Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008"

Transkriptio

1 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Kaukolämpö

2

3 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8

4

5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008 kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2008 % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008 kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008 kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008 /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus Vauriota kohti uusittu johtopituus Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet

6

7 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 23 raporttia. Nämä ovat vuosilta , , , , sekä vuosittain vuosilta Vuoden 2008 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 42 jäsenyrityksestä vastaten 41 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 6726 km vastaten noin 60 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 9:llä ei vaurioita vuoden 2008 aikana ollut lainkaan. Vastanneiden yritysten lukumäärä on n. kolmasosa jäsenyritysten kokonaismäärästä. Tästä huolimatta vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on niin suuri, että tilaston voidaan katsoa antavan edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.

8 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 2 Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl. Määrä on ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Uusittu johtopituus yhteensä, 8,1 km (tieto saatu 459 vauriosta) v oli 1,4 kilometriä edellisvuotista vähemmän. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 15,4 m, mikä on n. 2 m vuotta 2007 vähemmän. Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 5 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 3 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 2 kpl tunnelijohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 1 kpl ilmajohdossa, 5 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 11 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2008 pysyi edellisvuoden tasolla 0,08 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran korkeampi kuin 2007, Mpuk/2Mpuk- ja Mpul-rakenteilla alhaisempi (kuva 1). Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhimmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle 0,10 0,15 kpl/km. Tämä sinänsä ei mitenkään hälyttävä määrä lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta). Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 0,15 kpl/km. Vaurioista 70 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 22 % PUR-kouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 8 % kevytbetonieristeisiin johtoihin.

9 3 Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 18 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Valtaosa, johtorakenteesta riippuen % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen sekä venttiileihin kaivossa. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 22 %, pelkästään menoputkeen n. 60 % ja paluuputkeen n. 18 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt kuitenkin poikkeuksellisesti vain 36 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n %:n tasolle, ollen nyt jopa 28 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti vain n. 5 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on n. puolet 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut %. Absoluuttisesti määrä on kuitenkin vähäinen, 6 kpl vuonna Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli liitoshitsauksessa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 3 kpl. Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain kaksi vaurioitunutta hitsausliitotas raportoitiin, samoin 1 kpl muita liitostapoja. Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys sekä kutisteet huonosti lämmitetty. Vaahdotusreiän tulpan epätiiviys/puuttuminen/irtoaminen oli 12 tapauksessa raportoitu

10 vauriosyyksi. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 62 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Tämä osuus oli kaikilla rakenteilla yli 50 %. Pohjaveden pinta oli vain 6 % tapauksista johdon yläpuolella ja 14 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: ei etsitty/ei kaivettu näkyviin, 7 kpl tasaimen väsyminen/tasainvika, 7 kpl sisäpuolinen vedenpoisto estynyt, 6 kpl vanha aluelämpöyhtiön linja, 6 kpl venttiilin sulkutiiveys, 5 kpl ikä, 4 kpl epätiivis pystytyhjennys, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl pieni reikä/huokonen teräsputkessa, 2 kpl huono Cu-putken muhvi, 2 kpl rakennevika, liian jyrkkä supistus 35/22 käyrän halkema "PE-laipan kylmäpuskuhitsi" kaivon rakennevika (kaivossa rautakansisto palkeiden päällä) uskomaton patentti (kaivo, jossa ei pohjarengasta ja kansi maan alla) epätiivis sillan sauma kaivovesi päässyt elementtiin putket makasivat kaivon pohjassa vesi kaivon pohjalla valutöiden unohtaminen 9m pitkä, kierroton = kylmä ja kartoittamaton haaroitus, jonka päät oli eristetty muovipusseilla, syöpyi puhki 26 vuoden kuluessa kostea tunneli - suojapahvit kuluneet pois aiempi vesijohtokorjaus aiempi vuoto (2005) väsyminen merivesi teräsputken sisäpuolinen pistesyöpymä 4 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 84 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä on n. 5 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat ulkopuolisen veden aiheuttamia, yksi sisäpuolisen syöpymän aiheuttama vaurio raportoitiin.. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa.

11 5 Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, 71 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri). Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 48 vuodosta 42 osui alueelle 0-5 m. Yhtään vauriota ei ilmoitettu havaitun hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk). 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Kiinnivaahdotettujen johtojen vauriot kohdistuvat lähes kaikki johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 20 vauriota. Koska Mpukrakennetta on käytetty jo yli 25 vuotta, voidaan jo selkeästi todeta, että mitään systemaattista vikaa ja siten estettä Mpuk-rakenteen käytölle ei ole. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Lähes kaikki liitosvauriot kohdistuivat kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Kutisteliitoksista liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin vain 10 vauriota. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan n. 35 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, ei yhtään kohdistunut 10 v. nuorempiin liitoksiin ja vain 3 kpl kohdistui v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen ja 1980-lukujen tilanteesta. N. 80 % liitosvaurioista kohdistui yli 20 v. vanhoihin johtoihin. 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2008 kyselyssä tiedot vain 125 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset

12 lienevät keskimäärin selvästi, taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi, olisi v raportoidun 525 vaurion kokonaiskorjauskustannus 7,1 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 11,8 M : (12,0 M v. 2007, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,08 kpl/km ja uusittu johtopituus 8,1 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,02 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,15 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,12 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio on kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3 m, Mpul-rakenteella n. 15-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 4-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.

13 7 Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2008 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km osuus kokonaisjohtopituudesta / % UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) osuus kaikista uusituista johdoista / % vauriota kohti / m 3,4 2,7 46,5 10,4 3,1 4,4 20,9 15,4 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl osuus kaikista vaurioista / % vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,02 0,06 0,15 0,12 0,10 0,05 0,08 1) Perustuu yhteensä 459 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin

14 8 Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 4 0, ,20 5 0, , ,18-1 0,17 8 0, , , , ,01 1 5, , , , , , ,00 2 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,67 1 0, , , ,04 1 0,05 1 0,03 3 0, , , , ,13 2 0, , , , , ,09 4 0, , , , , ,11-0, , ,10 tuntematon ) Perustuu yhteensä 428 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin

15 9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2008 Johtokoko DN Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä - lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,062 0,174 0,085 0,081 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,036 0,105 0,093 0,054 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,014-0,135 0,068

16 10 Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki Ilmanpoisto, maa-asennus Ilmanpoisto kaivossa Tyhjennys, maa-asennus Tyhjennys, kaivossa Sulkuventtiili, maa-asennus Sulkuventtiili, kaivossa Haaroitus, porausliitos Haaroitus, muu Tasain PE-suojakuori Eristys Kiintopiste Läpivienti Muu

17 11 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2008, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara Maan painuminen Virheellinen ympärystäyttö Virheellinen kaltevuus Epätiivis kaivonkansi Kondenssivesi Epätiivis läpivienti Epätiivis betonivalu Epätiivis betonielementtisauma Epätiivis suojakuoriliitos Puutteellinen liitoseristys Virtausputken hitsausvirhe Suojakuoren halkeama tms Epätiivis PE-putken hitsi Epätiivis liukutasain Ulkopuolinen väkivalta Muut

18 12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa Höyryä tuuletusputkesta Sula/lämmin/kuiva alue maassa Poikkeava lisäveden kulutus Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) Verkon lämpökamerakuvaus Kaukolämpöveden väriaine Ulkopuolinen ilmoitus Muut Yhteensä

19 13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä Lämpökamerakuvaus Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) Koekaivaminen Sula/lämmin/kuiva alue maassa Pintalämpötilamittari Ulkopuolinen ilmoitus Muu Yhteensä

20 14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut Liitosvauriot liitostyypin mukaan Pelti+leveä kutiste PE-holkki + kapeat kutisteet Hitsausliitos Muu Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan

21 15 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN DN DN Yhteensä Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.

22 16

23 17 kpl/km 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus m/a Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus m/vaurio Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus

24 Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2008 Mpuk, 2Mpuk - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Yhteensä - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km 18

25 19 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 0,20 kpl/km 0,15 0,10 0,05 0, johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina

26 20 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul % 9 33 % % 2 24 % 7 3 % % 11 7 % 10 3 % 12 3 % 11 0 % 10 2 % 9 24 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 12 2 % 11 1 % % 2 8 % 4 12 % 8 44 % 7 7 % 12 0 % 11 4 % % 7 15 % 6 2 % 5 11 % 4 42 % Kaikki johdot % 11 4 % % 10 2 % 1 3 % 9 19 % 2 8 % 3 2 % 8 8 % 4 10 % 5 3 % 6 3 % 7 5 % VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2008

27 21 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50 % 40 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0, Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys

28 22 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 7 4 % 8 29 % 6 1 % 5 0 % 9 5 % 4 4 % 1 9 % 2 0 % 3 48 % 5 0 % 6 0 % 4 2 % 3 9 % 2 8 % 7 2 % 8 8 % 9 2 % 1 69 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 6 0 % 7 5 % 8 7 % 9 5 % 8 4 % 9 21 % 1 46 % 5 0 % 7 9 % 4 7 % 1 62 % 6 0 % 3 6 % 2 8 % 5 0 % 4 4 % 3 8 % 2 8 % Kaikki johdot 7 5 % 6 1 % 8 18 % 9 6 % 1 37 % VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut 5 0 % 4 4 % 3 24 % 2 5 % Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma

29 / vaurio 5 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot HUOM! 2006 ja 2007 ei saatu riittävästi kustannustietoja keskiarvojen esittämiseksi 2008 puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä

30 johtopituus km vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät

31

32

33 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto , Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut , 2006, 2007, 2008 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Kaukolämmön keskeytystilasto

34

35

36 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Energiateollisuus ry 2016 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Sisältö Teksti 1 Yleistä

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Energiateollisuus ry 2011 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016 Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Energiateollisuus ry 7 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015 Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Energiateollisuus ry 6 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2005

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2005 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Energiateollisuus ry 007 ISSN 0785978 ETKaukolämpökansio /8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Sisältö Teksti Yleistä Johtotyypit ja

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2017 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2015 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 Suoen Kaukoläpö ry 2002 ISSN 0786-4787 Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 SISÄLTÖ Sivu 1. YHTEENVETO KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN KEHITYKSESTÄ...1 1.1 Johtorakenne...2 1.2 Johtojen

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2013 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suositus L11/2013

Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suositus L11/2013 Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Janne Arko Turku Energia Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suosituksessa on esitetty kaukolämpöjohtojen suunnittelua ja rakentamista

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2014

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2014 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2015 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen kaivot. Suositus L3/2015. Kaukolämpö

Kaukolämpöjohtojen kaivot. Suositus L3/2015. Kaukolämpö Kaukolämpöjohtojen kaivot Suositus L3/2015 Kaukolämpö Kaukolämpöjohtojen kaivot Energiateollisuus ry 2015 ET-Kaukolämpökansio 2/2 Energiateollisuus ry Suositus L3/2015 Kaukolämpö Tämä suositus koskee

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen Suositus KK4/2008

Kaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen Suositus KK4/2008 Kaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen Suositus KK4/2008 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen Energiateollisuus ry 2008 ET-Kaukolämpökansio 3/2 Energiateollisuus

Lisätiedot

297 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot

297 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot Wehotherm-kaukolämpöelementit maahanasennettaviin kaukolämpöputkijärjestelmiin Eristetyt Wehoarctic-putket estävät tehokkaasti vesi- ja viemärijohtojen jäätymisen 297 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot

Lisätiedot

Kaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät

Kaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät Kaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät Raportti KK19/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9366 Viite: Sky-kansio 3/7 Kaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY RAPORTTI KK19/1998

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2011

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2011 KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L128/2011 1(7) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 1.2.2011 Korvaa tiedotteen L122/2010 Päivitetty 18.3.2011 Kaukolämpötoimialan jäsenille, LT-merkin/hyväksymistodistuksen haltijoille ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Suositus KK11/2010

Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Suositus KK11/2010 Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Suositus KK11/2010 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 3/1

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2007 ISSN 07864736 ETKaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry 1 (13) Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2013

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2013 KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L136/2013 1(8) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 1.2.2013 Korvaa tiedotteen L133/2012 Päivitetty 13.5.2013 Kaukolämpötoimialan jäsenille, LT-merkin/hyväksymistodistuksen haltijoille ja

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Kaukolämpöverkoissa käytettävien tuotteiden ja materiaalien varastokoodit

Kaukolämpöverkoissa käytettävien tuotteiden ja materiaalien varastokoodit Kaukolämpöverkoissa käytettävien tuotteiden ja materiaalien varastokoodit Suositus L8/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9307 Viite: Sky-kansio 2/3 Kaukolämpöverkoissa käytettävien tuotteiden ja

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Kosteudenvalvontajärjestelmät ja -johtimet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdoissa. Suositus L8/2017. Kaukolämpö

Kosteudenvalvontajärjestelmät ja -johtimet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdoissa. Suositus L8/2017. Kaukolämpö Kosteudenvalvontajärjestelmät ja -johtimet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdoissa Suositus L8/2017 Kaukolämpö Kosteudenvalvontajärjestelmät ja -johtimet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdoissa Energiateollisuus

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2016

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2016 KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L142/2016 1(7) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 1.2.2016 Korvaa tiedotteen L140/2015 Kaukolämpötoimialan jäsenille, hyväksymistodistuksen haltijoille ja auktorisoiduille kaukolämpöjohtojen

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2015

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2015 KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L140/2015 1(8) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 30.1.2015 Korvaa tiedotteen L138/2014 Kaukolämpötoimialan jäsenille, LT-merkin/hyväksymistodistuksen haltijoille ja auktorisoiduille kaukolämpöjohtojen

Lisätiedot

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät 1.3.2012 Eristetyt putkistot Uponorin eristetyt putkistojärjestelmät on tarkoitettu kylmän ja lämpimän käyttöveden ja lämmön siirtoon. Putkistot voidaan asentaa suoraan kiepiltä kaivantoon jopa 200 metrin

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT

TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT TILASTOTIETOA VESIHUOLTOVERKOSTOISTA JA SANEERAUSTARVE Suomen Vesiyhdistys ry:n seminaari 3.11.21 DI Matti Heikkinen TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Yhdyskuntatekniikan verkostojen tilaa selvitettiin edellisen kerran

Lisätiedot

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA 1 Elenia konserni Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Elenia Palvelut Oy Elenia Finance Oyj Elenia konsernin muodostavat sähkönjakelupalveluita tarjoava emoyhtiö Elenia Oy

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Vertia Oy 26.6.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja heikki.jussila@vertia.fi 040 900 5609 www.vertia.fi Kohtalaiset + suuret

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Raportti L21/1997 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN 1238-9315 Viite: Sky-kansio 2/6 Kaukolämpöjohtojen toteutettuja

Lisätiedot

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa. Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2016

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2016 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2017 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2012

KESKEYTYSTILASTO 2012 KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3

Lisätiedot

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Laitesiirtojen suunnitelmat Osa R7-20 Siirrettävät vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATU- VAATIMUKSET VAIN URAKKALASKENTAAN 1.4.2014 Destia Oy,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN LIITOSTYÖ, URAKOITSIJOIDEN AUKTORISOINTI JA ASENTAJIEN PÄTEVYYS

KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN LIITOSTYÖ, URAKOITSIJOIDEN AUKTORISOINTI JA ASENTAJIEN PÄTEVYYS ERITYISOHJE 2 1 (8) Laadunvalvonnan neuvottelukunta hyväksynyt 23.2.2010 Korvaa erityisohjeet 3.4.2006 ET Voimassa 1.3.2010 alkaen Pääasialliset muutokset: Urakoitsijan ja asentajan vaatimuksia muutettu

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

CASAFLEX Kaukolämmön runko- ja taloliittymäputki

CASAFLEX Kaukolämmön runko- ja taloliittymäputki Kaukolämmön runko- ja taloliittymäputki Taipuisa kaukolämpöputki on taipuisa ja itsekompensoituva, yhdellä tai kahdella ruostumattomasta teräksestä valmistetulla virtausputkella varustettu lämpöeristetty

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI 1 Yleistä Järvi-Suomen Energian (jäljempänä JSE) toimialueella on JSE:n hallinnoimia maahan asennettuja 110 kv maakaapeleita, keskijännite-

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkon dokumentointi

Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkon dokumentointi - ja kaukojäähdytysverkon dokumentointi Energiateollisuus ry 2006 ET-kansio 2/3 Energiateollisuus ry Suositus L9/2006 Tässä suosituksessa on annettu yleiset dokumentointiohjeet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Edut Järjestelmä voidaan toteuttaa pienemmällä syöttöputkihalkaisijalla. Järjestelmän kokonaispainehäviö laskee. Virtauksen säädöt eri jakotukkien välillä

Lisätiedot

Maa- ja kalliolämpöputkistot

Maa- ja kalliolämpöputkistot 1.3.2013 in maa- ja kalliolämpöputkistot on tarkoitettu keräämään lämpöä lämpöpumpuille maaperästä, kalliosta tai vesistöstä. Kallioja vesistöasennukseen käytetään yleensä ns. tupla-putkea, jossa on putkiparin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

TUULETTUVAN KAUKOLÄMPÖJOHDON VUODONVALVONTAJÄRJESTELMÄ

TUULETTUVAN KAUKOLÄMPÖJOHDON VUODONVALVONTAJÄRJESTELMÄ RAPORTTI 25.2.2008 TUULETTUVAN KAUKOLÄMPÖJOHDON VUODONVALVONTAJÄRJESTELMÄ Fimator Oy Pekka Torri 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 4 1.1 Tausta 4 1.2 Tavoitteet 4 2 TUULETTUVA KAUKOLÄMPÖJOHTO 5 2.1 Tuulettuvan

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Wehothermkaukolämpöputkijärjestelmä. Tuoteluettelo

Wehothermkaukolämpöputkijärjestelmä. Tuoteluettelo Wehothermkaukolämpöputkijärjestelmä Tuoteluettelo Uponor Infran valmistamat Wehotherm-kaukolämpöelementit täyttävät Energiateollisuus ry:n suositukset. Yksiputkijärjestelmällä (2Mpuk) ja kaksiputkijärjestelmällä

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon kunnossapito

Kaukolämpöverkon kunnossapito Kaukolämpöverkon kunnossapito Raportti KK2/1999 Suomen Kaukolämpö ry 1999 ISSN 1238-9366 Viite: Sky-kansio 3/7 Kaukolämpöverkon kunnossapito SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY RAPORTTI KK2/1999 Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2015

KESKEYTYSTILASTO 2015 KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Kartoittaja: Kai Kekki p Tarkastusraportti

Kartoittaja: Kai Kekki p Tarkastusraportti Tarkastusraportti Sivu: 1 (8) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Unajan Koulu Laivolantie 10 26910 Unaja Rauman Kaupunki / Jukka Snicker (Tilaaja) Läsnäolijat Jukka Snicker Toimeksianto Vahingon

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet. Suositus L11/2013. Kaukolämpö

Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet. Suositus L11/2013. Kaukolämpö Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suositus L11/2013 Kaukolämpö Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Energiateollisuus ry 2013 ET-Kaukolämpökansio 2/6 Energiateollisuus

Lisätiedot

Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle

Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle 26.5.2014 Jeti-järjestelmä ja paikantaminen Jeti-käyttöönoton jälkeen liikenteenohjaus ilmoittaa yksiköille ilmoitettavat asiat

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset Suositus L2/2010

Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset Suositus L2/2010 Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset Suositus L2/2010 Kaukolämpö Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 2/1 ENERGIATEOLLISUUS RY SUOSITUS

Lisätiedot

Leppäkorven koulu VALOKUVAT

Leppäkorven koulu VALOKUVAT 1 (7) (V)= Vahha osa (U)= Uudempi osa) Kuva 1. Vanha rakennus sisäpihalle (V). Uudempi rakennus pilkistää taka-alalla vasemmalla. Kuva 4. Tyypillinen liittyvän rakennuksen nurkkahalkeama (V). Kuva 2. Vanha

Lisätiedot

Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä

Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä Suositus L6/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9307 Viite: Sky-kansio 2/3 Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä

Lisätiedot

Puheenjohtajien kokous 1.12.2015. Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli

Puheenjohtajien kokous 1.12.2015. Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli Puheenjohtajien kokous 1.12.2015 Home- ja kosteusvaurioepäilyt VTS-kotien toimintamalli Syitä sisäilmaongelma- kosteusvaurioepäilyille tunkkaiseksi koettu sisäilma asukkaan sairastelu tai oireilu, jonka

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot