SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU LAITOKSET Teknillisen fysiikan laitos Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos HALLINTO JA YHTEYSTIEDOT Perustieteiden korkeakoulun hallinto Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman hallinnon yhteystiedot Infopisteet/vahtimestarit TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE ALEMPI PERUSTUTKINTO Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne YLEMPI PERUSTUTKINTO Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne TUTKINTOJEN TAVOITTEELLISET JA SALLITUT SUORITTAMISAJAT JATKOTUTKINTO TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KOULUTUSOHJELMA KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET PÄÄAINEIDEN RAKENNE TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) F901-P Perusopinnot P (80 op) F901-O Koulutusohjelman yhteiset opinnot O (20 op) Teknillisen fysiikan pääaine (F3005) Matematiikan pääaine (F3006) Mekaniikan pääaine (F3007) Systeemitieteiden pääaine (F3010) Sivuaine B1 (20 op) F901-V Vapaasti valittavat opinnot V (10 op) Kandidaattiseminaari, kypsyysnäyte ja kandidaatintyö K TFM.kand (10 op) Kandidaattiseminaarin toteutus Kielitaitovaatimukset ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO (120 OP) Teknillisen fysiikan pääaine (F3005) Optiikan pääaine (F3004) Nanotekniikan pääaine (F3003) Energiatieteiden pääaine (F3002) Lääketieteellisen tekniikan pääaine (F3001) Teknillisen fysiikan erikoismoduuli ja Tieteen metodiikan opinnot -moduuli 41 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

2 4.4.7 Matematiikan pääaine (F3006) Mekaniikan pääaine (F3007) Matematiikan ja mekaniikan erikoismoduuli ja Tieteen metodiikan opinnot -moduuli Systeemi- ja operaatiotutkimuksen pääaine (F3008) Systeemi- ja operaatiotutkimuksen erikoismoduuli ja Tieteen metodiikan opinnot -moduuli Ylemmän tutkinnon sivuaine F901-W Vapaasti valittavat opinnot W (20 op) Diplomityö D (30 op) Aiheen hakeminen Arvostelu ja julkisuus Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN TARJOAMAT, VAIN SIVUAINEENA SUORITETTAVAT MODUULIT KAIKILLE KOULUTUSOHJELMILLE Laskennallinen tiede ja tekniikka/ltt (F3009) Diskreetti matematiikka (F3012) Energiatieteet (F3002) Mekaniikka (F3007) Perustieteiden laaja oppimäärä (F3011) OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT OPETUSPERIODIT JA TENTTIKAUDET LUKU- JA TENTTIJÄRJESTYKSET KURSSIT TENTIT JA VÄLIKOKEET SUORITUSMERKINNÄT JA OPINTOREKISTERI OIKEUSTURVA JA KURINPITO TOISEN VAIHEEN ELI MAISTERIVAIHEEN VALINNAT JA SISÄISTEN SIIRTYJIEN HAKUMENETTELY OPINTOHYVITYKSET MUUALLA SUORITETUISTA OPINNOISTA TUTKINTOTODISTUS JA VALMISTUMINEN Alempi perustutkintotodistus tekniikan kandidaatin tutkinto Ylempi perustutkintotodistus diplomi-insinöörin tutkinto Valmistumisjuhla AlumniNET KIRJASTOT Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen kirjasto Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA JOHDATUS OPISKELUUN SYKSYLLÄ TUUTOROINTI OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA OPINTO- JA HARJOITTELUNEUVOJAT Yleinen opinto-ohjaus Opintoneuvonta TFM-koulutusohjelmassa Ura- ja rekrytointipalvelut Otaniemessä Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) OPINTOSOSIAALISET ASIAT SEKÄ MUU NEUVONTA JA OHJAUS Opintotuki Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

3 6.5.2 Terveydenhoito Esteetön opiskelu AYY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja Isohenkilö- ja tuutoritoiminta Kiltahuone OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE OPETUSMENETELMÄT ARVIOINTI JA ARVOSTELU OPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN HARJOITTELU TYÖNHAKUUN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT PALVELUT HARJOITTELUN TAVOITTEET HARJOITTELUPAIKAN HAKEMINEN HARJOITTELUA KOSKEVAT OHJEET HARJOITTELURAPORTTI HARJOITTELUN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT OHJEET KANSAINVÄLINEN HARJOITTELU ULKOMAANHARJOITTELUN APURAHAT KANSAINVÄLINEN OPISKELU VAIHTO-OPISKELU KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖOHJELMAT KESÄKURSSIT JA -KOULUT ULKOMAILLA HARJOITTELU ULKOMAILLA DIPLOMITYÖ ULKOMAILLA KANSAINVÄLISTY AALTO-YLIOPISTOSSA ULKOMAILLA OPISKELUN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA JA TIETOLÄHTEITÄ AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JA OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JOUSTAVA OPINTO-OIKEUS (JOO) TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS JATKOTUTKINNOT JATKO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN ESITIETOVAATIMUKSET PÄÄTOIMINEN JA SIVUTOIMINEN JATKO-OPISKELU HAKU JATKOKOULUTUKSEEN JATKOTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT JATKO-OPINTOJEN RAHOITUS LISÄTIETOJA JATKO-OPINNOISTA TUTKIJAKOULUTUS TEKNILLISESSÄ FYSIIKASSA JA MATEMATIIKASSA Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

4 13 ATT STUDERA VID AALTO-UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR TEKNIKVETENSKAPER AALTO-UNIVERSITETET De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen Studier över högskolegränserna EXAMENSSTRUKTUR OCH MÅLSÄTTNING Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik STUDIER VID HÖGSKOLAN FÖR TEKNIKVETENSKAPER Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av utbildningsprogram STUDIER VID ANDRA HÖGSKOLOR STUDIEHANDLEDNING KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA VASTAAVAT PROFESSORIT DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA VASTAAVAT PROFESSORIT ERILLISET SIVUAINEET..104 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

5 1 AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Uusi yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Perus- ja jatko-opiskelijoita uudessa yliopistossa on ja henkilöstöä 5 000, joista professoreja noin 350. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aaltoyliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aaltoyliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aaltoyliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä Lisää Aalto-yliopistosta: Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

6 2 KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO 2.1 Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu (Aalto University School of Science) on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta ja tunnettu korkeatasoisesta ja vaikuttavasta tutkimuksestaan. Esimerkiksi vuonna 2010 korkeakoulustamme valmistui yli 40 prosenttia kaikista Aaltoyliopiston tohtoreista. Perustieteiden korkeakoulun keskeinen vahvuus on korkeatasoisessa tutkimuksessa. Korkeakoulussa toimii viisi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä, joista kaksi on toisen yliopiston koordinoimaa. Aaltoyliopiston vuonna 2009 teettämässä tutkimuksen arvioinnissa 18 parhaasta laitoksesta viisi ensimmäistä ja yhteensä yhdeksän oli Perustieteiden korkeakoulusta. Perustieteiden korkeakouluun kuuluu seitsemän ainelaitosta ja kolme erillislaitosta: Ainelaitokset Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Mediatekniikan laitos Teknillisen fysiikan laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan laitos Tuotantotalouden laitos Erillislaitokset Kielikeskus O. V. Lounasmaa -laboratorio Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa) BIT-tutkimuskeskus toimii osana tuotantotalouden laitosta. Korkeakoulu on mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa Fysiikan tutkimuslaitoksessa (HIP). Korkeakoulun osana toimii myös EIT ICT Labs, jonka tavoitteena on synnyttää dynaaminen ja itseään vahvistava eurooppalainen ICT-alan ekosysteemi. Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoamat neljä koulutusohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Lisäksi korkeakoulu on teknistieteellisellä alalla edelläkävijä kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana: Perustieteiden korkeakoulussa on yhteensä neljätoista englanninkielistä maisteriohjelmaa, joista useissa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

7 Korkeakoulu on myös mukana poikkitieteellisessä International Design Business Management (IDBM) -ohjelmassa. IDBM on Aalto-yliopiston neljän korkeakoulun yhteinen maisteri- ja sivuaineohjelma, jonka tavoitteena on yhdistää tekniikan, kaupallisen alan ja muotoilun osaajat esimerkiksi uusien tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehityksessä ja painottaa designin tärkeyttä kilpailutekijänä. Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Lisätietoja: Perustieteiden korkeakoulu pähkinänkuoressa (2011) TkK- tai DI-tutkintoa suorittavia Tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavia Opiskelijoita yhteensä (joista tutkintoa suorittavia kansainvälisiä opiskelijoita) 11 % Henkilökuntaa n Professoreita 81 Vuonna 2011 valmistuneet: Diplomi-insinöörit 155 Tekniikan kandidaatit 220 Tekniikan tohtorit Laitokset Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman (TFM) opetuksen järjestävät teknillisen fysiikan laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos sekä lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Teknillisen fysiikan laitos Laitoksen johtaja: Varajohtaja: professori Matti Kaivola professori Martti Puska Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@aalto.fi ellei toisin ole mainittu. Yhteystiedot: Päärakennus, Otakaari 1 M (PL 11100) Professori Tapio Ala-Nissilä Professori Adam Foster Professori Antti-Pekka Jauho Professori Risto Nieminen Professori Martti Puska Professori Filip Tuomisto Yli-insinööri Klaus Rytsölä Toimisto: sihteeri Helena Suvanto Nanotalo, Puumiehenkuja 2 (PL 15100) Professori Sebastiaan van Dijken (sebastiaan.van.dijken@aalto.fi) Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

8 Professori Olli Ikkala Professori Esko Kauppinen Professori Peter Liljeroth Professori Janne Ruokolainen Professori Mika Sillanpää Professori Päivi Törmä Laboratorioinsinööri Timo Kajava Toimisto: sihteeri Orvokki Nyberg Konetalo, Otakaari 4 (PL 14100) Professori Mikko Alava Professori Peter Lund Professori Rainer Salomaa Yli-insinööri Pertti Aarnio Toimisto: sihteeri Eila Jylkäs Micronova, Tietotie 3 (PL 13500) Professori Ari Friberg Professori Matti Kaivola Toimisto: sihteeri Orvokki Nyberg (Nanotalo) Teknillisen fysiikan laitoksella tehtävä tutkimus palvelee monipuolisesti perus- ja jatko-opiskelijoiden koulutusta. Laitokselta valmistuu vuosittain noin diplomi-insinööriä ja tekniikan tohtoria. Koulutus tapahtuu tutkimusryhmissä, joissa opiskelijat saavat yksilöllistä ohjausta käytännön tutkimustyöhön: oman tutkimusaiheen hahmottamiseen, kokeelliseen ja teoreettiseen tutkimustyöhön, julkaisujen kirjoittamiseen ja esiintymiseen kansainvälisissä kokouksissa. Tutkimuksen tärkeimpiä rahoittajia ovat Suomen Akatemia, Tekes ja EU:n puiteohjelmat. Pääsääntöisesti tutkimus tehdään yhteistyönä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja yhä enenevästi osana kansainvälisiä verkostoja. Monet jatko-opiskelijat on palkattu opetusministeriön rahoittamiin kansallisiin tutkijakouluihin, joista fysiikan alan suurinta, materiaalifysiikan tutkijakoulua johdetaan Teknillisen fysiikan laitokselta. Myös monet yksityiset säätiöt rahoittavat jatko-opintoja merkittävällä panoksella. Kokeellisessa fysiikassa pääpaino on nanomateriaalien ja -rakenteiden valmistuksen, ominaisuuksien ja sovellusten tutkimuksessa. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat itsejärjestymiseen perustuvat funktionaaliset materiaalit, hiilen nanoputket ja nanohiukkaset, nanomagnetismi ja spintroniikka, nano-optiikka ja nanomateriaaleja hyödyntävät energiasovellukset. Kampuksen keskellä sijaitseva Nanotalo ja sen yhteyteen valmistunut kansallinen nanomikroskopiakeskus tarjoavat tutkimukselle ajanmukaiset resurssit. Nano-optiikan tutkimus on sijoittunut kampusalueen toiseen vahvaan kokeellisen tutkimuksen keskittymään, Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n yhteiseen mikro- ja nanotekniikan keskukseen, Micronovaan. Nanoteknologian ohella laitoksen kokeellisten ryhmien tutkimusaiheita ovat mm. puolijohdemateriaalit, katalyysireaktiot, laserfysiikka, mikroakustiikka ja laserablaatio. Teoreettinen ja laskennallinen fysiikka tukee kokeellista tutkimusta mallintamalla materiaaleja ja ilmiöitä sekä analysoimalla koetuloksia ennustei- Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

9 den avulla. Kvanttimekaaniset elektronirakennelaskut ovat materiaalien ominaisuuksien mallinnuksen perusta. Statistinen fysiikka on keskeisessä asemassa tutkittaessa kompleksisia materiaaleja ja ilmiöitä kuten kiteiden kasvua. Tällaisia ilmiöitä kuvataan moniskaalamallinnuksella. Laskennallisessa biologisessa fysiikassa sovelletaan fysiikan menetelmiä elollisen luonnon ongelmiin molekyylitasolta biologisiin järjestelmiin. Monihiukkaskvanttimekaniikan perusmenetelmiä sekä myös elektronirakennelaskuja käytetään nanorakenteiden ominaisuuksien ja ilmiöiden tutkimuksessa. Monihiukkaskvanttimekaniikka on keskeisessä roolissa tutkittaessa fermioni- ja bosonikvanttikaasujen perusominaisuuksia. Kvantti-informatiikan tutkimus tähtää tulevaisuuden kvanttitietokoneen realisointiin ja sen algoritmien kehittämiseen. Teknillisen fysiikan laitoksen teoreettisen ja laskennallisen fysiikan tutkimuksesta vastaa suurelta osin Suomen Akatemian Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö COMP, johon kuuluu seitsemän tutkimusryhmää. COMPin ryhmien lisäksi teoreettista ja laskennallista työtä tehdään laitoksella myös muissa tutkimusryhmissä, mukaan lukien kokeelliset ryhmät. Energia-alan tutkimus laitoksella on keskittynyt ydintekniikkaan ja säteilyfysiikkaan sekä uusiin energiatekniikoihin ja nanoteknologian energiasovelluksiin. Toiminta on voimakkaasti verkottunut kansainväliseen tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön. Ydintekniikkaan liittyvissä projekteissa perehdytään kokeellisten, matemaattisten ja laskennallisten menetelmien käyttöön vaativissa fissio- ja fuusioenergian poikkitieteellisissä insinööritehtävissä. Perusteet ydintekniikasta ja säteilyturvallisuudesta tarjotaan Energiatieteiden pääaineessa. Uusien energiateknologioiden tutkimus painottuu aurinko- ja polttokennojen kehittämiseen, hajautettuihin energiaratkaisuihin sekä energia-analyyseihin. Ajankohtaisia projekteja ovat nanoteknologian energiasovellukset ja energiaratkaisut ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tutkimustyö on verkottunutta, kansainvälistä ja sisältää yritysyhteistyötä. Opetus tarjotaan Energiatieteiden pääaineen kautta. Kurssit perehdyttävät uuden energian fysiikkaan ja sovelluksiin. Lisätietoa laitoksen opetuksesta ja tutkimuksesta: Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Laitoksen johtaja: professori Olavi Nevanlinna Varajohtaja: professori Ahti Salo Matematiikka Päärakennus, Otakaari 1 M (PL 11100) Professori Olavi Nevanlinna Professori Timo Eirola Professori Gustaf Gripenberg Professori Juha Kinnunen Professori Juhani Pitkäranta Professori Rolf Stenberg Professori Esko Valkeila Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

10 Professori Camilla Hollanti Professori Alexander Engström Laboratorioinsinööri Kenrick Bingham Suunnittelija Katriina Korhonen (lukujärjestys),vv Toimistosihteeri Anne Kyöstilä Laitos antaa matematiikan opetusta kaikille teknillisen alan korkeakouluille. Opetus koostuu peruskursseista ja syventävistä kursseista. Peruskursseilla käsitellään differentiaali- ja integraalilaskentaa, differentiaaliyhtälöitä, lineaarialgebraa, diskreettiä matematiikkaa, numeerisia menetelmiä ja tilastomatematiikkaa. Syventävillä kursseilla perehdytään jo laitoksen tutkimusaloihin. Opetuksessa vastataan tämän lisäksi teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman matematiikan sekä mekaniikan pää- ja sivuaineista sekä kannetaan päävastuu laskennallisen tieteen ja tekniikan sivuaineesta. Laitos antaa myös matematiikan ja mekaniikan jatkokoulutusta osallistuen viiden kansallisen tutkijakoulun toimintaan. Tutkimusta tehdään matematiikan, erityisesti tekniikassa tarvittavien matemaattisten mallien ja numeeristen menetelmien, alalta. Tutkimuksen painopistealoja ovat funktionaalianalyysi, osittaisdifferentiaali- ja integraaliyhtälöiden teoria, inversio-ongelmat sekä tavallisten ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset ratkaisumenetelmät, numeerinen lineaarialgebra ja stokastiikka. Matematiikan soveltamisessa tekniikkaan tehdään laajaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä mm. numeerisen analyysin, laskennallisen mekaniikan ja inversiotehtävien alueella. Luonnontieteelliseen perustutkimukseen liittyvä laskentamenetelmien käyttö on myös kasvava yhteistyöalue. Matematiikan kotisivut ( antavat laajemman yleiskuvan opetuksesta ja tutkimuksesta. Systeemianalyysi Päärakennus, Otakaari 1 M, (PL 11100) Yhteystiedot: Huoneet ja vastaanottoajat: Professori Raimo P. Hämäläinen Professori Harri Ehtamo Professori Ahti Salo Sihteeri Minna Westerlund Systeemianalyysin laboratorio antaa systeemitieteiden ja sovelletun matematiikan opetusta optimoinnin, päätöksenteon, simuloinnin, tilastotieteen ja stokastiikan alueilta. Laboratorio vastaa koulutusohjelman systeemitieteiden kandidaatin sekä systeemi- ja operaatiotutkimuksen pää- ja sivuaineista. Laboratoriossa tutkitaan teknistaloudellisten systeemien matemaattisia malleja sekä systeemiajattelun ja päätöksenteon tukemisen menetelmiä. Tutkimusaiheita ovat mm. päätösanalyysi, portfoliomallit, riskianalyysi, inves- Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

11 tointiteoria, teknologian ennakointi, peliteoria, laajojen järjestelmien optimointimallit, matemaattiset algoritmit ja niiden ohjelmointitoteutukset, tietokoneavusteinen päätöksenteko, matemaattinen taloustiede, ympäristö- ja ilmastopäätöksenteko sekä systeemiäly. Näihin aiheisiin liittyviä haastavia tutkimustehtäviä on Aalto-yliopiston lisäksi lukuisissa tutkimuslaitoksissa. Laboratorio on Systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan kansallista tutkijakoulua johtava ja koordinoiva yksikkö. Tutkijakoulu toimii yhteistyössä useiden alamme ulkomaisten huippuyksikköjen kanssa. Opiskelijoiden liikkuvuutta ulkomaille tuetaan aktiivisesti niin perus- kuin jatkoopiskeluvaiheessa. Laboratorion kotisivut antavat laajemman yleiskuvan opetuksesta ja tutkimuksesta Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Lisätietoa laitoksen tutkimuksesta löytyy www-sivuilta Laitoksen johtaja: Varajohtaja: professori Jouko Lampinen professori Ari Koskelainen Lääketieteellinen tekniikka F-talo, Rakentajanaukio 2 (PL 12200) Professori Risto Ilmoniemi Professori Ari Koskelainen Professori Paavo Kinnunen Professori Lauri Parkkonen Laboratoriopäällikkö Mika Pollari Toimisto: sihteeri Marita Stenman Lääketieteellisen tekniikan opetus yhdistää tiedon elollisen aineen fysiikasta ja modernista teknologiasta. Opetus ulottuu molekyyli- ja solutason fysiikasta systeemitason ilmiöihin ja kuvantamismenetelmiin antaen vahvan pohjan perustutkimukselle sekä uusien mittaus- ja hoitomenetelmien kehittämiselle. Lääketieteellisen tekniikan kurssit antavat perustietoja biologisesta fysiikasta, biomateriaaleista, ihmisaivoista, mallinnuksesta ja kuvankäsittelystä, fysiologisten systeemien mittaustekniikasta sekä terveydenhuollon teknologiasta ja instrumentoinnista. Tutkimusala tarjoaa hyvät mahdollisuudet jatkoopintoihin. Tutkimus tähtää solu- ja molekyylitason mekanismien ymmärtämiseen, aivojen ja sydämen toiminnan kartoittamiseen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Tutkimus on poikki- ja monitieteellistä sekä verkostoitunutta. Yksi keskeinen mittauspaikka, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteinen BioMag-laboratorio, lukeutuu maailman parhaiten varustettuihin biosähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuskeskuksiin. Yhteistyö alan johtavien suomalaisyritysten kanssa on tiivistä. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

12 Laskennallinen tiede F-talo, Rakentajanaukio 2 (PL 12200) Professori Santo Fortunato Professori Kimmo Kaski Professori Jouko Lampinen Professori Mikko Sams Professori Jukka Tulkki Toimisto: sihteeri Aino Järvenpää Controller Eeva Lampinen HR-koordinaattori Anu Virtanen Koordinaattori (opetus) Margareta Segerståhl Tutkimus keskittyy laaja-alaisesti kompleksisten fysikaalisten, biologisten, kognitiivisten ja sosiaalisten järjestelmien rakenteiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. Työkaluina käytetään laskennallisia analyysi- ja mallintamismenetelmiä sekä simulaatioita kokeellisten tutkimusmenetelmien tuottamien data-aineistojen pohjalta. Tutkimuksessa on neljä toisiaan tukevaa aluetta: mallit ja menetelmät, keinotekoiset järjestelmät, kognitiiviset ja sosiaaliset järjestelmät sekä laskennallinen systeemibiologia. Laskennallisen tieteen perus- ja jatkokoulutus pohjautuu näihin osa-alueisiin ja niihin liittyviin tutkimusmenetelmiin. 2.3 Hallinto ja yhteystiedot Perustieteiden korkeakoulun hallinto Dekaani Kimmo Kaski Varadekaani Eero Eloranta Opintoasiainpäällikkö Mari Knuuttila Perustieteiden korkeakoulun toimielimet ovat Aalto-yliopiston johtosäännön ( ) ja Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun ohjesäännön ( ) mukaan dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Dekaani johtaa korkeakoulun toimintaa ja toimii korkeakoulun akateemisten asiain komitean puheenjohtajana, minkä lisäksi hän mm. nimittää korkeakoulun laitosten johtajat ja varajohtajat, tohtoriohjelman johtajan sekä koulutusohjelmien johtajat, tekee rehtorille esityksen korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää resurssien jakamisesta korkeakoulussa, vastaa korkeakoulun laatutyöstä ja arvioinneista sekä päättää korkeakoulun opiskelijaksi ottamisesta, tekee rajattuun opintoaikaan ja menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset, myöntää tutkinnot ja käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

13 Perustieteiden akateeminen komitea Aalto-yliopiston johtosäännön mukaan kullakin korkeakoululla tulee olla oma akateemisten asioiden komitea, joka on yliopistolaissa tarkoitettu monijäseninen korkeakoulutason toimielin. Perustieteiden akateemisessa komiteassa ovat edustettuina professorit, muu tutkimus- ja opetushenkilökunta sekä opiskelijat, ja komitean puheenjohtajana toimii dekaani. Akateemisen komitean tehtävänä on päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista sekä valintaperusteista sekä käsitellä ja päättää muut korkeakoulun akateemiset asiat mm. promootion järjestämisestä ja kunniatohtorin arvon antamisesta. Aalto-yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut mm. opetussuunnitelmista, tutkintovaatimusten ja valintaperusteiden päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Perustieteiden akateeminen komitea Insidessa: Koulutusneuvostot Akateemisen komitean lisäksi korkeakoululla on koulutusneuvostoja sekä tohtorinkoulutusneuvosto. Dekaani on päättänyt, että Perustieteiden korkeakoulussa on 5 koulutusneuvostoa eli yksi kutakin koulutusohjelmaa varten sekä yksi kandidaattikoulutusta varten. Lisäksi dekaani on nimittänyt jokaiselle koulutusohjelmalle sekä perustieteiden tohtoriohjelmalle ohjelman johtajan. TFM-koulutusneuvostoon kuuluu kuusi professorijäsentä ja kolme opiskelijajäsentä. TFM-koulutusneuvoston puheenjohtaja on professori Matti Kaivola ja sihteerinä toimii koulutusohjelman suunnittelija. Koulutusneuvostossa käsitellään TFM-koulutusohjelman ja Master s Degree Programme in Brain and Mind -ohjelman asioita. Koulutusneuvoston tehtävänä on mm. tehdä korkeakoulun akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista, päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t) sekä arvostella diplomityöt ja päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä. Perustieteiden kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto määrää kandidaattiseminaarin vastuuopettajat ja käsittelee muita perustieteiden kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Eero Eloranta. Koulutusohjelman johtaja TFM-koulutusohjelman johtaja on professori Matti Kaivola. Koulutuksen johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Lisätietoja: Perustieteiden korkeakoulun ohjesääntö Inside-portaalissa: > Toimintaa ohjaavat säännöt > Ohjesäännöt > Perustieteiden korkeakoulun ohjesääntö Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

14 Perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Into-portaalissa: > Opintojen ja opiskelun säännöstö Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman hallinnon yhteystiedot Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma (TFM) kuuluu hallinnollisesti Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakouluun, joka vastaa myös koulutusohjelman opetuksesta. Koulutusohjelman johtaja on professori Matti Kaivola. TFM-koulutusohjelman opintopalvelut Koulutusohjelman palvelupiste on avoinna opiskelijoita varten ma pe klo ja Kesällä palvelupiste on suljettu juhannuksesta lähtien n. viisi viikkoa. Puh. Huone Opintosihteeri Taru Bister-Hämäläinen K140 (opintoneuvonta, opintorekisteri, perusopiskelijoiden valmistuminen) Suunnittelija Johanna Bovellán K138 (perusopinnot, harjoitteluneuvonta, kv-asiat) Koulutussuunnittelija Anna-Kaarina Hakala K139 (jatko-opinnot) Opintokoordinaattori Laura Öhrnberg K139 (jatko-opinnot) Palvelupisteen käyntiosoite: Konetekniikka 1 Otakaari 4, Otaniemi, Espoo Palvelupisteen postiosoite: Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma PL 14100, Aalto Koulutusohjelman Into-kotisivu: Infopisteet/vahtimestarit Konetalo (PL 14100) Vanhempi vahtimestari Vesa Korvenheimo Vahtimestarit Nanotalo (PL 15100) Vahtimestari Eija Mutikainen Puumiehenkuja 2 Päärakennuksen vahtimestarit hoitavat päärakennuksessa sijaitsevien yksiköiden vahtimestaripalvelut. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

15 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Aalto-yliopistossa opiskellaan kaksiportaisen perustutkintorakenteen mukaisesti: Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisemaarkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 3.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (TS 6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

16 3.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 Perusmoduuli B1 Kandidaatintyö ja seminaari K Vapaasti valittavat opinnot V Perusmoduuli A1 Perusopinnot P Ohjelman yhteiset opinnot O Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu (TS 8 14 ): 1) koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75 85 op); 2) koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15 25 op); 3) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulin laajuus op); 4) kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op) sekä 5) vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 180 op. Edellä kohdissa 1 ja 2 esitettyjen moduulien sisältämien opintojen yhteismäärä on 100 opintopistettä. Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Alempaan perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon moduulit laajuuksineen esitellään oppaan luvussa 4.3. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista ja sivuaine toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

17 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään tämän oppaan luvussa Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman opetussuunnitelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmassa harjoittelun voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää oppaan luvussa 8. Kielitaito Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS 5 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Äidinkieli ja viestintä Äidinkielen ja viestinnän opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Oman alan kannalta tarpeen oleva erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. (TS 12 ) Toinen kotimainen kieli Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan tekemällä toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen koe joko suoraan tai kurssin yhteydessä. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Lisätietoja: Pakollinen vieras kieli Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvät vieraan kielen opinnot, joilla opiskelija osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisen yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Tutkintosäännön vaatimia vieraan kielen opintoja ei voi koostaa usean eri kielen opintosuorituksista, kaikki opintopisteet tulee suorittaa samasta kielestä. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

18 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmassa pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä, ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus. Tätä suullisen ja kirjallisen kielitaidon vaatimusta ei sovelleta uuteen tutkintosääntöön siirtyvien ennen v aloittaneiden opiskelijoiden aiempiin suorituksiin eikä ulkomaalaisten opiskelijoiden korvaaviin kieliopintoihin. Epäselvissä tapauksissa on syytä olla yhteydessä kielen vastuulehtoriin. Pakollisiksi vieraan kielen opinnoiksi hyväksyttävät kurssit löytyvät sivulta Vapauttavat kielikokeet Vapauttavia kielikokeita järjestetään englannin kielessä ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi tai suomi). Jos opiskelija läpäisee sekä kirjallisen (1 op) että suullisen (2 op) kokeen, hän saa 3 opintopistettä, mikä täyttää yliopiston pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset. Tasokokeeseen voi osallistua vain kerran. Toisen kotimaisen kielen koe tarkoittaa ruotsin kielen koetta niille opiskelijoille, joiden äidinkieli on suomi. Kokeessa testataan opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kokeessa on kirjallinen (1 op) ja suullinen (1 op) osio. Provet i det andra inhemska språket är ett prov i finska för de studerande som har svenska som modersmål. I provet testas studerandens skriftliga (Kie ) och muntliga (Kie ) färdighet i finska. Kielikokeiden aikataulu lukuvuonna löytyy kielikeskuksen wwwsivuilta kunkin kielen opetustietojen kohdalta osoitteesta Vieraan kielen ja puheviestinnän opintokokonaisuudet Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuus vieraasta kielestä tai puheviestinnästä. Opintokokonaisuudesta annetaan erillinen todistus. Opintokokonaisuus sijoitetaan vapaasti valittavat opinnot -moduuliin. Lisätietoja: Kielitodistukset Vaihto-opiskelijaksi ulkomaille hakeva opiskelija voi suorittaa kielitestin ja saada tarvittavan kielitodistuksen kielikeskuksesta. Kielitestistä sovitaan hyvissä ajoin kyseisen kielen opettajan kanssa. Lisätietoja: Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta, kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista, muista kielikursseista ja vapautuksista saa kielikeskuksen sivuilta tutkintosäännöstä (TS 5, 12, 13 ) sekä koulutusohjelman opintoneuvonnasta. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

19 3.2 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (TS 17 ). Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M Diplomityö D Syventävä moduuli A3 Jatkomoduuli B2 Erikoismoduuli C Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu (TS ): 1) tieteen metodiikan opintoja (9 11 op); 2) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus on op); 3) diplomityö (30 op); sekä 4) vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op. Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Aalto-yliopiston korkeakoulujen tai muiden yliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetun koulutusohjelman rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä 1 momentissa esitetystä. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman diplomiinsinöörin tutkinnon moduulit laajuuksineen esitellään luvussa 4.4. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

20 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Edellä 2 momentissa esitetystä poiketen opiskelijan pääaine muodostuu perusmoduulista, syventävästä moduulista ja korkeakoulun osoittamasta erikoismoduulista tai syventävästä moduulista, mikäli perusmoduulin ja syventävän moduulin välissä oleva jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi 3 momentissa tarkoitettuun sivuaineeseen. Korkeakoulu päättää tarvittaessa, miten korkeakouluun suoraan ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla korkeakoulun suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön korkeakoulu hyväksyy. Erikoismoduuli tukee yleensä pääaineen opintoja. Moduuli koostuu usein erikoistöistä ja seminaareista. Erikoismoduulia voidaan hyödyntää tuomalla kokonaan uusi aihekokonaisuus tutkintoon. Moduuliin voidaan sijoittaa myös kotimaassa tai ulkomailla suoritettujen opintojen yksilöllisesti sovittu opintokokonaisuus. (Pääaineiden erikoismoduulit, ks. lukua 4.4) Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

21 Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluu tieteen metodiikan opintoja (10 op). Moduulin tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä, ja opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan opinnot ovat TFMkoulutusohjelmassa pääainekohtaisia. Opiskelijat suorittavat omaan pääaineeseensa liittyvän tieteen metodiikka -moduulin (ks. lukua 4.4). Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Korkeakoulu vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Korkeakoulu voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Korkeakoulu päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Diplomityöstä lisää luvussa Harjoittelu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmassa ei ylempään perustutkintoon voi sisällyttää harjoittelua. Harjoittelusta lisää luvussa 8. Kielitaidon osoittaminen Aalto-yliopistossa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneet osoittavat kielitaidon jo alemmassa tutkinnossa. Diplomi-insinöörin tutkinnossa suomen, ruotsin ja/tai vieraan kielen taito osoitetaan, mikäli tätä ei ole tehty jo alemman tutkinnon yhteydessä (esim. tutkinto on suoritettu ulkomailla tai opiskelijan alempi tutkinto on opistoinsinöörin tutkinto). Lisätietoja saa kielikeskuksesta tutkintosäännöstä (TS 5, 23, 24 ) tai koulutusohjelman opintoneuvonnasta. 3.3 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolaissa (558/2009, edellisen yliopistolain muutos (556/2005)) on säädetty tutkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ko. yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita. Lainmuutos koskee myös sellaisia ennen opiskelunsa jossain koulutusohjelmassa aloittaneita opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen koulutusohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomiinsinöörin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomi-insinööriksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta (3+2). Pelkästään ylempää tutkintoa suo- Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas

22 rittavan opiskelijan diplomi-insinöörin tutkinnon tavoiteajaksi on asetettu kaksi vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tuohon tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta ja äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu myös niinä lukukausina, kun opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen. Lakisääteinen poissaolo, jota ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, voidaan huomioida vain, jos opiskelija toimittaa siitä todistuksen. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa todistusta, jos hän pystyy suorittamaan tutkintonsa sallitussa suorittamisajassa ilman, että tässä tarkoitettu lakisääteinen poissaolo huomioidaan. Todistuksen lakisääteisestä poissaolosta voi toimittaa koulutusohjelman opintopalveluihin tai korkeakoulun OOP-palvelupisteeseen (Opinto- ja opiskelijapalvelut) kun opintoaika on päättymässä eikä opiskelija tule valmistumaan sen kuluessa. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea korkeakoululta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin toimittaa koulutusohjelman opintopalveluun lisäaikaa koskeva hakemus, johon tulee liittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen valmistumissuunnitelma tutkinnon loppuunsaattamiseksi. Valmistumissuunnitelmassa tulee käydä ilmi vahvistetun opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti, mitkä tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja mitkä puuttuvat, sekä aikataulutus (vuosi ja periodi), koska puuttuvat opinnot on tarkoitus suorittaa. Mikäli opiskelijalta on opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä edellytetty täydentävien opintojen suorittamista, myös nämä opinnot tulee ilmoittaa valmistumissuunnitelmassa. Lisäaikaa tulisi tarvittaessa hakea hyvissä ajoin ennen kuin opiskeluoikeus päättyy. Lisäaikaa voidaan myöntää, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Huomioon otetaan voimassaolevien suoritusten määrä ja puuttuvien opintosuoritusten määrä ja laajuus suhteessa tavoitteelliseen suorittamisaikaan sekä mahdollisesti aiemmin myönnetty lisäaika. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon myös mm. opiskelijan sairauden tai vaikean elämäntilanteen, opiskeluaikaisen yhteiskunnallisen osallistumisen, kansainvälisen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistumisen sekä systemaattiseen huippu-urheiluun valmentautumisen vaikutus opiskeluun. Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan lisäaikaa voidaan myöntää 1 4 lukukautta. Päätöksen lisäajasta tekee korkeakoulun dekaani. Myös jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa. Tällöin hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, miksi lisäaikaa ei ole haettu opiskeluoikeuden ollessa voimassa. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas