1 OSASTON ESITTELY TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...13

Transkriptio

1 1 OSASTON ESITTELY YLEISTÄ HALLINTO Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston hallintohenkilökunta TKK:n puhelinnumerot TFM:n tutkinto ohjelman kanslia Infopiste/vahtimestari TOIMIKUNNAT LABORATORIOT Teknillisen fysiikan laboratoriot Matematiikan laboratoriot OSASTON KIRJASTO TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE ALEMPI PERUSTUTKINTO Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne YLEMPI PERUSTUTKINTO Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne TUTKINTOJEN TAVOITTEELLISET JA SALLITUT SUORITTAMISAJAT JATKOTUTKINTO Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne PERIODIT, KURSSIMUOTOINEN LUENNOINTI JA NOPEASTI ETENEVÄ OPISKELIJA TFM TUTKINTO OHJELMA/TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) Perusopinnot P (80 op) Tutkinto ohjelman yhteiset opinnot O (20 op) Pääaineet, perusmoduuli A1 (20 op) ja jatkomoduuli A2 (20 op) TFM tutkintoohjelmassa...25 Teknillisen fysiikan pääaine...25 Matematiikan pääaine...26 Mekaniikan pääaine...27 Systeemitieteiden pääaine Sivuaine B1 (20 op) Vapaasti valittavat opinnot V (vähintään 10 op) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö K (10 op) TFM TUTKINTO OHJELMA/DIPLOMI INSINÖÖRIN TUTKINTO (120 OP) Pääaine A3 (20) op Sivuaine B2 (20 op) Erikoismoduuli C (20 op) Vapaasti valittavat opinnot W (vähintään 20 op) Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Diplomityö D (30 op) Pääaineet, syventävät moduulit A3 (20 op) TFM tutkinto ohjelmassa...32 Teknillisen fysiikan pääaine...32 Optiikan pääaine...33 Nanotekniikan pääaine...34 Energiatieteiden pääaine...35 Lääketieteellisen tekniikan pääaine...36 Matematiikan pääaine...38 Mekaniikan pääaine...38 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

2 Systeemi ja operaatiotutkimuksen pääaine TEKNIIKAN KANDIDAATIN JA DIPLOMI INSINÖÖRIN TUTKINNON VAIN SIVUAINEET KAIKILLE TUTKINTO OHJELMILLE...41 LTT/Laskennallinen tiede ja tekniikka...41 Diskreetti matematiikka TEKNIIKAN KANDIDAATIN JA DIPLOMI INSINÖÖRIN TUTKINNON VAIN SIVUAINEET MUILLE TUTKINTO OHJELMILLE KUIN TFM TUTKINTO OHJELMALLE...43 Energiatieteet OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT OPETUS JA TENTTIJAKSOT LUKU JA TENTTIJÄRJESTYKSET HOPS ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA TUTKINTOSÄÄNTÖJEN SIIRTYMÄKAUTEEN LIITTYVÄT HUOMAUTUKSET KURSSIT JA OPINTOJAKSOT TENTIT JA VÄLIKOKEET SUORITUSMERKINNÄT JA OPINTOREKISTERI OIKEUSTURVA JA KURINPITO TUTKINTO OHJELMAN VAIHTO JA KOULUTUSOHJELMAN VAIHTO TOISEN VAIHEEN VALINNAT OPINTOHYVITYS MUUALLA SUORITETUISTA OPINNOISTA TUTKINTOTODISTUS JA VALMISTUMINEN Alempi perustutkintotodistus tekniikan kandidaatin tutkinto Ylempi perustutkintotodistus diplomi insinöörin tutkinto Todistuksenjakotilaisuus Ura ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta KIRJASTOT Teknillisen korkeakoulun kirjasto OHJAUS JA OPINTONEVONTA TUUTOROINTI OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA OPINTO JA HARJOITTELUNEUVOJAT Yleinen opinto ohjaus TFM:n tutkinto ohjelman opintoneuvonta Perusopintojen opintoneuvojat TFM:n tutkinto ohjelman harjoitteluneuvoja TFM:n tutkinto ohjelman International Study Adviser Korkeakoulun harjoittelun suunnittelijat TFM:n tutkinto ohjelman opintorekisteri Opintotoimisto/TKK päärakennus OPINTOSOSIAALISET ASIAT SEKÄ MUU NEUVONTA JA OHJAUS Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja Isohenkilötoiminta Kiltahuone OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE OPETUSMENETELMÄT ARVIOINTI JA ARVOSTELU...68 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

3 5.3 PALAUTE HARJOITTELU TYÖNHAKUUN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT PALVELUT TKK:LLA HARJOITTELUN TAVOITTEET HARJOITTELUPAIKAN HAKEMINEN HARJOITTELUA KOSKEVAT OHJEET HARJOITTELURAPORTTI HARJOITTELUN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT OHJEET KANSAINVÄLINEN HARJOITTELU ULKOMAAN HARJOITTELUN APURAHAT OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA VALTAKUNNALLINEN JOO SOPIMUS KANSAINVÄLISET OPINNOT SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTO KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ KANDIDAATINTYÖN JA KANDIDAATTISEMINAARIN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ KANDIDAATINTYÖN JA KYPSYYSNÄYTTEEN KIELIVAATIMUKSET KANDIDAATTISEMINAARIN TOTEUTUS DIPLOMITYÖ DIPLOMITYÖHÖN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ KYPSYYSNÄYTE TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO OPETUS TÄYDENNYSKOULUTUS AVOIN YLIOPISTO OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS JATKO OPINTOJEN ALOITTAMINEN JATKOTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT LISÄTIETOJA JATKO OPINNOISTA TUTKIJAKOULUTUS TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN OSASTOSSA STUDIEVÄGLEDNING AVDELNINGEN FÖR TEKNISK FYSIK OCH MATEMATIK EXAMENSSTRUKTUR OCH MÅLSÄTTNING Lägre grundexamen målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen målsättning och uppbyggnad Praktik ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Undervisning, examination och utvärdering Läs och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor STUDIEHANDLEDNING...95 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

4 13 TKK:N KIRJASTOT KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA VASTAAVAT PROFESSORIT DIPLOMI INSINÖÖRIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA VASTAAVAT PROFESSORIT Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

5 1 OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman koulutus perustuu vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan antamiseen tiukan karsinnan läpäiseville opiskelijoille. Omaksuttuja tietoja ja valmiuksia opitaan soveltamaan monipuolisesti tieteen ja tekniikan eri aloilla. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osastosta valmistuu insinöörejä ja tohtoreita, jotka kykenevät toimimaan monilla tekniikan aloilla ja sopeutuvat toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin. Kolmasosa perustutkinnon suorittaneista jatkaa tohtoriksi. Keskimäärin joka neljäs Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut tohtori on peräisin teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta, vaikka opiskelijoiden sisäänotto on alle kymmenesosa koko korkeakoulun sisäänotosta. Osastosta valmistui vuonna 2005 diplomi insinöörejä 61, tekniikan lisensiaatteja 10 ja tekniikan tohtoreita 30. Vuonna 2005 koulutusohjelmaan kirjattiin 85 uutta opiskelijaa. Osaston ydinosaaminen perustuu vankkaan matemaattis luonnontieteelliseen koulutukseen ja sen soveltamiseen teollisuuden ja talouselämän nopeasti muuttuvissa ongelmissa. Tutkimuksen painoaloja ovat atomiskaalan materiaalifysiikka, nanofysiikka ja teknologia, optimointi ja systeemitieteet, uudet energiatieteet, biofysiikka ja biomateriaalit sekä numeerinen analyysi ja simulointi. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto vastaa omien erikoisalojensa lisäksi Teknillisen korkeakoulun muiden tutkinto ohjelmien matematiikan, sovelletun matematiikan ja fysiikan perusopetuksesta sekä tieteellisen laskennan perus ja jatko opetuksesta. Teknillisen fysiikan koulutusohjelma on valittu kaksi kertaa valtakunnalliseksi opetuksen laatuyksiköksi. Osasto on mukana neljässä Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikössä. Osaston laatua ja monitieteisyyttä edistetään verkottumisen avulla korkeakoulun muiden osastojen, Helsingin yliopiston, BioMag tutkimuskeskuksen, Fysiikan tutkimuslaitoksen, Rolf Nevanlinna instituutin, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja CSC Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa. Osaston ulkopuoliset tutkimuksen huippuyksiköt Kylmälaboratorio ja Neuroverkkojen tutkimusyksikkö rekrytoivat halukkaasti tutkijavoimaansa juuri teknillisen fysiikan opiskelijoista. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston tavoitteena on luoda Suomeen uusia huipputekniikan aloja olla tärkeä voimavara huipputekniikan teollisuusyrityksille tuottaa elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin korkean tason osaajia, vaikuttajia sekä tiedemiehiä ja naisia Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

6 1.2 Hallinto REHTORI johtaa, valvoo ja kehittää korkeakoulun toimintaa sekä vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Rehtori ratkaisee korkeakoulun yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai johtosäännössä toisin säädetä tai määrätä. Rehtorin tehtävänä on lisäksi toimia korkeakoulun hallituksen puheenjohtajana jakaa korkeakoululle myönnetyt määrärahat hallituksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti hyväksyä korkeakouluun otettavat opiskelijat päättää muun kuin professorin viran perustamisesta ja viran sijoittamisesta päättää opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta sekä nimittää johtosäännöllä rehtorin nimitettäväksi määrätyt virkamiehet. Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa. KORKEAKOULUN HALLITUS on korkeakoulun ylin päättävä elin. Tammikuun alusta 2005 aloitti päättyvän kautensa hallitus, johon kuuluvat rehtori, vararehtorit sekä kymmenen muuta jäsentä. Professorit valitsevat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Muu korkeakoulun henkilökunta valitsee keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Neuvottelukunta valitsee kaksi korkeakoulun ulkopuolista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä. Hallituksen tehtävänä on kehittää korkeakoulun toimintaa. Hallitus muun muassa hyväksyy korkeakoulun toiminta ja taloussuunnitelman sekä muut laajakantoiset suunnitelmat sekä päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Hallitus päättää myös koulutusohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös professorin virkaan nimittäminen. TIETEELLINEN NEUVOSTO on useamman osaston yhteinen elin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto kuuluu yhdessä tietotekniikan, automaatio ja systeemitekniikan sekä tuotantotalouden osastojen kanssa informaatiotekniikan tieteelliseen neuvostoon. Kuhunkin osastoryhmään asetetaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan tieteellinen neuvosto. Tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osastoryhmän kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt. Lisäksi tieteellisen neuvoston jäseninä ovat kustakin osastoryhmästä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee tieteelliseen neuvostoon yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

7 Tieteellisen neuvoston tehtävänä on: tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin ja apulaisprofessorin virkaa tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut asiat. OSASTONEUVOSTOON kuuluu 8 edustajaa osaston professorikunnasta, 4 henkilökunnasta ja 4 opiskelijoiden edustajaa. Lisäksi neuvostoon kuuluu yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen Osastoneuvoston tehtävänä on: tehdä ehdotukset toiminta ja taloussuunnitelmaksi hyväksyä osaston opetussuunnitelmat määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintöiden ja diplomitöiden ja muiden opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset hyväksyä osastossa suoritetut tutkinnot nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu osastoneuvoston tehtäviin tehdä esitys dosentin nimittämisestä sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston hallintohenkilökunta Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelma kuuluu hallinnollisesti Teknillisen fysiikan ja matematiikan osastoon, joka vastaa myös tutkintoohjelman opetuksesta. Osastonjohtaja Pekka Hautojärvi 3100 Osaston varajohtaja Peter Lund 3197 Hallintopäällikkö Riikka Mäki Ontto (hallinto ja talous) 3000 Koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala 3183 Opintosihteeri ja kv neuvoja Taru Bister Hämäläinen 3005 Harjoitteluneuvoja Satu Koskela TKK:n puhelinnumerot Tässä oppaassa esiintyvät puhelinnumerot ovat korkeakoulun alanumeroita ja soitettaessa koulun ulkopuolelta niiden eteen tulee 451. Korkeakoulun puhelinkeskuksen numero on TFM:n tutkinto ohjelman kanslia Tutkinto ohjelman kanslia (F258, osoite Otakaari 3, puh ) on avoinna opiskelijoita varten ma pe liukuvasta työajasta johtuen varmimmin klo ja Kanslia on suljettu juhannuksesta lähtien n. 5 viikkoa. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

8 Koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala 3183 Opintosihteeri Taru Bister Hämäläinen 3005 Opintorekisteriotteita saa huoneesta F Infopiste/vahtimestari Vahtimestari Eija Mutikainen 5111 Rakentajanaukio 2 C (fysiikan talo) Päärakennuksen vahtimestarit hoitavat päärakennuksessa olevien laboratorioiden vahtimestaripalvelut. 1.3 Toimikunnat Koulutuksen kehittämis ja arviointityöryhmä (KOKA) Jäseniä ovat: Osastonjohtaja prof. Pekka Hautojärvi pj. Linjajohtajat prof. Harri Ehtamo Systeemi ja informaatiotieteet prof. Timo Eirola Teknillinen matematiikka prof. Matti Kaivola Teknillinen fysiikka lisäksi kaksi opiskelijajäsentä, sihteerinä toimii koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala Toimikunnan tehtävänä on: kurssipalautteiden käsittely kurssien tenttitulosten analysointi tutkinnon rakenneasiat opetuksen kehittäminen kyselyjen järjestäminen 1.4 Laboratoriot Teknillisen fysiikan laboratoriot Lisäinformaatiota laboratorioista löytyy laboratorioiden www sivuilta, joille on linkit osaston www sivuilta tai OPTIIKKA JA MOLEKYYLIMATERIAALIT (Fysiikan talo ja Micronova) Esimies, professori Matti Kaivola 3151 akatemiaprofessori Olli Ikkala 3154 laboratorioinsinööri Timo Kajava 3165 Toimisto, sihteeri Orvokki Nyberg 3153 Laboratorio osallistuu Teknillisen fysiikan pääaineen opetukseen sekä vastaa Optiikan ja Nanotekniikan yhteistyöpääaineista F osaston osalta. Vastuullamme Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

9 ovat erityisesti laserfysiikan ja optiikan sekä molekyylimateriaalien ja polymeerifysiikan painopistealueiden opetus. Laboratorion tutkimustyössä painottuvat samat aihepiirit kuin opetuksessa: optiikka, laserfysiikka ja akustiset pinta aallot sekä polymeereihin ja makromolekyyleihin liittyvä molekyylitason materiaalifysiikka. Tutkimushankkeiden kirjo ulottuu puhtaasta perustutkimuksesta soveltaviin, teollisuuden kanssa yhteistyössä toteutettaviin projekteihin. Laboratorion nanopolymeerien tutkimus on osa laajempaa valtakunnallista bio ja nanopolymeerien tutkimusryhmää, joka on nimetty Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi vuosiksi Laboratorion optiikan ryhmä toimii TKK:n mikro ja nanoteknologiakeskuksessa Micronovassa osoitteessa Tietotie 3 ja molekyylimateriaaliryhmä F talossa osoitteessa Rakentajanaukio 2C. ENERGIATIETEET (Fysiikan talo ja Koneosaston päärakennus) Esimies, professori Rainer Salomaa 3199 professori Peter Lund 3197 yli insinööri Pertti Aarnio 3191 Toimisto, sihteeri Iris Holmqvist 3198 Laboratorio antaa opetusta ydinenergian (fissio ja fuusio) tuotantoon ja säteilytekniikkaan sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin ja tekniikoihin liittyvissä kysymyksissä. Laboratorio vastaa Energiatieteiden pääaineesta. Laboratorio perehdyttää tutkimusprojektiensa kautta erilaisten kokeellisten, matemaattisten ja laskennallisten menetelmien käyttöön vaativissa ja poikkitieteellisissä insinööritehtävissä (esim. prosessien numeerinen simulointi, virtausmallit). Laboratoriossa tehdään myös materiaalitutkimusta (mm. nanotekniikka). Alaan liittyvää tutkimustoimintaa tehdään yhteistyössä yritysten, TKK:n ja VTT:n yksiköiden, ulkomaisten yliopistojen ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Ajankohtaisia tutkimusprojekteja ovat mm. plasma ja fuusiofysiikka, polttokennot ja nanoaurinkokennot, hajautetut energiajärjestelmät, laserien sovellukset sekä ydintekniikka ja suurenergiafysiikka. Näitä esitellään tarkemmin laboratorion vuosikertomuksessa sekä www sivuilla. Energiatieteet laboratorio toimii Koneosaston päärakennuksen 4. kerroksessa, osoitteessa Otakaari 4. Laboratorion kokeellista tutkimusta tekevät ryhmät ovat F talossa. FYSIIKKA (Päärakennus) Esimies, professori Pekka Hautojärvi 3100 akatemiaprofessori Risto Nieminen 3105 professori Tapio Ala Nissilä 5807 professori Juhani von Boehm 3073 professori Esko Kauppinen professori Martti Puska 3106 laboratorioinsinööri Antti Laakso 5801 Toimisto, sihteeri Helena Suvanto 3119 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

10 Fysiikan laboratorio osallistuu Teknillisen fysiikan pääaineen tuottamiseen. Laboratorio vastaa myös suuresta osasta Teknillisen korkeakoulun muiden tutkinto ohjelmien fysiikan perusopetuksesta. Tohtorintutkintoon tähtäävä jatkoopetus ja tutkimus ovat myös keskeisessä asemassa. Fysiikan laboratorio mm. johtaa kansallista Materiaalifysiikan tutkijakoulua. Fysiikan laboratorio on TKK:n suurimpia. Henkilömäärä on noin 100, josta yli puolet on teekkareita tai jatko opiskelijoita. Ryhmätyöskentely ja korkeatasoinen infrastruktuuri luovat hyvät edellytykset opinnäytetöiden tekemiseen kaikilla tasoilla. Laboratoriossa toimii laskennallisen fysiikan tutkimusyksikkö, COMP, joka on Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö. Laboratoriolla on monipuoliset yhteydet lukuisiin ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joiden kanssa harjoitetaan tiivistä tieteellistä yhteistyötä ja tutkijanvaihtoa. Fysiikan laboratoriolla on vahva ote sekä perustutkimukseen että soveltavaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta kohdistuu kondensoituneen aineen ja materiaalien fysiikkaan, statistiseen fysiikkaan sekä kompleksisiin ilmiöihin. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat mm. puolijohteet, pintailmiöt ja nanorakenteet. Näiden tutkimusmenetelmät ovat sekä kokeellisia että teoreettis laskennallisia. Kokeellisista menetelmistä mainittakoon positronien annihilaatioon perustuvat mittaukset, atomivoimamikroskopia sekä elektronispektroskopia. Mallinnusmenetelmiä ovat mm. kvanttimekaaniset elektronirakennelaskut ja statistisen fysiikan erilaiset mallit yhdistettynä usein moniskaalamallinukseksi. Kasvavia toiminta alueita ovat laskennallinen biologinen fysiikka, jossa sovelletaan fysiikan menetelmiä elollisen luonnon ongelmiin molekyylitasolta biologisiin järjestelmiin, sekä laskennallinen nanoteknologia, jossa tutkitaan miniatyrisoitujen rakenteiden ominaisuuksia aina kvantti ilmiöiden tasolle. LÄÄKETIETEELLINEN TEKNIIKKA (Fysiikan talo) Esimies, professori Ari Koskelainen 3177 professori Pekka Meriläinen 3176 ma. professori Risto Ilmoniemi 3170 laboratorioinsinööri Tommi Noponen 5838 Toimisto, sihteeri Marita Stenman 3172 Lääketieteellisen tekniikan opetus yhdistää tiedon elollisen aineen fysiikasta ja modernista teknologiasta. Opetus ulottuu molekyyli ja solutason fysiikasta systeemitason ilmiöihin ja kuvantamismenetelmiin antaen vahvan pohjan perustutkimukselle sekä uusien mittaus ja hoitomenetelmien kehittämiselle. Laboratorion opintojaksot antavat perustietoja biologisesta fysiikasta, mallinnuksesta ja kuvankäsittelystä, fysiologisten systeemien mittaustekniikasta sekä terveydenhuollon teknologiasta ja instrumentoinnista. Tutkimusala tarjoaa hyvät mahdollisuudet jatko opintoihin. Laboratorion oma tutkimus tähtää solutason mekanismien ymmärtämiseen, aivojen ja sydämen toiminnan kartoittamiseen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Tutkimus on monitieteellistä ja verkostoitunutta. Laboratorion yksi keskeinen mittauspaikka, TKK:n, HUS:n ja Helsingin Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

11 yliopiston yhteinen BioMag laboratorio, lukeutuu maailman parhaiten varustettuihin biosähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuskeskuksiin. Lääketieteellisen tekniikan laboratorio johtaa kansallista tutkijakoulua Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä ja muodostaa osan Suomen Akatemian nimeämästä huippuyksiköstä Helsinki Brain Research Center. Yhteistyö alan johtavien suomalaisyritysten kanssa on tiivistä Matematiikan laboratoriot MATEMATIIKKA (Päärakennus) Esimies, professori Olavi Nevanlinna 3034 professori Juhani Pitkäranta 3024 professori Erkki Somersalo 2825 professori Gustaf Gripenberg 3025 professori Timo Eirola 3033 professori Esko Valkeila 3028 professori Matti Lassas 3069 laboratorioinsinööri Jouko Koskenniemi 3027 Toimisto, sihteerit Marita Katavisto, 3026 Anne Kyöstilä 3036 Mekaniikka professori Rolf Stenberg 5576 sihteeri Tuula Donskoi 3068 Matematiikan laitos antaa korkeakoulun kaikille osastoille tarpeellisen matematiikan perusopetuksen sekä vaativampaa erikoisopetusta. Laitos vastaa tämän lisäksi teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman matematiikan sekä mekaniikan pää ja sivuaineista ja kantaa päävastuun laskennallisen tieteen ja tekniikan verkostomaisesta opintosuunnasta. Laitoksella suoritetaan perustutkimusta matematiikan, erityisesti tekniikassa tarvittavien matemaattisten mallien ja numeeristen menetelmien alalta. Tutkimuksen painoaloja ovat funktionaalianalyysi, osittaisdifferentiaali ja integraaliyhtälöiden teoria, inversio ongelmat sekä tavallisten ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset ratkaisumenetelmät ja numeerinen lineaarialgebra. Matematiikan soveltamisessa tekniikkaan tehdään laajaa sekä kotimaista että kansainvälistä yhteistyötä mm. numeerisen analyysin ja laskennallisen mekaniikan ja inversiotehtävien alueella. Luonnontieteelliseen perustutkimukseen liittyvä laskentamenetelmien käyttö on myös kasvava yhteistyöalue. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

12 SYSTEEMIANALYYSI (Päärakennus) Esimies, professori Raimo P. Hämäläinen 3054 professori Harri Ehtamo 3058 professori Esa Saarinen 5856 professori Ahti Salo 3055 Toimisto, sihteeri Leena Porraskorpi 3056 Systeemianalyysin laboratorio antaa opetusta sovelletun matematiikan alalta kuten optimoinnin, simuloinnin, systeemiteorian, tilastotieteen ja stokastiikan alueilta sekä soveltavasta filosofiasta. Laboratorio vastaa tutkinto ohjelman systeemitieteiden, sekä systeemi ja operaatiotutkimuksen pää ja sivuaineista. Laboratoriossa tutkitaan teknistaloudellisten systeemien matemaattisia malleja sekä systeemiajattelun ja päätöksenteon tukemisen menetelmiä. Aiheita ovat mm. laajojen järjestelmien optimointimallit, riskianalyysi, investointiteoria, teknologian ennakointi, päätösanalyysi, peliteoria, matemaattisten algoritmien tietokonetoteutukset, päätöksenteon tietokonetuki, teledemokratia, energiatalouden mallit ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Alalla on haastavia tutkimustehtäviä TKK:n lisäksi monissa tutkimuslaitoksissa. Laboratorio vastaa systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan tutkijakoulusta. Tutkijakoulu toimii yhteistyössä useiden alamme ulkomaisten huippuyksikköjen kanssa. Opiskelijoiden liikkuvuutta ulkomaille tuetaan aktiivisesti niin peruskuin jatko opiskeluvaiheessa. Laboratorion kotisivut antavat laajemman yleiskuvan opetuksestamme ja tutkimuksestamme. 1.5 Osaston kirjasto Teknillisen fysiikan ja matematiikan kirjasto (Päärakennus) Kirjastonhoitaja Auli Lumme 3099 Otakaari 1 M, 3. krs., h. U360A Aukioloajat ma ti to 9 16 pe Kirjastonhoitaja paikalla ma pe Kirjastossa on alan julkaisuja, kirjoja ja ammattilehtiä, joiden laina ajat ovat seuraavat: kirjat neljä viikkoa, diplomi ja lisensiaattityöt kaksi viikkoa, lehdet kaksi viikkoa. Kurssikirjoja saa yö ja viikonloppulainaan. Kirjaston lukusalissa on esillä sanakirjoja ja hakuteoksia. TFM osaston kirjaston julkaisuja on hajasijoitettu laboratorioiden kirjastoihin, jotka on listattu luvussa 13. Kirjastolla on WWW kotisivu: kirjasto/ Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

13 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi insinöörin, arkkitehdin tai maisema arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi insinöörin, arkkitehdin ja maisema arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

14 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatko moduuli A2 20 op Perus moduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op) kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkintoohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op) vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op) sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Arkkitehtuurin ja maisema arkkitehtuurin tutkinto ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää ja sivuainetta. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

15 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

16 tutkinto ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkintoohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatko moduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Diplomi insinöörin tutkinto 120 op Pää ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

17 perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto ohjelmista tai toisesta kotitai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikan kurssiluettelo tullaan kokoamaan lukuvuoden opetusohjelmaan. Lukuvuonna tutkinto ohjelmien suunnittelemat M moduulin sisällöt saattavat poiketa yllämainitusta yleisohjeesta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

18 Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolain muutos (556/2005) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ko. yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita sekä TKK:n jossakin koulutusohjelmassa jo opiskelevia opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen tutkinto ohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomiinsinöörin/arkkitehdin/maisema arkkitehdin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomiinsinööriksi/ arkkitehdiksi/maisema arkkitehdiksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta (3+2). Koska diplomi insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan kautta opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat saavat opiskeluoikeuden suoraan ylempään tutkintoon, ei tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa Teknillisessä korkeakoulussa erikseen tarkastella. Pelkästään ylempää tutkintoa Teknillisessä korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi insinöörin/arkkitehdin/maisema arkkitehdin tutkinnon tavoiteajaksi on asetettu kaksi vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tuohon tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta ja äitiys, isyys tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi lukukausi ilmoittautumisten yhteydessä. Tällöin esimerkiksi yhteisvalinnan kautta opinto oikeuden saaneella opiskelijalla voi olla diplomi insinööriksi/arkkitehdiksi/maisema arkkitehdiksi valmistumiseen aikaa yhdeksän vuotta (5+2+2), minkä lisäksi lakisääteiset poissaolot voivat vielä Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

19 pidentää tuota yhdeksää vuotta, koska ne eivät kuluta sallittua tutkinnon suorittamisaikaa. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea osastolta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin esittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma ja lisäaika myönnetään, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon opiskelijan opintojen kulku ja elämäntilanne. Esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun osallistumisesta johtuva opintojen hidastuminen voidaan hyväksyä perusteluksi. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneet syyt opiskelijan on esitettävä jatkoaikaa hakiessaan. Osastot antavat tarkemmat ohjeet lisäajan hakemisesta hakuprosessin tullessa ajankohtaiseksi muutaman vuoden kuluttua. 2.4 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luo uutta tieteellistä tietoa perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

20 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

21 2.5 Periodit, kurssimuotoinen luennointi ja nopeasti etenevä opiskelija Periodit Opetus TS 55. Yliopistossa annettava opetus sijoitetaan opetusjaksoihin, joita on neljä lukuvuodessa. Periodit ja niiden merkintätavat: Uudet merkintätavat opetuksen toteutusajankohdalle opetusohjelmaan (korvaa aikaisemmat merkinnät sl+kl, sl&kl, 1pl, 2pl, ht+vt jne.) I kurssi/opintojakso järjestetään vain ensimmäisen periodin aikana I II kurssi/oj järjestetään koko syyslukukauden mittaisena III IV kurssi/oj järjestetään koko kevätlukukauden mittaisena I IV kurssi/oj kestää koko lukuvuoden I, II, III, IV kurssi/oj järjestetään erillisenä/samansisältöisenä jokaisessa periodissa, jolloin opiskelija valitsee yhden periodin, jolloin hän kurssin suorittaa I, III kurssi/oj järjestetään erillisenä/samansisältöisenä ensimmäisessä ja kolmannessa periodissa I II, III IV kurssi/oj järjestetään erillisenä/samansisältöisenä syksyllä ja keväällä Kurssin kohdalla voi esiintyä esimerkiksi allaolevan kaltainen teksti: (4+2) III IV luennoidaan vuorovuosin, ensimmäisen kerran lukuvuonna (4+2) III IV föreläses vartannat år, första gången läsåret Muita lyhenteitä: vk=vuosikurssi järjestysluku/vk= suositeltava vuosikurssi, jolloin kurssi tulisi suorittaa tai mistä lähtien kurssi suositellaan suoritettavaksi Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

22 Kurssimuotoinen luennointi Lukuvuonna TS 2005 mukainen kurssimuotoinen opetus järjestetään alemman perustutkinnon ensimmäisen ja toisen vuosikurssin osalta täydellisenä. Joissakin muissa tutkinto ohjelmissa myös ylempien vuosikurssien opetus on kurssimuotoista. Teknillisessä fysiikassa ylemmät vuosikurssit saavat opintojaksomuotoista opetusta. Osaston www sivulla on selvitys tutkinnosta, jossa on sekä opintopisteitä että opintoviikkoja sekä korvaavuuslistoja. Seuraavina lukuvuosina siirrytään uusimuotoiseen opetukseen vuosiluokka kerrallaan niin, että perustutkintojen opetus annetaan kokonaisuudessaan opintojaksojen sijasta kursseina ensimmäisen kerran lukuvuonna Osastot voivat siirtyä antamaan tämän tutkintosäännön mukaista opetusta edellä esitettyä siirtymismenettelyä nopeammin. Kurssimuotoisessa v tutkintosäännössä kurssin koodi on esim. Tfy (professuurikoodin Tfy 3 jälkeen on neljä numeroa). Pääsääntöisesti TFMosastolla professorikoodin jälkeisen nelinumeroisen luvun ensimmäinen numero ilmaisee vuosikurssia, jolloin kurssia suositellaan suoritettavaksi esim. Mat 1.1xxx ensimmäisellä, Tfy 3.2xxx toisella,tfy 56.3xxx kolmannella ja Mat 2.4xxx neljännellä vuosikurssilla. Opintojaksomuotoisessa v tutkintosäännössä opintojakson koodi on muodossa Tfy (professuurikoodin Tfy 3 jälkeen on kolme numeroa). TS 4. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Nopeasti etenevä opiskelija TS 66. Jos tämän tutkintosäännön (2005) mukaan opiskeleva suorittaa opintonsa nopeammin kuin uusimuotoista opetusta siirrytään antamaan, voidaan käyttää hyväksi vahvistettuja opintojaksojen ja kurssien vastaavuutta. Nopeasti etenevät opikelijat voivat suorittaa opintojaksoja kurssien sijasta. Niistä tulee sopia HOPSin yhteydessä. Viime kädessä moduulien sisällöstä vastuussa olevat antavat korvaavuudet. Moduulien laajuudet arvioidaan, mutta tutkinnon kokonaislaajuus lasketaan opintopisteiksi muutettuna (samalla kertoimella 1,5). Korvaavuuslistat oman osaston antamasta opetuksesta ovat osoitteessa Opetusohjelmassa on perustetut kurssit ja niitä vastaavat opintojaksot sekä luennointiajankohdat. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

23 2.6 TFM tutkinto ohjelma/tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) Teknillisen fysiikan ja matematiikan kandidaatin ohjelma 180 op Perusopinnot (P) 80 op Matematiikka (30 op) Mat Matematiikka L1 10 op I II/1.vk Mat Matematiikka L2 10 op III IV/1.vk Mat Matematiikka L3 10 op I II/2.vk Fysiikka (23 op) Tfy Fysiikka IA 4 op I/1.vk Tfy Fysiikka IB 4 op II/1.vk Tfy Fysiikka IIA 5 op III/1.vk Tfy Fysiikka IIB 5 op IV/1.vk Tfy Fysiikan laboratoriot. 5 op III IV/1.vk Tilastotiede ja Sovellettu matem, (8 op) Mat Sovellettu toda A 5 op I II/2.vk Mat Optimoinnin per. 3 op III IV/2.vk Tietotekniikka (10 op) T Tietokone työväl. 2 op I/1.vk T Ohjelmoinnin per. L 5 op I II/1.vk tai T Ohjelmoinnin per. Y Mat Sov. mat. tietok.työt Kemia (4 op) Tfy Modernia kemiaa fyysikoille Kielet (5 op) Kie /2 Toinen kotim.kieli Kie 98.xxxx Vieras kieli Johdatus opiskeluun Eri Johdatus opiskeluun 5 op III IV/1.vk 3 op I II, III IV/ 2.vk 4 op III IV/2.vk 1+1op.. /1.vk 3 op... /1.vk 0 op I II,III/1.vk Kandidaatintyö ja Seminaari yht. 10 op Jatkomoduuli A2 20 op Teknillinen fysiikka F300 2 Matematiikka F100 2 Mekaniikka F101 2 Systeemitieteet F200 2 Perusmoduuli A1 20 op Teknillinen fysiikka F300 1 Matematiikka F100 1 Systeemitieteet F200 1 Sivuaine B1 20 op Vapaasti valittavat väh. 10 op V Kaikki TKK kurssit Esim.:Taloutta Kieliä Filosofiaa Viestintää Harjoittelua Tutkinto ohjelman yhteiset (O) 20 op Mat Matematiikka L4 10 op III IV/2.vk Tfy Fysiikka IIIA 5 op I/2.vk Tfy Fysiikka IIIB 5 op II/2.vk Akh Perusopinnot P (80 op) Perusrakenteeltaan samanlaisia kaikille kandidaatinohjelmille, vaihtelevat ohjelmakohtaisten tarpeiden mukaan Vahva matemaattis luonnontieteellinen pohja opinnoille: matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka Yleisvalmiuksia luovia opintoja: kieltenopintoja F901 P Perusopinnot P (80 op) Matematiikan kurssit antavat perustiedot kaikilla insinöörialoilla välttämättömistä matemaattisista työkaluista. Nämä koostuvat differentiaali ja integraalilaskennasta, analyyttisestä geometriasta, lineaarialgebrasta, sarjoista ja kompleksimuuttujan funktioista, differentiaaliyhtälöistä sekä numeeristen menetelmien ja todennäköisyyslaskennan perusteista. Moduuli sisältää neljä fysiikan luentokurssia ja fysiikan laboratoriotyöt. Kursseilla käydään läpi klassisen fysiikan perusteet: mekaniikka, termodynamiikka, aaltoliike ja sähkö ja magnetismi. Laboratoriotöissä tutustutaan fysiikan ilmiömaailmaan kokeellisia mittauksia tehden ja niistä raportoiden. Luentokurssit ovat puolilukukauden mittaisia ja ne suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena. Laboratoriokurssi ajoittuu ensimmäisen vuoden kevääseen ja toisen vuoden syksyyn. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas