TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille 2014-2015. Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen"

Transkriptio

1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Toimintasuunnitelma vuosille Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen 94

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä 4 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA Tavoitteet ja toimintaprosessit Tavoiteltavat vaikutukset Projektin toiminnan laajuus 8 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen konsultaatio Kehittämistiimit 13 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ Asiakastyön prosessi 18 5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ Projektin hallinta Työntekijäresurssit Johtoryhmä Fyysiset ja taloudelliset resurssit Projektin arvot 22 6 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa Tiedotusmateriaali levittämistyössä tukena 27 7 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 28 Liitteet Lähteet 2

3 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon-projekti aloitti toimintansa vuoden 2011 syksyllä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projekti olisi päättänyt toimintansa vuoden 2014 loppuun. Projektin aloittaminen viivästyi vuonna 2011 keväästä syksyyn, joten projektin käyttämättä jääneitä avustuksia voitaneen käyttää keväällä Tämä päivitetty toimintasuunnitelma on laadittu koskemaan myös vuoden 2015 kevään toimintaa. Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan 2014 aikana. Toimintasuunnitelma tarkastetaan syksyn 2013 projektin johtoryhmässä ja käsitellään alueellisissa ohjausryhmissä. Tässä suunnitelmassa on kerrottu teemaan liittyvää taustaa ja tulevaisuutta sekä projektin keskeisimpien toimintaprosessien toiminta päätösvuosille. Projektin keskeisimmät toimintaprosessit jatkavat toimintaa edelleen, mutta muuttaen osittain sisältöään. Tulevien vuosien aikana projekti keskittyy työskentelemään päämiesten, läheisten ja palveluista päättävien tahojen kanssa. Lisäksi projektissa huomioidaan vammaisalalla työskentelevien työntekijöiden ohjaus ja tiedotus. Tavoitteena on varmistaa prosessien kautta saavutettujen vaikutusten juurtuminen olemassa olevien yhteistyökumppaneiden toimintaan. Vuoden 2014 aikana projekti järjestää yhdessä Map- ja Tepaprojektien kanssa levittämistyön tukena tapahtuman ja seminaarin Savon alueella. Suunnitelmassa kuvataan myös tukiprosessien toimintaa sekä viestintää levittämistyön tukena. Koko projektin toiminnan ajan Tuetusti päätöksentekoon- tiimi on kerännyt tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä tuetun päätöksenteon toteutumisesta, sitä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tiedonkeruu jatkuu projektin loppuun saakka ja vuoden 2014 aikana projektissa ryhdytään laatimaan lopputuotoksena opasta aiheesta. Toimintasuunnitelman loppuun on myös päivitetty projektin etenemistä tukevat suunnitelmat. 3

4 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja toimintaan häntä itseään koskevissa asioissa. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun ei ole, on vammaista henkilöä tarpeen ja yleensä mahdollista tukea niin, että päätökset voidaan tehdä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tuettu päätöksenteko on termi, joka kuvaa tätä toimintaa. Termin nykyistä laajempi käyttöönotto vahvistaa menetelmän tunnettavuutta ja tukee sen edelleen kehittämistä. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) Tämä Suomen vammaispoliittisesta ohjelmasta löytyvä tuetun päätöksenteon määritelmä avaa kattavasti termiä. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen on noussut projektin aikana entistä voimakkaammin esille valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen suurin mahdollinen autonomia oman elämänsä asioihin. Vielä vuoden 2011 puolella projektissa havaittiin, että termi on tuntematon vammaisalalla työskenteleville ihmisille. Käytännössä tuettua päätöksentekoa toteutettiin vahvasti, mutta sitä ei suoraan ajateltu työskentelytavaksi. Tällä hetkellä työntekijät tuntevat jo termin. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus on monissa yhteisöissä toimintaa ohjaava arvo ja periaate. Tuetun päätöksenteon toteutuminen edellyttää edelleen asiasta tiedottamista, erilaisten työmenetelmien kehittämistä ja omaan elämään vaikuttamisen harjoittelemista yhdessä päämiesten kanssa. Projektin tulevan vuoden toimintaan vaikuttaa valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntötyö. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta linjataan, että tuetun päätöksenteon muotoja tulisi kehittää tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä hetkellä käynnissä itsemääräämisoikeuden edistämistä pohtiva työryhmä ( ) sekä vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä ( ) Työryhmien työskentely näyttää löytääkö tuettu päätöksenteko paikkansa uudistuvassa lainsäädännössä. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja tiedon levittäminen olisi varmasti projektin tulevina vuosina vahvempaa, jos termistä olisi säädetty lailla. Päämiesten oikeuden päättää omasta elämästään suurissa ja pienissä asioissa sekä oikeuden riittävään tukeen toivoisi olevan säädetty lailla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vaikuttavat keskeisimmät tekijät. 4

5 PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT Valtakunnalliset laatusuositukset ja ohjelmat VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma Lainsäädäntö Laki puhevammaistentulkkauspalvelusta puhevammaisten tulkin rooli päätöksenteon mahdollistajana. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta yksilöllisen tuen laatukriteerit, Tuettu päätöksenteko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta, Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjelmat Vammaispalvelulain uudistuminen (VPL) 2009 Henkilökohtainen apu. Asiakaslaki Valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki ja itsemääräämistä koskeva lainsäädäntö YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma Perustuslaki Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö. 5

6 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA 2.1 Tavoitteet ja toimintaprosessit Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteutetaan ajalla 08/2011 5/2015 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyritään levittämällä ja juurruttamalla tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä edistävistä keinoista. Projektissa levitetään tietoa myös tuettua päätöksentekoa tukevista teemoista, esimerkiksi puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Tukiprosessi: Henkilöstö- ja projektin hallinta Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Päätavoite: Tuetun päätöksenteon edistäminen 1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta 2.Työyhteisöjen konsultointi 3.Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA 6

7 2.2 Tavoiteltavat vaikutukset Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen kehitysvammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevien ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset asumis- ja työtoimintapalveluissa sekä vammaisten henkilöiden läheiset, palveluiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot. Projekti pyrkii toiminnallaan vahvistamaan eri verkostojen kumppanuutta tuetun päätöksenteon edistämisessä. Yksin työntekijöiden tiedottaminen ja kouluttaminen eivät riitä, koska ajattelutavan sisäistäminen vaatii työtä ja aikaa jokaiselta verkostoon kuuluvalta. Projektissa nähdään tärkeänä tasavertainen ja dialoginen toiminta verkostoissa. Jokaisen jäsenen asiantuntijuus on tärkeää. Kehitysvammaisten henkilöiden tiedottaminen, heidän aktiivinen rooli levittämistyössä ja päätöksenteon harjoittelun mahdollistaminen on projektin levittämistyössä keskiössä. Seuraavassa taulukossa on määritelty projektin tavoiteltavat vaikutukset. Projekti tavoiteltavat vaikutukset Kommunikaatiossaan haasteita omaavat henkilöt Lähiyhteisö: ohjaajat, avustajat, hoitajat mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatiomenetelmällä kasvaa syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän vastuunkantamisesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätöksentekotilanteissa ilmaisunvapaus; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet yms. mahdollistuu itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltainen kansalaisuus vahvistuvat tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kasvaa tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kasvaa päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan työskentelytavan muodostuminen alkaa Läheiset valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätöksissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa 7

8 Palveluntuottajat tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laatukriteerit, toimintaohjeet, asiakaskohtaiset suunnitelmat tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilöstönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin kehittäminen, työvälineet Palveluista päättävät tahot valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksentekotilanteissa kasvaa päämiehisyys ajattelu vahvistuu valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin Yhteiskunta tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaikutuspiirissä olevien asiakkaiden arjessa 2.3 Projektin toiminnan laajuus Projekti perustelee tulevien vuosien toimintaa tarkastelemalla tämän hetken toiminnan laajuutta. Projektissa kirjataan toteutunut viestintä tavoiteltavien vaikutusten kohderyhmittäin. Seuraavaan taulukkoon olemme koostaneet kaiken toimintamme syksystä 2011 alkaen. Taulukosta löytyy päätoimintamuotojen kautta tavoitetun kohderyhmän määrä. Taulukossa mainitseman työmuodon kautta olemme olleet suorassa kontaktissa yhden tai useamman kerran kohderyhmään. Taulukossa kuvataan koko Savon alueella tapahtunutta herättämis-, tiedottamis-, levittämis- ja juurruttamistason työskentelyä joko tapaamisia tai muunlaisia kontakteja. Suoriin kontakteihin on laskettu projektin keskeisimpien toimintaprosessien työskentely sekä kertaluonteiset tietoiskut ja kouluttamiset kohderyhmien parissa. Taulukko antaa projektitiimille karkeaa tietoa siitä kuinka suuren määrän ihmisiä projektin välitön, suora toiminta on jo saavuttanut. Prosesseittain välittömiä ja välillisiä tapaamisia, vaikutuksia ja prosessien arviointia tarkastellaan tarkemmin väliraportissa 2014 keväällä. Keskeisimpien toimintaprosessien toiminnan kautta pyrimme juurruttamaan tietoa, mutta levittämisprojektissa on paljon muutakin tiedottamista ja herättämistä, joiden tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon leviämistä. Taulukon avulla pyrimme löytämään ne kohderyhmät, joiden kanssa projektin tulisi työskennellä päätösvuosinaan. Määrät ovat joiltakin osin noin määriä, poimittu verkostotyön toteutumisesta. Projektin toiminnan laajuus /2013 koko Savon alue Päämiehet Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Pitkäkestoinen asiakastyö 3 hlö Työyhteisöjen konsultaatio Pitkäkestoinen konsultaatio 1 hlö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöohjaukseen kuuluvat tapaamiset, pitkällä aika välillä muutama tapaaminen Kehittämistiimit/Asiakastiimit Mapin kanssa yhteistyössä Mikkelissä, ei pitkäkestoista toimintaa 120 hlö 38 hlö 8

9 Verkostotyöpajat Kevät hlö Projekti-infot Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Lyhyet tietoiskut projektin toiminnasta tai projektin teemoihin liittyen Kertaluonteiset tiedonkeruut 203 hlö 52 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 1 hlö Messi-perehdytykset Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 38 hlö Yhteensä Asumis-, päivätoimintapalveluissa, jatkoopiskeluissa tai vammaispalvelussa työskentelevät henkilöt Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöjen konsultaatio Suoran kontaktin muoto Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakastyöhön kuuluva pitkäkestoinen verkostotyö 488 hlö Määrä 33 hlö 10 hlö 31 hlö Verkostotyöpajat Kevät hlö Kehittämistiimit Useita säännöllisiä tapaamisia tiimeissä 45 hlö Messi-perehdytykset Projekti-info Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset Kertaluonteinen projektista tai projektin teemoista tiedottaminen/kouluttaminen 99 hlö 183 hlö Projekti-info Savas-henkilöstö 230 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 4 hlö Yhteensä 660 hlö Läheiset Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakkaiden läheisten kanssa tehtävä verkostotyö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Pitkäkestoiseen ohjaukseen liittyneet läheistenillat 3 hlö 25 hlö Läheistenillat Kertaluonteiset läheistentapaamiset 123 hlö Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Messi-perehdytys Kertaluonteinen projektin tiedonkeruu Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 45 hlö 29 hlö Verkostotyöpajat Kevät hlö 9

10 Yhteensä 229 hlö Jotkut henkilöt ovat voineet tulla lasketuksi kahteen kertaan osallistuessaan projektin erityyppiseen toimintaan. Taulukko ei vastaa koko totuutta projektin laajuudesta, mutta antaa suuntaa seuraavien vuosien toiminnan suunnittelulle. 10

11 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus etenee seuraavan prosessin mukaisesti vuosittain. Prosessikuvaus löytyy liitteestä 1. Toiminta yksiköissä Verkostoituminen Toiminnan väliarviointi ja jatkosuunnittelu Toiminta yksiköissä Loppuarviointi Prosessin tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon toteutumista erityistä tukea tarvitsevien ihmisten arjessa; asumispalveluissa ja työtoiminnassa. Yhdessä työyhteisöjen kanssa etsitään heidän yksikölle sopivia, toimivia ja juurtuvia tapoja edistää tuettua päätöksentekoa. Toiminta etenee verkostoitumisen ja lähtötilanteen kartoituksen kautta toimintaan yksiköissä. Toimintaa ohjaavat väli- ja loppuarvioinnit. Projektin toiminnassa on ollut mukana vuoden 2014 alkuun mennessä 8 työyhteisöä. Viimeisimpänä toiminta käynnistetään Siilinjärvellä syksyllä 2013 ja toiminnan loppuarviointi toteutetaan vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2014 aikana toimintaan ei enää oteta mukaan uusia yhteistyötahoja. Mukana olleiden ja tällä hetkellä mukana olevien tahojen kanssa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan vaikutusten juurtuminen. Juurtumisen haasteet nousivat esiin prosessiin osallistuneiden yhteisöjen loppuarvioinnissa keväällä Prosessin loppuarvioinnin jälkeen laaditaan yksikkökohtaiset juurruttamissuunnitelmat. Juurtumisen varmistamiseksi yksikkökohtainen juurruttamissuunnitelma 2 tapaamista / vuosi / yksikkö yksiköiden esimiesten aktiivinen rooli varmistetaan Prosessissa mukana olleissa yksiköissä jatketaan juurruttamistapaamisia vuoden 2014 loppuun saakka. Keväällä 2015 toteutetaan juurtumisen arviointi. Prosessin kokemuksista ja arviointitiedosta koostetaan vinkkejä ja ideoita Tuetun päätöksenteon oppaaseen. Prosessin kautta on löydetty hyviä käytäntöjä, ideoita ja vinkkejä tuetun päätöksenteon edistämiseen työyhteisöissä. Sosionomiopiskelija Eerik Toimela tutkii opinnäytetyönään Työyhteisötoiminnan vaikutuksista Ylä-Savon Sote ky:ssä. Opinnäytetyöstä saadaan hyviä ideoita ja pohjaa projektin suunnittelemaan oppaaseen. Toimelan kanssa sovitaan jatkossa opinnäytetyön levitettävyydestä projektin loppuvuosien työskentelyssä. 11

12 3.2 Työyhteisöjen konsultaatio Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus. Toimintamuodon tarkoituksena on vastata suoraan yhteisön tarpeeseen. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa projektiin yhteyttä, minkä kautta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neuvoo ja ohjaa asiakasta/asiakkaita sekä työntekijöitä saman konsultaatiotarpeen sisällä. Konsultaatio etenee seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin keväällä 2013 päivitetty kuvaus löytyy liitteestä 2. Yhteydenotto projektiin Yhteistyön muodoista sopiminen Toiminnan toteuttaminen Loppuarviointi Projektin toiminnassa on syksyyn 2013 mennessä ollut 1 konsultaatiotaho, jonka kanssa suunnitellaan vaikutusten juurtumista syksyllä Juurruttamistyöskentely jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Projekti tukee juurtumista tapaamalla yhteistyötahoa 3 krt. toiminnan päättymisen jälkeen. Konsultaatiotahon kanssa suunnitellaan juurtuminen yhdessä ja juurtumisen tueksi laaditaan juurtumissuunnitelma. Juurtuminen arvioidaan kevään 2015 aikana. Uusia konsultaatiotahoja ei haeta aktiivisesti. Yhteistyötahoilta tulleeseen tarpeeseen pyritään vastaamaan projektin tulevina vuosina. Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hänen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Arvioidun pilotin kautta opittiin, että ulkopuolista konsultointia ei tarvita kaikissa arjen tilanteissa. Arjen päätöksentekotilanteet ovat useimmin kohdattuja, paljon kysymyksiä ja ajatuksia herättäviä, mutta usein päämiehet ja työntekijät selviytyvät niistä ilman konsultointia. Projektin tarjoamaa konsultointia tarvitaan tilanteissa, jotka liittyvät asiakkaan elämän suuriin muutoksiin ja päätöksiin, kuten pilottiyhteistyökumppanin kanssa asiakkaan muuttoon. 12

13 3.3 Kehittämistiimit Tulevien vuosien aikana projektissa arvioidaan olemassa olevien kehittämistiimien toiminta. Tiimejä jatketaan arvioinnin perusteella. Tiimien tarkoituksena on toimia projektin levittämis- ja juurruttamistyön tukena sekä kehittää toiminnan aikana osallistujien omaa työskentelyä ja ajattelutapaa. Tiimien tavoitteena on toimia mahdollisimman tehokkaasti ajatellen projektin asettamaa tavoitetta. Tiimien tarvelähtöisyys, innovatiivisuus, moniammatillisuus ja yhteistoiminnallisuus edesauttavat teemojen leviämistä ja juurtumista. Seuraavassa esitellään tiimien vuosien suunnitelmat. Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimi Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit toimivat Savon Vammaisasuntosäätiöllä emo-organisaatiossa (tapaamiset 2 krt./vuosi) ja Ylä-Savon Sotessa (tapaamiset 4 krt./vuosi). Molemmissa organisaatioissa tiimit ovat päässeet hyvin käyntiin ja ne ovat suunniteltu vastaamaan kyseisen organisaation tarpeita. Tiimien tavoitteena on juurruttaa projektin edistämiä teemoja vastuuhenkilöiden kautta eri työyksiköihin ja sitä kautta päämiesten elämään. Vastuuhenkilöt kehittävät tiimissä yhteistoiminnallisesti omia ja koko työyhteisön työskentelytapoja ja toimintaa. Tiimien toiminnan onnistumisen edellytyksiä ovat vastuuhenkilöiden innostuneisuus ja tiedottamisvastuu oman työyhteisönsä jäsenille. Onnistumisen riskeinä nähdään tiedonkulun haasteet. Jokaisesta yksiköstä osallistuu 1 avainhenkilö tiimiin, jolloin riskinä on, että tieto jää avainhenkilölle, eikä siirry koko yhteisön toimintaan. Tiimien jäsenet arvioivat tiimin toimintaa sekä projektin levittämis- ja juurruttamistyön vaikutusta viimeistään vuoden 2014 lopussa. Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi Projekti on osallistunut suunnitellusti Minun asumisen polkuni- projektin käynnistämään asumispalvelun tuottajien kehittämistiimin järjestämiseen. Tiimiin toimintaan osallistuu molempien projektien verkostoista toimijoita. Toimijat on koottu molempien projektien ohjausryhmien edustajista. Tiimin tarkoituksena on toimia yksilöllisen asumisen ideariihenä palvellen molempien projektien tavoitteita. Minun asumisen polkuni-projekti päättyy keväällä 2014 ja asumispalveluiden tuottajien kehittämistiimi lopetettaneen keväällä Asiakkaista koostuva kehittämistiimi Projekti toteuttaa vuoden aikana päämiehille suunnattuja Päämieskoulutuksia. Koulutukset järjestetään Ylä-Savon, Kuopion ja Mikkelin alueella. Koulutus koostuu 5 tapaamiskerrasta. Jokaisella alueella järjestetään 1 koulutuskokonaisuus. Osa koulutuksista on avoimia kaikille kiinnostuneille ja osa räätälöidään tietyn yhteistyötahon tarpeisiin. Toiminnan yhteistyökumppaneiksi haetaan oppilaitoksia, erityiskouluja ja päivätoimintayksiköitä, joiden kanssa räätälöidyt koulutukset suunnitellaan. Ylä-Savon ja Mikkelin alueella tullaan hyödyntämään jo olemassa olevia yhteistyökumppanuuksia. 13

14 Toiminnan kautta pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin ja keräämään tietoa ajatellen projektin lopputuotosta: Päämiehille tuettu päätöksenteko on myös uusi asia ja heillä on oikeus harjoitella oman elämän päätösten tekoa. Millaista harjoittelun tulisi olla, jotta omaan elämään vaikuttaminen onnistuisi? Missä tilanteissa tuettu päätöksenteko jo toteutuu? Millaista tukea päämiehet itse toivovat päätöksentekonsa tueksi? Mitä tietoa päämiehisyydestä, omista oikeuksista yms. he kaipaavat? Koulutuksissa kokeillaan erilaisia päätöksentekoa tukevia työvälineitä. Mitä mieltä päämiehet ovat erilaisista työmenetelmistä? Kuinka niitä voidaan soveltaa? Onko heillä riittävästi käytössä työvälineitä esimerkiksi valintojen tekemiseen? Tiimit toimivat projektin tuottaman materiaalin arvioijina ja voivat esittää tiedon tarpeitaan koulutusten aikana. Toiminnalla uskotaan olevan vaikutuksia päämiesten osallisuuden kasvamiseen, rohkeuteen tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja teemaan liittyvien aiheiden sisäistämiseen. Kasevan (2011) kokoamassa kirjallisuus katsauksessa todetaan, että asiakkaiden itsemääräämisen ja osallisuuden kasvamiseen vaikuttaa tiedon saanti, sen prosessointi sekä kokemus yksilöllisestä kohtelusta ja tunne omista vaikutusmahdollisuuksista omiin asioihin. Vertaisryhmät olivat kirjallisuuskatsauksessa mainitussa tutkimuksessa tutkittaville ihmiselle erityisen merkityksellisiä. Projektin tavoitteena on tarjota päämiehille mahdollisuus saada tietoa, käsitellä sitä yhdessä toisten kanssa ja rohkaistua tekemään harjoittelun kautta omaa elämää koskevia päätöksiä. Tea Kairin (2009) mukaan päämiesten äänen kuuleminen ja huomioiminen palveluiden suunnittelussa edellyttää kuulemisen tapojen ja keinojen suunnittelua ja kehittämistä. Päämieskoulutuksissa päämiehet pääsevät harjoittelemaan erilaisia tapoja ilmaista omia ajatuksiaan. Koulutuksissa pyritään vahvistamaan osallistujien itseilmaisun tapoja niin, että heillä olisi jatkossa mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja palveluihin suoraan mahdollisimman itsenäisesti. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten suunnitelma. Päämies koulutukset (5 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö Saada tietoa ja harjoitella oman elämän päätöksentekoa Ylä-Savo alue, Mikkeli ja Kuopio Kehitysvammaiset ihmiset, erityisesti yhteistyötä pyritään tekemään erityisammattioppilaitoksien, koulujen ja päivätoimintayksiköiden kanssa 1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, tavaroiden yms. avulla itsensä esittely Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen sisällöt Tietoisku tuetusta päätöksenteosta 14

15 2. tapaaminen Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja erilaisten menetelmien avulla, esim. tuetun päätöksenteon kartta, valintataulut yms. Teen päätöksiä esitteen läpi käyminen pienissä ryhmissä, arvioidaan esitteen toimivuutta 3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen 4. tapaaminen Keskustelua omaan elämään vaikuttamisesta,oikeuksista yms. Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä, Itsemääräämisoikeus lainsäädännöstä yms. 5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut omaan elämäänsä. Läheisille suunnatut tiimit Tuetun päätöksenteon juurtumisen kannalta olisi erityisen tärkeää, että kaikki tukea tarvitsevien ihmisten elämässä vaikuttavat ihmiset saisivat mahdollisuuden perehtyä teemaan, keskustella aiheesta ja oivaltaa yhdessä ryhmässä mitä päätöksenteko tarkoittaa. Läheisille suunnattujen tapaamisten tavoitteena on tarjota heille tietoa teemasta, vertaistukea ja mukavaa yhteistä tekemistä. Projektissa on koko toiminnan ajan ollut ajatus, että järjestämme toimintaa kaikille kohderyhmille. Jo aikaisempina toimintavuosina olemme järjestäneet läheisille läheisteniltoja, Kartta-koulutusiltoja ja Bikva-arviointia. Tuetun päätöksenteon teeman kannalta lyhyet tapaamiset eivät tuota toivottua tulosta. Aiheen eettisyyden vuoksi haluamme tarjota läheisille mahdollisuuden keskustella rauhassa aiheesta ja saada ajankohtaista tietoa. Läheisille suunnatulla toiminnalla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaista tukea he tarjoavat läheisilleen päätöksenteossa? Millaista tukea he itse kaipaavat itsenäistyvän/itsenäistyneen kehitysvammaisen läheisenä? Mikä itsenäistymisen tukemisessa haastaa ja mikä antaa voimia? Vuoden 2014 aikana projektin tavoitteena on järjestää läheisille toimintaa Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueella. Toiminta koostuu 3 ryhmätapaamisesta; tietoisku tuetusta päätöksenteosta ja itsemääräämisoikeudesta, läheisten itsensä nostamia aiheita teemasta, ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen. Tällä hetkellä projektissa haetaan yhteistyötahoja läheisten toimintaan. Ryhmät ovat joko avoimia kaikille tai yhteistyötahon kanssa suunniteltuja vastaamaan heidän tarpeitaan. Ryhmiä muodostetaan kiinnostuksen mukaan ja sisältöä muokataan vastaamaan läheisten tarpeita. Alustava suunnitelma läheisten ryhmätapaamisille on seuraavanlainen. 15

16 Läheisten ryhmätapaamiset (3 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö 1. tapaaminen Saada tietoa ja vertaistukea tuetusta päätöksenteosta ja oman läheisen itsemääräämisoikeuden tukemisesta Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueet Kehitysvammaisten ihmisten läheiset Tutustuminen; oman elämäntilanteen kertominen Projekti kertoo toiminnan tavoitteen ja tapaamisten suunnitelmaa. Projekti kouluttaa lyhyesti teemasta. 2. tapaaminen Jokainen osallistuja saa tuoda teemasta omia aiheita käsittelyyn. Vertaistukea 3. tapaaminen Ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen Palveluiden suunnittelun päämiehisyys Palveluiden suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Suunnittelun tavoitteena on löytää asiakkaan arjen sujumisen kannalta olennaisimmat palvelut. Suunnittelua tehdään aina yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheisten kanssa. Laadukkaassa prosessissa huomioidaan asiakkaan omat näkemykset, selvitetään hänelle perusteellisesti erilaiset palveluvaihtoehdot ja arvioidaan hänen avun ja tuen tarpeensa eri elämäntilanteissa. (Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta, Kaste-hanke 2013) Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana havaittiin, että palveluiden suunnittelun prosessit eivät etene aina asiakaslähtöisesti. Palveluista päättävillä tahoilla oli tarve saada tietoa asiakaslähtöisistä elämänsuunnittelun työvälineistä ja kommunikaatiokeinoista. Heidän huolenaan oli, etteivät asiakkaat tule kuulluksi palveluiden suunnittelussa. Alueellisiin ohjausryhmiin pyydettiin osallistujia näiltä tahoilta ja heidän tarpeensa pohjalta lähdettiin suunnittelemaan kehittämistiimin perustamista. Ylä-Savon Sote ky on sekä Tuetusti päätöksentekoon-, että Minun asumisen polkuni-projektin keskeisin yhteistyökumppani Ylä-Savon alueella. Heiltä nousikin tarve kehittää palveluiden suunnittelun prosessia päämieslähtöiseksi ja asiakkaiden osallisuutta tukevaksi. Molemmat projektit olivat kiinnostuneita aloittamaan kehittämistyön yhteistyössä Soten kanssa ja yhteistyö käynnistyi keväällä Kehittämistyö jatkuu vuoden 2014 keväällä. Loppuvuodesta 2014 kehittämistyön osalta toteutetaan loppuarviointi joko Tuetusti päätöksentekoon- projektin toimesta tai opinnäytetyön kautta. Kehittämistyöhön haetaan opinnäytetyön tekijöitä syksyn 2013 aikana. Ylä-Savon Soten kehittämistyön kautta samansuuntainen kehittäminen on tarkoitus aloittaa myös Mikkelin Seutusoten alueelle keväällä

17 Seuraavassa taulukossa on tarkemmin määritelty yhteistyön aikatauluja, tavoitteita ja resurssia. Palveluiden suunnittelun kehittämistyö Ylä-Savon Sotessa Projektin ajallinen kesto Kehittämistyön toteuttajat: 3/2013-5/2014 Projektitiimi: Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalvelujen edustajat, SavasTuetusti päätöksentekoon-projektin edustaja Maarit Mykkänen ja Map- projektin edustaja Ritva Hämäläinen Kehittämistyön päämäärä ja kehittämistavoitteet Asiakkaan päämiehisyyden / osallisuuden vahvistuminen palvelujen suunnittelussa Tieto-osallisuus / palvelusuunnitelmalomakkeen sisällön ymmärtäminen Suunnitteluosallisuus / etukäteisvalmistelu ennen palvelusuunnitelmakokousta Palveluiden suunnitteluun liittyvien asiakkaan päämiehisyyttä lisäävien käytäntöjen leviäminen asiakkaan eri verkostotahoille ja muille yhteistyötahoille. Palveluiden suunniteluun liittyvien menetelmien ja käytäntöjen yhtenäistyminen palveluohjaajien työtä tukeviksi. Projektin tulokset ja vaikutukset projekteissa tuotetun materiaalin hyödyntäminen Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalveluissa infotilaisuudet / koulutukset päämiehille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaistahoille (kevät 2014) 17

18 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 4.1 Asiakastyön prosessi Asiakastyö etenee jokaisen asiakkaan kanssa seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin tarkempi kuvaus löytyy liitteestä 3. Asiakkaan valinta Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen (asiakastyö/verkostotyö) Väliarviointi Toiminnan toteuttamista (asiakastyö/verkostotyö) Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen Yksilökeskeisessä asiakastyössä on ollut tähän asti mukana 3 asiakasta. Loppuarvioinnit toteutetaan asteittain kevään alkuvuoden 2014 aikana. Syksyllä 2012 toteutetun väliarvioinnin pohjalta asiakastyön prosessia tarkennettiin myöhemmin aloittaneen asiakkaan kohdalle. Arvioinnista nousi esiin, että suunnitelma asiakkuuden lopettamiseksi on laadittava huolellisesti, jotta lähihenkilöiden työ- ja toimintatapojen muutoksen kautta voidaan varmistaa asiakkaan elämään tulleiden vaikutusten jatkuvuus. Asiakkuuksien lopettamisessa ja verkostotyössä otetaan huomioon seuraavia asioita: asiakastyö lopetetaan asteittain: asiakkuuden loppuarviointi, jonka jälkeen verkostotyötä asiakkaan verkostojen kanssa jatketaan vielä noin 3 tapaamiskertaa asiakastyössä mukana olleet asiakkaat nostavat itse omasta elämästään asioita, joiden haluavat säilyvän tulevaisuudessa ja joihin heidän verkostojensa tulisi kiinnittää erityistä huomiota verkostotyön tueksi laaditaan luettelo, josta löytyy projektin tiedotettavat teemat Mukana olleet asiakkaat toteuttavat itse verkostotyötä projektityöntekijän kanssa Vuoden 2014 aikana koostettavassa loppuarvioinnissa arvioidaan päämiehen voimaantumista ja sitä tukevia työmenetelmiä ja työkäytäntöjä. Arvioinnissa kartoitetaan teeman juurtumista ja leviämistä edistäviä toimenpiteitä ja tekijöitä sekä projektin toiminnassa että päämiesten asuinyhteisöissä. 18

19 5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ 5.1 Projektin hallinta Projektin toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma (Liite 4), arviointisuunnitelma (Liite 5), riskienhallintasuunnitelma (Liite 6) sekä vaiheistus. Työsuunnitelma Työsuunnitelma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelma päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Työsuunnitelmaa tarkastellaan projektitiimin tapaamisissa toimintakauden aikana. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimisesta vastaa projektipäällikkö yhdessä projektiohjaajan ja kehittämispäällikön kanssa. Arviointi Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja; yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitetään alkuvuodesta Vuoden 2014 aikana toteutetaan edellä mainituissa prosesseissa loppuarvioinnit ja painopisteenä on juuri ideoiden ja kokemusten kerääminen, ei niinkään prosessien jatkokehittäminen. Projektin käynnistämissä tiimeissä, ohjausryhmissä ja päämieskoulutuksissa ja läheistoiminnassa toteutetaan arvioinnit päivittyvän suunnitelman mukaisesti. Arvioinnista noussutta tietoa hyödynnetään projektin lopputuotoksen laatimisessa. Arvioinnilla haetaan onnistuneita levittämis- ja juurruttamistyön keinoja, ideoita ja oivalluksia. Arvioinnin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, prosessikohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden prosessinäkökulmasta. Riskienhallinta Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudelleenarvioinnissa. Suunnitelma päivitetään ja riskit tarkastellaan vuoden 2014 alussa. Nykyinen suunnitelma on laadittu prosesseittain ja sillä on entistä helpompi vastata riskeihin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Seuraavassa riskien tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota juurruttamiseen ja siihen liittyviin riskeihin. 19

20 Vaiheistus Projekti laati prosessien etenemisen ja arvioinnin tueksi laadittiin vaiheistussuunnitelma vuonna Vaiheistus päivitetään vuoden 2014 alussa vastaamaan loppuvuosien toimintaa. Laadunhallinta Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2013 toteutettiin Säätiössä ulkoinen auditointi. Auditoinnissa tarkasteltiin palvelutoiminnan ja kehittämistoiminnan yhteistyötä ja erityisesti palveluiden suunnittelun prosessin päämiehisyyttä ja Messi-työryhmän työskentelyä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projekti osallistuu syksyllä 2013 Savon Vammaisasuntosäätiön sisäiseen auditointiin. 5.2 Työntekijäresurssit Tuetusti päätöksentekoonprojektin työntekijät Työaikaresurssit Maarit Mykkänen Projektipäällikkö Pohjois-Savo/Iisalmi Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi 8/2011 4/2015 Iisalmi 8/ / % työaika 2014 alusta 70% työaika alustavan suunnitelman mukaan Virpi Puikkonen Projektiohjaaja Etelä-Savo/Mikkeli Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Projektipäällikön esimies 10/2011-4/ % työaika 20

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI 2011-2015 -keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Toiminta-aika 22.8.2011 12.6.2015 Rahoittaja: Ray Toiminta-alue:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 90 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon...

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Arvioin asumisen riskejä

Arvioin asumisen riskejä Arvioin asumisen riskejä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Arvioinnin tekijät ja ajankohta 4 2. Asuntotoiveeni 5 3. Asuntotoiveeseen liittyvät riskit 5 4. Keinot riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi 6 5.

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon-projekti

Tuetusti päätöksentekoon-projekti Savon vammaisasuntosäätiön Tuetusti päätöksentekoon -projekti toimii v. 2011 2014 Pohjois- ja Etelä-Savon alueella. Kyseessä on levittämisprojekti ja rahoittajana toimii Rahaautomaattiyhdistys. Projektin

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

VAMN 21 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 22 VAMN 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 22

VAMN 21 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 22 VAMN 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 22 5/2012 26.11.2012 Asiat VAMN 21 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 22 VAMN 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 22 VAMN 23 VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN TARKISTUS 23 VAMN 24 VAMMAISNEUVOSTON ESITTEEN

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O ASIAKKUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA KRITEERIT AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tutkimuskysymys: Keitä aikuissosiaalityön asiakkaiksi ohjautuu asiakaskriteeristön perusteella? Toimiiko asiakaskriteeristö? Aineisto: asiakaslistaukset,

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Polkuja työelämään seminaari 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tapani Hiltunen Keravan ammattiopisto Sisältö Ammatillisen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot