OPINTO OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO OPAS 2007 2008"

Transkriptio

1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelma Espoo 2007 OPINTO OPAS Teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

2 Teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Osaston kanslia PL 4100, TKK Otakaari 4 Puh. vaihde kanslia tai Fax kanslia e mail: etunimi.sukunimi@tkk.fi Toimittaja: Koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala ISSN xxxxxxx Helsinki Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

3 Hyvät teekkarit ja opettajat Yliopistot siirtyivät kaksiportaiseen tutkinnonrakenteeseen syksyllä Tekniikan kandidaatin eli alemman tutkinnon tavoitteena on teoreettisen pohjan ja tieteellisen ajattelutavan opettaminen. Sen ensisijainen tarkoitus on luoda valmiudet suorittaa ylempi, diplomi insinöörin tutkinto, joka on varsinainen korkeakoulumme tarjoama ammattitutkinto. Geneerisyytensä ansiosta teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opetus antaa valmiudet toimia asiantuntijana mitä erilaisimmissa tehtävissä. Tutkinto ohjelma kannustaa erityisesti itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Tavoitteena on, että puolet osastomme diplomi insinööreistä jatkaa opintojaan päämääränään tekniikan tohtorin tutkinto, jonka tavoitteellinen suoritusaika on neljä vuotta. Erityistä huomiota on lukuvuonna kiinnitetty toimivan palautejärjestelmän käyttöönottoon. Kaikki peruskurssit ovat sähköisen palautejärjestelmän piirissä ja niille on perustettu neljän hengen palauteryhmiä, jotka kokoontuvat muutaman kerran kuukaudessa. Palauteryhmät koostuvat kurssin opettajasta ja opiskelijoista. Palauteryhmien tarkoituksena on antaa välitöntä palautetta kurssin hyvistä puolista ja ongelmakohdista. Näillä palautteilla on ensiarvoisen tärkeä tehvävä kurssin kehittämisessä kurssin ollessa vielä käynnissä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on auditoida korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiä ja näin tukea korkeakoulujen laadunvarmistuksen kehittämistä. Auditointiaineiston kokoaminen on parhaillaan käynnissä. Auditointivierailu on marras joulukuussa ja auditoinnin loppuraportti julkistetaan alkuvuonna Laadunvarmistus tuottaa koulutukseen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät koulutukseen hakijat, henkilökunta ja opiskelijat samoin kuin korkeakoulun ulkopuoliset yhteisöt. Tarkoituksena on selventää myös opiskeluun ja opintohallintoon liittyviä prosesseja. Opiskelun tukipalveluja kehitetään jatkuvasti. Tukipalvelut voivat olla hyvänä apuna helpottamassa käytännön rutiinien tai opiskeluun liittyvien ongelmien selvittelyä. Opiskelijoiden päämääränä tulee olla tuloksellinen opiskelu ja oppiminen. Tähän ei tarvita huippulahjakkuutta eikä välttämättä huippuyliopistoakaan. Oppiminen ja luovuus eivät ole kiinni älykkyydestä, mitä sillä sitten ikinä tarkoitetaankin, vaan tunteesta. Aidon tunteen voi vain herättää toinen, joka osoittaa aitoa kiinnostusta oppilasta kohtaan, totesi lääkäri Antti Heikkilä Helsingin Sanomissa. Lukuvuonna valmistuvat tutkinto ohjelman ensimmäiset tekniikan kandidaatit. Kandidaatit ovat saaneet hyvän teoreettisen pohjan syventääkseen valitsemansa alan tietoja ja valmistuakseen oman alansa erityisasiantuntijaksi. Hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta Otaniemessä Koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

4 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

5 1 OSASTON ESITTELY YLEISTÄ HALLINTO Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston hallintohenkilökunta TKK:n puhelinnumerot TFM:n tutkinto ohjelman kanslia (Konetalo) Infopiste/vahtimestari (Fysiikan talossa Pl 2200) Infopiste/vahtimestari (Konetalossa Pl 4100) TOIMIKUNNAT LABORATORIOT Teknillisen fysiikan laboratoriot Matematiikan laboratoriot OSASTON KIRJASTO TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE ALEMPI PERUSTUTKINTO Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne YLEMPI PERUSTUTKINTO Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne TUTKINTOJEN TAVOITTEELLISET JA SALLITUT SUORITTAMISAJAT JATKOTUTKINTO Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne PERIODIT, KURSSIMUOTOINEN LUENNOINTI JA NOPEASTI ETENEVÄ OPISKELIJA MUUNTOKERTOIMEN KÄYTTÖ JA MÄÄRITTELY TFM TUTKINTO OHJELMA/TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) Perusopinnot P (80 op) Tutkinto ohjelman yhteiset opinnot O (20 op) Pääaineet, perusmoduuli A1 (20 op) ja jatkomoduuli A2 (20 op) TFM tutkintoohjelmassa...28 Teknillisen fysiikan pääaine...28 Matematiikan pääaine...28 Mekaniikan pääaine...29 Systeemitieteiden pääaine Sivuaine B1 (20 op) Vapaasti valittavat opinnot V (vähintään 10 op) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö K (10 op) TFM TUTKINTO OHJELMA/DIPLOMI INSINÖÖRIN TUTKINTO (120 OP) Pääaine A3 (20) op Sivuaine B2 (20 op) Erikoismoduuli C (20 op) Vapaasti valittavat opinnot W (vähintään 20 op) Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Diplomityö D (30 op) Pääaineet, syventävät moduulit A3 (20 op) TFM tutkinto ohjelmassa...33 Teknillisen fysiikan pääaine...34 Optiikan pääaine...35 Nanotekniikan pääaine...36 Energiatieteiden pääaine...37 Lääketieteellisen tekniikan pääaine...38 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

6 Matematiikan pääaine...40 Mekaniikan pääaine...40 Systeemi ja operaatiotutkimuksen pääaine TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN OSASTON TARJOAMAT, VAIN SIVUAINEENA SUORITETTAVAT MODUULIT KAIKILLE TUTKINTO OHJELMILLE...43 LTT/Laskennallinen tiede ja tekniikka...43 Diskreetti matematiikka TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN OSASTON TARJOAMAT, VAIN SIVUAINEENA SUORITETTAVAT MODUULIT MUILLE KUIN TFM TUTKINTO OHJELMALLE...46 Energiatieteet OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT OPETUS JA TENTTIJAKSOT LUKU JA TENTTIJÄRJESTYKSET HOPS ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA TUTKINTOSÄÄNTÖJEN SIIRTYMÄKAUTEEN LIITTYVÄT HUOMAUTUKSET KURSSIT JA OPINTOJAKSOT TENTIT JA VÄLIKOKEET SUORITUSMERKINNÄT JA OPINTOREKISTERI OIKEUSTURVA JA KURINPITO TUTKINTO OHJELMAN VAIHTO JA KOULUTUSOHJELMAN VAIHTO OPINTOHYVITYS MUUALLA SUORITETUISTA OPINNOISTA TUTKINTOTODISTUS JA VALMISTUMINEN Alempi perustutkintotodistus tekniikan kandidaatin tutkinto Ylempi perustutkintotodistus diplomi insinöörin tutkinto Todistuksenjakotilaisuus Ura ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta KIRJASTOT Teknillisen korkeakoulun kirjasto OHJAUS JA OPINTONEVONTA TUUTOROINTI OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA OPINTO JA HARJOITTELUNEUVOJAT Yleinen opinto ohjaus TFM:n tutkinto ohjelman opintoneuvonta Perusopintojen opintoneuvojat TFM:n tutkinto ohjelman harjoitteluneuvoja TFM:n tutkinto ohjelman International Study Adviser Korkeakoulun harjoittelun suunnittelijat TFM:n tutkinto ohjelman opintorekisteri Opintotoimisto/TKK päärakennus OPINTOSOSIAALISET ASIAT SEKÄ MUU NEUVONTA JA OHJAUS Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja Isohenkilötoiminta Kiltahuone OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE OPETUSMENETELMÄT...67 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

7 5.2 ARVIOINTI JA ARVOSTELU PALAUTE HARJOITTELU TYÖNHAKUUN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT PALVELUT TKK:LLA HARJOITTELUN TAVOITTEET HARJOITTELUPAIKAN HAKEMINEN HARJOITTELUA KOSKEVAT OHJEET HARJOITTELURAPORTTI HARJOITTELUN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT OHJEET ULKOMAAN HARJOITTELUN APURAHAT OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA VALTAKUNNALLINEN JOO SOPIMUS KANSAINVÄLISET OPINNOT SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTO KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ KANDIDAATINTYÖN JA KANDIDAATTISEMINAARIN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ KANDIDAATINTYÖN JA KYPSYYSNÄYTTEEN KIELIVAATIMUKSET KANDIDAATTISEMINAARIN TOTEUTUS DIPLOMITYÖ DIPLOMITYÖHÖN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ KYPSYYSNÄYTE TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO OPETUS TÄYDENNYSKOULUTUS AVOIN YLIOPISTO OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS JATKO OPINTOJEN ALOITTAMINEN JATKOTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT LISÄTIETOJA JATKO OPINNOISTA TUTKIJAKOULUTUS TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN OSASTOSSA STUDIEVÄGLEDNING AVDELNINGEN FÖR TEKNISK FYSIK OCH MATEMATIK EXAMENSSTRUKTUR OCH MÅLSÄTTNING Lägre grundexamen målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen målsättning och uppbyggnad Praktik ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Undervisning, examination och utvärdering Läs och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor STUDIEHANDLEDNING...97 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

8 13 TKK:N KIRJASTOT KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA VASTAAVAT PROFESSORIT DIPLOMI INSINÖÖRIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA VASTAAVAT PROFESSORIT PAKOLLISEN VIERAAN KIELEN KURSSIT Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

9 1 OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman koulutus perustuu vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan antamiseen tiukan karsinnan läpäiseville opiskelijoille. Omaksuttuja tietoja ja valmiuksia opitaan soveltamaan monipuolisesti tieteen ja tekniikan eri aloilla. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osastosta valmistuu insinöörejä ja tohtoreita, jotka kykenevät toimimaan monilla tekniikan aloilla ja sopeutuvat toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin. Kolmasosa perustutkinnon suorittaneista jatkaa tohtoriksi. Keskimäärin joka neljäs Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut tohtori on peräisin teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta, vaikka opiskelijoiden sisäänotto on alle kymmenesosa koko korkeakoulun sisäänotosta. Osastosta valmistui vuonna 2006 diplomi insinöörejä 57, tekniikan lisensiaatteja 10 ja tekniikan tohtoreita 19. Vuonna 2006 koulutusohjelmaan kirjattiin 87 uutta opiskelijaa. Osaston ydinosaaminen perustuu vankkaan matemaattis luonnontieteelliseen koulutukseen ja sen soveltamiseen teollisuuden ja talouselämän nopeasti muuttuvissa ongelmissa. Tutkimuksen painoaloja ovat atomiskaalan materiaalifysiikka, nanofysiikka ja teknologia, optimointi ja systeemitieteet, uudet energiatieteet, biofysiikka ja biomateriaalit sekä numeerinen analyysi ja simulointi. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto vastaa omien erikoisalojensa lisäksi Teknillisen korkeakoulun muiden tutkinto ohjelmien matematiikan, sovelletun matematiikan ja fysiikan perusopetuksesta sekä tieteellisen laskennan perus ja jatko opetuksesta. Teknillisen fysiikan koulutusohjelma on valittu kaksi kertaa valtakunnalliseksi opetuksen laatuyksiköksi. Osasto on mukana neljässä Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikössä. Osaston laatua ja monitieteisyyttä edistetään verkottumisen avulla korkeakoulun muiden osastojen, Helsingin yliopiston, BioMag tutkimuskeskuksen, Fysiikan tutkimuslaitoksen, Rolf Nevanlinna instituutin, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja CSC Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa. Osaston ulkopuoliset tutkimuksen huippuyksiköt Kylmälaboratorio ja Neuroverkkojen tutkimusyksikkö rekrytoivat halukkaasti tutkijavoimaansa juuri teknillisen fysiikan opiskelijoista. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston tavoitteena on luoda Suomeen uusia huipputekniikan aloja olla tärkeä voimavara huipputekniikan teollisuusyrityksille tuottaa elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin korkean tason osaajia, vaikuttajia sekä tiedemiehiä ja naisia Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

10 1.2 Hallinto REHTORI johtaa, valvoo ja kehittää korkeakoulun toimintaa sekä vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Rehtori ratkaisee korkeakoulun yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai johtosäännössä toisin säädetä tai määrätä. Rehtorin tehtävänä on lisäksi toimia korkeakoulun hallituksen puheenjohtajana jakaa korkeakoululle myönnetyt määrärahat hallituksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti hyväksyä korkeakouluun otettavat opiskelijat päättää muun kuin professorin viran perustamisesta ja viran sijoittamisesta päättää opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta sekä nimittää johtosäännöllä rehtorin nimitettäväksi määrätyt virkamiehet. Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa. KORKEAKOULUN HALLITUS on korkeakoulun ylin päättävä elin. Tammikuun alusta 2005 aloitti päättyvän kautensa hallitus, johon kuuluvat rehtori, vararehtorit sekä kymmenen muuta jäsentä. Professorit valitsevat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Muu korkeakoulun henkilökunta valitsee keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Neuvottelukunta valitsee kaksi korkeakoulun ulkopuolista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä. Hallituksen tehtävänä on kehittää korkeakoulun toimintaa. Hallitus muun muassa hyväksyy korkeakoulun toiminta ja taloussuunnitelman sekä muut laajakantoiset suunnitelmat sekä päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Hallitus päättää myös koulutusohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös professorin virkaan nimittäminen. TIETEELLINEN NEUVOSTO on useamman osaston yhteinen elin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto kuuluu yhdessä tietotekniikan, automaatio ja systeemitekniikan sekä tuotantotalouden osastojen kanssa informaatiotekniikan tieteelliseen neuvostoon. Kuhunkin osastoryhmään asetetaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan tieteellinen neuvosto. Tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osastoryhmän kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt. Lisäksi tieteellisen neuvoston jäseninä ovat kustakin osastoryhmästä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee tieteelliseen neuvostoon yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

11 Tieteellisen neuvoston tehtävänä on: tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin ja apulaisprofessorin virkaa tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut asiat. OSASTONEUVOSTOON kuuluu 8 edustajaa osaston professorikunnasta, 4 henkilökunnasta ja 4 opiskelijoiden edustajaa. Lisäksi neuvostoon kuuluu yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen Osastoneuvoston tehtävänä on: tehdä ehdotukset toiminta ja taloussuunnitelmaksi hyväksyä osaston opetussuunnitelmat määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintöiden ja diplomitöiden ja muiden opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset hyväksyä osastossa suoritetut tutkinnot nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu osastoneuvoston tehtäviin tehdä esitys dosentin nimittämisestä sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston hallintohenkilökunta Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelma kuuluu hallinnollisesti Teknillisen fysiikan ja matematiikan osastoon, joka vastaa myös tutkintoohjelman opetuksesta. Osastonjohtaja Pekka Hautojärvi 3100 Osaston varajohtaja Peter Lund 3197 Hallintopäällikkö Riikka Mäki Ontto (hallinto ja talous) 3000 Koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala 3183 Opintosihteeri ja kv neuvoja Taru Bister Hämäläinen 3005 Harjoitteluneuvoja Satu Koskela TKK:n puhelinnumerot Tässä oppaassa esiintyvät puhelinnumerot ovat korkeakoulun alanumeroita ja soitettaessa koulun ulkopuolelta niiden eteen tulee 451. Korkeakoulun puhelinkeskuksen numero on TFM:n tutkinto ohjelman kanslia (Konetalo) Tutkinto ohjelman kanslia (huone K139, osoite Otakaari 4, puh ) on avoinna opiskelijoita varten ma pe liukuvasta työajasta johtuen varmimmin Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

12 klo ja Kanslia on suljettu juhannuksesta lähtien n. 5 viikkoa. Koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala 3183 Opintosihteeri Taru Bister Hämäläinen 3005 Opintorekisteriotteita saa huoneista K140 ja K Infopiste/vahtimestari (Fysiikan talossa Pl 2200) Vahtimestari Eija Mutikainen 5111 Rakentajanaukio 2 C Päärakennuksen vahtimestarit hoitavat päärakennuksessa olevien laboratorioiden vahtimestaripalvelut Infopiste/vahtimestari (Konetalossa Pl 4100) Vanhempi vahtimestari Vesa Korvenheimo 3406 Vahtimestari Virpi Nuutinen 3406 Vahtimestari Pekka Palovirta Toimikunnat Koulutuksen kehittämis ja arviointityöryhmä (KOKA) Jäseniä ovat: Osastonjohtaja prof. Pekka Hautojärvi pj. Linjajohtajat prof. Harri Ehtamo Systeemitieteet prof. Timo Eirola Matematiikka prof. Matti Lassas prof. Matti Kaivola Teknillinen fysiikka Opintoneuvoja Klausveikko Oinonen lisäksi kolme opiskelijajäsentä, sihteerinä toimii koulutussuunnittelija Anna Kaarina Hakala Toimikunnan tehtävänä on: kurssipalautteiden käsittely kurssien tenttitulosten analysointi tutkinnon rakenneasiat opetuksen kehittäminen kyselyjen järjestäminen 1.4 Laboratoriot Teknillisen fysiikan laboratoriot Lisäinformaatiota laboratorioista löytyy laboratorioiden www sivuilta, joille on linkit osaston wwwsivulta Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

13 OPTIIKKA JA MOLEKYYLIMATERIAALIT (Fysiikan talo ja Micronova) Esimies, professori Matti Kaivola 3151 akatemiaprofessori Olli Ikkala 3154 professori Janne Ruokolainen 2167 laboratorioinsinööri Timo Kajava 3165 Toimisto, sihteeri Orvokki Nyberg 3153 Laboratorio osallistuu Teknillisen fysiikan pääaineen opetukseen sekä vastaa Optiikan ja Nanotekniikan yhteistyöpääaineista F osaston osalta. Vastuullamme ovat erityisesti laserfysiikan ja optiikan sekä molekyylimateriaalien ja polymeerifysiikan painopistealueiden opetus. Laboratorion tutkimustyössä painottuvat samat aihepiirit kuin opetuksessa: optiikka, laserfysiikka ja akustiset pinta aallot sekä polymeereihin ja makromolekyyleihin liittyvä molekyylitason materiaalifysiikka. Tutkimushankkeiden kirjo ulottuu puhtaasta perustutkimuksesta soveltaviin, teollisuuden kanssa yhteistyössä toteutettaviin projekteihin. Laboratorion nanopolymeerien tutkimus on osa laajempaa valtakunnallista bio ja nanopolymeerien tutkimusryhmää, joka on nimetty Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi vuosiksi Laboratorion optiikan ryhmä toimii TKK:n mikro ja nanoteknologiakeskuksessa Micronovassa osoitteessa Tietotie 3. Molekyylimateriaaliryhmä muuttaa syksyllä 2007 vanhasta F talosta (Rakentajanaukio 2c) uuteen Nanopoli rakennukseen osoitteeseen Puumiehenkuja 2. ENERGIATIETEET (Konetalo ja Nanopoli) Esimies, professori Rainer Salomaa 3199 professori Peter Lund 3197 yli insinööri Pertti Aarnio 3191 Toimisto, sihteeri Iris Holmqvist 3198 "Laboratorio antaa opetusta ydinenergian (fissio ja fuusio) tuotantoon, säteilytekniikkaan sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin ja tekniikoihin liittyvissä kysymyksissä. Laboratorio vastaa Energiatieteiden pääaineesta. Tutkimusprojektien kautta on mahdollista perehtyä erilaisten kokeellisten, matemaattisten ja laskennallisten menetelmien käyttöön vaativissa ja poikkitieteellisissä insinööritehtävissä (esim. prosessien numeerinen simulointi tai virtausmallit). Laboratoriossa tehdään myös materiaalitutkimusta (mm. nanotekniikka). Alaan liittyvää tutkimustoimintaa tehdään yhteistyössä yritysten, TKK:n ja VTT:n yksiköiden, ulkomaisten yliopistojen sekä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Ajankohtaisia tutkimusprojekteja ovat mm. plasma ja fuusiofysiikka, polttokennot ja nanoaurinkokennot, hajautetut energiajärjestelmät, laserien sovellukset sekä ydintekniikka ja suurenergiafysiikka. Näitä esitellään tarkemmin laboratorion vuosikertomuksessa sekä www sivuilla. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

14 Energiatieteet laboratorio toimii Konetalon 4. kerroksessa, osoitteessa Otakaari 4. Laboratorion kokeellista tutkimusta tekevät ryhmät ovat Nanopolissa, Puumiehenkuja 2. FYSIIKKA (Päärakennus) Esimies, professori Pekka Hautojärvi 3100 akatemiaprofessori Risto Nieminen 3105 professori Tapio Ala Nissilä 5807 professori Juhani von Boehm 3073 professori Esko Kauppinen professori Martti Puska 3106 laboratorioinsinööri Antti Laakso 5801 Toimisto, sihteeri Helena Suvanto 3119 Fysiikan laboratorio osallistuu Teknillisen fysiikan pääaineen tuottamiseen. Laboratorio vastaa myös suuresta osasta Teknillisen korkeakoulun muiden tutkinto ohjelmien fysiikan perusopetuksesta. Tohtorintutkintoon tähtäävä jatkoopetus ja tutkimus ovat myös keskeisessä asemassa. Fysiikan laboratorio mm. johtaa kansallista Materiaalifysiikan tutkijakoulua. Fysiikan laboratorio on TKK:n suurimpia. Henkilömäärä on noin 100, josta yli puolet on teekkareita tai jatko opiskelijoita. Ryhmätyöskentely ja korkeatasoinen infrastruktuuri luovat hyvät edellytykset opinnäytetöiden tekemiseen kaikilla tasoilla. Laboratoriossa toimii laskennallisen nanotieteen tutkimusyksikkö, COMP, joka on Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö. Laboratoriolla on monipuoliset yhteydet lukuisiin ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joiden kanssa harjoitetaan tiivistä tieteellistä yhteistyötä ja tutkijanvaihtoa. Fysiikan laboratoriolla on vahva ote sekä perustutkimukseen että soveltavaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta kohdistuu kondensoituneen aineen ja materiaalien fysiikkaan, statistiseen fysiikkaan sekä kompleksisiin ilmiöihin. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat mm. puolijohteet, pintailmiöt ja nanorakenteet. Näiden tutkimusmenetelmät ovat sekä kokeellisia että teoreettis laskennallisia. Kokeellisista menetelmistä mainittakoon korkean erotuskyvyn elektronimikroskopia, nanoputkien ja hiukkasten tuottomenetelmät, positronien annihilaatioon perustuvat mittaukset, atomivoimamikroskopia sekä elektronispektroskopia. Mallinnus menetelmiä ovat mm. kvanttimekaaniset elektronirakennelaskut ja statistisen fysiikan erilaiset mallit yhdistettynä usein moniskaalamallinukseksi. Kokeellisessa tutkimuksessa kasvavia alueita ovat atomiresoluution elektronimikroskopia sekä nanomateriaalien, kuten hiilen nanoputkien ja nanohiukkasten tuotto ja sovellukset mm. elektroniikassa ja lääkkeiden kuljetuksessa. Mallinnuksessa tärkeitä toiminta alueita ovat laskennallinen biologinen fysiikka, jossa sovelletaan fysiikan menetelmiä elollisen luonnon ongelmiin molekyylitasolta biologisiin järjestelmiin, sekä laskennallinen nanoteknologia, jossa tutkitaan miniatyrisoitujen rakenteiden ominaisuuksia aina kvantti ilmiöiden tasolle. Nanomateriaalien kokeellinen tutkimusryhmä muuttaa syksyllä 2007 VTT:n tiloista (Biologinkuja 7) uuteen Nanopoli rakennukseen osoitteeseen Puumiehenkuja 2. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

15 LÄÄKETIETEELLINEN TEKNIIKKA (Fysiikan talo) Esimies, professori Risto Ilmoniemi 3170 professori Ari Koskelainen 3177 professori Pekka Meriläinen 3176 laboratorioinsinööri Mika Pollari 5609 Toimisto, sihteeri Marita Stenman 3172 Lääketieteellisen tekniikan opetus yhdistää tiedon elollisen aineen fysiikasta ja modernista teknologiasta. Opetus ulottuu molekyyli ja solutason fysiikasta systeemitason ilmiöihin ja kuvantamismenetelmiin antaen vahvan pohjan perustutkimukselle sekä uusien mittaus ja hoitomenetelmien kehittämiselle. Laboratorion opintojaksot antavat perustietoja biologisesta fysiikasta, mallinnuksesta ja kuvankäsittelystä, fysiologisten systeemien mittaustekniikasta sekä terveydenhuollon teknologiasta ja instrumentoinnista. Tutkimusala tarjoaa hyvät mahdollisuudet jatko opintoihin. Laboratorion oma tutkimus tähtää solutason mekanismien ymmärtämiseen, aivojen ja sydämen toiminnan kartoittamiseen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Tutkimus on monitieteellistä ja verkostoitunutta. Laboratorion yksi keskeinen mittauspaikka, TKK:n, HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteinen BioMag laboratorio, lukeutuu maailman parhaiten varustettuihin biosähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuskeskuksiin. Lääketieteellisen tekniikan laboratorio muodostaa osan Suomen Akatemian nimeämästä huippuyksiköstä Helsinki Brain Research Center. Yhteistyö alan johtavien suomalaisyritysten kanssa on tiivistä Matematiikan laboratoriot MATEMATIIKKA (Päärakennus) Esimies, professori Olavi Nevanlinna 3034 professori Juhani Pitkäranta 3024 professori Erkki Somersalo 2825 professori Gustaf Gripenberg 3025 professori Timo Eirola 3033 professori Esko Valkeila 3028 professori Matti Lassas 3069 laboratorioinsinööri Kenrick Bingham 3027 Toimisto, sihteerit Marita Katavisto, 3026 Anne Kyöstilä 3036 suunnittelija Katriina Korhonen 5498 Mekaniikka professori Rolf Stenberg 5576 sihteeri Tuula Donskoi 3068 Matematiikan laitos antaa korkeakoulun kaikille osastoille tarpeellisen matematiikan perusopetuksen sekä vaativampaa erikoisopetusta. Laitos vastaa Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

16 tämän lisäksi teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman matematiikan sekä mekaniikan pää ja sivuaineista ja kantaa päävastuun laskennallisen tieteen ja tekniikan verkostomaisesta opintosuunnasta. Laitoksella suoritetaan perustutkimusta matematiikan, erityisesti tekniikassa tarvittavien matemaattisten mallien ja numeeristen menetelmien alalta. Tutkimuksen painoaloja ovat funktionaalianalyysi, osittaisdifferentiaali ja integraaliyhtälöiden teoria, inversio ongelmat sekä tavallisten ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset ratkaisumenetelmät ja numeerinen lineaarialgebra. Matematiikan soveltamisessa tekniikkaan tehdään laajaa sekä kotimaista että kansainvälistä yhteistyötä mm. numeerisen analyysin ja laskennallisen mekaniikan ja inversiotehtävien alueella. Luonnontieteelliseen perustutkimukseen liittyvä laskentamenetelmien käyttö on myös kasvava yhteistyöalue. SYSTEEMIANALYYSI (Päärakennus) Esimies, professori Raimo P. Hämäläinen 3054 professori Harri Ehtamo 3058 professori Esa Saarinen 5856 professori Ahti Salo 3055 Toimisto, sihteeri Leena Porraskorpi 3056 Systeemianalyysin laboratorio antaa systeemitieteiden ja sovelletun matematiikan opetusta optimoinnin, simuloinnin, tilastotieteen ja stokastiikan alueilta, sekä soveltavasta filosofiasta. Laboratorio vastaa tutkinto ohjelman systeemitieteiden, sekä systeemi ja operaatiotutkimuksen pää ja sivuaineista. Laboratoriossa tutkitaan teknistaloudellisten systeemien matemaattisia malleja sekä systeemiajattelun ja päätöksenteon tukemisen menetelmiä. Aiheita ovat mm. laajojen järjestelmien optimointimallit, riskianalyysi, investointiteoria, teknologian ennakointi, päätösanalyysi, peliteoria, matemaattisten algoritmien tietokonetoteutukset, päätöksenteon tietokonetuki, teledemokratia, energiatalouden mallit ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Alalla on haastavia tutkimustehtäviä TKK:n lisäksi monissa tutkimuslaitoksissa. Laboratorio vastaa systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan tutkijakoulusta. Tutkijakoulu toimii yhteistyössä useiden alamme ulkomaisten huippuyksikköjen kanssa. Opiskelijoiden liikkuvuutta ulkomaille tuetaan aktiivisesti niin peruskuin jatko opiskeluvaiheessa. Laboratorion kotisivut antavat laajemman yleiskuvan opetuksestamme ja tutkimuksestamme. 1.5 Osaston kirjasto Teknillisen fysiikan ja matematiikan kirjasto (Päärakennus) Kirjastonhoitaja Auli Lumme 3099 Otakaari 1 M, 3. krs., h. U360A Aukioloajat ma to pe Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

17 Kirjastossa on alan julkaisuja, kirjoja ja ammattilehtiä, joiden laina ajat ovat seuraavat: kirjat neljä viikkoa, diplomi ja lisensiaattityöt kaksi viikkoa, lehdet kaksi viikkoa. Kurssikirjoja saa yö ja viikonloppulainaan. Kirjaston lukusalissa on esillä sanakirjoja ja hakuteoksia. TFM osaston kirjaston julkaisuja on hajasijoitettu laboratorioiden kirjastoihin, jotka on listattu luvussa 13. Kirjastolla on WWW kotisivu: kirjasto/ Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

18 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi insinöörin, arkkitehdin tai maisema arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi insinöörin, arkkitehdin ja maisema arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

19 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatko moduuli A2 20 op Perus moduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op) kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkintoohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op) vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op) sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Arkkitehtuurin ja maisema arkkitehtuurin tutkinto ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää ja sivuainetta. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

20 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee osoittaa: toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opiskelijalta vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Toinen kotimainen kieli Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa. 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella. 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Det obligatoriska provet i finska som det andra inhemska språket kan avläggas på följande sätt: 1. Genom att avlägga provet i det andra inhemska språket (finska) vid Tekniska högskolan, både den skriftliga (Kie ) och den muntliga delen (Kie ). 2. Genom att delta i kursen Kie Finska för svenskspråkiga vid Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

21 Tekniska högskolan. 3. Genom att avlägga ett motsvarande prov vid någon annan högskola. 4. Genom att avlägga provet i finska anordnat av Statens språkexamensnämnd. Detta intyg kompletteras med ett muntligt prov vid Tekniska högskolan. I det muntliga provet bör studenten visa kännedom om terminologin inom sitt eget fackområde. Pakollinen vieras kieli Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kolmen opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Kurssin arvosanan tulee olla vähintään 3 tai hyväksytty (arvostelussa hyväksytty/hylätty), jotta suoritus hyväksytään pakollisen vieraan kielen suoritukseksi tai osaksi sitä. Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit, lukuvuosi ovat luvussa 16 Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Vapauttavat kielikokeet Vapauttavia kielikokeita järjestetään englannin kielessä ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi tai suomi). Englannin kielen koe järjestetään neljästi vuodessa. Jos opiskelija läpäisee sekä kirjallisen (1 op) että suullisen (2 op) kokeen, hän saa 3 opintopistettä, mikä täyttää yliopiston pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset. Tasokokeeseen voi osallistua vain kerran. Toisen kotimaisen kielen koe tarkoittaa ruotsin kielen koetta niille opiskelijoille, joiden äidinkieli on suomi. Kokeessa testataan opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kokeessa on kirjallinen (1 op) ja suullinen (1 op) osio. Kirjallinen koe järjestetään yleisinä tenttipäivinä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään mahdollisuus suorittaa toisen kotimaisen kielen (ruotsi) koe syyslukukauden alussa. Provet i det andra inhemska språket är ett prov i finska för de studerande som har svenska som modersmål. I provet testas studerandens skriftliga (Kie ) och muntliga (Kie ) färdighet i finska. Det skriftliga provet anordnas vanligen på allmänna tentamensdagar. Opintokokonaisuus Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa vieraan kielen ja puheviestinnän opintokokonaisuus. Siitä annetaan erillinen todistus ja merkintä tutkintotodistukseen. Kielen opintokokonaisuuteen sisältyy vähintään 20 opintopistettä kielikeskuksen määrittelemiä kyseisen kielen kursseja. Kursseihin ei voi sisällyttää alkeiskursseja. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

22 Kielen opintokokonaisuuden kurssien painotetun keskiarvon on oltava vähintään 3. Lisäksi tarvitaan kolmen kuukauden harjoittelu, opiskelu tai oleskelu kohdekielisessä maassa. Siitä laaditaan noin nelisivuinen raportti, joka esitetään kielen vastuulehtorille. Puheviestinnän opintokokonaisuus on yhteensä 15 opintopistettä. Kokonaisuuteen kuuluu kielikeskuksen määrittelemiä puheviestinnän kursseja. Lisäksi opiskelija tekee yksilöllisen viestintätyön, jonka hän raportoi ja esittää suullisesti viestinnän vastuulehtorille. Kielen opintokokonaisuus ja puheviestinnän opintokokonaisuus sijoitetaan vapaasti valittavat opinnot moduuliin. Kielitodistukse Vaihto opiskelijaksi ulkomaille hakeva opiskelija voi suorittaa kielitestin ja saada tarvittavan kielitodistuksen kielikeskuksesta. Kielitestistä sovitaan kyseisen kielen opettajan kanssa. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkintoohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

23 diplomityöstä (30 op). Aine ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatko moduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Diplomi insinöörin tutkinto 120 op Pää ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto ohjelmista tai toisesta kotitai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

24 Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot moduuli (10 op). Moduulin tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä ja opinnot kooskuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan opinnot ovat TFM tutkinto ohjelmassa pääainekohtaisia. Opiskelijat suorittavat omaan pääaineeseensa liittyvän tieteen metodiikkamoduulin. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Lähemmin kielitaidon osoittamisesta kohdassa 2.1.2/Kielitaito Harjoittelu Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelmassa ei ylempään perustutkintoon voi sisältyä harjoittelua. Harjoittelusta lisää kappaleessa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolain muutos (556/2005) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ko. yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita sekä TKK:n jossakin koulutusohjelmassa Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

25 jo opiskelevia opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen tutkinto ohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomiinsinöörin/arkkitehdin/maisema arkkitehdin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomiinsinööriksi/ arkkitehdiksi/maisema arkkitehdiksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta (3+2). Koska diplomi insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan kautta opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat saavat opiskeluoikeuden suoraan ylempään tutkintoon, ei tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa Teknillisessä korkeakoulussa erikseen tarkastella. Pelkästään ylempää tutkintoa Teknillisessä korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi insinöörin/arkkitehdin/maisema arkkitehdin tutkinnon tavoiteajaksi on asetettu kaksi vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tuohon tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta ja äitiys, isyys tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi lukukausi ilmoittautumisten yhteydessä. Tällöin esimerkiksi yhteisvalinnan kautta opinto oikeuden saaneella opiskelijalla voi olla diplomi insinööriksi/arkkitehdiksi/maisema arkkitehdiksi valmistumiseen aikaa yhdeksän vuotta (5+2+2), minkä lisäksi lakisääteiset poissaolot voivat vielä pidentää tuota yhdeksää vuotta, koska ne eivät kuluta sallittua tutkinnon suorittamisaikaa. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea osastolta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin esittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma ja lisäaika myönnetään, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon opiskelijan opintojen kulku ja elämäntilanne. Esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun osallistumisesta johtuva opintojen hidastuminen voidaan hyväksyä perusteluksi. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneet syyt opiskelijan on esitettävä jatkoaikaa hakiessaan. Osastot antavat tarkemmat ohjeet lisäajan hakemisesta hakuprosessin tullessa ajankohtaiseksi muutaman vuoden kuluttua. 2.4 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

26 2.4.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luo uutta tieteellistä tietoa perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman opinto opas

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010-2011

OPINTO-OPAS 2010-2011 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010-2011 Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan ja matematiikan

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 5 2 KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO... 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 5 2 KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO... 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 5 2 KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO... 6 2.1 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU... 6 2.2 LAITOKSET... 7 2.2.1 Teknillisen fysiikan laitos... 7 2.2.2 Matematiikan

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden

Lisätiedot

TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI

TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI 2009-2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Lukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:

Lukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin: Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkintojen rakenteet, oppiaine-esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2010

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan opintosuunnasta valmistunut kasvatustieteen kandidaatti on pätevä lastentarhanopettaja Myös esikoulun osalta Esi- ja alkuopetuksen sivuaine ei

Lisätiedot

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille 28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Opinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa

Opinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa Opinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa Hallintotieteiden tiedekunta vastaa yhteiskuntatieteellisen alan opetuksesta ja tutkimuksesta Vaasan yliopistossa. Tutkintokoulutusta on annettu vuodesta

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon Vaasan yliopistossa on hyväksytty yhteiset Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteet http://www.uva.fi/fi/for/student/studying/information/compensation/.

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X HELSINKI Edita Prima

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat ja asiantuntijaryhmä

Yhteiset tutkinnon osat ja asiantuntijaryhmä Yhteiset tutkinnon osat ja asiantuntijaryhmä 15.5.2019 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Yhteiset tutkinnon osat laadun varmistaminen Työelämätoimikuntien tehtävänä on huolehtia ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 16.5.2019 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset ja määräykset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot