Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen"

Transkriptio

1 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 1

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Tuepa-projektin tavoitteet Toiminnan tiivis kuvaus ja arviointi Juurruttamistavoitteet... 2 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Työyhteisöjen konsultaatio Verkosto-työpajat Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Kehittämistiimit... 3 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ Asiakastyön prosessi Toiminnan arviointi Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä... 4 HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIN HALLINTA Projektin henkilöstö Projektin johtoryhmä Projektin hallinta Projektin fyysiset ja taloudelliset resurssit... 5 KUMPPANUUSKEHITTÄMINEN Tuepa-projektin ohjausryhmä Projektin toiminta emo-organisaatiossa Tiedotusmateriaali ja artikkelit... 6 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN... Liite 1... Liite 2... Liite 3... Liite 4...

3 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon- projekti levittää ja juurruttaa tietoa tuetusta päätöksenteosta ja siihen liittyvistä teemoista. Projekti työskentelee kehitysvammaisten henkilöiden, läheisten ja vammaisalan ammattilaisten kanssa. Projektin toiminnan keskeisin hyödynsaaja ovat Savon alueella asuvat kehitysvammaiset henkilöt. Projektin toiminta jatkuu kesään 2015 saakka ja erityisesti viimeisille toimintavuosille on suunniteltu toimintaa kehitysvammaisille henkilöille eli päämiehille. Projektin väliraportissa kuvataan projektin toimintaa edelliseltä toimintakaudelta Toiminnan kuvaus on toimintaprosesseittain, kuvaten prosessin tavoite ja toiminta sekä tulokset ja vaikutukset suhteessa tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Seuraavaksi raportissa käsitellään arviointitulosten kautta tehtyjä johtopäätöksiä ja projektin jatko- ja kehittämissuunnitelmia lopputoiminta-ajalle. Projektin toimintasuunnitelmaa vuosille tarkennetaan tarvittaessa syksyllä Raportissa kuvataan myös projektin tiedonvälitykseen, asennevaikuttamiseen ja vaikuttamistoimintaan liittyvää toimintaa, sen vaikutuksia projektin tavoitteisiin ja sitä kautta kehitysvammaisten henkilöiden elämään. Väliraportin tarkoituksena on palvella projektin etenemisen seurantaa. Se ohjaa ja jäsentää projektitiimin työtä. Raportointi on myös osa projektin levittämistyötä. Sen avulla levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja opituista asioista projektin emo-organisaatiolle, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja rahoittajalle. Projektin lopputoiminta-aikaan vaikuttaa suuresti Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan itsemääräämisoikeuslain voimaan tuleminen. Lain pitäisi tulla voimaan Lain myötä tuetusta päätöksenteosta tultaneen säätämään ensimmäistä kertaa lainsäädännöllä. Laki tuo voimaa projektin levittämis- ja juurruttamistyöhön sekä mahdollisuuden nähdä vielä projektin toiminnan kautta lain tuomia vaikutuksia kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisen toteutumisessa.

4 1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI 1.1 Tuepa-projektin tavoitteet Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projektin tavoitteet ja keskeisimmät toimintaprosessit ovat pysyneet samoina syksystä 2011 saakka. Toimintaprosessia on tarkennettu vuosittain toimintasuunnitelmassa. Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen, tiedon levittämisen ja juurruttamisen keinoin. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Tukiprosessi: Henkilöstö- ja projektin hallinta Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä Päätavoite: Tuetun päätöksenteon edistäminen YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta 2.Työyhteisöjen konsultointi 3.Verkosto-työpajat 4.Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA

5 1.2 Toiminnan tiivis kuvaus ja arviointi Vuoden 2013 aikana projektin keskeisimmissä toimintamuodoissa työyhteisöjen pitkäkestoisessa ohjauksessa/konsultoinnissa ja yksilökeskeisessä toteutettiin loppuarvioinnit. Molemmissa toimintamuodoissa keskitytään vaikutusten juurruttamiseen ja juurtumiseen projektin toiminnan päättymiseen saakka. Projekti tarjoaa toiminnassa mukana olleille yhteistyökumppaneille ohjausta ja konsultaatiota juurruttamiseen liittyen. Toimintamuotojen toimintaa, arviointituloksia ja jatkosuunnitelmia tarkastellaan kappaleessa 2 alkaen. Verkostotyöpajoja toteutettiin ainoastaan vuoden 2013 aikana ja myös niissä toteutettiin arvioinnit. Verkostotyöpajojen onnistumisesta ja arviointituloksista sekä erilaisten edelleen jatkuvien kehittämistiimien toiminnasta voi lukea tarkemmin kappaleessa 2. Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja; yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitettiin loppuvuonna 2013 vastaamaan prosessien arviointitarpeita. Arvioinnin tuottamia tietoja käytetään toiminnan jatkosuunnitteluun, kehittämistarpeiden ja uudelleensuuntautumisen tunnistamiseen, itsearvioinnin tukemiseen ja onnistuneiden kokemusten vahvistamiseen. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta ja laatii toimintaprosessin kehittämissuunnitelman. 1.3 Juurruttamistavoitteet Projektin yleinen tavoite on levittää ja juurruttaa tietoa tuetusta päätöksenteosta. Syksyllä 2013 havaittiin, että juurruttamistyöskentelyä on tarpeen suunnitella tarkemmin. Projekti tarjoaa keskeisimmille yhteistyökumppaneille tukea juurtumiseen. Heidän kanssaan laaditaan tarvittaessa yksilölliset juurruttamissuunnitelmat (LIITE 1). Alkuvuodesta 2014 laadittiin juurruttamistyöskentelyn tueksi erilliset juurruttamistavoitteet. Jokaisen yhteistyökumppanin kanssa valitaan tavoitevalikosta heidän työtään ohjaava tavoite ja laaditaan suunnitelma vaikutusten juurtumiselle. Juurtumista arvioidaan kevään 2015 aikana tai projektin jälkiarviointina projektin toiminnan päätyttyä. Projektin keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Ylä-Savon Sote ky, Vaalijala ky, Savon Vammaisasuntosäätiö, Siilinjärven kunta, Mikkelin SeutuSote, Runnin Kartanonmäki Oy, Lapinlahden kunta ja Maamiehen palvelukoti.

6 Juurruttamistavoitteet 1. Sitoutuu levittämään omassa työssä teemoja, esimerkiksi perehdyttämisen kautta, perehdyttäminen kirjataan 2.Sitoutuu ottamaan tuettua päätöksentekoa edistäviä asiakastyötä tukevia menetelmiä käyttöön omassa toimintayksikössä Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät Keskustelumatto Toiminnalliset ja luovat menetelmät 3.Sitoutuu kehittämään kehitysvammaisten henkilöiden osallisuutta tukevia rakenteita asukasraadit yhteisö/ asukaskokoukset kehittämistiimit asukkaiden osallisuus oman asumisen arvioinnissa 4.Tuettu päätöksenteko ja sen toteuttaminen on huomioitu työtä koskevissa ohjeissa 5.Tuetun päätöksenteon edistäminen on strateginen tavoite organisaatiossa

7 2 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 2.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Projekti on toteuttanut työyhteisöjen pitkäkestoista ohjausta vuodesta 2012 alkaen. Keskeisin yhteistyökumppani ohjauksessa on ollut Ylä-Savon Sote ky. Vuoden 2013 aikana työyhteisöohjaukseen osallistui Ylä-Savon Soten päivätoimintayksiköt; Pirtin ja Kiuruveden päivätoiminta. Molemmissa päivätoimintayksiköissä toteutettiin vuoden mittainen prosessi. Väliarvioinnit toteutettiin toukokuussa 2013 ja loppuarvioinnit joulukuussa Pilottialueen yksiköiden lisäksi työyhteisöohjauksen 1 vuoden mittaisesta prosessista räätälöitiin ½ vuoden mittainen työyhteisöohjaus vastaamaan Siilinjärven kunnan Päivänkierron asumisyksikön tarpeita. Kaikkien kolmen (3) mukana olleen työyhteisön toteutunutta toimintaa on avattu alla olevassa taulukossa. Asumis- ja päivätoimintayksiköissä työskentelevät vammaisalan ammattilaiset ja yhteistyökumppaninäkökulma (2 hlö) Yksiköiden asiakkaat, kehitysvammaiset henkilöt Projektitapaamisia vuoden 2013 aikana Sähköposteja ja puhelinkontakteja 12 hlö 59 hlö 31 krt. n. 20 kpl Arviointimenetelmät Toiminnan kuvaus Roolit ja keinot Mikä meni hyvin Mitä kehitettävää -Vammaisalan ammattilaisilta tietoa kerättiin havainnoilla, raportoinnilla, arviointilomakkeilla ja keskusteluilla. -Kehitysvammaisilta henkilöiltä tietoa kerättiin havainnoinnilla ja keskusteluilla. -Yhteistyökumppaneilta tietoa kerättiin arviointikeskustelun kautta. -Jokainen yksikkö valitsi itselleen kehittämistehtävän ja työsti sitä projektin toiminnan ajan. -2 yksikköä osallistui 1 v. ja 1 yksikkö ½ vuoden toimintaan -Kehitysvammaisille henkilöille tiedotusta teemoista ja yhteisiä teemapäiviä 1-2 toiminnan aikana -Yksiköt kehittivät vaikeavammaisten henkilöiden osallisuutta asukaskokouksissa ja etsivät aktiivisesti heille keinoja päätöksentekoon ja kommunikointiin sekä arvioivat ja kehittivät yksiköiden kommunikaatioympäristöä. -Yhteistyökumppanit varmistavat vaikutusten juurtumisen yksiköiden toimintaan. -Polkutyökalun avulla jaettiin vastuutehtävät työntekijöille ja he kehittivät itse omaa toimintaansa projektin ohjauksessa. -1 tapaaminen/kuukausi/yksikkö -Kehittämistehtävän etenemisen arvioiminen tapahtui Polku-työkalulla koko toiminnan ajan. -Yhteistyökumppanit olivat koko ajan tietoisia mitä heidän organisaatioissaan kehitettiin. -Toiminta on selkeästi kuvattu, ja sillä on selkeät tavoitteet, jotka nousivat työyhteisöjen tarpeesta. -Toiminnan sisältö ja siihen osallistuminen on vastannut odotuksia. -Käytetyt työmenetelmät olivat onnistuneita ja käytännönjärjestelyt sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. -Käytännönläheinen ohjaus ja projektin ohjauskäynnit yksiköissä onnistuneita. -Kehitysvammaisten henkilöiden mielestä tapaamiset olivat mielekkäitä ja työntekijöiden kehittämistehtävät olivat myös heidän mielestään tärkeitä. -Kehittämistavoitteet eivät näkyneet selkeästi yksiköiden oman toiminnan suunnittelussa ja toiminnan syvempi merkitys omaan työhön ei avautunut. -Yksikkökohtaisia ja yleisiä tavoitteita ei saavutettu täysin. -Jokaisen yksikön työntekijän osallistumisen varmistaminen jatkossa tärkeää.

8 -Toiminnan vaikutusten todentamiseen selkeämpi ja kattavampi lähtötilanteen kuvaus. Vaikutukset -Uusia työmenetelmiä ja tapoja -Asennevaikutukset -Vaikeavammaisten ihmisten kommunikointiin uutta näkökulmaa -Kehittämistehtävillä suuri merkitys koko yhteisön toimintaan -Päämiesajattelu syventynyt ja jalkautunut projektin myötä Vaikutukset kehitysvammaisiin henkilöihin: -vaikutusmahdollisuudet arjessa kasvaneet -itseilmaisu, aloitteellisuus, osallisuus ja aktiivisuus kasvanut -vastavuoroinen kommunikaatio lisääntynyt -taito tehdä pieniä valintoja ja päätöksiä kehittynyt -kommunikaatioympäristö kehittynyt Vuoden 2012 aikana mukana olleissa työyhteisössä ohjaus jatkui vuoden 2013 aikana juurruttamistapaamisilla. Juurruttamistapaamisia järjestettiin 2 krt./vuosi. Tapaamisiin osallistuivat aiemmin mukana olleet Ylä-Savon Sote ky:n Kotirinteen ohjatun asumisen yksikkö, Huitulanharjun autetun asumisen yksikkö, Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisen yksikköyksikkö ja Pihlajakodin ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö sekä Savon vammaisasuntosäätiön pilottiyksikkönä toimi Kallion palvelukoti. Tapaamisten tavoitteena oli juurruttaa työyhteisöohjauksen vaikutuksia yksiköiden toimintaan. Sekä 2012, että 2013 vuonna mukana olleiden työyhteisöiden toiminta on tiivistetty LIIT- TEESSÄ Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Yksiköihin toteutetun arvioinnin jälkeen arviointitieto käsiteltiin projektin työryhmässä ja sitä hyödynnettiin projektin toiminnan suunnittelussa. Tässä kappaleessa on kerrottu johtopäätöksistä ja tiivistetty toiminnan kautta opittuja asioita. Työyhteisöohjauksen prosessia on kehitetty koko toiminnan ajan kerätyn arviointitiedon pohjalta. Toiminnassa on onnistuttu saamaan arvioinnilla todennettuja vaikutuksia sekä kehitysvammaisille henkilöille, että vammaisalan ammattilaisille. Vaikutusten syvyyteen ja niiden juurtumiseen vaikuttaa toiminnassa mukana olevan organisaation sitoutuminen kehittämiseen. Vaikutusten juurtumisen haastavuus on noussut esille kaikissa arvioinneissa keväästä 2012 alkaen. Yhteistyökumppaneille tarjotaan tukea, ohjausta ja konsultointia juurtumiseen projektin toiminnan ajan. Työyhteisöohjauksen konkreettisuus on taannut hyviä vaikutuksia toiminta- ja ajattelutapoihin. Projektin ohjaus järjestetään aina mukana olevassa yksikössä. Toiminta suunnitellaan työyhteisöjen kehittämistehtäviä tukevaksi ja toiminta on helposti muokattavissa yksiköihin. Pitkäkestoisessa ohjauksessa ½ vuoden ohjausprosessia ei nähdä niin tehokkaana kehittämisen työkaluna kuin kokonaisen vuoden kestävä. Työyhteisöohjauksesta kerätyn tiedon myötä projektin lopputuotokseen onnistutaan kuvaamaan onnistuneen tuetun päätöksenteon tilanteen kuvaus. Onnistunut tuetun päätöksenteon tilanne rakentuu kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta toimivasta kommunikaatiomenetelmästä, päätöksenteon harjoittelusta, tuesta päätöksentekoon ja voimaantumisesta elämään oman näköistä elämää.

9 2.2 Työyhteisöjen konsultaatio Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus ja yhteistyötahon tarpeeseen suoraan vastaava. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa projektiin yhteyttä, josta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neuvoo ja ohjaa työntekijöitä sekä asiakkaita saman konsultaatiotarpeen sisällä. Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hänen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Projektissa on ollut 1 konsultaatioprosessi. Tätä Siilinjärven kunnan kanssa tehtyä yhteistyötä on esitelty vuoden 2013 väliraportissa. Prosessi arviointiin alkuvuodesta 2013 ja väliraportissa oli arviointikooste myös. Konsultaatioyksikön kanssa käynnistettiin vaikutusten juurruttamisen työskentely vuoden 2013 aikana. Yksikössä tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi vaikutusten juurruttamiseen suunnitellut kolme (3) tapaamista päätettiin siirtää vuodelle Projekti on järjestänyt alkuvuodesta 2014 yksikköön kaksi (2) keskusteluiltapäivää kehitysvammaisille henkilöille sekä heidän läheisilleen. Yksikössä nähtiin tärkeänä tiedon siirtäminen myös itse päämiehille ja heidän läheisilleen. Prosessin kokonaistoiminnan kuvaus esitellään tarkemmin projektin loppuraportissa. 2.3 Verkosto-työpajat Vuoden 2013 aikana projekti toteutti 2 yhden päivän mittaista verkostotyöpajaa Mikkelissä ja Kuopiossa. Työpajojen tavoitteena oli löytää sellainen toimintamuoto, jolla olisi mahdollista juurruttaa vaikutuksia osallistujien elämään ja työskentelytapoihin. Työpajojen osallistujat olivat molemmissa työpajapäivissä; keväällä ja syksyllä pääsääntöisesti samat ihmiset. Kevään ja syksyn päivissä oli 3 työpajaa: Tuettu päätöksenteko; Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen, Tuetusti päätöksentekoon-projekti, Savas Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu; Hanna Martikainen, ohjaaja ja Päivi Mertanen, palvelukodin johtaja/mari Heikkinen, ohjaaja, Savas Kommunikaatio ja vuorovaikutus; Marja Vilkki, AAC-ohjaaja, Vaalijala ky. Keväällä työpajojen sisällöt olivat teemaan alustavia ja herätteleviä ja syksyllä teemoihin syvennyttiin ja harjoiteltiin käytännössä erilaisia elämänsuunnittelun menetelmiä sekä valmistettiin kommunikaatiomateriaalia. Tuetun päätöksenteon työpajan korvasi syksyllä yhteiskuntatieteiden lisensiaatin Satu Rautiaisen luento itsemääräämisoikeudesta. Kuopion työpajat järjestettiin ja Särkiniemen toimintakeskuksessa ja Mikkelin työpajat ja Monikulttuurikeskus Mimosassa.

10 Työpajoja markkinoitiin ensisijaisesti projektin yhteistyöverkoston jäsenille ja heidän yhteisöilleen. Vuoden 2013 alussa työpajojen markkinointia laajennettiin koko Savon alueella vammaisalalla työskenteleville, päämiehille ja heidän läheisilleen. Molempien alueiden pajoihin olisi mahtunut enimmillään noin 50 osallistujaa, mutta projektin tavoite oli saada paikalle 20 aktiivista osallistujaa /alue. Molemmilla alueilla saavutettiin tavoite. Alla verkostotyöpajojen osallistujilta kerätty palautekooste. Palautekooste verkostotyöpajoista Kevät: Osallistujia yhteensä: 59 hlö (32 päämiestä, 28 työntekijää/läheistä) Palautteita 25 kpl Mikä päivissä oli onnistunutta? Syksy: Osallistujia yhteensä 61 hlö (29 päämiestä, 32 työntekijää/läheistä) Palautteita 31 kpl Vertaistuki Mielenkiintoiset ja onnistuneet työpajat. Työpajoista sai käytännönesimerkkejä, syventävää tietoa ja vanhan tiedon kertausta, mahdollisuuden tutustua materiaaleihin ja valmistaa materiaalia itselle. Käytännönjärjestelyt; tilat, aikataulutus, ryhmä koot yms. Kehitysvammaisten henkilöiden, läheisten ja työntekijöiden yhdessä osallistuminen. Tiedon saannin esteettömyys; kuvat ja selkokieli. Tärkeät aiheet ja onnistunut kokonaisuus Luova ilmapiiri Ammattitaitoinen, ystävällinen, avulias, osaava, asiakaslähtöinen ja lämminhenkinen henkilökunta. Kokemuspuhujien puheenvuorot olivat onnistuneita ja ajatuksia herättäviä. Mitä päivissä pitäisi muuttaa? Kevään työpajoissa toivottiin syksylle syventävää tietoa ja enemmän käytännön esimerkkejä, askartelua, tekemistä yms. Yksittäisiin työpajoihin enemmän aikaa, koska materiaalin valmistaminen vie aikaa. Kehitysvammaisten henkilöiden läheisiä kaivattiin enemmän mukaan toimintaan Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Projektissa tehtiin itsearviointi verkostotyöpajojen onnistumisesta osallistujilta kerätyn palautteen perusteella. Verkostotyöpajat olivat kokonaisuutena onnistuneita. Kaikkien projektin kohderyhmien osallistuminen yhdessä työpajoihin nähtiin hyvänä kokemuksena. Kehitysvammaisilla henkilöillä oli tärkeä aktiivinen rooli osallistujina ja jatkossa projektin viestin viejinä ja vaikutusten juurruttajina omissa asuinympäristöissään. Työpajojen aiheet olivat ajankohtaisia ja mielenkiintoisia ja pajat onnistuivat esteettömässä viestinnässä. Kaikkien päivien aikana huolehdittiin kuvilla ja selkokielellä kommunikoinnista ja tiedottamisesta. Osallistujat saivat käytännön ideoita ja vinkkejä tuetun päätöksenteon edistämiseen. Verkostotyöpajojen palautteen myötä koetaan, että projektin levittämät toimintamallit ja työskentelytavat ovat juurrutettavissa arkeen.

11 Projektissa havaittiin, että tämän tyyppinen toimintamuoto ei ole kaikkien tiedossa. Työpajat tarjosivat sekä koulutusta, että käytännönharjoittelua erilaisille kohderyhmille. Verkostotyöpajojen markkinointiin tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Läheisten aktiivisempaa osallistumista kaivattiin myös ja heille suunnattuun toimintaan kiinnitetään huomiota projektin viimeisien toimintavuosien aikana. 2.4 Kehittämistiimit Tuetusti päätöksentekoon-projekti toteutti vuoden 2013 aikana kommunikaatiovastaavien tiimejä Savon Vammaisasuntosäätiöllä ja Ylä-Savon Sotessa. Vuonna 2013 ideoitiin ja suunniteltiin vuoden 2014 aikana käynnistyviä kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja päämieskoulutuksia ja läheisille suunnattuja läheistenryhmiä. Projektissa toimimassa olevat ja vuoden 2013 aikana suunnitellut/lopetetut tiimit on esitelty kappaleen lopussa löytyvästä taulukosta. Kommunikaatiovastaavien tiimit Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit Savon Vammaisasuntosäätiöllä ja Ylä-Savon Sotessa kokoontuivat säännöllisesti vuoden 2013 ajan. Savon Vammaisasuntosäätiöllä on 4 alueellista tiimiä ja Ylä-Savon Sotessa 1 tiimi. Tiimeihin osallistuvat vammaisalan asumis- ja päivätoimintayksiköiden kommunikaatiovastaavat. Tiimien tavoitteena on kokemusten, hyvien käytäntöjen ja tiedon jakaminen. Jokaisen tiimin toiminta perustuu yhdessä laadittuihin tavoitteisiin. Savon Vammaisasuntosäätiön tiimit arvioidaan kevään 2014 aikana ja samalla tarkennetaan tavoitteita. Alla on Savaksen tiimien arviointikooste ja tarkennetut tavoitteet. Ylä-Savon Soten tiimissä kehitetään asiakastyön toimintamalleja; perehdytyskansio ja asiakaskohtaiset kommunikaatiotavan arvioinnit. Arviointipalaute kommunikaatiovastaavien tiimeistä Pohjois-Savo: Osallistuneita yksiköitä: 10 / Jäseniä: Jokaisesta yksiköstä 1-3 hlö vaihtelevasti Etelä-Savo: Osallistuneita yksiköitä: 12 / Jäseniä: 13 Mikä tiimissä oli onnistunutta? - Vertaistuki ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen - Oman ja työyksikön kommunikaatio-osaamisen kasvaminen - Materiaalipankki sisäiselle tiedotuskanavalle ja kommunikaatioperehdytyskansioiden rakentaminen yhtenäiseksi koko Savon Vammaisasuntosäätiöllä - Tapaamisten käytännönjärjestelyt, kokouskäytännöt ja tiimien suunnitelmallisuus - Uusi käytännönläheinen tieto ja kommunikaatioon liittyvät vinkit ja linkit auttaneet selkeyttämään yksikön kommunikaatio asioita - Tiimien toiminta yhdenmukaistanut käytäntöjä koko Savaksella ja jakanut vastuuta omassa työyksikössä - Vaikutukset kehitysvammaisiin ihmisiin ovat nähtävissä - Tiimien tapaamiset pitävät innostusta aiheeseen yllä - Uuden tiedon ja taidon myötä sekä ammattilaisille, että kehitysvammaisille ihmisille syntyneet onnistumisen kokemukset Mitä kehitettävää?

12 - Tiedonsiirto oman työyksikön kokouksiin; kommunikaatiotiimien muistioiden tulostus yksiköihin, työryhmän innostaminen yms. - Kommunikaatio perehdytyskansioiden esittely työyksiköiden kokouksissa ja niiden hyödyntäminen aktiivisesti perehdytysprosessissa - Tiimien toiminnassa Savaksen sisäisen osaamisen hyödyntäminen tehokkaammin ja eri alueiden tiimien välinen yhteistyö - Sisäisen tiedotuskanavan hyödyntäminen tehokkaammin - Itsemääräämisoikeuteen liittyvien teemojen käsittely tiimeissä - Vuorovaikutustilanteiden eettinen tarkastelu tiimeissä, työnohjauksellinen ote tiimeihin - Tiimien rakenteiden suunnittelu projektin toiminnan jälkeen Tavoitteet 2014: - Kommunikaatio-osaamiseen oman mittarin kehittäminen - Perehdytyskansioiden juurruttaminen yksiköihin - Konkreettista eri menetelmien harjoittelemista - Työpajatyyppistä toimintaa ja yhdessä materiaalin valmistamista - Hyvien käytäntöjen jakaminen muille tiimiläisille ja esittelyjen videoiminen (mahdollisuus käyttää myös omissa yksiköissä tiedon levittämisessä) - Tietoa sosiaalisista tarinoista ja draamasta ja niiden hyödyntäminen asiakastyössä Päämieskoulutukset Vuoden 2013 aikana projekti ideoi ja suunnitteli kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja Päämieskoulutuksia. Projektissa etsittiin yhteistyökumppaneita suunnitellulle toiminnalle ja laadittiin kevään 2014 aikataulutus koulutuksille. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Savon Koulutuskuntayhtymän, Sakkyn erityislinjat Muuruvedellä (kevät 2014) ja Hermanninaukiolla (kevät 2014), Savilahden vanhaintukiyhdistys ry:n ylläpitämä Maamiehen palvelukoti (kevät 2014), Savon Vammaisasuntosäätiö (kevät 2014) ja Lapinlahden kunnan vammaispalvelut (syksy 2014). Ensimmäiset päämieskoulutukset käynnistyvät alkuvuodesta 2014 ja koulutukset raportoidaan projektin loppuraportissa keväällä Koulutuksia järjestetään vähintään 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten tarkennettu koulutusohjelma.

13 Päämies koulutukset (4-5 tapaamiskertaa) Tavoite Saada tietoa oman elämän päätöksenteosta ja harjoitella päätöksentekoa Kohderyhmä Päämiehet, kehitysvammaiset henkilöt Ohjelma 1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, tavaroiden yms. avulla itsensä esittely Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen sisällöt 2. tapaaminen Tietoisku tuetusta päätöksenteosta Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja erilaisten menetelmien avulla 3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen Kartan esittely muille ryhmäläisille 4. tapaaminen Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä, oikeuksista ja lainsäädännöstä yms. 5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut omaan elämäänsä Läheistentiimit Syksyllä 2013 aloitettiin tulevien läheistentiimien markkinointi. Läheistentiimi järjestetään ensin kevään 2014 aikana Iisalmessa ja sen jälkeen Mikkelissä alkusyksystä Iisalmessa läheistentiimiä markkinoitiin Kehitysvammaisten tukiliiton aluekoordinaattorin Jonna Suhosen, palveluohjaajien ja Ylä-Savon Soten ja Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukotien kautta. Mikkelissä tiimien markkinointiin haetaan parhaillaan tehokkaita väyliä. Tuetun päätöksenteon juurtumisen kannalta on erityisen tärkeää, että myös läheisillä on mahdollisuus perehtyä teemaan ja keskustella vertaisryhmässä omista ajatuksista. Tulevien läheistenryhmien tavoite on tarjota vertaistukea, tietoa ajankohtaisesta teemasta ja mahdollisuus keskusteluun. Läheisten tiimeillä haetaan seuraaviin kysymyksiin vastauksia: Millaista tukea he tarjoavat läheisilleen päätöksenteossa? Millaista tukea päätöksenteon tukijoina he itse tarvitsevat? Mikä päätöksenteon tukemisessa haastaa ja mikä antaa voimia? Alla Iisalmessa toteutettavan läheistentiimin suunnitelma. Tiimi käynnistetään Mikkelissä suunnilleen samansisältöisenä.

14 Läheiset kehitysvammaisen ihmisen tukena päätöksenteossa- keskusteluryhmä 1. tapaaminen Tutustuminen Projekti kertoo toiminnan tavoitteen ja tapaamisten suunnitelmaa. Projekti tiedottaa lyhyesti teemasta Pieni kotitehtävä aiheeseen liittyen Kahvia, teetä ja pientä purtavaa tarjolla joka kerta 2. tapaaminen Kotitehtävän purkaminen Jokainen osallistuja saa tuoda teemasta omia aiheita käsittelyyn. Vertaistukea 3. tapaaminen Minulla on asiaa! Kysy ja kuuntele. Kehitysvammaisten/ erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mielipiteiden kuulumisen keinoja esimerkein, keskustellen ja toiminnallisesti. Kehitysvammaisten Tukiliitosta aluekoordinaattori Jonna Suhonen ja Marjo Juuti-Tavi Palveluiden suunnittelun kehittämistiimit Palveluiden suunnittelun kehittäminen käynnistettiin vuoden 2013 aikana Ylä-Savon Soten vammaispalveluissa ja Mikkelin SeutuSoten ja Maamiehen palvelukodin yhteistyönä. Molemmilla alueilla tavoitteena oli palveluiden suunnittelun kehittäminen päämieslähtöiseksi. Ylä-Savossa lähtökohtana oli vammaispalveluiden henkilökunnan kouluttaminen ja ohjaaminen sekä informaatio-tilaisuuksien järjestäminen kehitysvammaisille henkilöille, läheisille ja vammaisalan ammattilaisille. Ylä-Savon Soten kehittämistiimi päätettiin lopettaa loppuvuodesta 2013 Ylä-Savon Sotessa tapahtuneiden organisaatiomuutosten takia. Mikkelin SeutuSoten ja Maamiehen palvelukodin kanssa yhteistyössä toteutettava kehittämistiimi toimi aktiivisesti syksyn 2013 sekä alkuvuoden 2014 välisen ajan ja kehittämistyö arvioidaan syksyyn 2014 mennessä. Kehittämistiimissä järjestetään ohjaustapaamisia Maamiehen palvelukodin henkilökunnan kanssa. Omia erillisiä tapaamisia järjestetään Mikkelin SeutuSoten vammaispalveluiden palveluohjaajille. Ohjaustapaamisissa käsitellään palvelusuunnitelma palaveriin valmistautumista, kuvitetun palvelusuunnitelmalomakkeen hyödyntämistä, palaverin vetämistä asiakaslähtöisesti ja palaverin jälkeen tehtävää työtä. Ohjaustapaamisten aiheita ovat olleet myös yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja kommunikaatiomenetelmät ja niiden hyödyntäminen palavereihin valmistautumisessa ja itse palavereissa. Ohjaustyö on perustunut Minun asumisen polkuniprojektin Teemme minulle palvelusuunnitelman-ohjevihkoseen, joka löytyy osoitteesta Mikkelin alueen kehittämistyö raportoidaan tarkemmin arvioinnin valmistuttua projektin loppuraportissa vuonna Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi Minun asumisen polkuni- ja Tuetusti päätöksentekoon- projektin yhteinen Asumispalveluiden kehittämistiimi päätettiin lopettaa syksyllä 2013 tarpeettomana. Tiimillä ei ollut tapaamisia lainkaan vuoden 2013 aikana. Tiimin jäsenet osallistuivat jo molempien projektien erilaisiin tiimeihin tai muuhun toimintaan, jolloin kehittämistiimille ei ollut tarvetta.

15 Tiimi Lopputulos ja vaikutukset Kommunikaatiotiimit/Savas Työntekijät Kommunikaa- tiotiimit/ylä- Savon Sote Työntekijät Palveluiden suunnittelun kehittäminen / Mikkelin SeutuSote ja Maamiehen palvelukoti Työntekijät Päämieskoulutukset/Mikkeli ja Savon ammatti- ja aikuisopiston erillisryhmät Kehitysvammaiset henkilöt Ensisijaiset osallistujat/välittömät vaikutukset (ikä, sukupuoli, työelämästatus) noin 25 hlö (Naisia 22 hlö 30-62v ja 3 hlö alle 30v.) 278 kehitysvammaista henkilöä 8 hlö (Naisia, v) 148 kehitysvammaista henkilöä 6 hlö (Naisia, 30-62) 1 pilottiasiakas, 30-62v. kehitysvammainen henkilö Tavoitteet Kehittää omaa ja oman yksikön kommunikaatio-osaamista verkostoyhteistyön avulla. Kehittää omaa ja oman yksikön kommunikaatio-osaamista verkostoyhteistyön avulla. Kehittää palveluiden suunnittelun asiakaslähtöisyyttä, antaa tietoa yks:istä 27 hlö Saada tietoa oman elämän päätöksenteosta ja omaan elämään vaikuttamisesta Päätöksenteon harjoittelu, kokemusten jakaminen. Välilliset vaikutukset Tapaamiskerrat/tunnit 2013 Puhelut/Sähköpostit 12 krt, 36 h Arvioitu 40 kpl Kehittämistiimit kesken. Arviointi suoritetaan kevään 2014 aikana. 4 krt, 12 h Arvioitu 5 kpl Kehittämistiimi kesken. Arviointi suoritetaan syksyn 2014 aikana. 2013: 2 krt, 2 h Arvioitu 4 kpl Kehittämistiimi kesken. Arvioidaan syksyllä Päämieskoulutukset käynnistyivät alkuvuodesta 2014 ja ne raportoidaan projektin loppuraportissa.

16 3 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 3.1 Asiakastyön prosessi Asiak akkaan valinta Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen Väliarviointi Toiminnan toteuttaminen Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen Asiakkaan verkostojen ohjausta verkostotyön suunnitelman mukaisesti Projektin asiakastyö eteni kaikkien mukana olleiden kolmen (3) kehitysvammaisen, kommunikaatiossaan haasteita omaavan henkilön kanssa yllä olevan prosessin mukaisesti. Asiakastyön yleisenä tavoitteena oli eri menetelmiin ja materiaaleihin tutustuminen, oman tahdon ja mielipiteen ilmaisun sekä valintojen ja päätöksenteon harjoittelu tukihenkilön kanssa. Työskentelyn tarkoituksena oli antaa päämiehille mahdollisuus kasvaa päämiehisyyteen asiakastyön kautta. Asiakastyön prosessia tarkennettiin alkuvuodesta 2013, jolloin aloitettiin laatimaan erillisiä suunnitelmia toteutettavan verkostotyön osalta. Verkostotyössä tavoitteena oli tavoitelähtöisesti levittää ja juurruttaa tietoa asiakastyössä käytetyistä työmenetelmistä ja tuetun päätöksenteon teemasta. Asiakastyössä kehitysvammaisten henkilöiden tukena harjoittelussa toimi projektiohjaaja, joka tuki ja ohjasi käyttämään erilaisia tuettua päätöksentekoa edistäviä työmenetelmiä. Asiakkaat saivat valita itseään kiinnostavia toimintamuotoja, joten tapaamisista muodostui hyvin toiminnallisia. Yksilökeskeinen työ sisälsi myös erilaisten materiaalien valmistusta. Vuoden 2013 aikana asiakastyön rinnalla painottui verkostotyö. Asiakkaiden lähiyhteisöön kuului ihmisiä eri verkostoista, mm. läheisiä, asumisyksiköiden työntekijöitä, päivä- ja työtoimintayksiköiden ohjaajia sekä palveluohjaaja. Verkostotyön tavoitteena oli tiedottaa asiakkaan lähiyhteisöä tuetun päätöksenteon keinoista ja tukea lähiyhteisöä mahdollistamaan tuettu päätöksenteko asiakkaiden arjessa. 3.2 Toiminnan arviointi Asiakastyötä arvioitiin suunnitelmallisesti. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 tehtiin väliarvioinnit kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän lähiyhteisönsä kanssa. Loppuarvioinnit toteutettiin 5/2013, 8/2013 sekä 12/2013. Arvioinnin kohteena olivat tavoitteiden, toiminnan sisällön, käytännön järjestelyjen ja toiminnan vaikutusten arvioiminen. Toimintaan osallistuneilta asiakkailta kysyttiin heidän ar-

17 viotaan toiminnasta yleisesti (Mikä on ollut mukavaa/ikävää?) sekä toiminnan vaikutuksista omaan elämään. Loppuarvioinneissa pyydettiin arviota asumisyksiköiden ohjaajilta myös heille suunnatuista ohjaustapaamisista. Arvioinnin pohjalta projekti toteutti itsearvioinnin ja pohti esiin tulleita kehittämiskohteita. Seuraavalta sivulta löytyy taulukosta kooste kehitysvammaisten henkilöiden (3 hlöä), omaisen (1hlö), vammaisalan työntekijöiden (11 hlöä) ja palveluista päättävän tahon (1 hlö) arvioinneista. 3.3 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Asiakastyö onnistui hyvin. Saatu palaute oli erittäin hyvää ja kehitysvammaiset asiakkaat sekä heidän lähi-ihmisensä olivat tyytyväisiä toimintaan. Valitut työmenetelmät olivat onnistuneita ja asiakaslähtöisiä tukien asiakkaiden tavoitteita. Toimintaan osallistuneet asiakkaat ovat tällä hetkellä aiempaa aktiivisempia ja osallistuvampia oman elämän suhteen. Heidän kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitonsa ovat parantuneet ja he tuovat esiin omia toiveita ja tarpeita aiempaa enemmän. He oppivat tekemään omaa elämää koskevia päätöksiä ja voivat käyttää apuna päätöksentekoa tukevia työmenetelmiä. Asiakkaiden valinnanmahdollisuudet ovat kasvaneet ja he saavat entistä enemmän tukea omien asioiden ilmaisuun. Vammaisalan työntekijät kokivat ohjaustapaamiset hyödyllisiksi. Työntekijöiden ammattitaito on kasvanut saadun tiedon ja työmenetelmiin tutustumisen myötä. Oma taito tukea asiakasta on parantunut, uusia menetelmiä on otettu yksikön käyttöön ja kommunikaatioopastuksen kautta kuvien käytön merkitys on avautunut. Osana verkostotyön arviointia asumisyksiköiden ohjaajia pyydettiin pohtimaan, millaista projektin teemoihin liittyvää tiedotusta ja ohjausta he tarvitsevat oman työnsä tueksi. Samoin millaista opastusta asiakkaat tarvitsevat. Asiakastyötä tulee avata henkilöstölle tiedoksi. Haluamme konkreettisia vinkkejä ja ideoita, kuinka toteuttaa asiakastyötä paremmin ja antaa asiakkaille heidän tarvitsemaansa tukea. Erityisesti yhteisömme tarvitsee tietoa ja opastusta vaihtoehtoisista kommunikaatiomenetelmistä ja vuorovaikutuksen tukemisesta. Arvioinneista nousi tieto, että verkostotyössä tulisi kiinnittää huomiota hyväksi havaittujen työtapojen levittämiseen ja juurruttamiseen, koska hyvät tulokset ja vaikutukset eivät jää elämään ilman aktiivisista ja tavoitteellista verkostotyötä. Asiakkaan verkostojen ja esimiestason ohjaaminen ja sitouttaminen vaikutusten juurruttamiseen pitäisi aloittaa jo prosessin alussa. Projektissa havaittiin jo väliarviointien kautta, että asiakastyöhön kuuluvan verkostotyön tulee olla suunnitelmallista ja tavoitelähtöistä. Juurtumiseen tarvitaan tukea ja ohjausta projektilta. Suunnitelmien laadinta aloitettiin keväällä 2013 asiakkaiden verkostojen kanssa ja niitä tarkennettiin sekä syksyllä 2013 että alkuvuodesta Asiakkaiden verkostoja tavataan vielä syksyllä 2014 ja heidän lopputilanne raportoidaan projektin loppuraporttiin. Joihinkin verkostoihin toteutetaan jälkiarviointi projektin toiminnan päättymisen jälkeen.

18 Asiakas ja lähtötilanne Tavoitteet ja toiminta Verkostotyö Palautekooste koko asiakastyöstä Asiakkaan ja verkoston lopputilanne 2013 Nainen, 26v, eläkeläinen, avotyössä -arkuus kommunikoinnissa, vaikeus pukea ajatuksia sanoiksi -tarvitsee rohkaisua vastavuoroisuuteen vuorovaikutus- tilanteissa ja tukea itseluottamuksen rakentamiseen Nainen, 29v, eläkeläinen, päivätoiminnassa -ei toimivaa kommunikaatiokeinoa -tarvitsee harjoittelua omien toiveiden ja tarpeiden ilmaisussa Nainen, 47v, eläkeläinen, päivätoiminnassa -ei toimivaa kommunikaatiokeinoa ja toiveiden ja tarpeiden ilmaisussa haasteita -tottumaton tekemään omaa elämää koskevia päätöksiä Tapaamiset: 46 krt, 70 h Tavoitteet ja toiminta: -rohkaisua ja tukea osallisuuteen -mielipiteen ilmaisun harjoittelua eri menetelmien avulla -mielekkään toiminnan ja yhdessä tekemisen kautta valintojen ja päätöksenteon harjoittelu Tapaamiset: 44 krt, 67 h Tavoitteet ja toiminta: - omien mielipiteiden esiin tuomisen harjoittelua eri menetelmien avulla - vuorovaikutustaitojen harjoittelua Tapaamiset: 28 krt, 42 h Tavoitteet ja toiminta: -tutustuminen kuvakommunikaatioon ja sen käytön harjoittelua -oman mielipiteen ilmaisun ja päätöksenteon harjoittelua -rohkaisua ja apuvälineitä itsenäisemmän toiminnan tukemiseksi Naisia 9 hlö, Miehiä 1 hlö, ikä Tavoitteet: -tietoa projektin teemoista, ideoita, vinkkejä ja menetelmiä asiakkaan päätöksenteon tukemiseen Tapaamiset: 12 krt Naisia 13 hlö, Miehiä 4 hlö, ikä 18-29=5 hlö, 30-62=12 hlö Tavoitteet: -tietoa projektin teemoista, ideoita, vinkkejä ja menetelmiä asiakkaan kommunikaation tukemiseen Tapaamiset: 12 krt Naisia 18 hlö, Miehiä 2 hlö, ikä 18-29=4 hlö, 30-62=15 hlö ja yli 63=1 hlö Tavoitteet: -tietoa projektin teemoista, ideoita, vinkkejä ja menetelmiä asiakkaan kommunikaation ja päätöksenteon tukemiseen sekä ohjausta niiden käyttämiseen Tapaamiset: 11 krt - Verkostotyö ja asiakastyöhön tutustuminen antanut tietoa, vinkkejä, materiaaleja ja ohjeita omaan työhön. - Ymmärrys kuvien hyödystä, visualisoinnista ja havainnollistamisesta kasvanut. - Materiaalin käyttäminen on tukenut asiakkaiden aktiivisuutta ja mielipiteen ilmaisua. - Ammattitaito kehittynyt asiakkaita osallistavaksi ja päämiehisyyttä tukevaksi. - Työntekijöillä on syntynyt luottamus omaan osaamiseen ja ammattitaitoon ja sitä kautta on tullut halua kehittää omaa ammattitaitoa. - Työntekijöiden eettinen ajattelu on kasvanut. - Asiakastyössä levitettävät teemat tukevat myös läheisten ajatusmalleja. - Asiakkaiden halu ja taito vaikuttaa omiin asioihin on lisääntynyt. - Asiakkaiden päämiehisyys on kasvanut ja heille tarjotaan entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään. Kehitettävää: - Työmenetelmien juurtumisen varmistaminen. - Jokaisen työntekijän osallistuminen pitäisi varmistaa projektin taholta ja yksiköiden omassa työvuorosuunnittelussa; sitouttaminen ja motivointi. - Verkostotyön suunnittelun käynnistäminen esimiestahon kautta arjen työntekijöille. - Verkostotyölle ja juurruttamiselle tarkempi suunnitelma. - Asiakas ja verkosto ovat saaneet uusia työvälineitä kommunikaatioon ja elämänsuunnitteluun. - Asiakas on rohkaistunut ja itsenäistynyt hoitamaan omia asioitaan ja tuomaan esille itselle tärkeitä asioita. - Verkostolle syntynyt kuva asiakkaan kyvykkyydestä ja voimavaroista. - Asiakkaan aloitteellisuus, sinnikkyys ja vuorovaikutustaidot kohentuneet. - Työntekijät saaneet rohkeutta luottaa asiakkaan mielipiteisiin. - Asiakas motivoitunut kuvien käyttöön ja uuden kommunikaatiotavan opetteluun. - Asiakas on oppinut käyttämään uusia kommunikoinnin ja elämänsuunnittelun työvälineitä ohjattuna ja sitä kautta itsenäisyys on kasvanut. - Vuorovaikutustaidot ja rohkeus itsensä ilmaisuun apuvälineiden avulla on parantunut. - Asiakkaan ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus on parantunut. - Asiakas on hakeutunut kunnan kommunikaatio-ohjaukseen.

19 4 HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIN HALLINTA 4.1 Projektin henkilöstö Tuetusti päätöksentekoon- projektin henkilöstö on pysynyt samana projektin toiminnan alusta saakka. Alla olevassa taulukossa projektin henkilöstö, työtehtävät ja työajat vuoden 2013 aikana. Projektipäällikön työaika oli syksyn 2013 ajan pienempi suunnitellusti työloman takia. Kehittämispäällikön työaika lasketaan vuosittain toteutuneen prosentin mukaisesti. Kehittämispäällikön työaika Tuetusti päätöksentekoon- projektissa oli 9% vuonna Projektin toiminta-aikaan on haettu jatkoa siirtyvistä avustuksista. Projektin toiminta jatkuu 7/2015 saakka. Tuetusti päätöksentekoon- projektin henkilöstö Projektipäällikkö: Maarit Mykkänen, Pohjois-Savon alue/iisalmi Työtehtävät: - Projektin kokonaisuuden hallinta ja henkilöstö - Yhteistoiminnallinen kehittämisen pääasiallinen toteuttaminen - Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi - Projektin toiminnan dokumentointi ja raportointi Työaika: 8/2011-7/2015, vuoden 2013 aikana noin 80% työajalla 09/ /2013 Projektiohjaaja: Virpi Puikkonen, Etelä-Savon alue/mikkeli Työtehtävät: -Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi yhteistyökumppaneita - Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi Työaika: 10/2011-7/2015 Kehittämispäällikkö: Kirsi Ruutala, Kuopio Työtehtävät: -Projektipäällikön esimies - Projektin tavoitteiden mukaisen toiminnan varmistaminen - Tukena projektin verkostoyhteistyössä ja projektin vaikutusten juurruttamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa - Toteuttaa projektin jälkiarvioinnin Projektin henkilöstön toimintaa seurataan perehdytysohjelmalla sekä vuosittain toteutettavilla kehityskeskusteluilla. Projektissa käytiin vuoden 2013 aikana koulutussuunnitelman mukaisissa valtakunnallisissa tapahtumissa Vammaispalveluiden neuvottelupäivillä Helsingissä ja Autismin talvipäivillä (jossa toimittiin myös luennoijina) Kuopiossa. Sen lisäksi osallistuttiin verkostoyhteistyötä edistäviin Savon Vammaisasuntosäätiön Elämänlankaprojektin ja Tepa-projektin tapahtumiin ja luentoihin Kuopiossa, Mikkelissä ja Iisalmessa sekä Aspa-säätiön, Kuopion Hoiva ry:n, Autismi- ja aspergerliiton ja Vammaiskasteen järjestämiin tapahtumiin Savon alueella. Projektipäällikkö hankki erityisosaamista projektin arvioinnin toteuttamisesta ja projektiohjaaja kommunikaatioon ja tukiviittomiin liittyen.

20 Kokemusasiantuntijat projektin työntekijöiden työpareina Projektissa käynnistettiin kokemusasiantuntijoiden rekrytoiminen toimintasuunnitelman mukaisesti syksyn 2013 aikana. Projekti maksaa kokemusasiantuntijoille palkkiona puhujakeikkojen korvauksen. Palkkion maksussa noudatetaan pääosin Me Itse ry: puhujapankin suositusta sekä noudatetaan Me Itse ry: muita ohjeistuksia. Syksyn 2013 aikana sovittiin kevään 2014 puhujakeikoista kahden (2 hlö) kokemusasiantuntijan kanssa. Kokemusasiantuntijoiden perehdytys tehtävään huolehditaan sekä heitä avustetaan tarpeen mukaan puhujakeikan aikana. Palkkion suuruus määräytyy kokemuksen ja puhujakeikan vaativuuden mukaan. 4.2 Projektin johtoryhmä Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin, toiminnan suunnittelemiseen ja toiminnan suunnan vahvistamiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2013 aikana tapaamisia oli 4 kertaa. Johtoryhmään liittyi 1/2013 Ylä-Savon Sote ky:n edustaja Kehitysvammayksiköiden esimies Elina Puustinen. Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tehtäviä Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö Maarit Mykkänen, säätiön kehittämispäällikkö Kirsi Ruutala, palvelujohtaja Sari Kokkonen ja Ylä-Savon Sote Ky:n kehitysvammayksiköiden esimies Elina Puustinen. Johtoryhmä: hyväksyy projektin toimintasuunnitelmat ja vahvistaa tavoitteet seuraa projektin tavoitteiden etenemistä ja arvioi projektin tavoitteiden mukaista toimintaa ja resurssien käyttöä ohjaa kehittämispäällikön kanssa projektin vuosittaista raportointia Rahaautomaattiyhdistykselle huolehtii projektin kokonaisonnistumisesta ja projektin johtamisen johdonmukaisuudesta 4.3 Projektin hallinta Projektin toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma, arviointisuunnitelma sekä riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmien päivittämisestä vastaa projektipäällikkö yhdessä projektiohjaajan kanssa.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille 2014-2015. Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille 2014-2015. Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Toimintasuunnitelma vuosille 2014-2015 Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen 94 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI. 3.6.2015 / Maarit Mykkänen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI. 3.6.2015 / Maarit Mykkänen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI 3.6.2015 / Maarit Mykkänen Sisällysluettelo 1 MIKÄ ON TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI? 2 TAUSTA JA TOIMINNAN TARVE 2.1 Vammaistyön

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 70 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon -projektin väliraportti kuvaa projektin toimintaa ja jo saavutettuja

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Map Minun asumisen polkuni -projekti. Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen

Map Minun asumisen polkuni -projekti. Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen Map Minun asumisen polkuni -projekti Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen 1 Map-loppuraportin sisältö eli mistä asioista tässä raportissa kerrotaan? 1. Tietoa Map-projektista

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Kehitysvammaisille ihmisille omia työpajoja Yhteisten keskustelupöytien äärelle vanhempia ja alan työntekijöitä Oppiva kahvila periaatteella Teemakeskustelujen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Oppiva työyhteisö. Autismin Talvipäivät 2009, Birgit Vuori-Metsämäki, AUNE-hanke, Satakunnan sairaanhoitopiiri birgit.vuori-metsamaki@satshp.

Oppiva työyhteisö. Autismin Talvipäivät 2009, Birgit Vuori-Metsämäki, AUNE-hanke, Satakunnan sairaanhoitopiiri birgit.vuori-metsamaki@satshp. Oppiva työyhteisö Autismin Talvipäivät 2009, Birgit Vuori-Metsämäki, AUNE-hanke, Satakunnan sairaanhoitopiiri birgit.vuori-metsamaki@satshp.fi Birgit Vuori-Metsämäki 1 Arki & autismikirjo Autismin kirjo

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot