Sponda Oyj Tilinpäätöstiedote klo 9.00

Transkriptio

1 Sponda Oyj Tilinpäätöstiedote klo 9.00 Sponda Oyj:n vuoden 2005 tilinpäätöstiedote Spondan tulos vuonna 2005 oli selvästi edellisvuotta parempi Spondan tulos vuonna 2005 oli sekä vuokraustoiminnan että kiinteistöjen arvon kehityksen kannalta selvästi parempi kuin edellisenä vuonna. Toimistotilojen kysynnän kannalta vuosi oli edelleen haasteellinen, ja vuokrausaste säilyi vuoden 2004 tasolla. Tuloksen pääkohdat (vertailukausi on tammi-joulukuu 2004): Spondan liikevaihto kasvoi 103,1 (99,2) milj. euroon. Osakekohtainen operatiivinen kassavirta oli 0,57 (0,53) euroa. Liikevoitto nousi 65,5 (17,0) milj. euroon vuokraustoiminnan tuloksen ja sijoituskiinteistöjen arvonnousun johdosta. Katsauskauden tulos parani 29,6 (3,2) milj. euroon. Osakekohtainen tulos oli 0,37 (0,04) euroa. Spondan kiinteistöjen markkina-arvo oli 1 259,7 (1 221,5) milj. euroa; osakekohtainen nettovarallisuus oli 7,25 (7,44) euroa / osake. Sponda siirtyi IFRS-raportointiin lähtien. Tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS:n kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Kaikki tiedotteessa esitetyt vertailuluvut ovat IFRS-raportoinnin mukaisia. 1-3/05 4-6/05 7-9/ / Liikevaihto, 26,1 25,8 25,6 25,6 103,1 99,2 Nettovuokratuotto, 19,4 19,4 19,9 18,8 77,5 74,4 Liikevoitto, 14,8 14,3 12,9 23,5 65,5 17,0 Tulos/osake, e 0,08 0,08 0,05 0,17 0,37 0,04 Operatiivinen 0,14 0,14 0,14 0,14 0,57 0,53 kassavirta/osake, e Osakekohtainen oma 7,25 7,44 pääoma, e Osakekohtainen 7,25 7,44 nettovarallisuus, e Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Taloudellinen vuokrausaste, % 87,8 87,2 87,2 87,7 87,7 87,5 Näkymät Vuonna 2006 vuokraustoiminnan tuloksen ja operatiivisen kassavirran arvioidaan säilyvän edellisvuosien tasolla. Investoinnit kiinteistökehitykseen kasvattavat Spondan kiinteistökantaa. Sijoituskiinteistöjen taloudellinen vuokrausaste laskee hieman ensimmäisen puolen vuoden aikana, mikä johtuu muutaman merkittävän sopimuksen päättymisestä. Vuokrausasteen odotetaan paranevan vuoden loppuun mennessä vuoden 2005 lopun tilanteesta.

2 Toimitusjohtaja Kari Inkinen Kilpailu kiinteistösijoituksista Spondan investointitoiminnan keskeisellä markkina-alueella, Helsingin seudulla, on kiristynyt viime vuosina. Tästä syystä yhtiön strategiaa tarkistettiin vuonna 2005, ja kasvua sekä kannattavuutta haetaan lähivuosina ennen kaikkea kiinteistökehityksestä ja Venäjän ja Baltian markkinoilta. Kiinteistökehityksessä hyödynnetään Spondan jo omistamia maa-alueita ja rakennusoikeutta. Investointitavoite kiinteistökehitykseen on noin 50 milj. euroa vuoden 2006 aikana ja seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä 190 milj. euroa. Suurin kehityshanke on City-Center Helsingin keskustassa. Sponda tutkii Venäjän ja Baltian kiinteistömarkkinoiden investointimahdollisuuksia. Pääasiassa kohteita haetaan liiketila- ja logistiikkamarkkinoilta Moskovan ja Pietarin alueilta. Tavoitteena on käynnistää sijoitustoiminta vuoden 2006 aikana. Venäjän ja Baltian investointien osuus voi yhteensä olla enintään % koko kiinteistökannan arvosta. Sponda laajentaa toimintaansa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle osallistumalla yhteistyökumppanina kiinteistörahastoihin. Yhtiö vastaa rahastojen hankkimien kiinteistöjen hallinnasta. Tammikuussa 2006 Sponda perusti kiinteistörahaston yhteistyössä JER Europe Fund II Holdings S.Á.R.L.:n kanssa. Spondan osuus rahastosta on 20 %. Toimintaympäristö Kansainvälistyminen Suomen markkinoilla jatkui. Pääkaupunkiseudun lisäksi ulkomaiset sijoittajat etsivät sijoituskohteita myös muualta Suomesta, erityisesti kasvukeskuksista. Myös nykyaikaiset, keskeisellä paikalla sijaitsevat logistiikkakiinteistöt kiinnostivat sijoituskohteina. Kiinteistöjen tuottovaatimukset laskivat viimeisen vuoden aikana 0,2 0,75 %. Lasku johtui matalasta korkotasosta, kansainvälisten toimijoiden erilaisesta riskinottohalusta ja siitä, että sijoituskysyntä ylittää tarjonnan. Toimistojen vajaakäyttö ei enää lisääntynyt pääkaupunkiseudulla. Modernien toimistojen vuokrat nousivat hieman, mutta vuokratasojen erot kasvoivat, koska vanhojen toimistotilojen kysyntä oli vielä vähäistä. Vuonna 2006 toimistojen vajaakäytön odotetaan laskevan, ja kysyntä kohdistuu ennen kaikkea moderneihin tiloihin. Liiketilojen vajaakäyttö säilyi alhaisena. Uusien kauppakeskusten kuten Vantaan Jumbon ja Espoon Sellon valmistuminen aiheuttaa kuitenkin ainakin väliaikaisesti vanhempien liiketilojen tyhjenemistä. Helsingin keskustan liiketilojen vuokratasot nousivat jonkin verran, ja niiden ennustetaan jatkavan nousuaan. Myös logistiikkatilojen vajaakäyttö säilyi matalana. Logistiikkatiloissa kysyntä oli aktiivista, ja kysynnän ensisijaisena kohteena olivat suurehkot, modernit tilat. Vuokratasot nousivat jonkin verran uusissa kohteissa ja erityisesti Vantaalla lentoaseman ympäristössä. Markkinoille on valmistunut ja valmistuu yhteensä noin m² uutta logistiikkatilaa, mikä lisää sektorin vajaakäyttöä. Spondan vuoden 2005 vuokraustoiminta Spondan sijoituskiinteistöjen nettovuokratuotot olivat katsauskaudella yhteensä 77,5 ( : 74,4) milj. euroa. Toimistojen ja liiketilojen osuus tästä oli 70 % ja logistiikkatilojen 30 %. Nettovuokratuotot jakautuivat alueittain siten, että Helsingin kantakaupungin osuus oli 50 %, Pääkaupunkiseudun 19 %, Pääkaupunkiseudun logistiikkakiinteistöjen 22 % ja muun Suomen 9 %. Taloudellinen vuokrausaste oli vuosineljänneksillä seuraava: Taloudellinen vuokrausaste kiinteistötyypeittäin, % Kiinteistön tyyppi Toimistot ja liiketilat 85,3 85,0 84,9 86,2 86,1 Logistiikka 93,8 92,4 92,8 91,9 92,0 Koko kiinteistökanta 87,8 87,2 87,2 87,7 87,5 Taloudellinen vuokrausaste alueittain, %

3 Helsingin kantakaupunki 87,5 88,2 86,7 88,9 88,1 Pääkaupunkiseutu 80,3 78,8 81,4 80,8 81,6 Pääkaupunkis. logistiikka 93,2 91,0 91,2 89,6 90,5 Muu Suomi 93,1 93,0 94,0 95,0 93,6 Koko kiinteistökanta 87,8 87,2 87,2 87,7 87,5 Vuokrasopimusten yhteenlaskettu tuleva kassavirta oli 461 (474) milj. euroa ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 4,3 (4,6) vuotta. Katsauskauden aikana sopimuksia solmittiin yhteensä 181 kappaletta, joista jatkettuja oli 47 kpl, m², ja uusia 134 kpl, m², yhteensä noin m². Spondan suurimmat asiakastoimialat olivat kauppa (26 % kokonaisvuokratuotoista), pankki ja sijoitus (18 %) ja tietoliikenne ja media (11 %). Uusien sopimusten keskimääräinen kesto on 4 vuotta. Vuokrasopimukset erääntyvät seuraavasti: Erääntymisvuosi % vuokratuotosta , , , , , , ,9 Toistaiseksi voimassaolevat 15,0 Kiinteistöomaisuus Sponda-konsernilla on yhteensä 87 sijoituskiinteistöä. Vuokrattavia neliöitä on yhteensä noin m², josta noin puolet on toimisto- ja liiketilaa ja puolet logistiikkatilaa. Sponda myi Lappeenrannassa sijaitsevan Kiinteistö Oy Karjalan Kauppakeskuksen 7,2 milj. eurolla. Kaupalla ei ollut tulosvaikutusta. Lisäksi Sponda myi Tampereella sijaitsevia liikehuoneistoja yhteensä 0,8 milj. eurolla ja kirjasi näistä myyntivoittoja 0,1 milj. euroa. Katsauskauden aikana Sponda osti logistiikka- ja toimistokiinteistön Ruosilantie 16:ssa Helsingin Konalassa. Kauppahinta oli 28,4 milj. euroa ja vuokrattava pinta-ala m². Spondan sijoituskiinteistöjen markkina-arvot vahvistetaan yhtiön oman kassavirtaperusteisen tuottoarvolaskennan tuloksena. Arviointimenetelmä on kansainvälisten arviointistandardien (IVS) mukainen. Katsauskauden päättyessä Spondan vertailukelpoinen sijoituskiinteistöjen markkina-arvo kasvoi 15,6 ( : -24,1) milj. euroa eli 1,3 (-1,9) %. Kiinteistökannan markkina-arvo oli 1 259,7 ( : 1 221,5) milj. euroa. Kauden investoinnit kiinteistöjen ylläpitoon ja laatutason nostoon olivat 20,7 (26,7) milj. euroa. Tulos käypään arvoon arvostamisesta kunnossapitoinvestointien vähentämisen jälkeen oli -5,1 (-50,8) milj. euroa. Spondan kiinteistöomaisuuden markkina-arvoon vaikuttivat positiivisesti tehdyt vuokrasopimukset, kiinteistöjen ylläpidon parantunut kustannustehokkuus sekä tuottovaatimuksien lasku. Vuokratason lasku Espoossa ja Helsingin reuna-alueilla vaikutti puolestaan arvoihin negatiivisesti.

4 Spondan sijoituskiinteistöt, markkina-arvo , M Toimistot ja Kiinteistökehitytoiminnot Uudet liike- Yhteensä liiketilat Logistiikka Markkina-arvo ,5 972,8 209,5 39,2 0,0 Hankinnat ,4 0,0 28,4 0,0 0,0 Investoinnit, kiinteistökehitys 2,1 0,0 0,3 1,8 0,0 Muut investoinnit ja siirrot segmenttien välillä 0,7-3,2 3,9 0,0 0,0 Myynnit ,6-7,8-0,8 0,0 0,0 Markkina-arvon muutos 15,6 4,6 11,0 0,0 0,0 Markkina-arvo ,7 966,4 252,3 41,0 0,0 Markkina-arvon muutos % 1,3 0,5 5,3 0,0 0,0 Vuotuinen nettovuokratuotto / markkina-arvo ,4 % 5,6 % 9,1 % 0,0 % 0,0 % Toimistot ja liiketilakiinteistöt Taloudellinen vuokrausaste toimisto- ja liiketilakiinteistöissä säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 86,2 ( : 86,1) %. Katsauskauden aikana solmittiin usea merkittävä sopimus mm. Miestentiellä Espoossa ja Lönnrotinkatu 13:ssa, Korkeavuorenkatu 35:ssä ja 37:ssä Helsingissä. Lisäksi taloudellinen vuokrausaste parani Havis Business Centerissä sekä toimistokeskus Upseerin Avecissa. Taloudellinen vuokrausaste toimisto- ja liiketiloissa vuoden 2005 neljänneksittäin oli seuraava: Taloudellinen vuokrausaste, % Toimistot ja liiketilat 85,3 85,0 84,9 86,2 86,1 Spondan toimisto- ja liiketilojen markkina-arvo oli katsauskauden lopussa 966,4 milj. euroa. Katsauskauden aikana myytiin Kiinteistö Oy Karjalan Kauppakeskus Lappeenrannassa 7,2 milj. eurolla. Kiinteistöjä ei katsauskaudella ostettu. Vertailukelpoinen kiinteistökannan markkina-arvon muutos oli 4,6 milj. euroa eli 0,5 %. Markkina-arvon nousuun vaikuttivat uudet solmitut sopimukset sekä joidenkin kohteiden osalta tuottovaatimusten lasku. Toimistokiinteistöjen vuokrataso säilyi etenkin Helsingin ydinkeskustassa vakaana. Espoossa ja Helsingin reuna-alueilla vuokratasot laskivat jonkin verran. Vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana päättyy Helsingin ydinkeskustan toimistokiinteistöissä vuokrasopimuksia, ja taloudellinen vuokrausaste laskee. Vuoden loppuun mennessä vuokrausasteen odotetaan kehittyvän jälleen positiivisesti. Logistiikkakiinteistöt Logistiikkakiinteistöissä taloudellinen vuokrausaste oli vuoden 2004 lopun tasolla, 91,9 ( : 92,0) %. Tyhjä tila on suurimmaksi osaksi varasto- ja tuotantotilojen yhteydessä olevaa toimistotilaa. Vuoden 2005 aikana solmittiin merkittäviä vuokrasopimuksia mm. Ruosilantie 14:ssa, Vantaan Köysikujalla ja Olarinluoma 14:ssä. Spondan logistiikkatilojen taloudellisen vuokrausasteen kehitys vuoden 2005 vuosineljänneksillä oli seuraava: Taloudellinen vuokrausaste, % Logistiikka 93,8 92,4 92,8 91,9 92,0

5 Spondan logistiikkakiinteistöjen markkina-arvo oli katsauskauden lopussa 252,3 (209,5) milj. euroa. Katsauskaudella ostettiin Kiinteistö Oy Ruosilantie 16 28,4 milj. eurolla. Kiinteistöjä ei myyty. Vertailukelpoinen markkina-arvon muutos vuoden 2004 vastaavaan lukuun oli 11,0 milj. euroa eli 5,3 %. Markkina-arvon nousuun vaikutti pääasiassa kiinteistöjen tuottovaatimusten lasku. Ruosilantie 16:n arvostus markkinatuottovaatimusta käyttäen nosti kiinteistön arvoa 9 milj. euroa. Logistiikkakiinteistöjen vuokrataso oli vakaa vuonna Logistiikkakiinteistöjen vuokrausasteen odotetaan säilyvän vuoden 2005 tasolla. Kiinteistökehitys ja uudet liiketoiminta-alueet Vuonna 2005 Spondaan perustettiin kaksi uutta liiketoimintayksikköä, Kiinteistökehitys ja Uudet liiketoimintaalueet. Kiinteistökehityksen tavoitteena on nykyaikaistaa Spondan olemassa olevaa kiinteistökantaa ja kehittää yhtiön rakentamattomia maa-alueita. City-Centerin kaavamuutos käsiteltiin Helsingin kaupunginvaltuustossa, ja kaavan vahvistamista odotetaan keväällä Suunnitelmien mukaan Helsingin keskustassa sijaitsevan toimisto- ja liikekeskuksen laajennusta päästään rakentamaan kesällä Vuonna 2006 investointien arvioidaan olevan noin milj. euroa kokonaisuudessaan 110 milj. euron investoinnista. Keskuksen laajennuksen arvioidaan valmistuvan vuonna Vuonna 2005 valmistui City-Centerin toimistotilojen peruskorjaus, ja m²:n modernista toimistotilasta on tällä hetkellä vuokrattu n m². Sponda suunnittelee uuden logistiikkarakennuksen rakentamista Vantaan Honkatalon yhteyteen Hakkilaan. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä m², ja ensimmäinen rakennusvaihe on m²:n laajuinen. Rakentaminen aloitettaneen vuoden 2006 aikana. Toinen vuonna 2005 perustetuista liiketoimintayksiköistä, Uudet liiketoiminta-alueet, keskittyy uusiin maantieteellisiin alueisiin Venäjällä ja Baltiassa sekä kiinteistörahastojen omaisuudenhoitoon. Sponda tutkii useampaa investointimahdollisuutta liiketila- ja logistiikkakiinteistöihin Pietarin ja Moskovan alueella. Omaisuudenhoito-liiketoiminta alkaa vuonna 2006, kun Sponda ryhtyy hoitamaan JER Europe Fund II:n ja Spondan perustaman kiinteistörahaston kiinteistöjä Suomessa. Rahaston tavoitekoko on milj. euroa. Sponda omistaa rahastosta 20 %. Rahoitus Spondan liiketoiminnan nettorahavirta oli katsauskaudella 46,5 ( : 41,4) milj. euroa. Investointien nettorahavirta oli -43,9 (-20,2) milj. euroa ja rahoituksen nettorahavirta -3,5 (-22,3) milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut olivat -26,3 (-26,6) milj. euroa. Spondan omavaraisuusaste oli 45 (47) % ja nettovelkaantumisaste oli 107 (99) %. Korollinen vieras pääoma oli 615,7 (581,5) milj. euroa, luottojen keskimääräinen laina-aika oli 3,2 (3,7) vuotta ja keskikorko 4,2 (4,3) %. Sponda suojautuu vaihtuvaan korkoon liittyviä riskejä vastaan käyttämällä koronvaihtosopimuksia. Kiinteäkorkoisten ja suojattujen lainojen osuus oli 75,6 %. Koko velkapääoman korkosidonnaisuusaika oli 2,1 (2,6) vuotta. Koronvaihtosopimukset on tilinpäätöksessä käsitelty IFRS:n suojauslaskentaa koskevien periaatteiden mukaisesti. Lainasalkku muodostuu kolmesta eri kotimaisesta joukkovelkakirjalainaohjelmasta, yhteensä 300 milj. euroa, syndikoidusta luotosta, yhteensä 250 milj. euroa, sekä liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista, 66,5 milj. euroa. Maksuvalmiutta hallitaan joustavilla 100 milj. euron luottolimiiteillä ja 150 milj. euron yritystodistusohjelmalla. Kaikki lainat ovat vakuudettomia. Sponda Oyj laski liikkeeseen 100 milj. euron joukkovelkakirjalainat investointeja ja rahoitusrakenteen kehittämistä varten. Joukkovelkakirjalainoja 1/2005 ja 2/2005 merkittiin seuraavasti: kiinteäkorkoista lainaa (1/2005) 20,0 milj. euroa ja vaihtuvakorkoista lainaa (2/2005)80,0 milj. euroa. Lainat suunnattiin kotimaisille institutionaalisille sijoittajille. Kiinteäkorkoisen lainan 1/2005 vuotuinen kuponkikorko on 3,75 %. Vaihtuvakorkoisen lainan 2/2005 kuponkikorko on kuuden kuukauden euribor-korko lisättynä 0,60 %-yksiköllä. Lainojen eräpäivä on

6 Riskienhallinta Sponda omistaa kiinteistöjä Suomessa. Toimintaan ei liity valuuttariskejä. Toimitilojen kysyntä on seuraus kunkin markkina-alueen talouden tilasta. Toimistokysyntä kasvaa, mikäli yritykset lisäävät toimistohenkilöstöä ja uusia yrityksiä syntyy, liiketila-asiakkaiden menestys on riippuvainen alueen asukkaiden ostovoimasta. Asiakasriskiä hallitaan sekä hajauttamalla asiakaskanta että sopimusten pituus. Tärkeä osa asiakasriskien hallintaa on asiakkaiden liiketoiminnan tunteminen ja asiakastietojen seuranta. Spondalla oli vuoden 2005 lopussa 633 asiakasta ja 1070 erillistä vuokrasopimusta. Vuokria korotetaan kahdesti vuodessa joko elinkustannusindeksin muutokseen tai vuokrasopimuksessa sovittuun korotusprosenttiin perustuen. Vuokrasopimukseen on liitetty riskiin suhteutettu vuokravakuus. Kiinteistöjen hoito- ja korjauskulujen, ja etenkin rakennuskustannusten, nousu vaikuttaa kustannusten kokonaismäärään ja suurissa projekteissa investointien tuottoon. Vuonna 2005 poistamattomien vuokralaisparannusten arvo Spondan taseessa oli 16,3 milj. euroa. Kiinteistösijoitustoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät maankäyttöön, kiinteistöjen energiankulutukseen ja jätehuoltoon sekä rakennetun ympäristön laatuun. Spondan ympäristömyönteistä toimintaa ohjaa elinkaariajattelu. Yhtiö ottaa sekä liiketoiminnassaan että päätöksenteossaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövastuut. Henkilöstö Sponda-konsernin keskimääräinen henkilöstön määrä oli katsauskauden aikana 54 (50) henkilöä, joista emoyhtiö Sponda Oyj:n palveluksessa 51 (45) henkilöä. Joulukuun lopussa Spondan palveluksessa oli yhteensä 54 (50) henkilöä, joista 51 (45) emoyhtiön palveluksessa. Spondalla on henkilöstöä ainoastaan Suomessa. Koko Spondan henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmään, jossa palkkiot on sidottu yhtiön tavoitteisiin. Hallitus on päättänyt valmistella johdon pitkäaikaisen osakepohjaisen sitouttamisjärjestelmän, joka otetaan käyttöön alkaen. Konsernirakenne Sponda-konserni koostuu emoyhtiöstä ja sen kokonaan omistamista keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä. Spondan osake Spondan osakkeen tammi-joulukuun keskikurssi oli 7,93 euroa. Korkein noteeraus osakkeelle Helsingin Pörssissä oli 9,34 euroa ja alin 6,81 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 7,95 ja yhtiön markkina-arvo 630 milj. euroa. Vuoden 2000 vaihtovelkakirjalainan C-sarjaa vaihdettiin katsauskauden aikana yhtiön osakkeisiin siten, että uusia osakkeita merkittiin yhteensä kpl. Tätä vastaava osakepääoman korotus, yhteensä euroa, merkittiin kaupparekisteriin ( kpl), (3 000 kpl) ja ( kpl). Osakepääoma on korotuksien jälkeen euroa ja osakkeiden kokonaismäärä on kappaletta. Vaihtovelkakirjalainaa on vielä vaihtamatta osaketta. Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankintaan. Valtuutusta ei ole katsauskauden aikana käytetty. Tarkastelukauden päättyessä Spondan omistus jakautui seuraavasti: Osakkeiden määrä, kpl Osuus osakkeista % Suomen valtio ,3 Kotitaloudet ,0 Suomalaiset yhteisöt ,4

7 Ulkomaalaiset yhteisöt ,3 Osakkeita yhteensä ,0 Hallitus ja toimitusjohtaja Hallituksen jäsenet ovat Kaj-Gustaf Bergh, Tuula Entelä, Maija-Liisa Friman, Harri Pynnä, Anssi Soila ja Jarmo Väisänen. Hallituksen puheenjohtaja on Anssi Soila ja varapuheenjohtaja on Jarmo Väisänen. Spondan toimitusjohtajana toimi Kari Kolu ja alkaen Kari Inkinen. Hallituksella ei ole vakituisia valiokuntia. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, ja viisi kuudesta jäsenestä on riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta valmisteli ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi ja hallitukselle maksettaviksi palkkioiksi. Jäsenet edustivat kolmea yhtiön suurinta osakkeenomistajaa, jotka olivat: 1. Suomen valtio, 34,3 % osakkeista ja äänistä, edustajanaan finanssineuvos Jarmo Kilpelä, 2. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap, 1,0 % osakkeista ja äänistä, edustajanaan toimitusjohtaja Jari Sundström ja 3. Valtion eläkerahasto, 0,8 % osakkeista ja äänistä, edustajanaan Timo Löyttyniemi. Nimitysvaliokunta antoi ehdotuksensa hallitukselle. Valiokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettaisiin kuusi jäsentä ja jäseniksi valittaisiin nykyisistä jäsenistä Tuula Entelä, Maija-Liisa Friman, Harri Pynnä, Anssi Soila ja Jarmo Väisänen sekä uutena jäsenenä Timo Korvenpää. Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain etukäteen. Nimitysvaliokunta ehdottaa hallituksen jäsenille vuonna 2006 maksettavaksi (suluissa vuonna 2005 maksettu palkkio): - puheenjohtajalle kuukausipalkkio (3 350) euroa/kk - varapuheenjohtajalle kuukausipalkkio (2 000) euroa/kk - jäsenelle kuukausipalkkio (1 750) euroa/kk - kokouspalkkio 500 (500) euroa/kokous/henkilö. Tilintarkastajat Sponda Oyj:n tilintarkastajat ovat KHT-tilintarkastaja Sixten Nyman ja KHT-yhteisö KPMG Oy Ab vastuunalaisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Raija-Leena Hankonen. Sampo Pankin vaatimus Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä Sampo Pankki Oyj:n kanne, jossa se vaatii luottosopimuksen perusteella Spondan velvoittamista maksamaan Sampo Pankille lisää korkoa yhteensä 5,3 milj. euroa ajalta Sponda kiistää vaatimuksen perusteettomana. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Sponda Oyj ja JER Europe Fund II Holdings S.Á.R.L. ovat allekirjoittaneet sopimuksen kiinteistörahaston perustamisesta. Rahasto sijoittaa pääasiallisesti toimisto- ja liiketilakiinteistöihin keskisuurissa suomalaisissa kaupungeissa. Sponda omistaa kiinteistörahastosta 20 %. Rahaston tavoitekoko on milj. euroa. Sponda vastaa sekä rahaston että sen hankkimien kiinteistöjen hallinnoinnista. Sponda osti toimistokiinteistön osoitteessa Kalkkipellontie 6. Kiinteistön kauppahinta oli 11,2 milj. euroa ja vuokrattava pinta-ala m2. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta m2.

8 Spondan talous- ja rahoitusjohtajana toimi Sari Aitokallio asti ja logistiikkakiinteistöt-yksikön liiketoimintajohtajana Lea Jokinen asti. Spondan uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi valittiin Robert Öhman Vattenfall Oy:stä. Öhman aloittaa tehtävässään Logistiikkakiinteistöt-yksikön liiketoimintajohtajana aloitti Pasi Viitaniemi. Näkymät vuodelle 2006 Vuonna 2006 vuokraustoiminnan tuloksen ja operatiivisen kassavirran arvioidaan säilyvän edellisvuosien tasolla. Investoinnit kiinteistökehitykseen kasvattavat Spondan kiinteistökantaa. Sijoituskiinteistöjen taloudellinen vuokrausaste laskee hieman ensimmäisen puolen vuoden aikana, mikä johtuu muutaman merkittävän sopimuksen päättymisestä. Vuokrausasteen odotetaan paranevan vuoden loppuun mennessä vuoden 2005 lopun tilanteesta. Yhtiökokous ja osinko Sponda Oyj:n hallitus on päättänyt kutsua yhtiökokouksen koolle klo ja ehdottaa yhtiökokoukselle osingoksi 0,50 euroa/osake. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan Sponda Oyj Hallitus Lisätietoja: toimitusjohtaja Kari Inkinen, Sponda Oyj, (09) Sponda Oyj Konsernin tunnusluvut 10-12/ / Liikevaihto, 25,6 25,3 103,1 99,2 Nettovuokratuotto, 18,8 18,7 77,5 74,4 Liikevoitto, 23,5-12,6 65,5 17,0 Tulos/osake, e 0,17-0,19 0,37 0,04 Operatiivinen 0,14 0,14 0,57 0,53 kassavirta/osake, e Osakekohtainen oma 7,25 7,44 pääoma, e Osakekohtainen 7,25 7,44 nettovarallisuus, e Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Taloudellinen vuokrausaste, % 87,7 87,5

9 Konsernituloslaskelma (IFRS) 10-12/ / / /2004 Liikevaihto 25,6 25,3 103,1 99,2 Ylläpitokulut -6,8-6,6-25,6-24,8 Nettovuokratuotot 18,8 18,7 77,5 74,4 Myyntivoitot sijoituskiinteistöistä - - 0,4 1,4 Myyntitappiot sijoituskiinteistöistä - -0,2-0,6-1,3 Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta 6,1-30,1-5,1-50,8 Myynnin ja markkinoinnin kulut -0,5-0,3-1,2-0,7 Hallinnon kulut -1,0-1,4-5,8-4,9 Liiketoiminnan muut tuotot 0,1 0,4 0,4 0,5 Liiketoiminnan muut kulut - 0,3-0,1-1,6 Liikevoitto/-tappio 23,5-12,6 65,5 17,0 Rahoitustuotot - 0,1 0,2 0,6 Rahoituskulut -6,7-7,0-26,5-27,2 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -6,7-6,9-26,3-26,6 Voitto/tappio ennen veroja 16,8-19,5 39,2-9,6 Tuloverot -3,7 4,9-9,6 12,8 Tilikauden tulos 13,1-14,6 29,6 3,2 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 13,1-14,6 29,6 3,2 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) 0,37 0,04 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR) 0,37 0,04 Osakkeita keskimäärin, milj.kpl Perus 79,0 78,6 Laimennettu 80,3 80,3 Konsernitase (IFRS) VARAT Pitkäaikaiset varat Sijoituskiinteistöt 1 259, ,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 8,8 9,6 Aineettomat hyödykkeet 0,1 0,1 Sijoitukset 0,1 0,1 Pitkäaikaiset saamiset 0,1 1,0 Laskennalliset verosaamiset 2,5 3,3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 271, ,6

10 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 6,6 8,5 Rahavarat 0,8 1,7 Lyhytaikaiset varat yhteensä 7,4 10,2 Varat yhteensä 1 278, ,8 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 79,2 78,8 Ylikurssirahasto 158,8 157,5 Arvonmuutosrahasto -4,2 1) - Kertyneet voittovarat 340,5 350,3 Oma pääoma yhteensä 574,3 586,6 Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 549,2 525,0 Eläkevelvoitteet - 0,1 Varaukset 1,1 1,4 Muut velat 5,8 1) - Laskennalliset verovelat 63,4 56,2 Pitkäaikaiset velat yhteensä 619,5 582,7 Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat 66,5 56,5 Ostovelat ja muut velat 18,4 20,0 Lyhytaikaiset velat yhteensä 84,9 76,5 Velat yhteensä 704,4 659,2 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 278, ,8 Korolliset velat 615,7 581,5 1) Suojausinstrumentit on arvostettu käypään arvoon jolloin arvonmuutos on kirjattu siirtymähetkellä arvonmuutosrahastoon ja muihin velkoihin. IAS-39:n suojauslaskennan ehdot täytettävien suojausinstrumenttien tehokkaan osan käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon.

11 Tuloslaskelma- ja tasetiedot segmenteittäin Liiketoiminta-alueet Tuloslaskelmatiedot, 1-12/2005 Toimistot ja liiketilat Logistiikka Kiinteistökehitys Uudet liiketoiminnot Muut Konserni yhteensä Liikevaihto 73,5 29,6 0,0 0,0-103,1 Ylläpitokulut -19,0-6,6 0,0 0, ,6 Nettovuokratuotto 54,5 23,0 0,0 0,0-77,5 Myyntivoitot sijoituskiinteistöistä 0,0 0,3 0,0 0,0 0,1 0,4 Myyntitappiot sijoituskiinteistöistä -0,6 0,0 0,0 0,0-0,6 Voitto/ tappio käypään arvoon arvostamisessa -14,3 9,2 0,0 0,0 - -5,1 Hallinto ja markkinointi -5,7-1,7-0,9-0,3 1,6-7,0 Muut tuotot ja kulut 2,8-0,3 0,0 0,0-2,2 0,3 Liikevoitto 36,7 30,5-0,9-0,3-0,5 65,5 Rahoitustuotot ja -kulut -26,3-26,3 Voitto ennen veroja -26,9 39,2 Tuloverot -9,6-9,6 Tilikauden tulos -36,4 29,6 Tasetiedot Investoinnit 15,8 34,3 1,8-0,0 51,9 Poistot ,5-0,5 Varat 974,9 255,1 41,0 0,0 7, ,7 Lyhytaikaiset korottomat velat 3,4 1,9 0,0 0,0 13,1 18,4 Tuloslaskelmatiedot, 1-12/2004 Toimistot ja liiketilat Logistiikka Kiinteistökehitys Uudet liiketoiminnot Muut Konserni yhteensä Liikevaihto 74,2 25,0 0,0 0,0-99,2 Ylläpitokulut -19,0-5,8 0,0 0, ,8 Nettovuokratuotto 55,2 19,2 0,0 0,0-74,4 Myyntivoitot sijoituskiinteistöistä 0,7 0,7 0,0 0,0 1,4 Myyntitappiot sijoituskiinteistöistä -1,2-0,1 0,0 0,0-1,3

12 Voitto/ tappio käypään arvoon arvostamisessa -40,5-10,3 0,0 0, ,8 Hallinto ja markkinointi -3,3-1,1 0,0 0,0-1,2-5,6 Muut tuotot ja kulut -1,1 0,0 0,0 0,0 0,0-1,1 Liikevoitto 9,9 8,4 0,0 0,0-1,2 17,0 Rahoitustuotot ja -kulut -26,6-26,6 Voitto/tappio ennen veroja -27,8-9,6 Tuloverot 12,8 12,8 Tilikauden tulos -15,0 3,2 Tasetiedot Investoinnit 54,1 4, ,5 Poistot ,5 0,5 Varat 997,5 235, , ,8 Lyhytaikaiset korottomat velat 6,5 1,7 0,0 0,0 11,8 20,0 Maantieteelliset alueet Liikevaihto Pääkaupunkiseutu 94,5 89,6 Muu Suomi 8,6 9,6 Muut - - Konserni yhteensä 103,1 99,2 Investoinnit Pääkaupunkiseutu 51,1 57,6 Muu Suomi 0,8 0,9 Muut 0,0 - Konserni yhteensä 51,9 58,5 Varat Pääkaupunkiseutu 1 198, ,8 Muu Suomi 72,5 80,2 Muut 7,7 12,8 Konserni yhteensä 1 278, ,8

13 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 1-12/ /2004 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 29,6 3,2 Oikaisut 41,7 65,5 Nettokäyttöpääoman muutos 0,2 0,2 Saadut korot 0,2 0,4 Maksetut korot -25,7-25,4 Muut rahoituserät -0,3-0,9 Saadut osingot - 0,2 Saadut/maksetut verot 0,8-1,8 Liiketoiminnan nettorahavirta 46,5 41,4 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituskiinteistöihin -53,1-57,5 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -0,2-0,3 Luovutustulot sijoituskiinteistöistä 9,2 37,6 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,2 - Investointien nettorahavirta -43,9-20,2 Rahoituksen rahavirta Osakepääoman korotus liittyen vaihtovelkakirjalainojen käyttöön 1,6 1,6 Pitkäaikaisten lainojen nostot 100,0 250,0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -75,7-260,7 Lyhytaikaisten lainojen nostot/ takaisinmaksut 10,0 10,3 Maksetut osingot -39,4-23,5 Rahoituksen nettorahavirta -3,5-22,3 Rahavarojen muutos -0,9-1,1 Rahavarat tilikauden alussa 1,7 2,8 Rahavarat tilikauden lopussa 0,8 1,7 Sijoituskiinteistöjen käypä arvo (IFRS) Sijoituskiinteistöjen käypä arvo , ,5 Investoinnit sijoituskiinteistöihin 23,5 31,4 Hankitut sijoituskiinteistöt 28,4 26,5 Myydyt sijoituskiinteistöt -8,6-37,1 Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta -5,1-50,8 Sijoituskiinteistöjen käypä arvo , ,5

14 Konsernin oman pääoman muutokset Osake- Ylikurssi- Arvonmuutos- Kertyneet pääoma rahasto rahasto voittovarat Yhteensä Oma pääoma ,4 156,2-370,6 605,2 Tilikauden tulos 3,2 3,2 Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 3,2 3,2 Osingonjako -23,5-23,5 Osakepääoman korotus 0,4 1,3 1,7 Oma pääoma ,8 157,5-350,3 586,6 Oma pääoma ,8 157,5-350,3 586,6 IAS 39:n soveltamisen vaikutus -6,1-6,1 Oikaistu oma pääoma ,8 157,5-6,1 350,3 580,5 Rahavirran suojaus: Omaan pääomaan merkitty määrä 2,4 2,4 Tuloslaskelmaan siirretty määrä 0,1 0,1 Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyihin eriin liittyvät verot -0,6-0,6 Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 1,9 1,9 Tilikauden tulos 29,6 29,6 Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 1,9 29,6 31,5 Osingonjako -39,4-39,4 Osakepääoman korotus 0,4 1,3 1,7 Oma pääoma ,2 158,8-4,2 340,5 574,3 Vastuusitoumukset Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön ja osakkeita Konserni Konserni Rahalaitoslainat, joista vakuus on annettu 0,1 75,7 Annetut kiinnitykset 0,1 81,7 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 0 18,2 Vuokravastuu 20,9 21,7 Annetut kiinnitykset 2,2 2,2 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset, pääoman nimellisarvo 305,9 295,9 Koronvaihtosopimukset, käypä arvo -5,8-8,2

15 Konsernituloslaskelmavertailu Sponda siirtyi kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards, IFRS). Tämän tilinpäätösvertailun tarkoituksena on esittää Spondan vuoden 2004 taloudellinen informaatio IFRS-standardien mukaisesti. Siirtymispäivä on IFRS-standardien käyttöönotosta johtuvat erot on esitetty oheisissa täsmäytyslaskelmissa. Täsmäytyslaskelmissa esitetään IFRS-tuloslaskelma vuodelta 2004, IFRS-tase ja avaava IFRS-tase Tässä esitettävien IFRS:n mukaisten vertailulukujen tarkoituksena on informoida IFRS:n käyttöönoton olennaiset vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen. IFRS-standardien käyttöönoton suurimmat vaikutukset Spondan tilinpäätökseen liittyvät sijoituskiinteistöjen arvostamiseen, laskennallisiin veroihin ja työsuhde-etuuksiin sekä vuodesta 2005 lähtien myös rahoitusinstrumenttien arvostamiseen. Avaava IFRS-tase sekä vertailutiedot vuodelta 2004 on laadittu viimeisimpiä IFRS-standardeja noudattaen. Standardien IAS 39 (Rahoitusinstrumentit:kirjaaminen ja arvostaminen) ja IAS 32 (Rahoitusinstrumentit:tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa) osalta siirtymispäivä on kuitenkin Rahoitusinstrumenttistandardien vaikutus alkavaan taseeseen syntyy suojaavien johdannaisinstrumenttien käsittelystä. Näistä syntyneet oikaisut on esitetty oman pääoman muutoslaskelmassa. Ennen vuotta 2005 Sponda-konsernin tilinpäätökset ovat perustuneet suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (Finnish Accounting Standards, FAS). FAS:n mukaiset laadintaperiaatteet sisältyvät Sponda-konsernin vuoden 2004 vuosikertomukseen. Voiton täsmäytyslaskelma Viite FAS IFRS- IFRS 1-12/2004 muutokset 1-12/2004 Liikevaihto 99,2-99,2 Ylläpitokulut -24, ,8 Nettovuokratuotot 74,4-74,4 Myyntivoitot sijoituskiinteistöistä 6 13,8-12,4 1,4 Myyntitappiot sijoituskiinteistöistä ,3-1,3 Poistot sijoituskiinteistöistä 2-14,8 14,8 - Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta ,8-50,8 Myynnin ja markkinoinnin kulut -0,7 - -0,7 Hallinnon kulut 5-5,0 0,1-4,9 Liiketoiminnan muut tuotot 0,5-0,5 Liiketoiminnan muut kulut 7-0,2-1,4-1,6 Liikevoitto 68,0-51,0 17,0 Rahoitustuotot 0,6-0,6 Rahoituskulut -27, ,2 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -26, ,6

16 Voitto (tappio) ennen veroja 41,4-51,0-9,6 Tuloverot 3-7,6 20,4 12,8 Tilikauden tulos 33,8-30,6 3,2 Konsernitasevertailu VARAT Viite FAS IFRS- IFRS muutokset Pitkäaikaiset varat Sijoituskiinteistöt , ,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , ,1 9,6 Aineettomat hyödykkeet 0,2-0,2 Sijoitukset 2 14,0-13,9 0,1 Pitkäaikaiset saamiset 2 9,0-8,0 1,0 Laskennalliset verosaamiset 3-3,5 3,5 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 086,9 179, ,9 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 4,8 4,3 0,7 5,0 Rahavarat 2,8-2,8 Lyhytaikaiset varat yhteensä 7,1 0,7 7,8 Varat yhteensä 1 094,0 179, ,7 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 78,4-78,4 Ylikurssirahasto 156,2-156,2 Kertyneet voittovarat 262,0 108,7 370,7 Oma pääoma yhteensä 496,6 108,7 605,3 Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 8 471,0-0,1 470,9 Eläkevelvoitteet 5-0,1 0,1 Laskennalliset verovelat 3-70,2 70,2 Pitkäaikaiset velat yhteensä 471,0 70,2 541,2 Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat 111,8-111,8

17 Ostovelat ja muut velat 4,8 14,6 0,8 15,4 Lyhytaikaiset velat yhteensä 126,4 0,8 127,2 Velat yhteensä 597,4 71,0 668,4 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 094,0 179, ,7 Konsernitasevertailu Viite FAS IFRS- IFRS muutokset VARAT Pitkäaikaiset varat Sijoituskiinteistöt , ,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , ,0 9,6 Aineettomat hyödykkeet 0,1-0,1 Sijoitukset 2 12,5-12,4 0,1 Pitkäaikaiset saamiset 2 8,8-7,8 1,0 Laskennalliset verosaamiset 3-3,3 3,3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 108,0 127, ,6 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 4,8 8,1 0,4 8,5 Rahavarat 1,7-1,7 Lyhytaikaiset varat yhteensä 9,8 0,4 10,2 Varat yhteensä 1 117,8 128, ,8 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 78,8-78,8 Ylikurssirahasto 157,5-157,5 Kertyneet voittovarat 272,2 78,1 350,3 Oma pääoma yhteensä 508,5 78,1 586,6 Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 8 525,8-0,8 525,0 Eläkevelvoitteet 5-0,1 0,1 Varaukset 7-1,4 1,4 Laskennalliset verovelat 3 6,7 49,5 56,2 Pitkäaikaiset velat yhteensä 532,5 50,2 582,7 Lyhytaikaiset velat

18 Lyhytaikaiset korolliset velat 56,5-56,5 Ostovelat ja muut velat 4,6,8 20,3-0,3 20,0 Lyhytaikaiset velat yhteensä 76,8-0,3 76,5 Velat yhteensä 609,3 49,9 659,2 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 117,8 128, ,8 Konsernitasevertailu Lisätiedot Viite 1 Sijoituskiinteistöt on arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutos on kirjattu tuloslaskelmaan ja siirtymähetkellä omaan pääomaan. Viite 2 Suunnitelman mukaisista poistoista ja pitkäaikaisista varoista on poistettu ne erät, jotka kohdistuvat sijoituskiinteistöihin. Viite 3 Laskennalliset verot on kirjattu IAS 12 Tuloverot-standardin mukaisesti. Viite 4 FAS-tilinpäätöksessä siirtovelkoihin netotetut korkojohdannaisten jaksotetut korkotuotot on siirretty veloista saamisiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen-standardin mukaisesti. Viite 5 Etuuspohjainen eläkejärjestely on kirjattu IAS 19 Työsuhdeetuudet-standardin mukaisesti. Viite 6 FAS:n mukaisten myyntivoittojen/-tappioiden oikaisut. Viite 7 Vuokravastuu on kirjattu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat-standardin mukaisesti. Viite 8 Korolliset velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. FAS-tilinpäätöksessä siirtosaamisiin ja -velkoihin kirjatut lainojen liikkeeseenlaskuun liittyvät tuotot ja kulut on siirretty osaksi lainojen jaksotettua hankintamenoa. Oman pääoman täsmäytyslaskelma Oma pääoma FAS:n mukaan 508,5 496,6 IFRS:ään siirtymisen vaikutukset Sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostaminen 125,8 176,9 Arvonkorotuksen purku -1,4-1,4 Laskennalliset verot -46,3-66,7 Vuokravastuu 0,1 - Eläkevelvoitteet -0,1-0,1 IFRS-oikaisut yhteensä 78,1 108,7 Oma pääoma IFRS:n mukaan 586,6 605,3

19 Kauden voiton täsmäytyslaskelma 10-12/2004 Kauden tulos FAS:n mukaan 4,7 IFRS:ään siirtymisen vaikutukset Sijoituskiinteistöjen poistojen peruutus 3,9 Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta -30,1 Myyntivoittojen/-tappioiden oikaisut -0,4 Laskennallisten verojen muutos 6,8 Eläkevelvoitteen muutos 0,1 Varausten muutos 0,4 IFRS-oikaisut yhteensä -19,3 Kauden tulos IFRS:n mukaan -14,6