VALTIONEUVOSTON ASETUS POROTALOUTEEN JA LUONTAISELINKEINOIHIN OTETTUJEN LAINOJEN VAPAAEHTOISESTA VELKAJÄRJESTELYSTÄ

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON ASETUS POROTALOUTEEN JA LUONTAISELINKEINOIHIN OTETTUJEN LAINOJEN VAPAAEHTOISESTA VELKAJÄRJESTELYSTÄ 1. Asian tausta Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011, jäljempänä rakennetukilaki) 19 luvun mukaisesta vapaaehtoisesta velkajärjestelystä. Laki on annettu ja se tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain voimaantulo edellyttää, että EU:n komissio on kaikilta osin hyväksynyt lakiin sisältyvät tukijärjestelmät. Ehdotetun asetuksen, joka koskee osaa näistä tukijärjestelmistä, on tarkoitus tulla voimaan samana päivänä kuin voimaanpanoasetus. Rakennetukilaki korvaa nykyisin voimassa olevan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 45/2000. Ehdotettu asetus korvaisi tuon lain nojalla eräiden porotalouden ja luontaiselinkeinojen velkojen järjestelyistä annetun valtioneuvoston asetuksen 769/ Rakennetukilain säännökset vapaaehtoisesta velkajärjestelystä Rakennetukilain 77 :n 1 momentin mukaan pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen lainansaajan taloudellisen tilanteen helpottamiseksi voidaan vapaaehtoisesti järjestellä valtionlainoja ja valtion myyntihintasaamisia. Velkajärjestelyn edellytyksenä on lain 78 :n 1 momentin mukaan, että velkajärjestelyn odotetaan olennaisesti parantavan lainansaajan taloudellista tilannetta, velallisen tilanteesta ja toimenpiteistä sen parantamiseksi on laadittu toteutettavissa oleva suunnitelma ja velallinen osallistuu itse toimenpiteisiin. Lain 80 :ssä säädetään velkajärjestelytoimenpiteistä. Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä voidaan pidentää valtionlainojen ja valtion myyntihintasaamisten takaisinmaksuaikaa, alentaa korkoa sekä myöntää lyhennysten ja korkojen suorittamisesta maksuvapautusta tai lykkäystä. Korkotukilainoja voidaan lain 80 :n mukaan järjestellä, jos lainansaaja ja lainan myöntänyt luottolaitos ovat yksimielisiä velkajärjestelyn ehdoista ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut suostumuksensa lainan järjestelyyn. Lain 82 :n mukaan vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä velalliselle voidaan myöntää valtiontakaus lyhytaikaisten velkojen korvaamiseksi tavanomaisin ehdoin myönnettävällä pankkilainalla. Velkajärjestelypäätöksestä ja -sopimuksesta säädetään lain 85 :ssä. ELY-keskus päättää velallisen hakemuksesta suostumisesta velkajärjestelyyn valtion puolesta. Päätöksen tultua lainvoimaiseksi ELY-keskus, velallinen ja luottolaitos allekirjoittavat vapaaehtoisen velkajärjestelyn toteuttamista koskevan sopimuksen.

2 Asetusehdotuksen tavoitteet ja rakenne Rakennetukilain säännösten mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin seuraavista seikoista: - vapaaehtoisen velkajärjestelyn ja siihen sisältyvän tuen myöntämisen edellytyksistä (78 :n 4 momentti), - valtiontakauksen myöntämisen edellytyksistä ja menettelystä (82 :n 2 momentti), - tuesta, joka lisää aikaisemmin myönnettyä tukea, sekä sen määrän tai arvon määrittämisestä ja tuen seurannasta (84 :n 5 momentti), sekä - vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä noudatettavasta menettelystä ja seurannasta (85 :n 3 momentti). Asetus jakautuisi lukuihin velkajärjestelyyn sisältyvän tuen edellytyksistä, hakijan taloudellista tilannetta koskevista edellytyksistä, velkajärjestelytoimenpiteistä, velkajärjestelyn hakemista ja myöntämistä koskevasta menettelystä, sekä velkajärjestelysopimuksesta. Nykyisin voimassa olevan asetuksen 3 luvussa säädetään vuoden 2000 rahoituslain 11 luvun mukaisista määräajan voimassa olevista tuista. Näitä tukia piti hakea 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä. Vapaaehtoinen velkajärjestely saatettiin porotalouden ja luontaiselinkeinon piiriin huomattavasti myöhemmin kuin maatalouden piiriin. Tästä johtuen määräaikaisten tukien tavoitteena vuoden 2000 lakia säädettäessä oli saattaa maksuvaikeuksissa olevat velalliset vastaavaan asemaan kuin ne maaseutuelinkeinolain mukaisesti tuetut elinkeinonharjoittajat, jotka olivat vuodesta 1993 alkaen päässeet vapaaehtoisen velkajärjestelyn piiriin. Uudessa, vuoden 2011 rahoituslaissa ei ole säännöksiä tällaisista määräaikaisista tuista, eikä niistä siten ole tarvetta säätää asetuksessa. Asetukseen sisällytettäisiin eräiden porotalouden ja luontaiselinkeinojen velkojen järjestelyistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 791/2000 säännökset velkajärjestelysuunnitelman kustannusten korvaamisesta ja neuvottelusta vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1 :n säännös kannattavuuden arvioinnista liittyy edellä mainittuihin määräajan voimassa oleviin tukiin, eikä sitä vastaavaa säännöstä tarvita uudessa asetuksessa. 2. Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku: Yleistä Luvussa säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta (1 ), määritelmistä (2 ) ja Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattamisesta (3 ). Asetusta sovellettaisiin sen 1 :n mukaan rakennetukilain 19 luvun mukaiseen vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn. Asetuksen 3 :n mukaan velkajärjestelyn edellytyksenä olisi, että velkajärjestely täyttää maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/ artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja sen nojalla annetun komission päätöksen mukaiset ehdot.

3 3 2 luku: Velkajärjestelyyn sisältyvän tuen edellytykset Luvussa säädettäisiin velkajärjestelyn piiriin tulevasta elinkeinonharjoittamisesta (4 ), puolison velkojen järjestelystä (5 ), velkajärjestelyyn osallisista velallisista (6 ), luontaiselinkeinon harjoittajan olosuhteita koskevista edellytyksistä (7 ), luontaiselinkeinon harjoittajaa koskevista henkilökohtaisista edellytyksistä (8 ), velkajärjestelyssä myönnettävän tuen määrästä (9 ) ja sellaisten saamisten järjestelystä, joihin sisältyy muuta kuin 9 :ssä tarkoitettua tukea (10 ). Asetuksen 4 :n mukaan velkajärjestely voisi koskea pääasiallisena elinkeinonaan porotaloutta harjoittavan henkilön velkoja. Velkajärjestely voisi koskea myös sellaisen porotaloutta ja sen ohella muuta luontaiselinkeinoa harjoittavan henkilön velkoja, jonka luontaiselinkeinoista saamien vuotuisten tulojen määrä on vähintään euroa ja niiden osuus yli puolet hänen kokonaistuloistaan. Nykyisessä asetuksessa ei ole vastaavaa rajausta. Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin puolison velkojen järjestelystä ja 6 :ssä velkajärjestelyyn osallisista velallisista. Asetuksen 7 ja 8 :ssä säädettäisiin luontaiselinkeinon harjoittajan olosuhteita koskevista velkajärjestelyn edellytyksistä ja häntä koskevista henkilökohtaisista edellytyksistä. Olosuhteita koskevat edellytykset koskisivat luontaiselinkeinon harjoittajan työllistymismahdollisuuksia, toimeentulon vaarantumista ja harjoitetun luontaiselinkeinon taloudellisten vaikeuksien syitä. Luontaiselinkeinon harjoittajaa koskevat henkilökohtaiset edellytykset liittyisivät hänen ammattitaitoonsa ja edellytyksiin jatkaa elinkeinon harjoittamista, sekä hänen sitoutumiseensa jatkamaan luontaiselinkeinoa vähintään velkajärjestelysopimuksen sopimusajan. Asetusehdotuksen 7 ja 8 :ää vastaavia säännöksiä ei ole nykyisessä asetuksessa. Asetuksen 9 :ssä säädettäisiin velkajärjestelyssä myönnettävästä tuesta. Velkajärjestelyä koskevasta päätöksestä olisi käytävä ilmi, kuinka paljon velkajärjestelyssä myönnettävää tukea hakijalle on myönnetty sekä erikseen velkajärjestelyn yhteydessä myönnettävään valtiontakaukseen sisältyvä tuki. Koron tai lyhennyksen maksulykkäystä ei pidettäisi lisätukena, jollei maksua ole siirretty vähintään viittä vuotta. Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrään sovellettaisiin, mitä maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (299/2008) 32 a :n 2 momentissa ja 32 b :ssä säädetään. Kyseisen asetuksen 32 a :n 2 momentin mukaan valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on 0,15-5,0 prosenttia koko takauksen määrästä. Saman asetuksen 32 b :ssä säädetään tuen määrän laskemisesta. Asetusehdotuksen 9 :n säännökset velkajärjestelyssä myönnettävästä tuesta olisivat nykyiseen asetukseen nähden uusia säännöksiä. Säännökset seuraavat vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevista yhteisön suuntaviivoista (EUVL 2004 C 244/02). Asetuksen 10 :n mukaan siinä tapauksessa, että velkajärjestelyssä järjestellään saamisia, joihin sisältyy muuta kuin 9 :ssä tarkoitettua tukea, saamisia saisi järjestellä vain sekä asianomaisen velkojan että tuen myöntäjän suostumuksin.

4 4 3 luku: Velallisen taloudellista tilannetta koskevat edellytykset Luvussa säädettäisiin velkajärjestelyn edellytyksistä, jotka koskevat velallisen maksuvalmiuden palautumista (11 ), muuta rahoitusta (12 ), velkaantumisen perustetta (13 ), investoinneista pidättymistä (14 ), muiden velkojien osallistumista velkajärjestelyyn (15 ) ja velkajärjestelysopimuksen seurantaan sitoutumista (16 ). Asetuksen 11 :n mukaan hakijan olisi velkajärjestelysuunnitelmalla osoitettava, että velkajärjestelyn avulla elinkeinon pitkän aikavälin kannattavuus ja maksuvalmius on mahdollista saada palautetuksi, tai lopetettaessa luontaiselinkeinon harjoittaminen hakijan maksuvalmius voidaan palauttaa. Ehdotettu pykälä vastaisi nykyisen asetuksen 6 :n säännöksiä velkajärjestelysopimuksen sisällöstä. Velkajärjestelyä ei myönnettäisi sellaiselle luontaiselinkeinon harjoittajalle, jonka on mahdollista saada muuta rahoitusta taloudellisen tilanteensa parantamiseksi ilman, että elinkeinotoiminnan pitkän aikavälin rahoitustilanne heikkenee (12 ). Velkajärjestely voidaan toteuttaa vain erityisen painavista syistä, jos luontaiselinkeinon harjoittajan taloudelliset vaikeudet ovat aiheutuneet elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen tukien takaisinperinnästä velallisen moitittavan menettelyn johdosta (13 ). Velkajärjestelyn edellytyksenä olisi lisäksi, että kohteena olevaa elinkeinoa jatkava ei velkajärjestelysopimuksen voimassaoloaikana ryhdy toteuttamaan elinkeinon jatkamiseksi välttämättömien korvausinvestointien lisäksi muita investointeja (14 ). Nykyisessä asetuksessa edellä mainittuja vaatimuksia ei ole nimenomaisesti mainittu. Vaatimus investoinneista pidättymisestä seuraa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevista yhteisön suuntaviivoista. Asetuksen 15 :n mukaan arvioitaessa, edellytetäänkö muiden velkojien osallistumista velkajärjestelyyn, otettaisiin huomioon velkojien määrä, velkojen rakenne ja velkojen vaikutus velallisen velanhoitokykyyn. Asetuksen 16 :ssä säädettäisiin velkajärjestelysopimuksen seurantaan sitoutumisesta. Velkajärjestelyn edellytyksenä olisi, että velallinen sitoutuu toimittamaan velkajärjestelyn myöntäneelle ELY-keskukselle tarvittavat tiedot velkajärjestelyn seurantaa varten. Velkajärjestelysopimuksen seurannasta säädetään nykyisen asetuksen 11 :n 1 ja 2 momentissa. 4 luku: Toimenpiteet velkajärjestelyssä Luvussa säädettäisiin maksuvapautuksesta (17 ), korkotukilainojen järjestelystä (18 ) ja valtiontakauksesta (19 ). Asetuksen 17 :n mukaan ELY-keskus voisi myöntää velalliselle maksuvapautuksen valtionlainojen ja saamisten lyhennysmaksuista ja koroista, jos velallisen maksukykyä ei voida muilla toimenpiteillä palauttaa ja jos maksuvapautuksella voidaan turvata hakijan ja hänen perheenjäsentensä vakinaisessa asuinkäytössä oleva asunto. Nykyisen asetuksen 7 :n mukaan maaja metsätalousministeriö voi erityisen painavasta syystä myöntää maksuvapautuksen valtionlainojen lyhennysmaksuista samoin maksukyvyn palauttamista ja asuntoa koskevin ehdoin.

5 5 Asetuksen 18 :n mukaan ELY-keskus voisi antaa suostumuksensa yksinomaan korkotukilainoja koskevaan velkajärjestelyyn, vaikka velkajärjestelysuunnitelmaa ei olisi laadittu, jos luottolaitos ja velallinen ovat toimenpiteistä yksimielisiä. Säännös vastaa nykyisen asetuksen 8 :ää. Jos taloudelliset vaikeudet ovat johtuneet äkillisistä ja tilapäisistä olosuhteiden muutoksista, joihin hakija ei ole voinut kohtuudella varautua ja taloudelliset vaikeuden johtuvat pääosin lyhytaikaisten velkojen maksuvaikeuksista, hakijalle voitaisiin asetuksen 19 :n mukaan myöntää valtiontakaus tällaisten velkojen maksamista varten myönnettävälle lainalle. Valtiontakauksen enimmäismäärä olisi euroa. Nykyisessä asetuksessa ei ole asetusehdotuksen 19 :ää vastaavaa säännöstä. 5 luku: Velkajärjestelyn hakeminen ja myöntäminen sekä velkajärjestelymenettely Luvussa olisi säännökset velkajärjestelyn hakemisesta (20 ), velkajärjestelysuunnitelmasta (21 ), velkajärjestelysuunnitelman kustannusten korvaamisesta (22 ), velkajärjestelyneuvottelusta (23 ), ja velkajärjestelymenettelyä koskevasta päätöksestä (24 ). Velkajärjestelyä ja sen yhteydessä myönnettävää valtiontakausta haettaisiin asetuksen 20 :n mukaan Lapin ELY-keskukselta. Pykälässä säädettäisiin lisäksi luottolaitokselta pyydettävästä lausunnosta ja hakemukseen liitettävistä selvityksistä. Asetuksen 21 ja 22 :ssä säädettäisiin velkajärjestelysuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Kustannusten korvaamisesta päättäisi ELY-keskus. Omavastuuosuus suunnitelman laatimiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista olisi 100 euroa. Omavastuuosuudesta ja menettelystä kulujen korvaamisessa säädetään eräiden porotalouden ja luontaiselinkeinojen velkojen järjestelyistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 791/2000, jonka säännökset ehdotetaan otettavan tarpeellisin osin valtioneuvoston asetukseen. Asetuksen 23 :ssä säädettäisiin velkajärjestelyä koskevasta neuvottelusta ja 24 :ssä velkajärjestelypäätöksen sisällöstä. 6 luku: Sopimus vapaaehtoisesta velkajärjestelystä Luvussa säädettäisiin vapaaehtoista velkajärjestelyä koskevan sopimuksen voimaantulosta (25 ), sopimuksen seurannasta ja muuttamisesta (26 ), vapaaehtoisen velkajärjestelyn raukeamisesta (27 ) ja sopimuksen liittämisestä velkakirjaan (28 ). Asetuksen 25 :n mukaan velkajärjestelysopimus tulisi voimaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, velkajärjestelysopimuksessa mainittujen velkojien ja hakijan allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus raukeaa, jos kaikki sopimukseen osalliset eivät allekirjoita sitä velkajärjestelyä koskevassa päätöksessä mainitussa määräajassa. Sopimus voi kuitenkin tulla voimaan sen allekirjoittaneiden velkojien osalta, jos heidän saatavansa ovat vähintään 95 prosenttia sopimukseen sisältyvistä hakijan veloista. Velkajärjestelyssä sovitut toimenpiteet on toteutettava viimeistään viiden vuoden kuluessa velkajärjestelysopimuksen voimaantulosta. Tätä viiden vuoden

6 6 määräaikaa lukuun ottamatta asetusehdotuksen 25 :ää vastaavat säännökset ovat nykyisen asetuksen 10 :ssä. Asetuksen 26 :ssä säädettäisiin velkajärjestelysopimuksen toteutumisen seurannasta ELYkeskuksen toimesta, sekä velkajärjestelysopimuksen muuttamisesta. Säännökset vastaavat nykyisen asetuksen 11 :n säännöksiä. Pykälässä lisäksi säädettäisiin, että valtionlainojen ja valtion saamisten osalta muutoksenhaun johdosta tehdyt velkajärjestelyn tarkistukset tulevat noudatettavaksi velkajärjestelysopimusta muuttamatta. Asetuksen 27 :ssä säädettäisiin vapaaehtoisen velkajärjestelyn raukeamisesta ja tämän vaikutuksesta valtionlainojen ja valtion saamisten määrään, sekä korkotukilainan alennetun koron määrään. Jos velkajärjestely määrätään raukeamaan, voitaisiin järjestellyt valtionlainat ja valtion saamiset palauttaa kokonaan tai osaksi sen suuruisiksi kuin ne olivat ennen sopimuksen tekemistä vähennettyinä kuitenkin maksetuilla lyhennyksillä, koroilla ja muilla suorituksilla. Nykyisen asetuksen 12 :n mukaan valtionlainat ja valtion saatavat on velkajärjestelysopimuksen rauetessa aina palautettava tuohon määrään. Muutoin ehdotettu 27 vastaa nykyisen asetuksen 12 :ää. Asetuksen 28 :n mukaan vapaaehtoista velkajärjestelyä koskeva sopimus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös on liitettävä niitä velkoja koskevaan velkakirjaan, joita sopimuksessa on järjestelty ja sitä on velkakirjaehtona noudatettava. 7 luku: Erinäiset säännökset Asetusehdotuksen 29 :ssä säädettäisiin asetuksen voimaantulosta. 3. Ehdotuksen vaikutukset 3.1. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset Velkajärjestelyitä on tähän mennessä toteutettu harvakseltaan. Velkajärjestely on kuitenkin koettu tarpeelliseksi ja siitä on siksi otettu säännökset myös uuteen rakennetukilakiin. Velkajärjestelyissä myönnettävän rajatun tukimäärän vuoksi tuella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ehdotuksen vaikutukset hallintoon Asetusehdotuksen mukainen tukijärjestelmä on tarkoitus toteuttaa Lapin ELY-keskuksessa nykyisin resurssein. Järjestelmän arvioidaan vaativan enimmillään 0,05 0,1 henkilötyövuotta.

7 7 4. Asian valmistelu Asetusehdotuksesta on päivätyllä lausuntopyynnöllä pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: valtiovarainministeriö, Maaseutuvirasto, Lapin elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, Paliskuntain yhdistys, saamelaiskäräjät, OP Pohjola ja Nordea. 5. Voimaantulo Asetusehdotus on lähetettävä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn jälkeen EU:n komission hyväksyttäväksi. Tukijärjestelmän perusteena on tarkoitus viitata ensinnäkin maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/ artiklan 1 kohdan poikkeussäännökseen, jonka mukaan Suomi ja Ruotsi voivat komission suostumuksella myöntää tukea porojen ja porotuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen sikäli kuin niistä ei aiheudu perinteisten tuotantotasojen lisäystä. Lisäksi säännösten perusteena on tarkoitus viitata vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (EUVL 2004 C 244/02) maataloutta koskevaan osaan. Asetusehdotus on tarkoitus käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa kun komissio on antanut asetuksen mukaisille tukitoimenpiteille hyväksyntänsä. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan rakennetukilain kanssa. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.