Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen"

Transkriptio

1 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 1

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Tuepa-projektin tavoitteet Toiminnan tiivis kuvaus ja arviointi Juurruttamistavoitteet... 2 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Työyhteisöjen konsultaatio Verkosto-työpajat Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Kehittämistiimit... 3 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ Asiakastyön prosessi Toiminnan arviointi Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä... 4 HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIN HALLINTA Projektin henkilöstö Projektin johtoryhmä Projektin hallinta Projektin fyysiset ja taloudelliset resurssit... 5 KUMPPANUUSKEHITTÄMINEN Tuepa-projektin ohjausryhmä Projektin toiminta emo-organisaatiossa Tiedotusmateriaali ja artikkelit... 6 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN... Liite 1... Liite 2... Liite 3... Liite 4...

3 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon- projekti levittää ja juurruttaa tietoa tuetusta päätöksenteosta ja siihen liittyvistä teemoista. Projekti työskentelee kehitysvammaisten henkilöiden, läheisten ja vammaisalan ammattilaisten kanssa. Projektin toiminnan keskeisin hyödynsaaja ovat Savon alueella asuvat kehitysvammaiset henkilöt. Projektin toiminta jatkuu kesään 2015 saakka ja erityisesti viimeisille toimintavuosille on suunniteltu toimintaa kehitysvammaisille henkilöille eli päämiehille. Projektin väliraportissa kuvataan projektin toimintaa edelliseltä toimintakaudelta Toiminnan kuvaus on toimintaprosesseittain, kuvaten prosessin tavoite ja toiminta sekä tulokset ja vaikutukset suhteessa tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Seuraavaksi raportissa käsitellään arviointitulosten kautta tehtyjä johtopäätöksiä ja projektin jatko- ja kehittämissuunnitelmia lopputoiminta-ajalle. Projektin toimintasuunnitelmaa vuosille tarkennetaan tarvittaessa syksyllä Raportissa kuvataan myös projektin tiedonvälitykseen, asennevaikuttamiseen ja vaikuttamistoimintaan liittyvää toimintaa, sen vaikutuksia projektin tavoitteisiin ja sitä kautta kehitysvammaisten henkilöiden elämään. Väliraportin tarkoituksena on palvella projektin etenemisen seurantaa. Se ohjaa ja jäsentää projektitiimin työtä. Raportointi on myös osa projektin levittämistyötä. Sen avulla levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja opituista asioista projektin emo-organisaatiolle, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja rahoittajalle. Projektin lopputoiminta-aikaan vaikuttaa suuresti Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan itsemääräämisoikeuslain voimaan tuleminen. Lain pitäisi tulla voimaan Lain myötä tuetusta päätöksenteosta tultaneen säätämään ensimmäistä kertaa lainsäädännöllä. Laki tuo voimaa projektin levittämis- ja juurruttamistyöhön sekä mahdollisuuden nähdä vielä projektin toiminnan kautta lain tuomia vaikutuksia kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisen toteutumisessa.

4 1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI 1.1 Tuepa-projektin tavoitteet Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projektin tavoitteet ja keskeisimmät toimintaprosessit ovat pysyneet samoina syksystä 2011 saakka. Toimintaprosessia on tarkennettu vuosittain toimintasuunnitelmassa. Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen, tiedon levittämisen ja juurruttamisen keinoin. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Tukiprosessi: Henkilöstö- ja projektin hallinta Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä Päätavoite: Tuetun päätöksenteon edistäminen YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta 2.Työyhteisöjen konsultointi 3.Verkosto-työpajat 4.Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA

5 1.2 Toiminnan tiivis kuvaus ja arviointi Vuoden 2013 aikana projektin keskeisimmissä toimintamuodoissa työyhteisöjen pitkäkestoisessa ohjauksessa/konsultoinnissa ja yksilökeskeisessä toteutettiin loppuarvioinnit. Molemmissa toimintamuodoissa keskitytään vaikutusten juurruttamiseen ja juurtumiseen projektin toiminnan päättymiseen saakka. Projekti tarjoaa toiminnassa mukana olleille yhteistyökumppaneille ohjausta ja konsultaatiota juurruttamiseen liittyen. Toimintamuotojen toimintaa, arviointituloksia ja jatkosuunnitelmia tarkastellaan kappaleessa 2 alkaen. Verkostotyöpajoja toteutettiin ainoastaan vuoden 2013 aikana ja myös niissä toteutettiin arvioinnit. Verkostotyöpajojen onnistumisesta ja arviointituloksista sekä erilaisten edelleen jatkuvien kehittämistiimien toiminnasta voi lukea tarkemmin kappaleessa 2. Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja; yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitettiin loppuvuonna 2013 vastaamaan prosessien arviointitarpeita. Arvioinnin tuottamia tietoja käytetään toiminnan jatkosuunnitteluun, kehittämistarpeiden ja uudelleensuuntautumisen tunnistamiseen, itsearvioinnin tukemiseen ja onnistuneiden kokemusten vahvistamiseen. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta ja laatii toimintaprosessin kehittämissuunnitelman. 1.3 Juurruttamistavoitteet Projektin yleinen tavoite on levittää ja juurruttaa tietoa tuetusta päätöksenteosta. Syksyllä 2013 havaittiin, että juurruttamistyöskentelyä on tarpeen suunnitella tarkemmin. Projekti tarjoaa keskeisimmille yhteistyökumppaneille tukea juurtumiseen. Heidän kanssaan laaditaan tarvittaessa yksilölliset juurruttamissuunnitelmat (LIITE 1). Alkuvuodesta 2014 laadittiin juurruttamistyöskentelyn tueksi erilliset juurruttamistavoitteet. Jokaisen yhteistyökumppanin kanssa valitaan tavoitevalikosta heidän työtään ohjaava tavoite ja laaditaan suunnitelma vaikutusten juurtumiselle. Juurtumista arvioidaan kevään 2015 aikana tai projektin jälkiarviointina projektin toiminnan päätyttyä. Projektin keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Ylä-Savon Sote ky, Vaalijala ky, Savon Vammaisasuntosäätiö, Siilinjärven kunta, Mikkelin SeutuSote, Runnin Kartanonmäki Oy, Lapinlahden kunta ja Maamiehen palvelukoti.

6 Juurruttamistavoitteet 1. Sitoutuu levittämään omassa työssä teemoja, esimerkiksi perehdyttämisen kautta, perehdyttäminen kirjataan 2.Sitoutuu ottamaan tuettua päätöksentekoa edistäviä asiakastyötä tukevia menetelmiä käyttöön omassa toimintayksikössä Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät Keskustelumatto Toiminnalliset ja luovat menetelmät 3.Sitoutuu kehittämään kehitysvammaisten henkilöiden osallisuutta tukevia rakenteita asukasraadit yhteisö/ asukaskokoukset kehittämistiimit asukkaiden osallisuus oman asumisen arvioinnissa 4.Tuettu päätöksenteko ja sen toteuttaminen on huomioitu työtä koskevissa ohjeissa 5.Tuetun päätöksenteon edistäminen on strateginen tavoite organisaatiossa

7 2 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 2.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Projekti on toteuttanut työyhteisöjen pitkäkestoista ohjausta vuodesta 2012 alkaen. Keskeisin yhteistyökumppani ohjauksessa on ollut Ylä-Savon Sote ky. Vuoden 2013 aikana työyhteisöohjaukseen osallistui Ylä-Savon Soten päivätoimintayksiköt; Pirtin ja Kiuruveden päivätoiminta. Molemmissa päivätoimintayksiköissä toteutettiin vuoden mittainen prosessi. Väliarvioinnit toteutettiin toukokuussa 2013 ja loppuarvioinnit joulukuussa Pilottialueen yksiköiden lisäksi työyhteisöohjauksen 1 vuoden mittaisesta prosessista räätälöitiin ½ vuoden mittainen työyhteisöohjaus vastaamaan Siilinjärven kunnan Päivänkierron asumisyksikön tarpeita. Kaikkien kolmen (3) mukana olleen työyhteisön toteutunutta toimintaa on avattu alla olevassa taulukossa. Asumis- ja päivätoimintayksiköissä työskentelevät vammaisalan ammattilaiset ja yhteistyökumppaninäkökulma (2 hlö) Yksiköiden asiakkaat, kehitysvammaiset henkilöt Projektitapaamisia vuoden 2013 aikana Sähköposteja ja puhelinkontakteja 12 hlö 59 hlö 31 krt. n. 20 kpl Arviointimenetelmät Toiminnan kuvaus Roolit ja keinot Mikä meni hyvin Mitä kehitettävää -Vammaisalan ammattilaisilta tietoa kerättiin havainnoilla, raportoinnilla, arviointilomakkeilla ja keskusteluilla. -Kehitysvammaisilta henkilöiltä tietoa kerättiin havainnoinnilla ja keskusteluilla. -Yhteistyökumppaneilta tietoa kerättiin arviointikeskustelun kautta. -Jokainen yksikkö valitsi itselleen kehittämistehtävän ja työsti sitä projektin toiminnan ajan. -2 yksikköä osallistui 1 v. ja 1 yksikkö ½ vuoden toimintaan -Kehitysvammaisille henkilöille tiedotusta teemoista ja yhteisiä teemapäiviä 1-2 toiminnan aikana -Yksiköt kehittivät vaikeavammaisten henkilöiden osallisuutta asukaskokouksissa ja etsivät aktiivisesti heille keinoja päätöksentekoon ja kommunikointiin sekä arvioivat ja kehittivät yksiköiden kommunikaatioympäristöä. -Yhteistyökumppanit varmistavat vaikutusten juurtumisen yksiköiden toimintaan. -Polkutyökalun avulla jaettiin vastuutehtävät työntekijöille ja he kehittivät itse omaa toimintaansa projektin ohjauksessa. -1 tapaaminen/kuukausi/yksikkö -Kehittämistehtävän etenemisen arvioiminen tapahtui Polku-työkalulla koko toiminnan ajan. -Yhteistyökumppanit olivat koko ajan tietoisia mitä heidän organisaatioissaan kehitettiin. -Toiminta on selkeästi kuvattu, ja sillä on selkeät tavoitteet, jotka nousivat työyhteisöjen tarpeesta. -Toiminnan sisältö ja siihen osallistuminen on vastannut odotuksia. -Käytetyt työmenetelmät olivat onnistuneita ja käytännönjärjestelyt sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. -Käytännönläheinen ohjaus ja projektin ohjauskäynnit yksiköissä onnistuneita. -Kehitysvammaisten henkilöiden mielestä tapaamiset olivat mielekkäitä ja työntekijöiden kehittämistehtävät olivat myös heidän mielestään tärkeitä. -Kehittämistavoitteet eivät näkyneet selkeästi yksiköiden oman toiminnan suunnittelussa ja toiminnan syvempi merkitys omaan työhön ei avautunut. -Yksikkökohtaisia ja yleisiä tavoitteita ei saavutettu täysin. -Jokaisen yksikön työntekijän osallistumisen varmistaminen jatkossa tärkeää.

8 -Toiminnan vaikutusten todentamiseen selkeämpi ja kattavampi lähtötilanteen kuvaus. Vaikutukset -Uusia työmenetelmiä ja tapoja -Asennevaikutukset -Vaikeavammaisten ihmisten kommunikointiin uutta näkökulmaa -Kehittämistehtävillä suuri merkitys koko yhteisön toimintaan -Päämiesajattelu syventynyt ja jalkautunut projektin myötä Vaikutukset kehitysvammaisiin henkilöihin: -vaikutusmahdollisuudet arjessa kasvaneet -itseilmaisu, aloitteellisuus, osallisuus ja aktiivisuus kasvanut -vastavuoroinen kommunikaatio lisääntynyt -taito tehdä pieniä valintoja ja päätöksiä kehittynyt -kommunikaatioympäristö kehittynyt Vuoden 2012 aikana mukana olleissa työyhteisössä ohjaus jatkui vuoden 2013 aikana juurruttamistapaamisilla. Juurruttamistapaamisia järjestettiin 2 krt./vuosi. Tapaamisiin osallistuivat aiemmin mukana olleet Ylä-Savon Sote ky:n Kotirinteen ohjatun asumisen yksikkö, Huitulanharjun autetun asumisen yksikkö, Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisen yksikköyksikkö ja Pihlajakodin ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö sekä Savon vammaisasuntosäätiön pilottiyksikkönä toimi Kallion palvelukoti. Tapaamisten tavoitteena oli juurruttaa työyhteisöohjauksen vaikutuksia yksiköiden toimintaan. Sekä 2012, että 2013 vuonna mukana olleiden työyhteisöiden toiminta on tiivistetty LIIT- TEESSÄ Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Yksiköihin toteutetun arvioinnin jälkeen arviointitieto käsiteltiin projektin työryhmässä ja sitä hyödynnettiin projektin toiminnan suunnittelussa. Tässä kappaleessa on kerrottu johtopäätöksistä ja tiivistetty toiminnan kautta opittuja asioita. Työyhteisöohjauksen prosessia on kehitetty koko toiminnan ajan kerätyn arviointitiedon pohjalta. Toiminnassa on onnistuttu saamaan arvioinnilla todennettuja vaikutuksia sekä kehitysvammaisille henkilöille, että vammaisalan ammattilaisille. Vaikutusten syvyyteen ja niiden juurtumiseen vaikuttaa toiminnassa mukana olevan organisaation sitoutuminen kehittämiseen. Vaikutusten juurtumisen haastavuus on noussut esille kaikissa arvioinneissa keväästä 2012 alkaen. Yhteistyökumppaneille tarjotaan tukea, ohjausta ja konsultointia juurtumiseen projektin toiminnan ajan. Työyhteisöohjauksen konkreettisuus on taannut hyviä vaikutuksia toiminta- ja ajattelutapoihin. Projektin ohjaus järjestetään aina mukana olevassa yksikössä. Toiminta suunnitellaan työyhteisöjen kehittämistehtäviä tukevaksi ja toiminta on helposti muokattavissa yksiköihin. Pitkäkestoisessa ohjauksessa ½ vuoden ohjausprosessia ei nähdä niin tehokkaana kehittämisen työkaluna kuin kokonaisen vuoden kestävä. Työyhteisöohjauksesta kerätyn tiedon myötä projektin lopputuotokseen onnistutaan kuvaamaan onnistuneen tuetun päätöksenteon tilanteen kuvaus. Onnistunut tuetun päätöksenteon tilanne rakentuu kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta toimivasta kommunikaatiomenetelmästä, päätöksenteon harjoittelusta, tuesta päätöksentekoon ja voimaantumisesta elämään oman näköistä elämää.

9 2.2 Työyhteisöjen konsultaatio Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus ja yhteistyötahon tarpeeseen suoraan vastaava. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa projektiin yhteyttä, josta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neuvoo ja ohjaa työntekijöitä sekä asiakkaita saman konsultaatiotarpeen sisällä. Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hänen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Projektissa on ollut 1 konsultaatioprosessi. Tätä Siilinjärven kunnan kanssa tehtyä yhteistyötä on esitelty vuoden 2013 väliraportissa. Prosessi arviointiin alkuvuodesta 2013 ja väliraportissa oli arviointikooste myös. Konsultaatioyksikön kanssa käynnistettiin vaikutusten juurruttamisen työskentely vuoden 2013 aikana. Yksikössä tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi vaikutusten juurruttamiseen suunnitellut kolme (3) tapaamista päätettiin siirtää vuodelle Projekti on järjestänyt alkuvuodesta 2014 yksikköön kaksi (2) keskusteluiltapäivää kehitysvammaisille henkilöille sekä heidän läheisilleen. Yksikössä nähtiin tärkeänä tiedon siirtäminen myös itse päämiehille ja heidän läheisilleen. Prosessin kokonaistoiminnan kuvaus esitellään tarkemmin projektin loppuraportissa. 2.3 Verkosto-työpajat Vuoden 2013 aikana projekti toteutti 2 yhden päivän mittaista verkostotyöpajaa Mikkelissä ja Kuopiossa. Työpajojen tavoitteena oli löytää sellainen toimintamuoto, jolla olisi mahdollista juurruttaa vaikutuksia osallistujien elämään ja työskentelytapoihin. Työpajojen osallistujat olivat molemmissa työpajapäivissä; keväällä ja syksyllä pääsääntöisesti samat ihmiset. Kevään ja syksyn päivissä oli 3 työpajaa: Tuettu päätöksenteko; Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen, Tuetusti päätöksentekoon-projekti, Savas Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu; Hanna Martikainen, ohjaaja ja Päivi Mertanen, palvelukodin johtaja/mari Heikkinen, ohjaaja, Savas Kommunikaatio ja vuorovaikutus; Marja Vilkki, AAC-ohjaaja, Vaalijala ky. Keväällä työpajojen sisällöt olivat teemaan alustavia ja herätteleviä ja syksyllä teemoihin syvennyttiin ja harjoiteltiin käytännössä erilaisia elämänsuunnittelun menetelmiä sekä valmistettiin kommunikaatiomateriaalia. Tuetun päätöksenteon työpajan korvasi syksyllä yhteiskuntatieteiden lisensiaatin Satu Rautiaisen luento itsemääräämisoikeudesta. Kuopion työpajat järjestettiin ja Särkiniemen toimintakeskuksessa ja Mikkelin työpajat ja Monikulttuurikeskus Mimosassa.

10 Työpajoja markkinoitiin ensisijaisesti projektin yhteistyöverkoston jäsenille ja heidän yhteisöilleen. Vuoden 2013 alussa työpajojen markkinointia laajennettiin koko Savon alueella vammaisalalla työskenteleville, päämiehille ja heidän läheisilleen. Molempien alueiden pajoihin olisi mahtunut enimmillään noin 50 osallistujaa, mutta projektin tavoite oli saada paikalle 20 aktiivista osallistujaa /alue. Molemmilla alueilla saavutettiin tavoite. Alla verkostotyöpajojen osallistujilta kerätty palautekooste. Palautekooste verkostotyöpajoista Kevät: Osallistujia yhteensä: 59 hlö (32 päämiestä, 28 työntekijää/läheistä) Palautteita 25 kpl Mikä päivissä oli onnistunutta? Syksy: Osallistujia yhteensä 61 hlö (29 päämiestä, 32 työntekijää/läheistä) Palautteita 31 kpl Vertaistuki Mielenkiintoiset ja onnistuneet työpajat. Työpajoista sai käytännönesimerkkejä, syventävää tietoa ja vanhan tiedon kertausta, mahdollisuuden tutustua materiaaleihin ja valmistaa materiaalia itselle. Käytännönjärjestelyt; tilat, aikataulutus, ryhmä koot yms. Kehitysvammaisten henkilöiden, läheisten ja työntekijöiden yhdessä osallistuminen. Tiedon saannin esteettömyys; kuvat ja selkokieli. Tärkeät aiheet ja onnistunut kokonaisuus Luova ilmapiiri Ammattitaitoinen, ystävällinen, avulias, osaava, asiakaslähtöinen ja lämminhenkinen henkilökunta. Kokemuspuhujien puheenvuorot olivat onnistuneita ja ajatuksia herättäviä. Mitä päivissä pitäisi muuttaa? Kevään työpajoissa toivottiin syksylle syventävää tietoa ja enemmän käytännön esimerkkejä, askartelua, tekemistä yms. Yksittäisiin työpajoihin enemmän aikaa, koska materiaalin valmistaminen vie aikaa. Kehitysvammaisten henkilöiden läheisiä kaivattiin enemmän mukaan toimintaan Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Projektissa tehtiin itsearviointi verkostotyöpajojen onnistumisesta osallistujilta kerätyn palautteen perusteella. Verkostotyöpajat olivat kokonaisuutena onnistuneita. Kaikkien projektin kohderyhmien osallistuminen yhdessä työpajoihin nähtiin hyvänä kokemuksena. Kehitysvammaisilla henkilöillä oli tärkeä aktiivinen rooli osallistujina ja jatkossa projektin viestin viejinä ja vaikutusten juurruttajina omissa asuinympäristöissään. Työpajojen aiheet olivat ajankohtaisia ja mielenkiintoisia ja pajat onnistuivat esteettömässä viestinnässä. Kaikkien päivien aikana huolehdittiin kuvilla ja selkokielellä kommunikoinnista ja tiedottamisesta. Osallistujat saivat käytännön ideoita ja vinkkejä tuetun päätöksenteon edistämiseen. Verkostotyöpajojen palautteen myötä koetaan, että projektin levittämät toimintamallit ja työskentelytavat ovat juurrutettavissa arkeen.

11 Projektissa havaittiin, että tämän tyyppinen toimintamuoto ei ole kaikkien tiedossa. Työpajat tarjosivat sekä koulutusta, että käytännönharjoittelua erilaisille kohderyhmille. Verkostotyöpajojen markkinointiin tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Läheisten aktiivisempaa osallistumista kaivattiin myös ja heille suunnattuun toimintaan kiinnitetään huomiota projektin viimeisien toimintavuosien aikana. 2.4 Kehittämistiimit Tuetusti päätöksentekoon-projekti toteutti vuoden 2013 aikana kommunikaatiovastaavien tiimejä Savon Vammaisasuntosäätiöllä ja Ylä-Savon Sotessa. Vuonna 2013 ideoitiin ja suunniteltiin vuoden 2014 aikana käynnistyviä kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja päämieskoulutuksia ja läheisille suunnattuja läheistenryhmiä. Projektissa toimimassa olevat ja vuoden 2013 aikana suunnitellut/lopetetut tiimit on esitelty kappaleen lopussa löytyvästä taulukosta. Kommunikaatiovastaavien tiimit Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit Savon Vammaisasuntosäätiöllä ja Ylä-Savon Sotessa kokoontuivat säännöllisesti vuoden 2013 ajan. Savon Vammaisasuntosäätiöllä on 4 alueellista tiimiä ja Ylä-Savon Sotessa 1 tiimi. Tiimeihin osallistuvat vammaisalan asumis- ja päivätoimintayksiköiden kommunikaatiovastaavat. Tiimien tavoitteena on kokemusten, hyvien käytäntöjen ja tiedon jakaminen. Jokaisen tiimin toiminta perustuu yhdessä laadittuihin tavoitteisiin. Savon Vammaisasuntosäätiön tiimit arvioidaan kevään 2014 aikana ja samalla tarkennetaan tavoitteita. Alla on Savaksen tiimien arviointikooste ja tarkennetut tavoitteet. Ylä-Savon Soten tiimissä kehitetään asiakastyön toimintamalleja; perehdytyskansio ja asiakaskohtaiset kommunikaatiotavan arvioinnit. Arviointipalaute kommunikaatiovastaavien tiimeistä Pohjois-Savo: Osallistuneita yksiköitä: 10 / Jäseniä: Jokaisesta yksiköstä 1-3 hlö vaihtelevasti Etelä-Savo: Osallistuneita yksiköitä: 12 / Jäseniä: 13 Mikä tiimissä oli onnistunutta? - Vertaistuki ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen - Oman ja työyksikön kommunikaatio-osaamisen kasvaminen - Materiaalipankki sisäiselle tiedotuskanavalle ja kommunikaatioperehdytyskansioiden rakentaminen yhtenäiseksi koko Savon Vammaisasuntosäätiöllä - Tapaamisten käytännönjärjestelyt, kokouskäytännöt ja tiimien suunnitelmallisuus - Uusi käytännönläheinen tieto ja kommunikaatioon liittyvät vinkit ja linkit auttaneet selkeyttämään yksikön kommunikaatio asioita - Tiimien toiminta yhdenmukaistanut käytäntöjä koko Savaksella ja jakanut vastuuta omassa työyksikössä - Vaikutukset kehitysvammaisiin ihmisiin ovat nähtävissä - Tiimien tapaamiset pitävät innostusta aiheeseen yllä - Uuden tiedon ja taidon myötä sekä ammattilaisille, että kehitysvammaisille ihmisille syntyneet onnistumisen kokemukset Mitä kehitettävää?

12 - Tiedonsiirto oman työyksikön kokouksiin; kommunikaatiotiimien muistioiden tulostus yksiköihin, työryhmän innostaminen yms. - Kommunikaatio perehdytyskansioiden esittely työyksiköiden kokouksissa ja niiden hyödyntäminen aktiivisesti perehdytysprosessissa - Tiimien toiminnassa Savaksen sisäisen osaamisen hyödyntäminen tehokkaammin ja eri alueiden tiimien välinen yhteistyö - Sisäisen tiedotuskanavan hyödyntäminen tehokkaammin - Itsemääräämisoikeuteen liittyvien teemojen käsittely tiimeissä - Vuorovaikutustilanteiden eettinen tarkastelu tiimeissä, työnohjauksellinen ote tiimeihin - Tiimien rakenteiden suunnittelu projektin toiminnan jälkeen Tavoitteet 2014: - Kommunikaatio-osaamiseen oman mittarin kehittäminen - Perehdytyskansioiden juurruttaminen yksiköihin - Konkreettista eri menetelmien harjoittelemista - Työpajatyyppistä toimintaa ja yhdessä materiaalin valmistamista - Hyvien käytäntöjen jakaminen muille tiimiläisille ja esittelyjen videoiminen (mahdollisuus käyttää myös omissa yksiköissä tiedon levittämisessä) - Tietoa sosiaalisista tarinoista ja draamasta ja niiden hyödyntäminen asiakastyössä Päämieskoulutukset Vuoden 2013 aikana projekti ideoi ja suunnitteli kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja Päämieskoulutuksia. Projektissa etsittiin yhteistyökumppaneita suunnitellulle toiminnalle ja laadittiin kevään 2014 aikataulutus koulutuksille. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Savon Koulutuskuntayhtymän, Sakkyn erityislinjat Muuruvedellä (kevät 2014) ja Hermanninaukiolla (kevät 2014), Savilahden vanhaintukiyhdistys ry:n ylläpitämä Maamiehen palvelukoti (kevät 2014), Savon Vammaisasuntosäätiö (kevät 2014) ja Lapinlahden kunnan vammaispalvelut (syksy 2014). Ensimmäiset päämieskoulutukset käynnistyvät alkuvuodesta 2014 ja koulutukset raportoidaan projektin loppuraportissa keväällä Koulutuksia järjestetään vähintään 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten tarkennettu koulutusohjelma.

13 Päämies koulutukset (4-5 tapaamiskertaa) Tavoite Saada tietoa oman elämän päätöksenteosta ja harjoitella päätöksentekoa Kohderyhmä Päämiehet, kehitysvammaiset henkilöt Ohjelma 1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, tavaroiden yms. avulla itsensä esittely Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen sisällöt 2. tapaaminen Tietoisku tuetusta päätöksenteosta Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja erilaisten menetelmien avulla 3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen Kartan esittely muille ryhmäläisille 4. tapaaminen Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä, oikeuksista ja lainsäädännöstä yms. 5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut omaan elämäänsä Läheistentiimit Syksyllä 2013 aloitettiin tulevien läheistentiimien markkinointi. Läheistentiimi järjestetään ensin kevään 2014 aikana Iisalmessa ja sen jälkeen Mikkelissä alkusyksystä Iisalmessa läheistentiimiä markkinoitiin Kehitysvammaisten tukiliiton aluekoordinaattorin Jonna Suhosen, palveluohjaajien ja Ylä-Savon Soten ja Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukotien kautta. Mikkelissä tiimien markkinointiin haetaan parhaillaan tehokkaita väyliä. Tuetun päätöksenteon juurtumisen kannalta on erityisen tärkeää, että myös läheisillä on mahdollisuus perehtyä teemaan ja keskustella vertaisryhmässä omista ajatuksista. Tulevien läheistenryhmien tavoite on tarjota vertaistukea, tietoa ajankohtaisesta teemasta ja mahdollisuus keskusteluun. Läheisten tiimeillä haetaan seuraaviin kysymyksiin vastauksia: Millaista tukea he tarjoavat läheisilleen päätöksenteossa? Millaista tukea päätöksenteon tukijoina he itse tarvitsevat? Mikä päätöksenteon tukemisessa haastaa ja mikä antaa voimia? Alla Iisalmessa toteutettavan läheistentiimin suunnitelma. Tiimi käynnistetään Mikkelissä suunnilleen samansisältöisenä.

14 Läheiset kehitysvammaisen ihmisen tukena päätöksenteossa- keskusteluryhmä 1. tapaaminen Tutustuminen Projekti kertoo toiminnan tavoitteen ja tapaamisten suunnitelmaa. Projekti tiedottaa lyhyesti teemasta Pieni kotitehtävä aiheeseen liittyen Kahvia, teetä ja pientä purtavaa tarjolla joka kerta 2. tapaaminen Kotitehtävän purkaminen Jokainen osallistuja saa tuoda teemasta omia aiheita käsittelyyn. Vertaistukea 3. tapaaminen Minulla on asiaa! Kysy ja kuuntele. Kehitysvammaisten/ erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mielipiteiden kuulumisen keinoja esimerkein, keskustellen ja toiminnallisesti. Kehitysvammaisten Tukiliitosta aluekoordinaattori Jonna Suhonen ja Marjo Juuti-Tavi Palveluiden suunnittelun kehittämistiimit Palveluiden suunnittelun kehittäminen käynnistettiin vuoden 2013 aikana Ylä-Savon Soten vammaispalveluissa ja Mikkelin SeutuSoten ja Maamiehen palvelukodin yhteistyönä. Molemmilla alueilla tavoitteena oli palveluiden suunnittelun kehittäminen päämieslähtöiseksi. Ylä-Savossa lähtökohtana oli vammaispalveluiden henkilökunnan kouluttaminen ja ohjaaminen sekä informaatio-tilaisuuksien järjestäminen kehitysvammaisille henkilöille, läheisille ja vammaisalan ammattilaisille. Ylä-Savon Soten kehittämistiimi päätettiin lopettaa loppuvuodesta 2013 Ylä-Savon Sotessa tapahtuneiden organisaatiomuutosten takia. Mikkelin SeutuSoten ja Maamiehen palvelukodin kanssa yhteistyössä toteutettava kehittämistiimi toimi aktiivisesti syksyn 2013 sekä alkuvuoden 2014 välisen ajan ja kehittämistyö arvioidaan syksyyn 2014 mennessä. Kehittämistiimissä järjestetään ohjaustapaamisia Maamiehen palvelukodin henkilökunnan kanssa. Omia erillisiä tapaamisia järjestetään Mikkelin SeutuSoten vammaispalveluiden palveluohjaajille. Ohjaustapaamisissa käsitellään palvelusuunnitelma palaveriin valmistautumista, kuvitetun palvelusuunnitelmalomakkeen hyödyntämistä, palaverin vetämistä asiakaslähtöisesti ja palaverin jälkeen tehtävää työtä. Ohjaustapaamisten aiheita ovat olleet myös yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja kommunikaatiomenetelmät ja niiden hyödyntäminen palavereihin valmistautumisessa ja itse palavereissa. Ohjaustyö on perustunut Minun asumisen polkuniprojektin Teemme minulle palvelusuunnitelman-ohjevihkoseen, joka löytyy osoitteesta Mikkelin alueen kehittämistyö raportoidaan tarkemmin arvioinnin valmistuttua projektin loppuraportissa vuonna Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi Minun asumisen polkuni- ja Tuetusti päätöksentekoon- projektin yhteinen Asumispalveluiden kehittämistiimi päätettiin lopettaa syksyllä 2013 tarpeettomana. Tiimillä ei ollut tapaamisia lainkaan vuoden 2013 aikana. Tiimin jäsenet osallistuivat jo molempien projektien erilaisiin tiimeihin tai muuhun toimintaan, jolloin kehittämistiimille ei ollut tarvetta.

15 Tiimi Lopputulos ja vaikutukset Kommunikaatiotiimit/Savas Työntekijät Kommunikaa- tiotiimit/ylä- Savon Sote Työntekijät Palveluiden suunnittelun kehittäminen / Mikkelin SeutuSote ja Maamiehen palvelukoti Työntekijät Päämieskoulutukset/Mikkeli ja Savon ammatti- ja aikuisopiston erillisryhmät Kehitysvammaiset henkilöt Ensisijaiset osallistujat/välittömät vaikutukset (ikä, sukupuoli, työelämästatus) noin 25 hlö (Naisia 22 hlö 30-62v ja 3 hlö alle 30v.) 278 kehitysvammaista henkilöä 8 hlö (Naisia, v) 148 kehitysvammaista henkilöä 6 hlö (Naisia, 30-62) 1 pilottiasiakas, 30-62v. kehitysvammainen henkilö Tavoitteet Kehittää omaa ja oman yksikön kommunikaatio-osaamista verkostoyhteistyön avulla. Kehittää omaa ja oman yksikön kommunikaatio-osaamista verkostoyhteistyön avulla. Kehittää palveluiden suunnittelun asiakaslähtöisyyttä, antaa tietoa yks:istä 27 hlö Saada tietoa oman elämän päätöksenteosta ja omaan elämään vaikuttamisesta Päätöksenteon harjoittelu, kokemusten jakaminen. Välilliset vaikutukset Tapaamiskerrat/tunnit 2013 Puhelut/Sähköpostit 12 krt, 36 h Arvioitu 40 kpl Kehittämistiimit kesken. Arviointi suoritetaan kevään 2014 aikana. 4 krt, 12 h Arvioitu 5 kpl Kehittämistiimi kesken. Arviointi suoritetaan syksyn 2014 aikana. 2013: 2 krt, 2 h Arvioitu 4 kpl Kehittämistiimi kesken. Arvioidaan syksyllä Päämieskoulutukset käynnistyivät alkuvuodesta 2014 ja ne raportoidaan projektin loppuraportissa.

16 3 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 3.1 Asiakastyön prosessi Asiak akkaan valinta Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen Väliarviointi Toiminnan toteuttaminen Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen Asiakkaan verkostojen ohjausta verkostotyön suunnitelman mukaisesti Projektin asiakastyö eteni kaikkien mukana olleiden kolmen (3) kehitysvammaisen, kommunikaatiossaan haasteita omaavan henkilön kanssa yllä olevan prosessin mukaisesti. Asiakastyön yleisenä tavoitteena oli eri menetelmiin ja materiaaleihin tutustuminen, oman tahdon ja mielipiteen ilmaisun sekä valintojen ja päätöksenteon harjoittelu tukihenkilön kanssa. Työskentelyn tarkoituksena oli antaa päämiehille mahdollisuus kasvaa päämiehisyyteen asiakastyön kautta. Asiakastyön prosessia tarkennettiin alkuvuodesta 2013, jolloin aloitettiin laatimaan erillisiä suunnitelmia toteutettavan verkostotyön osalta. Verkostotyössä tavoitteena oli tavoitelähtöisesti levittää ja juurruttaa tietoa asiakastyössä käytetyistä työmenetelmistä ja tuetun päätöksenteon teemasta. Asiakastyössä kehitysvammaisten henkilöiden tukena harjoittelussa toimi projektiohjaaja, joka tuki ja ohjasi käyttämään erilaisia tuettua päätöksentekoa edistäviä työmenetelmiä. Asiakkaat saivat valita itseään kiinnostavia toimintamuotoja, joten tapaamisista muodostui hyvin toiminnallisia. Yksilökeskeinen työ sisälsi myös erilaisten materiaalien valmistusta. Vuoden 2013 aikana asiakastyön rinnalla painottui verkostotyö. Asiakkaiden lähiyhteisöön kuului ihmisiä eri verkostoista, mm. läheisiä, asumisyksiköiden työntekijöitä, päivä- ja työtoimintayksiköiden ohjaajia sekä palveluohjaaja. Verkostotyön tavoitteena oli tiedottaa asiakkaan lähiyhteisöä tuetun päätöksenteon keinoista ja tukea lähiyhteisöä mahdollistamaan tuettu päätöksenteko asiakkaiden arjessa. 3.2 Toiminnan arviointi Asiakastyötä arvioitiin suunnitelmallisesti. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 tehtiin väliarvioinnit kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän lähiyhteisönsä kanssa. Loppuarvioinnit toteutettiin 5/2013, 8/2013 sekä 12/2013. Arvioinnin kohteena olivat tavoitteiden, toiminnan sisällön, käytännön järjestelyjen ja toiminnan vaikutusten arvioiminen. Toimintaan osallistuneilta asiakkailta kysyttiin heidän ar-

17 viotaan toiminnasta yleisesti (Mikä on ollut mukavaa/ikävää?) sekä toiminnan vaikutuksista omaan elämään. Loppuarvioinneissa pyydettiin arviota asumisyksiköiden ohjaajilta myös heille suunnatuista ohjaustapaamisista. Arvioinnin pohjalta projekti toteutti itsearvioinnin ja pohti esiin tulleita kehittämiskohteita. Seuraavalta sivulta löytyy taulukosta kooste kehitysvammaisten henkilöiden (3 hlöä), omaisen (1hlö), vammaisalan työntekijöiden (11 hlöä) ja palveluista päättävän tahon (1 hlö) arvioinneista. 3.3 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Asiakastyö onnistui hyvin. Saatu palaute oli erittäin hyvää ja kehitysvammaiset asiakkaat sekä heidän lähi-ihmisensä olivat tyytyväisiä toimintaan. Valitut työmenetelmät olivat onnistuneita ja asiakaslähtöisiä tukien asiakkaiden tavoitteita. Toimintaan osallistuneet asiakkaat ovat tällä hetkellä aiempaa aktiivisempia ja osallistuvampia oman elämän suhteen. Heidän kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitonsa ovat parantuneet ja he tuovat esiin omia toiveita ja tarpeita aiempaa enemmän. He oppivat tekemään omaa elämää koskevia päätöksiä ja voivat käyttää apuna päätöksentekoa tukevia työmenetelmiä. Asiakkaiden valinnanmahdollisuudet ovat kasvaneet ja he saavat entistä enemmän tukea omien asioiden ilmaisuun. Vammaisalan työntekijät kokivat ohjaustapaamiset hyödyllisiksi. Työntekijöiden ammattitaito on kasvanut saadun tiedon ja työmenetelmiin tutustumisen myötä. Oma taito tukea asiakasta on parantunut, uusia menetelmiä on otettu yksikön käyttöön ja kommunikaatioopastuksen kautta kuvien käytön merkitys on avautunut. Osana verkostotyön arviointia asumisyksiköiden ohjaajia pyydettiin pohtimaan, millaista projektin teemoihin liittyvää tiedotusta ja ohjausta he tarvitsevat oman työnsä tueksi. Samoin millaista opastusta asiakkaat tarvitsevat. Asiakastyötä tulee avata henkilöstölle tiedoksi. Haluamme konkreettisia vinkkejä ja ideoita, kuinka toteuttaa asiakastyötä paremmin ja antaa asiakkaille heidän tarvitsemaansa tukea. Erityisesti yhteisömme tarvitsee tietoa ja opastusta vaihtoehtoisista kommunikaatiomenetelmistä ja vuorovaikutuksen tukemisesta. Arvioinneista nousi tieto, että verkostotyössä tulisi kiinnittää huomiota hyväksi havaittujen työtapojen levittämiseen ja juurruttamiseen, koska hyvät tulokset ja vaikutukset eivät jää elämään ilman aktiivisista ja tavoitteellista verkostotyötä. Asiakkaan verkostojen ja esimiestason ohjaaminen ja sitouttaminen vaikutusten juurruttamiseen pitäisi aloittaa jo prosessin alussa. Projektissa havaittiin jo väliarviointien kautta, että asiakastyöhön kuuluvan verkostotyön tulee olla suunnitelmallista ja tavoitelähtöistä. Juurtumiseen tarvitaan tukea ja ohjausta projektilta. Suunnitelmien laadinta aloitettiin keväällä 2013 asiakkaiden verkostojen kanssa ja niitä tarkennettiin sekä syksyllä 2013 että alkuvuodesta Asiakkaiden verkostoja tavataan vielä syksyllä 2014 ja heidän lopputilanne raportoidaan projektin loppuraporttiin. Joihinkin verkostoihin toteutetaan jälkiarviointi projektin toiminnan päättymisen jälkeen.

18 Asiakas ja lähtötilanne Tavoitteet ja toiminta Verkostotyö Palautekooste koko asiakastyöstä Asiakkaan ja verkoston lopputilanne 2013 Nainen, 26v, eläkeläinen, avotyössä -arkuus kommunikoinnissa, vaikeus pukea ajatuksia sanoiksi -tarvitsee rohkaisua vastavuoroisuuteen vuorovaikutus- tilanteissa ja tukea itseluottamuksen rakentamiseen Nainen, 29v, eläkeläinen, päivätoiminnassa -ei toimivaa kommunikaatiokeinoa -tarvitsee harjoittelua omien toiveiden ja tarpeiden ilmaisussa Nainen, 47v, eläkeläinen, päivätoiminnassa -ei toimivaa kommunikaatiokeinoa ja toiveiden ja tarpeiden ilmaisussa haasteita -tottumaton tekemään omaa elämää koskevia päätöksiä Tapaamiset: 46 krt, 70 h Tavoitteet ja toiminta: -rohkaisua ja tukea osallisuuteen -mielipiteen ilmaisun harjoittelua eri menetelmien avulla -mielekkään toiminnan ja yhdessä tekemisen kautta valintojen ja päätöksenteon harjoittelu Tapaamiset: 44 krt, 67 h Tavoitteet ja toiminta: - omien mielipiteiden esiin tuomisen harjoittelua eri menetelmien avulla - vuorovaikutustaitojen harjoittelua Tapaamiset: 28 krt, 42 h Tavoitteet ja toiminta: -tutustuminen kuvakommunikaatioon ja sen käytön harjoittelua -oman mielipiteen ilmaisun ja päätöksenteon harjoittelua -rohkaisua ja apuvälineitä itsenäisemmän toiminnan tukemiseksi Naisia 9 hlö, Miehiä 1 hlö, ikä Tavoitteet: -tietoa projektin teemoista, ideoita, vinkkejä ja menetelmiä asiakkaan päätöksenteon tukemiseen Tapaamiset: 12 krt Naisia 13 hlö, Miehiä 4 hlö, ikä 18-29=5 hlö, 30-62=12 hlö Tavoitteet: -tietoa projektin teemoista, ideoita, vinkkejä ja menetelmiä asiakkaan kommunikaation tukemiseen Tapaamiset: 12 krt Naisia 18 hlö, Miehiä 2 hlö, ikä 18-29=4 hlö, 30-62=15 hlö ja yli 63=1 hlö Tavoitteet: -tietoa projektin teemoista, ideoita, vinkkejä ja menetelmiä asiakkaan kommunikaation ja päätöksenteon tukemiseen sekä ohjausta niiden käyttämiseen Tapaamiset: 11 krt - Verkostotyö ja asiakastyöhön tutustuminen antanut tietoa, vinkkejä, materiaaleja ja ohjeita omaan työhön. - Ymmärrys kuvien hyödystä, visualisoinnista ja havainnollistamisesta kasvanut. - Materiaalin käyttäminen on tukenut asiakkaiden aktiivisuutta ja mielipiteen ilmaisua. - Ammattitaito kehittynyt asiakkaita osallistavaksi ja päämiehisyyttä tukevaksi. - Työntekijöillä on syntynyt luottamus omaan osaamiseen ja ammattitaitoon ja sitä kautta on tullut halua kehittää omaa ammattitaitoa. - Työntekijöiden eettinen ajattelu on kasvanut. - Asiakastyössä levitettävät teemat tukevat myös läheisten ajatusmalleja. - Asiakkaiden halu ja taito vaikuttaa omiin asioihin on lisääntynyt. - Asiakkaiden päämiehisyys on kasvanut ja heille tarjotaan entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään. Kehitettävää: - Työmenetelmien juurtumisen varmistaminen. - Jokaisen työntekijän osallistuminen pitäisi varmistaa projektin taholta ja yksiköiden omassa työvuorosuunnittelussa; sitouttaminen ja motivointi. - Verkostotyön suunnittelun käynnistäminen esimiestahon kautta arjen työntekijöille. - Verkostotyölle ja juurruttamiselle tarkempi suunnitelma. - Asiakas ja verkosto ovat saaneet uusia työvälineitä kommunikaatioon ja elämänsuunnitteluun. - Asiakas on rohkaistunut ja itsenäistynyt hoitamaan omia asioitaan ja tuomaan esille itselle tärkeitä asioita. - Verkostolle syntynyt kuva asiakkaan kyvykkyydestä ja voimavaroista. - Asiakkaan aloitteellisuus, sinnikkyys ja vuorovaikutustaidot kohentuneet. - Työntekijät saaneet rohkeutta luottaa asiakkaan mielipiteisiin. - Asiakas motivoitunut kuvien käyttöön ja uuden kommunikaatiotavan opetteluun. - Asiakas on oppinut käyttämään uusia kommunikoinnin ja elämänsuunnittelun työvälineitä ohjattuna ja sitä kautta itsenäisyys on kasvanut. - Vuorovaikutustaidot ja rohkeus itsensä ilmaisuun apuvälineiden avulla on parantunut. - Asiakkaan ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus on parantunut. - Asiakas on hakeutunut kunnan kommunikaatio-ohjaukseen.

19 4 HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIN HALLINTA 4.1 Projektin henkilöstö Tuetusti päätöksentekoon- projektin henkilöstö on pysynyt samana projektin toiminnan alusta saakka. Alla olevassa taulukossa projektin henkilöstö, työtehtävät ja työajat vuoden 2013 aikana. Projektipäällikön työaika oli syksyn 2013 ajan pienempi suunnitellusti työloman takia. Kehittämispäällikön työaika lasketaan vuosittain toteutuneen prosentin mukaisesti. Kehittämispäällikön työaika Tuetusti päätöksentekoon- projektissa oli 9% vuonna Projektin toiminta-aikaan on haettu jatkoa siirtyvistä avustuksista. Projektin toiminta jatkuu 7/2015 saakka. Tuetusti päätöksentekoon- projektin henkilöstö Projektipäällikkö: Maarit Mykkänen, Pohjois-Savon alue/iisalmi Työtehtävät: - Projektin kokonaisuuden hallinta ja henkilöstö - Yhteistoiminnallinen kehittämisen pääasiallinen toteuttaminen - Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi - Projektin toiminnan dokumentointi ja raportointi Työaika: 8/2011-7/2015, vuoden 2013 aikana noin 80% työajalla 09/ /2013 Projektiohjaaja: Virpi Puikkonen, Etelä-Savon alue/mikkeli Työtehtävät: -Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi yhteistyökumppaneita - Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi Työaika: 10/2011-7/2015 Kehittämispäällikkö: Kirsi Ruutala, Kuopio Työtehtävät: -Projektipäällikön esimies - Projektin tavoitteiden mukaisen toiminnan varmistaminen - Tukena projektin verkostoyhteistyössä ja projektin vaikutusten juurruttamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa - Toteuttaa projektin jälkiarvioinnin Projektin henkilöstön toimintaa seurataan perehdytysohjelmalla sekä vuosittain toteutettavilla kehityskeskusteluilla. Projektissa käytiin vuoden 2013 aikana koulutussuunnitelman mukaisissa valtakunnallisissa tapahtumissa Vammaispalveluiden neuvottelupäivillä Helsingissä ja Autismin talvipäivillä (jossa toimittiin myös luennoijina) Kuopiossa. Sen lisäksi osallistuttiin verkostoyhteistyötä edistäviin Savon Vammaisasuntosäätiön Elämänlankaprojektin ja Tepa-projektin tapahtumiin ja luentoihin Kuopiossa, Mikkelissä ja Iisalmessa sekä Aspa-säätiön, Kuopion Hoiva ry:n, Autismi- ja aspergerliiton ja Vammaiskasteen järjestämiin tapahtumiin Savon alueella. Projektipäällikkö hankki erityisosaamista projektin arvioinnin toteuttamisesta ja projektiohjaaja kommunikaatioon ja tukiviittomiin liittyen.

20 Kokemusasiantuntijat projektin työntekijöiden työpareina Projektissa käynnistettiin kokemusasiantuntijoiden rekrytoiminen toimintasuunnitelman mukaisesti syksyn 2013 aikana. Projekti maksaa kokemusasiantuntijoille palkkiona puhujakeikkojen korvauksen. Palkkion maksussa noudatetaan pääosin Me Itse ry: puhujapankin suositusta sekä noudatetaan Me Itse ry: muita ohjeistuksia. Syksyn 2013 aikana sovittiin kevään 2014 puhujakeikoista kahden (2 hlö) kokemusasiantuntijan kanssa. Kokemusasiantuntijoiden perehdytys tehtävään huolehditaan sekä heitä avustetaan tarpeen mukaan puhujakeikan aikana. Palkkion suuruus määräytyy kokemuksen ja puhujakeikan vaativuuden mukaan. 4.2 Projektin johtoryhmä Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin, toiminnan suunnittelemiseen ja toiminnan suunnan vahvistamiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2013 aikana tapaamisia oli 4 kertaa. Johtoryhmään liittyi 1/2013 Ylä-Savon Sote ky:n edustaja Kehitysvammayksiköiden esimies Elina Puustinen. Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tehtäviä Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö Maarit Mykkänen, säätiön kehittämispäällikkö Kirsi Ruutala, palvelujohtaja Sari Kokkonen ja Ylä-Savon Sote Ky:n kehitysvammayksiköiden esimies Elina Puustinen. Johtoryhmä: hyväksyy projektin toimintasuunnitelmat ja vahvistaa tavoitteet seuraa projektin tavoitteiden etenemistä ja arvioi projektin tavoitteiden mukaista toimintaa ja resurssien käyttöä ohjaa kehittämispäällikön kanssa projektin vuosittaista raportointia Rahaautomaattiyhdistykselle huolehtii projektin kokonaisonnistumisesta ja projektin johtamisen johdonmukaisuudesta 4.3 Projektin hallinta Projektin toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma, arviointisuunnitelma sekä riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmien päivittämisestä vastaa projektipäällikkö yhdessä projektiohjaajan kanssa.

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI 2011-2015 -keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Toiminta-aika 22.8.2011 12.6.2015 Rahoittaja: Ray Toiminta-alue:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 90 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon...

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon-projekti

Tuetusti päätöksentekoon-projekti Savon vammaisasuntosäätiön Tuetusti päätöksentekoon -projekti toimii v. 2011 2014 Pohjois- ja Etelä-Savon alueella. Kyseessä on levittämisprojekti ja rahoittajana toimii Rahaautomaattiyhdistys. Projektin

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

MUUTOKSIA AVOHUOLLON ASUMISPALVELUISSA Kärjen kortteerin kehittämiskohteita

MUUTOKSIA AVOHUOLLON ASUMISPALVELUISSA Kärjen kortteerin kehittämiskohteita MUUTOKSIA AVOHUOLLON ASUMISPALVELUISSA Kärjen kortteerin kehittämiskohteita Sanna Väyrynen ohjaaja Kärjen kortteeri Sari Pisto sosiaaliohjaaja Kärjen kortteeri Satu Miilumäki psykiatrinen sairaanhoitaja

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? 1 Raportti Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuteen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä Alueellinen seminaari

SISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä Alueellinen seminaari SISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä 1.12.2016 Alueellinen seminaari sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonnasta, Kouvola Palvelupäällikkö

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot