SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/8 Hallitus KANNANOTTO SAAMELAISEN PORONHOIDON ASEMASTA JA PORONHOIDON KEHITTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/8 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen kannanoton ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. ASIA: KANNANOTTO SAAMELAISEN PORONHOIDON ASEMASTA JA PORONHOIDON KEHITTÄMISESTÄ 1. POLURA Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle hallituksen esityksen muotoon laaditun esityksen porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain (Polura), kolttalain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Esityksellä muutettaisiin jo vuonna 2011 säädettyä Polura-lakia, jota ei ole saatettu lainkaan voimaan. Vuonna 2011 säädetyn lain toimivuudesta ei ole täten lainkaan kokemuksia ja lausunnolla ollessa esityksessä kyseistä lakia pidetään byrokraattisesti tarkasteltuna vanhentuneena, mutta kyseisen lain laajempaa soveltuvuutta muuttuneessa ympäristöllisessä, yhteiskunnallisessa ja kansainvälisoikeudellisessa tilanteessa ei ole arvioitu lainkaan. Tällaisten tosiasiallisten poronhoitoon vaikuttavien asioiden huomioimatta jättäminen on lainvalmistelutyössä hyvin suuri puute ja jo se yksistään edellyttäisi esityksen palauttamista uuteen lainvalmisteluun. Poluraa valmisteltiin aikoinaan sidosryhmistä koostuvalla työryhmätyöskentelyllä. Käsillä oleva hallituksen esitys on valmisteltu viranomaistyönä ministeriössä ilman sidosryhmien tosiasiallista osallisuutta. Tällainen menettely takaa toki lainsäädännön nopean valmistelun, mutta pelkkä virkamiesvalmistelu eikä lausuntomenettely pysty takaamaan sitä, että lakiesityksen kaikki vaikutukset pystyttäisiin selvittämään kattavasti. Sámi Árvvut -yhdistys pitää huolestuttavana sitä, miten ja missä aikataulussa Poluraa uudistetaan. Kolttien kyläkokous ja myös saamelaiskäräjät ovat vaatineet kolttalain uudistamista siten, että kolttasaamelaisille annettaisiin tosiasiallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa kolttasaamelaiskulttuurin asemaan nykyistä paremmin. Samoin poronhoitolain kokonaisuudistus on ollut suunnitteilla hyvin pitkään. Hallituksen esityksessä ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi todetaan, että poronhoitolain uudistaminen säädöksen ajantasaistamiseksi on suunniteltu käynnistettäväksi lähivuosina (HE 264/2014 Vp). Tämä teksti oli toteamus hallituksen esityksen perusteluteksteissä eikä alisteinen ILO 169-sopimuksen ratifioimiselle. Myös Polura-esityksessä viitataan tarpeeseen uudistaa poronhoitolakia. Tässä tilanteessa Sámi Árvvut ry pitää hyvin ongelmallisena sitä, Sámi Árvvut sámiid iežaset sorjjasmeahttun searvi Searvvi ulbmilin lea doalahit, doarjut ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, sámiid searvvušvuođa, árbevirolaš sámi ealáhusaid, sámiid árvvuid ja vuoigatvuođaid. Sámi Árvvut saamelaisten oma riippumaton yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia.

2 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 2/8 että POLURA uudistetaan ensin ilman, että suoritetaan samanaikaisesti kokonaisarviota poronhoitolain ja kolttalain uudistamistarpeista. Mikäli Polura uudistetaan esityksen tavoin nyt ensin, sillä ohjattaisiin myös kolttalain ja poronhoitolain uudistusta. Sámi Árvvut ry ei pidä tällaista lainsäädännön uudistamistapaa tehokkaana, järkevänä eikä toimivana. Yhdistys esittääkin, että poronhoitolain ja Poluran uudistusta varten perustetaan työryhmä, jossa on edustettuina saamelaisporonhoidon ja saamelaisporonhoidon tutkimuksen laaja asiantuntemus ja uudistuksen kaikissa vaiheissa kuultaisiin avoimesti ja vuorovaikutteisesti paliskuntia ja saamelaisporonhoidon osalta siitoja. Erityisen tärkeää on turvata alueellinen tasapaino, koska saamelaisessa poronhoidossa ns. metsäpaliskuntien ja tunturipaliskuntien haasteet ja toimintaympäristöt eroavat toisistaan. Erikseen poronhoitolain ja Poluran kolttasaamelaisia ja koltta-aluetta koskevia säännöksiä sekä kolttalain kokonaisuudistuksen tarpeita varten tulisi perustaa työryhmä, jossa on kolttien kyläkokouksen ja koltta-alueen siitojen laaja edustus. Tällaisella Sámi Árvvut -yhdistyksen esittämällä menettelyllä voidaan välttää lainsäädännön valmistelun päällekkäisyys sekä selvittää kattavammin lainsäädännön uudistamisen vaikutukset. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa asetetaan yhdeksi toimenpiteeksi lainsäädännön vaikutustenarvioinnin laadun parantaminen. Yhdistyksen näkemyksen mukaan sen esittämällä menettelyllä voidaan turvata poronhoitoa ja kolttasaamelaisia koskevan lainsäädännön parempi vaikutustenarviointi. Sámi Árvvut pitää tarkoituksenmukaisena, että POLURA uudistettaisiin samassa yhteydessä poronhoitolain ja kolttalain uudistamisen kanssa ja samassa yhteydessä selvitettäisiin Suomen poronhoitolainsäädännön suhde Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin ja eri poronhoitomallien tarpeet. Hallituksen esitysluonnoksessakin todetaan, että poronhoitomallit vaihtelevat eri tavoin eri alueilla, minkä johdosta lain uudistuksen vaikutuksia on pystyttävä tarkastelemaan alueellisesti ja kuullen paliskuntia ja saamelaisen poronhoidon osalta siitoja. Yhtenä perusteena Poluran ja kolttalain uudistamistarpeelle todetaan digitalisoinnin ja eri viranomaisten eri tietokantojen yhdentämistarpeet. Sámi Árvvut -yhdistyksen näkemyksen mukaan tietojärjestelmien yhdistäminen ja digitalisointi on tarpeellista ja sen voi tehdä hallinnollisin uudistuksin ilman tarvetta uudistaa Poluraa tai kolttalakia keskeisiltä osin ottaen erityisesti huomioon sen, että Polura ei ole edes voimassa. 2. Saamelaisen poronhoidon asema Suomessa poronhoitoon suhtaudutaan hallinnollisesti ja lainsäädännöllisesti eri tavoin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Poronhoito luetaan kyseisissä valtioiksi avoimesti osaksi saamelaiskulttuuria. Suomessa näin ei valitettavasti ole. Poronhoitolain vanhentuneisuus ja Suomen hallintojärjestelmän kyvyttömyys ymmärtää saamelaisen poronhoidon erityispiirteitä ja saamelaisen poronhoidon merkitystä koko saamelaiselle kulttuurimuodolle sekä sitä, että Suomessa harjoitetaan poronhoitoa erilaisten toimintamallien pohjalta on johtanut tilanteeseen, jossa saamelainen poronhoito on todellisessa vaarassa kadota Suomesta ja paliskuntien sisälle on luotu laidunkilpailua ja etnisiä ristiriitoja. Nykyisen poronhoidon ongelmat: alhainen tulotaso, ristiriidat paliskuntien sisällä sekä myös laidunten kuluminen ovat suoraa seurausta poronhoitolain tuomasta ongelmasta, mitä valtionhallinnossa ei ole haluttu ratkaista.

3 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 3/8 Nykytilanne on johtanut kestämättömiin ongelmiin esim. Näkkälän paliskunnassa, jossa paliskunnan jakoa on suunniteltu pitkään, mutta viranomaiset eivät jakoa hyväksy. Poronhoidon harjoittaminen on alueen pohjoisosassa tullut vaikeaksi ja ongelmat kasautuvat, koska viranomaiset ovat haluttomia puuttumaan tilanteeseen. Myös Ivalon paliskunnassa on ollut merkittäviä ongelmia, jossa vastakkain ovat olleet yksittäisten poronomistajien oikeudet, saamelainen kulttuurimuoto ja suomalainen paliskuntajärjestelmä. Nykyinen poronhoidon hallinnollinen järjestelmä ei ole toimiva eikä vastaa ainakaan saamelaisen poronhoidon osalta sitä todellisuutta, jossa poronhoitajat tekevät työtään. Paliskuntajärjestelmä, jonka Suomen valtio on luonut, on tullut saamelaisen poronhoidon osalta tiensä päähän. Suomi on muuttanut viime vuosina erilaisia hallintojärjestelmiä merkittävästi, lakkauttaen mm. perinteisen läänijärjestelmän ja uudistanut aluehallintoa merkittävästi, toisin sanoen ei ole ollut mitään esteitä perinteisten hallinnollisten jakojen ovat muuttamiselle. Sama ajattelutapa on ulotettava myös poronhoitoon ja uudistettava poronhoitoa poronhoitajien, luonnon ja porojen näkökulmasta, ei hallinnon tai viranomaisnäkökulman lähtökohdista. Lakeja ei tehdä viranomaisia varten, vaan ennen kaikkea sen vuoksi, että perusoikeudet, elinkeinon ja kulttuurin harjoittamisoikeudet ja luonnon kantokyky voidaan turvata. Tämän johdosta poronhoidon hallintoa ja lainsäädäntöä tulee uudistaa poronhoidon ja luonnon lähtökohdista. Sámi Árvvut -yhdistyksen mukaan poronhoitolakia ja sen tukijärjestelmää on uudistettava erilaisten poronhoitomallien lähtökohdista ottaen huomioon Suomen kansainväliset velvoitteet ja luonnon kantokyvyn turvaaminen. Poronhoitoa kohdellaan lainsäädännöllisesti ja tukipolitiikaltaan samalla tavoin olkoonkin poronhoito osa-aikatyötä tai päätoiminen ammatti. Tämä on huomioitava myös poronhoitolain uudistuksessa eli poronhoidon eri taloudellis-kulttuuriset merkitykset. Saamelainen poronhoito on ekologista ja luonnon reunaehtojen mukaista, mutta tämä on vaarassa muuttua, koska saamelaisille ei anneta mahdollisuutta hoitaa porojaan omien perinteiden ja perinteisen laidunkiertojärjestelmän mukaisesti. Saamelaisilla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa laidunten kantokykyyn, siihen miten paljon poroja myydään ja teurastetaan, koska kaikki nämä päätökset on ulkoistettu Suomen hallinnolle ja viranomaisille. Nykyisenkaltainen tilanne hajauttaa vastuuta luonnon kantokyvyn turvaamisesta. Normien purkaminen tulisi aloittaa siitä, että poronhoitajille annettaisiin suurempi vastuu omasta elinkeinostaan ja esimerkiksi pohtia uudelleen koko poronhoidon ohjausta ja hallintorakennetta ja niiden tarkoituksenmukaisuutta poronhoitajille. Esimerkiksi hallinnollisten väliportaiden, kuten Yhdistyksen (PY) asemaa, merkittävyyttä ja tarvetta tulisi arvioida rohkeasti uudelleen ja ottaa arviossa huomioon se, miten hyvin kyseinen elin pystyy edistämään ja huomioimaan erilaisten poronhoitomallien tarpeita. Nykyisin PY:n päätöksentekojärjestelmässä päätöksenteko perustuu paliskuntien määrään, ei poronomistajien määrään eikä siihen, mikä poronhoidon merkittävyys on päätoimisena elinkeinona. Nykyisessä enemmistöpäätöksentekojärjestelmässä PY edustaa pääasiassa eteläisellä poronhoitoalueella harjoitettavaa osa-aikaista poronhoitoa. Saamelaisessa poronhoidossa siidajärjestelmän tunnustaminen lainsäädännön tasolla hallinnolliseksi yksiköksi on välttämätöntä saamelaisen poronhoitomallin turvaamiseksi kuten myös saamelaisen kulttuurimuodon turvaamiseksi. Siidajärjestelmä on perinteinen saamelainen hallintojärjestelmä, joka on säilynyt nykypäivään asti, mutta jota suomalainen yhteiskunta ei tunnista lainkaan. Paliskuntajärjestelmä pohjautuu puolestaan ns. talonpoikaisen poronhoidon toimintamalliin ja on oletettavasti hyvin soveltuva toiminta- ja hallintomalli eteläisellä poronhoitoalueella.

4 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 4/8 Poronhoitoa on Suomessa hallinnoitu siirtämällä vastuuta joko EU:lle tai poronhoitajille itselleen, mutta poronhoitajille ei ole annettu aitoa mahdollisuutta kehittää ja turvata omaa elantoaan ja elinkeinoaan. Ongelma ei poistu siirtelemällä poronhoitolain uudistusta hamaan tulevaan, vaan ongelmat tuleva yhä vaikeammiksi ja ratkaisut poronhoidon turvaamiseksi voivat olla yhä ongelmallisimpia ja kalliimpia tehdä ja samanaikaisesti kansainvälinen paine Suomea kohtaan saamelaisen poronhoitokulttuurin turvaamiseksi kasvaa. Pääministeri Sipilän hallitus on toistuvasti markkinoinut itseään julkisuudessa hallituksessa, joka ei pelkää vaikeitakaan päätöksiä ja on valmis ryhtymään töihin. Sámi Árvvut -yhdistys odottaa hallituksen olevan sanansa mittainen ja aloittavansa poronhoitolain uudistuksen avoimesti, ottaen huomioon eri alueelliset olosuhteet, poronhoitomallit ja niiden tarpeet sekä Suomen kansainväliset velvoitteet. Se, että Polura-lain hallituksen esityksen perusteluissa viitataan Suomessa olevan erilaisia poronhoitomalleja ja saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa, ei ole mitään merkitystä, elleivät nämä seikat aktualisoidu itse lakiesitykseen, kuten lausunnolla olleeseen Poluraan. Saamelainen kulttuurimuoto on uhanalainen. Saamen kielen puhujien määrä on laskussa. Saamelaiskäräjien tilastojen mukaan saamelaisväestön määrä on kasvanut vuodesta 1962 vuoteen %. Saamen kieltä ensimmäisenä kielenään puhuvien määrä on puolestaan laskenut samassa ajassa 16 %. Kun vuonna 1962 saamea ensimmäisenä kielenään puhui noin 75 % saamelaisista, vuonna 2007 enää 26 % saamelaisista puhui saamea ensimmäisenä kielenään. Nykyiset toimenpiteet, jotka on tehty eivät ole olleet riittäviä turvaamaan saamelaiskulttuuriin tulevaisuutta, vaan saamelaiskulttuurin ja kielten uhanalaistumiskehitys on jopa kiihtynyt. Poronomistajien määrä on laskussa saamelaisten kotiseutualueella, mikä on ainoa alue Suomessa, jossa poronhoitoa harjoitetaan edelleen päätoimisesti. Poronomistajien määrä on jatkuvassa laskussa. Saamelaisten kotiseutualueella poronomistajien määrä on laskenut vuodesta %. Enemmistö saamelaisten kotiseutualueen poronomistajista on saamelaisia ja poronomistajien määrän lasku kohdistuu erityisesti saamelaisiin. Kaavio: Poronomistajien määrän kehitys 1 Poronomistajien määrä saamelaisten kotiseutualueella Poronomistajien määrä saamelaisten kotiseutualueella 1 Kaavion tiedot: Paliskuntain Yhdistys 2015.

5 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 5/8 Poro-omaisuus ja ammattimainen poronhoito on keskittymässä yhä pienemmälle poronomistajajoukolle, johtuen osittain elinkeinorakenteen muutoksesta sekä poronhoidon tukipolitiikasta. Poronomistajien keski-ikä on nousussa ja lähivuosina useat ammattimaisesti poronhoitoa harjoittavat ovat tulossa eläkeikään. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, ollaan tilanteessa, jossa poronhoito voi loppua muutamassa sukupolvessa. Tilanne on kokonaisuudessaan kestämätön. Poronliha on yksi terveellisimmistä elintarvikeraaka-aineista ja se on hyvin monipuolinen luonnonmukaisesti tuotettuna luonnonlaitumilla. Poro on merkittävä imagotekijä Suomen matkailulle, se tuottaa lihan lisäksi raaka-aineita saamen käsityölle ja ylläpitää saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta. Poronhoito on yksi harvoja elinkeinoja, jossa saamelaiset voivat käyttää saamea kokopäiväisesti työssään. Poronhoito tukee saamen kielen säilymistä ja elinvoimaisuutta. Elinkeinorakenteen muutos ja muutto kaupunkeihin voivat johtaa saamen kielen vaihtumiseen suomen kieleen. Poronhoidon hallinnolla ja lainsäädännöllä voidaan siis vaikuttaa suoraan myös saamen kielen tulevaisuuteen. Poronhoitoa ei saamelaisten osalta voida tarkastella vain elinkeinollisesti tai taloudellisesti, vaan on tarkasteltava kaikkia vaikutuksia mitä poronhoidolla on saamelaisen kulttuurimuodon turvaamisessa. Esimerkiksi lausunnolla olleen Poluran osalta ei ole arvioitu lainkaan esityksen vaikutuksia saamelaiselle kulttuurimuodolle eikä hallitusohjelman linjaus siitä, että lakiesitysten vaikutustenarviointia on parannettava, ole välittynyt maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan lakiesitykseen. Pääministeri Sipilän valtioneuvoston asettaessa yhden kärkihankkeensa normien purun, Sámi Árvvut -yhdistys pitäisi hyvin tarkoituksenmukaisena, että poronhoidon osalta normien purkua tarkasteltaisiin samassa yhteydessä kun uudistetaan poronhoitolainsäädäntöä. Esimerkiksi poronhoitajien ylimääräisiä koulutuksia, todistuksia, teurastussäännöksiä ja raportointikäytänteitä tulisi tarkastella avoimesti ottaen huomioon poronhoitajien omat näkemykset eri toimintojen tarpeellisuudesta. Nykyiset pitkät matkat teurastamoihin johtavat paitsi eläinten kärsimyksiin, mutta myös lihan maun heikkenemiseen ja jopa eläinrääkkäystapauksiin. Poronhoidosta keräävät puolestaan tilastotietoa PY, MELA, AVI, Maaseutuvirasto ja ministeriöt. Tilastointia on mahdollista kehittää ja tehostaa vähentäen päällekkäisyyksiä. Poronhoito kohtaa aivan uudenlaiset haasteet lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutos erityisesti saamelaisten kotiseutualueella tulee vaikuttamaan poronhoidon harjoittamisedellytyksiin, luonnon monimuotoisuuteen ja koko elinympäristöön. Kaikki muutokset säässä, kasvillisuudessa ja eläimistössä vaikuttavat poronhoitoon. Metsäraja nousee yhä pohjoisempaan ja uudet tulokaslajit pyrkivät valtaamaan tundrakasvillisuutta. Tutkimuksien mukaan porot voivat laidunnuksellaan hillitä uusia tulokaslajeja mutta paikallisesti hillitä myös ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia. Mikäli poronhoito pienenee radikaalisti tai katoaa, ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten hillitseminen Suomen arktisella alueella, jonne ilmastonmuutos vaikuttaa eniten, käy yhä vaikeammaksi. Poronhoidon tukijärjestelmässä ja lainsäädännössä tulee varautua tulevaan ja ilmastonmuutokseen. Suomella on vastuu varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen ja ilmastolaki (609/2015) edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaa hallinnonalallaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat tavoitteet ja toimet. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää ilmastonmuutoksen huomioimista kaikessa lainsäädännössä. Sámi Árvvut -yhdistys esittääkin, että

6 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 6/8 ministeriö yhdessä saamelaisporonhoitajien, viranomaisten, saamelaisyhteisön ja ilmastonmuutostutkijoiden kanssa laatii selvityksen joka pitää sisällään suunnitelman ilmastopolitiikasta, jossa selvitetään erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia poronhoidolle sekä niitä toimia, joilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan hillitä ja ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua poronhoidossa. 3. Poronhoidon rahoituksesta Poronhoitoa pidetään Suomessa hallinnollisesti ja juridisesti maataloutena. Kuitenkaan poronhoidon tuet eivät vastaa muita maatalouden ja alkutuotannon tukia. Poronhoidon tuloista % pohjautuu yhteiskunnallisiin tukiin. Maataloudessa vastaava yhteiskunnallisten tukien osuus on noin 35 %, jopa enemmänkin riippuen tuotantosuunnasta. Poronhoidon tukirakenne on rakennettu maatalouden tukijärjestelmien pohjalta, mutta tukijärjestelmän soveltuvuutta poronhoitoon ei ole käytännössä arvioitu. Tukijärjestelmä kannustaa pitämään suurta poroeloa, tarhaamaan poroja, mutta ei kannusta ekologisiin ympäristöystävällisiin menetelmiin kuten porojen paimennukseen luonnonlaitumilla. Tukijärjestelmien yleinen tavoite on paitsi tukea elinkeinoja, niin myös ohjata elinkeinoja yhteiskunnallisesti ja luonnolle hyödyllisiin toimintamalleihin. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei tue perinteistä ekologista saamelaista tapaa hoitaa poroja. Luonnonmukaisesti tuotettu poronliha on ekologinen, luonnonmukainen, ympäristöystävällinen ja terveellinen lihatuote, joka on ravinnerikas sekä myös maultaan erinomainen. Saamelaisporonhoitajat ja saamelaiskäräjät ovat pitkään ehdottaneet paimennustukea, joka tukisi porojen ekologista paimennusta ja perustuisi poronhoidon perinteisiin, ei hallinnollisiin käytänteisiin. Sámi Árvvut ry. pitää välttämättömänä, että poronhoidon tukijärjestelmää arvioitaisiin kokonaisuutena osana poronhoitolain ja Poluran kokonaisuudistusta eri poronhoitomallit huomioon ottaen. Poronlihan jalostushinta on todella korkea verrattuna tuottajahintaan mikä johtuu osaltaan keskitetystä poronlihakaupasta, jalostajien puutteesta sekä kaupan keskittymisestä. Suuri haaste poronlihan laajemmalle kaupalliselle hyödyntämiselle on logistiikka, eli tuotteen saaminen maaseudulta kaupunkeihin. Nykyinen toimintamalli, jossa poronlihan markkinointi on keskitettyä, on osaltaan johtanut tilanteeseen, että kuluttajat eivät tiedä, minkä alueen poroa saavat ja miten poro on elänyt. Eri poronhoitomallit eivät voi nykyisessä mallissa kilpailla toistensa kanssa markkinoilla ja toisaalta laadukasta luonnonlaitumilla kasvanutta poronlihaa sekoitetaan tarhattuun poronlihaan. Paliskunnilla ja yksittäisillä poronomistajilla ei ole koulutusta eikä välttämättä aikaakaan erikoistua, jalostaa ja kehittää poronlihan markkinointia. Tähän tulisi pystyä panostamaan entistä paremmin ja joustavammin poronhoidon tukijärjestelmässä. Nykyinen tilanne on myös johtanut siihen, että monet poronhoitajat hankkivat lisäelantoa esimerkiksi matkailusta ja jalostuksesta toimeentulonsa lisäämiseksi. Poronlihalle olisi kiinnostusta ja menekkiä nykyistä enemmän ja poronlihan kuluttajahintaa tulee saada alennettua kehittämällä logistiikkaa, jalostusprosesseja, markkinointia ja luomalla kilpailua. Esimerkiksi nykyisin monet saamelaiset poronhoitajat myyvät poronlihansa Ruotsiin ja Norjaan, koska siellä saa paremman hinnan. Suomalaisten jalostusyritysten kyvyttömyys ja kehittymättömyys voi johtaa pitkällä tähtäimellä laadukkaan poronlihan saatavuuden heikkenemiseen Suomessa. Nykyinen Polura-lakiesitys ei vastaa siihen haasteeseen, jossa poronhoitajat elävät.

7 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 7/8 Poronhoidon tukijärjestelmää tulee osaltaan kehittää siten, että se turvaa poronlihan saatavuuden kuluttajille kilpailukykyiseen hintaan. Samanaikaisesti tukijärjestelmän kuten lainsäädännönkin tulee tunnustaa se tosiasia, että poronhoito on saamelaisille elämäntapa, ei liiketoimintasuunnitelman mukaista sentinpyöritystä tai pelkän taloudellisen edun tavoittelua. Mikäli elinkeinoa ohjataan liian tarkasti ja luodaan siitä byrokraattinen elinkeino, elämäntavan harjoittamiselta voidaan viedä ilo ja intohimo työhön. Poronhoitajien ammattitaitoon tulee pystyä luottamaan sekä saamelaiseen poronhoitoperinteeseen, joka on kantanut porosaamelaista kulttuurimuotoa ilman valtion ohjausta menestyksellisesti läpi historian. Kaikkia elinkeinoja ei tule virkamiesmäistää tai tehdä kaikista ihmisistä tietokonetyöläisiä. Poronhoitajien byrokratian lisääminen Polurassa esitetyillä tavoilla on vaarassa johtaa siihen. Sámi Árvvut ry pitää välttämättömänä, että poronhoidon hallintoa ja lainsäädäntöä ei uudisteta hallinnon näkökulmasta, vaan pikemminkin huomioidaan erilaiset kulttuuriset tavat harjoittaa poronhoitoa. Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta virkamieskoneistossa ja asettumista poronhoitajien erilaisiin asemaan ja olosuhteisiin. Sámi Árvvut esittää seuraavia toimenpiteitä parantamaan nykytilannetta: a) Sámi Árvvut ry. pitää tarkoituksenmukaisena, että POLURA uudistettaisiin samassa yhteydessä poronhoitolain ja kolttalain uudistamisen kanssa ja samassa yhteydessä selvitettäisiin Suomen poronhoitolainsäädännön suhde Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin ja eri poronhoitomallien tarpeet. b) Yhdistys esittää, että poronhoitolain ja Poluran uudistusta varten perustetaan työryhmä, jossa on edustettuina saamelaisporonhoidon ja saamelaisporonhoidon tutkimuksen laaja asiantuntemus ja uudistuksen kaikissa vaiheissa kuultaisiin avoimesti ja vuorovaikutteisesti paliskuntia ja saamelaisporonhoidon osalta siitoja. c) Poronhoitolain ja Poluran kolttasaamelaisia ja koltta-aluetta koskevia säännöksiä sekä kolttalain kokonaisuudistuksen tarpeita varten tulisi perustaa oma työryhmänsä. d) Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa asetetaan yhdeksi toimenpiteeksi lainsäädännön vaikutustenarvioinnin laadun parantaminen. Sámi Árvvut -yhdistyksen näkemyksen mukaan sen esittämällä menettelyllä voidaan turvata poronhoitoa ja kolttasaamelaisia koskevan lainsäädännön parempi vaikutustenarviointi. e) Normien purkaminen poronhoidossa tulisi aloittaa siitä, että poronhoitajille annettaisiin suurempi vastuu omasta elinkeinostaan ja tulisi pohtia uudelleen koko poronhoidon ohjausta ja hallintorakennetta ja niiden tarkoituksenmukaisuutta poronhoitajille. f) Siidajärjestelmän tunnustaminen lainsäädännön tasolla saamelaisen poronhoidon hallinnolliseksi yksiköksi on välttämätöntä saamelaisen poronhoitomallin turvaamiseksi kuten myös saamelaisen kulttuurimuodon turvaamiseksi. g) Ministeriö yhdessä saamelaisporonhoitajien, viranomaisten, saamelaisyhteisön ja ilmastonmuutostutkijoiden kanssa laatii selvityksen, joka sisältää ilmastopolitiikan suunnitelman, jossa selvitetään erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia poronhoidolle sekä niitä toimia, joilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan hillitä ja ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua poronhoidossa. h) Sámi Árvvut ry. pitää välttämättömänä, että poronhoidon tukijärjestelmää arvioitaisiin kokonaisuutena osana poronhoitolain ja Poluran kokonaisuudistusta eri poronhoitomallit huomioon ottaen. i) Sámi Árvvut ry. pitää välttämättömänä, että poronhoidon hallintoa ja lainsäädäntöä ei uudisteta hallinnon näkökulmasta, vaan huomioidaan erilaiset kulttuuriset

8 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 8/8 tavat harjoittaa poronhoitoa. Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta virkamieskoneistossa ja asettumista poronhoitajien asemaan ja erilaisiin olosuhteisiin. Sámi Árvvut -yhdistys on valmis toimimaan ja auttamaan viranomaisia ja muita toimijoita hyvässä yhteisymmärryksessä ja rakentavasti kehittämään saamelaiskulttuurin asemaa ja saamelaiskulttuurin arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sámi Árvvut- yhdistyksen hallitus on hyväksynyt kannanoton kokouksessaan Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti.