porot, ulkoinen ympäristö, kuljetus- ja maastoajoneuvot ja käsityökalut kuten teurastusveitsi. Vakavimmat tapaturmat ovat aiheutuneet maastoajoneuvojen kuten moottorikelkan, maastomoottoripyörän ja mönkijän käytöstä (Virokannas ja Pekkarinen 1984). Yleisimmin aiheutuneet vammat ovat samoja kuin kokonaisuudessaan maatalousyrittäjillä, mutta haavoja ja pinnallisia vammoja poronhoitajille syntyy muita yleisemmin. Poronhoitajien suuri osuus maatalousyrittäjien kokonaismäärästä ja heitä korkeampi alttius työpaikkatapaturmille myös selittää maatalousyrittäjien Lapissa muuta maata korkeampaa työpaikkatapaturmatasoa. 6.6 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat ylivoimaisesti yleisin tapaturmalaji Suomessa, mutta niiden tilastointi on puutteellista. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien yleisyyttä väestössä on arvioitu kyselyiden ja haastatteluiden perusteella. Vuonna 2002 toteutettuun FINRISKI tutkimukseen osallistui Lapissa yli vuotiasta henkilöä, joista 276:lle oli viimeksi kuluneen vuoden aikana sattunut ainakin yksi lääkärin hoitoa vaatinut tapaturma (Laatikainen ym. 2003). Useimmat edellisistä olivat olleet kotitapaturmia (28 %), työtapaturmia (27 %) sekä urheilu- ja vapaaajantapaturmia (27 %). Harvinaisimpia olivat liikennetapaturmat (9 %) ja muut tapaturmat (9 %). Kotitapaturma oli sattunut miehille suhteellisesti hieman yleisemmin kuin naisille (5 % vs. 4 %). Eri ikäluokista eläkeikäisillä kotitapaturma oli suhteellisesti yleisin (miehet 7 %, naiset 9 %). Urhei-

11 lutapaturma oli sattunut alle 2 %:lle vastaajista, mutta nuorilla miehillä suhteellinen osuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi (7 %). Muu vapaa-ajan tapaturma oli puolestaan sattunut alle 3 %:lle vastaajista. Edellisestä kyselystä ilmenevät vahingoittuneiden henkilöiden määrät, mutta tapaturmien kokonaismäärää ei kysytty. Tulokset kuitenkin antavat viitettä siitä, että koti- ja vapaa-ajantapaturmien osuus kaikista tapaturmista olisi Lapissa lähellä koko maan osuutta (Heiskanen ym. 2000). 6.7 Päätelmät Tapaturmilla on Lapissa runsaasti sekä terveydellisiä että taloudellisia vaikutuksia. Työkyvyn ja terveyden alentuminen tapaturman vuoksi aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, vähentää työpanosta, heikentää yrityksen kilpailukykyä ja lisää terveydenhuoltojärjestelmän työtä. Tapaturmatutkimus on Suomessa korvauksellisista syistä keskittynyt työtapaturmiin ja liikennevahinkoihin. Niistä löytyvät tarkat tilastot jo vuosien ajalta. Määrällisesti suurin alue, koti- ja vapaaajan tapaturmat, ovat jääneet vähemmälle huomiolle, eikä niistä löytynyt kuin vähän Lappia koskevaa suuntaa-antavaa tietoa. Lapissa työpaikkatapaturmien kehitys on ollut edullisempaa kuin Oulun ssä tai koko maassa. Myös työpaikkatapaturmasuhde on Lapissa alempi kuin vertailualueilla. Työmatkatapaturmien esiintymisessä ei juuri ollut eroja Lapin ja vertailualueiden välillä. Edellisestä huolimatta tapaturmien torjunnalla on paljon saavutettavissa, koska työtapaturmia sattuu Lapissakin n. 50 tapausta tuhatta palkansaajaa kohti. Lapissa työtapaturmat keskittyvät palkansaajien ja työpaikkojen sijainnin mukaan Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduille. Rakennusala on myös Lapissa kaikkein riskialttein ja teollisuus heti sitä seuraava. Lapin erikoispiirre on korkea tapaturmataajuus kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Selityksenä voivat osaltaan olla pitkät kuljetusetäisyydet ja ajoajat sekä se, että usein sama henkilö hoitaa kuljetuksen sekä varastoinnin ja jakelun. Tapaturmat ovat periaatteessa estettävissä. Tutkimusten pohjalta on luotu runsaasti tapaturmateorioita, jotka pyrkivät selittämään tapaturmien syntyä tieteellisesti ja tarjoavat keinoja tapaturmien torjuntaan. Torjunnassa voidaan nähdä kaksi päälinjaa. Toisaalta pyritään löytämään tapaturman syyt ja vaikuttamaan tapaturman syyketjuun (Johnson 1973). Toisaalta tapaturmia tarkastellaan systeemissä tapahtuvana häiriönä (Häkkinen 1972), jolloin työpaikalla pyritään varmistamaan ympäristön ja työntekijöiden välinen häiriötön toiminta. Tapaturmiin liittyy usein yllätyksellisiä ja inhimillisiä tekijöitä, joihin keskittyen on tutkittu tapaturmataipumusta ja sittemmin on kehitetty mm. tapaturmaalttiusteoria. Liikennetapaturmatutkimuksessa on käsitelty mm. riskinottotaipumusta ja mukautumista ajamisen riskeille, niin että ajajat eivät koe liikenteessä enää lainkaan riskiä (Summala ja Näätänen 1988). Tarjolla on erilaisia lähestymistapoja eri tilanteisiin. Työturvallisuuden parantaminen edellyttää työpaikalla laaja-alaista lähestymistä, jossa luodaan turvallisuuden tekniset edellytykset, ylläpidetään henkilöstön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä edistetään turvallisia työtapoja (Laitinen ym. 1993).

12 Työsuojelu on tehnyt hyvää työtä työpaikkatapaturmien ehkäisemiseksi, mutta tapaturmaluvut Lapissakin osoittavat, että tarvitaan toiminnan tehostamista. Näyttää siltä, että työsuojelu on monilla työpaikoilla ajautunut liiaksi erilleen niin, että sen sisältymistä työpaikan päätoimintoihin on syytä tarkentaa. Lisäksi työterveyshuollon asema työtapaturmien ehkäisyssä voisi olla huomattavasti nykyistä voimakkaampi. Tämä tarkoittaa työpaikkatason yhteistyön lisäämistä nykyisen työterveyshuoltolain hengessä. Suomessa on saavutettu tapaturmantorjunnassa myös hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä on meillä kehitetty Tuttavatoiminta (TUTTAVA 1992). Rakennuksilla on käytetty menestyksellä TRmittaria turvallisuuden parantamiseen (Laitinen ym. 1994) ja pk-sektorilla ELMERI -ohjelmaa (Lankinen ja Rasa 2000). Lisäksi nolla tapaturmaa -ajattelu, missä tapaturmien vähentäminen koskee jokaista työntekijää, on yleistymässä (Laitinen 2002). Mm. edellisiä onnistuneita esimerkkejä soveltaen on Lapissa mahdollista kehittää työpaikkojen turvallisuutta myös pk-sektorilla ilman merkittävää erikoisosaamisen hankintaa. Vuonna 2003 voimaan tullut uusi Työturvallisuuslaki (2002) velvoittaa työnantajalta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelmaa. Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on selvitettävä tapaturman ja muun terveyden menettämisen vaara sekä esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet ja vaaratilanteet. Myös työntekijän on ilmoitettava havaitsemistaan vaaratekijöistä. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhde oli Lapissakin korkea, kaksinkertainen verrattuna palkansaajiin. Toteutettavissa oleva keino nopeasti parantaa turvallisuutta ko. alalla on yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Sama pätee myös muihin pienyrityksiin, joissa yrittäjien pitkät ja epäsäännölliset työajat ja vahva sitoutuminen omaan yritystoimintaan saattaa lisätä työtapaturmien riskiä (Pekkarinen ja Anttonen 2000). Vuonna 2001 koko maassa vain runsas kolmannes maatalousyrittäjien eläkevakuutuslain piiriin kuuluvista yrittäjistä oli liittynyt työterveyshuoltoon ja vain kuudennes työterveyshuoltoyksiköistä ilmoitti tekevänsä valtaosalle asiakkaistaan työtapaturmien seurantaa (Kinnunen ym. 2002). Poronhoitajien työtapaturmien ehkäisemisessä Oulun aluetyöterveyslaitos on tehnyt paljon työtä. Parhaillaan laitos on kehittämässä lähestymistapaa, missä työtapaturmien ehkäisy on osa laajempaa työkykyä ylläpitävää toimintaa ja poronhoitajien elämänhallintaa (Pekkarinen ja Pyy 2003). Suomalaisille aikuisille sattuvista ja fyysisen vamman aiheuttavista tapaturmista arvioidaan määrällisesti noin 70 % olevan koti- ja vapaa-ajan tapaturmia (Tapaturmatilanne 2002). Vastaavasti Kemin terveyskatsauksessa arvioitiin, että kaksi kolmasosaa kemiläisten tapaturmista sattuu kotona tai vapaa-ajan toiminnassa (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Lapissa tilanne vaikuttaa samankaltaiselta. Tietojen vajaapeittoisuuden vuoksi tapaturmien kokonaismäärän arvioiminen ei kuitenkaan ole Lapin osalta tässä katsauksessa mahdollista. Jatkossa kotija vapaa-ajan tapaturmien selvittäminen ja niiden torjuntaohjelmien laatiminen olisi Lapissa yhteiskunnallisesti tärkeää.

13 Kirjallisuus Heiskanen M, Aromaa K, Niemi H, Siren R. Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelun tuloksia vuosilta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. SVT Oikeus 1/2000. Helsinki: Tilastokeskus, Häkkinen S. Liikenneonnettomuuksien syytutkimuksia. Sosiaalilääketieteen Aikakauslehti 1972: Johnson WG. Sequences in accident causation. Journal of Safety Research 1973: 5, Kinnunen B, Taattola K, Mäittälä J. Maatalousyrittäjien työterveyshuolto Suomessa vuonna Teoksessa: Räsänen K (toim.). Työterveyshuolto Suomessa vuonna luvun kehitystrendit. Helsinki: Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, 2002, Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G ym. FINRISKI Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2. Taulukkoliite. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003. Laitinen H. Työtapaturmat tietoyhteiskunnassa ja tietointensiivisessä työssä. Kirjassa: Härmä M, Laitinen H, Leppänen A (toim.). Katsauksia tietointensiiviseen työhön. Työ ja ihminen 2000: 14; 2, Laitinen H, Huuskonen M, Ketola R ym. Työympäristön suunnittelukirja. Helsinki: Työterveyslaitos, Laitinen H, Rasa PL, Ruohomäki I. TRmittari, Rakennustyömaan työturvallisuuden auditointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Lankinen T, Rasa PL. Elmerillä kehitettiin työoloja. Työ Terveys Turvallisuus 2000: 10, 21. Maatalousyrittäjien tapaturmarekisteri 2003/6. Helsinki: Maatalousyrittäjien eläkelaitos. (julkaisematon) MYEL-vakuutetut kunnittain 2003/6. Helsinki: Maatalousyrittäjien eläkelaitos. (julkaisematon) Pekkarinen A. Occupational accidents occuring in different physical environments with particular reference to indoor and outdoor work. Acta Universitatis Ouluensis, Technica C 80, Pekkarinen A, Anttonen H. Pohjois- Suomessa syntyneiden tapaturmat 30 ikävuoteen saakka. Työ ja ihminen 2000: 14; 1, Pekkarinen A, Pyy L. Research is needed to improve the work ability of reindeer herders. Barents Newsletter on Occupational Health and Safety 2003: 6, Pekkarinen A, Raatikka VP. Tapaturmat ja turvallisuus. Teoksessa: Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos, Raportti 10/2001: SAMMIO-tapaturmatilastotietokanta 2003/5. Helsinki: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. (julkaisematon) Seppälä A. Työtapaturmat. Teoksessa: Kauppinen T, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Näyhä S, Seppälä A, Toikkanen J, Tossavainen A (toim.) Työ ja terveys Suomessa vuonna Helsinki: Työterveyslaitos, 2000,

14 Summala H, Näätänen R. The zero-risk theory and overtaking decisions. In: Rothengatter T, de Bruin R (eds.) Road user behaviour: theory and research. Assen: Van Gorcum, 1988, TUTTAVA. Järjestys, siisteys, kehittäminen. Helsinki: Työterveyslaitos, Työssäkäyntitilasto 2003/6. Helsinki: Tilastokeskus. Tapaturmatilanne Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden torjuntatyö. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 3/2003. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2000, 2003/3. Helsinki: Tilastokeskus, Työolojen tutkimusyksikkö. Työturvallisuuslaki n:o 738/2002. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto , 2003/6. Helsinki: Liikennevakuutuskeskus. (julkaisematon) Virokannas H, Pekkarinen A. A survey of snowmobile accidents in northern Finland. Arct Med Res 1984: 38, Ympäristö- ja toiminta-analyysi Kemi: Lapin työsuojelupiiri, 2002

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kokemuksia talviliukastumisista tutkimusten valossa Pysy pystyssä - talvijalankulun turvallisuusseminaari 11.1.2012 Mikko Hirvonen 2 Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija,

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2014 Työtapaturmat 2012 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2012 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 296 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Maatalousyrittäjien kuoleman riski työpaikalla on alentunut 13 prosenttia vuosina

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2010 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 19 550 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2015 Työtapaturmat 2013 Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Korjattu 18.6.2015. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Palkansaajien tapaturmariski on suurin talonrakennustöissä. Kyseisessä ammateissa toimiville sattui 10 906 vähintään

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot