Elinkeino-, liikenne- ja PUHEENVUORO KEHN1 304/2015 ympäristökeskus

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne- ja PUHEENVUORO KEHN1 304/2015 ympäristökeskus Maa-ja metsätalousvaliokunta Kuuleminen Asiantuntija Päivi Kainulainen, porotalousasiantuntija, Lapin ELY-keskus, Maaseutu ja energia yksikkö , HE 81/2015 vp / Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lapin Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus lausuu seuraavaa: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jatkossa Lapin ELY-keskus) haluaa painottaa pohjoisten erityislakien asemaa Suomessa. Suomen tulee vaalia ja pyrkiä pitämään voimassa erityislakien elementtejä. Nyt käsittelyssä olevat porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaki ja kolttalaki ovat Pohjois-Suomessa toteutettavia erityislakeja, joiden merkitys pohjoisten ihmisten toimeentulolle ja hyvinvoinnille on merkittävä. Merkitys korostuu erityisesti alueen syrjäisillä seuduilla, joissa poronhoito ja luontaiselinkeinot sivuvirtoineen tarjoavat toimeentulon merkittävälle osalle asukkaista. Lapin ELY-keskuksen näkemys on, että erityislait tulee säilyttää niiden alkuperäistä tarkoitustaan palvelevina. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaki Lapin ELY-keskus yhtyy hallituksen esityksen perusteluihin siitä, että poronhoito eroaa luonteeltaan tavanomaisen maatalouden harjoittamisesta, jonka vuoksi porotaloutta on edistetty tavanomaisesta maataloudesta erillisten tukijärjestelmien avulla. Lapin ELY-keskus pitää hyvänä 2~ 1.momentin muutosta, jonka mukaisesti kalastuksen osalta lakia sovelletaan erityisten etuuksien osalta. Lapin ELY-keskus pitää erittäin hyvänä muutoksena myös 44~:n muutosta (tuen käyttöä koskevat ehdot), jonka mukaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituksessa tulee sovellettavaksi maatilainvestointeja koskeva kevennetty kilpailuttamismenettely. 11 :n 2. mom. paliskuntien aitoja koskeva lisäys on myös tervetullut, jotta paliskunnat pystyvät reagoimaan nopeasti porojen aiheuttamien vahinkojen estämiseksi. Lapin ELY-keskus pitää hyvänä byrokratian purkamista ja järjestelmien yksinkertaistamista. Tämä toteutuu erityisesti 22~:n osalta, jossa on esitetty, että liiketoimintasuunnitelmaa ei vaadittaisi pienissä investoinneissa, kuten moottorikelkka ja mönkijäinvestoinneissa. Näissä LAPIN ELI NKEI NO-, LI KENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL 8060 Asemakatu Rovaniemi Kemi

2 2/6 investoineissa tukiprosentti on ollut 20. Euromääräisesti tuki on ollut euroa. Sähköinen tuenhaku-, myöntö- ja maksujärjestelmä (Hyrrä) tulee helpottamaan tukijärjestelmän hallintoa. Lapin ELY-keskus kannattaa lain mukaisten tehtävien keskittämistä Lapin ELY-keskukseen. Lapin ELY-keskus nostaa erityisesti esille rakentamisen maksatusta koskevan esityksen (61 ), jonka mukaisesti asunnon rakentamiseen myönnettyä lainaa koskevaan hakemukseen tulee liittää tilinpitoasiakirjojen sijaan valmiusastetodistus. Resurssien vähentyessä tämä tulee keventämään ja selkiyttämään huomattavasti rakentamista koskevaa maksatusprosessia. Valmiusastetodistus on ollut käytäntönä useita vuosia, lukuun ottamatta vuosia Lapin ELY-keskus pitää hyvänä myös ennakkotiedon muuttamista maksulliseksi, joka ohjaa tuen saajaa suunnitelmallisempaan toimintaan. Ikä rajat Toivottavan rakennekehityksen vuoksi ja nuorten saamiseksi mukaan elinkeinoon Lapin ELY keskus pitää hyvänä yläikärajan säilyttämistä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaissa, mutta esittää, että asuntorahoitusta asuinrakennuksen peruskorjausta varten sekä vesihuolto- ja sähköistämistukea saisi jatkossakin myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle. Tämä tukee lain tavoitteita ja tuetun asuntokannan kunnossa pysymistä. 26~ Nuoren elinkeinon harjoittajan aloitustuen edellytykset Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan tuen saaminen edellyttää tilan ja tietyn kokoisen porokarjan hankintaa, mutta perusteluissa todetaan myös, että etenkin maan pohjoisimmissa osissa näiden kahden vaatimuksen yhteensovittaminen on joissakin tapauksissa osoittautunut vaikeaksi. Koska porotila- ja luontaiselinkeinotilajärjestelmä on kuitenkin olemassa ja aloitustuen myöntäminen EU:n lainsäädännön nojalla edellyttää tilanpidon aloittamista, ei tilavaatim uksesta luopuminen tässä yhteydessä ole tarkoituksenm ukaista. Sen sijaan tarkempia säännöksiä lain toimeenpanosta annettaessa on tarpeen tarkastella, mitä tilalta edellytetään, kun aloitustukea tai investointitukea myönnetään. Lapin ELY-keskus toteaa, että elinkeinon aloittamisen ajankohdan määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Aloittamisen ajankohta tulee pystyä määrittämään tarkasti. Vuonna 2014 voimassa olleen hakijan on täytynyt hankkia aloitustuen yhteydessä joko 50 ha metsää tai 5 ha peltoa. Pellon on voinut myös vuokrata. Lapin ELY-keskus on havainnut myös seuraavia ongelmia tilan hankintaa vaadittaessa: - Poronhoitolain mukaan poroilla on vapaa laidunnusoikeus, eikä porotalouden harjoittaminen ole sidottu tilaan tai tuotantorakennukseen. Poronhoito-oikeus ei perustu osakkaan omistamaan tilaan. Hakijalla on voinut olla omistuksessaan metsää/peltoa jo ennen varsinaista tilanpidon aloittamista. Hakija on voinut olla osakkaana kuolinpesässä, hän on voinut periä metsää

3 3/6 tai omistaa yhteismetsäosuuksia. Hakija on jo voinut omistaa metsää esim. avioliiton kautta. - Peltovaatimus on voinut ohjata aloittajia porojen ruokintaan ja tarhaukseen. Pitkäkestoinen ruokinta heikentää porotalouden kannattavuutta. - Olisi kohtuutonta vaatia, että aloitustuen saaja muuttaisi esim. kuntakeskuksesta pois, jos tilalla vaadittaisiin olevan sekä talousrakennus että asuntorakennus. - Esimerkiksi Enontekiön kunnan pohjoisosissa ei ole metsää eikä peltoa. Alue on suurtunturialuetta, jossa sijaitsee myös puuraja. Maantieteellinen sijainti on voinut rajata aloitustuen hakijoita pois tuen piiristä, eikä vaatimus edistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. - Tilavaatimuksen poistaminen yksinkertaistaisi aloitustukijärjestelmää merkittävästi. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen ja kokemuksen mukaan aloitustuen kriteereinä tulisi olla asuminen poronhoitoalueella, paliskunnan osakkuus, ammattitaito, ulkopuolisten tulojen raja ja tietyn poromäärän saavuttaminen. Tilavaatimuksen poistoa koskeva tarkempi selvitys ei ollut mahdollista toteuttaa ko. lain muutoksen aikataulussa. Lapin ELY-keskus esittää, että uuden ohjelmakauden valmistelussa ja lain muutosten yhteydessä tilavaatimuksen poisto selvitettäisiin. Neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa Pykälän 52 mukaan saatuaan käyttöönsä vuotuiset määrärahat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa periaatteista, joita tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten lisäksi noudatetaan tuettavista kohteista päätettäessä. Neuvottelun tulos on toimitettava tiedoksi maa- ja metsätalousministeriölle ja Maaseutuvirastolle. Hallituksen esityksessä todetaan, että lain nojalla on mahdollista kohdentaa tukitoimia siten, että niiden vaikutukset ovat voimakkaimmat saamelaisten kotiseutualueella. 52 :n mukaan neuvotteluissa on käsiteltävä seuraavia asioita: 1) varojen alueellinen ohjaaminen saamelaisalueelle; 2) varojen ohjaaminen porotalouteen ja muihin luontaiselinkeinoihin; 3) varojen ohjaaminen asuntorakentamiseen ja elinkeinojen tukemiseen saamelaisalueella; 4) varojen ohjaaminen paliskuntien ja elinkeinojen harjoittajien hankkeisiin saamelaisalueella. Käytännön toteutusta varten Lapin ELY-keskus pyytää tarkennettavan, mistä neuvotteluissa voidaan sopia ja mitä näissä neuvotteluissa voidaan muuttaa ja millaisin reunaehdoin? Koltat kuuluvat saamelaiskäräjiin, joten mikä näiden neuvotteluiden suhde on Kolttalakiin? Mikäli positiivista erityiskohtelua halutaan toteuttaa, tulisi asiasta säätää lain tasolla.

4 4/6 1O1~ Takaisinperinnän kohtuullistaminen Lapin ELY-keskus huomauttaa, että EU-osarahoitteisissa tuissa tuen takaisinperinnän kohtuullistaminen on erittäin harvinaista. Olisi kohtuullista, että pakottavan syyn perusteella takaisinperinnästä voitaisiin luopua. Lapin ELY-keskus tuo myös tiedoksi, ettei valtionlainan korkoetuutta ole peritty teknisistä syistä takaisin. Näissä tapauksissa valtionlaina on irtisanottu. Tämä asettaa korkotukilainan ja valtionlainan saajat eriarvoiseen asemaan. Korkotukilainojen korkoetuuksia on peritty takaisin. EU-osa ra hoitteisuus, ma ksatus ja valvonta Porotaloutta ei voida tarkastella samoilla kriteereillä kuin muuta maataloutta. Poronhoidon erityispiirteet voidaan huomioida paremmin kansallisesti rahoitettuna tukena. Porotaloutta koskettavat monet erityiskysymykset, joiden hallinnointi ja valvonta on järkevämpi toteuttaa kansallisesti. Porotaloudelle myönnetyt varat ovat olleet lähes marginaalisia maatalouteen nähden. Suomessa harjoitettua porotaloutta vastaavaa elinkeinoa ei ole muissa EU maissa. Ruotsissa poronhoito on pelkästään saamelaisten elinkeino. Suomella on kansallinen intressi säilyttää poroelinkeinon tuki mahdollisimman monelta osin kansallisena. EU-osarahoitteisten tukien otanta pidentää tukien maksuaikaa. Lapin olosuhteissa otantaan joutuminen tarkoittaa sitä, että paikanpäällä tehtävä tarkastus voi venyä useisiin viikkoihin. Pitkien välimatkojen takia tarkastuskäynteihin pyritään saamaan mukaan useampi tarkastus. Tarkastukseen tulevat maksatukset voidaan maksaa vasta, kun tarkastus on suoritettu paikanpäällä ja mahdolliset jatkotoimenpiteet on tehty. Kansallisissa tuissa otanta tehdään kerran vuodessa ja tarkastukset tehdään jälkikäteen. Kansallisten tukien maksatus etenee ilman otantavaihetta. Kansallinen tukijärjestelmä ja hallinnointi on toteutettavissa vähimmällä byrokratialla. Lapin ELY-keskus näkee, että hallinnon tulee olla kevyt ja tehokas. EU-osarahoitteisuus lisää sekä ELY-keskuksen että Maaseutuviraston työmäärää ja vaatii lisäresursseja. Lapin ELY-keskus esittää, että porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaki ja kolttalaki pyrittäisiin pitämään aloitustukea lukuun ottamatta kansallisena rahoituksena.

5 5/6 Koltta laki Yleisesti Vuonna 1995 annetun kolttalain tavoitteena oli kolttaväestön ja alueen asutuksen, elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien edistäminen ja kolttakulttuurin ylläpitäminen sekä edistäminen. Suomi liittyi samaan aikaan Euroopan unioniin. EU:n valtiontukisäännöt uudistettiin pääosin vuonna Suomen kansallisen lainsäädännön ja siten myös kolttalain mukaisen tukijärjestelmän on tästä vuodesta lähtien täytettävä uusimpien valtiontukisääntöjen edellytykset. Tämä huomioiden kolttalakiin joudutaan tekemään muutokset, jotka mahdollistavat tuen myöntämisen jatkumisen. Vaikkakin kolttalain muutos merkitsisi tämän pohjoisen erityislain toteutuksen osittaista häivyttämistä, muutos on jossain muodossa välttämätön. Hallituksen esityksen mukaan kolttalain nojalla ei jatkossa rahoiteta kalastukseen, porotalouteen ja muuhun pienyritystoimintaan liittyviä investointeja. Kolttalain nojalla rahoitetaan mm. asuntorakentamista ja kalapirttejä, jotka kuuluvat olennaisena osana kolttakulttuuriin. Muuhun kuin maataloutta ja kalastusta koskevaan pienyritystoimintaan tuki ehdotetaan myönnettäväksi maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) nojalla. Lapin ELY-keskus pitää muutosta tarkoituksenmukaisena, vaikkakin tukitasot hieman alenisivat. Tukitasojen erilaistaminen valtioneuvoston asetuksella olisi jatkossa perusteltua. Kalastusta tuettaisiin esityksen mukaisesti erityisiä etuuksia lukuun ottamatta EU:n meri- ja kalastusrahastoa koskevan lainsäädännön nojalla. Tämä vahvistaisi jo olemassa olevan käytännön yritystoiminnaksi katsottavan kalastuksen tukemisessa, sillä ammattikalastusta ei juurikaan ole tuettu kolttalain nojalla, vaikka se lain mukaan on ollut mahdollista. Ammattikalastuksen osuus kolttien elinkeinoissa on pieni. Perheen omassa taloudessa käytettäväksi pyydetyllä kalalla on sen sijaan hyvinkin suuri merkitys osana kolttien toimeentuloa. Kalapirttien rakentamisen tukemisen säilyttäminen nähdäänkin Lapin ELY keskuksessa tärkeänä osana kolttien kulttuurista ja taloudellista tukemista. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan valtionlainojen myöntö tulisi siirtyä Lapin ELY keskukselta luottolaitoksille ja lainojen hoito Valtiokonttorilta luottolaitoksille. Mainittuja muutoksia Lapin ELY-keskus pitää perusteltuina, sillä lainojen myöntö sopii huonosti tukijärjestelmän hallintoon. Vaikka kiinnostus rahoituslaitosten osalta on ollut niukkaa, tulisi lainojen myöntö siirtää luottolaitoksille. Kolttalain (253/1995) mukaisten lainojen korko tulisi alentaa. Myös jo myönnettyjen kolttalain mukaisten lainojen osalta tulisi tehdä kolttalakiin muutos siten, että ko. lainojen korko alenisi. Näiden kiinteäkorkoisten lainojen korko on tällä hetkellä 3 prosenttia. Korko poikkeaa huomattavasti muista rakennetukilakien koroista. Lainat ovat valtaosaltaan asuntolainoja. Valtiokonttorin järjestelmässä asuntolainat ja muut lainat on eritelty, joten vain asuntolainojen koron alentaminenkin olisi teknisesti mahdollista toteuttaa.

6 6/6 Kolttalain 10 :n 2. mom. ja 18 :n osalta olisi vielä tarpeellista selventää viittauksia porotalouden rakennetukilakiin niin, että lakitekstissä säädettäisiin selkeästi mihin tukiin sovelletaan porotalouden lakeja ja mihin kolttalakia. Sähköisen hakumenettelyn mahdollistuminen keventäisi asiakkaiden hallinnollista taakkaa myös kolttalain toteuttam isessa. Asuntorakentamisessa ja kolttalain tuissa lukumäärältään ylivoimaisesti eniten myönnetään tukea asuinrakennusten peruskorjaukseen. Peruskorjaustukia myönnetään myös yli 65- vuotiaille. Nykymuotoisen rakentamisen tuen maksaminen valmiustodistuksen perusteella on todettu asiakaskunta huomioiden toimivaksi. Pirkko Saarela Ylijohtaja Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö