SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 a TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue tekstit 1.1a 1.1c ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 22 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Vireä viisikymppinen Toisen maailmansodan jälkeen runneltu Eurooppa nosti päätään raunioiden keskeltä ja Suomi maksoi sotakorvauksiaan. Ihmiset alkoivat kulkea työn perässä, ja kansa alkoi mobilisoitua. Saksassa oli haaveiltu siitä, miten Volkswagenista tulisi koko kansan ajoneuvo, ja samantapainen ajatus oli jäänyt kytemään ympäri Eurooppaa. Italian kansa nostettiin pyörille Vespan ohjaimiin, ja pohjoisempi Eurooppa etsi itselleen uutta tapaa siirtyä paikasta toiseen. Suomessa alettiin 1950-luvun alkupuolella puhua edullisesta moottoripolkupyörästä. Kyse oli siis polkupyörästä, joka eteni moottorin voimalla ja jonka kuljettajalta ei vaadittu ajokorttia. Kansa oivalsi heti ajoneuvon käytännöllisyyden, mutta moottoripolkupyörälakien hyväksyminen eduskunnassa venyi venymistään. Suomalainen teollisuus odotti malttamattomana, sillä se halusi saada kansan kahdelle pyörälle. Helkama intoutui jo ennen lakien säätämistä myymään Hopeasiipi-mopoa (Hopea-Siipi Mopo), jonka huippunopeus oli 60 km/h. Ehdittiinpä Helkamaa mainostaa jo moottoripolkupyörien nopeuden maailmanennätyksen haltijaksikin. Nimiyhdistelmän viimeinen sana mopo tarttui Suomen kansaan, ja sanahirviö moottoripolkupyörä sai väistyä. Syksyllä 1957 ennen lain voimaantuloa liikenteessä oli jo moottoripolkupyöriä, joita kansa kutsui mopoiksi. Kielitoimisto ei pitänyt ajatuksesta, että Helkaman mallinimestä tuli yleisnimi. Niinpä virasto tarjosi tilalle nimeä nopso, mutta se oli jo liian myöhäistä: moottoripolkupyörästä oli tullut mopo. Uusi lainsäädäntö saatiin lopulta valmiiksi. Sen mukaan mopoa, jonka huippunopeus oli 40 km/h, sai kuljettaa ilman ajokorttia eikä sitä tarvinnut rekisteröidä eikä vakuuttaa. Suomalaisissa mopoissa moottori oli tehokkaampi kuin Ruotsin puolella. Syynä isompaan tehoon oli se, että Suomessa oli suuremmat mäet kuin Sveamamman maassa. Suomalainen teollisuus oli ajan tasalla ja valmis tekemään mopoja koko kansalle. Myyntiä hidasti alkuaikoina ulkomaan- 1

3 kauppaa hallitseva lisenssivirasto, jonka kautta anottiin luvat moottoreiden ja muiden osien tuontiin. Anotut määrät olivat suurempia, kuin virasto hyväksyi. Lisäksi Suomi kärsi sodanjälkeisestä valuuttapulasta ja yleislakko heijastui suomalaisessa tuotannossa. Lopulta niukkuus hellitti ja mopomerkkejä syntyi kymmeniä ja taas kymmeniä. Vuonna 1959 merkkejä oli tarjolla noin 250. Mopojen lisääntyminen liikenteessä aiheutti myös kolareita. Vakuuttamattomat kaksipyöräiset synnyttivät vahinkoja, joiden korvaaminen osoittautui hankalaksi, ja moni syytön osapuoli joutui nuolemaan omat haavansa. Tilanteen selkiyttämiseksi mopot liitettiin liikennevakuutuksen piiriin vuonna Maksettuaan vuosittain liikennevakuutuksensa omistaja sai paluupostissa mopoonsa vakuutuskilven. Sen väri vaihtui vuosittain, joten vanhalla kilvellä ei voinut ajaa hämäysmielessä. Tunturi oli suomalaisen mopoteollisuuden kulmakiviä, mutta se tuli markkinoille vasta vuonna 1960 takkuisen alkukauden jälkeen. Käänteentekevä oli malli Tunturi 61, jonka tehoksi ilmoitettiin tyyppikatsastuksessa perinteiset 1,5 hevosvoimaa. Käytännössä tilanne oli toinen, ja Tunturi karisti nopeudellaan muut merkit. Sen huippunopeus ylitti lain kirjaimen, ja maine kiiri kuluttajien keskuudessa. Tästä seurasi se, että moottorin valmistajan piti toimittaa mopoihin uudet pakoputket ja pienempi kaasuttimen imukurkku. Tunturi ei tarvinnut mainoskampanjaa noustakseen suureksi mopomerkiksi. Malli 61 muistettiin pitkään. Mopot olivat suomalaisille tärkeitä liikkumisvälineitä. Mopo ei aluksi ollut nuorisoa varten, vaan se oli aikuisväestön työmatkakulkuneuvo. Joskus saattoi rovasti kiirehtiä mopollaan antamaan seurakunnan jäsenelle viimeistä voitelua, kun vastaan tuli omalla mopollaan kätilö, joka riensi auttamaan uuden elämän syntyä. Nuoriso siirtyi mopojen sarviin vasta, kun käytettyjä ja liki loppuun ajettuja mopoja ilmestyi myyntiin. Moni poika oppi mopon myötä itselleen ammatin. Suomi vaurastui pikkuhiljaa, ja autojen tuontisäännöstely päättyi kesällä Se merkitsi sitä, että Suomi siirtyi vähitellen neljälle pyörälle, ja mopokauppa hiipui. Mopon kehitys ei kuitenkaan pysähtynyt. Moottoripolkupyörän tunnusmerkki eli polkimet poistuivat vuonna 1970, kun siirryttiin jalkatappi- ja jalkavaihdeaikakauteen moottoripyörien tapaan. Tämä oli luonnollisesti nuorten mieleen. Uusi ja erilainen mopokausi oli lähestymässä. Ensin kadulle ilmestyivät 1970-luvun loppupuolella pienet Honda Monkeyt ja 2

4 myöhemmin 80-luvulla Solifer-Suzuki PV50 -mallisto. Nuoriso otti japanilaisvalmisteiset mopot omakseen. Ulkomuodolla oli osuutensa myyntimenestykseen, mutta myös muut seikat olivat tärkeitä. Mopot olivat tehokkaita, ja niitä oli helppo virittää. Parhaimmillaan yli 100 km tunnissa kiitävät minimopot aiheuttivat paljon vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Mopot eivät ole eläneet yhtään vuosikymmentä niin, ettei niitä olisi viritetty. Mopojen nopeuksien parantamisesta on muodostunut jo puoli vuosisataa kestänyt perinnekulttuuri. Kielloista ja sakkojen uhasta huolimatta virittämistä tapahtuu aina niin kauan kuin mopoja on liikenteessä. Vuonna 1982 tulleen kypäräpakon uskottiin vähentävän mopoilua, mutta kun laki astui voimaan, mopoilijat pistivät potan päähänsä. Ensimmäiseksi sen tekivät nuoret vanhempien mopoilijoiden niskoitellessa kypäräpakkoa vastaan. Mopon tullessa miehen ikään on pakko katsoa sen kunto. Sydämenä oleva 50-kuutioinen moottori on voimissaan. Se on paremmassa ja voimakkaammassa kunnossa kuin koskaan. Laki ei enää rajaa tehoa, vaan nopeutta rajataan muilla tavoilla 45 kilometrin huippunopeuteen. Iän myötä mopojen paino on noussut, mutta tasapuolisesti ympäri olemusta. Nykymopot muistuttavat yhä enemmän moottoripyöriä ja skoottereita. Iän myötä myös sivistyneisyys on parantunut. Moottori käynnistyy nappia painamalla, eikä putken päästä enää tule sankkaa, sinistä savua. Lähde: Miesten maailma 2/ b Lappilaisia tarinoita designfirman tekstiileissä Pienissä toimistotiloissa napapiirillä helähtää tuon tuosta iloinen nauru. Mieland Oy:n osakkaat, kolme naista ja yksi mies, kertaavat yrityksensä ensi askelia ja näyttävät samalla, että piskuisen designfirman kivijalka on toimiva henkilökemia. Kolmikymppisten rovaniemeläisten perustaman Mielandin ideana on nostattaa lappilaisten itsetuntoa tuottamalla tekstiilejä, joissa lappilaisuus näkyy. Tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa huppareita, kalsareita, laukkuja, kravatteja ja koruja. Yritys toimii Rovaniemellä, ja tuotteet valmistetaan Suomessa, mahdollisuuksien mukaan pohjoisessa. Osakkaista mies huolehtii mainonnasta ja markkinoinnista, naisten käyntikorteissa lukee designer. Mallistot ovat yhteisen aivoriihen tuloksia. Yleensä uudet juttumme kehittyvät tosi huonon huumorin kautta, yksi designereista toteaa. 3

5 Verkkosivuillaan Mieland kirjoittaa tuoteideastaan näin: Olipa kerran koossa joukko ihmisiä, jotka miettivät, miten pysyä elossa pohjoisessa. Talvi on kylmä ja kesäkin ailahtelevainen. Lämmintä vaatetta siis olla pitää eikä mitään liikoja röyhelöitä, että ne saa helposti päältä pois saunaan mennessä. Mutta hyvännäköisiä tietenkin, sillä eihän Lappi pelkkää hillajänkää ole. Tekstissä korostetaan tuotteiden positiivisuutta ja käytännöllisyyttä. Mielandin tuotteiden painokuvioiden ja -kuosien aiheet löytyvät lappilaisista ilmiöistä, paikoista ja ihmisistä. Tuotteet kertovat tekijöidensä mukaan nykypäivään kytköksissä olevia lappilaisia tarinoita. Ei siis niinkään mystiikkaa ja mytologiaa, joulupukkia sun muuta, yksi osakkaista selventää. Lappilaista nykytarinaa kertoo esimerkiksi Kemijärven yöjuna -kangas. Se muistuttaa Itä-Lappia kuohuttaneesta yöjunan lakkauttamisesta ja sen palauttaneesta kansalaisliikkeestä, junakapinasta. Kankaaseen on painettu junan ja radan kuvia, ja radan varrella ovat myös myöhemmin käyttökieltoon joutuneet Misin, Vian ja Kuusivaaran asemat. Hauskasta kankaasta tehtyjä toppeja ja kalsareita on myyty ympäri Suomea Helsinkiä ja Inaria myöten. Yöjuna-mallisto on yksi osa Mielandin osakkaiden visioimasta maakuntamallistosta, jossa hyödynnetään jokaisen Lapin kunnan erityispiirteitä. Kemijärvi-malliston lisäksi valmiina on jo Pohojosen Posse, jonka kuviointi on saanut vaikutteita Rovaniemen kaupungin vaakunasta. Pohojosen Posse ideoitiin yhteistyössä rovaniemeläisen räppäriryhmän Roitown Inkin kanssa. He halusivat esiintymisasuja, ja meistä se oli hieno idea. Kiva tehdä yhteistyötä alueen muiden nuorten tekijöiden kanssa. Rovaniemi on Lapin city, joten Pohojosen Possen tuotteet ovat kravatteja ja muita kaupunkielämässä tarvittavia vaatekappaleita. Kemijärven kalsarimallisto taas on hengeltään maalaisempi. Muuttotappiosta pitkään kärsinyt Sallan kunta esittäytyy uudessa mekkomallistossa. Mieland esittelee seitsemän mekkoa, joiden painatusten ja kuosien aiheet kertovat tyhjenevistä taloista ja erämaasta, mutta myös paluumuuttovisiosta, jossa Salla täyttyy jälleen asukkaista. Mekot on nimetty Sallan kylien mukaan. Malliston tarkoitus ei ole voivotella Itä-Lapin kohtaloa, vaan tuoda kipeä asia esille hauskalla tavalla, mahdollisuutena. Pienemmistä sarjoista hyväntuulisimpia on Ajankohtaista - painokuosi, johon on kerätty lappilaisten sanomalehtien otsikoita syksyltä Mukaan kelpasivat tietysti vain hyvät uutiset. Lähteet: Helsingin Sanomat ; radion uutiset ( ); ( ) 4

6 1.1c Ajatuksia optimismista Optimismi on lähellä käsitettä positiivinen ajattelu. Tyypillistä optimistille on, että hän odottaa, että hänelle tapahtuu tulevaisuudessa hyviä asioita. Optimismi voi olla myös tulkintatyyli: optimisti osaa ottaa onnistumisensa omaksi ansiokseen ja pystyy selittämään pois epäonnistumisensa. Ihmisellä on taipumus ajatella optimistisesti. Meillä on toiveikkaita geenejä; selviytyäkseen on ihmiskunnasta tullut luontaisesti toiveikas. Sen huomaa, kun ajattelee esimerkiksi syöpää sairastavia, jotka ovat aika toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen. Sitä voimaa voi kuvata optimismiksi, toiveikkuudeksi tai elämänhaluksi. Jokin meitä pitää kiinni elämässä silloinkin, kun on vaikeaa. Itse asiassa suurin osa ihmisistä on optimisteja. Karkeasti arvioiden ehkä neljäsosa meistä on taipuvaisempi pessimismiin kuin optimismiin. Harva on kuitenkaan puhtaasti joko tai, me horjumme niiden välillä. Samaan ihmiseen mahtuu molempia taipumuksia. Toiveikkuudessa voimme olla jopa epärealistisia. Se on kuitenkin psykologian nykykäsityksen mukaisesti ihmiselle hyväksi, koska se auttaa meitä pysymään tyytyväisinä ja onnellisina. Vanhakantaisessa psykologiassa ajateltiin, että ihmisen tulee olla hyvin realistinen pärjätäkseen elämässä. Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että toiveikkaasti ajattelevat ihmiset ovat iloisempia ja terveempiä ja myös elävät pitempään kuin pessimistit. Optimisti huolehtii terveydestään usein paremmin kuin pessimisti. Tutkimukset osoittavat myös, että optimistit pitävät itsestään enemmän kuin pessimistit. Myös muut suhtautuvat heihin myönteisemmin kuin pessimisteihin, sillä optimismi heijastuu muihin ja tulee takaisin myönteisenä palautteena. Optimismi auttaa myös työelämässä, myönteinen ajattelu saa ihmisen luottamaan suorituksiinsa ja jopa suorittamaan enemmän. Optimisti voi toisaalta ottaa liiallisia riskejä, jotka voivat kostautua myös muille. Hän uskoo oikeudenmukaiseen maailmaan, joten, jos asiat menevät huonosti, vaikka hän yrittää parhaansa, hän voi romahtaa. Pessimisti voi aina sanoa, että tällaistahan elämä on ja tämä täytyy vain kestää. Optimistilla ei oikein ole selitystä tapahtuneelle. Lähde: Me Naiset

7 1.2 Skriv ett löpande sammandrag av följande text om miljön och lantbruket. Sammandraget ska vara ord långt. Det ska ge en klar bild av huvudtankarna i originaltexten utan att upprepa texten ordagrant. Skriv sammandraget på svenska på sida B av svarsblanketten för språkproven. Skriv tydligt. Räkna antalet ord i sammandraget och anteckna det nertill på sidan. Maatalousluonto Kissankäpälä ja mesimarja olivat vielä pari vuosikymmentä sitten yleisiä Suomen maaseudulla. Eivät ole enää. Viimeiset niityt ovat kasvamassa umpeen, hakamaat ja pientareet ovat kohta muisto vain. Näin siitä huolimatta, että maatalouden ympäristötuella on edistetty maatalousluonnon monimuotoisuuden säilymistä jo yli kymmenen vuotta. Erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta on vetänyt tutkimusta, jossa selvitettiin maatalouden ympäristötuen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Maatalousluonnon vointia on seurattu vuosina lähes 60 alueella. Tutkimuksen tuloksena on, että ympäristötuella kyllä on myönteinen vaikutus mutta se ei ole pystynyt pysäyttämään maatalousluonnon köyhtymistä. Esimerkiksi ympäristötuen perusosan saamisen velvoitteena on ollut se, että viljelijä pitää yllä luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa. Käytännössä viljelijää ei ole kuitenkaan velvoitettu mihinkään toimenpiteisiin. Kuussaaren mielestä ympäristötuen vaikuttavuutta pitää parantaa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on otettava käyttöön uusia keinoja. Niittyjen suojelemisella on todella kiire. Ne ovat lähes kadonneet tehomaatalouden ja hoitamattomuuden takia. Jäljellä on enää prosentti parhaiden päivien määristä, kertoo erikoistutkija Mikko Kuussaari. Jos rippeetkin katoavat, niiden mukana häviää koko joukko perinteisiä kasveja ja esimerkiksi perhosia. Kun niityillä ei enää laidunneta eikä niitä niitetä, ne kasvavat umpeen. Niittyjen säilyttäminen ei ole maanomistajalle helppoa. Kaikilla ei ole nykyään omasta takaa karjaa niitä laiduntamaan, ja lähimmät karjatilat voivat olla kymmenien kilometrien päässä. Niittyjen koneellinen niitto ei yleensä onnistu, koska maasto on kivistä ja usein kallioistakin. Maatalousluontoa ei meillä ole perinteisesti suojeltu suojelualueina. Arvokkaiden kohteiden suojeleminen voisi kuitenkin olla 6

8 1.1a Vireä viisikymppinen (r. 1 31) 1. Miten sodasta toipuminen näkyi Euroopassa? A Työpaikkoja alkoi löytyä yhä lähempää B Väestö rupesi liikkumaan enemmän C Autojen myynti kasvoi kaikkialla D Maat rupesivat lyhentämään velkojaan 2. Mitä teksti kertoo moottoripolkupyörien alkuajoista Suomessa? A Kotimaisia pyöriä ei aluksi ollut markkinoilla B Rata-ajon ensimmäiset MM-kisat järjestettiin meillä C Pyöriä koskevien lakien käsittely kesti kauan D Ihmiset eivät ensin luottaneet pyöriin 3. Miten moottoripolkupyörästä tuli mopo? A Kielenhuoltajat eivät pitäneet vanhasta nimestä B Nimi on johdettu ruotsin kielen moped-sanasta C Ihmiset mieltyivät tuotteen nimeen D Se voitti Kielitoimiston järjestämän nimikilpailun 4. Mitä uusi laki sanoi moposta? A Mopo rinnastettiin muihin moottoriajoneuvoihin B Uusilla mopoilla ei saanut ajaa missä tahansa C Moottorin tehoa ei haluttu rajoittaa D Ajoneuvon käytölle sallittiin monia vapauksia (r ) 5. Millaisia ongelmia mopoteollisuudessa ilmeni? A Valmistuslupia oli hankala saada B Säännöstely rajoitti tuotannon kasvua C Mopomerkkejä oli turhan paljon D Mopoja oli vaikea myydä ulkomaille 6. Miksi mopojen liikennevakuutus tuli pakolliseksi? A Kolaritilanteet johtivat epäoikeudenmukaisuuksiin B Vakuuttamaton pyörä oli usein huonokuntoinen C Kohonneisiin korvauksiin tarvittiin lisää rahaa D Vakuutuskilvet auttoivat ajoneuvon tunnistamisessa 7

9 7. Mitä artikkelissa sanotaan Tunturi 61 -moposta? A Sen menekki ylitti heti kaikki odotukset B Sen tehon salaisuus oli uusi pakoputki C Sen markkinointistrategia oli onnistunut D Sen nopeutta jouduttiin rajoittamaan 8. Mitä mopoille tapahtui 1970-luvulla? A Niiden hintaa jouduttiin laskemaan B Niiden tekniikkaa parannettiin C Niitä ruvettiin markkinoimaan uusille kohderyhmille D Niiden merkkivalikoimaa oli pakko karsia (r ) 9. Mikä oli mopon yksi kilpailuvaltti 70- ja 80-luvulla? A Moottorin tehoa saattoi itse lisätä B Se oli harvoin osallisena onnettomuuksissa C Minimopot olivat tyttöjenkin mieleen D Sen kotimaisuusaste oli edelleen korkea 10. Miten mopoilijoiden turvallisuutta pyrittiin lisäämään? A Tiukentamalla iäkkäiden ajoluvan saantia B Parantamalla pyörien aerodynamiikkaa C Vaatimalla lisävarusteiden käyttöä D Tekemällä virittäminen mahdottomaksi 11. Mitä kerrotaan nykyisistä mopoista? A Ne eivät ole yhtä kestäviä kuin aiemmat B Ne eivät enää saastuta ympäristöä C Niiden huippunopeus riippuu painosta D Niitä on enää vaikea tunnistaa mopedeiksi 8

10 1.1b Lappilaisia tarinoita designfirman tekstiileissä 12. Millainen tunnelma Mielandin toimistossa oli? A Kaikilla oli kova kiire B Väki näytti viihtyvän yhdessä C Työntekijät ihastelivat uusia tiloja 13. Mitä yrityksessä pidetään tärkeänä? A Toiminnan laajentamista Lapin ulkopuolelle B Toimitilan pysymistä Rovaniemellä C Lappilaisuuden tuomista esille 14. Mikä on vaikuttanut firman tuoteideaan? A Arkielämän vaatimukset B Lapin muinaiset tarinat C Materiaalien helppo saatavuus 15. Mikä synnytti idean Kemijärven yöjuna -kankaasta? A Hylättyjen rautatieasemien kohtalo B Tavallisten ihmisten vaikutusvalta C Mukavien matkavaatteiden tarve 16. Mitä Pohojosen Posse -mallistosta kerrotaan? A Rovaniemen kaupunki käyttää sitä mainonnassa B Se syntyi vuorovaikutuksessa tilaajien kanssa C Siihen kuuluu samoja tuotteita kuin muihin mallistoihin 17. Mikä on Salla-mekkomalliston sanoma? A Salla on Itä-Lapin helmi B Kaikki voi vielä kääntyä parhain päin C Kylien historiasta voi oppia 9

11 1.1c Ajatuksia optimismista 18. Mikä on luontaista optimistille? A Hän kuvittelee muiden pärjäävän huonosti B Hän uskoo menestymisensä johtuvan onnekkaista sattumista C Hän tulkitsee vastoinkäymiset parhain päin 19. Mistä vakavasti sairaat ovat tekstissä esimerkkinä? A Optimistiksi voi opetella B Sairauden pystyy voittamaan C Optimismi piilee jo perimässämme 20. Millainen on nykypsykologian käsitys optimismista? A Optimismin katsotaan voivan parantaa elämänlaatua B Optimistien epärealistisuutta pidetään vaarallisena C Optimismiin taipuvaisten määrä on lisääntymässä 21. Missä optimistit ovat erilaisia kuin pessimistit? A Optimistien on helpompi herättää myötämielisyyttä B Optimistit ovat terveysintoilijoita C Optimistit ihailevat itseään 22. Miten optimistin saattaa käydä? A Hän voi joutua pönkittämään heikentynyttä itsetuntoaan B Hänen hyväuskoisuutensa seuraukset voivat masentaa hänet C Hän voi joutua turvautumaan pessimistin ajattelutapaan 10

12 vastedes paikallaan. Valtio voisi tarjota maanomistajille kohteiden hoidon, arvioi Kuussaari. Maatalous on tehostunut niin, että kaikki maa käytetään viljelyyn. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvittaisiin enemmän avoimia viljelemättömiä alueita. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa on tutkittu maatalouden ympäristötuen vaikutusta vesistökuormitukseen. Tutkimuksen johtaja Eila Turtola sanoo: Näyttää siltä, että maatalouden vesistökuormituksen kasvu on vihdoin saatu pysähtymään. Fosforikuormitus kuitenkin vähenee vain hitaasti. Tähän on yhtenä syynä kotieläintuotannon yhä voimakkaampi keskittyminen. Maatilojen koot kasvavat, samoin niiden tuotanto. Eläimille syötetään paljon ostorehua, ja karjanlannan ravinteita, erityisesti fosforia, levitetään pelloille enemmän kuin kasvit tarvitsevat, koska jonnekin lanta pitää viedä. Tulevaisuudessa teknologian kehittyminen mahdollistaa lannan käsittelemisen sellaiseen muotoon, jossa fosfori voidaan erottaa ja levittää kasvien tarpeen mukaan. Ravinteita huuhtoutuu vesistöihin vähemmän, jos pellot pidetään kasvukauden ulkopuolellakin kasvipeitteisinä. Tehokkainta ravinnekuormituksen vähentämisen kannalta olisi pitää kasvien tai kasvinjätteiden peittäminä erityisesti vesistöjen varsilla olevat pellot. Nyt peltojen sijoitus on kuitenkin viljelijän valittavissa. Lähde: Ympäristö 3/

13 2 SANASTO JA RAKENTEET Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (23 47) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Hitchcockin ankara lapsuus Alfred Joseph Hitchcockin jyrmy ja jyhkeä 23 on kaikille elokuvataiteen ystäville yhtä tuttu kuin toisen Lontoon liepeillä ensi 24 päivänvalon nähneen ja varttuneen britin, Charles Chaplinin, kulkurihahmo. Toisaalta on sanottu, että kaikki tietävät Hitchcockin mutta 25 ei tunne häntä. Orson Welles on kutsunut elokuvaa 26, jonka pojalle voi lahjoittaa. Minkälaiset olivat pikku Alfredin saamat lelut, joista hän sai askelmat kauhun ja jännityksen maailmaan? Alfred syntyi 13. elokuuta hedelmien ja vihannesten tukku- ja vähittäiskauppiaan William Hitchcockin perheen kolmantena lapsena. Kotiolot olivat täynnä rajoituksia, kotona 28 olemaan erillään muista 23. A olemus B olio C olento 24. A kerralla B kertaa C kerrankin 25. A kukaan B ketään C joku 26. A paremmaksi leluksi B parhaana leluna C parhaaksi leluksi 27. A kuopus B kuopukseksi C kuopukselle 28. A pyrittiin B pyrkien C pyrkimällä 12

14 ihmisistä. Omissa oloissaan varttunut poika olikin varsin yksinäinen. Tarkkaileva vaitonaisuus ja varautuneisuus hallitsivat 29 läpi elämän. Monet luulevat, että olen hirviö. Todellisuudessa 30 monia asioita enemmän kuin he, Hithcock tunnusti. Hän kertoili mielellään tarinaa visiitistään poliisiputkaan, 31 isä lähetti hänet jonkin kolttosen takia. 32 kourassaan poika meni poliisiasemalle, missä hänet teljettiin lapun lukemisen jälkeen 33 selliin. Evästyksenä oli Näin me teemme tuhmille pojille. Tarina selittää Hitchcockin poliisien ja suljetun tilan 34 jopa niin näppärästi, että sen 35 voidaan epäillä. Isä-William ei nimittäin ollut kovin ankara mies, vaan enimmäkseen hyväntahtoinen ja emotionaalinen taatto, joka yritti kaikin tavoin hillitä tunteitaan. Lihavuutensa 36 Alfred oli koulussa ja pihapiirissä kuin Uuno Kailaan runon rampa poika pallokentän laidalla. Hölkkään vain kaulasta ylöspäin, hän vitsaili aikamiehenäkin. 29. A ohjaajan B ohjaajaa C ohjaaja 30. A pelkään B pelätään C pelkäisin 31. A jossa B jonne C jolloin 32. A Viestilappusen B Viestilappusta C Viestilappunen 33. A viiteen minuuttiin B viisi minuuttia C viideksi minuutiksi 34. A pelosta B pelon C pelottelun 35. A todenperäisyys B todenperäisyyttä C todenperäisyyden 36. A tähden B ansiosta C varalta 13

15 Lääkärit 37 mestariohjaajan pitkää ikää, kuuluivathan miehen 38 niin ryypyt kuin sikaritkin. Ylensyöminen antoi lohtua. Vihanneskauppiaan pojalle perunat maistuivat liikaakin. 39 yöllä Alfred usein vyöryi keittiöön pistelemään kyljyksiä. Joka aterialla oli perunoita myös aikuisiällä. Katolisen perheen vesa kävi tietenkin jesuiittakoulua, jossa pikkutarkkaan ja ankaraan järjestykseen kuuluivat myös remmillä 40 selkäsaunat. Hitchcock on todennut, että hänen säntillisyytensä käsikirjoitusten ja kuvausaikataulujen parissa on seurausta kouluaikojen täsmällisyydestä. Hitchcockin koulumenestys oli keskinkertainen. Hänen mieliaineensa oli maantieto. Hänen kaikkein 41 ilonsa perustuivat Lontoon linja-autojen karttoihin ja aikatauluihin. Niinpä hän 16-vuotiaana osasi karttoja 42 ulkoa jopa New Yorkin kaupunkikuvan ja ylpeili, että osasi luetella ulkomuistista kaikki Idän pikajunan väliasemat. 43 harrastukset vielä laajenivat, mukaan tulivat sanoma- 37. A hämmentyivät B hämmensivät C hämmästelivät 38. A oikkuihin B paheisiin C hyveisiin 39. A Herättyään B Herätäkseen C Herätettyään 40. A antamat B annetut C antavat 41. A riemukkaat B riemukkaimmat C riemukkaammat 42. A katselemalla B katseltuaan C katsellakseen 43. A Varhemmin B Sittemmin C Nyttemmin 14

16 lehtien rikossivut sekä mm. Edgar Allan Poen teokset. On mainittava myös Emma-äidin vahva ote nuorimmaiseensa. Kun Hitchcock oli jo naimisissa, äiti oli mukana lomareissuilla, 44 ohjaaja huolehti enemmän äitinsä kuin vaimonsa vuotiaana Alfred haaveili insinöörin urasta. Sellainen 46 tulikin, ihmissielun insinööri, kun karhea lapsuus 47 timantin. 44. A vaikka B joilla C kunhan 45. A hyvinvoinnista B hyvinvointia C hyvinvoinnin 46. A hänelle B hän C hänestä 47. A hioi B veisti C porasi Lähde: Seura 28/

17 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa otsikko ja sen numero. Kirjoituksen pituus on sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Tätä pientä iloa älä ota meiltä pois! Vaikka niityt tekstin 1.2 mukaan uhkaavat kadota, olet varmaan nähnyt perinteisen niityn tai kävellyt sellaisella. Kuvittele istuvasi kauniina kesäpäivänä niityn reunassa ja kirjoita kirje sen omistajalle. 2. Ihmisten ja paikkakunnan puolesta Paikkakunnallasi toimiva yritys päättää yhtäkkiä siirtää koko tuotantonsa ulkomaille. Laadi sanomalehteen kirjoitus, jossa kerrot, mitä päätös sinusta merkitsee ihmisille ja paikkakunnalle. 3. Ote optimistin/pessimistin päiväkirjasta (Valitse.) 4. Oikea jännäri TAI: Oikea kauhuelokuva Kirjoita kotisivullesi (blogiin) jännittävästä kirjasta tai kauhuelokuvasta. Referoi se lyhyesti, arvostele sitä ja kerro, miksi suosittelet tai et suosittele sitä muille. 16

18 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på deluppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a 11 x 1/0 p. x 3 33 p b c 11 x 1/0 p. x 2 22 p p. x 3 30 p x 1/0 p. x 1 25 p p. 7 *Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.