Masto sijoittuu Kuopion kaupungin Männistöön Kullervonkadulla olevan urheilukentän viereen, kuva 1ja 2

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN KULLERVONKATU DNA:N TUKIASEMAN VAIKUTUSSELVITYS 1 Yleistä Kuopion kaupungin Männistön kylään tilalle Tiihottarenpuisto on haettu rakennuslupaa DNA Oy: n mastolle sekä laitetilalle. Masto on vapaasti seisova fyysisesti 42 m korkea telemasto. Vapaasti seisova on poikkileikkaukseltaan pyöreä antennipylväs jonka latvaosa on ristikkomasto. Telemastojen ulkonäkö määräytyy niiden teknisten vaatimusten mukaan, korkeus määräytyy verkkosuunnittelun kautta ja tulevan käyttötarpeen mukaan. Laitekaappi 1,3m² sijoitetaan maston viereen. 2 Vaikutusselvitys 2.1 Maisemallinen sijainti Masto sijoittuu Kuopion kaupungin Männistöön Kullervonkadulla olevan urheilukentän viereen, kuva 1ja Luontoon kohdistuvat vaikutukset Rakennuspaikka on nuorta metsää. Rakennuspaikalla maston rakentamisesta aiheutuva puuston poistaminen on vähäistä. Tästä johtuen eläimistöön kohdistuvat haitat jäävät pieniksi, sillä antennipylvään sekä laitetilan vaatima tila on suhteellisen pieni. 2.3 Maisemalliset vaikutukset Maisemassa on pyritty säilyttämään maiseman eheys siten, että se ei riko alueen päänäkymää. Masto kuuluu maiseman suurimittakaavaisiin elementteihin suhteessa maiseman muotoon. Maston tuoman visuaalisen muutoksen kestää paremmin suuri maisematila, jona metsä-aluetta voidaan pitää. Rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä ei ole muita korkeita maamerkkejä. Huoltotietä ei rakenneta, vaan rakennusaikainen kulku mastopaikalle toteutetaan urheilukentän laitaa pitkin. Masto aiheuttaa seuraavia maiseman muutoksia: masto tulee korkeutensa takia näkymään lähialueella masto näkyy avoimessa maisemassa metsästä nousevana maamerkkinä

2 2 2.4 Vaikutukset naapureihin Lähin asuinkiinteistö sijaitsee n. 80 metrin etäisyydellä mastosta. Masto tulee näkymään lähimmille kiinteistöille. Männistön sijaitsevalle asutukselle masto näkyy neulamaisena maanmerkkinä. Masto on pyritty sijoittamaan niin että siitä on mahdollisimman vähän visuaalista haittaa naapurikiinteistöille. Korkeutensa takia maston näkyvyyttä ei voi välttää. 2.5 Purkaminen ja maisemointi Matkapuhelintukiasemien käyttöiäksi arvioidaan vuotta. Käytöstä poistetun mastopaikan purkamisessa ja maisemoinnissa voidaan ottaa huomioon seuraavia seikkoja: maston ja laitekaapin purkauksen jälkeen laitekaapin sekä maston betoniset perustukset poistetaan mastopaikka ja huoltotie maisemoidaan ympäröivän maiseman mukaiseksi mastopaikan ja tien maasto muokataan ja siihen istutetaan ympäröivän puulajiston mukaista metsää 3 Sijainnin perusteet Tällä hetkellä DNA:lla ja Telia Soneralla on tukiasemat käytössä Ilmarisentie 16 kiinteistössä. Kiinteistö ei anna asennuslupaa tukiasema muutokselle jolloin tukiaseman kapasiteettiä ei voida lisätä. Alueelle tulee eri operaattoreilla matkapuhelimien kapasiteettiongelma, siksi alueelle tarvitaan uusi masto. Masto on pyritty sijoittamaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa maisemalle ja naapurustolle. Maston paikka on sovittu katselmuksessa kaavoittajan kanssa. Käytännön sääntönä voidaan pitää seuraavaa jos masto ei näy, se ei myöskään edistä kuuluvuutta. Kun masto näkyy, silloin myös matkapuhelimet toimivat. Mastoa ei voida sijoittaa paikkaan mistä se ei näkyisi. Selvitys hakijan lähimmästä suunnitelluista muista mastoista/ tukiasemista Lähimmät mastot sijaitsevat Annikintiellä jossa tukiasemat on jo käytössä. Kuva 3. Selvitys siitä, onko maston tarkoitusta palvelevia yleiseen televerkkoon jo kuuluvan maston vapaita antennipaikkoja käytettävissä. Rakennettavasta mastosta sekä laitetilasta löytyy vapaita paikkoja muiden operaattoreiden käyttöön ja heille on ilmoitettu hankkeesta.

3 Antennipylvään paikka kuva1 3

4 Antennipylvään paikka kuva2 4

5 Lähimmät mastot kuva 3 5

6 LISÄTIETOJA DNA ANTENNIPYLVÄS HANKKEESEEN HANKKEESEEN Kuopio (3) DNA Oy PL DNA Kuopion Kaupunki Asemakaavoitus Kaupunki ympäristön palvelualue Lisätietoja koskien vireillä olevaa DNA Oy:n Kullervonkatu antennipylvään poikkeamishakua. 1 Esille mahdollisesti tulevia kysymyksiä 1.1 Säteilyvaikutus DNA Oy noudattaa tukiasemia rakentaessaan Suomen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluvat myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaviranomainen Säteilyturvakeskus, STUK. Nämä määräykset otetaan huomioon verkkosuunnittelussa. DNA Oy:n verkkosuunnittelijat ovat saaneet selkeän ohjeistuksen antennien asennusta, tukiasemapaikan valintaa, käytettyjä tehoja, antennivahvistuksia ja muita tähän vaikuttavia tekijöitä koskien. Korostamme, että suunniteltu tukiasema ei missään suhteessa olennaisesti poikkea muista käyttämistämme tukiasemista. Yhteenvetona voidaan todeta, että matkaviestitukiasemat antenneineen eivät määräysten mukaisesti toteutettuina ole vaaraksi ihmisille tai luonnolle. STUK on julkaissut seuraavat em. asioita laajemmin käsittelevät julkaisut, jotka ovat luettavissa STUK:n kotisivuilta ( Matkapuhelimet ja tukiasemat (03/2003) Radioaallot ympäristössämme (01/2009) Alla tekstiote yllämainituista STUK:n julkaisuista Raja-arvot takaavat turvallisuuden Tukiasemille ja matkapuhelimille on asetettu sähkömagneettisen säteilyn raja-arvot, joissa on huomioitu kaikkien väestöryhmien turvallisuus. Tukiasemat sijoitetaan siten, että kenttien voimakkuudet ovat kaukana määritellyistä turvallisuusrajoista. Säteilyturvakeskus STUK valvoo tukiasemien voimakkuuksia. Raja-arvojen ylityksiä ei ole havaittu. Radiotaajuuksien voimakkuus vähenee, kun etäisyys antennista kasvaa. Turvallinen etäisyys normaalista ulos sijoitettavasta tukiaseman antennista on noin kaksi metriä. Rakennuksen sisällä olevasta tukiasemasta turvallinen etäisyys on jo muutaman senttimetrin päässä.

7 2(3) Tukiasemien rakentaminen on tiukasti säänneltyä. Paikan valinta tapahtuu aina turvallisuusseikkojen lisäksi esimerkiksi maisemalliset arvot huomioon ottaen. Tekstiotteita Mobiili ja terveys sivustolta: Sivustoilla on tietoa matkaviestinten ja tukiasemien vaikutuksesta ihmiseen ja terveyteen. Mobiili ja terveys -sivusto jakaa puolueetonta, tutkittua tietoa mobiililaitteiden vaikutuksista. Sivustolla kerrotaan kansantajuisesti, miten mobiiliverkot toimivat, miten sähkömagneettiset kentät vaikuttavat ihmiseen ja miten matkapuhelinten ja tukiasemien radiotaajuuksien käyttöä valvotaan. Sivuston koostamisessa ovat olleet mukana mm. kaikki matkaviestinoperaattorit. Vaikutuksia tutkittu laajasti Mobiiliviestinnän terveysvaikutuksia on tutkittu vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa niin valvovien tahojen, viranomaisten kuin yritystenkin aloitteesta. Suomessa aihetta on tutkittu kansallisissa EMF-tutkimusohjelmissa aina 1990-luvulta saakka. Tutkimuksen kohteena ovat olleet biologiset ja terveysvaikutukset kaikissa ikäryhmissä lapsista vanhuksiin. Mobiililaitteiden ja -viestintätekniikan osalta ei löydy näyttöä siitä, että altistuminen aiheuttaisi haittaa terveydelle. WHO:n lausunto "Ionisoimattoman säteilyn biologisten vaikutusten ja lääketieteellisten sovellusten alueelta on julkaistu suunnilleen artikkelia kuluneen 30 vuoden aikana. Eräät ihmiset kokevat, että lisää tutkimusta tarvitaan, vaikka tieteellinen tutkimukseen perustuva tieto on tällä alueella nyt laajempaa kuin esim. useimpien kemikaalien kohdalla. Pohjautuen viimeisimpään tieteellisten tutkimusaineistojen yhteenvetoon WHO on tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaan ei ole näyttöä siitä, että altistumisesta alhaisille sähkömagneettisille kentille olisi terveysvaikutuksia" 1.2 Tukiasemapaikkahankkeen sijainti Suunniteltu matkaviestintukiasema poistaa matkapuhelinkuluvuuden katveita ja lisää erityisesti datakapasiteettia alueella. Antennipylvään sijainti on selvitysten perusteella sellaisessa paikassa, josta siitä on eniten hyötyä alueen kaikkien matkapuhelinoperaattoreiden asiakkaille. Sisätilapeitto ja lisääntyvät kapasiteettivaatimukset edellyttävät käytännössä riittävää tukiasematiheyttä. Paikka on katsottu yhdessä kaupungin edustajien ja kaikkien operaattoreiden kanssa parhaimmaksi vaihtoehdoksi turvaamaan alueen tietoliikennepalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Alueella olemassa olevat rakennukset eivät mahdollista uusimpien tukiasemalaitteiden asennuksia, ja kaikissa alueella olevissa mastorakenteissa on tällä hetkellä DNA:n tukiasemalaitteistot ja antennit jo toiminnassa. 1.3 Antennipylvään turvallisuus ympäristössään Antennipylväs ei aiheuta ympäristön käytölle sen rakenteesta tai korkeudesta johtuvia rajoituksia. Rakenne ei vaadi erillisiä tukirakenteita tai haruksia eikä aiheuta valo- tai

8 3(3) meluhaittoja. Erillisenä liitteenä on mastorakenteen suunnittelijan selvitys vaikutuksista ympäristöön. 1.4 Laitetilan ja antennipylvään soveltuvuus maisemaan Erillisessä liitteessä on kuvasovitukset kohteeseen suunnitellun laitekaapin sekä antennipylvään sijoittumisesta ympäristöön. 2 Yleistä Katsomme, että kunnan ja kaupungin yhtenä tehtävänä on pyrkiä edistämään ja parantamaan alueen asukkaille tarjottavia palveluita. Uskomme, että lähialueen asukkaille matkaviestinverkkojen palvelujen toimivuus on tärkeää. Matkaviestinpalvelujen luotettava kuuluvuus ja kapasiteetti ovat käyttäjille usein jopa turvallisuuskysymys. Toivomme ystävällisesti, että nämä lisätiedot ja selvitykset vastaavat mahdollisiin hankkeesta herääviin kysymyksiin. Kunnioittaen DNA Oy Radioverkot ja laitetilat Jouni Koskenkangas osastopäällikkö

9 Selvitys M. Penttinen (1) MASTON VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN: JÄÄVAARA YM. MATKAVIESTINTUKIASEMAN ANTENNIPYLVÄS: TIIHOTTARENPUISTO KUOPIO Kohde: Tarkasteltava pylväs sijaitsee Kuopiossa. Se on 42m korkea alaosaltaan putkea ja yläosastaan ristikkorakenne. Sijainti N E (ETRS-TM35FIN), Kullervonkatu. Jään kertyminen pylvääseen: Mastojen aiheuttama jäävaara voidaan arvioida Eurokoodi-normiston perusteella. Putoavien jäiden varalle mastolle määritetään jäävaara-alue, joka ilmoitetaan etäisyytenä mastosta. Maston jäävaara-alue määritetään standardien ISO ja SFS-EN ja Suomen kansallisen liitteen (NA) mukaisesti. Mastolle määritetään jääluokka, jonka perusteella lasketaan jäävaara-alueen etäisyys mastosta. Jääluokka lasketaan maston ja ympäristön keskikorkeudesta 10 km säteellä. Tämä kuvaa jään kertymisen riskiä rakenteisiin. Tässä tapauksessa jäävaaraa ei ole vaan, pylväs kuuluu jäävaaraluokkaan R3. Pylvään paikan korkeus ympäristöön verrattuna on noin 97m (Kallaveden vaikutus). Jääluokilla R0-R3 ei jäävaara-aluetta tarvitse määritellä ja mastojen sijoittelu jäävaaran puolesta on vapaa. Luonnollisesti joissain olosuhteissa pylvääseen voi kertyä lunta kuten ympäröivään puustoon. Pylvääseen suositellaan asennettavaksi jäävaara-kilpi. Melu, valo ym.: Matalat antennipylväät eivät aiheuta merkittävää äänihaittaa eivätkä poikkea tässä suhteessa esim. valaisinpylväistä tai puustosta. Rakenteeseen ei asenneta valaisimia ilmailuviranomaisten päätösten mukaisesti eikä niistä siten synny mitään valohaittoja. Pylvääseen kiipeäminen estetään lukittavalla kiipeilyesteellä. Rakenteellinen turvallisuus: Mastot ja pylväät mitoitetaan kestämään rakentamismääräysten mukaiset tuuliolosuhteet kuten muutkin rakenteet. Yhteenveto: Tiihottarenpuiston pylväs ei aiheuta ympäristön käytölle sen rakenteesta tai korkeudesta johtuvia rajoituksia. Maunu Penttinen DI Poikkeuksellisten vaativien teräsrakenteiden suunnittelupätevyys (FISE) TRIMASTO OY Rosendalinkuja 5 B VANTAA Puhelin