TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille 2014-2015. Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen"

Transkriptio

1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Toimintasuunnitelma vuosille Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen 94

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä 4 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA Tavoitteet ja toimintaprosessit Tavoiteltavat vaikutukset Projektin toiminnan laajuus 8 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen konsultaatio Kehittämistiimit 13 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ Asiakastyön prosessi 18 5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ Projektin hallinta Työntekijäresurssit Johtoryhmä Fyysiset ja taloudelliset resurssit Projektin arvot 22 6 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa Tiedotusmateriaali levittämistyössä tukena 27 7 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 28 Liitteet Lähteet 2

3 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon-projekti aloitti toimintansa vuoden 2011 syksyllä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projekti olisi päättänyt toimintansa vuoden 2014 loppuun. Projektin aloittaminen viivästyi vuonna 2011 keväästä syksyyn, joten projektin käyttämättä jääneitä avustuksia voitaneen käyttää keväällä Tämä päivitetty toimintasuunnitelma on laadittu koskemaan myös vuoden 2015 kevään toimintaa. Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan 2014 aikana. Toimintasuunnitelma tarkastetaan syksyn 2013 projektin johtoryhmässä ja käsitellään alueellisissa ohjausryhmissä. Tässä suunnitelmassa on kerrottu teemaan liittyvää taustaa ja tulevaisuutta sekä projektin keskeisimpien toimintaprosessien toiminta päätösvuosille. Projektin keskeisimmät toimintaprosessit jatkavat toimintaa edelleen, mutta muuttaen osittain sisältöään. Tulevien vuosien aikana projekti keskittyy työskentelemään päämiesten, läheisten ja palveluista päättävien tahojen kanssa. Lisäksi projektissa huomioidaan vammaisalalla työskentelevien työntekijöiden ohjaus ja tiedotus. Tavoitteena on varmistaa prosessien kautta saavutettujen vaikutusten juurtuminen olemassa olevien yhteistyökumppaneiden toimintaan. Vuoden 2014 aikana projekti järjestää yhdessä Map- ja Tepaprojektien kanssa levittämistyön tukena tapahtuman ja seminaarin Savon alueella. Suunnitelmassa kuvataan myös tukiprosessien toimintaa sekä viestintää levittämistyön tukena. Koko projektin toiminnan ajan Tuetusti päätöksentekoon- tiimi on kerännyt tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä tuetun päätöksenteon toteutumisesta, sitä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tiedonkeruu jatkuu projektin loppuun saakka ja vuoden 2014 aikana projektissa ryhdytään laatimaan lopputuotoksena opasta aiheesta. Toimintasuunnitelman loppuun on myös päivitetty projektin etenemistä tukevat suunnitelmat. 3

4 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja toimintaan häntä itseään koskevissa asioissa. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun ei ole, on vammaista henkilöä tarpeen ja yleensä mahdollista tukea niin, että päätökset voidaan tehdä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tuettu päätöksenteko on termi, joka kuvaa tätä toimintaa. Termin nykyistä laajempi käyttöönotto vahvistaa menetelmän tunnettavuutta ja tukee sen edelleen kehittämistä. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) Tämä Suomen vammaispoliittisesta ohjelmasta löytyvä tuetun päätöksenteon määritelmä avaa kattavasti termiä. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen on noussut projektin aikana entistä voimakkaammin esille valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen suurin mahdollinen autonomia oman elämänsä asioihin. Vielä vuoden 2011 puolella projektissa havaittiin, että termi on tuntematon vammaisalalla työskenteleville ihmisille. Käytännössä tuettua päätöksentekoa toteutettiin vahvasti, mutta sitä ei suoraan ajateltu työskentelytavaksi. Tällä hetkellä työntekijät tuntevat jo termin. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus on monissa yhteisöissä toimintaa ohjaava arvo ja periaate. Tuetun päätöksenteon toteutuminen edellyttää edelleen asiasta tiedottamista, erilaisten työmenetelmien kehittämistä ja omaan elämään vaikuttamisen harjoittelemista yhdessä päämiesten kanssa. Projektin tulevan vuoden toimintaan vaikuttaa valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntötyö. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta linjataan, että tuetun päätöksenteon muotoja tulisi kehittää tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä hetkellä käynnissä itsemääräämisoikeuden edistämistä pohtiva työryhmä ( ) sekä vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä ( ) Työryhmien työskentely näyttää löytääkö tuettu päätöksenteko paikkansa uudistuvassa lainsäädännössä. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja tiedon levittäminen olisi varmasti projektin tulevina vuosina vahvempaa, jos termistä olisi säädetty lailla. Päämiesten oikeuden päättää omasta elämästään suurissa ja pienissä asioissa sekä oikeuden riittävään tukeen toivoisi olevan säädetty lailla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vaikuttavat keskeisimmät tekijät. 4

5 PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT Valtakunnalliset laatusuositukset ja ohjelmat VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma Lainsäädäntö Laki puhevammaistentulkkauspalvelusta puhevammaisten tulkin rooli päätöksenteon mahdollistajana. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta yksilöllisen tuen laatukriteerit, Tuettu päätöksenteko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta, Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjelmat Vammaispalvelulain uudistuminen (VPL) 2009 Henkilökohtainen apu. Asiakaslaki Valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki ja itsemääräämistä koskeva lainsäädäntö YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma Perustuslaki Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö. 5

6 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA 2.1 Tavoitteet ja toimintaprosessit Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteutetaan ajalla 08/2011 5/2015 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyritään levittämällä ja juurruttamalla tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä edistävistä keinoista. Projektissa levitetään tietoa myös tuettua päätöksentekoa tukevista teemoista, esimerkiksi puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Tukiprosessi: Henkilöstö- ja projektin hallinta Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Päätavoite: Tuetun päätöksenteon edistäminen 1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta 2.Työyhteisöjen konsultointi 3.Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA 6

7 2.2 Tavoiteltavat vaikutukset Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen kehitysvammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevien ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset asumis- ja työtoimintapalveluissa sekä vammaisten henkilöiden läheiset, palveluiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot. Projekti pyrkii toiminnallaan vahvistamaan eri verkostojen kumppanuutta tuetun päätöksenteon edistämisessä. Yksin työntekijöiden tiedottaminen ja kouluttaminen eivät riitä, koska ajattelutavan sisäistäminen vaatii työtä ja aikaa jokaiselta verkostoon kuuluvalta. Projektissa nähdään tärkeänä tasavertainen ja dialoginen toiminta verkostoissa. Jokaisen jäsenen asiantuntijuus on tärkeää. Kehitysvammaisten henkilöiden tiedottaminen, heidän aktiivinen rooli levittämistyössä ja päätöksenteon harjoittelun mahdollistaminen on projektin levittämistyössä keskiössä. Seuraavassa taulukossa on määritelty projektin tavoiteltavat vaikutukset. Projekti tavoiteltavat vaikutukset Kommunikaatiossaan haasteita omaavat henkilöt Lähiyhteisö: ohjaajat, avustajat, hoitajat mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatiomenetelmällä kasvaa syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän vastuunkantamisesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätöksentekotilanteissa ilmaisunvapaus; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet yms. mahdollistuu itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltainen kansalaisuus vahvistuvat tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kasvaa tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kasvaa päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan työskentelytavan muodostuminen alkaa Läheiset valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätöksissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa 7

8 Palveluntuottajat tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laatukriteerit, toimintaohjeet, asiakaskohtaiset suunnitelmat tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilöstönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin kehittäminen, työvälineet Palveluista päättävät tahot valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksentekotilanteissa kasvaa päämiehisyys ajattelu vahvistuu valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin Yhteiskunta tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaikutuspiirissä olevien asiakkaiden arjessa 2.3 Projektin toiminnan laajuus Projekti perustelee tulevien vuosien toimintaa tarkastelemalla tämän hetken toiminnan laajuutta. Projektissa kirjataan toteutunut viestintä tavoiteltavien vaikutusten kohderyhmittäin. Seuraavaan taulukkoon olemme koostaneet kaiken toimintamme syksystä 2011 alkaen. Taulukosta löytyy päätoimintamuotojen kautta tavoitetun kohderyhmän määrä. Taulukossa mainitseman työmuodon kautta olemme olleet suorassa kontaktissa yhden tai useamman kerran kohderyhmään. Taulukossa kuvataan koko Savon alueella tapahtunutta herättämis-, tiedottamis-, levittämis- ja juurruttamistason työskentelyä joko tapaamisia tai muunlaisia kontakteja. Suoriin kontakteihin on laskettu projektin keskeisimpien toimintaprosessien työskentely sekä kertaluonteiset tietoiskut ja kouluttamiset kohderyhmien parissa. Taulukko antaa projektitiimille karkeaa tietoa siitä kuinka suuren määrän ihmisiä projektin välitön, suora toiminta on jo saavuttanut. Prosesseittain välittömiä ja välillisiä tapaamisia, vaikutuksia ja prosessien arviointia tarkastellaan tarkemmin väliraportissa 2014 keväällä. Keskeisimpien toimintaprosessien toiminnan kautta pyrimme juurruttamaan tietoa, mutta levittämisprojektissa on paljon muutakin tiedottamista ja herättämistä, joiden tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon leviämistä. Taulukon avulla pyrimme löytämään ne kohderyhmät, joiden kanssa projektin tulisi työskennellä päätösvuosinaan. Määrät ovat joiltakin osin noin määriä, poimittu verkostotyön toteutumisesta. Projektin toiminnan laajuus /2013 koko Savon alue Päämiehet Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Pitkäkestoinen asiakastyö 3 hlö Työyhteisöjen konsultaatio Pitkäkestoinen konsultaatio 1 hlö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöohjaukseen kuuluvat tapaamiset, pitkällä aika välillä muutama tapaaminen Kehittämistiimit/Asiakastiimit Mapin kanssa yhteistyössä Mikkelissä, ei pitkäkestoista toimintaa 120 hlö 38 hlö 8

9 Verkostotyöpajat Kevät hlö Projekti-infot Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Lyhyet tietoiskut projektin toiminnasta tai projektin teemoihin liittyen Kertaluonteiset tiedonkeruut 203 hlö 52 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 1 hlö Messi-perehdytykset Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 38 hlö Yhteensä Asumis-, päivätoimintapalveluissa, jatkoopiskeluissa tai vammaispalvelussa työskentelevät henkilöt Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöjen konsultaatio Suoran kontaktin muoto Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakastyöhön kuuluva pitkäkestoinen verkostotyö 488 hlö Määrä 33 hlö 10 hlö 31 hlö Verkostotyöpajat Kevät hlö Kehittämistiimit Useita säännöllisiä tapaamisia tiimeissä 45 hlö Messi-perehdytykset Projekti-info Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset Kertaluonteinen projektista tai projektin teemoista tiedottaminen/kouluttaminen 99 hlö 183 hlö Projekti-info Savas-henkilöstö 230 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 4 hlö Yhteensä 660 hlö Läheiset Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakkaiden läheisten kanssa tehtävä verkostotyö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Pitkäkestoiseen ohjaukseen liittyneet läheistenillat 3 hlö 25 hlö Läheistenillat Kertaluonteiset läheistentapaamiset 123 hlö Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Messi-perehdytys Kertaluonteinen projektin tiedonkeruu Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 45 hlö 29 hlö Verkostotyöpajat Kevät hlö 9

10 Yhteensä 229 hlö Jotkut henkilöt ovat voineet tulla lasketuksi kahteen kertaan osallistuessaan projektin erityyppiseen toimintaan. Taulukko ei vastaa koko totuutta projektin laajuudesta, mutta antaa suuntaa seuraavien vuosien toiminnan suunnittelulle. 10

11 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus etenee seuraavan prosessin mukaisesti vuosittain. Prosessikuvaus löytyy liitteestä 1. Toiminta yksiköissä Verkostoituminen Toiminnan väliarviointi ja jatkosuunnittelu Toiminta yksiköissä Loppuarviointi Prosessin tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon toteutumista erityistä tukea tarvitsevien ihmisten arjessa; asumispalveluissa ja työtoiminnassa. Yhdessä työyhteisöjen kanssa etsitään heidän yksikölle sopivia, toimivia ja juurtuvia tapoja edistää tuettua päätöksentekoa. Toiminta etenee verkostoitumisen ja lähtötilanteen kartoituksen kautta toimintaan yksiköissä. Toimintaa ohjaavat väli- ja loppuarvioinnit. Projektin toiminnassa on ollut mukana vuoden 2014 alkuun mennessä 8 työyhteisöä. Viimeisimpänä toiminta käynnistetään Siilinjärvellä syksyllä 2013 ja toiminnan loppuarviointi toteutetaan vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2014 aikana toimintaan ei enää oteta mukaan uusia yhteistyötahoja. Mukana olleiden ja tällä hetkellä mukana olevien tahojen kanssa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan vaikutusten juurtuminen. Juurtumisen haasteet nousivat esiin prosessiin osallistuneiden yhteisöjen loppuarvioinnissa keväällä Prosessin loppuarvioinnin jälkeen laaditaan yksikkökohtaiset juurruttamissuunnitelmat. Juurtumisen varmistamiseksi yksikkökohtainen juurruttamissuunnitelma 2 tapaamista / vuosi / yksikkö yksiköiden esimiesten aktiivinen rooli varmistetaan Prosessissa mukana olleissa yksiköissä jatketaan juurruttamistapaamisia vuoden 2014 loppuun saakka. Keväällä 2015 toteutetaan juurtumisen arviointi. Prosessin kokemuksista ja arviointitiedosta koostetaan vinkkejä ja ideoita Tuetun päätöksenteon oppaaseen. Prosessin kautta on löydetty hyviä käytäntöjä, ideoita ja vinkkejä tuetun päätöksenteon edistämiseen työyhteisöissä. Sosionomiopiskelija Eerik Toimela tutkii opinnäytetyönään Työyhteisötoiminnan vaikutuksista Ylä-Savon Sote ky:ssä. Opinnäytetyöstä saadaan hyviä ideoita ja pohjaa projektin suunnittelemaan oppaaseen. Toimelan kanssa sovitaan jatkossa opinnäytetyön levitettävyydestä projektin loppuvuosien työskentelyssä. 11

12 3.2 Työyhteisöjen konsultaatio Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus. Toimintamuodon tarkoituksena on vastata suoraan yhteisön tarpeeseen. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa projektiin yhteyttä, minkä kautta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neuvoo ja ohjaa asiakasta/asiakkaita sekä työntekijöitä saman konsultaatiotarpeen sisällä. Konsultaatio etenee seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin keväällä 2013 päivitetty kuvaus löytyy liitteestä 2. Yhteydenotto projektiin Yhteistyön muodoista sopiminen Toiminnan toteuttaminen Loppuarviointi Projektin toiminnassa on syksyyn 2013 mennessä ollut 1 konsultaatiotaho, jonka kanssa suunnitellaan vaikutusten juurtumista syksyllä Juurruttamistyöskentely jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Projekti tukee juurtumista tapaamalla yhteistyötahoa 3 krt. toiminnan päättymisen jälkeen. Konsultaatiotahon kanssa suunnitellaan juurtuminen yhdessä ja juurtumisen tueksi laaditaan juurtumissuunnitelma. Juurtuminen arvioidaan kevään 2015 aikana. Uusia konsultaatiotahoja ei haeta aktiivisesti. Yhteistyötahoilta tulleeseen tarpeeseen pyritään vastaamaan projektin tulevina vuosina. Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hänen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Arvioidun pilotin kautta opittiin, että ulkopuolista konsultointia ei tarvita kaikissa arjen tilanteissa. Arjen päätöksentekotilanteet ovat useimmin kohdattuja, paljon kysymyksiä ja ajatuksia herättäviä, mutta usein päämiehet ja työntekijät selviytyvät niistä ilman konsultointia. Projektin tarjoamaa konsultointia tarvitaan tilanteissa, jotka liittyvät asiakkaan elämän suuriin muutoksiin ja päätöksiin, kuten pilottiyhteistyökumppanin kanssa asiakkaan muuttoon. 12

13 3.3 Kehittämistiimit Tulevien vuosien aikana projektissa arvioidaan olemassa olevien kehittämistiimien toiminta. Tiimejä jatketaan arvioinnin perusteella. Tiimien tarkoituksena on toimia projektin levittämis- ja juurruttamistyön tukena sekä kehittää toiminnan aikana osallistujien omaa työskentelyä ja ajattelutapaa. Tiimien tavoitteena on toimia mahdollisimman tehokkaasti ajatellen projektin asettamaa tavoitetta. Tiimien tarvelähtöisyys, innovatiivisuus, moniammatillisuus ja yhteistoiminnallisuus edesauttavat teemojen leviämistä ja juurtumista. Seuraavassa esitellään tiimien vuosien suunnitelmat. Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimi Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit toimivat Savon Vammaisasuntosäätiöllä emo-organisaatiossa (tapaamiset 2 krt./vuosi) ja Ylä-Savon Sotessa (tapaamiset 4 krt./vuosi). Molemmissa organisaatioissa tiimit ovat päässeet hyvin käyntiin ja ne ovat suunniteltu vastaamaan kyseisen organisaation tarpeita. Tiimien tavoitteena on juurruttaa projektin edistämiä teemoja vastuuhenkilöiden kautta eri työyksiköihin ja sitä kautta päämiesten elämään. Vastuuhenkilöt kehittävät tiimissä yhteistoiminnallisesti omia ja koko työyhteisön työskentelytapoja ja toimintaa. Tiimien toiminnan onnistumisen edellytyksiä ovat vastuuhenkilöiden innostuneisuus ja tiedottamisvastuu oman työyhteisönsä jäsenille. Onnistumisen riskeinä nähdään tiedonkulun haasteet. Jokaisesta yksiköstä osallistuu 1 avainhenkilö tiimiin, jolloin riskinä on, että tieto jää avainhenkilölle, eikä siirry koko yhteisön toimintaan. Tiimien jäsenet arvioivat tiimin toimintaa sekä projektin levittämis- ja juurruttamistyön vaikutusta viimeistään vuoden 2014 lopussa. Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi Projekti on osallistunut suunnitellusti Minun asumisen polkuni- projektin käynnistämään asumispalvelun tuottajien kehittämistiimin järjestämiseen. Tiimiin toimintaan osallistuu molempien projektien verkostoista toimijoita. Toimijat on koottu molempien projektien ohjausryhmien edustajista. Tiimin tarkoituksena on toimia yksilöllisen asumisen ideariihenä palvellen molempien projektien tavoitteita. Minun asumisen polkuni-projekti päättyy keväällä 2014 ja asumispalveluiden tuottajien kehittämistiimi lopetettaneen keväällä Asiakkaista koostuva kehittämistiimi Projekti toteuttaa vuoden aikana päämiehille suunnattuja Päämieskoulutuksia. Koulutukset järjestetään Ylä-Savon, Kuopion ja Mikkelin alueella. Koulutus koostuu 5 tapaamiskerrasta. Jokaisella alueella järjestetään 1 koulutuskokonaisuus. Osa koulutuksista on avoimia kaikille kiinnostuneille ja osa räätälöidään tietyn yhteistyötahon tarpeisiin. Toiminnan yhteistyökumppaneiksi haetaan oppilaitoksia, erityiskouluja ja päivätoimintayksiköitä, joiden kanssa räätälöidyt koulutukset suunnitellaan. Ylä-Savon ja Mikkelin alueella tullaan hyödyntämään jo olemassa olevia yhteistyökumppanuuksia. 13

14 Toiminnan kautta pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin ja keräämään tietoa ajatellen projektin lopputuotosta: Päämiehille tuettu päätöksenteko on myös uusi asia ja heillä on oikeus harjoitella oman elämän päätösten tekoa. Millaista harjoittelun tulisi olla, jotta omaan elämään vaikuttaminen onnistuisi? Missä tilanteissa tuettu päätöksenteko jo toteutuu? Millaista tukea päämiehet itse toivovat päätöksentekonsa tueksi? Mitä tietoa päämiehisyydestä, omista oikeuksista yms. he kaipaavat? Koulutuksissa kokeillaan erilaisia päätöksentekoa tukevia työvälineitä. Mitä mieltä päämiehet ovat erilaisista työmenetelmistä? Kuinka niitä voidaan soveltaa? Onko heillä riittävästi käytössä työvälineitä esimerkiksi valintojen tekemiseen? Tiimit toimivat projektin tuottaman materiaalin arvioijina ja voivat esittää tiedon tarpeitaan koulutusten aikana. Toiminnalla uskotaan olevan vaikutuksia päämiesten osallisuuden kasvamiseen, rohkeuteen tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja teemaan liittyvien aiheiden sisäistämiseen. Kasevan (2011) kokoamassa kirjallisuus katsauksessa todetaan, että asiakkaiden itsemääräämisen ja osallisuuden kasvamiseen vaikuttaa tiedon saanti, sen prosessointi sekä kokemus yksilöllisestä kohtelusta ja tunne omista vaikutusmahdollisuuksista omiin asioihin. Vertaisryhmät olivat kirjallisuuskatsauksessa mainitussa tutkimuksessa tutkittaville ihmiselle erityisen merkityksellisiä. Projektin tavoitteena on tarjota päämiehille mahdollisuus saada tietoa, käsitellä sitä yhdessä toisten kanssa ja rohkaistua tekemään harjoittelun kautta omaa elämää koskevia päätöksiä. Tea Kairin (2009) mukaan päämiesten äänen kuuleminen ja huomioiminen palveluiden suunnittelussa edellyttää kuulemisen tapojen ja keinojen suunnittelua ja kehittämistä. Päämieskoulutuksissa päämiehet pääsevät harjoittelemaan erilaisia tapoja ilmaista omia ajatuksiaan. Koulutuksissa pyritään vahvistamaan osallistujien itseilmaisun tapoja niin, että heillä olisi jatkossa mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja palveluihin suoraan mahdollisimman itsenäisesti. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten suunnitelma. Päämies koulutukset (5 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö Saada tietoa ja harjoitella oman elämän päätöksentekoa Ylä-Savo alue, Mikkeli ja Kuopio Kehitysvammaiset ihmiset, erityisesti yhteistyötä pyritään tekemään erityisammattioppilaitoksien, koulujen ja päivätoimintayksiköiden kanssa 1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, tavaroiden yms. avulla itsensä esittely Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen sisällöt Tietoisku tuetusta päätöksenteosta 14

15 2. tapaaminen Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja erilaisten menetelmien avulla, esim. tuetun päätöksenteon kartta, valintataulut yms. Teen päätöksiä esitteen läpi käyminen pienissä ryhmissä, arvioidaan esitteen toimivuutta 3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen 4. tapaaminen Keskustelua omaan elämään vaikuttamisesta,oikeuksista yms. Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä, Itsemääräämisoikeus lainsäädännöstä yms. 5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut omaan elämäänsä. Läheisille suunnatut tiimit Tuetun päätöksenteon juurtumisen kannalta olisi erityisen tärkeää, että kaikki tukea tarvitsevien ihmisten elämässä vaikuttavat ihmiset saisivat mahdollisuuden perehtyä teemaan, keskustella aiheesta ja oivaltaa yhdessä ryhmässä mitä päätöksenteko tarkoittaa. Läheisille suunnattujen tapaamisten tavoitteena on tarjota heille tietoa teemasta, vertaistukea ja mukavaa yhteistä tekemistä. Projektissa on koko toiminnan ajan ollut ajatus, että järjestämme toimintaa kaikille kohderyhmille. Jo aikaisempina toimintavuosina olemme järjestäneet läheisille läheisteniltoja, Kartta-koulutusiltoja ja Bikva-arviointia. Tuetun päätöksenteon teeman kannalta lyhyet tapaamiset eivät tuota toivottua tulosta. Aiheen eettisyyden vuoksi haluamme tarjota läheisille mahdollisuuden keskustella rauhassa aiheesta ja saada ajankohtaista tietoa. Läheisille suunnatulla toiminnalla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaista tukea he tarjoavat läheisilleen päätöksenteossa? Millaista tukea he itse kaipaavat itsenäistyvän/itsenäistyneen kehitysvammaisen läheisenä? Mikä itsenäistymisen tukemisessa haastaa ja mikä antaa voimia? Vuoden 2014 aikana projektin tavoitteena on järjestää läheisille toimintaa Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueella. Toiminta koostuu 3 ryhmätapaamisesta; tietoisku tuetusta päätöksenteosta ja itsemääräämisoikeudesta, läheisten itsensä nostamia aiheita teemasta, ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen. Tällä hetkellä projektissa haetaan yhteistyötahoja läheisten toimintaan. Ryhmät ovat joko avoimia kaikille tai yhteistyötahon kanssa suunniteltuja vastaamaan heidän tarpeitaan. Ryhmiä muodostetaan kiinnostuksen mukaan ja sisältöä muokataan vastaamaan läheisten tarpeita. Alustava suunnitelma läheisten ryhmätapaamisille on seuraavanlainen. 15

16 Läheisten ryhmätapaamiset (3 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö 1. tapaaminen Saada tietoa ja vertaistukea tuetusta päätöksenteosta ja oman läheisen itsemääräämisoikeuden tukemisesta Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueet Kehitysvammaisten ihmisten läheiset Tutustuminen; oman elämäntilanteen kertominen Projekti kertoo toiminnan tavoitteen ja tapaamisten suunnitelmaa. Projekti kouluttaa lyhyesti teemasta. 2. tapaaminen Jokainen osallistuja saa tuoda teemasta omia aiheita käsittelyyn. Vertaistukea 3. tapaaminen Ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen Palveluiden suunnittelun päämiehisyys Palveluiden suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Suunnittelun tavoitteena on löytää asiakkaan arjen sujumisen kannalta olennaisimmat palvelut. Suunnittelua tehdään aina yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheisten kanssa. Laadukkaassa prosessissa huomioidaan asiakkaan omat näkemykset, selvitetään hänelle perusteellisesti erilaiset palveluvaihtoehdot ja arvioidaan hänen avun ja tuen tarpeensa eri elämäntilanteissa. (Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta, Kaste-hanke 2013) Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana havaittiin, että palveluiden suunnittelun prosessit eivät etene aina asiakaslähtöisesti. Palveluista päättävillä tahoilla oli tarve saada tietoa asiakaslähtöisistä elämänsuunnittelun työvälineistä ja kommunikaatiokeinoista. Heidän huolenaan oli, etteivät asiakkaat tule kuulluksi palveluiden suunnittelussa. Alueellisiin ohjausryhmiin pyydettiin osallistujia näiltä tahoilta ja heidän tarpeensa pohjalta lähdettiin suunnittelemaan kehittämistiimin perustamista. Ylä-Savon Sote ky on sekä Tuetusti päätöksentekoon-, että Minun asumisen polkuni-projektin keskeisin yhteistyökumppani Ylä-Savon alueella. Heiltä nousikin tarve kehittää palveluiden suunnittelun prosessia päämieslähtöiseksi ja asiakkaiden osallisuutta tukevaksi. Molemmat projektit olivat kiinnostuneita aloittamaan kehittämistyön yhteistyössä Soten kanssa ja yhteistyö käynnistyi keväällä Kehittämistyö jatkuu vuoden 2014 keväällä. Loppuvuodesta 2014 kehittämistyön osalta toteutetaan loppuarviointi joko Tuetusti päätöksentekoon- projektin toimesta tai opinnäytetyön kautta. Kehittämistyöhön haetaan opinnäytetyön tekijöitä syksyn 2013 aikana. Ylä-Savon Soten kehittämistyön kautta samansuuntainen kehittäminen on tarkoitus aloittaa myös Mikkelin Seutusoten alueelle keväällä

17 Seuraavassa taulukossa on tarkemmin määritelty yhteistyön aikatauluja, tavoitteita ja resurssia. Palveluiden suunnittelun kehittämistyö Ylä-Savon Sotessa Projektin ajallinen kesto Kehittämistyön toteuttajat: 3/2013-5/2014 Projektitiimi: Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalvelujen edustajat, SavasTuetusti päätöksentekoon-projektin edustaja Maarit Mykkänen ja Map- projektin edustaja Ritva Hämäläinen Kehittämistyön päämäärä ja kehittämistavoitteet Asiakkaan päämiehisyyden / osallisuuden vahvistuminen palvelujen suunnittelussa Tieto-osallisuus / palvelusuunnitelmalomakkeen sisällön ymmärtäminen Suunnitteluosallisuus / etukäteisvalmistelu ennen palvelusuunnitelmakokousta Palveluiden suunnitteluun liittyvien asiakkaan päämiehisyyttä lisäävien käytäntöjen leviäminen asiakkaan eri verkostotahoille ja muille yhteistyötahoille. Palveluiden suunniteluun liittyvien menetelmien ja käytäntöjen yhtenäistyminen palveluohjaajien työtä tukeviksi. Projektin tulokset ja vaikutukset projekteissa tuotetun materiaalin hyödyntäminen Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalveluissa infotilaisuudet / koulutukset päämiehille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaistahoille (kevät 2014) 17

18 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 4.1 Asiakastyön prosessi Asiakastyö etenee jokaisen asiakkaan kanssa seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin tarkempi kuvaus löytyy liitteestä 3. Asiakkaan valinta Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen (asiakastyö/verkostotyö) Väliarviointi Toiminnan toteuttamista (asiakastyö/verkostotyö) Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen Yksilökeskeisessä asiakastyössä on ollut tähän asti mukana 3 asiakasta. Loppuarvioinnit toteutetaan asteittain kevään alkuvuoden 2014 aikana. Syksyllä 2012 toteutetun väliarvioinnin pohjalta asiakastyön prosessia tarkennettiin myöhemmin aloittaneen asiakkaan kohdalle. Arvioinnista nousi esiin, että suunnitelma asiakkuuden lopettamiseksi on laadittava huolellisesti, jotta lähihenkilöiden työ- ja toimintatapojen muutoksen kautta voidaan varmistaa asiakkaan elämään tulleiden vaikutusten jatkuvuus. Asiakkuuksien lopettamisessa ja verkostotyössä otetaan huomioon seuraavia asioita: asiakastyö lopetetaan asteittain: asiakkuuden loppuarviointi, jonka jälkeen verkostotyötä asiakkaan verkostojen kanssa jatketaan vielä noin 3 tapaamiskertaa asiakastyössä mukana olleet asiakkaat nostavat itse omasta elämästään asioita, joiden haluavat säilyvän tulevaisuudessa ja joihin heidän verkostojensa tulisi kiinnittää erityistä huomiota verkostotyön tueksi laaditaan luettelo, josta löytyy projektin tiedotettavat teemat Mukana olleet asiakkaat toteuttavat itse verkostotyötä projektityöntekijän kanssa Vuoden 2014 aikana koostettavassa loppuarvioinnissa arvioidaan päämiehen voimaantumista ja sitä tukevia työmenetelmiä ja työkäytäntöjä. Arvioinnissa kartoitetaan teeman juurtumista ja leviämistä edistäviä toimenpiteitä ja tekijöitä sekä projektin toiminnassa että päämiesten asuinyhteisöissä. 18

19 5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ 5.1 Projektin hallinta Projektin toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma (Liite 4), arviointisuunnitelma (Liite 5), riskienhallintasuunnitelma (Liite 6) sekä vaiheistus. Työsuunnitelma Työsuunnitelma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelma päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Työsuunnitelmaa tarkastellaan projektitiimin tapaamisissa toimintakauden aikana. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimisesta vastaa projektipäällikkö yhdessä projektiohjaajan ja kehittämispäällikön kanssa. Arviointi Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja; yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitetään alkuvuodesta Vuoden 2014 aikana toteutetaan edellä mainituissa prosesseissa loppuarvioinnit ja painopisteenä on juuri ideoiden ja kokemusten kerääminen, ei niinkään prosessien jatkokehittäminen. Projektin käynnistämissä tiimeissä, ohjausryhmissä ja päämieskoulutuksissa ja läheistoiminnassa toteutetaan arvioinnit päivittyvän suunnitelman mukaisesti. Arvioinnista noussutta tietoa hyödynnetään projektin lopputuotoksen laatimisessa. Arvioinnilla haetaan onnistuneita levittämis- ja juurruttamistyön keinoja, ideoita ja oivalluksia. Arvioinnin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, prosessikohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden prosessinäkökulmasta. Riskienhallinta Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudelleenarvioinnissa. Suunnitelma päivitetään ja riskit tarkastellaan vuoden 2014 alussa. Nykyinen suunnitelma on laadittu prosesseittain ja sillä on entistä helpompi vastata riskeihin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Seuraavassa riskien tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota juurruttamiseen ja siihen liittyviin riskeihin. 19

20 Vaiheistus Projekti laati prosessien etenemisen ja arvioinnin tueksi laadittiin vaiheistussuunnitelma vuonna Vaiheistus päivitetään vuoden 2014 alussa vastaamaan loppuvuosien toimintaa. Laadunhallinta Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2013 toteutettiin Säätiössä ulkoinen auditointi. Auditoinnissa tarkasteltiin palvelutoiminnan ja kehittämistoiminnan yhteistyötä ja erityisesti palveluiden suunnittelun prosessin päämiehisyyttä ja Messi-työryhmän työskentelyä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projekti osallistuu syksyllä 2013 Savon Vammaisasuntosäätiön sisäiseen auditointiin. 5.2 Työntekijäresurssit Tuetusti päätöksentekoonprojektin työntekijät Työaikaresurssit Maarit Mykkänen Projektipäällikkö Pohjois-Savo/Iisalmi Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi 8/2011 4/2015 Iisalmi 8/ / % työaika 2014 alusta 70% työaika alustavan suunnitelman mukaan Virpi Puikkonen Projektiohjaaja Etelä-Savo/Mikkeli Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Projektipäällikön esimies 10/2011-4/ % työaika 20

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 1 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI... 1.1 Tuepa-projektin tavoitteet... 1.2

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 70 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon -projektin väliraportti kuvaa projektin toimintaa ja jo saavutettuja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI. 3.6.2015 / Maarit Mykkänen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI. 3.6.2015 / Maarit Mykkänen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI 3.6.2015 / Maarit Mykkänen Sisällysluettelo 1 MIKÄ ON TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI? 2 TAUSTA JA TOIMINNAN TARVE 2.1 Vammaistyön

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Map Minun asumisen polkuni -projekti. Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen

Map Minun asumisen polkuni -projekti. Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen Map Minun asumisen polkuni -projekti Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen 1 Map-loppuraportin sisältö eli mistä asioista tässä raportissa kerrotaan? 1. Tietoa Map-projektista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli Mitä tämä vihko sisältää? 1. Itsenäistyn ja mietin tulevaisuuden asumistani 5 2. Saan tietoa asumisen asioista 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Teen asumiseen

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Tuettu Päätöksenteko

Tuettu Päätöksenteko Tuettu Päätöksenteko Määritelmä Vammaispoliittisesta ohjelmasta Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta)

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Suomen malli 13.3.2015 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä

Oma tupa, oma lupa. Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä Oma tupa, oma lupa Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto

Lisätiedot