TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI. Toimintasuunnitelma vuosille 2014-2015. Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen"

Transkriptio

1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Toimintasuunnitelma vuosille Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen 94

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä 4 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA Tavoitteet ja toimintaprosessit Tavoiteltavat vaikutukset Projektin toiminnan laajuus 8 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen konsultaatio Kehittämistiimit 13 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ Asiakastyön prosessi 18 5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ Projektin hallinta Työntekijäresurssit Johtoryhmä Fyysiset ja taloudelliset resurssit Projektin arvot 22 6 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa Tiedotusmateriaali levittämistyössä tukena 27 7 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 28 Liitteet Lähteet 2

3 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon-projekti aloitti toimintansa vuoden 2011 syksyllä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projekti olisi päättänyt toimintansa vuoden 2014 loppuun. Projektin aloittaminen viivästyi vuonna 2011 keväästä syksyyn, joten projektin käyttämättä jääneitä avustuksia voitaneen käyttää keväällä Tämä päivitetty toimintasuunnitelma on laadittu koskemaan myös vuoden 2015 kevään toimintaa. Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan 2014 aikana. Toimintasuunnitelma tarkastetaan syksyn 2013 projektin johtoryhmässä ja käsitellään alueellisissa ohjausryhmissä. Tässä suunnitelmassa on kerrottu teemaan liittyvää taustaa ja tulevaisuutta sekä projektin keskeisimpien toimintaprosessien toiminta päätösvuosille. Projektin keskeisimmät toimintaprosessit jatkavat toimintaa edelleen, mutta muuttaen osittain sisältöään. Tulevien vuosien aikana projekti keskittyy työskentelemään päämiesten, läheisten ja palveluista päättävien tahojen kanssa. Lisäksi projektissa huomioidaan vammaisalalla työskentelevien työntekijöiden ohjaus ja tiedotus. Tavoitteena on varmistaa prosessien kautta saavutettujen vaikutusten juurtuminen olemassa olevien yhteistyökumppaneiden toimintaan. Vuoden 2014 aikana projekti järjestää yhdessä Map- ja Tepaprojektien kanssa levittämistyön tukena tapahtuman ja seminaarin Savon alueella. Suunnitelmassa kuvataan myös tukiprosessien toimintaa sekä viestintää levittämistyön tukena. Koko projektin toiminnan ajan Tuetusti päätöksentekoon- tiimi on kerännyt tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä tuetun päätöksenteon toteutumisesta, sitä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tiedonkeruu jatkuu projektin loppuun saakka ja vuoden 2014 aikana projektissa ryhdytään laatimaan lopputuotoksena opasta aiheesta. Toimintasuunnitelman loppuun on myös päivitetty projektin etenemistä tukevat suunnitelmat. 3

4 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja toimintaan häntä itseään koskevissa asioissa. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun ei ole, on vammaista henkilöä tarpeen ja yleensä mahdollista tukea niin, että päätökset voidaan tehdä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tuettu päätöksenteko on termi, joka kuvaa tätä toimintaa. Termin nykyistä laajempi käyttöönotto vahvistaa menetelmän tunnettavuutta ja tukee sen edelleen kehittämistä. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) Tämä Suomen vammaispoliittisesta ohjelmasta löytyvä tuetun päätöksenteon määritelmä avaa kattavasti termiä. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen on noussut projektin aikana entistä voimakkaammin esille valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen suurin mahdollinen autonomia oman elämänsä asioihin. Vielä vuoden 2011 puolella projektissa havaittiin, että termi on tuntematon vammaisalalla työskenteleville ihmisille. Käytännössä tuettua päätöksentekoa toteutettiin vahvasti, mutta sitä ei suoraan ajateltu työskentelytavaksi. Tällä hetkellä työntekijät tuntevat jo termin. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus on monissa yhteisöissä toimintaa ohjaava arvo ja periaate. Tuetun päätöksenteon toteutuminen edellyttää edelleen asiasta tiedottamista, erilaisten työmenetelmien kehittämistä ja omaan elämään vaikuttamisen harjoittelemista yhdessä päämiesten kanssa. Projektin tulevan vuoden toimintaan vaikuttaa valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntötyö. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta linjataan, että tuetun päätöksenteon muotoja tulisi kehittää tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä hetkellä käynnissä itsemääräämisoikeuden edistämistä pohtiva työryhmä ( ) sekä vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä ( ) Työryhmien työskentely näyttää löytääkö tuettu päätöksenteko paikkansa uudistuvassa lainsäädännössä. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja tiedon levittäminen olisi varmasti projektin tulevina vuosina vahvempaa, jos termistä olisi säädetty lailla. Päämiesten oikeuden päättää omasta elämästään suurissa ja pienissä asioissa sekä oikeuden riittävään tukeen toivoisi olevan säädetty lailla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vaikuttavat keskeisimmät tekijät. 4

5 PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT Valtakunnalliset laatusuositukset ja ohjelmat VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma Lainsäädäntö Laki puhevammaistentulkkauspalvelusta puhevammaisten tulkin rooli päätöksenteon mahdollistajana. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta yksilöllisen tuen laatukriteerit, Tuettu päätöksenteko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta, Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjelmat Vammaispalvelulain uudistuminen (VPL) 2009 Henkilökohtainen apu. Asiakaslaki Valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki ja itsemääräämistä koskeva lainsäädäntö YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma Perustuslaki Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö. 5

6 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA 2.1 Tavoitteet ja toimintaprosessit Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteutetaan ajalla 08/2011 5/2015 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyritään levittämällä ja juurruttamalla tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä edistävistä keinoista. Projektissa levitetään tietoa myös tuettua päätöksentekoa tukevista teemoista, esimerkiksi puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Tukiprosessi: Henkilöstö- ja projektin hallinta Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Päätavoite: Tuetun päätöksenteon edistäminen 1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta 2.Työyhteisöjen konsultointi 3.Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA 6

7 2.2 Tavoiteltavat vaikutukset Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen kehitysvammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevien ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset asumis- ja työtoimintapalveluissa sekä vammaisten henkilöiden läheiset, palveluiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot. Projekti pyrkii toiminnallaan vahvistamaan eri verkostojen kumppanuutta tuetun päätöksenteon edistämisessä. Yksin työntekijöiden tiedottaminen ja kouluttaminen eivät riitä, koska ajattelutavan sisäistäminen vaatii työtä ja aikaa jokaiselta verkostoon kuuluvalta. Projektissa nähdään tärkeänä tasavertainen ja dialoginen toiminta verkostoissa. Jokaisen jäsenen asiantuntijuus on tärkeää. Kehitysvammaisten henkilöiden tiedottaminen, heidän aktiivinen rooli levittämistyössä ja päätöksenteon harjoittelun mahdollistaminen on projektin levittämistyössä keskiössä. Seuraavassa taulukossa on määritelty projektin tavoiteltavat vaikutukset. Projekti tavoiteltavat vaikutukset Kommunikaatiossaan haasteita omaavat henkilöt Lähiyhteisö: ohjaajat, avustajat, hoitajat mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatiomenetelmällä kasvaa syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän vastuunkantamisesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätöksentekotilanteissa ilmaisunvapaus; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet yms. mahdollistuu itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltainen kansalaisuus vahvistuvat tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kasvaa tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kasvaa päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan työskentelytavan muodostuminen alkaa Läheiset valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätöksissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa 7

8 Palveluntuottajat tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laatukriteerit, toimintaohjeet, asiakaskohtaiset suunnitelmat tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilöstönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin kehittäminen, työvälineet Palveluista päättävät tahot valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksentekotilanteissa kasvaa päämiehisyys ajattelu vahvistuu valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin Yhteiskunta tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaikutuspiirissä olevien asiakkaiden arjessa 2.3 Projektin toiminnan laajuus Projekti perustelee tulevien vuosien toimintaa tarkastelemalla tämän hetken toiminnan laajuutta. Projektissa kirjataan toteutunut viestintä tavoiteltavien vaikutusten kohderyhmittäin. Seuraavaan taulukkoon olemme koostaneet kaiken toimintamme syksystä 2011 alkaen. Taulukosta löytyy päätoimintamuotojen kautta tavoitetun kohderyhmän määrä. Taulukossa mainitseman työmuodon kautta olemme olleet suorassa kontaktissa yhden tai useamman kerran kohderyhmään. Taulukossa kuvataan koko Savon alueella tapahtunutta herättämis-, tiedottamis-, levittämis- ja juurruttamistason työskentelyä joko tapaamisia tai muunlaisia kontakteja. Suoriin kontakteihin on laskettu projektin keskeisimpien toimintaprosessien työskentely sekä kertaluonteiset tietoiskut ja kouluttamiset kohderyhmien parissa. Taulukko antaa projektitiimille karkeaa tietoa siitä kuinka suuren määrän ihmisiä projektin välitön, suora toiminta on jo saavuttanut. Prosesseittain välittömiä ja välillisiä tapaamisia, vaikutuksia ja prosessien arviointia tarkastellaan tarkemmin väliraportissa 2014 keväällä. Keskeisimpien toimintaprosessien toiminnan kautta pyrimme juurruttamaan tietoa, mutta levittämisprojektissa on paljon muutakin tiedottamista ja herättämistä, joiden tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon leviämistä. Taulukon avulla pyrimme löytämään ne kohderyhmät, joiden kanssa projektin tulisi työskennellä päätösvuosinaan. Määrät ovat joiltakin osin noin määriä, poimittu verkostotyön toteutumisesta. Projektin toiminnan laajuus /2013 koko Savon alue Päämiehet Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Pitkäkestoinen asiakastyö 3 hlö Työyhteisöjen konsultaatio Pitkäkestoinen konsultaatio 1 hlö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöohjaukseen kuuluvat tapaamiset, pitkällä aika välillä muutama tapaaminen Kehittämistiimit/Asiakastiimit Mapin kanssa yhteistyössä Mikkelissä, ei pitkäkestoista toimintaa 120 hlö 38 hlö 8

9 Verkostotyöpajat Kevät hlö Projekti-infot Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Lyhyet tietoiskut projektin toiminnasta tai projektin teemoihin liittyen Kertaluonteiset tiedonkeruut 203 hlö 52 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 1 hlö Messi-perehdytykset Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 38 hlö Yhteensä Asumis-, päivätoimintapalveluissa, jatkoopiskeluissa tai vammaispalvelussa työskentelevät henkilöt Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöjen konsultaatio Suoran kontaktin muoto Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakastyöhön kuuluva pitkäkestoinen verkostotyö 488 hlö Määrä 33 hlö 10 hlö 31 hlö Verkostotyöpajat Kevät hlö Kehittämistiimit Useita säännöllisiä tapaamisia tiimeissä 45 hlö Messi-perehdytykset Projekti-info Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset Kertaluonteinen projektista tai projektin teemoista tiedottaminen/kouluttaminen 99 hlö 183 hlö Projekti-info Savas-henkilöstö 230 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 4 hlö Yhteensä 660 hlö Läheiset Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakkaiden läheisten kanssa tehtävä verkostotyö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Pitkäkestoiseen ohjaukseen liittyneet läheistenillat 3 hlö 25 hlö Läheistenillat Kertaluonteiset läheistentapaamiset 123 hlö Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Messi-perehdytys Kertaluonteinen projektin tiedonkeruu Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 45 hlö 29 hlö Verkostotyöpajat Kevät hlö 9

10 Yhteensä 229 hlö Jotkut henkilöt ovat voineet tulla lasketuksi kahteen kertaan osallistuessaan projektin erityyppiseen toimintaan. Taulukko ei vastaa koko totuutta projektin laajuudesta, mutta antaa suuntaa seuraavien vuosien toiminnan suunnittelulle. 10

11 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus etenee seuraavan prosessin mukaisesti vuosittain. Prosessikuvaus löytyy liitteestä 1. Toiminta yksiköissä Verkostoituminen Toiminnan väliarviointi ja jatkosuunnittelu Toiminta yksiköissä Loppuarviointi Prosessin tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon toteutumista erityistä tukea tarvitsevien ihmisten arjessa; asumispalveluissa ja työtoiminnassa. Yhdessä työyhteisöjen kanssa etsitään heidän yksikölle sopivia, toimivia ja juurtuvia tapoja edistää tuettua päätöksentekoa. Toiminta etenee verkostoitumisen ja lähtötilanteen kartoituksen kautta toimintaan yksiköissä. Toimintaa ohjaavat väli- ja loppuarvioinnit. Projektin toiminnassa on ollut mukana vuoden 2014 alkuun mennessä 8 työyhteisöä. Viimeisimpänä toiminta käynnistetään Siilinjärvellä syksyllä 2013 ja toiminnan loppuarviointi toteutetaan vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2014 aikana toimintaan ei enää oteta mukaan uusia yhteistyötahoja. Mukana olleiden ja tällä hetkellä mukana olevien tahojen kanssa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan vaikutusten juurtuminen. Juurtumisen haasteet nousivat esiin prosessiin osallistuneiden yhteisöjen loppuarvioinnissa keväällä Prosessin loppuarvioinnin jälkeen laaditaan yksikkökohtaiset juurruttamissuunnitelmat. Juurtumisen varmistamiseksi yksikkökohtainen juurruttamissuunnitelma 2 tapaamista / vuosi / yksikkö yksiköiden esimiesten aktiivinen rooli varmistetaan Prosessissa mukana olleissa yksiköissä jatketaan juurruttamistapaamisia vuoden 2014 loppuun saakka. Keväällä 2015 toteutetaan juurtumisen arviointi. Prosessin kokemuksista ja arviointitiedosta koostetaan vinkkejä ja ideoita Tuetun päätöksenteon oppaaseen. Prosessin kautta on löydetty hyviä käytäntöjä, ideoita ja vinkkejä tuetun päätöksenteon edistämiseen työyhteisöissä. Sosionomiopiskelija Eerik Toimela tutkii opinnäytetyönään Työyhteisötoiminnan vaikutuksista Ylä-Savon Sote ky:ssä. Opinnäytetyöstä saadaan hyviä ideoita ja pohjaa projektin suunnittelemaan oppaaseen. Toimelan kanssa sovitaan jatkossa opinnäytetyön levitettävyydestä projektin loppuvuosien työskentelyssä. 11

12 3.2 Työyhteisöjen konsultaatio Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus. Toimintamuodon tarkoituksena on vastata suoraan yhteisön tarpeeseen. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa projektiin yhteyttä, minkä kautta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neuvoo ja ohjaa asiakasta/asiakkaita sekä työntekijöitä saman konsultaatiotarpeen sisällä. Konsultaatio etenee seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin keväällä 2013 päivitetty kuvaus löytyy liitteestä 2. Yhteydenotto projektiin Yhteistyön muodoista sopiminen Toiminnan toteuttaminen Loppuarviointi Projektin toiminnassa on syksyyn 2013 mennessä ollut 1 konsultaatiotaho, jonka kanssa suunnitellaan vaikutusten juurtumista syksyllä Juurruttamistyöskentely jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Projekti tukee juurtumista tapaamalla yhteistyötahoa 3 krt. toiminnan päättymisen jälkeen. Konsultaatiotahon kanssa suunnitellaan juurtuminen yhdessä ja juurtumisen tueksi laaditaan juurtumissuunnitelma. Juurtuminen arvioidaan kevään 2015 aikana. Uusia konsultaatiotahoja ei haeta aktiivisesti. Yhteistyötahoilta tulleeseen tarpeeseen pyritään vastaamaan projektin tulevina vuosina. Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hänen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Arvioidun pilotin kautta opittiin, että ulkopuolista konsultointia ei tarvita kaikissa arjen tilanteissa. Arjen päätöksentekotilanteet ovat useimmin kohdattuja, paljon kysymyksiä ja ajatuksia herättäviä, mutta usein päämiehet ja työntekijät selviytyvät niistä ilman konsultointia. Projektin tarjoamaa konsultointia tarvitaan tilanteissa, jotka liittyvät asiakkaan elämän suuriin muutoksiin ja päätöksiin, kuten pilottiyhteistyökumppanin kanssa asiakkaan muuttoon. 12

13 3.3 Kehittämistiimit Tulevien vuosien aikana projektissa arvioidaan olemassa olevien kehittämistiimien toiminta. Tiimejä jatketaan arvioinnin perusteella. Tiimien tarkoituksena on toimia projektin levittämis- ja juurruttamistyön tukena sekä kehittää toiminnan aikana osallistujien omaa työskentelyä ja ajattelutapaa. Tiimien tavoitteena on toimia mahdollisimman tehokkaasti ajatellen projektin asettamaa tavoitetta. Tiimien tarvelähtöisyys, innovatiivisuus, moniammatillisuus ja yhteistoiminnallisuus edesauttavat teemojen leviämistä ja juurtumista. Seuraavassa esitellään tiimien vuosien suunnitelmat. Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimi Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit toimivat Savon Vammaisasuntosäätiöllä emo-organisaatiossa (tapaamiset 2 krt./vuosi) ja Ylä-Savon Sotessa (tapaamiset 4 krt./vuosi). Molemmissa organisaatioissa tiimit ovat päässeet hyvin käyntiin ja ne ovat suunniteltu vastaamaan kyseisen organisaation tarpeita. Tiimien tavoitteena on juurruttaa projektin edistämiä teemoja vastuuhenkilöiden kautta eri työyksiköihin ja sitä kautta päämiesten elämään. Vastuuhenkilöt kehittävät tiimissä yhteistoiminnallisesti omia ja koko työyhteisön työskentelytapoja ja toimintaa. Tiimien toiminnan onnistumisen edellytyksiä ovat vastuuhenkilöiden innostuneisuus ja tiedottamisvastuu oman työyhteisönsä jäsenille. Onnistumisen riskeinä nähdään tiedonkulun haasteet. Jokaisesta yksiköstä osallistuu 1 avainhenkilö tiimiin, jolloin riskinä on, että tieto jää avainhenkilölle, eikä siirry koko yhteisön toimintaan. Tiimien jäsenet arvioivat tiimin toimintaa sekä projektin levittämis- ja juurruttamistyön vaikutusta viimeistään vuoden 2014 lopussa. Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi Projekti on osallistunut suunnitellusti Minun asumisen polkuni- projektin käynnistämään asumispalvelun tuottajien kehittämistiimin järjestämiseen. Tiimiin toimintaan osallistuu molempien projektien verkostoista toimijoita. Toimijat on koottu molempien projektien ohjausryhmien edustajista. Tiimin tarkoituksena on toimia yksilöllisen asumisen ideariihenä palvellen molempien projektien tavoitteita. Minun asumisen polkuni-projekti päättyy keväällä 2014 ja asumispalveluiden tuottajien kehittämistiimi lopetettaneen keväällä Asiakkaista koostuva kehittämistiimi Projekti toteuttaa vuoden aikana päämiehille suunnattuja Päämieskoulutuksia. Koulutukset järjestetään Ylä-Savon, Kuopion ja Mikkelin alueella. Koulutus koostuu 5 tapaamiskerrasta. Jokaisella alueella järjestetään 1 koulutuskokonaisuus. Osa koulutuksista on avoimia kaikille kiinnostuneille ja osa räätälöidään tietyn yhteistyötahon tarpeisiin. Toiminnan yhteistyökumppaneiksi haetaan oppilaitoksia, erityiskouluja ja päivätoimintayksiköitä, joiden kanssa räätälöidyt koulutukset suunnitellaan. Ylä-Savon ja Mikkelin alueella tullaan hyödyntämään jo olemassa olevia yhteistyökumppanuuksia. 13

14 Toiminnan kautta pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin ja keräämään tietoa ajatellen projektin lopputuotosta: Päämiehille tuettu päätöksenteko on myös uusi asia ja heillä on oikeus harjoitella oman elämän päätösten tekoa. Millaista harjoittelun tulisi olla, jotta omaan elämään vaikuttaminen onnistuisi? Missä tilanteissa tuettu päätöksenteko jo toteutuu? Millaista tukea päämiehet itse toivovat päätöksentekonsa tueksi? Mitä tietoa päämiehisyydestä, omista oikeuksista yms. he kaipaavat? Koulutuksissa kokeillaan erilaisia päätöksentekoa tukevia työvälineitä. Mitä mieltä päämiehet ovat erilaisista työmenetelmistä? Kuinka niitä voidaan soveltaa? Onko heillä riittävästi käytössä työvälineitä esimerkiksi valintojen tekemiseen? Tiimit toimivat projektin tuottaman materiaalin arvioijina ja voivat esittää tiedon tarpeitaan koulutusten aikana. Toiminnalla uskotaan olevan vaikutuksia päämiesten osallisuuden kasvamiseen, rohkeuteen tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja teemaan liittyvien aiheiden sisäistämiseen. Kasevan (2011) kokoamassa kirjallisuus katsauksessa todetaan, että asiakkaiden itsemääräämisen ja osallisuuden kasvamiseen vaikuttaa tiedon saanti, sen prosessointi sekä kokemus yksilöllisestä kohtelusta ja tunne omista vaikutusmahdollisuuksista omiin asioihin. Vertaisryhmät olivat kirjallisuuskatsauksessa mainitussa tutkimuksessa tutkittaville ihmiselle erityisen merkityksellisiä. Projektin tavoitteena on tarjota päämiehille mahdollisuus saada tietoa, käsitellä sitä yhdessä toisten kanssa ja rohkaistua tekemään harjoittelun kautta omaa elämää koskevia päätöksiä. Tea Kairin (2009) mukaan päämiesten äänen kuuleminen ja huomioiminen palveluiden suunnittelussa edellyttää kuulemisen tapojen ja keinojen suunnittelua ja kehittämistä. Päämieskoulutuksissa päämiehet pääsevät harjoittelemaan erilaisia tapoja ilmaista omia ajatuksiaan. Koulutuksissa pyritään vahvistamaan osallistujien itseilmaisun tapoja niin, että heillä olisi jatkossa mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja palveluihin suoraan mahdollisimman itsenäisesti. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten suunnitelma. Päämies koulutukset (5 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö Saada tietoa ja harjoitella oman elämän päätöksentekoa Ylä-Savo alue, Mikkeli ja Kuopio Kehitysvammaiset ihmiset, erityisesti yhteistyötä pyritään tekemään erityisammattioppilaitoksien, koulujen ja päivätoimintayksiköiden kanssa 1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, tavaroiden yms. avulla itsensä esittely Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen sisällöt Tietoisku tuetusta päätöksenteosta 14

15 2. tapaaminen Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja erilaisten menetelmien avulla, esim. tuetun päätöksenteon kartta, valintataulut yms. Teen päätöksiä esitteen läpi käyminen pienissä ryhmissä, arvioidaan esitteen toimivuutta 3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen 4. tapaaminen Keskustelua omaan elämään vaikuttamisesta,oikeuksista yms. Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä, Itsemääräämisoikeus lainsäädännöstä yms. 5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut omaan elämäänsä. Läheisille suunnatut tiimit Tuetun päätöksenteon juurtumisen kannalta olisi erityisen tärkeää, että kaikki tukea tarvitsevien ihmisten elämässä vaikuttavat ihmiset saisivat mahdollisuuden perehtyä teemaan, keskustella aiheesta ja oivaltaa yhdessä ryhmässä mitä päätöksenteko tarkoittaa. Läheisille suunnattujen tapaamisten tavoitteena on tarjota heille tietoa teemasta, vertaistukea ja mukavaa yhteistä tekemistä. Projektissa on koko toiminnan ajan ollut ajatus, että järjestämme toimintaa kaikille kohderyhmille. Jo aikaisempina toimintavuosina olemme järjestäneet läheisille läheisteniltoja, Kartta-koulutusiltoja ja Bikva-arviointia. Tuetun päätöksenteon teeman kannalta lyhyet tapaamiset eivät tuota toivottua tulosta. Aiheen eettisyyden vuoksi haluamme tarjota läheisille mahdollisuuden keskustella rauhassa aiheesta ja saada ajankohtaista tietoa. Läheisille suunnatulla toiminnalla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaista tukea he tarjoavat läheisilleen päätöksenteossa? Millaista tukea he itse kaipaavat itsenäistyvän/itsenäistyneen kehitysvammaisen läheisenä? Mikä itsenäistymisen tukemisessa haastaa ja mikä antaa voimia? Vuoden 2014 aikana projektin tavoitteena on järjestää läheisille toimintaa Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueella. Toiminta koostuu 3 ryhmätapaamisesta; tietoisku tuetusta päätöksenteosta ja itsemääräämisoikeudesta, läheisten itsensä nostamia aiheita teemasta, ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen. Tällä hetkellä projektissa haetaan yhteistyötahoja läheisten toimintaan. Ryhmät ovat joko avoimia kaikille tai yhteistyötahon kanssa suunniteltuja vastaamaan heidän tarpeitaan. Ryhmiä muodostetaan kiinnostuksen mukaan ja sisältöä muokataan vastaamaan läheisten tarpeita. Alustava suunnitelma läheisten ryhmätapaamisille on seuraavanlainen. 15

16 Läheisten ryhmätapaamiset (3 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö 1. tapaaminen Saada tietoa ja vertaistukea tuetusta päätöksenteosta ja oman läheisen itsemääräämisoikeuden tukemisesta Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueet Kehitysvammaisten ihmisten läheiset Tutustuminen; oman elämäntilanteen kertominen Projekti kertoo toiminnan tavoitteen ja tapaamisten suunnitelmaa. Projekti kouluttaa lyhyesti teemasta. 2. tapaaminen Jokainen osallistuja saa tuoda teemasta omia aiheita käsittelyyn. Vertaistukea 3. tapaaminen Ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen Palveluiden suunnittelun päämiehisyys Palveluiden suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Suunnittelun tavoitteena on löytää asiakkaan arjen sujumisen kannalta olennaisimmat palvelut. Suunnittelua tehdään aina yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheisten kanssa. Laadukkaassa prosessissa huomioidaan asiakkaan omat näkemykset, selvitetään hänelle perusteellisesti erilaiset palveluvaihtoehdot ja arvioidaan hänen avun ja tuen tarpeensa eri elämäntilanteissa. (Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta, Kaste-hanke 2013) Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana havaittiin, että palveluiden suunnittelun prosessit eivät etene aina asiakaslähtöisesti. Palveluista päättävillä tahoilla oli tarve saada tietoa asiakaslähtöisistä elämänsuunnittelun työvälineistä ja kommunikaatiokeinoista. Heidän huolenaan oli, etteivät asiakkaat tule kuulluksi palveluiden suunnittelussa. Alueellisiin ohjausryhmiin pyydettiin osallistujia näiltä tahoilta ja heidän tarpeensa pohjalta lähdettiin suunnittelemaan kehittämistiimin perustamista. Ylä-Savon Sote ky on sekä Tuetusti päätöksentekoon-, että Minun asumisen polkuni-projektin keskeisin yhteistyökumppani Ylä-Savon alueella. Heiltä nousikin tarve kehittää palveluiden suunnittelun prosessia päämieslähtöiseksi ja asiakkaiden osallisuutta tukevaksi. Molemmat projektit olivat kiinnostuneita aloittamaan kehittämistyön yhteistyössä Soten kanssa ja yhteistyö käynnistyi keväällä Kehittämistyö jatkuu vuoden 2014 keväällä. Loppuvuodesta 2014 kehittämistyön osalta toteutetaan loppuarviointi joko Tuetusti päätöksentekoon- projektin toimesta tai opinnäytetyön kautta. Kehittämistyöhön haetaan opinnäytetyön tekijöitä syksyn 2013 aikana. Ylä-Savon Soten kehittämistyön kautta samansuuntainen kehittäminen on tarkoitus aloittaa myös Mikkelin Seutusoten alueelle keväällä

17 Seuraavassa taulukossa on tarkemmin määritelty yhteistyön aikatauluja, tavoitteita ja resurssia. Palveluiden suunnittelun kehittämistyö Ylä-Savon Sotessa Projektin ajallinen kesto Kehittämistyön toteuttajat: 3/2013-5/2014 Projektitiimi: Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalvelujen edustajat, SavasTuetusti päätöksentekoon-projektin edustaja Maarit Mykkänen ja Map- projektin edustaja Ritva Hämäläinen Kehittämistyön päämäärä ja kehittämistavoitteet Asiakkaan päämiehisyyden / osallisuuden vahvistuminen palvelujen suunnittelussa Tieto-osallisuus / palvelusuunnitelmalomakkeen sisällön ymmärtäminen Suunnitteluosallisuus / etukäteisvalmistelu ennen palvelusuunnitelmakokousta Palveluiden suunnitteluun liittyvien asiakkaan päämiehisyyttä lisäävien käytäntöjen leviäminen asiakkaan eri verkostotahoille ja muille yhteistyötahoille. Palveluiden suunniteluun liittyvien menetelmien ja käytäntöjen yhtenäistyminen palveluohjaajien työtä tukeviksi. Projektin tulokset ja vaikutukset projekteissa tuotetun materiaalin hyödyntäminen Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalveluissa infotilaisuudet / koulutukset päämiehille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaistahoille (kevät 2014) 17

18 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 4.1 Asiakastyön prosessi Asiakastyö etenee jokaisen asiakkaan kanssa seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin tarkempi kuvaus löytyy liitteestä 3. Asiakkaan valinta Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen (asiakastyö/verkostotyö) Väliarviointi Toiminnan toteuttamista (asiakastyö/verkostotyö) Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen Yksilökeskeisessä asiakastyössä on ollut tähän asti mukana 3 asiakasta. Loppuarvioinnit toteutetaan asteittain kevään alkuvuoden 2014 aikana. Syksyllä 2012 toteutetun väliarvioinnin pohjalta asiakastyön prosessia tarkennettiin myöhemmin aloittaneen asiakkaan kohdalle. Arvioinnista nousi esiin, että suunnitelma asiakkuuden lopettamiseksi on laadittava huolellisesti, jotta lähihenkilöiden työ- ja toimintatapojen muutoksen kautta voidaan varmistaa asiakkaan elämään tulleiden vaikutusten jatkuvuus. Asiakkuuksien lopettamisessa ja verkostotyössä otetaan huomioon seuraavia asioita: asiakastyö lopetetaan asteittain: asiakkuuden loppuarviointi, jonka jälkeen verkostotyötä asiakkaan verkostojen kanssa jatketaan vielä noin 3 tapaamiskertaa asiakastyössä mukana olleet asiakkaat nostavat itse omasta elämästään asioita, joiden haluavat säilyvän tulevaisuudessa ja joihin heidän verkostojensa tulisi kiinnittää erityistä huomiota verkostotyön tueksi laaditaan luettelo, josta löytyy projektin tiedotettavat teemat Mukana olleet asiakkaat toteuttavat itse verkostotyötä projektityöntekijän kanssa Vuoden 2014 aikana koostettavassa loppuarvioinnissa arvioidaan päämiehen voimaantumista ja sitä tukevia työmenetelmiä ja työkäytäntöjä. Arvioinnissa kartoitetaan teeman juurtumista ja leviämistä edistäviä toimenpiteitä ja tekijöitä sekä projektin toiminnassa että päämiesten asuinyhteisöissä. 18

19 5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ 5.1 Projektin hallinta Projektin toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma (Liite 4), arviointisuunnitelma (Liite 5), riskienhallintasuunnitelma (Liite 6) sekä vaiheistus. Työsuunnitelma Työsuunnitelma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelma päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Työsuunnitelmaa tarkastellaan projektitiimin tapaamisissa toimintakauden aikana. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimisesta vastaa projektipäällikkö yhdessä projektiohjaajan ja kehittämispäällikön kanssa. Arviointi Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja; yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitetään alkuvuodesta Vuoden 2014 aikana toteutetaan edellä mainituissa prosesseissa loppuarvioinnit ja painopisteenä on juuri ideoiden ja kokemusten kerääminen, ei niinkään prosessien jatkokehittäminen. Projektin käynnistämissä tiimeissä, ohjausryhmissä ja päämieskoulutuksissa ja läheistoiminnassa toteutetaan arvioinnit päivittyvän suunnitelman mukaisesti. Arvioinnista noussutta tietoa hyödynnetään projektin lopputuotoksen laatimisessa. Arvioinnilla haetaan onnistuneita levittämis- ja juurruttamistyön keinoja, ideoita ja oivalluksia. Arvioinnin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, prosessikohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden prosessinäkökulmasta. Riskienhallinta Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudelleenarvioinnissa. Suunnitelma päivitetään ja riskit tarkastellaan vuoden 2014 alussa. Nykyinen suunnitelma on laadittu prosesseittain ja sillä on entistä helpompi vastata riskeihin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Seuraavassa riskien tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota juurruttamiseen ja siihen liittyviin riskeihin. 19

20 Vaiheistus Projekti laati prosessien etenemisen ja arvioinnin tueksi laadittiin vaiheistussuunnitelma vuonna Vaiheistus päivitetään vuoden 2014 alussa vastaamaan loppuvuosien toimintaa. Laadunhallinta Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2013 toteutettiin Säätiössä ulkoinen auditointi. Auditoinnissa tarkasteltiin palvelutoiminnan ja kehittämistoiminnan yhteistyötä ja erityisesti palveluiden suunnittelun prosessin päämiehisyyttä ja Messi-työryhmän työskentelyä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projekti osallistuu syksyllä 2013 Savon Vammaisasuntosäätiön sisäiseen auditointiin. 5.2 Työntekijäresurssit Tuetusti päätöksentekoonprojektin työntekijät Työaikaresurssit Maarit Mykkänen Projektipäällikkö Pohjois-Savo/Iisalmi Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi 8/2011 4/2015 Iisalmi 8/ / % työaika 2014 alusta 70% työaika alustavan suunnitelman mukaan Virpi Puikkonen Projektiohjaaja Etelä-Savo/Mikkeli Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Projektipäällikön esimies 10/2011-4/ % työaika 20

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI 2011-2015 -keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Toiminta-aika 22.8.2011 12.6.2015 Rahoittaja: Ray Toiminta-alue:

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2014 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 1 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI... 1.1 Tuepa-projektin tavoitteet... 1.2

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 90 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon...

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 70 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon -projektin väliraportti kuvaa projektin toimintaa ja jo saavutettuja

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI. 3.6.2015 / Maarit Mykkänen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI. 3.6.2015 / Maarit Mykkänen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI / Savon Vammaisasuntosäätiö LOPPURAPORTTI 3.6.2015 / Maarit Mykkänen Sisällysluettelo 1 MIKÄ ON TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI? 2 TAUSTA JA TOIMINNAN TARVE 2.1 Vammaistyön

Lisätiedot

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET Muuttovalmennuksessa muuttaja, läheiset ja työntekijät valmistautuvat muutokseen, onnistuneeseen muuttoon Arja Haapio 6.4.2017 Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Osatyökykyisille tie työelämään Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Sopimuksen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoite on mahdollistaa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Tuettu. päätöksenteko. Kuvat: kuvatyökalu, sclera-piktogrammit

Tuettu. päätöksenteko. Kuvat:  kuvatyökalu, sclera-piktogrammit Tuettu päätöksenteko Kuvat: www.papunet.net, kuvatyökalu, sclera-piktogrammit Määritelmä Vammaispoliittisesta ohjelmasta Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Vammaisten osallisuutta tukevassa toiminnassa Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA PALVELUPOLKU Päijät-Hämeen maakunta 2020

Lisätiedot

Map Minun asumisen polkuni -projekti. Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen

Map Minun asumisen polkuni -projekti. Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen Map Minun asumisen polkuni -projekti Loppuraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 4.6.2014 / Ritva Hämäläinen 1 Map-loppuraportin sisältö eli mistä asioista tässä raportissa kerrotaan? 1. Tietoa Map-projektista

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja

Lisätiedot

Arvioin asumisen riskejä

Arvioin asumisen riskejä Arvioin asumisen riskejä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Arvioinnin tekijät ja ajankohta 4 2. Asuntotoiveeni 5 3. Asuntotoiveeseen liittyvät riskit 5 4. Keinot riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi 6 5.

Lisätiedot

Keravan vanhusneuvosto

Keravan vanhusneuvosto Keravan vanhusneuvosto Iiris Laukkanen 14.12.2018 Vanhusneuvoston tehtävät ja toiminta Kuntalaki 27 Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on

Lisätiedot

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille Yksi tekijöistä Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke Hankesuunnitelma vuosille 2016-2018 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 KVANK Kehitysvamma-alan

Lisätiedot

Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke

Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke 2017-2019 Viestintäsuunnitelma päivitetty 14.7.2017 Sisällys 1 Viestinnän tavoitteet... 2 2 Sisäinen viestintä... 2 Työntekijät ja esimies... 2 Johtoryhmä...

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen ----~ eksote Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen Vammaispalvelujen asiakkaan oikeus saada laadukkaita palveluja on määritelty lainsäädännössä (laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,

Lisätiedot

Muuttovalmennuksen kehittämispäivä Juvenes / Attila

Muuttovalmennuksen kehittämispäivä Juvenes / Attila Muuttovalmennuksen kehittämispäivä 29.5.2017 Juvenes / Attila Päivän ohjelma 9.15 Tervetuloa ja virittäytyminen 9.30 Hyviä muuttovalmennuksen vinkkejä Vaalijalasta, Päivi Montonen, Susanna Gråsten ja Mari

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI

SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI 1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Osallisuutta

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.2.2017 Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaari 1.2.2017 Paikka: Juhlasali G 18, (SFV Festsalen) Yrjönkatu 18 A, 00120 Helsinki 9.00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tapoja vammaisalan osaamisen jakamiseksi asiakkaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Martina Nygård THL 5.3.2019 Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta / KOULUTUSKIERROS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki, Säätytalo 1.10.2015 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelmaa (Kehas) koskevat valtioneuvoston

Lisätiedot

Perheraati - toimintaohjeet

Perheraati - toimintaohjeet Perheraati - toimintaohjeet SISÄLLYS 1 Mitä perheraati tarkoittaa 2 Ohjeita perheraadin järjestämiseen 3 Mauri Mäyräkoiran perheraati- mainos ja sanomat 2 1 Mitä perheraati tarkoittaa Perheraati on vuorovaikutuksellinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon-projekti

Tuetusti päätöksentekoon-projekti Savon vammaisasuntosäätiön Tuetusti päätöksentekoon -projekti toimii v. 2011 2014 Pohjois- ja Etelä-Savon alueella. Kyseessä on levittämisprojekti ja rahoittajana toimii Rahaautomaattiyhdistys. Projektin

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot