Kuulemistilaisuus Maa- ja metsätalousvaliokunnassa HE 81/2015 vp

Transkriptio

1 KOLTTIEN KYLÄKOKOUS Sevettijärventie IVALO puh: luottamusmies puh: toimisto KUULEMINEN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA EDUSKUNTA Viite: Asia: Kuulemistilaisuus Maa- ja metsätalousvaliokunnassa HE 81/2015 vp Kolttien kyläkokouksen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuesta annetun lain, kolttalain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Kolttien kyläkokous kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Yleistä Kolttasaamelaiset ovat pienin ja uhanalaisin saamen kieli- ja kulttuuriryhmä Suomessa. Kolttien kyläkokous on kolttasaamelaisten perinteinen itsehallintoelin, jonka Suomen valtio on tunnustanut. Kolttasaamelaiset ovat viimeinen saamen heimoista, joilla tämä ikimuistoinen ja omaperäinen hallintojärjestelmä on yhä käytössä. Kyläkokous on kolttasaamelaisten tärkein ja ylin päätöksentekoelin, jolle kolttaneuvostot ja luottamusmies valmistelevat asioita. Tukenamme on myös kolttalaki (253/1995) jonka tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Tämän lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota kolttien luontais- ja muiden elinkeinojen sekä kulttuurin edistämiseen ja elinkeinojen monipuolistamiseen, asunto-olojen sekä asuin- ja työympäristöjen parantamiseen, tilojen kehittämiseen sekä niiden säilymiseen kolttien omistuksessa ja hallinnassa, luonnonvarojen kestävään käyttöön, perinneympäristön säilyttämiseen sekä muihinkin ympäristönäkökohtiin sekä koltta-alueen kehittämiseen ja kolttasaamelaisten hallintoon. Käsittelyssä olevassa esityksessä kiirehditään muutoksia mm. kolttalakiin, jotta se vastaisi nykyistä rakennetukilainsäädäntöä. Kolttien kyläkokous haluaakin tuoda esille sen, ettei näitä muutoksia voida kiireeseen vedoten tehdä ilman että huomioidaan myös kolttien perinteinen ja ikiaikainen asioidenhoitojärjestelmä eli kolttien kyläkokous. Kyläkokousjärjestelmä kuuluu olennaisena osana kolttakulttuuria ja koltansaamen kieleen. Kolttien kyläkokous muistuttaa että kyläkokousjärjestelmä, sekä kolttalaki perustuvat jo vuonna 1601 alkaen kirjoitettuun Gramotaan eli Kolttakylänarkistoon, johon sisältyy useita mm. kolttasaamelaisten asemaa ja oikeuksia käsitteleviä Venäjän keisarien allekirjoittamia asiakirjoja.

2 Gramotaan on mm. määritelty tarkasti kolttasaamelaisten oikeudet maa- ja vesialueisiinsa. Kolttasaamelaisten oikeudet hallinnoida alueitaan ei ole poistunut vaikka kolttasaamelaiset on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Petsamon alueelta nykyiselle koltta-alueelle Suomeen. Kolttien kyläkokous painottaa, että esityksessä mainitun kolttalain takana on siis vuosisatoja vanha perinteikäs hallintajärjestelmä, joka on ollut aina kyläkokousjärjestelmän perusta. Kolttien kyläkokous katsoo, että kolttasaamelaisten tai kyläkokouksen asemaa ei tule missään tapauksessa heikentää, saati kolttalakiin kuuluvia etuuksia tule siirtää osaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rannetuista annettuun lakiin. Poistamalla esityksen mukaisesti kolttalaista osia, häviää ennen pitkää myös koko kolttalaki, sekä kolttalain merkitys, ja sen johdosta ikiaikainen ja historiallinen kolttien kyläkokousjärjestelmä. Kolttien kyläkokouksella on myös ilo kertoa teille hyvät valiokunnan jäsenet, että kyseinen Gramota eli Kolttakylän arkisto on tasan kuukausi sitten valittu Unescon Maailman muisti ohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on mm. lisätä maailmanlaajuisesti tietoisuutta arkisto- ja kirjastoperinnön olemassaolosta ja merkityksestä. Kolttakylän arkiston pääseminen listalle on erittäin merkittävä huomionosoitus kolttien kyläkokousjärjestelmälle ja sen olemassa ololle pitkälle tulevaisuuteen. Nyt kuitenkin lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan kolttalakia ollaan uusimassa joiltakin osin nopeassa aikataulussa jotta tukijärjestelmät saataisiin toimiviksi ja vastamaan nopeasti EU- lainsäädäntöä. Tämä ei voi olla syy siihen, että aikojen saatossa, satoja vuosia sitten kehitetty kolttien kyläkokousjärjestelmä ja tämä nyttemmin Unescon Maailman muisti -listalle päässyt ikiaikainen hallintojärjestelmä sivutetaan vain mainintana, eikä ko. lakiesitysten mahdollisia vaikutuksia kolttien kyläkokousjärjestelmän toimivuuteen selvitetä ensin. Kysymys on erittäin tärkeästä kolttien olemassaoloon liittyvästä hallintojärjestelmästä, jolla on vuosisataiset perinteet. Esitettävillä kolttalain muutoksilla on kysymys ennen kaikkea kolttien elämään vaikuttavista asioista ja sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia myös kolttien kyläkokousjärjestelmään ja sen toimivuuteen tulevaisuudessa. Kolttalaki ja Kolttien kyläkokousjärjestelmä kulkevat nimittäin käsi kädessä. Kolttien kyläkokous esittää että kolttasaamelaisten mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon tulee kehittää ennen lakiesityksen toimeenpanoa. Esitysten mukaisten kolttalakiin sidoksissa olevien uudistuksen yhteydessä tulee pohtia minkä ministeriön alaisuuteen kolttien kyläkokouksen tulisi kokonaisuudessaan kuulua. Nykyisin kolttien kyläkokous on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla, kun muut saamelaisasiat, kuten saamen kieli ja saamelaiskäräjät, ovat oikeusministeriön hallinnonalalla. Kolttien kyläkokous näkee tarpeellisena, että kyläkokoushallintoa kehitetään siten, että kyläkokous toimijana muuttuisi juridiseksi toimijaksi, oikeushenkilöksi. Ja että hallintoa päivitettäisiin sisäisesti sekä ulkoisesti suhteessa Suomen valtioon, että saamelaiskäräjiin. Kolttien kyläkokous edellyttää, että se on mukana alusta alkaen tasa-arvoisena toimijana Suomen valtion ja saamelaiskäräjien rinnalla kaikissa saamelaisiin liittyvien lakien ja sopimusten toimeenpanossa.

3 Kolttasaamelaisten edustuksellisten elinten toiminnan ja aseman tarkastelun jälkeen kolttien kyläkokous pyytää valiokuntaa kiinnittämään huomiota kolttalakiin ja tarpeeseen ajanmukaistaa sitä. Kolttalaki on säädetty vuonna 1984 ja sitä on uudistettu vuonna Lakiin ei ole tehty sen jälkeen kuin teknisiä tarkistuksia muun lainsäädännön muuttumisesta johtuen. Kyläkokous pyytää, että valiokunta kiinnittäisi mietinnössään huomiota kolttasaamelaisten erityisoikeuksiin nostaen esille tarpeen uudistaa kyläkokoushallintoamme, ja sen jälkeen mahdollisesti kolttalakia. 1. Esityksessä kaavaillut muutokset Polura -lakiin sekä kolttalakiin Esityksessä ehdotetaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon EU:n maaseuturahaston rahastokautta koskevat muutokset sekä uudistetut EU:n valtiontukisäännöt. Tarkoituksena on, että laki muutettuna tulisi voimaan vuoden 2016 alusta. Myös kolttalakiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset. Lisäksi lakien soveltamisalaa täsmennettäisiin siten, että pääsääntöisesti kukin tukikohde sisältyisi vain yhteen rakennetukea koskevaan lakiin. Kolttalain mukaisia tukikohteita siirrettäisiin siten muun lainsäädännön tukitoimien piiriin. Lisäksi kolttalakiin sisällytettäisiin säännökset korkotukilainoista ja valtiontakauksista. Lainojen korko olisi kiinteän koron sijaan vaihtuva ja korkoon sisältyvät lainaan sisältyvä tuki määriteltävissä. Valtionlainojen myöntäminen siirrettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luottolaitoksille ja hoito Valtiokonttorilta luottolaitoksille. Kolttalaista poistettaisiin vapaaehtoiset velkajärjestelyt. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien asemaa helpotettaisiin tämän jälkeen yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisin menettelyin. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lisäksi mm. kolttien aiemmin pienyritystoimintaan saama 60 prosentin investointi- ja käynnistysavustus alentuisi kehittämislain mukaiseksi 35 prosentin avustukseksi. Kolttien kyläkokous on erityisen huolestunut myös seuraavista poistettavista kolttalain alaisista tukimuodoista: Eloporojen hankintaan tai maan hankintaan tarkoitettu avustustuki. 2. Kolttien kyläkokouksen lausunto Esityksessä ei ole kolttalaista poistuvien tukimuotojen sijaan esitetty mitään uusia samantasoisia tukia, joilla kompensoitaisiin Koltta-alueen elinkeinotoiminnan kannattavuuden heikentämistä, mikäli investointi- ja käynnistysavustukset heikentyisivät esityksen mukaan ja esim. eloporojen hankintaan liittyvät tukimuodot poistuisivat kolttalain alta. Kolttien kyläkokous katsoo, että esitetyt muutokset heikentävät radikaalisti kolttasaamelaisten elämää, asemaa ja edellytyksiä harjoittaa kolttasaamelaisten perinteisiä elinkeinoja tai muuta elinkeino-toimintaa koltta-alueella. Kyläkokous

4 painottaa että kolttasaamelaisten taloudellinen asema ja elinkeinotoiminnan edellytykset ovat jatkuvasti heikentyneet koltta-alueella. Näin siitä huolimatta, että uusilla säännöksillä ja saamelaisten kulttuuri- itsehallintolailla on toki ollut päinvastainen tarkoitus. Hyvätkään asiat eivät ikävä kyllä toteudu käytännössä, jos taloudelliset edellytykset puuttuvat. Kolttien kyläkokous katsoo, että mikäli em. tukimuodot heikentyisivät tai tukikohteita siirrettäisiin kolttalain alta muun lainsäädännön tukitoimien piiriin tai ne poistettaisiin, tulisivat esitetyt muutokset vain heikentämään kolttasaamelaisten asemaa Suomessa. Kolttien kyläkokouksen näkemyksen mukaan ko. kolttalain muutoksilla olisi erittäin haitallinen vaikutus kolttien ikiaikaiselle itsehallintojärjestelmälle eli Kolttien kyläkokoukselle. Kolttien kyläkokous haluaa muistuttavaa että kolttasaamelaisten edunvalvonta kuuluu kolttien kyläkokoukselle, ei Saamelaiskäräjille. Kolttien kyläkokous vastustaa kaikkia luonnoksessa esitettyjä muutoksia liittyen kolttalakiin ja sen muuttamiseen. Kolttien kyläkokous katsoo, että nykyinen käytäntö on todettu hyväksi ja kolttaneuvostojen mielestä kolttalain mukaiseen rahoitukseen myönnettyjen lainojen koron tulee pysyä kiinteänä: tällä hetkellä on 3 %. Kolttien kyläkokous katsoo, että nykyinen käytäntö on todettu hyväksi ja kolttaneuvostojen mielestä valtionlainojen myöntämistä ei tule siirtää elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukselta luottolaitoksille ja eikä valtionlainojen hoito Valtiokonttorilta luottolaitoksille. Esityksessä mainittujen tukimuotojen poistuessa Kolttalain alta hankaloituu esimerkiksi paluumuutto koltta-alueelle, sillä työnsaantimahdollisuudet tai pääsy perinteisten elinkeinojen pariin heikkenevät alueella entisestään. Esimerkiksi nuorten kolttasaamelaisten on esitettyjen muutosten toteutuessa erittäin vaikea löytää koltta-alueelta töitä tai alkaa elinkeinonharjoittajaksi alueella, sillä kaikilla elinkeinotoiminnolla on jo muutenkin alueella erittäin heikko kannattavuus. Kolttalakiin nyt esitetyt muutokset ovat tyypillistä näpertelyä. Kolttalain mukaiseen rahoitukseen myönnettyjen lainojen korko on ollut 3 prosenttia. Se on ollut kuitenkin edelleen noin 1 prosenttiyksikön korkeampi kuin poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukainen korko. Esitetty lainmuutos korkotukilainassa merkitsee käytännössä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toki noin 1,5 prosentin korkohelpotusta vuodessa, mutta mikäli talouden maailmanlaajuinen epävarmuus jatkuu ja korkotasot nousevat, on esitetty siirtyminen esitettyyn korkotasoon erittäin epäedullinen kolttasaamelaiselle elinkeinotoiminnalle ja elämälle yleensäkin koltta-alueella. Esityksellä on ainoastaan haittaa aiheuttava merkitys kolttien elinolosuhteiden parantamisessa. Kolttasaamelaiset tarvitsevat todellisia ja järeämpiä keinoja, jotta elinolosuhteet Koltta-alueella parantuisivat ja paluumuutto alueella voisi alkaa ja näin kolttasaamelainen kulttuuri ja koltansaamenkieli säilyisivät jatkossakin jollain tasolla elinvoimaisena.

5 Kolttien kyläkokous katsoo, että elinkeinojen kannattavuuden parantaminen sekä toimeentulomahdollisuuksien lisääminen on turvattava jatkossakin kolttaalueella, jotta kolttasaamelaisten elinolosuhteet saataisiin pidettyä jatkossakin jollakin lailla kannattavina ja elinvoimaisina. Siksi erilaisten tukimuotojen on jatkossakin kuuluttava kolttalain alaisuuteen. Lisäksi on ehdottomasti turvattava se, että koltta-alueella harjoitetut vähäiset elinkeinot saataisiin pysymään taloudellisesti kannattavina. Kolttasaamelaisten aseman parantaminen edellyttää myös kolttakylien tieyhteyksien ja muiden julkisten palvelujen turvaamista. Esimerkiksi tällä hetkellä koltta-alueelta ei löydy yhden ensimmäistä Postia. Matka lähimpään kuntakeskukseen on kolttaalueella pisimmillään yli 190 kilometriä. Esitetyissä muutoksissa ja tukimuodoissa on kysymys erittäin tärkeistä kolttasaamelaisten perusoikeuksista ja niiden heikentämisestä koltta-alueella, joiden kustannukset valtiolle ovat kuitenkin hyvin pieniä. Kolttien kyläkokous katsoo, että ko. esityksessä kysymys onkin enemmän hallituksen tahdosta ja halusta kuin rahasta. Ehdotettujen tukimuotojen heikennykset kohdistuvat eritoten juuri kolttaalueelle, koska väkilukuun suhteutettuna koltta-alueella on eniten poronhoidosta ja muista pienistä luontaiselinkeinoista päätoimeentulonsa saavia ihmisiä. Pääosa heistä harjoittaa edelleen pelkästään perinteisiä elinkeinoja, saaden niistä pääasiallisen minimaalisen perustoimeentulon. Kolttasaamelaisten asumisen, elinkeinojen, koltansaamenkielen ja kulttuurin turvaaminen vaatii valtiovallalta tulevaisuudessa suoraa taloudellista tukea, eikä tukien poistamista saati investointi- ja käynnistysavustusten leikkaamista. Jotta uhanalainen (Unescon listaama) kolttasaamelainen kulttuuri ja koltankieli säilyisivät pitkälle tulevaisuuteen, olisi esimerkiksi velkajärjestelyn poistamisen sijaan keskusteltava ennemminkin velkojen anteeksiannosta. Lisäksi olisi tarkasteltava uusia rahoituskohteita joiden osalta avustuksen osuutta olisi suorastaan korotettava. Valtion mittakaavassa kolttalaissa on kyseessä pienten taloudellisen etujen myöntämisestä, mutta kaikkien kolttasaamelaisten, kolttasaamelaisen kulttuurin ja koltansaamen kielen olemassaololle ne ovat erityisen tärkeitä, eikä niitä tule heikentää millään tavoin. Kolttien kyläkokous katsoo kolttien luottamusmiehen johdolla, että lausuntomme antaa osviittaa kolttalain muuttamatta jättämiselle tässä vaiheessa ja vain näin kolttalaki tulee jatkossakin turvaamaan kolttasaamelaisen kulttuurin säilyminen ja kolttasaamelaisten jonkinlaiset elinolosuhteet koltta-alueella nyt ja tulevaisuudessa. Kolttien kyläkokous näkee tarpeellisena, että ennen suunniteltuja lakimuutoksia kolttalakiin tulee kolttasaamelaisille hyvin tärkeää kyläkokoushallintoa kehittää ensiksi siten, että kyläkokous toimijana muuttuisi juridiseksi toimijaksi,

6 oikeushenkilöksi. Ja että kolttien kyläkokousjärjestelmää päivitettäisiin sisäisesti sekä ulkoisesti suhteessa Suomen valtioon, että saamelaiskäräjiin. Odotuksemme ovat suuret. Pyydämme, että valiokunta huomio kolttien kyläkokouksen esitykset ja näkemykset lausunnossaan. Kiitos mielenkiinnosta! Sevettijärvellä , Kolttien kyläkokouksen puolesta Tanja Sanila Kolttien luottamusmies