Sponda siirtyi IFRS-raportointiin lähtien. Kaikki esitetyt luvut ovat IFRS-raportoinnin mukaisia.

Transkriptio

1 Sponda Oyj:n osavuosikatsaus Spondan tulos parani ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tuloksen pääkohdat (vertailukausi ): - Konsernin liikevaihto kasvoi 3 % 26,1 (25,3) milj. euroon. - Liikevoitto parani 44 % 14,8 (10,3) milj. euroon, koska kiinteistöjen markkina-arvot kehittyivät positiivisemmin vuoden 2004 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. - Osakekohtainen operatiivinen kassavirta ennen investointeja oli 0,14 (0,10) euroa. - Spondan kiinteistöjen markkina-arvo oli 1,25 mrd euroa ( : 1,22) ja osakekohtainen nettovarallisuus 6,94 (7,74) euroa. Nettovarallisuudesta on jo vähennetty huhtikuussa 2005 maksettu osinko 0,50 euroa osakkeelta, vertailuluvusta ei ole vähennetty vuoden 2004 osinkoa (0,30 euroa osakkeelta). - Osakekohtainen tulos oli 0,08 (0,02) euroa. Sponda siirtyi IFRS-raportointiin lähtien. Kaikki esitetyt luvut ovat IFRS-raportoinnin mukaisia. Spondan taloudellisen vuokrausasteen arvioidaan säilyvän ennallaan ja vuokratason odotetaan säilyvän vakaana. Vuokraustoiminnan operatiivisen kassavirran arvioidaan pysyvän vuoden 2004 tasolla. Toimintaympäristö Vuonna 2005 Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 3 % ja työllisyyden odotetaan hieman paranevan. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa yksityisille palvelualoille ja julkiselle sektorille. Inflaation odotetaan edelleen pysyvän maltillisena vuonna 2005 ja olevan noin 1 %. Talouskasvun mukana myös pääkaupunkiseudun toimistotilojen kysynnän odotetaan kasvavan, mutta arviot vuosina 2005 ja 2006 syntyvien työpaikkojen määrästä eivät täysin tue näitä odotuksia. Toimistokiinteistöjen vajaakäyttöaste on pääkaupunkiseudulla 9,4 %. Suhteellisesti eniten vajaakäyttöä on Espoossa, 12,5 %. Suurien alueellisten erojen vuoksi pääkaupunkiseudun normaalina pidetyn vajaakäyttöasteen odotetaan nousevan tulevaisuudessa. Vuokratasossa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Pääkaupunkiseudun liiketilojen vajaakäyttö on yhä alhainen, 1,9 %. Sekä liiketilojen kysyntä että vuokrataso ovat säilyneet vakaina vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Liiketilatarjonta lisääntyy 2005 syksyn ja 2006 kevään välisenä aikana yhteensä yli m²:llä, kun useampi rakennus- ja laajennusprojekti valmistuvat. Lisääntyvä tarjonta kasvattaa liiketilojen vajaakäyttöä. Logistiikkakiinteistöjen vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla on 3,2 %. Vuokrataso on pysynyt vakaana. Uudisrakentaminen on vähäistä mutta sen odotetaan lisääntyvän lähivuosina. Kiinteistökauppojen kokonaisarvo pysyi vuonna 2004 vuoden 2003 tasolla ja oli 3,2 miljardia euroa. Kansainvälisten sijoittajien osuus oli 41 %. Ulkomaisten sijoittajien investointikysyntä jatkuu voimakkaana, ja heidän osuutensa on jatkossakin suuri Suomen kiinteistömarkkinoilla. Valtiovarainministeriön kiinteistörahastolainsäädäntöä pohtiva työryhmä ehdotti väliraportissaan joulukuussa 2004, että sijoitusrahastolakia muutettaisiin sijoitusrahastomuotoisen kiinteistörahaston mahdollistamiseksi. Kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle ei tässä vaiheessa ehdotettu veronhuojennuksia. Työryhmän laatiman loppuraportin on tämänhetkisten tietojen mukaan määrä valmistua mennessä. Vuokraustoiminta Spondan kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat yhteensä 19,4 ( : 18,6) milj. euroa. Tästä toimistojen osuus oli 65 %, liiketilojen 4 % ja logistiikkatilojen 31 %. Nettovuokratuotot jakautuivat alueittain seuraavasti: Helsingin kantakaupunki 48 %, Pääkaupunkiseutu 19 %, Pääkaupunkiseudun logistiikkakiinteistöt 24 % ja muu Suomi 9 %.

2 Spondan toimistotilojen kysyntä ensimmäisen neljänneksen aikana oli jonkin verran vilkkaampaa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna Kysyntä johtui pääosin yritysten uudelleensijoittumisesta, mutta tilatarpeen kasvua oli havaittavissa jonkin verran muun muassa tietotekniikka- ja mainosaloilla. Sekä liike- että logistiikkatilojen kysyntä jatkui vilkkaana. Kiinteistöjen taloudellinen vuokrausaste laski hieman verrattuna edellisen vuoden vastaavaan lukuun 87,8 (88,6) %, mutta parani vuoden 2004 loppuun verrattuna. Toimistotilojen taloudellinen vuokrausaste laski odotetusti mutta sekä liike- että logistiikkatilojen vuokrausasteet nousivat verrattuna edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Taloudellinen vuokrausaste kiinteistötyypeittäin % Kiinteistön tyyppi Toimisto 84,8 87,8 85,5 Liiketila 94,5 93,4 96,0 Logistiikka 93,8 90,1 92,0 Koko kiinteistökanta 87,8 88,6 87,5 Taloudellinen vuokrausaste alueittain % Alue Helsingin kantakaupunki 87,5 90,1 88,1 Pääkaupunkiseutu 80,3 83,9 81,6 Pääkaupunkis. logistiikka 93,2 87,3 90,5 Muu Suomi 93,1 94,1 93,6 Koko kiinteistökanta 87,8 88,6 87,5 Vuokrasopimuskannan arvo oli 487 ( : 395) milj. euroa ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 4,6 (3,8) vuotta. Sopimuksia solmittiin ensimmäisen neljänneksen aikana yhteensä 50 kappaletta, joista jatkettuja oli 14, m², ja uusia 36, m², yhteensä noin m². Erääntyneitä sopimuksia oli yhteensä 46, m². Spondan suurimmat asiakastoimialat olivat kauppa (27 % kokonaisvuokratuotoista), pankki ja sijoitus (18 %), tietoliikenne ja media (11 %) ja rakentaminen (10 %). Spondan voimassaolevat vuokrasopimukset erääntyvät seuraavasti: Erääntymisvuosi % vuokratuloista ,0 % ,4 % ,4 % ,5 % ,5 % ,7 % ,9 % Toistaiseksi voimassaolevat 11,5 % Spondan toimistokiinteistöjen taloudellisen vuokrausasteen odotetaan pysyvän samana tai paranevan vuonna Logistiikkakiinteistöjen taloudellisen vuokrausasteen odotetaan pysyvän samana. Vuonna 2005 vuokratason arvioidaan säilyvän vakaana.

3 Kiinteistöomaisuus Sponda-konsernilla on yhteensä 88 sijoituskiinteistöä, joista 45 on toimistokiinteistöjä, 10 liiketilakiinteistöjä ja 33 logistiikkakiinteistöjä. Yhteenlasketut vuokrattavat neliöt ovat noin m², joista 47 % on toimistokiinteistöjä, 3 % liiketilakiinteistöjä ja 50 % logistiikkakiinteistöjä. Sponda osti logistiikka- ja toimistokiinteistön Ruosilantie 16:ssa Helsingin Konalassa. Kauppahinta oli varainsiirtoveroineen 28,4 milj. euroa. Katsauskauden aikana Sponda ei myynyt kiinteistöjä. Spondan sijoituskiinteistöjen markkina-arvo vahvistetaan yhtiön oman kassavirtaperusteisen tuottoarvolaskennan tuloksena. Arviointimenetelmä on kansainvälisten arviointistandardien (IVS) mukainen. Ensimmäisen vuosineljänneksen päättyessä Spondan kiinteistöjen markkina-arvo oli 1,25 ( : 1,22) mrd euroa. Vertailukelpoisen kiinteistökannan markkina-arvon lisäys oli noin 1,7 milj. euroa eli noin 0,1 %. Markkina-arvon kasvuun vaikuttivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana solmitut uudet sopimukset. Toimistokiinteistöjen markkina-arvo laski hieman (0,8 %), mutta vastaavasti logistiikkakiinteistöjen markkina-arvo nousi (3,6 %). Laskennassa käytetyt tuottovaatimukset olivat samat kuin vuoden 2004 lopussa. Kauden investoinnit kiinteistöjen ylläpitoon ja laatutason nostoon olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 4,4 (7,7) milj. euroa. Markkina-arvo kiinteistötyypeittäin , Yhteensä Toimistot Liiketila Logistiikka Vuokratuotot 26,1 17,4 1,1 7,6 Ylläpitokulut -6,7-4,8-0,4-1,5 Nettovuokratuotot 19,4 12,6 0,7 6,1 Markkina-arvo ,5 958,4 30,1 233,0 Lisäykset ,5 0,0 0,0 28,5 Vähennykset ,0 0,0 0,0 0,0 Markkina-arvon muutos 1,7-7,9 0,1 9,5 Markkina-arvo ,7 950,5 30,2 271,0 Nettovuokratuotto-% markkina-arvolle 6,2 % 5,3 % 9,3 % 9,0 % Spondalla on m² rakennusoikeutta Vantaan Hakkilassa Vanhan Porvoontien varrella. Alueelle suunnitellaan uutta logistiikkatilaa. Ensimmäinen rakennusvaihe käsittää noin m² ja rakentaminen käynnistyy, kun puolet tiloista on vuokrattu. City-Centerin laajennusta koskeva kaavamuutos on käsitelty Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaava käsitellään kaupunginvaltuustossa syksyllä Rakennussuunnitelmat ja kustannusarvio täsmentyvät kevään kuluessa. Rahoitus Spondan liiketoiminnan nettorahavirta oli katsauskaudella 14,4 ( : 11,9) milj. euroa. Investointien nettorahavirta oli -33,2 (-4,8) milj. euroa ja rahoituksen 22,8 (-8,2) milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat -6,2 (-6,9) milj. euroa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Spondan omavaraisuusaste oli 43 (48) %. Omavaraisuusastetta pienensi osinkojen lisäksi rahoitusinstrumenttien IFRS kirjaus. Spondan korollinen vieras pääoma oli 605,1 (574,6) milj. euroa, luottojen keskimääräinen laina-aika oli 3,1 (2,4) vuotta ja keskikorko 4,1 (4,5) %. Korkojen suojausaste oli 72 %. Korkosidonnaisuusaika oli 2,5 (2,8) vuotta.

4 Suojausinstrumentit on arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutos on kirjattu siirtymähetkellä arvonmuutosrahastoon ja muihin korottomiin velkoihin. Siirtymähetken jälkeen suojauslaskennan ehdot täyttävien suojausinstrumenttien tehokkaan osan käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Tämä IAS 39:n soveltamisen vaikutus Sponda-konsernin omaan pääomaan oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä -6,2 milj. euroa. Verotus Spondan kiinteistöyhtiöt tekevät vuoden 2005 verotuksessa lisäpoistoja. Lisäksi Sponda pystyy hyödyntämään aikaisemmin vahvistettuja tappioita siten, että verotettavaa tuloa ei synny. Katsauskaudelle kirjatut verot olivat yhteensä -2,4 milj. euroa. Verot perustuvat laskennallisten verovelkojen ja saatavien muutokseen. Henkilöstö Sponda-konsernin keskimääräinen henkilöstön määrä oli ensimmäisen neljänneksen aikana 55 (51) henkilöä, joista emoyhtiö Sponda Oyj:n palveluksessa oli 49 (46) henkilöä. Maaliskuun lopussa Spondan palveluksessa oli yhteensä 55 (52) henkilöä, joista 49 (47) emoyhtiön palveluksessa. Spondalla on henkilöstöä ainoastaan Suomessa. Koko Spondan henkilöstö kuuluu kannustinpalkkiojärjestelmään, joka on sidottu vuokraustoiminnan tulokseen. Kannustinpalkkion kehitystä seurataan vuosineljänneksittäin. Konsernirakenne Sponda-konserni koostuu emoyhtiöstä ja sen kokonaan omistamista keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä. Spondan osake Spondan osakkeen tammi-maaliskuun keskikurssi oli 7,49 euroa alimman kurssin ollessa 6,81 euroa ja ylimmän 8,05 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli kauden päättyessä 551 milj. euroa. Yhtiön hallituksella on ollut valtuutus omien osakkeiden hankintaan. Valtuutusta ei ole katsauskauden aikana käytetty. Tarkastelukauden päättyessä Spondan 10 suurinta osakkeenomistajaa olivat: Osakkeiden määrä, kpl Osuus osakkeista % 1 Suomen valtiovarainministeriö ,5 2 Nokian Eläkesäätiö ,3 3 Valtion Eläkerahasto ,9 4 Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap ,6 5 Suomen Ekonomiliitto-Finland Ekonomförbund ,5 6 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ,4 7 Yleisradion Eläkesäätiö ,4 8 Kaupallisten ja Tekn. tieteiden tukisäätiö ,3 9 Pohjola Finland Value sijoitusrahasto ,3 10 Icecapital European Property ,3 Hallintarekisteröidyt (ulkomaalaiset) ,5

5 Hallinnointi Spondan hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Sponda Oyj:n yhtiöjärjestystä. Sponda noudattaa myös Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta ja Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton voimaantullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Sponda Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti kokouksessaan konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen tilikaudelta 2004 ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 2004 maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin Yhtiökokous hyväksyi valtiovarainministeriön ehdotuksen yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan asettamiseksi. Nimitysvaliokunta valmistelee hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan kolmen (3) suurimman osakkeenomistajan edustajat ja hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä osakkeenomistajilla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin yhtiökokousta edeltävän joulukuun 1. päivänä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla. Osakkeita voidaan hankkia enintään kappaletta kuitenkin siten, että yhtiölle ja sen tytäryhteisöille kuuluvien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo tai niiden tuottama äänimäärä ei hankinnan jälkeen saa ylittää viittä (5) prosenttia yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on yhteensä enintään 5 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallitus valtuutettiin päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus ja tilintarkastajat Hallituksen lukumäärä vahvistettiin kuudeksi ja hallitukseen valittiin seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka Kaj-Gustaf Bergh, Maija-Liisa Friman, Harri Pynnä, Anssi Soila ja Jarmo Väisänen sekä uutena jäsenenä Tuula Entelä. Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi puheenjohtajakseen Anssi Soilan ja varapuheenjohtajaksi Jarmo Väisäsen. Hallituksen palkkiot vahvistettiin seuraavasti: puheenjohtajalle suoritetaan euron kuukausipalkkio, varapuheenjohtajalle euron kuukausipalkkio ja muille jäsenille euron kuukausipalkkio. Tämän lisäksi suoritetaan 500 euron suuruinen kokouspalkkio/kokous. Hallituksella ei ole pysyviä valiokuntia. Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin KHT tilintarkastaja Sixten Nyman ja KHT yhteisö KPMG Oy Ab sekä varatilintarkastajaksi KHT Fredrik Westerholm seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti. Johto Spondan toimitusjohtaja Kari Kolu siirtyy Renor Oy:n toimitusjohtajaksi Spondan uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Kari Inkinen alkaen. Sampo Pankin velkomusvaatimus Sponda Oyj:n tietoon on saatettu, että Sampo Pankki Oyj tulee mahdollisesti vaatimaan Spondalta jälkikäteen väliseltä ajalta lisää korkoja noin 5 milj. euroa. Mikäli vaatimus esitetään, Sponda tulee kiistämään sen perusteettomana. Erimielisyys koskee yritysten välistä lainasopimusta.

6 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Sponda laski liikkeeseen joukkovelkakirjalainat 1/2005 ja 2/2005 investointeja ja rahoitusrakenteen kehittämistä varten. Kotimaiset institutionaaliset sijoittajat merkitsivät yhteensä 100 milj. euroa, joista kiinteäkorkoista lainaa (1/2005) 20,0 milj. euroa ja vaihtuvakorkoista lainaa (2/2005) 80,0 milj. euroa. Kiinteäkorkoisen lainan (1/2005)vuotuiseksi kuponkikoroksi vahvistettiin 3,75 %, ja vaihtuvakorkoisen lainan (2/2005) kuponkikoroksi vahvistettiin kuuden kuukauden euribor-korko lisättynä 0,60 %-yksiköllä. Lainojen eräpäivä on Näkymät vuodelle 2005 Spondan taloudellisen vuokrausasteen arvioidaan säilyvän ennallaan ja vuokratason odotetaan säilyvän vakaana. Vuokraustoiminnan operatiivisen kassavirran arvioidaan pysyvän vuoden 2004 tasolla Sponda Oyj Hallitus Lisätietoja: Talousjohtaja Sari Aitokallio, puh Ilmaisuilla Sponda, konserni tai yhtiö tarkoitetaan koko Sponda-konsernia. Sponda Oyj:llä tarkoitetaan konsernin emoyhtiötä. Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. SPONDA Oyj Konsernin tunnusluvut 1-3/ / /2004 Taloudellinen vuokrausaste, % 87,8 88,6 87,5 Liikevaihto, 26,1 25,3 99,2 Nettovuokratuotto, 19,4 18,6 74,4 Liikevoitto, 14,8 10,3 17,0 Tulos/osake, e 0,08 0,02 0,04 Operatiivinen kassavirta/osake, e 0,14 0,10 0,53 Osakekohtainen oma pääoma, e 6,94 7,74 7,44 Osakekohtainen nettovarallisuus, e 6,94 7,74 7,44 Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Konsernituloslaskelma IFRS IFRS IFRS 1-3/ / /2004 Liikevaihto 26,1 25,3 99,2 Ylläpitokulut -6,7-6,7-24,8 Nettovuokratuotot 19,4 18,6 74,4 Poistot ,2 Sijoituskiinteistöjen arvonmuutos -2,7-7,7-50,8 Bruttokate 16,7 10,9 23,4 Liiketoiminnan muut tuotot - 0,7 1,9 Myynnin ja markkinoinnin kulut -0,2-0,1-0,7

7 Hallinnon kulut -1,7-1,1-4,7 Liiketoiminnan muut kulut - -0,1-2,9 Liikevoitto 14,8 10,3 17,0 Rahoitustuotot ja -kulut -6,2-6,9-26,6 Voitto ennen veroja 8,6 3,4-9,6 Tilikauden verot - -2,4-1,3 Verot edellisiltä tilikausilta - 0,1 0,4 Laskennalliset verot -2,4 0,9 13,7 Verot yhteensä -2,4-1,4 12,8 Tilikauden tulos 6,2 2,0 3,2 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 6,2 2,0 3,2 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Tulos/osake (EUR) Perus 0,08 0,02 0,04 Laimennettu 0,08 0,02 0,04 Osakkeita keskimäärin, milj. kpl Perus 78,8 78,4 78,6 Laimennettu 80,7 80,6 80,3 Konsernitase VARAT IFRS IFRS IFRS Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 9,4 9,4 9,6 Aineettomat hyödykkeet 0,1 0,2 0,1 Sijoituskiinteistöt 1 251, , ,5 Sijoitukset 0,1 0,1 0,1 Pitkäaikaiset saamiset 1,0 1,0 1,0 Laskennalliset verosaamiset 5,1 3,2 3,3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 267, , ,6 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 5,5 7,5 9,3 Rahavarat 5,7 1,7 1,7 Lyhytaikaiset varat yhteensä 11,2 9,2 11,0 Varat yhteensä 1 278, , ,6 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

8 Osakepääoma 78,8 78,4 78,8 Ylikurssirahasto 157,5 156,2 157,5 Arvonmuutosrahasto -6,2 1) - - Kertyneet voittovarat 317,1 2) 372,6 350,3 Oma pääoma yhteensä 547,2 607,2 586,6 Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 450,1 471,0 525,8 Eläkevelvoitteet 0,1 0,1 0,1 Varaukset 1,3-1,4 Laskennalliset verovelat 58,2 68,9 56,2 Muut korottomat velat 8,4 1) - - Pitkäaikaiset velat yhteensä 518,1 540,0 583,5 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 58,3 2) 20,2 20,0 Lyhytaikaiset korolliset velat 155,0 103,6 56,5 Lyhytaikaiset velat yhteensä 213,3 123,8 76,5 Velat yhteensä 731,4 663,8 660,0 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 278, , ,6 Korolliset velat 605,1 574,6 582,3 1) Suojausinstrumentit on arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutos on kirjattu siirtymähetkellä arvonmuutosrahastoon ja muihin korottomiin velkoihin. Siirtymähetken jälkeen suojauslaskennan ehdot täyttävien suojausinstrumenttien tehokkaan osan käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. 2) Osingot 39,4 milj. euroa on vähennetty kertyneistä voittovaroista ja kirjattu muihin velkoihin. Kassavirtavaikutus esitetään toisella vuosineljänneksellä. Tuloslaskelma- ja tasetiedot segmenteittäin Kiinteistötyypit Toimistot Liiketila Logistiikka Muut Konserni yhteensä Tuloslaskelmatiedot 1-3/2005 Liikevaihto 17,4 1,1 7,6-26,1 Ylläpitokulut -4,8-0,4-1,5 - -6,7 Nettovuokratuotto 12,6 0,7 6,1-19,4 Sijoituskiinteistöjen arvonmuutos -12,1 0,1 9,3 - -2,7 Bruttokate 0,5 0,8 15,4-16,7 Hallinto ja markkinointi -1,1 - -0,4-0,4-1,9 Liikevoitto -0,6 0,8 15,0-0,4 14,8

9 Tasetiedot Investoinnit 4,2-28,7-32,9 Varat 957,9 30,5 274,6 15, ,6 joista: Osuudet osakkuusyrityksissä 1,3 2, ,9 Velat 2,5 0,3 2,0 53,5 58,3 Toimistot Liiketila Logistiikka Muut Konserni yhteensä Tuloslaskelmatiedot 1-3/2004 Liikevaihto 17,9 1,1 6,3-25,3 Ylläpitokulut -4,7-0,4-1,6 - -6,7 Nettovuokratuotto 13,2 0,7 4,7-18,6 Sijoituskiinteistöjen arvonmuutos -6,4 - -1,3 - -7,7 Bruttokate 6,8 0,7 3,4-10,9 Hallinto ja markkinointi -0,7 - -0,2-0,3-1,2 Muut tuotot ja kulut 0, ,1 0,6 Liikevoitto 6,8 0,7 3,2-0,4 10,3 Tasetiedot Investoinnit 3,4 0,1 2,2-5,7 Varat 983,3 34,5 245,6 7, ,0 joista: Osuudet osakkuusyrityksissä 1,3 2, ,0 Velat 4,3 0,1 1,0 14,8 20,2 Liiketoiminta-alueet Liikevaihto 1-3/ /2004 Pääkaupunkiseutu 23,7 22,9 Muu Suomi 2,4 2,4 Muut - - Konserni yhteensä 26,1 25,3 Investoinnit Pääkaupunkiseutu 32,8 5,2 Muu Suomi 0,1 0,5 Muut - - Konserni yhteensä 32,9 5,7 Varat Pääkaupunkiseutu 1 182, ,8 Muu Suomi 80,1 84,6 Muut 15,6 7,6 Konserni yhteensä 1 278, ,0

10 Konsernin rahavirtalaskelma IFRS IFRS IFRS 1-3/ / /2004 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 6,2 2,0 3,2 Oikaisut 11,6 14,5 65,5 Nettokäyttöpääoman muutos 2,5 0,2 0,2 Saadut korot ja muut rahoitustuotot - - 0,4 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -5,4-2,3-26,3 Saadut osingot - - 0,2 Maksetut verot -0,5-2,5-1,8 Liiketoiminnan nettorahavirta 14,4 11,9 41,4 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituskiinteistöihin -33,2-5,0-57,5 Investoinnit muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -0,1-0,1-0,3 Luovutustulot sijoituskiinteistöistä - 0,3 37,6 Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,1 - - Investointien nettorahavirta -33,2-4,8-20,2 Rahoituksen rahavirta Osakepääoman korotus liittyen vaihtovelkakirjalainojen käyttöön - - 1,6 Pitkäaikaisten lainojen nostot ,0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -75, ,7 Lyhytaikaisten lainojen nostot/ takaisinmaksut 98,5-8,2 10,3 Maksetut osingot ,5 Rahoituksen nettorahavirta 22,8-8,2-22,3 Rahavarojen muutos 4,0-1,1-1,1 Rahavarat kauden alussa 1,7 2,8 2,8 Rahavarat kauden lopussa 5,7 1,7 1,7 Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo IFRS IFRS IFRS 1-3/ / /2004 Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo kauden alussa 1 221, , ,5 Investoinnit sijoituskiinteistöihin 4,4 5,7 31,4 Hankitut sijoituskiinteistöt 28,5-26,5 Myydyt sijoituskiinteistöt - -1,6-37,1 Sijoituskiinteistöjen arvonmuutos investointien jälkeen -2,7-7,7-50,8 Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo kauden lopussa 1 251, , ,5

11 Konsernin oman pääoman muutokset Osake Ylikurssi Arvonmuutos Kertyneet pääoma rahasto rahasto voittovarat Yhteensä Oma pääoma ,4 156,2-370,6 605,2 Tilikauden tulos 2,0 2,0 Oma pääoma ,4 156,2-372,6 607,2 Oma pääoma ,8 157,5-350,3 586,6 IAS 39:n soveltamisen vaikutus -6,1-6,1 Oma pääoma , oikaistu 78,8 157,5-6,1 350,3 580,5 Rahavirran suojaus: omaan pääomaan merkitty määrä -0,2-0,2 Laskennalliset verot 0,1 0,1 Osingonjako -39,4-39,4 Tilikauden tulos 6,2 6,2 Oma pääoma ,8 157,5-6,2 317,1 547,2 Vastuusitoumukset Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön ja osakkeita Konserni Konserni Konserni Rahalaitoslainat, joista vakuus on annettu 1,7 141,3 75,7 Annetut kiinnitykset 1,7 81,7 81,7 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 0,0 49,0 18,2 Vuokravastuu 21,6 23,0 21,7 Annetut kiinnitykset 2,2 2,2 2,2 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset, pääoman nimellisarvo 295,9 235,9 295,9 Koronvaihtosopimukset, käypä arvo -8,4-6,8-8,2 Konsernituloslaskelmavertailu FAS IFRS- IFRS 1-3/2004 muutokset 1-3/2004 Viite Liikevaihto 25,3-25,3 Ylläpitokulut -6,7 - -6,7 Nettovuokratuotot 18,6-18,6 Poistot 1-3,7 3,7 - Sijoituskiinteistöjen arvonmuutos ,7-7,7 Bruttokate 14,9-4,0 10,9 Liiketoiminnan muut tuotot 6 1,1-0,4 0,7 Myynnin ja markkinoinnin kulut -0,1 - -0,1

12 Hallinnon kulut -1,1 - -1,1 Liiketoiminnan muut kulut -0,1 - -0,1 Liikevoitto 14,7-4,4 10,3 Rahoitustuotot ja -kulut -6,9 - -6,9 Voitto ennen veroja 7,8-4,4 3,4 Tilikauden verot -2,4 - -2,4 Verot edellisiltä tilikausilta 0,1-0,1 Laskennalliset verot 3-0,9 0,9 Verot yhteensä -2,3 0,9-1,4 Tilikauden tulos 5,5-3,5 2,0 Konsernitasevertailu VARAT Pitkäaikaiset varat Viite FAS IFRS- IFRS muutokset Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , ,2 9,4 Aineettomat hyödykkeet 0,2-0,2 Sijoituskiinteistöt , ,9 Sijoitukset 1 13,4-13,3 0,1 Pitkäaikaiset saamiset 1 9,0-8,0 1,0 Laskennalliset verosaamiset 3-3,2 3,2 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 088,2 173, ,8 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 4 6,4 1,1 7,5 Rahavarat 1,7-1,7 Lyhytaikaiset varat yhteensä 8,1 1,1 9,2 Varat yhteensä 1 096,3 174, ,0 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 78,4-78,4 Ylikurssirahasto 156,2-156,2 Kertyneet voittovarat 267,5 105,1 372,6 Oma pääoma yhteensä 502,1 105,1 607,2 Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 471,0-471,0 Eläkevelvoitteet 5-0,1 0,1 Laskennalliset verovelat 3-68,9 68,9 Pitkäaikaiset velat yhteensä 471,0 69,0 540,0 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 4,6 19,6 0,6 20,2

13 Lyhytaikaiset korolliset velat 103,6-103,6 Lyhytaikaiset velat yhteensä 123,2 0,6 123,8 Velat yhteensä 594,2 69,6 663,8 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 096,3 174, ,0 Konsernitasevertailu Lisätiedot Viite 1 Viite 2 Viite 3 Viite 4 Viite 5 Viite 6 Suunnitelman mukaisista poistoista ja pitkäaikaisista varoista on poistettu ne erät,jotka kohdistuvat sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöt on arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutos on kirjattu tuloslaskelmaan ja siirtymähetkellä omaan pääomaan. Laskennalliset verot on kirjattu IAS 12 Tuloverot-standardin mukaisesti. FAS-tilinpäätöksessä siirtovelkoihin netotetut korkojohdannaisten jaksotetut korkotuotot on siirretty veloista saamisiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen-standardin mukaisesti. Etuuspohjainen eläkejärjestely on kirjattu IAS 19 Työsuhdeetuudet-standardin mukaisesti. FAS:n mukaisten myyntivoittojen/-tappioiden oikaisut. Oman pääoman täsmäytyslaskelma M Oma pääoma FAS:n mukaan 496,6 502,1 IFRS:ään siirtymisen vaikutukset Sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostus 176,9 171,8 Laskennalliset verot -66,7-65,8 Arvonkorotuksen purku -1,4-1,4 Eläkevelvoitteet -0,1-0,1 Myyntivoittojen/-tappioiden oikaisut - 0,6 IFRS-oikaisut yhteensä 108,7 105,1 Oma pääoma IFRS:n mukaan 605,3 607,2 Tilikauden voiton täsmäytyslaskelma M 1-3/2004 Tilikauden tulos FAS:n mukaan 5,5 IFRS:ään siirtymisen vaikutukset Sijoituskiinteistöjen poistojen peruutus 3,7 Sijoituskiinteistöjen arvonmuutos -7,7 Myyntivoittojen/-tappioiden oikaisut -0,4 Eläkevelvoitteen muutos - Laskennallisten verojen muutos 0,9 IFRS-oikaisut yhteensä -3,5 Tilikauden tulos IFRS:n mukaan 2,0

14