Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008"

Transkriptio

1 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Kaukolämpö

2

3 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8

4

5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008 kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2008 % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008 kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008 kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008 /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus Vauriota kohti uusittu johtopituus Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet

6

7 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 23 raporttia. Nämä ovat vuosilta , , , , sekä vuosittain vuosilta Vuoden 2008 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 42 jäsenyrityksestä vastaten 41 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 6726 km vastaten noin 60 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 9:llä ei vaurioita vuoden 2008 aikana ollut lainkaan. Vastanneiden yritysten lukumäärä on n. kolmasosa jäsenyritysten kokonaismäärästä. Tästä huolimatta vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on niin suuri, että tilaston voidaan katsoa antavan edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.

8 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 2 Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl. Määrä on ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Uusittu johtopituus yhteensä, 8,1 km (tieto saatu 459 vauriosta) v oli 1,4 kilometriä edellisvuotista vähemmän. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 15,4 m, mikä on n. 2 m vuotta 2007 vähemmän. Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 5 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 3 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 2 kpl tunnelijohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 1 kpl ilmajohdossa, 5 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 11 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2008 pysyi edellisvuoden tasolla 0,08 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran korkeampi kuin 2007, Mpuk/2Mpuk- ja Mpul-rakenteilla alhaisempi (kuva 1). Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhimmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle 0,10 0,15 kpl/km. Tämä sinänsä ei mitenkään hälyttävä määrä lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta). Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 0,15 kpl/km. Vaurioista 70 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 22 % PUR-kouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 8 % kevytbetonieristeisiin johtoihin.

9 3 Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 18 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Valtaosa, johtorakenteesta riippuen % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen sekä venttiileihin kaivossa. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 22 %, pelkästään menoputkeen n. 60 % ja paluuputkeen n. 18 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt kuitenkin poikkeuksellisesti vain 36 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n %:n tasolle, ollen nyt jopa 28 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti vain n. 5 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on n. puolet 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut %. Absoluuttisesti määrä on kuitenkin vähäinen, 6 kpl vuonna Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli liitoshitsauksessa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 3 kpl. Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain kaksi vaurioitunutta hitsausliitotas raportoitiin, samoin 1 kpl muita liitostapoja. Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys sekä kutisteet huonosti lämmitetty. Vaahdotusreiän tulpan epätiiviys/puuttuminen/irtoaminen oli 12 tapauksessa raportoitu

10 vauriosyyksi. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 62 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Tämä osuus oli kaikilla rakenteilla yli 50 %. Pohjaveden pinta oli vain 6 % tapauksista johdon yläpuolella ja 14 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: ei etsitty/ei kaivettu näkyviin, 7 kpl tasaimen väsyminen/tasainvika, 7 kpl sisäpuolinen vedenpoisto estynyt, 6 kpl vanha aluelämpöyhtiön linja, 6 kpl venttiilin sulkutiiveys, 5 kpl ikä, 4 kpl epätiivis pystytyhjennys, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl pieni reikä/huokonen teräsputkessa, 2 kpl huono Cu-putken muhvi, 2 kpl rakennevika, liian jyrkkä supistus 35/22 käyrän halkema "PE-laipan kylmäpuskuhitsi" kaivon rakennevika (kaivossa rautakansisto palkeiden päällä) uskomaton patentti (kaivo, jossa ei pohjarengasta ja kansi maan alla) epätiivis sillan sauma kaivovesi päässyt elementtiin putket makasivat kaivon pohjassa vesi kaivon pohjalla valutöiden unohtaminen 9m pitkä, kierroton = kylmä ja kartoittamaton haaroitus, jonka päät oli eristetty muovipusseilla, syöpyi puhki 26 vuoden kuluessa kostea tunneli - suojapahvit kuluneet pois aiempi vesijohtokorjaus aiempi vuoto (2005) väsyminen merivesi teräsputken sisäpuolinen pistesyöpymä 4 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 84 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä on n. 5 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat ulkopuolisen veden aiheuttamia, yksi sisäpuolisen syöpymän aiheuttama vaurio raportoitiin.. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa.

11 5 Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, 71 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri). Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 48 vuodosta 42 osui alueelle 0-5 m. Yhtään vauriota ei ilmoitettu havaitun hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk). 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Kiinnivaahdotettujen johtojen vauriot kohdistuvat lähes kaikki johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 20 vauriota. Koska Mpukrakennetta on käytetty jo yli 25 vuotta, voidaan jo selkeästi todeta, että mitään systemaattista vikaa ja siten estettä Mpuk-rakenteen käytölle ei ole. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Lähes kaikki liitosvauriot kohdistuivat kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Kutisteliitoksista liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin vain 10 vauriota. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan n. 35 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, ei yhtään kohdistunut 10 v. nuorempiin liitoksiin ja vain 3 kpl kohdistui v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen ja 1980-lukujen tilanteesta. N. 80 % liitosvaurioista kohdistui yli 20 v. vanhoihin johtoihin. 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2008 kyselyssä tiedot vain 125 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset

12 lienevät keskimäärin selvästi, taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi, olisi v raportoidun 525 vaurion kokonaiskorjauskustannus 7,1 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 11,8 M : (12,0 M v. 2007, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,08 kpl/km ja uusittu johtopituus 8,1 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,02 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,15 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,12 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio on kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3 m, Mpul-rakenteella n. 15-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 4-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.

13 7 Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2008 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km osuus kokonaisjohtopituudesta / % UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) osuus kaikista uusituista johdoista / % vauriota kohti / m 3,4 2,7 46,5 10,4 3,1 4,4 20,9 15,4 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl osuus kaikista vaurioista / % vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,02 0,06 0,15 0,12 0,10 0,05 0,08 1) Perustuu yhteensä 459 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin

14 8 Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 4 0, ,20 5 0, , ,18-1 0,17 8 0, , , , ,01 1 5, , , , , , ,00 2 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,67 1 0, , , ,04 1 0,05 1 0,03 3 0, , , , ,13 2 0, , , , , ,09 4 0, , , , , ,11-0, , ,10 tuntematon ) Perustuu yhteensä 428 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin

15 9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2008 Johtokoko DN Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä - lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,062 0,174 0,085 0,081 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,036 0,105 0,093 0,054 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,014-0,135 0,068

16 10 Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki Ilmanpoisto, maa-asennus Ilmanpoisto kaivossa Tyhjennys, maa-asennus Tyhjennys, kaivossa Sulkuventtiili, maa-asennus Sulkuventtiili, kaivossa Haaroitus, porausliitos Haaroitus, muu Tasain PE-suojakuori Eristys Kiintopiste Läpivienti Muu

17 11 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2008, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara Maan painuminen Virheellinen ympärystäyttö Virheellinen kaltevuus Epätiivis kaivonkansi Kondenssivesi Epätiivis läpivienti Epätiivis betonivalu Epätiivis betonielementtisauma Epätiivis suojakuoriliitos Puutteellinen liitoseristys Virtausputken hitsausvirhe Suojakuoren halkeama tms Epätiivis PE-putken hitsi Epätiivis liukutasain Ulkopuolinen väkivalta Muut

18 12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa Höyryä tuuletusputkesta Sula/lämmin/kuiva alue maassa Poikkeava lisäveden kulutus Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) Verkon lämpökamerakuvaus Kaukolämpöveden väriaine Ulkopuolinen ilmoitus Muut Yhteensä

19 13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä Lämpökamerakuvaus Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) Koekaivaminen Sula/lämmin/kuiva alue maassa Pintalämpötilamittari Ulkopuolinen ilmoitus Muu Yhteensä

20 14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut Liitosvauriot liitostyypin mukaan Pelti+leveä kutiste PE-holkki + kapeat kutisteet Hitsausliitos Muu Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan

21 15 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN DN DN Yhteensä Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.

22 16

23 17 kpl/km 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus m/a Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus m/vaurio Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus

24 Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2008 Mpuk, 2Mpuk - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Yhteensä - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km 18

25 19 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 0,20 kpl/km 0,15 0,10 0,05 0, johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina

26 20 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul % 9 33 % % 2 24 % 7 3 % % 11 7 % 10 3 % 12 3 % 11 0 % 10 2 % 9 24 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 12 2 % 11 1 % % 2 8 % 4 12 % 8 44 % 7 7 % 12 0 % 11 4 % % 7 15 % 6 2 % 5 11 % 4 42 % Kaikki johdot % 11 4 % % 10 2 % 1 3 % 9 19 % 2 8 % 3 2 % 8 8 % 4 10 % 5 3 % 6 3 % 7 5 % VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2008

27 21 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50 % 40 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0, Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys

28 22 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 7 4 % 8 29 % 6 1 % 5 0 % 9 5 % 4 4 % 1 9 % 2 0 % 3 48 % 5 0 % 6 0 % 4 2 % 3 9 % 2 8 % 7 2 % 8 8 % 9 2 % 1 69 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 6 0 % 7 5 % 8 7 % 9 5 % 8 4 % 9 21 % 1 46 % 5 0 % 7 9 % 4 7 % 1 62 % 6 0 % 3 6 % 2 8 % 5 0 % 4 4 % 3 8 % 2 8 % Kaikki johdot 7 5 % 6 1 % 8 18 % 9 6 % 1 37 % VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut 5 0 % 4 4 % 3 24 % 2 5 % Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma

29 / vaurio 5 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot HUOM! 2006 ja 2007 ei saatu riittävästi kustannustietoja keskiarvojen esittämiseksi 2008 puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä

30 johtopituus km vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät

31

32

33 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto , Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut , 2006, 2007, 2008 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Kaukolämmön keskeytystilasto

34

35

36 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Energiateollisuus ry 2016 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Sisältö Teksti 1 Yleistä

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Energiateollisuus ry 2011 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2005

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2005 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Energiateollisuus ry 007 ISSN 0785978 ETKaukolämpökansio /8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Sisältö Teksti Yleistä Johtotyypit ja

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2013 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2007 ISSN 07864736 ETKaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry 1 (13) Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA 1 Elenia konserni Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Elenia Palvelut Oy Elenia Finance Oyj Elenia konsernin muodostavat sähkönjakelupalveluita tarjoava emoyhtiö Elenia Oy

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2016

Kaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2016 KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L142/2016 1(7) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 1.2.2016 Korvaa tiedotteen L140/2015 Kaukolämpötoimialan jäsenille, hyväksymistodistuksen haltijoille ja auktorisoiduille kaukolämpöjohtojen

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Raportti L21/1997 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN 1238-9315 Viite: Sky-kansio 2/6 Kaukolämpöjohtojen toteutettuja

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI 1 Yleistä Järvi-Suomen Energian (jäljempänä JSE) toimialueella on JSE:n hallinnoimia maahan asennettuja 110 kv maakaapeleita, keskijännite-

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2015

KESKEYTYSTILASTO 2015 KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset

Lisätiedot

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Satamatie 15 90520 Oulu Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen) 1 MTTTP3 Luento 29.1.2015 Luku 6 Hypoteesien testaus Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? H 0 : µ = µ 0 H 1 : µ < µ 0 Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA Välimittaus Loppumittaus Työmaa: Asentaja: Urakkalaskelma lämpö-, vesi- ja viemärilaitoksia varten Työ nro Aika 1.6.2014 annettu ensimmäinen urakkatarjous Niko Räsänen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä! VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun

Lisätiedot

VAHINKOKARTOITUS Työnumero:

VAHINKOKARTOITUS Työnumero: VAHINKOKARTOITUS 13.06.2016 Työnumero: 10425620 Pohjakuva Mittauspöytäkirja Rakennekuvat Valokuvat Laatija: Kari Pihkanen 040-3130072 Kohde: Osoite: Vakuutuksenottaja: Tilaaja: As Oy Peltokankare Reväntie

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Wehothermkaukolämpöputkijärjestelmä. Tuoteluettelo

Wehothermkaukolämpöputkijärjestelmä. Tuoteluettelo Wehothermkaukolämpöputkijärjestelmä Tuoteluettelo Uponor Infran valmistamat Wehotherm-kaukolämpöelementit täyttävät Energiateollisuus ry:n suositukset. Yksiputkijärjestelmällä (2Mpuk) ja kaksiputkijärjestelmällä

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Sanna Johansson Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

JIP -haaroitusventtiilit

JIP -haaroitusventtiilit Kuvaus Danfossin on suunniteltu kaukolämpö- ja muiden suljettuihin kiertovesijärjestelmien laajennuksiin, joissa virtausaine on käsitelty sisäosien korroosiovaurioiden ehkäisemiseksi. Venttiilit täyttävät

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavamääräykset ovat erillisinä liitteinä. Korttelin 45085 tontit 12

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

NENTUOTETUKIp.0400244780

NENTUOTETUKIp.0400244780 PÄÄTÄI STUMAKORKEUSENNENASENNUSTA! TEKNI NENTUOTETUKIp.0400244780 SCHWAB ASENNUSOHJE Ennen asennusta: Tarkista, ettei tuotteessa ole kuljetuksen aikana tulleita halkeamia tai kolhuja. Märkätilassa elementti

Lisätiedot

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ 56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.

Lisätiedot

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili TA-Therm LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-Therm TA-Therm Tämä lämpimän käyttöveden automaattinen linjasäätöventtiili, jonka lämpötila-alue

Lisätiedot

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia Jyrki Kauppinen Esityksen sisältö Yksitoista rakennusvirhettä Mitä seurauksia? Mitä pitäisi tehdä? Lopuksi Pientalon lämmöneristeiden virheellinen asennus Ulkoseinien

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

PUTKIURAKKA (PU) YKSIKKÖHINTALUETTELO

PUTKIURAKKA (PU) YKSIKKÖHINTALUETTELO SONKAJÄRVEN KUNTA 1 (14) PALVELUKESKUS TUULIKANNEL Taivallahdentie 4 b 74300 SONKAJÄRVI PUTKIURAKKA (PU) YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakoitsija: Osoite: Käsittelijä: Puhelin: Fax: YKSIKKÖHINTALUETTELO 2 (14)

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon

Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon Tallinnan suurimmassa kaupunginosassa Lasnamäessä on totuttu rakentamaan isossa mittakaavassa. Kun alueen kaukolämpöverkkoa nyt uusitaan, on putkillakin reilusti

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä

Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä Suositus L6/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9307 Viite: Sky-kansio 2/3 Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2006 kysely,

Lisätiedot

Teema 5: Ristiintaulukointi

Teema 5: Ristiintaulukointi Teema 5: Ristiintaulukointi Kahden (tai useamman) muuttujan ristiintaulukointi: aineiston analysoinnin ja tulosten esittämisen perusmenetelmä usein samat tiedot esitetään sekä taulukkona että kuvana mahdollisen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot