Hannu Virokannas ja Veli-Pekka Raatikka Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Virokannas ja Veli-Pekka Raatikka Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos"

Transkriptio

1 6. TAPATURMAT Hannu Virokannas ja Veli-Pekka Raatikka Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 6.1 Johdanto Tapaturmat muodostavat meillä huomattavan kansanterveysongelman. Suomessa sattuu vuosittain arviolta yli miljoona tapaturmaa, joista 70 % on kotitai vapaa-ajan tapaturmia (Tapaturmatilanne 2002). Tapaturmiin kuolee vuosittain n henkilöä. Yleisimpiä tapaturmaisen kuoleman syitä ovat kaatumiset, myrkytykset ja liikennevahingot. Parhaiten selvitettyjä ja tilastoituja ovat työtapaturmat ja liikennetapaturmat. Työtapaturmia korvataan vuosittain n tapausta ja liikennetapaturmia vajaa tapausta (Tapaturmatilanne 2002). Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista tietoja on vähemmän ja ne perustuvat väestökyselyihin ja -haastatteluihin. Tässä luvussa kuvataan pääasiassa palkansaajien ja maatalousyrittäjien työtapaturmia (työpaikkatapaturmat ja työmatkatapaturmat) sekä henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia Lapin ssä vuosina Lisäksi esitetään suuntaa-antavaa tietoa muista tapaturmista. Tarkoituksena on alueellisen tiedon kokoamisella Lapin stä sattuneista tapaturmista tarjota päättäjille ja turvallisuuden parissa työskenteleville näköaloja entistä turvallisemman ympäristön edistämiseen. Tapaturmien kehitystä tarkastellaan vuodesta 1993 lähtien. Silloin elettiin kansantalouden lama-aikaa, kunnes seuraavana vuonna tuotanto kääntyi useilla aloilla nousuun ja työllisyys kohentui. Tuotannon määrän kasvaessa myös työtapaturmien määrä lisääntyi (Seppälä 2000). Pohjois-Suomessa työllisyys kuitenkin kohentui viiveellä ja Lapin ssä työttömyys jäi suurimpia keskuksia lukuun ottamatta korkeaksi. Talouden elpyminen on Lapissa näkynyt rakentamisen sekä konepaja- ja asennustöiden lisääntymisenä keskuksissa (Ympäristö ja toiminta-analyysi 2002). Lapin ssä työpaikat ja palkansaajat ovat keskittyneet Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduille. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut sekä teollisuus työllistävät Lapissa runsaasti palkansaajia. Myös koulutus, tukku- ja vähittäiskauppa, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä kiinteistö ja muut palvelut ovat merkittäviä työllistäjiä (Työssäkäyntitilasto 2003/6). Yhteensä julkisten palveluiden osuus on Lapissa suurempi kuin muualla maassa. Myös yrittäjien osuus on suuri, yli kymmenes työllisistä. Valtaosa yrittäjistä toimii maataloudessa. Lisäksi majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä liikenne ovat lukuisia yrittäjiä työllistäviä toimialoja. Yrittäjistä ainoastaan maatalousyrittäjien tapaturmista on saatavissa kootusti tietoja. Työpaikat Lapissa ovat valtaosin pieniä, sillä alle kymmenen työntekijän työpaikkoja on lähes yhdeksän kymmenestä (Ympäristö- ja toiminta-analyysi 2002). Yleisimpiä ovat yhdestä neljään työntekijää työllistävät työpaikat.

2 Lapissa työympäristön erityispiirteitä ovat voimakkaasti vaihtelevat valaistusolosuhteet, kylmyys ja pitkät välimatkat, jotka voivat lisätä tapaturmia (Ympäristö ja toiminta-analyysi 2002). Elinkeinoista poronhoito tunnetaan erityisen tapaturma-alttiina (Pekkarinen 1994). 6.2 Työpaikkatapaturmat Palkansaajien työpaikkatapaturmat sisältävät yksityisten työnantajien ja kuntien palkansaajille korvatut työpaikkatapaturmat. Tiedot perustuvat SAMMIO - tapaturmatilastotietokantaan, jonka tässä tarkastelussa esitetyt tapausmäärät tulevat vuoden 2001 osalta uusien korvaus- Taulukko 6.1 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: SAMMIO 2003/5) Lapin Oulun Koko maa Taulukko 6.2 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat Lapin n seutukunnissa (lähde: SAMMIO 2003/5) Rovaniemi Kemi-Tornio Itä-Lappi Torniolaakso Tunturi- Lappi Pohjois- Lappi Yhteensä

3 Taulukko 6.3 Palkansaajien työpaikkatapaturmat tuhatta alueella työssäkäyvää palkansaajaa kohden Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: SAMMIO 2003/5, Työssäkäyntitilasto 2003/6) Lapin Oulun 45,0 47,7 51,5 48,1 47,5 46,6 46,7 45,3 48,0 48,6 51,7 49,1 50,0 49,3 48,6 48,7 Koko maa 62,4 57,2 59,2 56,3 56,6 55,6 54,0 52,5 päätösten myötä tulevaisuudessa jonkin verran kasvamaan. Vuonna 2000 palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien lukumäärä Lapin ssä oli 2699 (Taulukko 6.1). Työpaikkatapaturmasuhde (tapaturmia / 1000 palkansaajaa) on viimeiset viisi vuotta pienentynyt (Taulukko 6.3). Vuonna 2000 työpaikkatapaturmasuhde oli Lapissa 45. Vastaavasti työpaikkatapaturmia kirjattiin Oulun ssä vuonna 2000 enemmän kuin koskaan aiemmin (Taulukko 6.1). Tapaturmasuhde laski Lapissa nopeammin kuin Oulun ssä ja lasku oli lähes samaa luokkaa kuin koko maassa (Taulukko 6.3). Lapissa työpaikkatapaturmasuhde on pitkällä aikavälillä ollut vähän pienempi kuin Oulun ssä ja huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Lapissa kuten koko maassa noin kolme neljännestä työpaikkatapaturmista sattuu miehille. Lapissa noin 60 % ko. turmista sattuu vuotiaille henkilöille melko tasaisesti eri viisivuotisikäluokissa. Koko maassa työpaikkatapaturmasuhde kuitenkin alenee miehillä tasaisesti iän myötä. Naisilla puolestaan sattuu työpaikkatapaturmia suhteellisesti eniten vanhimmassa ikäluokassa. Vaikka työpaikkatapaturman sattumisella näyttää olevan yhteys ikään ja sukupuoleen, on esitetty, että sukupuolten väliset erot häviäisivät samanlaista työtä tehtäessä (Pekkarinen ja Anttonen 2000). Edellisen mukaan kyse olisi kokemuksesta eikä iästä, vaikka nämä yleensä liittyvät toisiinsa. Palkansaajille sattui eniten korvattuja työpaikkatapaturmia Kemi-Tornion ja toiseksi eniten Rovaniemen seutukunnassa (Taulukko 6.2). Näissä seutukunnissa sattui 80 % kaikista Lapin työpaikkatapaturmista. Myös työpaikkatapaturmasuhde on Lapissa ollut korkein Kemi- Tornion seudulla (Kuvio 6.1), mikä pitkälti selittyy tapaturma-alttiiden toimialojen suurella osuudella. Vuonna 2000 teollisuudessa työskenteli noin neljännes, rakentamisessa vajaa kymmenes ja kuljetusalalla noin viisi prosenttia kaikista alueella työssäkäyvistä henkilöistä. Kemi-Tornion seudulla työpaikkatapaturmien määrä kasvoi 1990-luvun puolivälissä huippuunsa vajaan 1400:n tapauksen tasolle vuodessa. Sen jälkeen tapaturmien määrä väheni 1200:n tapauksen tasolle vuoteen 2000 (Taulukko 6.2). Vuoden 2001 alustavien tietojen perusteella tapaturmat ovat lisääntyneet siten,

4 Kemi-Tornio Rovaniemi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Torniolaakso Pohjois-Lappi Kuvio 6.1 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat tuhatta alueella työssäkäyvää palkansaajaa kohden Lapin n seutukunnissa (lähde: SAMMIO 2003/5, Työssäkäyntitilasto 2003/6). että 1990-luvun korkeimmat vuosittaiset tapausmäärät tulevat ylittymään. Rovaniemen seutukunnassa työpaikkatapaturmien lukumäärä on vaihdellut viime vuosina 780:n ja 890:n tapauksen välillä (Taulukko 6.2). Muissa neljässä Lapin seutukunnassa työpaikkatapaturmien määrä on ollut yhteensä tapausta vuodessa. Työpaikkatapaturmasuhde on monissa Lapin seutukunnissa säilynyt lähes samana vuodesta 1993 lähtien (Kuvio 6.1). Poikkeuksena on Kemi-Tornion seutu, missä suhde on vähitellen pienentynyt ja Torniolaakson seutu, missä suhde on heilahdellut muita voimakkaammin. Vuonna 2001 Lapissa sattui korvattuja työpaikkatapaturmia yksittäisistä palkansaaja-ammateista yleisimmin talonrakentajille (7 %) ja lähes yhtä usein kuormaauton kuljettajille (6 %) ja koneenkorjaajille (5 %). Suomessa tapaturmaaltteimmat ammattiryhmät ovat olleet levysepät sekä koneistajat ja työstäjät. Vakavia tapaturmia sattuu yleisimmin tehtyjä työtunteja kohden rakentajille (Seppälä 2000). Palkansaajille sattui Lapissa vuonna 2000 lukumääräisesti eniten työpaikkatapaturmia teollisuudessa, runsaat 700. Kunta-alalla palkansaajille sattui yli 500, rakentamisessa noin 400 sekä kuljetus-, varastointi ja tietoliikennealalla 300 työpaikkatapaturmaa. Teollisuuden osuus työpaikkatapaturmista on Lapissa pienempi (30 %) kuin koko maassa (40 %) ja yhteiskunnallisten palveluiden osuus puolestaan vähän suurempi, ollen Lapissa noin 25 % ja koko maassa noin 20 % (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Työpaikkatapaturmataajuus (tapaturma / 1 milj. työtuntia) on ollut Lapissa suurin rakentamisen toimialalla. Taajuudet ovat kuitenkin olleet koko 1990-luvun pienempiä kuin vertailualueilla (Kuvio 6.2).

5 Maa-, riista- ja metsätalous Teollisuus Lapin Koko maa Oulun Lapin Koko maa Oulun Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Lapin Koko maa Oulun Lapin Koko maa Oulun Kuvio 6.2 Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat miljoonaa työtuntia kohden toimialoittain Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: SAMMIO 2003/5). Teollisuuden työpaikkatapaturmataajuus oli Lapissa 1990-luvun alussa vertailualueita korkeammalla tasolla, mutta ero tasoittui sen jälkeen (Kuvio 6.2). Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työpaikkatapaturmataajuus oli huipussaan Lapissa vuonna 1995, minkä jälkeen kehitys on kääntynyt suotuisammaksi. Kuitenkin tapaturmataajuus on ko. toimialalla Lapissa korkeampi kuin Oulun ssä ja huomattavasti korkeampi kuin koko maassa (Kuvio 6.2). Maa-, riista- ja metsätalouden palkansaajien työpaikkatapaturmatiheys oli Lapissa koko maata hieman alempi (Kuvio 6.2).

6 Vaikka kunta-alalla sattui Lapissa vuonna 2000 palkansaajille toimialoista määrällisesti toiseksi eniten työpaikkatapaturmia, niin suhteutettuna miljoonaa työtuntia kohden tapaturmia sattui harvoin, ainoastaan 14. Vertailualueilla tapaturmataajuus on ollut hieman suurempi. Runsas neljännes vuonna 2001 palkansaajille Lapissa sattuneista työpaikkatapaturmista oli esineisiin tai esineiden satuttamista, runsas viidennes kaatumisia, liukastumisia tai kompastumisia sekä runsas kymmenes liittyi ylikuormittumiseen tai ylirasittumiseen. Esineisiin tai esineiden satuttamisia oli Lapin ssä suhteellisesti hieman vähemmän ja kaatumisia, liukastumisia tai kompastumisia hieman enemmän kuin vertailualueilla, mutta muuten Lappi ei poikkea vertailualueista. Jakauma on myös pitemmällä aikavälillä, vuosina , pysynyt samanlaisena. Lapissa työpaikkatapaturman yleisimmät aiheuttajat olivat kappaleet ja esineet sekä työympäristö ja rakenteet, kumpikin yli neljäsosassa työpaikkatapaturmia. Kolmannes vammoista oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä, yli neljännes pintavammoja, naarmuja, haavoja ja tulehduksia. Ruhjevammat ja musertumat muodostivat viidenneksen aiheutuneista vammoista. Neljännes vammoista oli aiheutunut kämmeniin ja sormiin, viidennes alaraajoihin ja runsas kymmenes yläraajoihin sekä selkään. Myöskään näiden tekijöiden suhteen Lappi ei sanottavasti poikkea vertailualueista, lähinnä pintavammoja, naarmuja, haavoja ja tulehduksia aiheutui hieman vähemmän kuin vertailualueilla. Vamman kohteet jonkin verran vaihtelivat ammattialoittain. Suurin osa työpaikkatapaturmista aiheuttaa alle kolmen päivän poissaolon työstä. Näistä vain osa ilmoitetaan vakuutusyhtiöön, joten todellisuudessa alle kolmen päivän tapauksia on huomattavasti tilastoitua enemmän. Koko maassa alle kolmen päivän tapauksia on korvatuista tapauksista runsas 40 %, kun Lapissa vastaava osuus on jonkin verran pienempi (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Vakavia, yli 30:n päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia korvattiin palkansaajille Lapissa vuosina keskimäärin 278, vuosittaisen vaihtelun ollessa vähäistä. Vuonna 1999 vakavia työpaikkatapaturmia korvattiin 307. Työkyvyttömyysaika työpaikkatapaturmissa on Lapissa ollut keskimäärin hieman pitempi kuin koko maassa (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat vuosien aikana vähentyneet. Vielä 1980-luvulla niitä sattui koko maassa vuosittain vajaa 100. Vuonna 2000 työtapaturmissa kuoli 47 työntekijää. Aikaisempina vuosina osa kuolemista on sattunut työliikenteessä, mutta vuonna 2000 kaikki kuolemat tapahtuivat työpaikalla. Lapissa on viime vuosien aikana korvattu työtapaturmaisia kuolemia 2-6 tapausta vuosittain (SAMMIO 2003/5). Valtion palveluksessa, ennen muuta julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa, rakentamisessa ja metsätaloudessa, työskentelevien henkilöiden osuus on Lapissa kymmenes työllisistä. Valtiokonttorin heille korvaamat työpaikkatapaturmat ovat 1990-luvun puolivälistä vähentyneet neljänneksellä (Taulukko 6.4). Oulun ssä kehitys on ollut samansuuntainen. Tapaukset ovat vähentyneet ennen muuta metsätaloudesta samalla kun metsätaloudessa työskentelevien valtion työntekijöiden määräkin on vähentynyt. Työpaikkatapaturmasuhde oli vuonna 1995 Lapissa valtion työn-

7 Taulukko 6.4 Valtiokonttorin valtion työntekijöille korvaamat työpaikkatapaturmat Lapin ssä (Ympäristö- ja toiminta-analyysi 2002) Julkinen hallinto Rakentaminen Metsätalous Yhteensä tekijöillä 34,5, kun vuonna 2000 vastaavasti korvattuja tapaturmia oli vähän alle 30 tuhatta työntekijää kohti. Työssä esim. autonkuljettajille sattuneet liikennetapaturmat sisältyvät tarkastelussa työpaikkatapaturmiin. Lapissa tällaisten liikenteessä sattuvien työpaikkatapaturmien osuus 1990-luvun alkuvuosina oli prosentin luokkaa ja vuosikymmenen loppupuolella kahden prosentin luokkaa kaikista työpaikkatapaturmista, eli vajaa 60 tapausta vuodessa. Oulun ssä osuus on pitkällä aikavälillä ollut prosentin luokkaa, mutta vuoden 2001 tietojen perusteella osuus näyttää olevan kasvamassa. 6.3 Työmatkatapaturmat Suomessa työmatkatapaturmista (tapaturma, joka sattuu työmatkalla kodin ja työpaikan välillä) valtaosa sattuu liikuttaessa jalkaisin tai polkupyörällä, ja naisille useammin kuin miehille. Lapissa vuosina palkansaajille sattuneista työmatkatapaturmista runsas puolet sattui jalkaisin, hieman yli neljäsosa polkupyörällä ja noin kuudesosa henkilöautolla liikuttaessa (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Koko maahan verrattuna jalan sattuneet työmatkatapaturmat olivat Lapissa jonkin verran harvinaisempia ja henkilöautolla liikuttaessa sattuneet puolestaan hieman yleisempiä. Lapissa palkansaajille korvattujen työmatkatapaturmien lukumäärä on vuodesta 1993 vaihdellut vuosittain välillä ja tapaturmasuhde välillä 3,9 5,1. Oulun ssä kehitys on ollut yhtä lailla vaihtelevaa ja erot tapaturmasuhteissa ovat olleet Lappiin verrattuna pieniä. 6.4 Liikennetapaturmat Sattumispaikkakunnan mukaan tilastoituja vahinkoja, joista liikenteessä käytettävälle moottoriajoneuvolle pakollinen liikennevakuutus on maksanut henkilökorvausta, sattui vuosina Lapissa vuosittain keskimäärin 483. Määrä on ollut vuosittain % kaikista korvatuista liikennevahingoista. Vuonna 2001 henkilövahinkoja aiheuttaneita liikenneonnettomuuksia näyttää alustavien tietojen mukaan sattuneen Lapissa aiempaa hieman vähemmän. Kaiken kaikkiaan vammaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat koko maassa 1980-luvulta lähtien vähentyneet (Tapaturmatilanne 2002). Kuitenkin niiden määrä on 1990-luvun puolivälin jälkeen pysynyt koko maassa samoin kuin Lapissa vuosittain melko samana. Poikke-

8 Taulukko 6.5 Vaikeasti vammautuneet tai kuolleet (suluissa) liikennetapaturmien uhrit Lapin ssä ja vertailualueilla (lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2003/6) Lapin 72 (24) 58 (17) 65 (25) 42 (16) 41 (18) 55 (20) 48 (18) 45 (11) 36 (17) Oulun 86 (36) 72 (45) 72 (33) 83 (34) 71 (36) 76 (30) 53 (31) 53 (25) 64 (29) Koko maa 954 (388) 944 (376) 909 (317) 778 (310) 739 (347) 707 (321) 678 (333) 610 (268) 622 (324) uksena edellisistä korvattiin Oulun ssä henkilövahinkoja aiheuttaneita liikenneonnettomuuksia vuonna 2000 huomattavasti edellisvuotta enemmän. Liikennevahinkoja, joista on maksettu henkilökorvausta, sattui vuonna 2001 eniten Rovaniemellä (63 tapausta) ja Kemissä, Rovaniemen maalaiskunnassa sekä Torniossa (vajaat 50 tapausta). Väkilukuun suhteutettuna henkilövahinkoja korvattiin eniten Enontekiöllä, vajaat seitsemän vahinkoa tuhatta asukasta kohden. Moottoriajoneuvojen määrään suhteutettuna henkilövahinkoja korvattiin eniten Ylitorniolla, Simossa ja Torniossa. Lapissa ilmoitettuja liikennetapaturman uhreja oli vuonna 2000 runsaat 600, Oulun ssä runsaat 1200 ja koko maassa noin Lapin ssä uhrien lukumäärä on vuoden 1993 tasosta laskenut merkittävästi, Oulun ssä uhrien lukumäärä on etenkin viime vuosina noussut ja koko maassa kehitys on ollut varsin tasaista. Henkilövahinkoon johtaneista liikenneonnettomuuksista eivät kaikki tule yleiseen tietoon, sillä ainoastaan vakavat loukkaantumiset on ilmoitettava poliisille. Vastaavasti liikennevakuutuksesta ei korvata vähäistä kipua ja särkyä. Siksi vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat luotettavin lähtökohta henkilövahinkojen alueiden välisessä vertailussa. Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat koko maassa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vähentyneet ja sama kehitys näkyy myös Lapissa ja Oulun ssä (Taulukko 6.5). Kuitenkin vuosi 2001 näyttää alustavasti edellisvuotta synkemmältä. Lapissa moottoriliikenteeseen liittyvä erityispiirre on moottorikelkan käyttö niin työtehtävissä, esim. poronhoidossa, kuin vapaa-aikana, erityisesti matkailussa. Lapissa moottorikelkkavahinkojen kehitys on pitkällä aikavälillä ollut Oulun ä ja koko maata suotuisampaa. Vuonna 2000 Lapissa korvattiin 185 moottorikelkkavahinkoa.

9 Taulukko 6.6 Vakuutettujen maatalousyrittäjien korvatut työtapaturmat Lapin ssä ja vertailualueilla tuhatta vakuutettua kohden (lähde: Maatalousyrittäjien tapaturmarekisteri 2003/6, MYEL-vakuutetut kunnittain 2003/6) Lapin Oulun Koko maa Maatalousyrittäjien työpaikkatapaturmat Maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvien ja samalla pakollisesti tapaturmavakuutettujen maatalousyrittäjien, perheyrityksen jäsenet mukaan luettuna, lukumäärä väheni Lapissa vuosien aikana 6806:sta henkilöstä 3660:een. Maatilatalousyritykseksi määritettiin laskennassa tilat, joilla oli maatalousmaata vähintään viisi hehtaaria. Vapaaehtoisen työajan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen ottaneet eivät ole mukana tarkastelussa. Maatalousyrittäminen on Lapissa yleisin yrittämismuoto. Se sisältää myös poronhoidon. Maatalousyrittäminen on Lapissa luonteeltaan lähes yksinomaan kotieläintuotantoa ja koko maan tavoin yksityishenkilöiden, perikuntien ja perheyritysten harjoittamaa toimintaa. Rovaniemen maalaiskunnassa, Sodankylässä ja Posiolla maatalousyrittäjiä oli enemmän kuin n muissa kunnissa. Työlliseen työvoimaan suhteutettuna maatalousyrittäminen oli vuonna 2002 yleisintä Savukoskella (25 %), Posiolla (23 %) ja Ranualla (20 %). Poronhoitajia oli eniten Inarissa, missä myös heidän suhteellinen osuutensa maatalousyrittäjistä oli suurin, sillä kahdeksan kymmenestä maatalousyrittäjästä oli poronhoitajia. Lukumääräisesti poronhoitajia oli toiseksi eniten Sodankylässä. Lapissa oli vuonna 2002 yhteensä 1046 vakuutettua poronhoitajaa. Suomessa maatalousyrittäjien työpaikkatapaturmasuhde on liki kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna (Työtapaturmat Suomessa vuonna 2000). Lapissa maatalousyrittäjille sattui vuosien aikana 3326 työpaikkatapaturmaa ja tapaturmasuhde vaihteli 60 76:n välillä. Lukumääräisesti eniten työpaikkatapaturmia sattui ajanjakson alussa, 490 tapaturmaa vuodessa, ja vähiten jakson lopussa, 265 tapaturmaa vuodessa. Suhteutettuna vakuutettujen lukumäärään kuitenkin havaitaan, että kehitys on viimeksi kuluneiden vuosien aikana mennyt huonompaan suuntaan (Taulukko 6.6). Sekä koko maassa että Oulun ssä maatalousyrittäjien tapaturmakehitys on ollut suotuisampaa kuin Lapissa ja vertailualueiden tapaturmasuhteet ovat selvästi Lapin suhdetta pienempiä. Myös Pekkarinen ja Anttonen (2000) toteavat Pohjois-Suomessa syntyneillä

10 nuorilla yrittäjillä ja omaa työtään tekevillä henkilöillä olevan moninkertaisen riskin joutua tapaturmaan verrattuna muihin nuoriin aikuisiin. Edellistä selittää toimiminen vaarallisilla aloilla kuten maa- ja metsätaloudessa sekä kuljetusalalla. Eläimet aiheuttivat neljäsosan työpaikkatapaturmista, ulkoinen ympäristö oli aiheuttajana jonkin verran harvinaisempi ja rakennukset, rakenteet ja rakennelmat olivat syynä joka kahdeksannessa työpaikkatapaturmassa. Työliikkeet ja - asennot, kuljetusajoneuvot sekä käsityökalut olivat seuraavaksi yleisimpiä työtapaturman aiheuttajia. Yli kolmannes vammoista oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä, venähdyksiä, ja runsas neljännes tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja. Haavoja ja pinnallisia vammoja sekä luunmurtumia aiheutui selvästi vähemmän, kuitenkin keskimäärin vuosittain noin 50, muiden vaurioiden ollessa harvinaisempia. Kymmenen vuoden aikana aiheutui yhteensä 50 palovammaa, syöpymistä tai paleltumaa ja 10 amputoitumista ja raajan irtirepeämistä. Yritysten tuotantorakenteen vuoksi eläimet aiheuttavat Lapissa ja myös Oulun ssä jonkin verran yleisemmin työpaikkatapaturmia kuin keskimäärin koko maassa, missä ulkoinen ympäristö on yleisin tapaturman aiheuttaja. Eri vammojen yleisyydessä Lappi ei merkittävästi poikkea vertailualueista. Pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluville poronhoitajille on Lapissa sattunut vuosittain vajaa 100 työpaikkatapaturmaa, kun kymmenen vuotta sitten työtapaturmia sattui kolmannes enemmän (Pekkarinen 1994). Tapaturmasuhde on viimevuosina vaihdellut 75 95:n välillä. Yleisimmät työpaikkatapaturmien aiheuttajat ovat olleet porot, ulkoinen ympäristö, kuljetus- ja maastoajoneuvot ja käsityökalut kuten teurastusveitsi. Vakavimmat tapaturmat ovat aiheutuneet maastoajoneuvojen kuten moottorikelkan, maastomoottoripyörän ja mönkijän käytöstä (Virokannas ja Pekkarinen 1984). Yleisimmin aiheutuneet vammat ovat samoja kuin kokonaisuudessaan maatalousyrittäjillä, mutta haavoja ja pinnallisia vammoja poronhoitajille syntyy muita yleisemmin. Poronhoitajien suuri osuus maatalousyrittäjien kokonaismäärästä ja heitä korkeampi alttius työpaikkatapaturmille myös selittää maatalousyrittäjien Lapissa muuta maata korkeampaa työpaikkatapaturmatasoa. 6.6 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat ylivoimaisesti yleisin tapaturmalaji Suomessa, mutta niiden tilastointi on puutteellista. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien yleisyyttä väestössä on arvioitu kyselyiden ja haastatteluiden perusteella. Vuonna 2002 toteutettuun FINRISKI tutkimukseen osallistui Lapissa yli vuotiasta henkilöä, joista 276:lle oli viimeksi kuluneen vuoden aikana sattunut ainakin yksi lääkärin hoitoa vaatinut tapaturma (Laatikainen ym. 2003). Useimmat edellisistä olivat olleet kotitapaturmia (28 %), työtapaturmia (27 %) sekä urheilu- ja vapaaajantapaturmia (27 %). Harvinaisimpia olivat liikennetapaturmat (9 %) ja muut tapaturmat (9 %). Kotitapaturma oli sattunut miehille suhteellisesti hieman yleisemmin kuin naisille (5 % vs. 4 %). Eri ikäluokista eläkeikäisillä kotitapaturma oli suhteellisesti yleisin (miehet 7 %, naiset 9 %). Urhei-

11 lutapaturma oli sattunut alle 2 %:lle vastaajista, mutta nuorilla miehillä suhteellinen osuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi (7 %). Muu vapaa-ajan tapaturma oli puolestaan sattunut alle 3 %:lle vastaajista. Edellisestä kyselystä ilmenevät vahingoittuneiden henkilöiden määrät, mutta tapaturmien kokonaismäärää ei kysytty. Tulokset kuitenkin antavat viitettä siitä, että koti- ja vapaa-ajantapaturmien osuus kaikista tapaturmista olisi Lapissa lähellä koko maan osuutta (Heiskanen ym. 2000). 6.7 Päätelmät Tapaturmilla on Lapissa runsaasti sekä terveydellisiä että taloudellisia vaikutuksia. Työkyvyn ja terveyden alentuminen tapaturman vuoksi aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, vähentää työpanosta, heikentää yrityksen kilpailukykyä ja lisää terveydenhuoltojärjestelmän työtä. Tapaturmatutkimus on Suomessa korvauksellisista syistä keskittynyt työtapaturmiin ja liikennevahinkoihin. Niistä löytyvät tarkat tilastot jo vuosien ajalta. Määrällisesti suurin alue, koti- ja vapaaajan tapaturmat, ovat jääneet vähemmälle huomiolle, eikä niistä löytynyt kuin vähän Lappia koskevaa suuntaa-antavaa tietoa. Lapissa työpaikkatapaturmien kehitys on ollut edullisempaa kuin Oulun ssä tai koko maassa. Myös työpaikkatapaturmasuhde on Lapissa alempi kuin vertailualueilla. Työmatkatapaturmien esiintymisessä ei juuri ollut eroja Lapin ja vertailualueiden välillä. Edellisestä huolimatta tapaturmien torjunnalla on paljon saavutettavissa, koska työtapaturmia sattuu Lapissakin n. 50 tapausta tuhatta palkansaajaa kohti. Lapissa työtapaturmat keskittyvät palkansaajien ja työpaikkojen sijainnin mukaan Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduille. Rakennusala on myös Lapissa kaikkein riskialttein ja teollisuus heti sitä seuraava. Lapin erikoispiirre on korkea tapaturmataajuus kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Selityksenä voivat osaltaan olla pitkät kuljetusetäisyydet ja ajoajat sekä se, että usein sama henkilö hoitaa kuljetuksen sekä varastoinnin ja jakelun. Tapaturmat ovat periaatteessa estettävissä. Tutkimusten pohjalta on luotu runsaasti tapaturmateorioita, jotka pyrkivät selittämään tapaturmien syntyä tieteellisesti ja tarjoavat keinoja tapaturmien torjuntaan. Torjunnassa voidaan nähdä kaksi päälinjaa. Toisaalta pyritään löytämään tapaturman syyt ja vaikuttamaan tapaturman syyketjuun (Johnson 1973). Toisaalta tapaturmia tarkastellaan systeemissä tapahtuvana häiriönä (Häkkinen 1972), jolloin työpaikalla pyritään varmistamaan ympäristön ja työntekijöiden välinen häiriötön toiminta. Tapaturmiin liittyy usein yllätyksellisiä ja inhimillisiä tekijöitä, joihin keskittyen on tutkittu tapaturmataipumusta ja sittemmin on kehitetty mm. tapaturmaalttiusteoria. Liikennetapaturmatutkimuksessa on käsitelty mm. riskinottotaipumusta ja mukautumista ajamisen riskeille, niin että ajajat eivät koe liikenteessä enää lainkaan riskiä (Summala ja Näätänen 1988). Tarjolla on erilaisia lähestymistapoja eri tilanteisiin. Työturvallisuuden parantaminen edellyttää työpaikalla laaja-alaista lähestymistä, jossa luodaan turvallisuuden tekniset edellytykset, ylläpidetään henkilöstön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä edistetään turvallisia työtapoja (Laitinen ym. 1993).

12 Työsuojelu on tehnyt hyvää työtä työpaikkatapaturmien ehkäisemiseksi, mutta tapaturmaluvut Lapissakin osoittavat, että tarvitaan toiminnan tehostamista. Näyttää siltä, että työsuojelu on monilla työpaikoilla ajautunut liiaksi erilleen niin, että sen sisältymistä työpaikan päätoimintoihin on syytä tarkentaa. Lisäksi työterveyshuollon asema työtapaturmien ehkäisyssä voisi olla huomattavasti nykyistä voimakkaampi. Tämä tarkoittaa työpaikkatason yhteistyön lisäämistä nykyisen työterveyshuoltolain hengessä. Suomessa on saavutettu tapaturmantorjunnassa myös hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä on meillä kehitetty Tuttavatoiminta (TUTTAVA 1992). Rakennuksilla on käytetty menestyksellä TRmittaria turvallisuuden parantamiseen (Laitinen ym. 1994) ja pk-sektorilla ELMERI -ohjelmaa (Lankinen ja Rasa 2000). Lisäksi nolla tapaturmaa -ajattelu, missä tapaturmien vähentäminen koskee jokaista työntekijää, on yleistymässä (Laitinen 2002). Mm. edellisiä onnistuneita esimerkkejä soveltaen on Lapissa mahdollista kehittää työpaikkojen turvallisuutta myös pk-sektorilla ilman merkittävää erikoisosaamisen hankintaa. Vuonna 2003 voimaan tullut uusi Työturvallisuuslaki (2002) velvoittaa työnantajalta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelmaa. Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on selvitettävä tapaturman ja muun terveyden menettämisen vaara sekä esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet ja vaaratilanteet. Myös työntekijän on ilmoitettava havaitsemistaan vaaratekijöistä. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhde oli Lapissakin korkea, kaksinkertainen verrattuna palkansaajiin. Toteutettavissa oleva keino nopeasti parantaa turvallisuutta ko. alalla on yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Sama pätee myös muihin pienyrityksiin, joissa yrittäjien pitkät ja epäsäännölliset työajat ja vahva sitoutuminen omaan yritystoimintaan saattaa lisätä työtapaturmien riskiä (Pekkarinen ja Anttonen 2000). Vuonna 2001 koko maassa vain runsas kolmannes maatalousyrittäjien eläkevakuutuslain piiriin kuuluvista yrittäjistä oli liittynyt työterveyshuoltoon ja vain kuudennes työterveyshuoltoyksiköistä ilmoitti tekevänsä valtaosalle asiakkaistaan työtapaturmien seurantaa (Kinnunen ym. 2002). Poronhoitajien työtapaturmien ehkäisemisessä Oulun aluetyöterveyslaitos on tehnyt paljon työtä. Parhaillaan laitos on kehittämässä lähestymistapaa, missä työtapaturmien ehkäisy on osa laajempaa työkykyä ylläpitävää toimintaa ja poronhoitajien elämänhallintaa (Pekkarinen ja Pyy 2003). Suomalaisille aikuisille sattuvista ja fyysisen vamman aiheuttavista tapaturmista arvioidaan määrällisesti noin 70 % olevan koti- ja vapaa-ajan tapaturmia (Tapaturmatilanne 2002). Vastaavasti Kemin terveyskatsauksessa arvioitiin, että kaksi kolmasosaa kemiläisten tapaturmista sattuu kotona tai vapaa-ajan toiminnassa (Pekkarinen ja Raatikka 2001). Lapissa tilanne vaikuttaa samankaltaiselta. Tietojen vajaapeittoisuuden vuoksi tapaturmien kokonaismäärän arvioiminen ei kuitenkaan ole Lapin osalta tässä katsauksessa mahdollista. Jatkossa kotija vapaa-ajan tapaturmien selvittäminen ja niiden torjuntaohjelmien laatiminen olisi Lapissa yhteiskunnallisesti tärkeää.

13 Kirjallisuus Heiskanen M, Aromaa K, Niemi H, Siren R. Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelun tuloksia vuosilta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. SVT Oikeus 1/2000. Helsinki: Tilastokeskus, Häkkinen S. Liikenneonnettomuuksien syytutkimuksia. Sosiaalilääketieteen Aikakauslehti 1972: Johnson WG. Sequences in accident causation. Journal of Safety Research 1973: 5, Kinnunen B, Taattola K, Mäittälä J. Maatalousyrittäjien työterveyshuolto Suomessa vuonna Teoksessa: Räsänen K (toim.). Työterveyshuolto Suomessa vuonna luvun kehitystrendit. Helsinki: Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, 2002, Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G ym. FINRISKI Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2. Taulukkoliite. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003. Laitinen H. Työtapaturmat tietoyhteiskunnassa ja tietointensiivisessä työssä. Kirjassa: Härmä M, Laitinen H, Leppänen A (toim.). Katsauksia tietointensiiviseen työhön. Työ ja ihminen 2000: 14; 2, Laitinen H, Huuskonen M, Ketola R ym. Työympäristön suunnittelukirja. Helsinki: Työterveyslaitos, Laitinen H, Rasa PL, Ruohomäki I. TRmittari, Rakennustyömaan työturvallisuuden auditointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Lankinen T, Rasa PL. Elmerillä kehitettiin työoloja. Työ Terveys Turvallisuus 2000: 10, 21. Maatalousyrittäjien tapaturmarekisteri 2003/6. Helsinki: Maatalousyrittäjien eläkelaitos. (julkaisematon) MYEL-vakuutetut kunnittain 2003/6. Helsinki: Maatalousyrittäjien eläkelaitos. (julkaisematon) Pekkarinen A. Occupational accidents occuring in different physical environments with particular reference to indoor and outdoor work. Acta Universitatis Ouluensis, Technica C 80, Pekkarinen A, Anttonen H. Pohjois- Suomessa syntyneiden tapaturmat 30 ikävuoteen saakka. Työ ja ihminen 2000: 14; 1, Pekkarinen A, Pyy L. Research is needed to improve the work ability of reindeer herders. Barents Newsletter on Occupational Health and Safety 2003: 6, Pekkarinen A, Raatikka VP. Tapaturmat ja turvallisuus. Teoksessa: Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos, Raportti 10/2001: SAMMIO-tapaturmatilastotietokanta 2003/5. Helsinki: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. (julkaisematon) Seppälä A. Työtapaturmat. Teoksessa: Kauppinen T, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Näyhä S, Seppälä A, Toikkanen J, Tossavainen A (toim.) Työ ja terveys Suomessa vuonna Helsinki: Työterveyslaitos, 2000,

14 Summala H, Näätänen R. The zero-risk theory and overtaking decisions. In: Rothengatter T, de Bruin R (eds.) Road user behaviour: theory and research. Assen: Van Gorcum, 1988, TUTTAVA. Järjestys, siisteys, kehittäminen. Helsinki: Työterveyslaitos, Työssäkäyntitilasto 2003/6. Helsinki: Tilastokeskus. Tapaturmatilanne Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden torjuntatyö. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 3/2003. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2000, 2003/3. Helsinki: Tilastokeskus, Työolojen tutkimusyksikkö. Työturvallisuuslaki n:o 738/2002. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto , 2003/6. Helsinki: Liikennevakuutuskeskus. (julkaisematon) Virokannas H, Pekkarinen A. A survey of snowmobile accidents in northern Finland. Arct Med Res 1984: 38, Ympäristö- ja toiminta-analyysi Kemi: Lapin työsuojelupiiri, 2002

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Lapissa

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2015

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2016 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Lapissa työttömiä 14 350 - saman verran kuin vuotta aiemmin joulukuussa Työttömyyden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot