SELVITYS 1 (4) Stensinharju Helsinki

Transkriptio

1 SELVITYS 1 (4) Stensinharju Helsinki KAUNIAISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja maankäyttö ja Rakennusvalvonta PL KAUNIAINEN Käyntios.: Kauniaistentie 10 VIITE: Uusimmassa annetussa ja voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen pykälässä 64 määritellyt maston rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen liitettävät selvitykset. 1 Yleistä matkapuhelinverkoista Tukiasemapaikkojen rakentamistarvetta pyritään suunnittelemaan ja ennustamaan vuosiksi eteenpäin. Suunnitelmat perustuvat nykyisen ja lähitulevaisuuden teknologioiden asettamiin vaatimuksiin. Nykyinen maanlaajuinen matkapuhelinverkko tunnetaan GSM-verkkona. Teleoperaattorit rakentavat parhaillaan sen rinnalle seuraavan sukupolven matkapuhelinverkkoa, ns. 3G-verkkoa (UMTS) sekä ns. 4G-verkkoa. 3G- ja 4G-verkkotekniikat mahdollistavat etenkin suurta datakapasiteettia vaativat langattomat telepalvelut (internet-, sähköposti-, video- ja mobiilipalvelut). Näistä on tulossa maanlaajuinen verkko ja ne tulevat korvaamaan myöhemmin purkautuvan GSM-verkon. Uusia 3G- ja 4G-verkkoja laajennetaan pääasiassa olemassa olevien tukiasemapaikkojen kautta. Aiempaa suuremmat tiedonsiirtomäärät, nopeudet ja käytettävä teknologia edellyttävät kuitenkin näiden lisäksi myös uusien tukiasemapaikkojen rakentamista. Tukiasemapaikkojen määrän, tiheyden ja sijainnin kehitys seuraa myös pitkälti sekä asukasmäärään että sen tiheyden ja sijainnin kehitystä. Uusien tukiasemapaikkojen sijoitus pyritään valitsemaan niin, että ne antavat parhaan alueellisen kuuluvuuden. Onkin hyvin tavallista, että matkaviestintukiasemia rakennetaan asutuksien keskelle osaksi muuta infrastruktuuria. Toisin sanoen palvelua tehdään sinne, missä asiakkaatkin ovat. 3G- ja 4G-tukiaseman signaali vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, joten tukiasemat rakennetaan lähelle asiakkaita. 2 Maston ja antennipylväiden vaikutukset maisemaan ja naapureihin Masto tai antennipylväs rakennetaan aina siihen sijoitettavien antennien kiinnitysalustaksi eli sen korkeuden ja kantavuuden määräävät radio- ja teletekniset vaatimukset. Minimivaatimus antennikorkeuksille on niiden sijoittuminen puuston yläpuolelle ja maaseutukohteissa yleensä m:n korkeudelle maanpinnasta. Näin ollen masto tai antennipylväs erottuu aina korkeutensa vuoksi ympäristöstään. Maston rakennetyypin oikealla valinnalla ja sen oikealla sijoittelulla voidaan ympäristövaikutuksia vähentää. Tässä tapauksessa antennien OYJ

2 2(4) kiinnitysalustaksi on valittu varsinaisia perinteisiä mastoja huomattavasti matalampi, yksinkertaisempi ja ilman haruksia oleva ns. vapaasti seisova antennipylväs. Antennipylvään korkeus on 36 metriä. Antennipylvääseen ei ole mahdollista kiivetä, eikä ole tarvetta aidata tukiasemaa. Laitetilana käytettäisiin tilansäästämiseksi pienehköä 3-osaista laitekaappia, koko: lev. 2490mm, syv. 800mm ja kork. 2200mm. Laitekaapin väri on tumman harmaa (RR23, RR=Ruukin värikartta) tai grafiitin harmaa (RAL 7024). Antennipylvään (/tukiaseman) paikka on valittu yhdessä / yhteistyössä Kauniaisten kaupungin maankäyttöyksikön/-päällikön (/kaavoituksen) kanssa. Alueelta punnittiin useita eri vaihtoehtoja tukiasemapaikaksi, joista lopulta valikoitui tämä suunnitelmissa esitetty paikka. Tukiaseman lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat n metrin päässä (lähin rivitalokiinteistö) ja lähimmät omakotitalot metrin päässä (kts. liite johon mainitut etäisyydet on merkitty). Kulku antennipylväälle / tukiasemalle tulisi Juusintien kautta, hyödyntäen lopun matkaa kevynliikenteen väylää (kts. suunnitelmat), näin tukiasema ei vaadi rakennettavaksi erillistä huoltotietä / -väylää, vaan voidaan hyödyntää nykyisiä ja olemassa olevia kulkuyhteyksiä. Suunnitelmissa esitetty tukiasemapaikka ei myöskään häiritse tai haittaa nykyisiä tai suunnitelmissa olevia (mm. Martankujan yhteysvarausta) väyliä. Sijoittelussa on pyritty ottamaan huomioon myös kevyenliikenteen väylän huolto (mm. jätetty tilaa aurauslumille). Käyntejä tukiasemalla, sen valmistuttua, on vain muutama kerta vuodessa (n. 2-4 krt./v.). Tukiasema on suurimmalta osin isohkojen puiden (massiivinen ja korkea kuusiaita sekä lisäksi isoja koivuja, haapoja ja kuusia, kts. valokuvat paikasta) suojassa, joten laitekaapisto ja osa pylväästäkin peittyvät puiden suojaan. Tukiasemapaikan sijoitus on katsottu niin, että sen tieltä ei tarvitse kaataa puita. Antennipylvään paikka on merkittynä maastoon kepillä (tosin ohikulkijat voivat repiä sen irti maasta ja heittää pois). Rakennettava antennipylvästyyppi on ohutrakenteinen. Vaikka tukiasema / antennipylväs on varsin hyvin ympärillä olevan puuston näkösuojassa, niin pylvään yläosat (varsinkin pylvään ristikko-osa ja tämän alla oleva putkiosa) tulisivat näkymään kauemmaksi ympäristöön (puiden latvojen yli). Ilmailulaitos (Finavia) ja Trafi eivät määrää antennipylväälle lentoestemerkintöjä tai -valoja (lentoestelausunto ja lentoestelupapäätös ovat liitteenä), joten maastouttamista voidaan edistää tarvittaessa värivalinnan avulla. Ilman lentoestemaalauksia ja -valoja tumman harmaa (RR23, RR=Ruukin värikartta tai grafiitin harmaa RAL 7024) pylväs soveltuu hyvin taustaansa ja horisonttia vasten, pylvään ristikko-osa voisi olla vaalean harmaa (sinkitty). Pimeänä aikana antennipylväs ei siis ole havaittavissa. Ohutrakenteinen antennipylvästyyppi sulautuu näin varsin huomaamattomasti ympäristöönsä. Antennipylväät eivät aiheuta melua juuri enempää kuin esim. valaisintolpat, joita on kaikkialla. Tukiasema ei aiheuta häiriöitä radio- ja tv-lähetyksiin, vaikka se käyttääkin tiedonvälitykseen radioaaltoja, kuten TV- ja radiolähetykset. Tukiasema ei häiritse myöskään muiden operaattoreiden tukiasemia (k.o. antennipylväs ja laitekaapisto on mitoitettu niin, että myös muut operaattorit voivat sitä hyödyntää). Antennipylväät suunnitellaan Masto-Ohje 80:n / Eurocode mukaan. Luokitukset tehdään maanpinnan korkeuden ja rakenteen korkeuden perusteella huomioiden erikseen sisämaa ja rannikkoalue. Ohjeen mukaan mastot ja pylväät jaetaan kolmeen eri luokkaan jäätymisalttiuden mukaan. Maston jäävaara-alue määritetään mm. ISO ja SFS-EN ja Suomen kansallisen liitteen (NA) mukaisesti. Mastolle määritetään luokka, jonka perusteella lasketaan jäävaara-alueen etäisyys mastosta (tässä kohteessa pylväästä). Tässä tapauksessa kohde kuuluu sijaintinsa ja korkeutensa perusteella alimpiin jäävaaraluokkiin, joten pylväs ei aiheuta jäävaaran kannalta rajoituksia ympäristön käytölle. Pylvääseen ei kerry huomionarvoisia jäämääriä ja pylvään sijoittelu on täten vapaa. Huomionarvoista on myös, että pylväs kerää vähemmän jäätä ja lunta kuin ympärillä oleva puusto. OYJ

3 3(4) TeliaSonera Finland Oyj noudattaa tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluu myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa asiantuntijaviranomaisena Säteilyturvakeskus, STUK. TeliaSoneran verkkosuunnittelijat ovat saaneet selkeän ohjeistuksen antennien asennusta, tukiasemapaikan valintaa, käytettyjä tehoja, antennivahvistuksia ja muita tähän vaikuttavia tekijöitä koskien. TeliaSoneran asennushenkilöstö on koulutettu tekemään asennukset niin, että tukiasemien antenneja ei asenneta tavalla, joka voisi aiheuttaa vaaratekijän työntekijöille itselleen tai tukiaseman lähistöllä asuville ihmisille. Käytettävistä tehoista johtuen alue, jolla säädösten mukaiset raja-arvot ylittyvät on n. 2 metriä antennista (pääkeilan suunnassa). Sivukeiloissa (myös alaspäin) ja takana varoalue on noin 0,5 m. Ylhäälle pylvääseen asennuksesta johtuen jokapäiväisessä elämässä ei ole mahdollista, että lähistön asukkaat joutuisivat tälle varoalueelle. Huomautamme myös, että kohteeseen suunniteltu tukiasema ei missään suhteessa olennaisesti poikkea muista käyttämistämme tukiasemista. Työterveyslaitos on tutkinut satunnaisesti valittujen tukiasemien aiheuttamaa altistusta ja siitä johtuvan varoalueen suuruutta. Nämä tulokset on julkaistu kirjasessa Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille (p.2006), jota on saatavissa TTL:sta. Myös TTL ilmoittaa pääkeilan suuntaiset varoetäisyydet suurelle yleisölle noin 2 m ja työntekijöille n. 1 m. Suomen ja useimpien muiden maiden asiaa koskevan lainsäädännön ja määräysten pohjana on Euroopan unionin v.1999 tekemä suositus yleisön altistamisesta sähkömagneettisille kentille. Tätä suositusta ja sen pohjana olevaa tieteellistä tutkimustietoa on tarkasteltu säännöllisesti. Tammikuussa 2009 Euroopan Komission tieteellinen asiantuntijatyöryhmä SCENIHR julkaisi lausunnon, jossa todetaan että uusinkaan tutkimustieto ei anna aihetta muuttaa nykyisiä altistusrajoja. Euroopan parlamentti hyväksyi kannanoton, jonka mukaan altistuksen raja-arvot tulee järjestää SCENIHR-komitean kannan mukaisesti ja että tukiasemien turvaetäisyyksissä tulee noudattaa tieteellisiä kriteerejä (ts. nykyisiä) STUK ja neljä muuta pohjoismaista säteilyturvaviranomaista julkaisivat yhteisen lausunnon, jossa ne totesivat, että nykyisiä tukiasemissa käytettyjä tehoja ei ole tarpeen alentaa eikä altistumismääräyksiä muuttaa. Turun kaupungin Tilaliikelaitos on teettänyt Turvallisuusarvion nimellä selvityksen Turun koulukiinteistöissä sijaitsevien matkapuhelintukiasemien aiheuttaman mikroaaltosäteilyn mittauksista. Turvallisuusarviosta käy ilmi, että tukiasemien aiheuttama mikroaaltosäteily ei ylitä väestön altistumisen enimmäisarvoja missään tutkituissa tiloissa. Suurin mitattu altistumistaso oli 0,8 % väestön altistumisen enimmäisarvosta yhdessä kohteessa. Selvitys osoitti, että säteilyä ei juuri ollut, vaikka tukiasemat sijaitsivat mitatuissa rakennuksissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että matkaviestitukiasemat antenneineen eivät ole määräysten mukaisesti toteutettuina vaaraksi ihmisille. Altistuminen lähelle raja-arvon mukaista säteilyä toteutuu vain matkapuhelimen käyttäjäänsä kohdistavan säteilyn osalta, kun matkapuhelinta käytetään heikossa kentässä ja sen on lähetettävä täydellä teholla. Niissäkään tapauksissa ei ole tutkimuksissa todettu terveydellisiä haittoja. Näin ollen mitä lähempänä matkaviestitukiasema on, sitä vähemmän ihmisten käyttämä matkapuhelin tai muu datalaite tarvitsee lähetystehoa ja sitä turvallisempaa on ko. laitteen käyttö. STUK on julkaissut seuraavat em. asioita laajemmin käsittelevät julkaisut, jotka ovat luettavissa STUK:n kotisivuilta ( Matkapuhelimet ja tukiasemat (03/2003) Radioaallot ympäristössämme (01/2009) Muita lähinaapureille antennipylväästä aiheutuvia vaikutuksia ovat rakennusaikana työmaalla liikkuvat työkoneet ja niistä mahdollisesti muodostuva melu. Varsinainen rakennusvaihe kes- OYJ

4 4(4) tää 1-2 kuukautta, jonka jälkeen alueella liikutaan vain huollon ja uusien laiteasennusten / päivitysten tarpeiden mukaisesti muutaman kerran vuodessa. Mielestämme antennipylvään rakentaminen ei ole ristiriidassa alueen ympäristön, luonnon, naapureiden ja alueen muun kehittämisen kanssa. Korostamme, että lähtökohtana tukiaseman rakentamiselle on parempien ja laadukkaampien matkaviestinpalveluiden tarjoaminen alueen asukkaille, palveluille, yrittäjille, työntekijöille sekä alueen liikenneväylillä liikkujille. 3 Maston / antennipylvään tarkoitusta palvelevien yleiseen televerkkoon jo kuuluvien mastojen vapaat käytettävissä olevat antennipaikat sekä selvitys hankkeen tarpeellisuudesta ja sijainnista Suunniteltu matkaviestintukiasema poistaa matkapuhelinkuuluvuuden katveita ja lisää erityisesti datakapasiteettia ja -nopeutta alueella. Tukiasema tulee palvelemaan mm. liikkuvan laajakaistan asiakkaitamme noin metrin säteellä. Yksi tukiasema voi palvella samanaikaisesti vain rajallisen määrän asiakkaita. Sen kapasiteetti on siis rajallinen. Tämän vuoksi tukiasemia täytyy rakentaa suhteellisen tiheään kaupunkialueilla, joissa on paljon ihmisiä. Käytössä olevista lähimmistä tukiasemista ei ole apua. Ne sijaitsevat joko liian kaukana tai niiden kapasiteetti on riittämätön, jotta saavuttaisimme edes kohtuullisen palvelutason tällä alueella. Alueella ei myöskään ole jo olemassa olevia soveltuvia rakenteita tukiasemalaitteiden asennusta varten. Alue on pien- ja omakotitaloaluetta, joita tukiasema tulisi palvelemaan. Suunnitelmia tehtäessä kartoitettiin mahdollisuutta saada alueelle laadullisesti ja kapasiteetiltaan riittävä palvelu jo olevia tukiasemapaikkoja hyödyntäen. Etäisyydet lähimmistä olemassa olevista tukiasemapaikoista halutun kuuluvuusalueen kannalta optimaaliseen uuteen tukiasemapaikkaan ovat kuitenkin niin suuria, että korvaavaa vaihtoehtoa ei ollut tarjolla. Ko. antennipylväällä / tukiasemalla voidaan alueen peittoa parantaa ja samalla myös verkon nopeus ja kapasiteetti paranee huomattavasti. Katsomme että uuden antennipylvään rakentaminen tässä suhteessa on perusteltua. Antennipylväs / tukiasema tulee palvelemaan myös muita teleoperaattoreita (yhteiskäyttö). TeliaSonera Finland Oyj sekä muut operaattorit ovat yhteistyössä Kauniaisten kaupungin maankäyttöyksikön kanssa valinneet (tehty mm. maastokäynnit) kolme (3) erillistä tukiasemapaikkaa, joille jokainen operaattori tulisi hakemaan luvat ja mahdollisesti rakentamaan (luvat saatuaan) tukiasemat. Tässä ja suunnitelmissa esitetty paikka Stensinharju on TeliaSoneran hanke ja rakennusohjelmassa oleva kohde. Kaikki mainitut kolme tukiasemaa ovat siis operaattoreiden yhteiskäyttöä noudattavia kohteita (ja täydentävät tosiaan). 4 Lähimmät suunnitellut muut mastot Tämän hankkeen jälkeen ei tiedossamme ole muita lähialueelle tarvittavia mastohankkeita. Kunnioittaen Jouni Karhunen Rakennuttamispäällikkö Liite: Kartta lähimmistä mastoista / tukiasemista OYJ

5 Stensinharju, id Juusintie (1), Kauniainen 1 YMPÄRILLÄ OLEVAT LÄHIMMÄT, OLEMASSA OLEVAT / SUUNNITELLUT MASTOT / ANTENNIPYLVÄÄT Luottamuksellinen = suunniteltu uusi TeliaSonera Finland Oyj:n pylväs Stensinharju = suunnitellut muut uudet pylväät lähialueella (DNA Oy:n ja Ecosite Oy:n) = ympärillä olevat lähimmät tiedossa olevat pylväät/mastot = ympärillä olevat lähimmät tiedossa olevat kiinteistötukiasemat Suunnitellun uuden TeliaSonera Finland Oyj:n pylvään ( Stensinharju ) ympärillä ei ole lähialueella (n.0,7-1km) suunniteltuja / olemassa olevia pylväitä / mastoja, joita voisi hyödyntää (myöskään olemassa olevista kiinteistötukiasemista ei ole apua). Etäisyys ympärillä oleviin suunniteltuihin / olemassa oleviin pylväisiin / mastoihin on niin suuri ja/tai maaston muodot, puusto ja rakennukset muodostavat sellaisia esteitä, ettei muita, jo olemassa olevia, tukiasemia voi hyödyntää. n.1km 1km 0,7km n.1.9km 1 km Luottamuksellinen