Pörssitiedote klo 9.00

Transkriptio

1 Pörssitiedote klo 9.00 Sponda Oyj:n osavuosikatsaus Spondan liikevoitto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä Spondan liikevoitto kasvoi selvästi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kasvu johtui sijoituskiinteistöjen arvonnoususta ja vuokraustoiminnan positiivisesta kehityksestä. Toimistotilojen kysyntä oli vilkkaampaa kuin vastaavalla jaksolla vuonna Yhteenveto vuoden 2006 ensimmäisestä vuosineljänneksestä: Konsernin liikevaihto kasvoi 26,7 ( : 26,1) milj. euroon. Nettovuokratuotto kasvoi 20,4 (19,4) milj. euroon. Liikevoitto nousi 23,2 (14,8) milj. euroon pääosin sijoituskiinteistöjen arvonnousun vuoksi. Katsauskauden tulos kasvoi 11,1 (6,2) milj. euroon. Tulos / osake oli 0,14 (0,08) euroa. Osakekohtainen operatiivinen kassavirta oli 0,14 (0,14) euroa. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli 1 281,4 (1 251,7) milj. euroa. Nettovarallisuus / osake oli 6,94 (6,94) euroa. Konsernin tunnusluvut Q1/2006 Q1/ Taloudellinen vuokrausaste, % 87,5 87,8 87,7 Liikevaihto, Me 26,7 26,1 103,1 Nettovuokratuotto, Me 20,4 19,4 77,5 Liikevoitto, Me 23,2 14,8 65,5 Tulos/osake, e 0,14 0,08 0,37 Operatiivinen kassavirta/osake, e 0,14 0,14 0,57 Osakekohtainen nettovarallisuus, e 6,94 6,94 7,25 Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Näkymät Vuonna 2006 Spondan vuokraustoiminnan tuloksen ja operatiivisen kassavirran arvioidaan paranevan edellisvuodesta. Myös taloudellisen vuokrausasteen odotetaan paranevan vuonna Toimintaympäristö Toimitiloihin kohdistunut sijoituskysyntä oli Suomessa edelleen voimakasta vuonna Kiinteistökonsultointiyritys Catella Property Groupin mukaan sijoitusten tuottovaatimukset laskivat, ja esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan toimistokiinteistöjen keskimääräinen tuottovaatimus laski 5,75 %:iin, kun se vuonna 2004 oli 6,35 %. Kansainväliset sijoittajat olivat edelleen aktiivisia Helsingissä, mutta sijoituksia tehtiin yhä enemmän myös muualle Suomeen. Vuokrausaktiviteetti toimistomarkkinoilla lisääntyi. Pääkaupunkiseudun vajaakäyttöaste oli 8,1 %, ja etenkin laadukkaiden tilojen kysyntä kasvoi. Vuokratasot pysyivät vakaina, mutta nykyaikaisten toimistotilojen osalta odotetaan vuokratasojen nousevan. Pääkaupunkiseudulla liiketilojen vajaakäyttö oli edelleen alhainen, 1,4 %. Uusien kauppakeskuksien tarjonta lisääntyi runsaasti, ja kuluttajien ostovoiman kasvu piti liiketilat lähes täyskäytössä. Vuokratasot olivat vakaat myös liiketilojen osalta, mutta etenkin parhailla paikoilla ne hieman nousivat.

2 Logistiikkatilojen vajaakäyttö laski 2,5 %:iin. Vuokratasot nousivat hieman, etenkin nykyaikaisissa kohteissa. Vuosaaren sataman rakentamisen alkamisen myötä kysyntä logistiikkatiloihin kasvaa, ja niiden sijainnin painopisteet muuttuvat. Vajaakäytön odotetaan säilyvän alhaisena tulevaisuudessakin. Varastorakentamisen odotetaan lisääntyvän uuden satama-alueen myötä myös Helsingin ulkopuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen vuokraustoiminta Spondan sijoituskiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 20,4 ( : 19,4) milj. euroa. Toimistojen ja liiketilojen osuus tästä oli 70 % ja logistiikkatilojen 30 %. Nettovuokratuotot jakautuivat maantieteellisesti siten, että Helsingin kantakaupungin osuus oli 49 %, Pääkaupunkiseudun 20 %, Pääkaupunkiseudun logistiikkakiinteistöjen 22 % ja muun Suomen 9 %. Kiinteistöjen taloudellinen vuokrausaste jakaantui kiinteistötyypeittäin ja maantieteellisesti alueittain seuraavasti: Kiinteistön tyyppi , % , % , % Toimistot ja liiketilat 85,6 85,3 86,2 Logistiikka 92,3 93,8 91,9 Koko kiinteistökanta 87,5 87,8 87,7 Maantieteellinen alue , % , % , % Helsingin kantakaupunki 87,2 87,5 88,9 Pääkaupunkiseutu 82,8 80,3 80,8 Pääkaupunkis. logistiikka 90,3 93,2 89,6 Muu Suomi 95,9 93,1 95,0 Koko kiinteistökanta 87,5 87,8 87,7 Vuokrasopimusten yhteenlaskettu tuleva kassavirta oli 430 (487) milj. euroa ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 4,3 (4,6) vuotta. Katsauskauden aikana sopimuksia solmittiin yhteensä 45 kappaletta, joista jatkettuja oli 12 kpl, m², ja uusia 33 kpl, m², yhteensä noin m². Spondan suurimmat asiakastoimialat olivat kauppa (28 % kokonaisvuokratuotoista), pankki ja sijoitus (17 %) ja muut palvelut (12 %). Vuokrasopimukset erääntyvät seuraavasti: Erääntymisvuosi % vuokratuotosta , , , , , , ,1 Toistaiseksi voimassaolevat 12,0 Kiinteistöomaisuus Sponda-konsernilla on yhteensä 87 sijoituskiinteistöä. Vuokrattavia neliöitä on yhteensä noin m², joista puolet on toimisto- ja liiketilaa ja puolet logistiikkatilaa.

3 Katsauskaudella Sponda osti Espoon Mäkkylässä sijaitsevan toimistokiinteistön osoitteessa Kalkkipellontie 6. Kauppahinta oli 11,2 milj. euroa ja vuokrattava pinta-ala m². Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta m². Katsauskauden aikana Sponda myi Tampereella sijaitsevia liikehuoneistoja yhteensä 0,2 milj. eurolla. Kaupalla ei ollut tulosvaikutusta. Spondan sijoituskiinteistöjen käyvät arvot vahvistetaan yhtiön oman kassavirtaperusteisen tuottoarvolaskennan tuloksena. Arviointimenetelmä on kansainvälisten arviointistandardien (IVS) mukainen. Katsauskauden päättyessä Spondan vertailukelpoinen sijoituskiinteistöjen käypä arvo kasvoi 9,3 ( : 1,7) milj. euroa eli 0,4 (0,1) %. Kiinteistökannan käypä arvo oli 1 281,4 ( : 1 251,7) milj. euroa. Kauden investoinnit kiinteistöjen ylläpitoon ja laatutason nostoon olivat 4,1 (4,4) milj. euroa. Tulos käypään arvoon arvostamisesta kunnossapitoinvestointien vähentämisen jälkeen oli 5,2 (-2,7) milj. euroa. Käyvän arvon muutokseen vaikuttivat positiivisesti tuottovaatimusten lasku sekä uudet solmitut vuokrasopimukset. Tuottovaatimuksia laskettiin joissakin Helsingin ydinkeskustan kiinteistöissä. Vuokratasot säilyivät koko kiinteistökannassa vakaina. Spondan sijoituskiinteistöt, , M Yhteensä Toimistot ja liiketilat Logistiikka Kiinteistökehitys Uudet liiketoiminnot Sijoituskiinteistöt ,7 966,4 252,3 41,0 0,0 Hankinnat ,7 11,7 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 5,0 3,3 0,9 0,8 0,0 Muut siirrot segmenttien välillä 0,0-0,6 0,0 0,6 0,0 Myynnit ,2 0,0-0,2 0,0 0,0 Käyvän arvon muutos 5,2 5,5-0,3 0,0 0,0 Sijoituskiinteistöt ,4 986,3 252,7 42,4 0,0 Käyvän arvon muutos % 0,4 0,6-0,1 0,0 0,0 Vuotuinen nettovuokratuotto / sijoituskiinteistöt ,6 %* 5,8 % 9,7 % 0,0 % 0,0 % * Luvussa ei ole huomioitu kiinteistökehityksen käypää arvoa. Toimisto- ja liiketilakiinteistöt Taloudellinen vuokrausaste laski vain hieman vuoden 2005 lopun tilanteesta ja oli 85,6 ( : 86,2) %. Helsingin ydinkeskustan toimistotiloihin solmittiin merkittäviä sopimuksia mm. osoitteissa Kasarmikatu 36 ja Kaivokatu 12. Toimisto- ja liiketilakiinteistöjen nettovuokratuotto oli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 14,3 ( : 13,3) miljoonaa euroa ja kiinteistöjen käypä arvo oli 986,3 (980,7) milj. euroa. Vertailukelpoinen käyvän arvon muutos oli 5,5 milj. euroa eli 0,4 %. Käyvän arvon nousuun vaikuttivat tuottovaatimusten lasku joissakin Helsingin ydinkeskustan kiinteistöissä. Vuokratasot säilyivät vakaana koko pääkaupunkiseudulla. Sponda osti toimistokiinteistön Espoon Mäkkylästä 11,2 milj. eurolla. Lisäksi Sponda osti Espoossa sijaitsevan KOy Läkkitorin osakkeita 0,2 milj. eurolla lisäten näin omistusosuutensa kiinteistöstä 100 %:iin. Katsauskaudella ei myyty toimistokiinteistöjä.

4 Logistiikkakiinteistöt Logistiikkakiinteistöjen taloudellinen vuokrausaste parani vuoden 2005 lopun tilanteesta, ja oli ,3 ( : 91,9) %. Katsauskaudella solmittiin merkittäviä sopimuksia mm. osoitteissa Vitikka 6, Espoo, ja Vanha Porvoontie 231, Vantaa. Nettovuokratuotto logistiikkatiloissa oli 6,1 (6,1) milj. euroa, ja kiinteistöjen käypä arvo oli 252,7 (252,2) milj. euroa. Vuokratasot eivät muuttuneet logistiikkakiinteistöissä. Katsauskauden aikana Sponda myi Tampereella sijaitsevia sijoituskiinteistöjä yhteensä 0,2 milj. eurolla. Kaupalla ei ollut tulosvaikutusta. Katsauskaudella ei ostettu logistiikkakiinteistöjä. Kiinteistökehitys ja uudet liiketoiminta-alueet City-Centerin laajennus on aloitettu kellaritiloista, joihin valmistuvat kiinteistön tekniset tilat sekä varastotilaa. Kellarikerrosten investointikustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuoden 2006 aikana. Sponda tutkii Venäjän liiketila-, toimisto- ja logistiikkamarkkinoita. Investoinnit käynnistetään vuoden 2006 aikana. Sponda Oyj ja JER Europe Fund II Holdings S.Á.R.L. allekirjoittivat sopimuksen kiinteistörahaston perustamisesta Rahasto sijoittaa pääasiallisesti toimisto- ja liiketilakiinteistöihin keskisuurissa suomalaisissa kaupungeissa, ja sen tavoitekoko on milj. euroa. Sponda omistaa kiinteistörahastosta 20 %. Sponda vastaa sekä rahaston että sen hankkimien kiinteistöjen hallinnoinnista. Katsauskauden lopussa rahastolla oli kaksi liikekeskusta, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa, joiden yhteenlaskettu käypä arvo oli noin 20 milj. euroa. Rahoitus Spondan liiketoiminnan nettorahavirta oli katsauskaudella 14,4 ( : 14,4) milj. euroa. Investointien nettorahavirta oli -17,1 (-33,2) milj. euroa ja rahoituksen nettorahavirta 4,0 (22,8) milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut olivat -6,7 (-6,2) milj. euroa. Spondan omavaraisuusaste oli 42 (43) % ja nettovelkaantumisaste oli 112 (110) %. Korollinen vieras pääoma oli 619,8 (605,1) milj. euroa, luottojen keskimääräinen laina-aika oli 2,9 (3,1) vuotta ja keskikorko 4,3 (4,1) %. Sponda suojautuu vaihtuvaan korkoon liittyviä riskejä vastaan käyttämällä koronvaihtosopimuksia. Kiinteäkorkoisten ja suojattujen lainojen osuus oli 75,1 %. Koko velkapääoman korkosidonnaisuusaika oli 1,9 (2,5) vuotta. Koronvaihtosopimukset on osavuosikatsauksessa käsitelty IFRS:n suojauslaskentaa koskevien periaatteiden mukaisesti. Lainasalkku muodostuu kolmesta eri kotimaisesta joukkovelkakirjalainaohjelmasta, yhteensä 300 milj. euroa, syndikoidusta luotosta, yhteensä 250 milj. euroa, sekä liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista, 70,5 milj. euroa. Maksuvalmiutta hallitaan joustavilla 100 milj. euron luottolimiiteillä ja 150 milj. euron yritystodistusohjelmalla. Kaikki lainat ovat vakuudettomia. Verotus Kiinteistöyhtiöiden hankinnan yhteydessä Spondalle syntyy laskennallista verovelkaa silloin, kun hankinnan kohteena olleen kiinteistön käypä arvo ylittää verotuksessa vähennyskelpoisen määrän. Vastaavasti Spondalle syntyy laskennallinen verosaatava hankinnan kohteena olleen kiinteistön käyvän arvon alittaessa verotuksessa vähennyskelpoisen määrän. Vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen tulokseen sisältyy näitä laskennallisen verovelan lisäyksiä 1,4 milj. euroa. Riskienhallinta Spondan merkittävimmät riskit ovat asiakkaihin ja rahoitukseen liittyvät riskit. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa Spondalla oli yhteensä 643 asiakasta ja 1078 erillistä vuokrasopimusta. Keskeinen osa asiakasriskien hallintaa on asiakkaiden liiketoiminnan tunteminen ja asiakastiedon seuranta. Riskejä hallitaan asiakkaiden toimialojen hajauttamisella ja eripituisilla vuokrasopimuksilla. Vuokria korotetaan kahdesti vuodessa joko

5 elinkustannusindeksin muutokseen tai vuokrasopimuksessa sovittuun korotusprosenttiin perustuen. Vuokrasopimukseen on liitetty riskiin suhteutettu vuokravakuus. Sponda omistaa sijoituskiinteistöjä vain Suomessa, ja kaikki kiinteistöt on täysarvovakuutettu. Jälleenrahoitusriskiä pienennetään eripituisilla luottosopimuksilla. Kiinteäkorkoisilla lainoilla ja koronvaihtosopimuksilla tasataan markkinakorkojen muutoksista aiheutuvaa korkoriskiä. Katsauskauden lopussa Spondan lainasalkun suojausaste oli 75,1 %. Yhtiön toimintaan ei liittynyt valuuttariskejä. Spondan rahoitussopimuksissa on velkarahoittajien suojaksi asetettu kovenantit, jotka koskevat mm. vakuuksien käyttöä, rahoittajien tasa-arvoa ja eräitä taloudellisia tunnuslukuja. Kiinteistösijoitustoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät maankäyttöön, kiinteistöjen energiankulutukseen ja jätehuoltoon sekä rakennetun ympäristön laatuun. Spondan ympäristömyönteistä toimintaa ohjaa elinkaariajattelu. Yhtiö ottaa sekä liiketoiminnassaan että päätöksenteossaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövastuut. Henkilöstö Sponda-konsernin keskimääräinen henkilöstön määrä oli katsauskauden aikana 55 (54) henkilöä, joista emoyhtiön palveluksessa 55 (48) henkilöä. Maaliskuun lopussa Spondan palveluksessa oli yhteensä 58 (55) henkilöä, joista 58 (49) emoyhtiön palveluksessa. Spondalla on henkilöstöä ainoastaan Suomessa. Koko Spondan henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmään, jossa palkkiot on sidottu yhtiön tavoitteisiin. Yhtiön johdolla on pitkäaikainen osakepohjainen sitouttamisjärjestelmä, joka otettiin käyttöön Konsernirakenne Sponda-konserni koostuu emoyhtiöstä ja keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä, joista Sponda omistaa joko koko osakekannan tai enemmistön osakekannasta. Spondan osake Spondan osakkeen tammi-maaliskuun keskikurssi oli 8,75 euroa. Korkein noteeraus osakkeelle Helsingin Pörssissä oli 9,50 ja alin 7,86 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 8,80 euroa ja yhtiön osakekannan markkina-arvo oli 697 milj. euroa. Varsinainen yhtiökokous valtuutti sekä hallituksen omien osakkeiden hankintaan. Valtuutuksia ei katsauskauden aikana käytetty. Katsauskauden päättyessä Spondan omistus jakautui seuraavasti: Osakkeiden määrä, kpl Osuus osakkeista % Suomen valtio ,3 Kotitaloudet ,2 Suomalaiset yhteisöt ,9 Ulkomaalaiset yhteisöt ,6 Osakkeita yhteensä ,0 Hallinnointi Spondan hallinnoinnissa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Sponda Oyj:n yhtiöjärjestystä. Sponda noudattaa Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta ja Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton suositusta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä.

6 Sponda Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti kokouksessaan konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen tilikaudelta 2005 ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 2005 maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin Yhtiökokous päätti asettaa nimitysvaliokunnan osakkeenomistaja Suomen valtion ehdotuksen mukaisesti. Nimitysvaliokunta valmistelee hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotuksen seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan kolmen (3) suurimman osakkeenomistajan edustajat ja hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä osakkeenomistajilla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. päivänä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla. Osakkeita voidaan hankkia enintään kappaletta kuitenkin siten, että yhtiölle ja sen tytäryhteisöille kuuluvien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo tai niiden tuottama äänimäärä ei hankinnan jälkeen saa ylittää viittä (5) prosenttia yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on yhteensä enintään viisi (5) prosenttia yhtiön koko osakemäärästä ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallitus valtuutettiin päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus ja tilintarkastajat Hallituksen lukumäärä vahvistettiin kuudeksi ja hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti suostumustensa mukaisesti nykyisistä jäsenistä Tuula Entelä, Maija-Liisa Friman, Harri Pynnä, Anssi Soila ja Jarmo Väisänen sekä uutena jäsenenä Timo Korvenpää. Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi puheenjohtajakseen Anssi Soilan ja varapuheenjohtajaksi Jarmo Väisäsen. Hallituksen palkkiot vahvistettiin seuraavasti: puheenjohtajalle suoritetaan euron kuukausipalkkio, varapuheenjohtajalle euron kuukausipalkkio ja muille jäsenille euron kuukausipalkkio. Tämän lisäksi suoritetaan 500 euron suuruinen kokouspalkkio/kokous. Matkakustannukset korvataan yhtiön voimassaolevan matkustussäännön mukaisesti. Hallituksella ei ole pysyviä valiokuntia. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, ja viisi kuudesta jäsenestä on riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin KHT-tilintarkastaja Sixten Nyman ja KHT-yhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Raija-Leena Hankonen sekä yhtiön varatilintarkastajaksi KHT Riitta Pyykkö seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti. Johto Sponda Oyj:n toimitusjohtaja on Kari Inkinen. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja sekä liiketoimintajohtajat, yhteensä kuusi henkilöä. Sampo Pankin velkomusvaatimus Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä Sampo Pankki Oyj:n kanne, jossa se vaatii luottosopimuksen perusteella Spondan velvoittamista maksamaan Sampo Pankille lisää korkoa yhteensä 5,3 milj. euroa ajalta Sponda kiistää vaatimuksen perusteettomana.

7 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Sponda allekirjoitti sopimuksen viisi- ja seitsemänvuotisesta yhteensä 300 miljoonan euron syndikoidusta luotosta. Järjestelyllä jälleenrahoitettiin yhtiön lainaportfoliota, ja se korvaa heinäkuussa 2004 allekirjoitetun vastaavan järjestelyn. Lainan marginaali laina-aikana on 0,375-0,70 % yli Euriborin. Sponda osti ,3 milj. eurolla kiinteistösalkun, joka sisältää kolme toimitilakiinteistöä pääkaupunkiseudulla. Kiinteistöt ovat liiketilakiinteistö Vepema Oy (6 200 m2) ja teollisuus- ja toimistokiinteistö KOy Martinkyläntie 53 (3 100 m2), molemmat Vantaalla, ja toimisto- ja liiketilakiinteistö KOy Kylvöpolku (2 400 m2) Helsingin Itä-Pakilassa. Kiinteistösalkun vuokrausaste on 90 %. Hyödynnettävissä olevaa rakennusoikeutta on noin m2. Spondan ja JER Europe Fund II Holdings S.Á.R.L. in yhdessä perustamaan kiinteistörahastoon, First Lux S.Á.R.L:n, on ostettu liikekiinteistöjä 42 milj. eurolla. Suurimmat kiinteistöt sijaitsevat Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Raumalla ja Hämeenlinnassa. Rahaston koko on tällä hetkellä noin 62 milj. euroa. Sponda Oyj ja Kapiteeli Oyj valittiin Tampereella sijaitsevan Ratinan kauppakeskusalueen toteuttajaksi. Hankkeen vetovastuu on Kapiteelilla, jonka osuus projektista on 60 % ja Spondan 40 %. Kokonaisinvestointi on noin 200 milj. euroa, ja hankkeen on arvioitu käynnistyvän aikaisintaan vuonna Citycon Oyj on valittanut tarjouskilpailusta markkinatuomioistuimeen. City-Centerin laajennustyöt voidaan käynnistää. Katutason liiketilojen kunnostaminen alkaa loppuvuodesta Kuluvan vuoden kokonaisinvestoinnit City-Centeriin ovat noin 14 milj. euroa. Näkymät Vuonna 2006 Spondan vuokraustoiminnan tuloksen ja operatiivisen kassavirran arvioidaan paranevan edellisvuodesta. Myös taloudellisen vuokrausasteen odotetaan paranevan vuonna Sponda Oyj Hallitus Lisätietoja: Toimitusjohtaja Kari Inkinen, puh tai Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton. Tässä osavuosikatsauksessa on noudatettu IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardia. Osavuosikatsauksessa sovelletaan samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin edellisessä vuositilinpäätöksessä.

8 Sponda Oyj Konsernin tunnusluvut 1-3/06 1-3/ /05 Tulos/osake, 0,14 0,08 0,37 Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Osakekohtainen nettovarallisuus, 6,94 6,94 7,25 Operatiivinen kassavirta/osake, 0,14 0,14 0,57 Konsernin tuloslaskelma (IFRS) Me 1-3/ / /2005 Liikevaihto 26,7 26,1 103,1 Ylläpitokulut -6,3-6,7-25,6 Nettovuokratuotot 20,4 19,4 77,5 Myyntivoitot sijoituskiinteistöistä - - 0,4 Myyntitappiot sijoituskiinteistöistä ,6 Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta 5,2-2,7-5,1 Myynnin ja markkinoinnin kulut -0,3-0,2-1,2 Hallinnon kulut -2,2-1,7-5,8 Liiketoiminnan muut tuotot 0,1-0,4 Liiketoiminnan muut kulut ,1 Liikevoitto 23,2 14,8 65,5 Rahoitustuotot - 0,1 0,2 Rahoituskulut -6,7-6,3-26,5 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -6,7-6,2-26,3 Voitto ennen veroja 16,5 8,6 39,2 Tuloverot -5,4-2,4-9,6 Tilikauden tulos 11,1 6,2 29,6 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 11,1 6,2 29,6 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos, 0,14 0,08 0,37 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, 0,14 0,08 0,37 Osakkeita keskimäärin, milj.kpl Perus 79,2 78,8 79,0 Laimennettu 80,6 80,7 80,3

9 Konsernitase (IFRS) Me VARAT Pitkäaikaiset varat Sijoituskiinteistöt 1 281, , ,7 Sijoitukset kiinteistörahastoihin 0,5 - - Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 8,7 9,4 8,8 Aineettomat hyödykkeet 0,3 0,1 0,1 Muut sijoitukset 0,1 0,1 0,1 Pitkäaikaiset saamiset 0,1 1,0 0,1 Laskennalliset verosaamiset 1,2 5,1 2,5 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 292, , ,3 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 5,3 5,5 6,6 Rahavarat 2,1 5,7 0,8 Lyhytaikaiset varat yhteensä 7,4 11,2 7,4 Varat yhteensä 1 299, , ,7 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 79,2 78,8 79,2 Ylikurssirahasto 158,8 157,5 158,8 Arvonmuutosrahasto -0,7-6,2-4,2 Kertyneet voittovarat 312,0 1) 317,1 1) 340,5 Oma pääoma yhteensä 549,3 547,2 574,3 Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 549,3 450,1 549,2 Eläkevelvoitteet - 0,1 - Varaukset 1,1 1,3 1,1 Muut velat 1,1 8,4 5,8 Laskennalliset verovelat 68,8 58,2 63,4 Pitkäaikaiset velat yhteensä 620,3 518,1 619,5 Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat 70,5 155,0 66,5 Ostovelat ja muut velat 59,6 1) 58,3 1) 18,4 Lyhytaikaiset velat yhteensä 130,1 213,3 84,9 Velat yhteensä 750,4 731,4 704,4 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 299, , ,7 Korolliset velat 619,8 605,1 615,7 1) Osingot 39,6 milj.euroa (2005:39,4 milj.euroa) on vähennetty kertyneistä voitto-

10 varoista ja kirjattu muihin velkoihin. Rahavirtavaikutus esitetään toisella vuosineljänneksellä. Tuloslaskelma- ja tasetiedot segmenteittäin Me Liiketoiminta-alueet Toimistot ja liiketilat Kiinteistökehitys Uudet liiketoiminnot Konserni yht. Logis-tiikka Muut Tuloslaskelmatiedot 1-3/2006 Liikevaihto 19,0 7,7 0,0 0,0-26,7 Ylläpitokulut -4,7-1,6 0,0 0,0 - -6,3 Nettovuokratuotto 14,3 6,1 0,0 0,0-20,4 Myyntivoitot sijoituskiinteistöistä 0,0 0,0 0,0 0,0-0,0 Myyntitappiot sijoituskiinteistöistä 0,0 0,0 0,0 0,0-0,0 Voitto/ tappio käypään arvoon arvostamisessa 5,5-0,3 0,0 0,0-5,2 Hallinto ja markkinointi -1,7-0,5-0,3-0,3 0,3-2,5 Muut tuotot ja kulut 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Liikevoitto 18,1 5,3-0,3-0,2 0,3 23,2 Rahoitustuotot ja -kulut -6,7-6,7 Voitto / tappio ennen veroja -6,4 16,5 Tuloverot -5,4-5,4 Tilikauden tulos -11,8 11,1 Tasetiedot Investoinnit 15,0 0,8 0, ,6 Poistot ,1-0,1 Varat yhteensä 990,7 254,9 42,4 0,5 11, ,7 Korottomat lyhytaikaiset velat 1,1 0,8 0,0 0,0 57,7 59,6 Tuloslaskelmatiedot 1-3/2005 Toimistot ja liiketilat Logis-tiikka Kiinteistökehitys Uudet liiketoiminnot Muut Konserni yht. Liikevaihto 18,5 7,6 0,0 0,0-26,1 Ylläpitokulut -5,2-1,5 0,0 0,0 - -6,7 Nettovuokratuotto 13,3 6,1 0,0 0,0-19,4 Myyntivoitot sijoituskiinteistöistä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Myyntitappiot sijoituskiinteistöistä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Voitto/ tappio käypään arvoon arvostamisessa -12,0 9,3 0,0 0,0 - -2,7

11 Hallinto ja markkinointi -1,1-0,4 0,0 0,0-0,4-1,9 Muut tuotot ja kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Liikevoitto 0,2 15,0 0,0 0,0-0,4 14,8 Rahoitustuotot ja -kulut -6,2-6,2 Voitto ennen veroja -6,6 8,6 Tuloverot -2,4-2,4 Tilikauden tulos -9,0 6,2 Tasetiedot Investoinnit 4,2 28, ,8 Poistot ,1 0,1 Varat 988,4 274, , ,6 Korottomat lyhytaikaiset velat 2,8 2,0 0,0 0,0 53,5 58,3 Maantieteelliset alueet Me Me Liikevaihto Pääkaupunkiseutu 24,6 23,7 Muu Suomi 2,1 2,4 Muut - - Konserni yhteensä 26,7 26,1 Investoinnit Pääkaupunkiseutu 16,8 32,7 Muu Suomi -0,2 0,1 Muut 0,0 - Konserni yhteensä 16,6 32,8 Varat Pääkaupunkiseutu 1 215, ,9 Muu Suomi 72,1 80,1 Muut 11,7 15,6 Konserni yhteensä 1 299, ,6 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) Me 1-3/ / /2005 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 11,1 6,2 29,6

12 Oikaisut 6,8 11,6 41,7 Nettokäyttöpääoman muutos 1,0 2,5 0,2 Saadut korot 0,1-0,2 Maksetut korot -4,3-5,3-25,7 Muut rahoituserät - -0,1-0,3 Maksetut/saadut verot -0,3-0,5 0,8 Liiketoiminnan nettorahavirta 14,4 14,4 46,5 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituskiinteistöihin -16,7-33,2-53,1 Investoinnit kiinteistörahastoihin -0,5 - - Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -0,1-0,1-0,2 Luovutustulot sijoituskiinteistöistä 0,2-9,2 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot - 0,1 0,2 Investointien nettorahavirta -17,1-33,2-43,9 Rahoituksen rahavirta Osakepääoman korotus liittyen vaihtovelkakirjalainojen käyttöön - - 1,6 Pitkäaikaisten lainojen nostot ,0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut - -75,7-75,7 Lyhytaikaisten lainojen nostot/ takaisinmaksut 4,0 98,5 10,0 Maksetut osingot ,4 Rahoituksen nettorahavirta 4,0 22,8-3,5 Rahavarojen muutos 1,3 4,0-0,9 Rahavarat kauden alussa 0,8 1,7 1,7 Rahavarat kauden lopussa 2,1 5,7 0,8 Sijoituskiinteistöjen käypä arvo (IFRS) Me Sijoituskiinteistöjen käypä arvo kauden alussa 1 259, , ,5 Investoinnit sijoituskiinteistöihin 5,0 4,5 23,5 Hankitut sijoituskiinteistöt 11,7 28,4 28,4 Myydyt sijoituskiinteistöt -0,2 - -8,6 Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta 5,2-2,7-5,1 Sijoituskiinteistöjen käypä arvo kauden lopussa 1 281, , ,7

13 Konsernin oman pääoman muutokset Me Osakepääoma Yli-kurssirahasto Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma ,8 157,5-350,3 586,6 IAS 39:n soveltamisen vaikutus -6,1-6,1 Oikaistu oma pääoma ,8 157,5-6,1 350,3 580,5 Rahavirran suojaus: Omaan pääomaan merkitty määrä -0,2-0,2 Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyihin eriin liittyvät verot 0,1 0,1 Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut yhteensä -0,1-0,1 Tilikauden tulos 6,2 6,2 Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä -0,1 6,2 6,1 Osingonjako -39,4-39,4 Oma pääoma ,8 157,5-6,2 317,1 547,2 Oma pääoma ,2 158,8-4,2 340,5 574,3 Rahavirran suojaus: Omaan pääomaan merkitty määrä 4,8 4,8 Tuloslaskelmaan siirretty määrä - - Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyihin eriin liittyvät verot -1,3-1,3 Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 3,5 3,5 Tilikauden tulos 11,1 11,1 Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 3,5 11,1 14,6 Osingonjako -39,6-39,6 Oma pääoma ,2 158,8-0,7 312,0 549,3 Vastuusitoumukset Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön ja osakkeita Me Konserni Konserni Rahalaitoslainat, joista vakuus on annettu 0,1 0,1 Annetut kiinnitykset 0,1 0,1 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 0 0 Vuokravastuu 20,7 20,9 Annetut kiinnitykset 2,2 2,2 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset, pääoman nimellisarvo 305,9 305,9 Koronvaihtosopimukset, käypä arvo -1,1-5,8